FI121155B - Ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten - Google Patents

Description

Ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen ohjainyksikköön kytkinlaitetta varten.

5 Kytkinlaite on laite, jossa on kosketinvälineet virtapiirin avoimen tilan ja suljetun tilan aikaansaamiseksi valikoivasti. Kosketinvälineiden aukiasento on sovitettu aikaansaamaan virtapiirin avoimen tilan, ja kosketinvälineiden kiinniasento on sovitettu aikaansaamaan virtapiirin suljetun tilan. Kytkinlaitteen ohjainyksikkö käsittää tyypillisesti ohjainakselin, joka on sovitettu käyttäjän 10 käännettäväksi, ja joka on toiminnallisesti yhdistetty kytkinlaitteen kosketinväli-neisiin niiden tilan vaihtamiseksi aukiasennon ja kiinniasennon välillä. Kytkinlaite käsittää lisäksi usein laukaisinkokoonpanon, joka on toiminnallisesti yhdistetty kytkinlaitteen kosketinvälineisiin siten, että laukaisinkokoonpanon lau-kaisutapahtuma kykenee vaihtamaan kytkinlaitteen kosketinvälineiden tilan 15 kiinniasennosta aukiasentoon. Laukaisinkokoonpanolla varustettu kytkinlaite on tunnettua sovittaa sellaiseksi, että sen laukaisinkokoonpano voidaan virittää kääntämällä ohjainakseli kytkettyasentoon.

Laukaisinkokoonpanon virittäminen kääntämällä ohjainakseli kytkettyasentoon on ongelmallista, koska ohjainakselin kääntämiseen vaaditaan täl-20 löin varsin suuri vääntömomentti. Ongelma korostuu nimellisvirraltaan suurissa kytkinlaitteissa, joissa komponenttien jykevä mitoitus tekee ohjainakselin kääntämisen erityisen raskaaksi.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on kehittää ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten 25 siten, että yllä mainittu ongelma saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoite saavutetaan ohjainyksiköllä, jolle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että ohjainakseli on jaettu kahteen osaan 30 siten, että käyttäjän käännettäväksi sovitettu ohjainakselin ensimmäinen akse-liosa voidaan toiminnallisesti yhdistää erikseen joko laukaisinkokoonpanoon tai ohjainakselin toiseen akseliosaan. Ensimmäisen akseliosan ollessa toiminnallisesti yhdistettynä laukaisinkokoonpanoon aikaansaa ensimmäisen akseliosan kääntäminen nolla-asennosta kytkettyasentoon laukaisinkokoonpanon viritys-35 tapahtuman. Ensimmäisen akseliosan ollessa toiminnallisesti yhdistettynä toi- 2 seen akseliosaan aikaansaa ensimmäisen akseliosan kääntäminen nolla-asennosta kytkettyasentoon käyttöakselin kääntymisen aukiasennosta kiin-niasentoon, joka käyttöakselin kääntyminen puolestaan on sovitettu kytkinlaitteen koskettimien tilan vaihtamiseksi aukiasennosta kiinniasentoon.

5 Keksinnön mukaisen ohjainyksikön etuna on se, että ohjainakselin kääntämiseen vaadittava maksimivääntömomentti on aiempaa pienempi, koska laukaisinkokoonpanon virittäminen ja koskettimien tilan vaihtaminen aukiasennosta kiinniasentoon toteutetaan täysin erillisillä ensimmäisen akseliosan kääntötapahtumilla.

10 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista oh-jainyksikköä ilman runko-osaa; 15 Kuvio 2 esittää kuvion 1 ohjainyksikön räjäytyskuvana;

Kuvio 3A esittää suurennosta kuvion 2 ohjainyksikön yhdistämiseli- mestä;

Kuvio 3B esittää suurennosta kuvion 2 ohjainyksikön kytkentäholkis-ta; 20 Kuvio 4 esittää kokoonpantua täydellistä ohjainyksikköä, joka on ku vion 1 ohjainyksikön muunnelma;

Kuvio 5 esittää kaaviota kuvion 1 ohjainyksikön toimintatiloista ja ohjainyksikön siirtymisestä eri toimintatilojen välillä;

Kuvio 6A esittää leikkauskuvaa kuvion 1 mukaisen ohjainyksikön 25 ohjainakselikokoonpanosta ohjainyksikön eräässä toimintatilassa;

Kuvio 6B esittää leikkauskuvaa kuvion 4 mukaisen ohjainyksikön ohjainakselikokoonpanosta kuviota 6A vastaavassa toimintatilassa;

Kuvio 7 esittää leikkauskuvaa kuvion 1 mukaisen ohjainyksikön ohjainakselikokoonpanosta ohjainyksikön eräässä toisessa toimintatilassa; ja 30 Kuvio 8 esittää laukaisuakselin ja käyttöakselin toiminnallista yhteyt tä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 esitetään keksinnön erään suoritusmuodon mukainen ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten, ohjainyksikön ollessa kuvattuna ilman run-35 ko-osaa. Ohjainyksikkö käsittää käyttöakselin 4, ohjainakselin 1, laukaisinko- 3 koonpanon 50 ja kytkentävälineet. Ohjainyksikkö on esitetty kytkettytilassa. Kuvion 1 ohjainyksikön yksittäiset komponentit ovat paremmin nähtävillä kuviossa 2 esitettävässä räjäytyskuvassa.

Käyttöakseli 4 on kääntyvä runko-osaan nähden kiinniasennon ja 5 aukiasennon välillä. Käyttöakseli 4 on sovitettu toiminnallisesti yhdistettäväksi kytkinlaitteen koskettimiin niiden tilan vaihtamiseksi kiinniasennon ja aukiasennon välillä. Tyypillisessä suoritusmuodossa käyttöakseli 4 on sovitettu kytkettäväksi kytkinlaitteen pääakseliin siten, että käyttöakselin 4 aukiasento vastaa kytkinlaitteen kosketinvälineiden aukiasentoa, ja käyttöakselin 4 kiinniasento 10 vastaa kosketinvälineiden kiinniasentoa.

Ohjainakseli 1 sisältää ensimmäisen akseliosan 101 ja toisen akse-liosan 102. Ensimmäinen akseliosa 101 on sovitettu kääntyväksi runko-osaan nähden kääntymisakselinsa ympäri, ja sillä on neljä toiminta-asentoa, jotka ovat testausasento, nolla-asento, trip-asento ja kytkettyasento. Ensimmäinen 15 akseliosa 101 on sovitettu käyttäjän käännettäväksi. Suoritusmuodosta riippuen käyttäjä voi kääntää ensimmäistä akseliosaa 101 esimerkiksi ensimmäiseen akseliosaan 101 kiinnitetyn ohjainkahvan välityksellä, tai ensimmäiseen akseliosaan 101 kytketyn ohjainmoottorin välityksellä. Kuvioissa ei esitetä oh-jainkahvaa eikä ohjainmoottoria.

20 Ohjainyksikkö on varustettu palautusjousella 180, jonka ensimmäi nen pää on kuvion 1 mukaisesti kiinnitetty ensimmäiseen akseliosaan 101, ja toinen pää on sovitettu kiinnitettäväksi ohjainyksikön runko-osaan. Palautus-jousi 180 on vääntöjousi, joka on sovitettu kohdistamaan ensimmäiseen akseliosaan 101 vääntömomentin, joka pyrkii palauttamaan ensimmäisen akse-25 liosan 101 nolla-asentoon, mikäli ensimmäinen akseliosa 101 poikkeutetaan siitä.

Toinen akseliosa 102 sovitettu kääntyväksi runko-osaan nähden kääntymisakselinsa ympäri, ja sillä on kolme toiminta-asentoa, jotka ovat nolla-asento, trip-asento ja kytkettyasento. Toinen akseliosa 102 on toiminnallisesti 30 yhdistetty käyttöakseliin 4 käyttöakselin 4 kääntämiseksi aukiasennon ja kiinniasennon välillä. Toisen akseliosan 102 alaosaan on muodostettu käyttöelin 11, joka on sovitettu olemaan kosketuksessa käyttöakseliin 4 vääntömomentin siirtämiseksi toisesta akseliosasta 102 käyttöakseliin 4. Käyttöelin 11 on toisen akseliosan 102 yhdysrakenteinen osa. Kuviossa 2 ei esitetä elimiä, joiden väli-35 tyksellä käyttöelin 11 on sovitettu kääntämään käyttöakselia 4. Nämä elimet on kuitenkin esitetty esimerkiksi kuviossa 7.

4

Ohjainyksikkö on varustettu kahdella työjousella, joista kunkin ensimmäinen pää on tuettu käyttöelimeen 11, ja toinen pää on tuettu ohjainyksi-kön runko-osaan. Työjousista yksi on kuvattu kuviossa 1, jossa sitä on merkitty viitenumerolla 710. Työjouset 710 on sovitettu valikoivasti kohdistamaan käyt-5 töelimeen 11 vääntömomenttia. Toisen akseliosan 102 ollessa nolla-asennossa pyrkii työjousien 710 toiseen akseliosaan 102 kohdistama vääntö-momentti estämään toista akseliosaa 102 siirtymästä nolla-asennosta kytket-tyasentoon, ja toisen akseliosan 102 ollessa kytkettyasennossa pyrkii työjousien 710 toiseen akseliosaan 102 kohdistama vääntömomentti estämään toista 10 akseliosaa 102 siirtymästä kytkettyasennosta nolla-asentoon. Työjousilla 710 on siis kuolokohta käyttöelimen 11 niiden asentojen välissä, jotka vastaavat toisen akseliosan 102 nolla-asentoa ja kytkettyasentoa. Työjouset 710 kykenevät kohdistamaan toiseen akseliosaan 102 vääntömomentin, joka on olennaisesti suurempi kuin se vääntömomentti, jonka palautusjousi 180 kykenee koh-15 distamaan ensimmäiseen akseliosaan 101.

Ensimmäisen akseliosan 101 kääntymisakseli yhtyy toisen akseliosan 102 kääntymisakseliin, eli ensimmäinen akseliosa 101 ja toinen akse-liosa 102 on sovitettu kääntymään yhteisen kääntymisakselin ympäri. Ensimmäinen akseliosa 101 ja toinen akseliosa 102 on asennettu peräkkäin pitkin 20 yhteistä kääntymisakselia. Ensimmäinen akseliosa 101 ja toinen akseliosa 102 on asennettu aksiaalisessa suunnassa liikkumattomaksi runko-osaan nähden.

Laukaisinkokoonpano 50 käsittää laukaisuakselin 3, laukaisurungon 7, kaksi laukaisujousta 5, runkojousen 17 ja lukitusvälineet. Laukaisinkokoon-panolla 50 on trip-tila ja jännitetty tila. Laukaisinkokoonpano 50 on sovitettu vi-25 ritystapahtumassa siirtymään trip-tilasta jännitettyyn tilaan, ja laukaisutapah-tumassa siirtymään jännitetystä tilasta trip-tilaan. Laukaisinkokoonpano 50 on toiminnallisesti yhdistetty käyttöakseliin 4 laukaisuakselin 3 kautta siten, että laukaisinkokoonpanon 50 laukaisutapahtuma kykenee kääntämään käyttöak-selin 4 kiinniasennosta aukiasentoon. Kuviossa 2 ei esitetä elimiä, joiden väli-30 tyksellä laukaisuakseli 3 on sovitettu kääntämään käyttöakselia 4.

Laukaisuakseli 3 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Laukaisuakseli 3 on asennettu sama-akselisesti käyttöakselin 4 kanssa siten, että laukaisuakseli 3 sijaitsee ulompana ja käyttöakseli 4 sisempänä. Laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 yhteinen 35 kääntymisakseli on kohtisuorassa ensimmäisen akseliosan 101 ja toisen akseliosan 102 kääntymisakseliin nähden. Laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 yh- 5 teinen kääntymisakseli leikkaa ensimmäisen akseliosan 101 ja toisen akse-liosan 102 kääntymisakselin. Sekä laukaisuakseli 3 että käyttöakseli 4 käsittää kaksi päätykomponenttia, jotka on yhdistetty kahdella aksiaalituella, jotka on sovitettu vastaanottamaan ohjainakselin väliinsä. Kuviossa 2 on esitetty vain 5 yksi laukaisuakselin 3 aksiaalituki 310 ja yksi käyttöakselin 4 aksiaalituki 410, jotta ohjainakselia varten sovitettu tila olisi paremmin nähtävillä. Myös kuviosta 1 on jätetty pois laukaisuakselin 3 aksiaalituki ja käyttöakselin 4 aksiaalituki, jotta ohjainakselikokoonpano olisi paremmin nähtävillä.

Laukaisutapahtumassa laukaisuakseli 3 kääntää käyttöakselia 4 10 suoraan laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 välisen toiminnallisen yhteyden kautta. Laukaisutapahtumassa voimaa ei siis välitetä laukaisuakselilta 3 käyt-töakselille 4 ohjainakselin 1 kautta. Laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 toiminnallinen yhteys on sovitettu sellaiseksi, että laukaisuakselin 3 ollessa jännitetyssä asennossa käyttöakseli 4 voi kääntyä aukiasennon ja kiinniasennon 15 välillä vapaasti ilman, että laukaisuakselin 3 tarvitsee kääntyä. Eräs esimerkki laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 toiminnallisen yhteyden toteuttamisesta on esitetty pelkistetysti kuviossa 8.

Laukaisurunko 7 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Laukaisuakselin 3, laukaisurungon 7 ja 20 käyttöakselin 4 kääntymisakselit yhtyvät olennaisesti, eli laukaisuakseli 3, laukaisurunko 7 ja käyttöakseli 4 on asennettu olennaisesti sama-akselisesti runko-osaan.

Kukin laukaisujousi 5 on puristusjousi, jonka ensimmäinen pää on kytketty laukaisurunkoon 7 ja toinen pää on kytketty laukaisuakseliin 3. Kulla-25 kin laukaisujousella 5 on jännittämätön tila ja jännitetty tila. Jännitetyssä tilassa laukaisujouseen 5 on varastoitunut enemmän energiaa kuin jännittämättömäs-sä tilassa, eli siirtyessään jännitetystä tilasta jännittämättömään tilaan laukaisujousi 5 kykenee luovuttamaan energiaa.

Runkojousi 17 on puristusjousi, joka on kytketty runko-osan ja lau-30 kaisurungon 7 väliin, ja jolla on jännittämätön tila ja jännitetty tila.

Laukaisukokoonpanon lukitusvälineillä on lukitustila ja trip-tila. Luki-tustilassa lukitusvälineet lukitsevat laukaisinkokoonpanon 50 jännitettyyn tilaan. Laukaisutapahtuma käynnistetään vapauttamalla lukitusvälineet siten, että ne sallivat laukaisinkokoonpanon 50 siirtymisen jännitetystä tilastaan trip-35 tilaan. Laukaisutapahtuman päättyessä lukitusvälineet ovat trip-tilassa. Lukitusvälineet käsittävät laukaisurunkoon 7 nivelöidyn lukitusvivun 6 ja lukituspi- 6 dättimen 10, jotka on esitetty ainoastaan kuviossa 1. Lukitusvälineiden toiminta ei ole esilläolevan keksinnön kannalta olennaista, eikä sitä näin ollen tässä selosteta.

Kytkentävälineillä on ensimmäinen toimintatila ja toinen toimintatila.

5 Ensimmäisessä toimintatilassa kytkentävälineet toiminnallisesti yhdistävät ensimmäisen akseliosan 101 laukaisinkokoonpanoon 50 siten, että ensimmäisen akseliosan 101 kääntäminen nolla-asennosta kytkettyasentoon aikaansaa lau-kaisinkokoonpanon 50 viritystapahtuman. Ensimmäisessä toimintatilassa kytkentävälineet lisäksi toiminnallisesti erottavat ensimmäisen akseliosan 101 toi-10 sesta akseliosasta 102. Toisessa toimintatilassa kytkentävälineet toiminnallisesti yhdistävät ensimmäisen akseliosan 101 toiseen akseliosaan 102 siten, että ensimmäisen akseliosan 101 kääntäminen nolla-asennosta kytkettyasentoon aikaansaa käyttöakselin 4 kääntymisen aukiasennosta kiinniasentoon. Toisessa toimintatilassa kytkentävälineet lisäksi toiminnallisesti erottavat en-15 simmäisen akseliosan 101 laukaisinkokoonpanosta 50.

Kytkentävälineet käsittävät kytkentäholkin 103, holkinohjaimen 80, ensimmäisen kytkentäjousen 81 ja toisen kytkentäjousen 82.

Kytkentäholkki 103 on holkkimainen komponentti, joka on asennettu sama-akselisesti ensimmäisen akseliosan 101 kanssa. Kytkentäholkki 103 on 20 sovitettu siirrettäväksi ensimmäiseen akseliosaan 101 ja toiseen akseliosaan 102 nähden aksiaalisessa suunnassa viritysasennon ja käyttöasennon välillä.

Viritysasennossaan kytkentäholkki 103 toiminnallisesti erottaa ensimmäisen akseliosan 101 toisesta akseliosasta 102 estäen vääntömomentin siirtämisen ensimmäisen akseliosan 101 ja toisen akseliosan 102 välillä. Tä-25 män hakemuksen kuvioissa kytkentäholkin 103 viritysasento on sen ylempi asento. Käyttöasennossaan kytkentäholkki 103 toiminnallisesti yhdistää ensimmäisen akseliosan 101 toiseen akseliosaan 102 mahdollistaen vääntömomentin siirtämisen ensimmäisen akseliosan 101 ja toisen akseliosan 102 välillä. Tämän hakemuksen kuvioissa kytkentäholkin 103 käyttöasento on sen 30 alempi asento.

Holkinohjain 80 on sovitettu siirrettäväksi ohjainyksikön runko-osaan nähden aksiaalisessa suunnassa ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä. Tämän hakemuksen kuvioissa holkinohjaimen 80 ensimmäinen asento on ylempi asento ja toinen asento on alempi asento. Holkinohjaimen 80 kiertymi-35 nen aksiaalissuuntansa ympäri on estetty holkinohjaimeen 80 muodostetun oh-jaintapin 850 ja käyttöakseliin 4 muodostetun ohjaintapin uran 450 yhteistoi- 7 minnalla. Holkinohjaimen 80 aksiaalissuunta on yhdensuuntainen ensimmäisen akseliosan 101 ja toisen akseliosan 102 kääntymisakselin kanssa.

Holkinohjain 80 on olennaisesti holkkimainen komponentti, joka käsittää kaksi rengasmaista osaa, joista kumpikin on sijoitettu sama-akselisesti 5 kytkentäholkin 103 kanssa. Nämä rengasmaiset osat on sijoitettu aksiaalisessa suunnassa välimatkan päähän toisistaan, ja ne on yhdistetty kahdella aksiaalisessa suunnassa ulottuvalla välituella 830, jotka sijaitsevat olennaisesti vastakkaisilla puolilla rengasmaisten osien kehää. Ylemmän rengasmaisen osan 811 ulkohalkaisija on suurempi kuin alemman rengasmaisen osan 812 ulko-10 halkaisija. Ylemmän rengasmaisen osan 811 sisähalkaisija on suurempi kuin kytkentäholkin 103 ulkohalkaisija. Alemman rengasmaisen osan 812 sisähalkaisija on pienempi kuin kytkentäholkin 103 ulkohalkaisija, ja alemman rengasmaisen osan 812 ulkohalkaisija on suurempi kuin kytkentäholkin 103 sisähalkaisija. Alempi rengasmainen osa 812 käsittää yläpinnallaan ensimmäisen 15 ohjaintukipinnan, ja alapinnallaan toisen ohjaintukipinnan. Ensimmäinen oh-jaintukipinta on siis kohti kytkentäholkkia 103, ja toinen ohjaintukipinta on kohti käyttöelintä 11. Holkinohjaimen 80 ollessa ensimmäisessä asennossaan eli ylemmässä asennossaan on holkinohjaimen alempi rengasmainen osa 812, eli lähempänä toista akseliosaa 102 oleva rengasmainen osa ensimmäisen oh-20 jaintukipintansa välityksellä kosketuksessa kytkentäholkin 103 alapintaan.

Ensimmäinen kytkentäjousi 81 on puristusjousi, ja se sijaitsee toiminnallisesti ensimmäisen akseliosan 101 ja kytkentäholkin 103 välissä, kohdistaen kytkentäholkkiin 103 voiman, joka pyrkii siirtämään kytkentäholkkia 103 kohti käyttöasentoa, mikäli se siitä poikkeutetaan. Ensimmäisen kytkentäjou-25 sen 81 eräs tehtävä on estää kytkentäholkkia 103 siirtymästä viritysasentoon-sa painovoiman vaikutuksesta tilanteessa, jossa ohjainyksikkö on sijoitettuna ylösalaisin, eli asentoon, jossa toinen akseliosa 102 sijaitsee ylempänä kuin ensimmäinen akseliosa 101.

Toinen kytkentäjousi 82 on puristusjousi, ja se sijaitsee toiminnalli-30 sesti toisen akseliosan 102 ja holkinohjaimen 80 välissä, kohdistaen holkinoh-jaimeen 80 voiman, joka pyrkii siirtämään holkinohjainta 80 kohti ensimmäistä asentoa, mikäli se siitä poikkeutetaan. Toinen kytkentäjousi 82 on olennaisesti jäykempi kuin ensimmäinen kytkentäjousi 81, eli toisen kytkentäjousen 82 jousivakio on olennaisesti suurempi kuin ensimmäisen kytkentäjousen 81 jousiva-35 kio. Sekä ensimmäisellä kytkentäjouseila 81 että toisella kytkentäjousella 82 on jännittämätön tila ja jännitetty tila siten, että jännittämättömässä tilassa jou- 8 sen pituus on suurempi kuin jousen pituus jännitetyssä tilassa, ja siten jousen aikaansaama jousivoima on jännittämättömässä tilassa pienempi kuin jousen aikaansaama jousivoima jännitetyssä tilassa.

Yhdistämiselin 2 on holkkimainen elin, joka on sovitettu kääntyväksi 5 runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Yhdistämiselin 2 sijaitsee sama-akselisesti ensimmäisen akselisosan 101 kanssa siten, että yhdistämiselin 2 sijaitsee ulompana. Yhdistämiselin 2 on tuettu siten, että se ei kykene liikkumaan aksiaalisessa suunnassa runko-osaan nähden. Yhdistämiselin 2 on sovitettu toiminnallisesti yhdistämään laukaisuakselin 3 ja lau-10 kaisurungon 7 sekä viritystapahtuman loppuvaiheessa että laukaisutapahtu-man alkuvaiheessa siten, että laukaisuakseli 3 ja laukaisurunko 7 kääntyvät näissä tilanteissa toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

Yhdistämiselin 2 käsittää ulkokehällään kolme yhdistämiselimen hammasta 29, ja yhden kääntöhampaan 38. Yhdistämiselimen hampaat 29 15 ovat hammasrataskytkennässä laukaisuakseliin 3 muodostettujen laukaisuakselin hampaiden 39 kanssa. Kääntöhammas 38 on sovitettu siirtämään vään-tömomenttia yhdistämiselimen 2 ja laukaisurungon 7 välillä viritys- ja lau-kaisutapahtumien yhteydessä. Laukaisurunko 7 on varustettu kääntöulokkeella 78, joka on sovitettu olemaan kosketuksessa kääntöhampaaseen 38 vääntö-20 momentin siirtämiseksi yhdistämiselimen 2 ja laukaisurungon 7 välillä.

Yhdistämiselimen 2 trip-asento vastaa laukaisinkokoonpanon 50 trip-tilaa, ja yhdistämiselimen 2 jännitetty asento vastaa laukaisinkokoonpanon 50 jännitettyä tilaa. Yhdistämiselimen 2 kääntyminen trip-asennosta jännitettyyn asentoon siis aikaansaa laukaisinkokoonpanon 50 siirtymisen trip-tilasta 25 jännitettyyn tilaan, ja laukaisinkokoonpanon 50 siirtyminen jännitetystä tilasta trip-tilaan aikaansaa yhdistämiselimen 2 kääntymisen jännitetystä asennosta trip-asentoon.

Yhdistämiselimen 2 alaosaan on aikaansaatu kaksi ulompaa yhdis-tämisuloke 122, joista kumpikin ulkonee alaspäin, eli kohti holkinohjainta 80. 30 Kukin ulompi yhdistämisuloke 122 käsittää luiskamaisen osuuden yhdessä kehämäisessä päässään, toisen kehämäisen pään ollessa porrasmainen. Ulommat yhdistämisulokkeet 122 sijaitsevat yhdistämiselimen 2 kehällä olennaisesti vastapäätä toisiaan.

Yhdistämiselimen 2 sisäpinnalle on aikaansaatu kaksi sisempää yh-35 distämisuloketta 124, joista toinen on nähtävissä kuviossa 3A esitettävässä yhdistämiselimen 2 suurennoksessa. Kumpikin sisempi yhdistämisuloke 124 9 ulkonee yhdistämiselimen 2 sisäpinnasta. Kummankin sisemmän yhdistä-misuiokkeen 124 molemmat kehämäiset päät ovat porrasmaisia, eli kehämäinen päätyseinämä ulottuu tasossa, joka on yhdensuuntainen ohjainakselin ak-siaalisuunnan kanssa.

5 Sisemmät yhdistämisulokkeet 124 sijaitsevat yhdistämiselimen 2 si säpinnalla olennaisesti vastapäätä toisiaan. Sisemmät yhdistämisulokkeet 124 sijaitsevat säteittäissuunnassa sisempänä kuin ulommat yhdistämisulokkeet 122.

Ensimmäisen akseliosan 101 ulkopinnalle on aikaansaatu kaksi ak-10 seliuraa 111, joista kumpikin on alaosastaan avoin ja ulottuu ensimmäisen akseliosan 101 akselin suuntaisesti. Akseliuran 111 alaosalla tarkoitetaan tässä sitä akseliuran 111 osaa, joka on lähinnä toista akseliosaa 102. Akseliurat 111 sijaitsevat ensimmäisen akseliosan 101 ulkopinnalla olennaisesti vastakkaisilla puolilla toisiinsa nähden säteen suunnassa tarkasteltuna.

15 Kytkentäholkin 103 yläosaan on aikaansaatu kaksi ulompaa kytken- täuloketta 134, joista kumpikin ulkonee ylöspäin, eli kohti yhdistämiselintä 2. Kukin ulompi kytkentäuloke 134 käsittää luiskamaisen osuuden yhdessä kehämäisessä päässään, toisen kehämäisen pään ollessa porrasmainen. Ulommat kytkentäulokkeet 134 sijaitsevat kytkentäholkin 103 kehällä olennaisesti 20 vastapäätä toisiaan. Kukin kytkentäluiska 134 on sovitettu toimimaan yhdessä vastaavan sisemmän yhdistämisulokkeen 124 kanssa.

Kytkentäholkin 103 sisäpinnalle on aikaansaatu kaksi sisempää kyt-kentäuloketta 132, joista toinen on nähtävissä kuviossa 3B esitettävässä kytkentäholkin 103 suurennoksessa. Kumpikin sisempi kytkentäuloke 132 ulko-25 nee kytkentäholkin 103 sisäpinnasta ja ulottuu aksiaalissuuntaisesti. Sisemmät kytkentäulokkeet 132 sijaitsevat kytkentäholkin 103 sisäpinnalla olennaisesti vastapäätä toisiaan. Kunkin sisemmän kytkentäulokkeen 132 leveys eli kehän suuntainen dimensio on olennaisesti sama kuin vastaavan akseliuran 111 leveys. Kukin sisempi kytkentäuloke 132 on sovitettu toimimaan yhdessä vas-30 taavan akseliuran 111 kanssa.

Holkinohjaimen 80 yläosaan on aikaansaatu kaksi ohjainuloketta 820, joista kumpikin ulkonee ylöspäin, eli kohti yhdistämiselintä 2. Ohjainulok-keet 820 sijaitsevat holkinohjaimen 80 kehällä olennaisesti vastapäätä toisiaan. Kukin ohjainuloke 820 on sovitettu toimimaan yhdessä vastaavan ulom-35 man yhdistämisulokkeen 122 kanssa.

10

Toisen akseliosan 102 yläosaan on aikaansaatu kaksi akselilovea 112, joista kumpikin on yläosastaan avoin ja ulottuu toisen akseliosan 102 akselin suuntaisesti alaspäin. Akseliloven 112 yläosalla tarkoitetaan tässä akseli-loven 112 osaa, joka on lähinnä ensimmäistä akseliosaa 101. Akselilovet 112 5 sijaitsevat olennaisesti toisen akseliosan 102 vastakkaisilla puolilla toisiinsa nähden säteen suunnassa tarkasteltuna. Kunkin akseliloven 112 leveys eli kehän suuntainen dimensio on olennaisesti suurempi kuin vastaavan sisemmän kytkentäulokkeen 132 leveys. Kukin akselilovi 112 on sovitettu toimimaan yhdessä vastaavan sisemmän kytkentäulokkeen 132 kanssa.

10 Kuvio 4 esittää kokoonpantua täydellistä ohjainyksikköä, jossa ku viota 1 vastaavat komponentit on asennettu runko-osaan 200’. Kuvion 4 oh-jainyksikkö sisältää kaikki kuvion 1 mukaiset komponentit, mutta komponenttien yksityiskohtien muotoiluissa on eroja. Kuviossa 4 tämä näkyy siten, että ensimmäisen akseliosan 10T muotoilu poikkeaa kuviossa 1 esitettävän en-15 simmäisen akseliosan 101 muotoilusta. Ensimmäisen akseliosan 101’ sisään on muodostettu aksiaalisessa suunnassa ulottuva, poikkileikkaukseltaan neliskulmainen reikä, joka on sovitettu ohjainkahvan kiinnittämiseksi ensimmäiseen akseliosaan 10T. Ohjainkahvaan muodostetaan poikkileikkaukseltaan neliskulmainen akseli, joka vastaanotetaan ensimmäisen akseliosan 101’ neliskul-20 maiseen reikään.

Kuvion 5 kaaviossa esitetään ohjainyksikön ensimmäisen akseliosan 101 asento, toisen akseliosan 102 asento, holkinohjaimen 80 asento, kytkentäholkin 103 asento, laukaisinkokoonpanon 50 tila ja käyttöakselin 4 asento ohjainyksikön seitsemässä eri toimintatilassa, joista on käytetty merkin-25 töjä OS-1, OS-2, OS-3, OS-4, OS-4B, OS-5 ja OS-6. Lisäksi kuvion 5 kaaviossa esitetään ohjainyksikön siirtyminen eri toimintatilojen välillä. Kuvion 5 kaaviossa manuaalista siirtymistä toimintatilasta toiseen on kuvattu yhtenäisellä nuolella, kun taas laukaisutapahtuman avulla tapahtuvia siirtymisiä toimintatilasta toiseen on kuvattu katkonaisella nuolella. Kutakin toimintatilaa on merkitty 30 toimintatilakoodilla, joka käsittää kuusi tilasymbolia erotettuna väliviivoilla ’ - ’.

Kunkin toimintatilakoodin ensimmäinen tilasymboli kuvaa ensimmäisen akseliosan 101 asentoa. Ensimmäinen tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin ensimmäinen akseliosa 101 on nolla-asennossa, arvon T, jolloin ensimmäinen akseliosa 101 on kytkettyasennossa, arvon ΊΓ, jolloin ensimmäinen 35 akseliosa 101 on trip-asennossa, ja arvon ΊΙΓ, jolloin ensimmäinen akseliosa 101 on testausasennossa.

11

Toinen tilasymboli kuvaa toisen akseliosan 102 asentoa. Toinen ti-lasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin toinen akseliosa 102 on nolla-asennossa, arvon T, jolloin toinen akseliosa 102 on kytkettyasennossa, ja arvon ΊΓ, jolloin toinen akseliosa 102 on trip-asennossa.

5 Kolmas tilasymboli kuvaa holkinohjaimen 80 asentoa. Kolmas ti lasymboli voi saada arvon T, jolloin holkinohjain 80 on ensimmäisessä asennossa, ja arvon ΊΓ, jolloin holkinohjain 80 on toisessa asennossa.

Neljäs tilasymboli kuvaa kytkentäholkin 103 asentoa. Neljäs tilasymboli voi saada arvon T, jolloin kytkentäholkki 103 on viritysasennossa, ja 10 arvon ΊΓ, jolloin kytkentäholkki 103 on käyttöasennossa.

Viides tilasymboli kuvaa laukaisinkokoonpanon 50 tilaa. Viides tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin laukaisinkokoonpano 50 on trip-tilassa, ja arvon T, jolloin laukaisinkokoonpano 50 on jännitetyssä tilassa.

Laukaisinkokoonpanon 50 ollessa trip-tilassa runkojousi 17 on jänis nittämättömässä tilassa, laukaisurunko 7 on trip-asennossa, laukaisujouset 5 ovat jännittämättömässä tilassa ja laukaisuakseli 3 on trip-asennossa. Vastaavasti laukaisinkokoonpanon 50 ollessa jännitetyssä tilassa runkojousi 17 on jännitetyssä tilassa, laukaisurunko 7 on jännitetyssä asennossa, laukaisujouset 5 ovat jännitetyssä tilassa ja laukaisuakseli 3 on jännitetyssä asennossa.

20 Kuudes tilasymboli kuvaa käyttöakselin 4 asentoa. Kuudes tilasym boli voi saada arvon Ό’, jolloin käyttöakseli 4 on aukiasennossa, ja arvon T, jolloin käyttöakseli 4 on kiinniasennossa. Käyttöakselin 4 ollessa yhdistettynä kytkinlaitteen kosketinvälineisiin niiden ohjaamiseksi, vastaa kuudennen ti-lasymbolin arvo Ό’ kosketinvälineiden aukiasentoa ja arvo T kosketinvälinei-25 den kiinniasentoa.

Toimintatilaa OS-1 voidaan pitää ohjainyksikön perustilana. Toimintatilassa OS-1 ensimmäinen akseliosa 101 ja toinen akseliosa ovat nolla-asennoissa, holkinohjain 80 on ensimmäisessä asennossa, kytkentäholkki 103 on viritysasennossa, laukaisinkokoonpano 50 on trip-asennossa ja käyttöakseli 30 4 on aukiasennossa.

Kuvio 6A esittää leikkauskuvaa kuvion 1 ohjainyksikön ohjainakseli-kokoonpanosta toimintatilassa OS-1. Ohjainakselikokoonpano käsittää ensimmäisen akseliosan 101, toisen akseliosan 102, yhdistämiselimen 2, kytkentäholkin 103, holkinohjaimen 80, ensimmäisen kytkentäjousen 81 ja toisen kyt-35 kentäjousen 82. Kuviossa 6A toinen kytkentäjousi 82 on jännittämättömässä 12 tilassa. Ensimmäinen kytkentäjousi 81, joka tosin peittyy yhdistämiselimen 2 ja kytkentäholkin 103 taakse, on jännitetyssä tilassa.

Kuvio 6B esittää leikkauskuvaa kuvion 4 ohjainyksikön ohjainakseli-kokoonpanosta toimintatilassa OS-1. Kuviossa 6B ohjainakselikokoonpano on 5 esitetty eri suunnasta kuin kuviossa 6A esitettävä vastaava ohjainakselikokoonpano, joten kuviosta 6B nähdään hieman eri yksityiskohtia. Kuviossa 6B on nähtävissä muun muassa osa jännittyneessä tilassa olevasta ensimmäisestä kytkentäjousesta 81’. Kuviosta 6B nähdään myös se, että sisemmän yhdis-tämisulokkeen 124’ muotoilu poikkeaa hieman kuviossa 3A esitettävän sisem-10 män yhdistämisulokkeen 124 muotoilusta. Kuvion 6B sisempi yhdistämisuloke 124’ käsittää luiskamaisen osuuden yhdessä kehämäisessä päässään, toisen kehämäisen pään ollessa porrasmainen. Luiskamainen osuus sijaitsee myötäpäivään porrasmaiseen päähän nähden, kun yhdistämiselintä 2’ tarkastellaan ensimmäisen akseliosan 101’ yläpään suunnasta.

15 Kuviossa 6B on nähtävillä käyttöelimeen 11’ muodostetut ensim mäinen kääntöelin 115’ ja toinen kääntöelin 117’, jotka on sovitettu käyttöeli-men 11’ ja käyttöakselin 4’ välisen toiminnallisen yhteyden aikaansaamiseksi. Ensimmäinen kääntöelin 115’ ja toinen kääntöelin 117’ on sovitettu toimimaan yhdessä käyttöakseliin muodostetun (ei-esitetyn) käyttöakselin kääntötapin 20 kanssa. Käyttöakselin kääntötappi ulottuu alaspäin käyttöakselista, ja sijaitsee kokoonpannussa ohjainyksikössä ensimmäisen kääntöelimen 115’ ja toisen kääntöelimen 117’ välissä.

Toimintatilasta OS-1 siirrytään toimintatilaan OS-2 kiertämällä ensimmäistä akseliosaa 101 90° verran myötäpäivään, eli nolla-asennosta kyt-25 kettyasentoon. Ensimmäisen akseliosan 101 akseliurat 111 välittävät vääntö-momenttia viritysasennossaan olevan kytkentäholkin 103 sisempiin kytkentä-ulokkeisiin 132, jolloin kytkentäholkki 103 kääntyy ensimmäisen akseliosan 101 mukana 90° verran myötäpäivään. Kytkentäholkin 103 ulompien kytkentä-ulokkeiden 134 porrasmaiset päät välittävät vääntömomenttia yhdistämiseli-30 men 2 sisempiin yhdistämisulokkeisiin 124, kääntäen yhdistämiselimen 2 ensimmäisen akseliosan 101 ja kytkentäholkin 103 mukana 90° verran myötäpäivään, jolloin yhdistämiselin 2 kääntyy trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa.

Yhdistämiselimen 2 kääntyessä trip-asennostaan kohti jännitettyä 35 asentoaan ovat ulompien yhdistämisulokkeiden 122 luiskamaiset osuudet kosketuksessa holkinohjaimen 80 ohjainulokkeisiin 820 painaen holkinohjainta 80 13 alaspäin kohti holkinohjaimen 80 toista asentoa, puristaen samalla toista kyt-kentäjousta 82 kasaan. Yhdistämiselimen 2 kääntyminen jännitettyyn asentoon siirtää siis holkinohjaimen 80 toiseen asentoonsa. Kytkentäholkki 103 pysyy kuitenkin viritysasennossaan eli ylemmässä asennossaan, ja ensimmäinen 5 kytkentäjousi 81 pysyy jännitetyssä asennossaan, koska kytkentäholkin 103 sisemmät kytkentäulokkeet 132 eivät ole kohdakkain toisen akseliosan 102 akselilovien 112 kanssa.

Siirryttäessä toimintatilasta OS-1 toimintatilaan OS-2 pysyy toinen akseliosa 102 nolla-asennossaan, koska kytkentävälineet ovat ensimmäisessä 10 toimintatilassaan, jossa ne toiminnallisesti erottavat ensimmäisen akseliosan 101 toisesta akseliosasta 102. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kytkentäholkki 103 on ensimmäisessä asennossaan, eli ylemmässä asennossaan, jolloin sisemmät kytkentäulokkeet 132 sijaitsevat ylempänä kuin akselilovet 102, eikä vääntömomentin siirtäminen sisemmistä kytkentäulokkeista 132 akselilo-15 viin 102 ole mahdollista.

Yhdistämiselimen 2 kääntyminen trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa aikaansaa laukaisukokoonpanon viritystapahtuman. Viritystapah-tumassa yhdistämiselin 2 siirtää vääntömomenttia sekä laukaisuakseliin 3 että laukaisurunkoon 7. Viritystapahtumassa laukaisuakseli 3 kääntyy trip-20 asennosta jännitettyyn asentoon yhdistämiselimen hampaiden 29 ja lau-kaisuakselin hampaiden 39 välisen hammasrataskytkennän ansiosta.

Viritystapahtuman alkuvaiheessa laukaisurunko 7 pyrkii pyörimään laukaisuakselin 3 mukana, koska laukaisuakseli 3 kohdistaa laukaisurunkoon 7 vääntömomentin laukaisujousien 5 välityksellä. Laukaisurunko 7 ei kuitenkaan 25 pääse pyörimään laukaisuakselin 3 mukana, koska runko-osa kohdistaa siihen estävän tukivoiman. Näin ollen laukaisuakseli 3 kääntyy laukaisurunkoon 7 nähden, jolloin laukaisujouset 5 puristuvat kokoon.

Viritystapahtuman loppuvaiheessa laukaisurunko 7 kääntyy trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa puristaen runkojousen 17 jännitettyyn ti-30 laan. Laukaisuakseli 3 ja laukaisurunko 7 kääntyvät tällöin toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Laukaisurungon 7 kääntymisen jännitettyyn asentoon aikaansaa yhdistämiselimeen 2 muodostetun kääntöhampaan 38 ja laukaisurunkoon 7 muodostetun kääntöulokkeen 78 yhteistoiminta.

Siirtyminen toimintatilasta OS-2 toimintatilaan OS-3 tapahtuu palau-35 tusjousen 180 avulla siten, että palautusjousen 180 ensimmäiseen akse-liosaan 101 kohdistama vääntömomentti kääntää ensimmäistä akseliosaa 101 14 90° verran vastapäivään, eli kytkettyasennosta nolla-asentoon. Ensimmäisen akseliosan 101 akseliurat 111 välittävät vääntömomenttia kytkentäholkin 103 sisempiin kytkentäulokkeisiin 132, jolloin kytkentäholkki 103 kääntyy ensimmäisen akseliosan 101 mukana 90° verran vastapäivään. Kytkentäholkin 103 5 käännöksen aikana sisemmät kytkentäulokkeet 132 saavuttavat aseman, jossa ne ovat kohdakkain toisen akseliosan 102 akselilovien 112 kanssa. Tällöin ensimmäisen kytkentäjousen 81 kytkentäholkkiin 103 kohdistama alaspäin suuntautuva voima kykenee siirtämään kytkentäholkin 103 käyttöasentoonsa, eli alempaan asentoonsa, jossa kytkentäholkin 103 alapinta on kosketuksessa 10 toisessa asennossa olevan holkinohjaimen 80 alemman rengasmaisen osan 812 ensimmäiseen ohjaintukipintaan. Kytkentäholkin 103 siirtyessä käyttö-asentoonsa ensimmäinen kytkentäjousi 81 siirtyy jännittämättömään tilaansa.

Kytkentäholkin 103 siirtyminen käyttöasentoonsa on varmistettu yh-distämiselimen 2 sisempien yhdistämisulokkeiden 124 ja kytkentäholkin 103 15 ulompien kytkentäulokkeiden 134 luiskamaisten osuuksien yhteistoiminnalla. Kytkentäholkin 103 kääntyessä vastapäivään yhdistämiselimeen 2 nähden kohdistavat sisemmät yhdistämisulokkeet 124 ulompiin kytkentäulokkeisiin 134 alaspäin kohdistuvan voiman siten, että kytkentäholkki 103 siirtyy käyttöasentoonsa, eli alempaan asentoonsa. Toisin sanoen kytkentäholkki 103 siirtyy 20 käyttöasentoonsa myös niissä tapauksissa, joissa ensimmäistä kytkentäjousta 81 ei ole olemassa tai se ei kykene kohdistamaan riittävää voimaa kytkentäholkkiin 103.

Toimintatilasta OS-3 siirrytään toimintatilaan OS-4 kiertämällä ensimmäistä akseliosaa 101 90° verran myötäpäivään, eli nolla-asennosta kyt-25 kettyasentoon. Ensimmäisen akseliosan 101 akseliurat 111 välittävät vääntö-momenttia käyttöasennossaan olevan kytkentäholkin 103 sisempiin kytkentäulokkeisiin 132, jolloin kytkentäholkki 103 kääntyy ensimmäisen akseliosan 101 mukana 90° verran myötäpäivään. Koska kytkentäholkki 103 on käyttö-asennossaan, välittävät sisemmät kytkentäulokkeet 132 vääntömomenttia toi-30 seen akseliosaan 102 akselilovien 112 seinämien välityksellä, kääntäen toisen akseliosan 102 kytkettyasentoon. Toisen akseliosan 102 kääntyessä kytketty-asentoon on käyttöelin 11 kosketuksessa käyttöakseliin 4 kääntäen sen kiin-niasentoon.

Ohjainyksikön ollessa toimintatilassa OS-4 kohdistaa palautusjousi 35 180 ensimmäiseen akseliosaan 101 vääntömomentin, joka pyrkii palauttamaan ensimmäisen akseliosan 101 nolla-asentoon. Ensimmäinen akseliosa 101 kui- 15 tenkin pysyy kytkettyasennossa työjousten 710 käyttöelimeen 11 kohdistaman vääntömomentin vuoksi. Kytkentäholkki 103 on käyttöasennossa, joten se yhdistää toiminnallisesti ensimmäisen akseliosan 101 toiseen akseliosaan 102 siirtäen vääntömomenttia toisesta akseliosasta 102 ensimmäiseen akseliosaan 5 101. Työjousten 710 ohjainakseliin 1 kohdistama vääntömomentti on vastak kaissuuntainen ja olennaisesti suurempi kuin palautusjousen 180 ohjainakseliin 1 kohdistama vääntömomentti.

Kuviossa 1 esitettävä ohjainyksikön koneisto on toimintatilassa OS-4. Kuvio 7 esittää leikkauskuvaa kuvion 1 ohjainyksikön ohjainakselikokoon-10 panosta, eli toimintatilassa OS-4 olevasta ohjainakselikokoonpanosta. Kuviosta 7 nähdään, että ensimmäinen kytkentäjousi 81 on jännittämättömässä asennossa ja toinen kytkentäjousi 82 on jännitetyssä asennossa.

Toimintatilasta OS-4 siirrytään takaisin toimintatilaan OS-3 kiertämällä ensimmäistä akseliosaa 101 90° verran vastapäivään, eli kytkettyasen-15 nosta nolla-asentoon. Ensimmäisen akseliosan 101 akseliurat 111 välittävät vääntömomenttia käyttöasennossaan olevan kytkentäholkin 103 sisempiin kyt-kentäulokkeisiin 132, jolloin kytkentäholkki 103 kääntyy ensimmäisen akseliosan 101 mukana 90° verran vastapäivään. Koska kytkentäholkki 103 on käyttöasennossaan, välittävät sisemmät kytkentäulokkeet 132 vääntömoment-20 tia toiseen akseliosaan 102 akselilovien 112 seinämien välityksellä, kääntäen toisen akseliosan 102 nolla-asentoon. Toisen akseliosan 102 kääntyessä nolla-asentoon on käyttöelin 11 kosketuksessa käyttöakseliin 4 kääntäen sen au-kiasentoon.

Toimintatilasta OS-1 siirrytään toimintatilaan OS-6 kiertämällä en-25 simmäistä akseliosaa 101 45° verran vastapäivään, eli nolla-asennosta tes-tausasentoon. Ensimmäisen akseliosan 101 akseliurat 111 välittävät vääntö-momenttia kytkentäholkin 103 sisempiin kytkentäulokkeisiin 132, jolloin kytkentäholkki 103 kääntyy ensimmäisen akseliosan 101 mukana 45° verran vasta-päivään. Kytkentäholkki 103 siis kääntyy ensimmäisen akseliosan 101 muka-30 na, mutta se pysyy viritysasennossaan eikä välitä vääntömomenttia muihin komponentteihin. Ensimmäiseen akseliosaan 101 voidaan aikaansaada (ei esitetyt) apukoskettimien käyttöelimet, jotka siirtävät kytkinlaitteen (ei esitetyt) apukoskettimet nolla-asennosta testausasentoon käännettäessä ensimmäinen akseliosa 101 testausasentoon. Kytkinlaitteen testaustoiminta on alan ammatti-35 laiselle tuttu esimerkiksi julkaisusta WO 2005076302.

16

Siirtyminen toimintatilasta OS-6 takaisin toimintatilaan OS-1 tapahtuu palautusjousen 180 avulla siten, että palautusjousen 180 ensimmäiseen akseliosaan 101 kohdistama vääntömomentti kääntää ensimmäistä akseliosaa 101 45° verran myötäpäivään, eli testausasennosta nolla-asentoon. Kytkentä-5 holkki 103 kääntyy ensimmäisen akseliosan 101 mukana 45° verran myötäpäivään.

Keksinnön eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa ensimmäisen akseliosan ja ohjainyksikön runko-osan välille asennettu palautusjousi pyrkii palauttamaan ensimmäisen akseliosan nolla-asentoon ainoastaan silloin, 10 kun ensimmäistä akseliosaa poikkeutetaan nolla-asennosta kytkettyasennon suuntaa. Tällaisessa suoritusmuodossa palautusjousen runko-osan puoleinen pää on tuettu siten, että se voi vastaanottaa vain yhden suuntaista vääntömo-menttia. Käännettäessä ensimmäistä akseliosaa testausasentoon, joka sijaitsee nolla-asentoon nähden päinvastaisessa suunnassa kuin kytkettyasento, 15 kääntyy palautusjousen runko-osan puoleinen pää ensimmäisen akseliosan mukana, jolloin palautusjousi ei kohdista vääntömomenttia ensimmäiseen akseliosaan. Vääntöjousen sijaan palautusjousena voidaan käyttää esimerkiksi vetojousta tai puristusjousta, tai mitä tahansa jousielintä, joka kykenee kohdistamaan halutun suuruisen ja suuntaisen vääntömomentin ensimmäiseen akse-20 liosaan.

Toimintatilasta OS-2 siirrytään toimintatilaan OS-1 laukaisutapah-tuman avulla. Samoin laukaisutapahtuman avulla siirrytään toimintatilasta OS-3 toimintatilaan OS-1, ja toimintatilasta OS-4 toimintatilaan OS-5.

Laukaisutapahtumassa runkojousi 17 siirtyy jännitetystä tilasta jän-25 nittämättömään tilaan kääntäen laukaisurungon 7 jännitetystä asennosta trip-asentoon. Laukaisutapahtuman alkuvaiheessa laukaisuakseli 3 pakotetaan kääntymään päinvastaiseen suuntaan laukaisurunkoon 7 nähden yhdistä-miselimen 2 avulla. Laukaisutapahtuman alkuvaiheessa laukaisurungon kään-töuloke 78 välittää vääntömomenttia yhdistämiselimeen 2 kääntöhampaan 38 30 kautta, ja yhdistämiselin 2 puolestaan välittää vääntömomentin laukaisuakse-liin 3 yhdistämiselimen 2 ja laukaisuakselin 3 välisen hammasrataskytkennän avulla.

Siirryttäessä toimintatilasta OS-2 toimintatilaan OS-1 laukaisinko-koonpano 50 siirtyy jännitetystä tilasta trip-tilaan edellä esitetyllä tavalla, jolloin 35 yhdistämiselin 2 kääntyy jännitetystä asennosta trip-asentoon. Yhdistämiselimen 2 kääntyessä jännitetystä asennosta trip-asentoon yhdistämiselimen 2 si- 17 semmät yhdistämisulokkeet 124 välittävät vääntömomenttia kytkentäholkin 103 ulompiin kytkentäulokkeisiin 134 kääntäen kytkentäholkkia 103 90° verran vastapäivään. Kytkentäholkin 103 sisemmät kytkentäulokkeet 132 välittävät vääntömomenttia ensimmäisen akseliosan 101 akseliuriin 111, kääntäen ensim-5 mäistä akseliosaa 101 90° verran vastapäivään. Myös palautusjousi 180 kohdistaa ensimmäiseen akseliosaan 101 voiman, joka kääntää ensimmäistä akseliosaa 101 kohti nolla-asentoa.

Yhdistämiselimen 2 kääntyessä jännitetystä asennostaan kohti trip-asentoaan ovat ulompien yhdistämisulokkeiden 122 luiskamaiset osuudet kos-10 ketuksessa holkinohjaimen 80 ohjainulokkeisiin 820 sallien holkinohjaimen 80 nousta ylöspäin kohti holkinohjaimen 80 ensimmäistä asentoa toisen kytkentä-jousen 82 nostamana. Yhdistämiselimen 2 kääntyminen trip-asentoon siirtää siis holkinohjaimen 80 ensimmäiseen asentoonsa. Kytkentäholkki 103 pysyy viritysasennossaan eli ylemmässä asennossaan, ja ensimmäinen kytkentäjousi 15 81 pysyy jännitetyssä asennossaan.

Siirryttäessä toimintatilasta OS-3 toimintatilaan OS-1 laukaisinko-koonpano 50 siirtyy jännitetystä tilasta trip-tilaan, jolloin yhdistämiselin 2 kääntyy jännitetystä asennosta trip-asentoon. Yhdistämiselimen 2 kääntyminen trip-asentoon siirtää holkinohjaimen 80 ensimmäiseen asentoonsa eli ylempään 20 asentoonsa toisen kytkentäjousen 82 nostamana, ulompien yhdistämisulokkeiden 122 luiskamaisten osuuksien ja holkinohjaimen 80 ohjainulokkeiden 820 yhteistoiminnan avulla. Tämä nostotapahtuma on kuvattu edellä siirtymän OS-2 -> OS-1 selostuksen yhteydessä. Holkinohjaimen 80 noustessa kohti ensimmäistä asentoaan on holkinohjaimen 80 alemman rengasmaisen osan 812 25 yläpinnalla oleva ensimmäinen ohjaintukipinta kosketuksessa kytkentäholkin 103 alapintaan. Holkinohjaimen 80 siirtyminen ensimmäiseen asentoonsa siirtää siis kytkentäholkin 103 viritysasentoon. Koska kytkentäholkki 103 ei käänny akselinsa ympäri, pysyy myös ensimmäinen akseliosa 101 paikallaan, eli nolla-asennossa.

30 Siirryttäessä toimintatilasta OS-4 toimintatilaan OS-5 laukaisinko- koonpano 50 siirtyy jännitetystä tilasta trip-tilaan, jolloin laukaisuakseli 3 kääntyy jännitetystä asennosta trip-asentoon, ja kääntää käyttöakselin 4 kiinniasen-nosta aukiasentoon laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 välisen toiminnallisen yhteyden avulla. Käyttöakseli 4 välittää vääntömomenttia käyttöakselin kääntö-35 tapin kautta toisen akseliosan 102 ensimmäiseen kääntöelimeen 115, kääntäen toisen akseliosan 102 trip-asentoon. Toinen akseliosa 102 ei siis käänny 18 nolla-asentoon, vaan jää kytkettyasennon ja nolla-asennon väliseen asentoon. Tämä on mahdollista siksi, että toisen akseliosan 102 ja käyttöakselin kääntö-tapin välinen toiminnallinen yhteys ei ole välyksetön hammasrataskytkentä, vaan ensimmäisen kääntöelimen 115 ja toisen kääntöelimen 117 välinen etäi-5 syys aikaansaa välyksen toisen akseliosan 102 ja käyttöakselin 4 välille. Toisen akseliosan 102 kääntyminen trip-asentoon siirtää akselilovet 112 sellaiseen asemaan, jossa ne sallivat ensimmäisen akseliosan 101 kääntyä trip-asentoonsa. Ensimmäinen akseliosa 101 kääntyy tällöin trip-asentoonsa pa-lautusjousen 180 kääntämänä. Toimintatilan muutoksessa OS-4 -> OS-5 akse-10 Hiovien 112 seinämät eivät välitä vääntömomenttia sisempiin kytkentäulokkei-siin 132 akselilovien 112 ja sisempien kytkentäulokkeiden 132 välisen välyksen ansiosta. Tämä välys on aikaansaatu sillä, että kunkin akseliloven 112 leveys eli kehän suuntainen dimensio on olennaisesti suurempi kuin vastaavan sisemmän kytkentäulokkeen 132 leveys.

15 Ohjainyksikön ollessa toimintatilassa OS-5 kohdistaa palautusjousi 180 ensimmäiseen akseliosaan 101 vääntömomentin, joka pyrkii palauttamaan ensimmäisen akseliosan 101 nolla-asentoon. Ensimmäinen akseliosa 101 kuitenkin pysyy trip-asennossa, koska käyttöasennossa oleva kytkentäholkki 103 yhdistää toiminnallisesti ensimmäisen akseliosan 101 ja toisen akseliosan 102, 20 ja työjouset 710 kohdistavat käyttöelimeen 11 vääntömomentin, joka on vastakkaissuuntainen palautusjousen 180 ensimmäiseen akseliosaan 101 kohdistamaan vääntömomenttiin nähden.

Toimintatilasta OS-5 siirrytään toimintatilaan OS-1 kiertämällä ensimmäistä akseliosaa 101 vastapäivään trip-asennosta nolla-asentoon. Toimin-25 tatilassa OS-5 kytkentäholkki 103 on käyttöasennossa, yhdistäen toiminnallisesti ensimmäisen akseliosan 101 toiseen akseliosaan 102. Tästä johtuen käännettäessä ensimmäistä akseliosaa 101 vastapäivään myös toinen akseliosa 102 kääntyy vastapäivään kohti nolla-asentoa.

Käännettäessä ensimmäistä akseliosaa 101 vastapäivään kääntyy 30 kytkentäholkki 103 ensimmäisen akseliosan 101 mukana vastapäivään yhdis-tämiselimeen 2 nähden, joka pysyy paikallaan trip-asennossaan. Kytkentähol-kin 103 kääntyessä se saavuttaa lopulta aseman, jossa kukin ulompi kytkentä-uloke 134 on ohittanut kehämäisessä suunnassa vastaavan sisemmän yhdis-tämisulokkeen 124, jolloin sisemmät yhdistämisulokkeet 124 eivät enää estä 35 kytkentäholkin 103 siirtymistä viritysasentoon. Tällöin toinen kytkentäjousi 82 19 kykenee siirtämään holkinohjaimen 80 ensimmäiseen asentoonsa, mikä puolestaan aikaansaa kytkentäholkin 103 siirtymisen viritysasentoonsa.

Kuvion 5 kaaviossa esiintyvä toimintatila OS-4B on epästabiili toimintatila, joka esiintyy ainoastaan silloin, kun käyttäjä pitää ensimmäiseen ak-5 seliosaan 101 liitetystä kahvasta kiinni laukaisutapahtuman aikana. Kun käyttäjä toimintatilassa OS-4B laskee irti kahvasta, kääntyy ensimmäinen akseliosa 101 palautusjousen 180 pakottamana trip-asentoonsa. Se, että ensimmäinen akseliosa 101 ei siirry nolla-asentoon, johtuu työjousien 710 toiseen akse-liosaan 102 kohdistamasta vääntömomentista, kuten siirtymän OS-4 -> OS-5 10 selostuksessa todettiin.

Kuviossa 4 esitettävä ohjainyksikkö on modulaarisen kytkinlaitteen ohjainyksikkömoduuli. Modulaarinen kytkinlaite käsittää ohjainyksikkömoduulin lisäksi yhden tai useampia ei-esitettyjä kosketinmoduuleja, jotka sisältävät kytkinlaitteen kosketinvälineet. Kosketinvälineiden tilan muuttamiseen tarvittavat 15 voimat siirretään ohjainyksikkömoduulista yhteen tai useampaan kosketinmo-duuliin käyttöakselin 4’ välityksellä. Modulaarinen kytkinlaite on alan ammattilaiselle tuttu esimerkiksi julkaisusta WO 2005069324 ’Modular switching device’. Modulaarisessa kytkinlaitteessa ohjainyksikkömoduuli ja kukin kosketin-moduuli käsittää oman runko-osan. Keksinnön mukaista ohjainyksikköä voi-20 daan käyttää myös integroidussa kytkinlaitteessa, eli ohjainyksikkö voidaan asentaa samaan runko-osaan kosketinvälineiden kanssa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintöjä sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puit-25 teissä.

Claims (9)

20

1. Ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten, ohjainyksikön käsittäessä runko-osan (200’); käyttöakselin (4), joka on kääntyvä runko-osaan (200’) nähden kiin-5 niasennon ja aukiasennon välillä, ja joka on sovitettu toiminnallisesti yhdistettäväksi kytkinlaitteen koskettimiin niiden tilan vaihtamiseksi kiinniasennon ja aukiasennon välillä; ohjainakselin (1), joka sisältää ensimmäisen akseliosan (101) ja toisen akseliosan (102), ensimmäisen akseliosan (101) ja toisen akseliosan (102) 10 ollessa sovitettu kääntymään yhteisen kääntymisakselin ympäri, ja ollessa asennettu peräkkäin pitkin yhteistä kääntymisakselia, ensimmäisen akseliosan (101) ollessa sovitettu käyttäjän käännettäväksi ja ollessa kääntyvä runko-osaan (200’) nähden nolla-asennon ja kytkettyasennon välillä, toisen akseliosan (102) ollessa kääntyvä runko-osaan (200’) nähden nolla-asennon ja kyt-15 kettyasennon välillä, ja ollessa toiminnallisesti yhdistetty käyttöakseliin (4) sen kääntämiseksi aukiasennon ja kiinniasennon välillä; laukaisinkokoonpanon (50), joka omaa trip-tilan ja jännitetyn tilan, ja joka on sovitettu viritystapahtumassa siirtymään trip-tilasta jännitettyyn tilaan, ja laukaisutapahtumassa siirtymään jännitetystä tilasta trip-tilaan, laukaisinko-20 koonpanon (50) ollessa toiminnallisesti yhdistetty käyttöakseliin (4) siten, että laukaisinkokoonpanon (50) laukaisutapahtuma kykenee kääntämään käyttöakselin (4) kiinniasennosta aukiasentoon; kytkentävälineet, joilla on ensimmäinen toimintatila, jossa kytkentävälineet toiminnallisesti yh-25 distävät ensimmäisen akseliosan (101) laukaisinkokoonpanoon (50) siten, että laukaisinkokoonpanon (50) viritystapahtuma voidaan aikaansaada kääntämällä ensimmäinen akseliosa (101) nolla-asennosta kytkettyasentoon, ja toiminnallisesti erottavat ensimmäisen akseliosan (101) toisesta akseliosasta (102); ja toinen toimintatila, jossa kytkentävälineet toiminnallisesti yhdistävät 30 ensimmäisen akseliosan (101) toiseen akseliosaan (102) siten, että ensimmäisen akseliosan (101) kääntäminen nolla-asennosta kytkettyasentoon aikaansaa käyttöakselin (4) kääntymisen aukiasennosta kiinniasentoon, ja toiminnallisesti erottavat ensimmäisen akseliosan (101) laukaisinkokoonpanosta (50), tunnettu siitä, että kytkentävälineet käsittävät kytkentäholkin 35 (103), joka on sovitettu siirrettäväksi toiseen akseliosaan (102) nähden aksiaa lisessa suunnassa viritysasennon ja käyttöasennon välillä siten, että viri- 21 tysasennossaan kytkentäholkki (103) toiminnallisesti erottaa ensimmäisen ak-seliosan (101) toisesta akseliosasta (102) estäen vääntömomentin siirtämisen ensimmäisen akseliosan (101) ja toisen akseliosan (102) välillä, ja käyttöasen-nossaan kytkentäholkki (103) toiminnallisesti yhdistää ensimmäisen akseliosan 5 (101) toiseen akseliosaan (102) mahdollistaen vääntömomentin siirtämisen ensimmäisen akseliosan (101) ja toisen akseliosan (102) välillä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että ensimmäinen akseliosa (101) on toiminnallisesti yhdistetty kytkentä-holkkiin (103) siten, että kytkentäholkki (103) voidaan siirtää viritysasennosta 10 käyttöasentoon kääntämällä ensimmäinen akseliosa (101) nolla-asennosta kytkettyasennon kautta takaisin nolla-asentoon.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että kytkentäholkki (103) on toiminnallisesti yhdistetty ensimmäiseen akseliosaan (101) siten, että kytkentäholkki (103) ja ensimmäinen akseliosa (101) 15 kääntyvät yhdessä kaikissa kytkentäholkin (103) aksiaalisissa toiminta-asennoissa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että kytkentävälineet lisäksi käsittävät yhdistämiselimen (2), joka on sovitettu kääntyväksi runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä, 20 ja joka yhdistämiselin (2) on sovitettu yhteistoiminnassa kytkentäholkin (103) kanssa toiminnallisesti yhdistämään ensimmäisen akseliosan (101) ja lau-kaisinkokoonpanon (50).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että yhdistämiselin (2) on toiminnallisesti yhdistetty laukaisinkokoonpanoon 25 (50) siten, että yhdistämiselimen (2) kääntyminen trip-asennosta jännitettyyn asentoon aikaansaa laukaisinkokoonpanon (50) viritystapahtuman, ja lau-kaisukokoonpanon laukaisutapahtuma kääntää yhdistämiselimen (2) jännitetystä asennosta trip-asentoon, ja yhdistämiselin (2) on toiminnallisesti yhdistetty kytkentäholkkiin (103) siten, että yhdistämiselimen (2) ollessa jännitetyssä 30 asennossa voidaan kytkentäholkki (103) siirtää viritysasennosta käyttöasentoon kääntämällä ensimmäinen akseliosa (101) kytkettyasennosta nolla-asentoon.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että yhdistämiselimen (2) toiminnallinen yhteys kytkentäholkkiin (103) on ai- 35 kaansaatu yhdistämiselimeen (2) muodostetun ainakin yhden sisemmän yhdis-tämisulokkeen (124), ja kytkentäholkkiin (103) muodostetun ainakin yhden 22 ulomman kytkentäulokkeen (134) avulla, jotka ainakin yksi sisempi yhdistä-misuloke (124) ja ainakin yksi ulompi kytkentäuloke (134) on sovitettu toimimaan yhdessä olemalla kosketuksessa toisiinsa vääntömomentin ja aksiaalis-suuntaisten voimien siirtämiseksi yhdistämiselimen (2) ja kytkentäholkin (103) 5 välillä.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että kytkentävälineet käsittävät lisäksi holkinohjaimen (80) ja toisen kytkentäjousen (82), holkinohjaimen (80) ollessa siirrettävä runko-osaan (200’) nähden 10 aksiaalisessa suunnassa ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä, ja holkinohjaimen (80) käsittäessä ainakin yhden ohjainulokkeen (820) ja ensimmäisen ohjaintukipinnan, ainakin yhden ohjainulokkeen (820) ollessa sovitettu toimimaan yhdessä yhdistämiselimeen (2) muodostetun ainakin yhden ulomman yhdistämisulokkeen (122) kanssa siten, että yhdistämiselimen (2) käänty-15 essä trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa on ainakin yksi ulompi yhdistä-misuloke (122) kosketuksessa ainakin yhteen ohjainulokkeeseen (820) siirtäen holkinohjaimen (80) ensimmäisestä asennosta toiseen asentoonsa, holkinohjaimen (80) ollessa sovitettu toimimaan yhdessä kytkentäholkin (103) kanssa siten, että kytkentäholkin (103) siirtäminen käyttöasennos-20 ta viritysasentoon aikaansaadaan siirtämällä holkinohjain (80) toisesta asennosta ensimmäiseen asentoonsa, jonka siirtymän aikana ensimmäinen ohjain-tukipinta on kosketuksessa kytkentäholkkiin (103) pakottaen kytkentäholkin (103) käyttöasennosta viritysasentoon, toisen kytkentäjousen (82) ollessa sovitettu toimimaan yhdessä hol-25 kinohjaimen (80) kanssa siten, että mikäli holkinohjainta (80) poikkeutetaan ensimmäisestä asennostaan kohti toista asentoaan, pyrkii toinen kytkentäjousi (82) jousivoimansa avulla palauttamaan holkinohjaimen (80) ensimmäiseen asentoon.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu sii-30 tä, että kytkentävälineet käsittävät lisäksi ensimmäisen kytkentäjousen (81), jonka jousivakio on olennaisesti pienempi kuin toisen kytkentäjousen (82) jousivakio, ensimmäisen kytkentäjousen (81) ollessa sovitettu toimimaan yhdessä kytkentäholkin (103) kanssa siten, että mikäli kytkentäholkkia (103) poikkeutetaan käyttöasennostaan kohti viritysasentoaan, pyrkii ensimmäinen kytkentä-35 jousi (81) jousivoimansa avulla palauttamaan kytkentäholkin (103) käyttöasen-toon. 23

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että ensimmäinen akseliosa (101) ja toinen akseiiosa (102) on asennettu aksiaalisessa suunnassa liikkumattomaksi runko-osaan (200’) nähden. 24