FI123561B - Kytkin - Google Patents

Description

KYTKIN

KEKSINNÖN TAUSTAA

5 Keksintö liittyy kiertokytkimiin, erityisesti moninapaisiin kytkimiin käytettäväksi esimerkiksi tasajännitteisen aurinkokennon kytkemiseen ja erottamiseen järjestelmästä. Tasavirtakäytössä on tyypillistä kytkeä useita koskettimia sarjaan, jolloin kytkimelle saadaan parempi katkaisukyky.

Kytkimen liitäntänavat pyritään saamaan kauemmaksi toisistaan, jotta niiden vä-10 lille syttyvän valokaaren riski pienenee. GB1159729 (Santon) esittää, miten kahden päällekkäisen rungon koskettimet ovat toisiinsa nähden kohtisuorassa eli 90 asteen kulmassa. Patentissa kosketinrunkojen pyöreän muodon takia kiinteät koskettimet osoittavat suoraan suuntaansa, jolloin vierekkäin asennettavien kytkimien väliin pitää varata ylimääräistä tilaa.

15 EP0886292A1 (Valeo Electronique) esittää suorakaiteen muotoisen kytkimen rungon, jossa koskettimet tuodaan rungon suoralta sivulta ulos. Tällöin kiinteän koskettimen liitäntäosan ja kosketinosan välille muodostuu kulma siten, että liitäntäosa tulee kohtisuoraan ulos rungon ulkoseinämästä, mutta kosketinosa osoittaa olennaisesti kohti kytkimen pyörähdysakselia. Ongelma on, että esimerkiksi kuvion Fig. 8A 20 välys koskettimen 8-1 epäsymmetrisessä tuennassa helposti sallii kosketinosan heilumisen.

WO 2005069328A1 (ABB) esittää kosketinmoduulin, jossa on kaksi kiinteää kosketinta rungon vastakkaisilla puolilla ja rullaan asennettu liikkuva kosketin kiertyy o keskipisteensä ympäri niiden välissä, jolloin muodostuu kaksi avausväliä. Rullan läpi

C\J

^ 25 muodostettuun poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoiseen aukkoon työnnettävä o ^ kosketin muodostuu kahdesta kiskosta, niitä toisistaan erillään pitävästä jousielimestä ° ja se on varustettu lukituselimellä estämään kiskojen pituussuuntaisen liikkeen.

£ EP2107581 A1 (Santon) kosketinmoduulissa on yksi liikkuva kosketin ja kiinteät koskettimet järjestettynä olennaisesti kosketinmoduulin rungon vastakkaisiin nurkkiin. ° 30 Päällekkäisten moduulien liikkuvat koskettimet on järjestetty keskenään kohtisuoraan o eli 90 asteen kulmaan toisiinsa nähden, jolloin vastaavasti kiinteät koskettimet, joihin liitäntäruuvit liittyvät, kalustetaan päällekkäisiin moduuleihin vuorotellen rungon eri puolille, jolloin liitäntäruuvit saadaan mahdollisimman kauaksi toisistaan, näin pienentäen riskiä valokaaren syttymisestä niiden välillä. Kalustamatta jäävä kiinteän kosket 2 timen ja liitäntäruuvin aukko joudutaan peittämään eristetulpalla. Pohjarunkoa lukuun ottamatta kosketinmoduulit voivat olla keskenään identtisiä, mutta vastaavasti kiinteitä koskettimia tarvitaan oikea- ja vasenkätiset versiot, jotka ovat peilikuvia keskenään. Kytkimen akseli muodostuu kutakin kosketinmoduulia vastaavista karamoduuleista.

5 Liikkuva kosketin on muodostettu kahdesta yhteen puristetusta kuparilevystä ja niihin liitetyistä eristepahveista. Ongelma on se, että karamoduulin akselielin läpäisee koskettimen vähentäen liikkuvan koskettimen sähköä johtavan osuuden poikkipinta-alaa, jolloin poikkileikkaukseltaan neliön muotoinen karamoduulin akselielin joudutaan tekemään poikkileikkaukseltaan pieneksi. Tästä johtuen vääntömomentti aiheuttaa ak-10 selielimeen suuren leikkausvoiman. Toisiinsa liittyvien akselielimen ja seuraavan karamoduulin välinen välys yhdistyneenä edellä mainittuun pieneen akselielimen halkaisijaan aiheuttaa useammalla kosketinmoduuleilla kalustetussa kytkimessä kosket-timien toiminnan eriaikaisuutta. Pahvieristeestä johtuen kiinteiden koskettimien ja liikkuvan koskettimien asennus on hankalaa, koska kiinteä kosketin joudutaan työntä-15 mään sivusta kahden pahvilevyn väliseen tilaan.

KEKSINNÖN LYHYT KUVAUS

Keksinnön tarkoitus on saavuttaa kytkimen rakenne, joka ratkaisee edellä mainitut ongelmat. Tämä saavutetaan mainitulla keksinnöllä. Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä tuodaan esille itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Edulliset suoritusmuo-20 dot kuvataan epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa.

Keksintö perustuu modulaariseen rakenteeseen, jossa kiinnityskorvakkeilla sekä kiskokiinnityksellä varustettu olennaisesti suorakaiteen muotoinen pohjarunko vastaanottaa sen päälle ladottavien välirunkojen tapaan vastakkaisiin nurkkiin järjestetyt kaksi kiinteää kosketinta, päällekkäin sijoittuvien kosketinmoduulien ollessa kiinteiden o 25 koskettimien sijoittumisen suhteen peilikuvia keskenään.

ώ Kussakin kosketinmoduulissa liikkuva kosketin on kosketinjousella varustettu, cp cl) päältä suorakaiteen muotoinen kisko, joka on järjestetty kytkinakselin osan muodosta en x van elimen eli rullan uraan. Kisko on poikkileikkaukseltaankin suorakaiteen muotoinen

CC

lukuun ottamatta kiinteän koskettimen vastaanottavan pituussuuntaisen kulman pyö-σ> 30 ristystä.

? Kytkinakseli muodostuu kosketinmoduulikohtaisista rullista. Rullassa on päältä ^ avoin ura liikkuvan koskettimen vastaanottamiseksi. Valmiiksi kalustetussa kytkimes sä päällekkäiset rullat asettuvat neljänneskierroksen eli 90 asteen kulmassa lomittain siten, että ylemmän rullan alaosassa olevat lyhyemmät sakarat asettuvat alemman 35 rullan uraan painamaan alemman rullan liikkuvaa kosketinta ja pitämään se paikoil- 3 laan. Ylemmän rullan pidemmät sakarat peittävät alempaan rullaan muuten avoimeksi jäävän ura-aukon estämään mahdollisen valokaaren syttymisen tai palamisen sitä kautta. Rullan ulkokehällä olevat sakarat välittävät kytkinakselin vääntömomentin, jolloin välyksen vaikutus jää olennaisesti pienemmäksi vain hieman suuremmalla säteel-5 lä oleviin liikkuvan koskettimen kosketinpintoihin. Liikkuva kosketin on helppo ja nopea asentaa kevyesti painamalla se päältäpäin rullan uraan. Rullan ulkokehälle on lisäksi mahdollista muotoilla liikkuvan koskettimen kosketinpintojen lähelle siivekkeet auttamaan valokaaren nopeampaa sammumista. Kiinteän koskettimen korkeudelle tarvitaan siivekkeeseen aukko, mutta siihenkin kohtaan voidaan järjestää matala siilo vekkeen osuus, mikä osaltaan suuntaa valokaarta kauemmaksi mahdollisesti nokeentuneen ja siten sähköä hieman johtavan rullan ulkokehän pinnasta. Liikkuvan koskettimen takapuolelle voidaan tehdä isompi valokaariseinämä estämään valokaarta synnyttämästä oikosulkua vastakkaisen kosketinparin kanssa. Sammutustapahtuman aikana valokaaren synnyttämän paineaallon osuessa valokaariseinämään, seinämä toils mii koskettimen avautumista nopeuttavana elimenä.

Päällimmäiseksi tuleva mekanismimoduuli käsittää sellaiset kytkinakselia kääntävät elimet, jotka aikaansaavat käyttäjästä riippumattoman nopean kosketintoimin-nan.

Välirunko käsittää tarvittavilla olakkeilla varustetun ympyrän muotoisen aukon 20 vastaanottamaan rullan ja pohjarungossa rullan vastaanottaa vastaava ympyrän muotoinen kuppimainen tila, jonka tilan pohjassa on sakarat kytkinakselin pyörähdysliik-keen rajoittamiseksi, sallien liikkeen koskettimen kiinni-asennosta esimerkiksi edullisesti 135 astetta auki-suuntaan. Koska mekanismi on sijoitettu kytkinakselin yläpäähän ja liikkeen rajoittavat sakarat kytkinakselin alapäähän, varmistetaan siten myös ^ 25 alimmaisen koskettimen täysimittainen sulkeutuminen ja avautuminen riippumatta kyt- kinakselin voimaa välittävien rullien keskinäisistä välyksistä.

§ Välirungoista ja mekanismimoduulin rungoista on vasen- ja oikeakätiset versiot, i g jolloin vältytään kiinteän koskettimen ja liitäntäruuvien tyhjiksi jääviltä aukoilta, joita x tarvitsisi irtoelimillä peittää. Samalla kaasunpurkausaukot on voitu järjestää sivuun 30 rungon keskilinjasta, jolloin päällekkäin vierekkäisten moduulien kaasunpur- co ^ kausaukoista purkautuvat ionisoituneet, eri potentiaalissa olevat kaasuvirtaukset eivät o aiheuta helposti oikosulkutilannetta ja siten vaarallista valokaarta.

o cm Kiinteä kosketin on muotoiltu päältä päin katsoen olennaisesti Y-kirjaimen muo toiseksi. Kosketinmoduulin runkoon on muotoiltu tila vastaanottamaan kiinteän kosket-35 timen suora osa sekä ensimmäinen Y-haara, toisen Y-haaran toimiessa kontaktipintana liikkuvaan koskettimeen. Vasen- ja oikeakätiseen runkoon kalustettaessa kiinteän 4 koskettimen Y-haarat toimivat keskenään päinvastaisissa tehtävissä. Tällä ratkaisulla koskettimesta saadaan tukeva toisen Y-haaran estäessä koskettimen kiertoliike, joka sallisi kosketinosuuden heilumisen. Kiinteästä koskettimesta ei myöskään tarvita erikseen oikea- ja vasenkätistä versiota.

5 KUVIOIDEN LYHYT KUVAUS

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin suhteessa edullisiin suoritusmuotoihin, viitaten piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 esittää nelinapaiseksi kalustetun kytkimen;

Kuvio 2 esittää kosketinmoduulin, koskettimet auki-asennossa; 10 Kuvio 3 esittää kosketinmoduulin, koskettimet kiinni-asennossa;

Kuvio 4 esittää kosketinmoduulin alapuolelta;

Kuvio 5 esittää kiinteän koskettimen kalustettuna liitinsilmukalla;

Kuvio 6 esittää kiinteän koskettimen yläpuolelta;

Kuvio 7 esittää kiinteän koskettimen alapuolelta; 15 Kuvio 8A esittää liikkuvan koskettimen yläpuolelta;

Kuvio 8B esittää liikkuvan koskettimen alapuolelta;

Kuvio 9A esittää liikkuvan koskettimen yläpuolelta, toinen suoritusmuoto; Kuvio 9B esittää liikkuvan koskettimen alapuolelta, toinen suoritusmuoto; Kuvio 10 esittää rullan, johon järjestettynä liikkuva kosketin; 20 Kuvio 11 esittää rullan alapuolelta;

Kuvio 12 esittää kaksi rullaa liikkuvine koskettimineen liitettyinä toisiinsa; Kuvio 13 esittää valokaarisiivekkeillä ja -levyillä varustetun rullan;

Kuvio 14 esittää mekanismin rungon, jossa työjouset;

Kuvio 15 esittää mekanismin voimansiirtorullan; 5 25 Kuvio 16 esittää voimansiirtorullan alapuolelta;

CM

ώ Kuvio 17 esittää mekanismin kämmen; o ^ Kuvio 18 esittää kämmen alapuolelta; o

Kuvio 19 esittää mekanismiakselin; £ Kuvio 20 esittää mekanismiakselin alapuolelta; S 30 δ

5 KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELITYS

CM

Kuvio Fig. 1 esittää keksinnön mukaisen kytkimen 1, joka on kalustettu nelinapaiseksi eli pohjarungon 2 lisäksi se käsittää kolme välirunkoa (3,4), jotka kiinnittyvät edullisesti niin sanotuilla ”snap-in” -liitoksilla toisiinsa, mutta niiden sijaan tai lisäksi 5 eristeaineiset rungot voidaan liimata, hitsata tai kiinnittää ruuveilla toisiinsa. Nimettäessä kuviossa esitetty pohjarunko 2 oikeakätiseksi, siihen on liitettynä vasenkätinen välirunko 3, johon vastaavasti liitettynä oikeakätinen välirunko 4, seuraavaksi jälleen vasenkätinen välirunko 3 ja lopuksi oikeakätinen mekanismirunko 5.

5 Kytkin voidaan kalustaa esimerkiksi 9-napaiseksi, jolloin välirunkoja on parillinen määrä ja silloin käytetään vastaavasti vasenkätistä mekanismirunkoa 5.

Mekanismirungon 5 päällä on kansi 6, johon on järjestetty ympyränmuotoinen aukko mekanismiakselia 7 varten. Kannesta ulos pistävään mekanismiakselin 7 päähän voidaan suoraan kiinnittää kytkimen ohjauskahva tai tietyissä kojeistoasennuksissa jättö koakseli kahvan tullessa asennettavaksi kojeiston oveen.

Pohja- ja välirungoissa on aukot johtimen vastaanottamiseksi ja kiristämiseksi liitin-ruuvilla 8 sen yllä olevan seuraavan väli- tai mekanismirungon reiästä. Väli- ja mekanismirungon alapintaan on järjestetty kaasunpurkausaukko 9 sivuun keskilinjasta siten, että päällekkäisten moduulien kaasunpurkausaukot 9 tulevat kauemmaksi sekä 15 toisistaan, että eri potentiaalissa olevista liittimistä valokaaren syttymisen estämiseksi.

Kuvio Fig. 2 esittää kalustetun kosketinmoduulin 10. Eristeaineesta valettu vasenkätinen välirunko 3 käsittää tilat kahden kiinteän koskettimen 11 ja yhden pyörivän rullan 12 sekä optiona asennettavien magneettimetallisten, kuten rautaisten sammu-tuslevyjen 13 vastaanottamiseksi. Rungon keskellä on ympyränmuotoinen aukko, joka 20 vastaanottaa rullan 12 sylinterimuotoisen alaosan. Katkaisukammio muodostuu seinämän 15 ympäröimänä. Seinämässä 15 on sammutuslevyjen 13 osalla aukko, josta johtaa kaasukanava rungon lyhyelle sivulle ja vastaavasti edelleen valmiiksi kalustetussa kytkimessä ylemmän kosketin- tai mekanismimoduulin alareunassa olevaan kaasunpurkausaukkoon. Seinämässä 15 on aukko kiinteän koskettimen 11 kontakti-25 pinnan muodostavan kosketinosuuden tuomiseksi katkaisukammioon. Kiinteän kos-o kettimen vastaanottamiseksi on runkoon muotoiltu tila, johon kiinteä kosketin muoto- co lukittuu ja jota päälle painettava seuraava moduuli silloin estää nousemasta paikaten taan. Rulla 12 ja vastaavasti liikkuva kosketin 14 ovat asennossa, jossa kytkin on au- o x ki. Kuvan moduulissa on neljä läpimenevää reikää kiinnitysruuveja varten.

CC

“ 30 Rakennettaessa kosketinmoduuli pohjarunkoon 2 tai oikeakätiseen välirunkoon 4,

CD

o kiinteät koskettimet 11 tulevat peilikuvana rungon toiselle puolelle. Koska liikkuva kos- ? ketin 14 on tällöin kohtisuorassa eli 90 asteen kulmassa kuviossa esitettyyn, niin vas- ° taavasti tilat sammutuslevyjen 13 vastaanottamiseksi ovat rungon lyhyellä seinämällä ja siksi kaasunpurkauskanavat ovat lyhyemmät.

6

Kuvio Fig. 3 esittää edellisen kuvion Fig. 2 mukaisen kalustetun kosketinmoduu-lin 10 niin, että rulla 12 ja vastaavasti liikkuva kosketin 14 ovat käännettynä asentoon, jossa kytkin 1 on kiinni.

Kuvio Fig. 4 esittää kosketinmoduulin 10 vasenkätisen välirungon 3 alapuolelta. 5 Vasenkätisen välirungon 3 pohjassa on sen alle jäävää oikeakätistä välirunkoa 4 tai pohjarunkoa 2 vastaavassa paikassa lyhyellä seinämällä tilat sammutuslevyille sekä kaasunpurkauskanava. Alempaa kosketinmoduulia 10 palvelevat kaasunpur-kausaukot 9 on järjestetty rungon lyhyen sivun seinämälle keskilinjasta sivuun, päinvastaiselle puolelle kuin välirungon 3 oma kiinteä kosketin 11. Rungossa olevasta 10 ympyränmuotoisesta aukosta voidaan nähdä pyörivän rullan 12 alaosa.

Kuvio Fig. 5 esittää kiinteän koskettimen 11 kalustettuna liitäntäruuvilla 8 varustetulla liitinsilmukalla 16. Kiinteän koskettimen 11 runko on valmistettu edullisesti hopealla päällystetystä kuparista. Liitinsilmukka on teknisesti parhaita ratkaisuja erityisesti monisäikeisen johtimen luotettavaan kytkemiseen. Liitäntäruuvi ei ole suoraan 15 kosketuksessa säikeisiin eikä siten hierrä säikeitä poikki, vaan puristaa tasaisesti johtimen säikeet liitinsilmukassa. Liitinsilmukka voidaan vielä muotoilla U- tai V-muotoon, jolloin säikeet keskittyvät liitinsilmukassa. Liitäntäruuvina 8 voidaan käyttää vakioituja pidätinruuveja, edullisesti ns. torx- tai kuusiokololla varustettuna, joilla saavutetaan parempi kiristysmomentti suhteutettuna työkalun pään halkaisijaan, verrattuna esi-20 merkiksi latta- tai ristipäämeisseliin. Tämä mahdollistaa mahdollisimman pienen aukon järjestämisen runkoon työkalua varten, jolloin liitäntäruuvi 8 ei pääse putoamaan, vaikka se ruuvattaisiin kokonaan auki.

Kuvio Fig. 6 esittää kiinteän koskettimen 11 rakenteen käytettäväksi liitinsilmu-kan 16 yhteydessä. Kosketin käsittää kaksi Y-haaraa, joista oikeakätiseen runkoon T- 25 (2,4) kalustettaessa runkoon järjestetty tila vastaanottaa ensimmäinen Y-haaran 17 cm tukemaan kosketinta ja toinen haara 18 toimii koskettimen kontaktipintana katkaisu- i § kammiossa. Vasenkätisessä välirungossa 3 Y-haarat toimivat päinvastaisessa tehtä- i g vässä eli Y-haara 17 toimii kosketinpintana ja haara 18 tukee kosketinta paikoilleen.

x Koskettimen suora osuus käsittää kohtisuoraan molemmille puolille ulottuvat sakarat 30 19, jotka osaltaan muotolukitsevat kiinteän koskettimen kytkimen runkoon. Kiinteän

CD

koskettimen kytkentäosuus 20, joka osoittaa edullisesti suoraan kohti rungon lyhyttä o ^ sivua on taivutettu alaspäin, jotta liitäntäruuvi 8 saadaan järjestettyä edulliseen asen- o cm toon johtimen kytkemiseksi. Kytkentäosuuden loppuosa 21 on taivutettu ylöspäin es tämään liitinsilmukan 16 siirtymisen paikaltaan ja lisäksi pyöristetty kulma helpottaa 35 johtimen säikeiden työntämistä jouhevasti liitinsilmukaan 16. Kytkentäosuuden päähän järjestetyt sakarat 22 tukeutuvat kytkimen runkoon, mutta ovat osaltaan estämäs- 7 sä liitinsilmukkaa 16 helposti putoamasta paikoiltaan kalustamisvaiheessa. Mikäli lii-täntäruuvia 8 on kierretty muutama kierros kiinnipäin, niin liitinsilmukka ei pääse enää putoamaan paikoiltaan. Koskettimen kytkentäosuudella, sen yläpintaan on edullisesti puristamalla järjestetty kolo 23 liitäntäruuvin 8 keskittämiseksi johdinta kiristettäessä.

5 Kuvio Fig. 7 esittää kiinteän koskettimen 11 alapuolelta. Kuviossa on havaitta vissa kosketinosuuden Y-haarojen (17,18) ensimmäisessä reunassa oleva viistottu osuus 24, mikä ohjaa kytkentätapahtumassa kosketinpintoja niin, ettei niiden välille synny suoraa yhteentörmäystä. Koskettimien haarojen toisen reunan ei tarvitse olla viistetty, koska kontakti tapahtuu aina samasta suunnasta sekä vasen- että oikeakäti-io sessä rungossa. Kytkentäosuus on varustettu poikittaisella kavennuksella 25, jotta kytketty johdin pysyy luotettavasti kiinni, vaikka siihen kohdistuisikin veto. Liitinsilmu-kan 16 johdinsäikeitä puristava sisäpinta voidaan edullisesti varustaa vastaavalla kar-hennukseila. Kiinteästä koskettimesta voidaan aikaansaada erilaisia suoritusmuotoja erityisesti kytkentäosuutta 20 muuttamalla. Esimerkiksi kytkentäosuus 20 voidaan 15 muotoilla suoraksi ja mitoittaa esimerkiksi Abiko® -tyyppistä pistoliitintä varten.

Kuvio Fig. 8A esittää liikkuvan koskettimen 14, joka käsittää kosketinkiskon 26 sekä kosketinjousen 27. Kosketinkisko 26 on edullisesti valmistettu hopealla pinnoitetusta kuparista. Kosketinkisko on suora kisko, jonka kaksi pituussuuntaista kulmaa on pyöristetty niin, että poikkileikkausprofiili muodostuu olennaisesti kapean D-kirjaimen 20 muotoiseksi, jonka keskellä on olennaisen suora osuus, jotta kosketinpinta muodostuu riittävän suureksi. Pyöristetty kulma kohtaa kytkintä suljettaessa kiinteän koskettimen 11 viistotun tai vaihtoehtoisesti pyöristetyn reunan 24. Käytännössä on helpompi pyöristää kosketinkiskon 26 molemmat kulmat koko kiskon osuudelta, vaikka toiminnallisesti riittäisi vain toisen kulman pyöristys kosketinkiskon kummastakin päästä kiinteän 25 koskettimen 11 kohtaavalta osuudelta. Liikkuva kosketin 14 käsittää kosketinjousen ° 27, joka on valmistettu edullisesti ohuesta ruostumattomasta teräslevystä. Kosketin- i § jousen 27 tarkoituksena on ohjata kytkentätapahtumassa kiinteän ja liikkuvan kupari- i g koskettimien hopeoidut kontaktipinnat yhteen, puristaa kontaktia kytkennän aikana lii- x tosresistanssin pienentämiseksi sekä avattaessa houkutella valokaari itseensä, jotta 30 kosketinkisko 26 säästyisi valokaaren aiheuttamalta kulumiselta. Kosketinjousi 27 on

CD

^ edullisesti kosketinkiskon 26 pituinen, myötäillen sen alapintaa paitsi molemmissa o päissä, joissa kosketinjousta on taivutettu siten, että sen pään ja kosketinkiskon väliin o cm jää tila vastaanottaa kiinteä kosketin 11 kosketinjousen 27 puristusvoiman alaiseksi.

Kosketinjousi 27 on molemmista päistä leveämpi, ja nämä kosketinkiskon 26 leveys-35 suunnassa ylittävät osat on taivutettu ohjauspinnaksi 28 estämään yhteentörmäyksen kiinteän koskettimen 11 viistetyn reunan kohdatessaan. Ohjauspinnan 28 ollessa te- 8 rävä ja ulommaisin elin, niin sen ulkoreuna herkästi vastaanottaa palavan valokaaren kosketinkiskolta 26 kosketinta avattaessa. Keskiosaltaan kosketinjousen 27 reunat 29 on taivutettu kosketinkiskon 26 sivuille, edullisesti vielä taitoksen 30 verran sen ympärille kosketinjousen 27 kiinnittämiseksi tai ainakin sen pitämiseksi kosketinkiskon 26 5 kanssa samansuuntaisena. Reunan 29 päädyt vastaavat rullaan 12 järjestetyn uran 34 reunoissa oleviin pykäliin 35 niin, että liikkuva kosketin 14 ei pääse liikkumaan urassa pituussuunnassaan.

Kuvio Fig. 8B esittää liikkuvan koskettimen 14 alapuolelta. Kosketinjouseen 27 on järjestetty reikä 31 ja vastaavasti kosketinkiskoon 26 on puristettu niittaus tai vähin-io tään pullistuma reiän kohdalle estämään kosketinjousta ja kosketinkiskoa liukumasta pituussuunnassa toisiinsa nähden. Erilaisia lukitustapoja voidaan kehittää, joilla kosketinjousen ja kosketinkiskon liukuminen toisiinsa nähden saadaan estetyksi.

Kuvio Fig. 9A esittää toisen suoritusmuodon liikkuvasta koskettimesta 14. Kos-ketinjousi 27 on molemmista päistään vain toiselta puoleltaan leveämpi, ja tämä kos-15 ketinkiskon 26 leveyssuunnassa ylittävä osa on taivutettu alaspäin ohjauspinnaksi 28. Eri päiden ohjauspinnat 28 ovat toisiinsa nähden ristikkäin vastakkaisilla puolilla eli aina sillä puolella, joka vastaanottaa kiinteän koskettimen 11 viistetyn reunan. Keskiosaltaan kosketinjousen 27 reunat 29 on taivutettu kosketinkiskon 26 sivuille kosketinjousen pitämiseksi kosketinkiskon 26 kanssa yhdensuuntaisena. Kosketinjouseen 27 20 on muotoiltu sen reunan 29 ja taivutetun päätyosan väliin molemmille puolille kosketinkiskon 26 leveyden ylittävät ulkonevat lukitusolakkeet 62 vastaaman rullaan 12 järjestetyn uran 34 reunoissa oleviin pykäliin 35 niin, että liikkuva kosketin 14 ei pääse liikkumaan urassa pituussuunnassaan.

Kuvio Fig. 9B esittää toista suoritusmuotoa edustavan liikkuvan koskettimen 14 25 alapuoleltaan. Kosketinjouseen 27 on järjestetty kaksi reikää 31 niittausta varten.

^ Koska reunoja 29 ei ole taivutettu kosketinkiskon 26 ympärille, niittaus vaaditaan kos- ketinkiskon 26 ja kosketinjousen 27 pitämiseksi kiinni toisissaan. Kosketinjousi 27 on i g kavennettu reunan 29 ja ohjauspinnan 28 välillä, ohjauspinnan 28 puolelta varmista- i maan valokaaren pysyminen ohjauspinnassa 28 eikä leviämään kosketinjousen 27 ir 30 keskiosaan. Tästä syystä ohjauspinnan 28 puoleinen lukitusolake 62 on pidempi, mut-co ^ ta lukitussiivekkeet ulottuvat symmetrisesti molemmin puolin yhtä paljon kosketinkis- o ^ kon 26 reunasta yli.

S Kuvio Fig. 10 esittää eristeaineisen rullan 12. Rulla on olennaisesti paksusei- nämäisen putkiakselin muotoinen, halkaisijaltaan pyörimisen vaatiman välyksen ver-35 ran pohja- tai välirungossa olevaa aukkoa pienempi. Rulla 12 käsittää keskiosansa ulkopinnalla kehämäisen olakkeen 32, joka vastaa kosketinmoduulin runkoon silloin, 9 kun rulla asennetaan päältä päin paikoilleen. Rullan putkimaisen osuuden sisällä on tasomainen väliseinä 33 kahden eri moduulin eristämiseksi sähköisesti toisistaan. Rullan yläreunassa on ensimmäinen ura 34 liikkuvan koskettimen 14 vastaanottamiseksi. Ensimmäiseen uraan 34 on järjestetty pykälät 35 vastaanottamaan kosketinjou-5 sen reunan 29 tai lukitusolakkeet 62 estämään liikkuvan koskettimen 14 pituussuuntaisen liikkeen. Rullan 12 yläreunassa on toinen ura 36 kytkinakselin vääntömomentin välittämiseksi.

Kuvio Fig. 11 esittää rullan 12 altapäin. Rullan 12 alareunaan on järjestetty kaksi leveää uraa, joiden väliin jäävät kannakset muodostavat neljä sakaraa. Sakaran leve-10 ys vastaa rullan yläreunan uran leveyttä ja muotoa niin, että alemman rullan yläreunan ura voi vastaanottaa yläpuolisen rullan sakaran. Vastakkaiset sakarat ovat olennaisesti keskenään samanpituiset, mutta lyhyt sakara 37 on olennaisesti liikkuvan koskettimen 14 paksuuden ja tämän tarvitseman pystysuuntaisen välyksen verran lyhyempi kuin pitkä sakara 38. Alareunan pitkä sakara 38 on järjestetty rullan 12 yläreu-15 nan ensimmäisen uran 34 kanssa kohdakkain ja vastaavasti lyhyt sakara 37 on yläreunan toisen uran 36 kanssa kohdakkain.

Kuvio Fig. 12 esittää kahden päällekkäisen kosketinmoduulin 10 rullien 12 asettumisen toistensa kanssa limittäin. Rullat ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden, jolloin myös liikkuvat koskettimet 14 ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Alemman 20 rullan ensimmäiseen uraan 34 kalustettua liikkuvaa kosketinta 14 pidättää ylemmän rullan lyhyet sakarat 37 ja ylemmän rullan pitkät sakarat 38 täyttävät alemman rullan toiseen uraan 36 jäävän aukon. Rullista muodostuvan kytkinakselin vääntömomentti välittyy sakaroiden välityksellä huomattavan laajalla säteellä, eli lähes liikkuvien kos-kettimien säteellä pyörähdysakselista.

25 Kuvio Fig. 13 esittää toisen suoritusmuodon rullasta 12 sekä liikkuvan kosketti- ^ men 14 kosketinjousesta 27. Rullaan 12 on järjestetty liikkuvan koskettimen 14 vie- g reen tuleva, paikoilleen kalustettuna kiinteästä koskettimesta 11 katsoen koskettimen i g 14 takapuolelle valokaariseinämä 39 estämään valokaarta leviämästä vastakkaisen x kosketinparin valokaareen, jolloin syntyisi oikosulku. Katkaisutilanteessa syntyvän va- cc 30 lokaaren paineisku kohdistuessaan valokaariseinämään 39 osaltaan nopeuttaa kos-co kettimen avautumista. Liikkuvan koskettimen 14 kosketinjousen 27 ohjauspinnan 28 o puolelle eli kosketinparin avausvälin puolelle on järjestetty valokaarisiivekkeet (40,41) ° siten, että kiinteä kosketin 11 mahtuu kulkemaan alemman ja ylemmän siivekkeen vä listä eli käytännössä niin päin, että rulla 12 pääsee vapaasti pyörähtämään kiinteän 35 koskettimen 11 pysyessä paikoillaan. Siivekkeet (40,41) jatkuvat rullan kehältä säteen suuntaisesti enintään niin pitkälle kuin seinämän 15 määrittämän katkaisukammion si- 10 sähalkaisija tarvittava välys huomioiden antaa myöten. Lähinnä kiinteää kosketinta oleva ensimmäinen alempi valokaarisiiveke 40a on välittömästi uran 34 vieressä alkaen kannaksen 32 alareunasta niin leveänä, että kiinteä kosketin 11 mahtuu liikkumaan sen ohitse. Koskettimen avautuessa syttyy valokaari kiinteän koskettimen 11 ja koske-5 tinkiskon 26 välille palamaan, mutta jonka toinen pää siirtyy kosketinkiskosta 26 kos-ketinjousen 27 ohjauspinnan 28 ulkoreunaan, joka on kosketinkiskon 26 kontaktipintaa ulompana ja selvästi alempana. Rullan 12 pyörähtäessä vielä lisää, suora näköyhteys kiinteästä koskettimesta 11 kosketinjousen ohjauspintaan 28 katkeaa, jolloin valokaari joutuu kulkemaan pidemmän matkan ja siten sammuu helpommin. Rullan pyö-10 rähtäessä yhä lisää, välille jäävät vielä toiset valokaarisiivekkeet (40b,41). Ylempi valokaarisiiveke 41 on järjestetty limittäin vastaavan alemman siivekkeen 40 kanssa ensi sijassa ratkaisun ollessa edullisempi muotin valmistusteknisistä syistä, mutta limityksestä aiheutuvan epäsymmetrian takia valokaari taipuu ja näin valokaarisiivekkeet auttavat sammuttamaan valokaarta ohjaamalla sitä palamisen kannalta erityisen epä-15 edullisesti. Valokaarisiivekkeet voidaan edullisesti muotoilla siten, että kiinteän koskettimen 11 kohdallekin jää matala kannas 42, joka pidentää valokaaren matkaa ja ohjaa valokaarta säteen suunnassa kauemmaksi rullan 12 mahdollisesti käytössä nokeentuneesta ja siten jonkin verran sähköä johtavaksi muuttuneesta rullan 12 ulkokehästä. Kosketinjousen 27 kumpaankin päähän on taivutettu vain toinen ohjauspinta 28 sille 20 puolelle, joka vastaanottaa kiinteän koskettimen, jolloin valokaariseinämä 39 saadaan mahdollisimman lähelle kosketinkiskoa 26. Kosketinjousen 27 reunat 29 on taivutettu kohtisuoraan ylöspäin, mutta ensimmäisen uran 34 pykälät 35 on järjestetty vastaanottamaan kosketinjousen 27 lukitusolakkeet 62 pitämään liikkuvan koskettimen 14 pituussuunnassaan paikoillaan.

25 Kuvio Fig. 14 esittää mekanismin rungon 5. Mekanismin rungosta on vasen- ja ^ oikeakätinen versio kuten välirungostakin. Mekanismin runko 5 on alapuolelta vastaako va kuin välirunko mukaan lukien rungon lävistämä ympyränmuotoinen aukko 43 sekä i g kaasunpurkausaukko 9. Mekanismin rungossa on reiät liitäntäruuvin työkalulle. Meka- x nismin rungon sisätila vastaanottaa mekanismin elimet. Jokaiseen nurkkaan on järjes- 30 tetty korvake 44, jossa on reikä työjousen 45 ensimmäisen pään kiinnittämiseksi. Työ-co jousi 45 on kierrejousi, joka on niin jäykkä, ettei se tarvitse nurjahduksenestotankoa. o ^ Työjousen päät on taivutettu niin, että jousen päässä oleva jousen langan suora o cvj osuus muodostaa jousen päästä katsoen ympyrän lävistäjän, molempien päiden suo ran osuuden ollessa olennaisesti yhdensuuntaiset keskenään. Paikoilleen asennettu-35 na jousen päät voivat toisistaan riippumatta osoittaa kumpaan suuntaan tahansa, mutta mekanismimoduulin kalustamisen helpottamiseksi jousen ensimmäisessä päässä 11 langan pään suora osuus on järjestetty edullisesti osoittamaan alaspäin ja toisessa päässä ylöspäin. Tällöin työjousi 45 voidaan painaa päältäpäin korvakkeessa 44 olevaan reikään. Työjousia 45 kalustetaan normaalisti kaksi, mutta erittäin moninapaisia kytkinkokoonpanoja varten voidaan kalustaa kolme tai neljä työjousta. Riippuen jousi-5 voimasta ja kalustettavien kosketinmoduulien määrästä, jopa pelkästään yksi työjousi voi riittää.

Kuvio Fig. 15 esittää mekanismiin kuuluvan voimansiirtorullan 46, jonka lieriömäisen osuuden 47 halkaisija on toiminnan vaatiman välyksen verran pienempi kuin mekanismin rungon aukko 43. Kaulus 48 vastaa runkoon voimansiirtorullaa pai-10 kaiteen asennettaessa. Voimansiirtorullassa 46 on kosketinmoduulien rullaa 12 vastaavasti alareunassaan lyhyet sakarat 37 ja pitkät sakarat 38 voiman välittämiseksi. Voimansiirtorullassa on kauluksen 48 päälle järjestetty neljä kapeaa sektorin muotoista sakaraa 49 sekä päällimmäisenä pyörähdysakselilla holkkiakseli 50.

Kuvio Fig. 16 esittää mekanismirullan 46 alapuolelta. Putkimaisen rungon jat-15 keena ovat lyhyet sakarat 37 ja pitkät sakarat 38.

Kuvio Fig. 17 esittää kämmen 51. Kampi käsittää rungon 52, jossa on ympyränmuotoinen aukko 53 vastaanottamaan voimansiirtorullan 46 holkkiakselin 50, jonka ympärillä kampi on järjestetty pyöritettäväksi. Kämmen runko käsittää neljä korvaketta 54, joiden päähän on järjestetty reikä työjousen 45 toisen pään vastaanottamiseksi.

20 Jousen pään suora osuus on asennettuna ylöspäin, joten kampi painetaan päältäpäin niin, että jousen päät osuvat kämmen korvakkeiden 54 reikiin.

Kämmen rungon 52 yläpuolelle on järjestetty kaksi vastakkaisten korvakkeiden kohdalle sijoittuvaa sektorin muotoista yläsakaraa 55.

Kuvio Fig. 18 esittää kämmen 51 alapuolelta. Kämmen 51 rungossa 52 on auk-25 ko 53 sekä kämmen 51 rungon 52 alapinnalla jokaisen korvakkeen 54 kohdalla yksi ^ olennaisesti sektorin muotoinen kämmen alasakara 56.

g Kuvio Fig. 19 esittää mekanismin akselin 7, jonka kytkimen 1 kannesta 6 ulos i g työntyvään osaan voidaan kiinnittää ohjauskahva tai tarvittaessa jatkoakseli. Meka- x nismiakselin 7 runkoon 57 on järjestetty suorakaiteen muotoinen kohouma 58, jonka

CC

30 kauempana toisistaan olevat eli lyhyet sivut on mitoitettu vastaanottamaan niin sano-co tun rytmijousen. Rytmijousi on kanteen 6 kiinnitettävissä oleva, esimerkiksi U-o muotoon taivutettu lankajousi, jonka suorat osat ovat kohouman 58 pitkän sivun etäi-° syydellä toisistaan. Rytmijousi on optio, joka voidaan tarvittaessa kalustaa kannen 6 sisäpuolelle moninapaisessa kytkinversiossa varmistamaan, että mikäli työjouset eivät 35 jaksaisi työntää koskettimia täysin perille kiinniasentoon, niin mekanismin akseli ja sitä myöten ohjauskahva asettuisivat kuitenkin vakaasti l-asentoon ilman turhaa välystä.

12

Normaalisti työjouset riittävät työntämään koskettimet perille kiinniasentoon, jolloin kämmen 51 ylemmät sakarat 55 työntävät mekanismiakselin 7 perille kiinniasentoon, jolloin mainittua pyörimisvälystä ei esiinny. Kannen 6 sisäpuolelle on aukon ympärille sisäpuolelle järjestetty nastat, jotka vastaavat kohouman 58 sivuihin siten, että meka-5 nismin akseli voi kääntyä 90 astetta kahvan 0 - ja l-asentojen välillä.

Kuvio Fig. 20 esittää mekanismin akselin 7 alapuolelta. Rungon 57 alapuolella pyörähdysakselin kohdalla on halkaisijaltaan rungon halkaisijaa pienempi lieriömäinen jatke 59, johon on järjestetty toisiinsa nähden kahdelle vastakkaisille puolille sektori-maiset syvennykset 60 kämmen 51 yläpuolisia sakaroiden 55 vastaanottamista var-10 ten. Lieriön päähän on järjestetty kartiotappi 61 sovitettavaksi pyörivästi voimansiirto-rullan holkkiakselin 50 sisään.

Mekanismin koskettimia nopeasti ohjaava toiminta perustuu työjousina toimivien pu-ristusjousien 45 ja kämmen 51 kuolokohdan hyväksikäyttöön.

Kytkimen perustilassa liikkuvat koskettimet 14 ovat vähintään 90 astetta, mutta 15 enintään 135 astetta kiinniasennosta aukiasentoon eli vastapäivään päin kääntyneenä, kuten myös liikkuvan koskettimen rullat 12 ja voimansiirtorulla 46. Työjouset 45 työntävät kampea 51 vastapäivään niin paljon, kuin mekanismiakselin 7 sektorimainen syvennys 60 sallii kämmen yläsakaran 55 liikkua, kannen 6 pykälien rajoittaessa mekanismiakselin 7 liikkeen asentoon, jossa siihen kiinnitetty kahva osoittaa kytkimen 0-20 asentoa.

Mekanismin akselia 7 käännettäessä 0-asennosta myötäpäivään kohti l-asentoa alkaa kampi 51 kääntyä heti mukana sektorimaisten syvennysten 60 kääntäessä kampea 51 sen yläpuolisten sakaroiden 55 avulla. Mikäli voimansiirtorulla 46 ja siten liikkuvat koskettimet 14 ovat kääntyneenä noin 135 astetta aukisuuntaan päin, niin voimansiir-T- 25 torulla 46 alkaa samanaikaisesti kääntyä kämmen 51 mukana. Mikäli voimansiirtorulla ° 46 ja siten koskettimet 14 ovat kääntyneet vähemmän kuin 135 astetta, niin voiman- i o siirtorulla 46 lähtee myöhemmin liikkeeseen mukaan, kämmen 51 pakottamana vä- i § himmäismäärän eli noin 90 astetta aukisuuntaan kääntynyt voimansiirtorulla 46 lähtee x liikkeelle vasta sitten, kun mekanismiakselia 7 on käännetty noin 60 astetta. Meka- 30 nismiakseiin 7 saavuttaessa muutamaa astetta vaille l-asennon, kampi 51 on käänty- co neenä niin paljon, että työjouset puristuneena lyhimmilleen eli saavuttamassa kuolo-o TI kohdan. Tämän jälkeen mekanismiakselia 7 hieman lisää käännettäessä työjouset 45 o ^ työntävät nopealla liikkeellä kämmen l-asentoon, jolloin kämmen alasakarat kääntävät voimansiirtorullan 46 ja sen rullien 12 välityksellä suoraan ohjaamat liikkuvat kosket-35 timet 14 menevät l-asentoon. Pohjarungossa olevat nystyrät rajoittavat alimman rullan 12 pitkien sakaroiden 38 avulla kytkinakselin liikkeen siten, että kytkimen liikkuvat 13 koskettimet 14 pysähtyvät kiinniasentoonsa. Kämmen 51 alasakarat 56 ovat työntyneenä voimansiirtorullan 46 sakaroita 49 vastaan, jolloin myös kämmen 51 liike rajoittuu tähän. Kämmen 51 yläsakarat 55 ovat työntyneenä mekanismiakselin sektorimais-ten syvennysten 60 reunaa vasten, jolloin se estää mekanismiakselia 7 ja sen kahvaa 5 kääntymästä pois l-asennosta ja toisaalta mekanismiakselin 7 suorakaiteen muotoisen kohouman 58 reuna osuu kannen 6 aukon viereiseen pykälään estäen kahvaa kääntymästä yli l-asennosta.

Siltä varalta, että työjouset 45 eivät jaksaisi työntää koskettimia kiinni ja siten kampi 51 ei myöskään työnnä mekanismiakselia l-asentoon, niin kannen 6 alapuolelle voi-io daan järjestää ns. rytmijousi, joka pitää kahvan osoittamassa l-asentoon, vaikka kampi ei sitä siihen asentoon tukisi.

Kytkintä avattaessa eli mekanismiakselia alettaessa kääntää l-asennosta vasta-päivään kohti 0-asentoa, lähtee kampi 51 samanaikaisesti liikkeelle mekanismiakselin 7 sektorimaisten syvennysten 60 työntäessä kämmen 51 yläsakaroita 55. Kun meka-15 nismiakselia 7 on käännetty vastapäivään noin 60 astetta, lähtee voimansiirtorulla 46 mukaan liikkeeseen ja koskettimet alkavat avautua. Tällä varmistetaan se, että mahdollisesti kiinni tarttuneet koskettimet saadaan käyttäjän voimasta liikkeelle ja kosket-timien ollessa täysin kiinni hitsautuneet, ohjauskahva ei edes pääse kääntymään 0-asentoon. Hieman edellä mainitusta asennosta lisää käännettäessä työjouset saavut-20 tavat kuolokohtansa ja työntävät kämmen 51 nopeasti kytkimen 0-asentoa vastaavaan alkuasentoonsa. Kämmen 51 alasakaroiden 56 osuessa voimansiirtorullan sakaroihin 49 se kääntää voimansiirtorullaa ja samalla työntää koskettimia noin 90 astetta, mutta kämmen 51 pysähtyessä kytkinakseli jatkaa vauhdilla pyörähdysliikettään kuitenkin niin, että pohjarungon pykälät rajoittavat liikkeen enintään noin 135 asteeseen 25 kiinniasennosta.

^ On jokseenkin selvää, että yksityiskohdat voivat vaihdella patenttivaatimusten puitte teissä. Keksintöä ei ole rajattu tasavirtakytkimiin, vaan keksintöä voidaan käyttää lu- i g kuisiin sovelluksiin, joissa vastaavia kytkimiä käytetään.

X

X

Q.

CO

o δ δ c\j

Claims (12)

1. Kytkin (1) käsittäen pohjarungosta (2) muodostuvan kosketinmoduulin (10), joka 5 käsittää kaksi kiinteää kosketinta (11), sekä rullan (12), jonka yläreunaan on rullan lä- vistäjän mukaisesti järjestetty päältä avoin ensimmäinen ura (34) liikkuvan koskettimen (14) vastaanottamiseksi, sekä mekanismirungon (5) käsittäen elimet, kuten voi-mansiirtorullan (46) kytkimen ohjaamiseksi kiinni- ja aukiasentoon, tunnettu siitä, että rullan (12) yläreunaan, ensimmäisen uran (34) kanssa kohtisuoraan on järjestetty 10 toinen ura (36) sekä rullan (12) ja voimansiirtorullan (46) alareunaan on järjestetty sakarat (37,38) sovitettavaksi alemman rullan (12) uriin (34,36) voiman välittämiseksi kytkinakselissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että pohjanrungon (2) 15 ja mekanismirungon (5) väliin on järjestetty vähintään yksi välirungosta (3,4) muodostuva kosketinmoduuli (10), joka käsittää kaksi kiinteää kosketinta (11) sekä rullan (12), joka vastaanottaa liikkuvan koskettimen (14).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että rullan (12) tai 20 voimansiirtorullan (46) alareunan vastakkaiset lyhyet sakarat (37) on järjestetty peräkkäin liitetystä rullista (46,12) alemman rullan (12) liikkuvan koskettimen (14) pidättämiseksi paikoilleen sekä pitkät sakarat (38) alemman rullan (12) toisen uran (36) sulkemiseksi. CVJ o 25

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että liikkuva kosketin cd (14) käsittää kosketinkiskon (26) sekä kosketinjousen (27), jonka pää on taivutettu o ό vastaanottamaan kiinteän koskettimen (11) ja puristamaan koskettimien kosketinpin- x toja yhteen. CC CL σ> 30

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että liikkuva koskettiin men (14) kosketinjousen (27) päähän on järjestetty levennys, joka on taivutettu ohjeet uspinnaksi (28) ohjaamaan kosketinta (14) kytkintä suljettaessa sekä toimimaan kat- kaisutilanteessa valokaaren toisena napana kosketinkiskon (26) suojelemiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että liikkuvan koskettimen (14) kosketinjousen (27) keskiosaan on järjestetty levennys, jonka reunat (29) on taivutettu kosketinkiskon (26) sivuja myöten ylös sovitettavaksi rullan (12) ensimmäiseen uraan (34) järjestettyjen pykälien (35) rajaamaan tilaan liikkuvan kosket- 5 timen (14) lukitsemiseksi pituussuunnassaan.

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että liikkuvan koskettimen (14) kosketinjousen (27) keskiosaan on järjestetty lukitusolakkeet (62) sovitettavaksi rullan (12) ensimmäiseen uraan (34) järjestettyjen pykälien (35) rajaa- 10 maan tilaan liikkuvan koskettimen (14) lukitsemiseksi pituussuunnassaan.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että kosketinmoduuliin (10) järjestetty kiinteä kosketin (11) käsittää kytkentäosuuden (20) ja kaksi Y-haaraa, joista ensimmäinen haara (17) on järjestetty muotolukittuvaksi run- 15 koon tukemaan kosketinta paikalleen ja toinen haara (18) on järjestetty toimimaan kiinteän koskettimen kosketinpintana oikeakätisessä rungossa (2,4) ja vastaavasti toinen haara (18) on järjestetty muotolukittuvaksi runkoon tukemaan kosketinta paikalleen ja ensimmäinen haara (17) on järjestetty toimimaan kiinteän koskettimen kosketinpintana vasenkätisessä rungossa (3). 20

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että kiinteään kosket-timeen (11) on järjestetty liitinholkki (16) jonka liitäntäruuvi (8) on kuusiokolo- tai torx-kantainen pidätinruuvi.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että kytkinakselia o kääntävä mekanismi käsittää mekanismin runkoon (5) järjestetyn mekanismiakselin σ> (7), kämmen (51), ensimmäisestä päästään rungon korvakkeisiin (44) ja toisesta o o päästään kämmen korvakkeisiin (54) kiinnitetyt työjouset (45) sekä voimansiirtorullan x (46), joka mekanismiakseli on järjestetty kääntämään kampea, joka on sovitettu puris- CC “ 30 tamaan työjouset (45) kuolokohtaansa, jonka ylitettyään työjouset (45) on järjestetty σ> työntämään kampea (51), joka on järjestetty kääntämään voimansiirtorullaa (46), joka ? on järjestetty siihen liitetyn rullan (12) välityksellä kääntämään liikkuvan koskettimen ° (14) auki-ja kiinniasentoonsa.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että kampi (51) on varustettu yläsakaroilla (55) sovitettavaksi mekanismiakselin (7) lieriömäisen jatkee- seen (59) järjestettyihin sektorimaisiin syvennyksiin (60) mekanismiakselin (7) ja kämmen (51) välisen vapaaliikkeen muodostamiseksi estämään käyttäjää vaikuttamasta koskettimien toimintanopeuteen.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen kytkin (1), tunnettu siitä, että kampi (51) on varustettu alasakaroilla (56) sovitettavaksi toimimaan voimansiirtorullan (46) sakaroiden (49) kanssa kämmen (51) ja voimansiirtorullan (46) välisen vapaaliikkeen muodostamiseksi sallimaan kämmen (51) kääntämisen kiinniasennosta aukisuuntaan työ-jousien (45) puristamiseksi koskettimien (14) pysyessä kiinni-asennossa kulmaan, jos-10 sa työjouset ovat alle kuolokohtansa ja mekanismiakseli kääntyneenä noin 60 astetta sekä kytkimen (1) avautuessa koskettimien vapaan liikkeen aukipäin yli kämmen (51) pakottaman noin 90 asteen kääntymiskulman. CM δ C\J i O) o o X cc 0- co δ δ CM 14