FI121154B - Ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten - Google Patents

Description

Ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen ohjainyksikköön kytkinlaitetta varten.

5 Kytkinlaite on laite, jossa on kosketinvälineet virtapiirin avoimen tilan ja suljetun tilan aikaansaamiseksi valikoivasti. Kosketinvälineiden aukiasento on sovitettu aikaansaamaan virtapiirin avoimen tilan, ja kosketinvälineiden kiinniasento on sovitettu aikaansaamaan virtapiirin suljetun tilan. Kytkinlaitteen ohjainyksikkö käsittää tyypillisesti ohjainakselin, joka on sovitettu käyttäjän 10 käännettäväksi, ja joka on toiminnallisesti yhdistetty kytkinlaitteen kosketinväli-neisiin niiden tilan vaihtamiseksi aukiasennon ja kiinniasennon välillä. Ohjainyksikkö voidaan lisäksi varustaa laukaisinkokoonpanolla, joka on toiminnallisesti yhdistetty kytkinlaitteen kosketinvälineisiin siten, että laukaisinkokoon-panon laukaisutapahtuma kykenee vaihtamaan kytkinlaitteen kosketinvälinei- 15 den tilan kiinniasennosta aukiasentoon. Laukaisinkokoonpano voidaan sovittaa kauko-ohjattavaksi sähköisen signaalin välityksellä.

Eräs esimerkki kaukolaukaisinkokoonpanolla varustetusta kytkinlaitteesta on esitetty eurooppalaisessa patenttijulkaisussa EP 1 053 553 ’’Remote trip mechanism of a switch device”.

20 Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on kehittää uudentyyppinen ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten. Keksinnön mukaiselle ohjainyksikölle on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

25 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuviot 1 - 6 esittävät leikkauskuvia keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesta ohjainyksiköstä kytkinlaitetta varten; 30 Kuviot 7 A ja 7B esittävät ohjainyksikön laukaisinkokoonpanoa jänni tetyssä tilassa;

Kuviot 8A ja 8B esittävät ohjainyksikön laukaisinkokoonpanoa trip- tilassa; 2

Kuvio 9 esittää kaaviota, johon on merkitty kuvioiden 1 - 6 mukaisen ohjainyksikön tärkeimpien komponenttien asennot eri toimintatiloissa;

Kuvio 10 esittää kuvion 1 ohjainyksikköä varustettuna runko-osalla; ja 5 Kuvio 11 esittää laukaisuakselin ja käyttöakselin toiminnallista yhte yttä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön mukainen ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten käsittää lau-kaisinkokoonpanon, jolla on trip-tila ja jännitetty tila. Laukaisinkokoonpano on 10 sovitettu viritystapahtumassa siirtymään trip-tilasta jännitettyyn tilaan, ja lau-kaisutapahtumassa siirtymään jännitetystä tilasta trip-tilaan. Laukaisinkokoonpano on sovitettu toiminnallisesti yhdistettäväksi kytkinlaitteen kosketinvälinei-siin siten, että laukaisinkokoonpanon laukaisutapahtuma kykenee vaihtamaan kytkinlaitteen kosketinvälineiden tilan kiinniasennosta aukiasentoon.

15 Kuviot 1-6 esittävät leikkauskuvia keksinnön erään suoritusmuo don mukaisesta ohjainyksiköstä eri toimintatiloissa. Kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B esitettävä ohjainyksikön laukaisinkokoonpano vastaa toiminnaltaan kuvioiden 1 - 6 ohjainyksikön laukaisinkokoonpanoa. Keksinnön ymmärtämisen kannalta on hyödyllistä tarkastella kuvioita 7A, 7B, 8A ja 8B samanaikaisesti kuvioiden 1 20 - 6 kanssa.

Kuvioiden 1 - 6 mukainen ohjainyksikkö käsittää laukaisuakselin 3, laukaisurungon 7, kaksi laukaisujousta 5, käyttöakselin 4, yhdistämiselimen 2, ohjainakselin 1 ja kytkentävälineet. Lisäksi ohjainyksikkö käsittää runkojousen 17 ja lukitusvälineet 6 ja 10, jotka on jätetty pois kuvioista 1-6, mutta jotka on 25 esitetty kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B. Laukaisutapahtuma käynnistetään vapauttamalla lukitusvälineet tavalla, joka esitetään myöhemmin. Kaikki komponentit on asennettu runko-osaan, jota ei ole esitetty kuvioissa 1-6, mutta joka on esitetty kuviossa 10. Kuvio 10 esittää ohjainyksikköä, jossa kuvion 1 mukaiset komponentit on asennettu runko-osaan 200.

30 Laukaisuakseli 3 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden trip- asennon ja jännitetyn asennon välillä. Laukaisurunko 7 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Käyttö-akseli 4 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden aukiasennon ja kiin-niasennon välillä. Laukaisuakselin 3, laukaisurungon 7 ja käyttöakselin 4 kään-35 tymisakselit yhtyvät olennaisesti, eli laukaisuakseli 3, laukaisurunko 7 ja käyt-töakseli 4 on asennettu olennaisesti sama-akselisesti runko-osaan.

3

Kukin laukaisujousi 5 on puristusjousi, jonka ensimmäinen pää on kytketty laukaisurunkoon 7 ja toinen pää on kytketty laukaisuakseliin 3. Kullakin laukaisujousella 5 on jännittämätön tila ja jännitetty tila. Jännitetyssä tilassa laukaisujouseen 5 on varastoitunut enemmän energiaa kuin jännittämättömäs-5 sä tilassa, eli siirtyessään jännitetystä tilasta jännittämättömään tilaan laukaisujousi 5 kykenee luovuttamaan energiaa.

Runkojousi 17 on puristusjousi, joka on kytketty runko-osan ja iau-kaisurungon 7 väliin, ja jolla on jännittämätön tila ja jännitetty tila.

Käyttöakseli 4 on sovitettu kytkettäväksi kytkinlaitteen pääakseliin 10 siten, että käyttöakselin 4 aukiasento vastaa kytkinlaitteen kosketinvälineiden aukiasentoa, ja käyttöakselin 4 kiinniasento vastaa kosketinvälineiden kiin-niasentoa. Kuvioissa 1, 3, 4, 5 ja 6 käyttöakseli 4 on aukiasennossa, ja kuviossa 2 käyttöakseli 4 on kiinniasennossa. Kytkinlaitteen kosketinvälineitä ei ole esitetty kuvioissa.

15 Yhdistämiselin 2 on holkkimainen elin, joka on sovitettu kääntyväksi runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Yhdistämiselin 2 on tuettu siten, että se ei kykene liikkumaan aksiaalisessa suunnassa runko-osaan nähden. Yhdistämiselin 2 on sovitettu toiminnallisesti yhdistämään lau-kaisuakselin 3 ja laukaisurungon 7 sekä viritystapahtuman loppuvaiheessa että 20 laukaisutapahtuman alkuvaiheessa siten, että laukaisuakseli 3 ja laukaistunko 7 kääntyvät näissä tilanteissa toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

Yhdistämiselin 2 on toiminnallisesti yhdistetty laukaisuakseliin 3 varustamalla yhdistämiselin 2 useilla yhdistämiselimen hampailla 29 ja varustamalla laukaisuakseli 3 useilla laukaisuakselin hampailla 39, ja asentamalla yh-25 distämiselin 2 ja laukaisuakseli 3 sellaiseen asemaan toistensa suhteen, että yhdistämiselimen hampaat 29 ja laukaisuakselin hampaat 39 ovat hammasra-taskytkennässä keskenään.

Yhdistämiselin 2 on toiminnallisesti yhdistetty laukaisurunkoon 7 varustamalla yhdistämiselin 2 kääntöhampaalla 38 ja varustamalla laukaisurunko 30 7 kääntöulokkeella 78, ja asentamalla yhdistämiselin 2 ja laukaisurunko 7 sel laiseen asemaan toistensa suhteen, että yhdistämiselimen kääntöhammas 38 ja laukaisurungon 7 kääntöuloke 78 kykenevät siirtämään vääntömomenttia yhdistämiselimen 2 ja laukaisurungon 7 välillä viritystapahtuman loppuvaiheessa ja laukaisutapahtuman alkuvaiheessa. Kääntöhammas 38 ja kääntö-35 uloke 78 on esitetty kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B.

4

Ohjainakseli 1 on sovitettu kääntyväksi runko-osaan nähden kään-tymisakselinsa ympäri, joka on kohtisuorassa käyttöakselin 4 kääntymisakse-liin nähden. Ohjainakseli 1 on asennettu sama-akselisesti yhdistämiselimen 2 kanssa. Ohjainakselilla 1 on neljä asentoa, jotka ovat testausasento, nolla-5 asento, trip-asento ja kytkettyasento. Ohjainakselin 1 ja käyttöakselin 4 toiminnallinen yhteys on toteutettu julkaisussa WO 2005076302 ’Switching device’ esitettävällä tavalla. Ohjainakseli 1 on siis sovitettu kääntämään käyttöakselia 4 käyttöelimen 11 välityksellä.

Ohjainakseli 1 kulkee käyttöakselin 4 läpi tavalla, joka on alan am-10 mattilaiselle tuttu esimerkiksi edellä mainitusta julkaisusta WO 2005076302 ja julkaisusta WO 2005069323 ’Switching device’. Käyttöakselin 4 ja ohjainakselin 1 kääntymisakselit leikkaavat.

Ohjainakseliin 1 voidaan kiinnittää ohjainkahva, jonka välityksellä kytkinlaitteen käyttäjä voi manuaalisesti kääntää ohjainakselia 1. Vaihtoehtoi-15 sesti ohjainakseliin 1 voidaan kytkeä ohjainmoottori, joka kykenee kääntämään ohjainakselia 1. Myös ohjainkahvan ja ohjainmoottorin yhdistelmä on mahdollinen. Kuvioissa 1 - 6 ei esitetä ohjainkahvaa eikä ohjainmoottoria.

Ohjainakseli 1 ja yhdistämiselin 2 on toiminnallisesti yhdistetty toisiinsa kytkentävälineiden kautta. Kytkentävälineet käsittävät kytkentätapin 9, 20 kytkentätapin jousen 18 ja ohjainakselin 1 ulkopinnalle muodostetut vastinväli-neet. Kytkentävälineet on sovitettu tietyissä toimintatilanteissa kytkemään ohjainakselin 1 yhdistämiselimeen 2 siten, että ne kiertyvät yhdessä toisiinsa kytkettyinä, ja toisissa toimintatilanteissa sallimaan ohjainakselin 1 yhdistämiselimen 2 kiertymisen toisiinsa nähden.

25 Kuvioissa 1 - 6 on yhdistämiselimestä 2, laukaisurungosta 7 ja lau- kaisuakselista 3 leikattu osa pois, jotta kytkentävälineet olisivat paremmin nähtävillä. Alan ammattilainen ymmärtää, että kokonainen laukaisurunko 7 on olennaisesti symmetrinen siten, että laukaisurunko 7 ympäröi kehämäisesti laukaisujouset 5. Vastaavasti kokonainen yhdistämiselin 2 ympäröi ohjainakse-30 lia 1 kehämäisesti joka puolelta.

Kytkentätappi 9 on pitkänomainen elin, joka on asennettu yhdistämiselimeen 2 muodostettuun tappireikään, joka on yhdensuuntainen ohjainakselin 1 ja yhdistämiselimen 2 kiertymisakseleiden kanssa. Kytkentätappi 9 käsittää ensimmäisen kontaktielimen 91 ja toisen kontaktielimen 92, joista kukin 35 on radiaalisessa suunnassa sisäänpäin ulottuva uloke, joka on sovitettu toimimaan yhdessä vastinvälineiden kanssa.

5

Kytkentätappi 9 kykenee liikkumaan tappireiässä aksiaalisessa suunnassa yhdistämiselimeen 2 nähden ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä. Koska yhdistämiselin 2 sijaitsee aksiaalisesti kiinteässä asemassa ohjainakseliin 1 nähden, kykenee kytkentätappi 9 liikkumaan aksiaali-5 sessa suunnassa myös ohjainakseliin 1 nähden ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä.

Kytkentätapin jousi 18 on kierrejousi, joka on sovitettu kohdistamaan kytkentätappiin 9 aksiaalisen voiman, joka pyrkii siirtämään kytkentätapin 9 toisesta asennosta ensimmäiseen asentoon. Kuvioissa 1-6 kytkentäta-10 pin 9 ensimmäinen asento on aksiaalisessa suunnassa alempi asento ja toinen asento on aksiaalisessa suunnassa ylempi asento, jolloin kytkentätapin jousi 18 on sovitettu painamaan kytkentätappia 9 alaspäin aksiaalisessa suunnassa. Runko-osa tukee kytkentätapin jousen 18 yläpäätä, aikaansaaden siten vastavoiman kytkentätapin 9 kytkentätapin jouseen 18 kohdistamalle voimalle.

15 Vastinvälineet on muodostettu ohjainakselin 1 kehälle, ja ne käsittä vät ohjurielimet 42, 44, 46, 48 ja ohjuriaukon 49. Vastinvälineet on sovitettu toimimaan yhdessä kytkentätapin 9 kanssa ohjainakselin 1 ja yhdistämiselimen 2 valikoivaksi yhdistämiseksi.

Ohjurielimet 42, 44, 46 ja 48 ovat ohjainakselin 1 ulkopinnalle muo-20 dostettuja kehän suuntaisia ulokkeita. Ohjurielimet 42 ja 44 ulottuvat aksiaalisessa suunnassa tarkasteltuna välimatkan päässä toisistaan siten, että niiden väliin jää ohjuriura 43. Ohjurielimet 42 ja 44 ovat yhtä pitkiä kehän suunnassa tarkasteltuna. Ohjurielimen 42 ensimmäinen ja toinen pää sijaitsevat kehän suunnassa tarkasteltuna samoilla kohdilla kuin ohjurielimen 44 ensimmäinen ja 25 toinen pää.

Ohjurielimet 46 ja 48 ulottuvat aksiaalisessa suunnassa tarkasteltuna välimatkan päässä toisistaan siten, että niiden väliin jää ohjuriura 47. Ohjurielimet 46 ja 48 ovat yhtä pitkiä kehän suunnassa tarkasteltuna. Ohjurielimen 46 ensimmäinen ja toinen pää sijaitsevat kehän suunnassa tarkasteltuna sa-30 moilla kohdilla kuin ohjurielimen 48 ensimmäinen ja toinen pää. Ohjurielimet 46 ja 48 ovat muutenkin toistensa kaltaisia, eli kuvioissa 1-6 ylempänä sijaitsevaa ohjurielintä 48 voidaan kutsua alempana sijaitsevan ohjurielimen 46 kopioksi.

Ohjurielimet 42 ja 44 sijaitsevat kehän suunnassa tarkasteltuna vä-35 limatkan päässä ohjurielimistä 46 ja 48 siten, että välissä on ohjuriaukko 49. Kuvioissa 1-6 ohjurielimet 46 ja 48 sijaitsevat myötäpäivään ohjuriaukkoon 49 6 nähden, eli ohjuriaukon 49 vasemmalla puolella, ja ohjurielimet 42 ja 44 sijaitsee vastapäivään ohjuriaukkoon 49 nähden, eli ohjuriaukon 49 oikealla puolella. Aksiaalisessa suunnassa tarkasteltuna ohjurielin 42 sijaitsee ohjurielimen 46 alapuolella ja ohjurielin 44 sijaitsee ohjurielinten 46 ja 48 välissä.

5 Ohjurielimen 44 leveys, eli ohjainakselin 1 kääntymisakselin suun tainen dimensio, on yhtä suuri kuin ohjurielimen 46 ja 48 leveys. Ohjurielin 42 on leveämpi kuin ohjurielimet 44, 46 ja 48. Ohjuriuran 43 leveys ja ohjuriuran 47 leveys on olennaisesti yhtä suuri kuin ohjurielinten 44, 46 ja 48 leveys.

Kuvion 9 kaaviossa esitetään ohjainakselin 1, käyttöakselin 4, lau-10 kaisinkokoonpanon ja kytkentätapin 9 asennot ohjainyksikön eri toimintatiloissa, sekä ohjainyksikön siirtyminen eri toimintatilojen välillä. Kuvion 9 kaaviossa manuaalista siirtymistä toimintatilasta toiseen on kuvattu yhtenäisellä nuolella, kun taas laukaisutapahtuman avulla tapahtuvia siirtymisiä toimintatilasta toiseen on kuvattu katkonaisella nuolella. Kutakin toimintatilaa on merkitty toimin-15 tatilakoodilla, joka käsittää neljä tilasymbolia erotettuna väliviivoilla ’ - ’.

Kunkin toimintatilakoodin ensimmäinen tilasymboli kuvaa ohjainakselin 1 asentoa. Ensimmäinen tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin ohjainak-seli 1 on nolla-asennossa, arvon T, jolloin ohjainakseli 1 on kytkettyasennossa, arvon ΊΓ, jolloin ohjainakseli 1 on trip-asennossa, ja arvon ΊΙΓ, jolloin ohjainak-20 seli 1 on testausasennossa.

Toinen tilasymboli kuvaa käyttöakselin 4 asentoa. Toinen tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin käyttöakseli 4 on aukiasennossa, ja arvon T, jolloin käyttöakseli 4 on kiinniasennossa. Käyttöakselin 4 ollessa yhdistettynä kytkin-laitteen kosketinvälineisiin niiden ohjaamiseksi, vastaa toisen tilasymbolin arvo 25 Ό’ kosketinvälineiden aukiasentoa ja arvo T kosketinvälineiden kiinniasentoa.

Kolmas tilasymboli kuvaa laukaisinkokoonpanon tilaa. Kolmas tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin laukaisinkokoonpano on trip-tilassa, ja arvon T, jolloin laukaisinkokoonpano on jännitetyssä tilassa.

Laukaisinkokoonpanon ollessa trip-tilassa runkojousi 17 on jännit-30 tämättömässä tilassa, laukaisurunko 7 on trip-asennossa, laukaisujouset 5 ovat jännittämättömässä tilassa, laukaisuakseli 3 on trip-asennossa, ja yhdis-tämiselin 2 on trip-asennossa. Vastaavasti laukaisinkokoonpanon ollessa jännitetyssä tilassa runkojousi 17 on jännitetyssä tilassa, laukaisurunko 7 on jännitetyssä asennossa, laukaisujouset 5 ovat jännitetyssä tilassa, laukaisuakseli 35 3 on jännitetyssä asennossa, ja yhdistämiselin 2 on jännitetyssä asennossa.

7

Neljäs tilasymboli kuvaa kytkentätapin 9 asentoa. Neljäs tilasymboli voi saada arvon T, jolloin kytkentätappi 9 on ensimmäisessä asennossaan, ja arvon ΊΓ, jolloin kytkentätappi 9 on toisessa asennossaan.

Seuraavaksi tarkastellaan ohjainyksikön osien asentoja eri toiminta-5 tiloissa viitaten kuvioihin 1 - 6 ja kuvion 9 kaavioon.

Kuviossa 1 ohjainyksikkö on toimintatilassa 0-0-0-I, eli ohjainakseli 1 on nolla-asennossa, käyttöakseli 4 on aukiasennossa, laukaisinkokoonpano on trip-tilassa ja kytkentätappi 9 on ensimmäisessä asennossa.

Kuviossa 2 ohjainyksikkö on toimintatilassa l-l-l-ll, eli ohjainakseli 1 10 on kytketty-asennossa, käyttöakseli 4 on kiinniasennossa, laukaisinkokoonpano on jännitetyssä asennossa ja kytkentätappi 9 on toisessa asennossa. Lau-kaisinkokoonpanon osalta siirtyminen kuvion 1 toimintatilasta kuvion 2 toimintatilaan on viritystapahtuma.

Kuvion 1 toimintatilasta 0-0-0-I siirrytään kuviossa 2 esitettävään 15 toimintatilaan l-l-l-ll kiertämällä ohjainakselia 1 90° verran myötäpäivään, eli nolla-asennosta kytkettyasentoon. Tällöin yhdistämiselin 2 kääntyy ohjainakse-lin 1 mukana, kääntyen 90° verran myötäpäivään, eli trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa. Laukaisuakseli 3 kääntyy trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa yhdistämiselimen hampaiden 29 ja laukaisuakselin hampaiden 39 ham-20 masrataskytkennän ansiosta.

Viritystapahtuman alkuvaiheessa laukaisurunko 7 pyrkii pyörimään laukaisuakselin 3 mukana myötäpäivään, koska laukaisuakseli 3 kohdistaa laukaisurunkoon 7 vääntömomentin laukaisujousien 5 välityksellä. Laukaisurunko 7 ei kuitenkaan pääse pyörimään myötäpäivään trip-asennostaan, 25 koska runko-osa estää laukaisurungon kiertymisen myötäpäivään kohdistamalla siihen tukivoiman. Näin ollen laukaisuakseli 3 kääntyy laukaisurunkoon 7 nähden, jolloin laukaisujouset 5 puristuvat kokoon.

Viritystapahtuman loppuvaiheessa laukaisurunko 7 kääntyy vasta-päivään trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa puristaen runkojousen 17 30 jännitettyyn tilaan. Laukaisuakseli 3 ja laukaisurunko 7 kääntyvät siis toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Laukaisurungon 7 kääntymisen jännitettyyn asentoon aikaansaa yhdistämiselimeen 2 muodostetun kääntöhampaan 38 ja laukaisurunkoon 7 muodostetun kääntöulokkeen 78 yhteistoiminta. Kääntö-hammas 38 ja kääntöuloke 78 on esitetty kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B, kuten jo 35 aiemmin on todettu.

8

Viritystapahtumassa laukaisujouset 5 siirtyvät jännittämättömästä tilasta jännitettyyn tilaan. Siirtyessään jännittämättömästä tilastaan jännitettyyn tilaansa laukaisujouset ohittavat kuolokohtansa, jossa ne eivät pyri kääntämään laukaisuakselia 3 laukaisurunkoon 7 nähden. Jännitetyssä tilassaan lau-5 kaisujouset 5 siis itse asiassa pyrkivät kääntämään laukaisuakselia 3 myötäpäivään ja laukaisurunkoa 7 vastapäivään. Laukaisujousten 5 jännitetty tila on lähellä kuolokohtaa, jolloin laukaisujousten 5 laukaisuakseliin 3 ja laukaisurunkoon 7 kohdistamat vääntömomentit ovat suhteellisen pieniä.

Eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa laukaisujouset on sovi-10 tettu olemaan kuolokohdassaan jännitetyssä tilassaan. Eräässä toisessa vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa laukaisujouset on sovitettu jännitetyssä tilassa olemaan kuolokohtansa sillä puolella, jossa ne pyrkivät kääntämään laukaisuakselia kohti sen trip-asentoa.

Edellä esitetyn mukaisesti yhdistämiselin 2 kääntyy ohjainakselin 1 15 mukana siirryttäessä toimintatilasta 0-0-0-I toimintatilaan l-l-l-ll. Yhdistämiseli-men 2 kääntyminen ohjainakselin 1 mukana on seurausta kytkentätapin ensimmäisen kontaktielimen 91 ja toisen kontaktielimen 92 yhteistoiminnasta vastinpintojen 491 ja 492 kanssa. Ensimmäinen vastinpinta 491 ja toinen vas-tinpinta 492 ovat nähtävillä kuvioissa 3 ja 4. Ensimmäisen vastinpinnan 491 20 muodostaa ohjurielimen 42 kehämäinen pää, ja toisen vastinpinnan 492 muodostaa ohjurielimen 44 kehämäinen pää.

Ohjainakselin 1 kääntäminen nolla-asennosta kytkettyasentoon kääntää käyttöakselin 4 aukiasennostaan kiinniasentoon käyttöelimen 11 välityksellä. Kuviosta 2 nähdään, että käyttöakseli 4 on sovitettu kääntyessään 25 aukiasennosta kiinniasentoon olemaan tapinsiirtoulokkeen 140 välityksellä kosketuksessa kytkentätappiin 9 sen siirtämiseksi ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon. Toisin sanoen, hieman ennen kuin käyttöakseli 4 saavuttaa kiinniasentonsa, osuu tapinsiirtouloke 140 kytkentätapin 9 alapintaan, ja nostaa kytkentätapin 9 yläasentoonsa samalla kun käyttöakseli 4 saavuttaa kiin-30 niasentonsa.

Kytkentätapin 9 liikkuminen ensimmäisestä asennostaan toiseen asentoonsa käyttöakselin 4 tapinsiirtoulokkeen 140 työntämänä on mahdollista siksi, että kytkentätappi 9 sijaitsee ohjuriaukon 49 kohdalla. Ohjuriaukko 49 sallii kytkentätapin 9 aksiaalisen liikkeen ensimmäisen ja toisen asennon välil-35 lä.

9

Kuvion 2 toimintatilasta l-l-l-ll siirrytään kuviossa 3 esitettävään toimintatilaan O-O-l-l kiertämällä ohjainakselia 1 90° verran vastapäivään, eli kyt-kettyasennosta nolla-asentoon. Tällöin laukaisinkokoonpano pysyy jännitetyssä tilassaan, eli myös yhdistämiselin 2 pysyy jännitetyssä asennossaan, kään-5 tyen siten 90° verran myötäpäivään ohjainakseliin 1 nähden. Sen sijaan käyt-töakseli 4 kääntyy aukiasentoon ja kytkentätappi 9 siirtyy ensimmäiseen asentoon. Kytkentätapin 4 siirtyminen ensimmäiseen asentoon johtuu siitä, ettei käyttöakselin 4 tapinsiirtouloke 140 enää kohdista voimaa kytkentätapin 9 alapäähän, jolloin kytkentätapin jousi 18 painaa kytkentätapin 9 ala-asentoonsa. 10 Kuviosta 3 nähdään, että toimintatilassa O-O-l-l kytkentätappi 9 ei enää ole oh-juriaukon 49 kohdalla, vaan ohjurielinten 46 ja 48 kohdalla siten, että toinen kontaktielin 92 on ohjuriurassa 47. Kytkentätappi 9 on siirtynyt ensimmäiseen asentoonsa kytkentätapin 9 ollessa vielä ohjuriaukon 49 kohdalla.

Kuvion 2 toimintatilasta l-l-l-ll siirrytään kuvion 4 toimintatilaan ΙΙ-0-15 O-ll laukaisutapahtuman kautta. Tällöin runkojousi 17 siirtyy jännitetystä tilasta jännittämättömään tilaan kääntäen laukaisurungon 7 jännitetystä asennosta trip-asentoon. Laukaisutapahtuman alkuvaiheessa laukaisuakseli 3 pakotetaan kääntymään päinvastaiseen suuntaan laukaisurunkoon 7 nähden yhdistä-miselimen 2 avulla. Laukaisutapahtuman alkuvaiheessa laukaisurungon kään-20 töuloke 78 välittää vääntömomenttia yhdistämiselimeen 2 kääntöhampaan 38 kautta, ja yhdistämiselin 2 puolestaan välittää vääntömomentin laukaisuakse-liin 3 yhdistämiselimen 2 ja laukaisuakselin 3 välisen hammasrataskytkennän avulla. Kuten viritystapahtuman kuvailun yhteydessä todettiin, kääntöhammas 38 ja kääntöuloke 78 näkyvät kuvioissa 7A, 7B, 8Aja 8B.

25 Laukaisutapahtuman alussa yhdistämiselimen 2 rooli on tärkeä, koska sen ansiosta laukaisuakseli 3 kääntyy laukaisurunkoon 7 nähden sen verran, että laukaisujouset 5 siirtyvät kuolokohtansa toiselle puolelle, niin kauaksi kuolokohdasta, että laukaisujouset 5 kykenevät kääntämään laukaisuakselin 3 sen trip-asentoon.

30 Laukaisutapahtumassa laukaisuakseli 3 kääntää käyttöakselia 4 suoraan laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 välisen toiminnallisen yhteyden kautta. Laukaisutapahtumassa voimaa ei siis välitetä laukaisuakselilta 3 käyt-töakselille 4 ohjainakselin 1 kautta. Laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 toiminnallinen yhteys on sovitettu sellaiseksi, että laukaisuakselin 3 ollessa jänni-35 tetyssä asennossa käyttöakseli 4 voi kääntyä aukiasennon ja kiinniasennon välillä vapaasti ilman, että laukaisuakselin 3 tarvitsee kääntyä. Eräs esimerkki 10 laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 toiminnallisen yhteyden toteuttamisesta on esitetty pelkistetysti kuviossa 11.

Siirryttäessä toimintatilasta l-l-l-ll toimintatilaan ΙΙ-0-0-ΙΙ ohjainakseli 1 kääntyy trip-asentoon, joka sijaitsee kytkettyasennon ja nolla-asennon puoli-5 välissä. Ohjainakselin 1 trip-asento sijaitsee siis 45° vastapäivään kytketty-asennosta ja 45° myötäpäivään nolla-asennosta.

Ohjainakselin 1 kääntymisen trip-asentoon aikaansaa käyttöakseli 4 käyttöelimen 11 välityksellä. Yhdistämiselimen 2 ja ohjainakselin 1 välillä ei siirry vääntömomenttia siirryttäessä toimintatilasta l-l-l-ll toimintatilaan ΙΙ-0-0-ΙΙ, 10 koska kyseisessä toimintatilojen välisessä siirtymässä kytkentätapin 9 ensimmäinen kontaktielin 91 liukuu ohjuriurassa 43 ja kytkentätapin 9 toinen kontak-tielin 92 liukuu ohjurielimen 44 yläpinnalla.

Kuvion 4 toimintatilasta ΙΙ-0-0-ΙΙ siirrytään kuviossa 1 esitettävään toimintatilaan 0-0-0-I kiertämällä ohjainakselia 1 45° verran vastapäivään, eli 15 trip-asennosta nolla-asentoon. Ohjainakselin 1 kääntäminen trip-asennosta nolla-asentoon ei vaikuta käyttöakselin 4 asentoon eikä laukaisinkokoonpanon tilaan. Sen sijaan kytkentätappi 9 siirtyy toisesta asennostaan ensimmäiseen asentoonsa saavutettuaan ohjuriaukon 49.

Kuvion 3 toimintatilasta 0-0-Ι-Ι siirrytään kuvion 1 toimintatilaan 0-0-20 0-I laukaisutapahtuman kautta. Laukaisinkokoonpanon osalta kyseinen toimin tatilojen välinen siirtymä on identtinen edellä kuvatun, toimintatilojen l-l-l-ll ja II- 0— 0—11 välisen siirtymän kanssa. Ohjainakseli 1 pysyy nolla-asennossaan ja yh-distämiselin 2 kääntyy 90° verran vastapäivään siihen nähden. Kytkentätappi 9 pysyy ensimmäisessä asennossaan.

25 Kuvion 3 toimintatilasta O-O-l-l siirrytään kuvion 5 toimintatilaan lll-O- 1- l kääntämällä ohjainakselia 1 45° verran vastapäivään nolla-asennosta, jolloin ohjainakseli 1 saavuttaa testausasennon. Kyseinen toimintatilojen välinen muutos ei vaikuta käyttöakselin 4 asentoon eikä laukaisinkokoonpanon tilaan. Yhdistämiselin 2 kääntyy 45° verran myötäpäivään ohjainakseliin 1 nähden 30 kytkentätapin 9 toisen kontaktielimen 92 liukuessa ohjuriurassa 47.

Kuvion 5 toimintatilasta lll-O-l-l siirrytään kuvion 6 toimintatilaan III-0-0-I laukaisutapahtuman kautta. Laukaisinkokoonpanon osalta kyseinen toimintatilojen välinen siirtymä on identtinen edellä kuvatun, toimintatilojen l-l-l-ll ja II-O-O-II välisen siirtymän kanssa. Ohjainakseli 1 pysyy testausasennossaan 35 ja yhdistämiselin 2 kääntyy 90° verran vastapäivään siihen nähden. Kytkentätappi 9 pysyy ensimmäisessä asennossaan.

11

Kuvion 6 toimintatilasta Ill-O-O-I siirrytään kuvion 1 toimintatilaan 0- 0- 0-I kääntämällä ohjainakselia 1 45° verran myötäpäivään, jolloin ohjainakseli 1 saavuttaa nolla-asennon. Kyseinen toimintatilojen välinen muutos ei vaikuta käyttöakselin 4 asentoon eikä laukaisinkokoonpanon tilaan. Yhdistämiselin 2 5 kääntyy 45° verran vastapäivään ohjainakseliin 1 nähden. Kytkentätappi 9 on koko toimintatilojen välisen muutoksen ajan ohjuriaukossa 49.

Alan ammattilainen ymmärtää että toimintatilan 0-0-0-I muutos toimintatilaksi Ill-O-O-I tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin toimintatilan Ill-O-O-I muutos toimintatilaksi 0-0-0-I. Vastaavasti toimintatilan 0-0-Ι-Ι muutos 10 toimintatilaksi l-l-l-ll tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin toimintatilan 1- l-l-l I muutos toimintatilaksi 0-0-Ι-Ι, ja toimintatilan Ill-O-I-I muutos toimintatilaksi 0-0-Ι-Ι tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin toimintatilan 0-0-Ι-Ι muutos toimintatilaksi Ill-O-I-I. Näiden kolmen toimintatilan muutoksen käänteisyyttä kuvataan kuvion 9 kaaviossa kaksisuuntasilla nuolilla.

15 Kuvioissa 5 ja 6 esitettävällä ohjainakselin 1 testausasennolla voi daan aikaansaada kytkinlaitteen testaustoiminto, joka on alan ammattilaiselle tuttu esimerkiksi julkaisusta WO 2005076302.

Kuvion 9 kaaviossa esiintyvä toimintatila I-O-O-II on epästabiili tila, joka esiintyy ainoastaan silloin, kun käyttäjä pitää ohjainakselin 1 kahvasta 20 kiinni laukaisutapahtuman aikana. Kun käyttäjä laskee irti kahvasta, kääntyy ohjainakseli 1 ei-esitetyn jousen pakottamana trip-asentoonsa. Kyseisen jousen toiminta on esitetty julkaisussa WO 2005076302.

Kuvioiden 1 - 6 ja 10 ohjainyksikkö on modulaarinen kytkinlaitteen ohjainyksikkö. Modulaarinen kytkinlaite käsittää ohjainlaitemoduulin lisäksi yh-25 den tai useampia ei-esitettyjä kosketinmoduuleja, jotka sisältävät kytkinlaitteen kosketinvälineet. Kosketinvälineiden tilan muuttamiseen tarvittavat voimat siirretään ohjainlaitemoduulista yhteen tai useampaan kosketinmoduuliin käyttö-akselin 4 välityksellä. Modulaarinen kytkinlaite on alan ammattilaiselle tuttu esimerkiksi julkaisusta WO 2005069324 ’Modular switching device’.

30 Modulaarisessa kytkinlaitteessa ohjainyksikkö ja kukin kosketinmo- duuli käsittää oman runko-osan. Keksinnön mukaista ohjainyksikköä voidaan käyttää myös integroidussa kytkinlaitteessa, eli ohjainyksikkö voidaan asentaa samaan runko-osaan kosketinvälineiden kanssa.

Tarkastellaan seuraavaksi kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B esitettävää 35 laukaisinkokoonpanoa. Kuten edellä todettiin, toimii näissä kuvioissa esitettävä laukaisinkokoonpano samalla tavalla kuin kuvioissa 1 - 6 esitettävä laukaisin- 12 kokoonpano. Kuvioissa 7 A ja 7B laukaisinkokoonpano on jännitetyssä tilassa, eli sen toimintatila vastaa kuvioiden 2, 3 ja 5 ohjainyksiköiden laukaisinko-koonpanon toimintatilaa. Kuvioissa 8A ja 8B laukaisinkokoonpano on trip-tilassa, eli sen toimintatila vastaa kuvioiden 1, 4 ja 6 ohjainyksiköiden lau-5 kaisinkokoonpanon toimintatilaa. Kuvioiden 7A ja 7B kuvaamasta tilanteesta siirrytään kuvioiden 8A ja 8B tilanteeseen laukaisutapahtuman kautta.

Kuvioiden 7A, 7B, 8A ja 8B laukaisinkokoonpano käsittää lau-kaisuakselin 3, laukaisurungon 7, runkojousen 17, yhdistämiselimen 2 ja luki-tusväiineet. Lisäksi laukaisinkokoonpano käsittää kaksi ei-esitettyä laukaisu-10 jousta, joiden sijainti ja toiminta on identtistä kuvioiden 1-6 ohjainyksikön lau-kaisinkokoonpanon laukaisujousiin verrattuna.

Kuvioiden 7A, 7B, 8A ja 8B laukaisinkokoonpano on sovitettu liitettäväksi kytkinlaitteen pääakseliin (ei esitetty) laukaisuakselin 3 välityksellä. Tällöin laukaisinkokoonpanon virittäminen tapahtuu kääntämällä kytkinlaitteen 15 pääakseli kiinniasentoon. Vastaavasti laukaisutapahtumassa laukaisuakseli 3 kääntää kytkinlaitteen pääakselia laukaisuakselin 3 ja kytkinlaitteen pääakselin välisen toiminnallisen yhteyden kautta. Laukaisuakselin ja kytkinlaitteen pääakselin välinen toiminnallinen yhteys voi olla kiinteä tai se voidaan sovittaa samanlaiseksi kuin kuviossa 11 esitettävä laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 20 toiminnallinen yhteys. Tällöin laukaisuakselin ollessa jännitetyssä asennossa kytkinlaitteen pääakseli voi kääntyä aukiasennon ja kiinniasennon välillä vapaasti ilman, että laukaisuakselin tarvitsee kääntyä. Kuvioiden 7A - 8B mukainen laukaisinkokoonpano voidaan asentaa käytännöllisesti katsoen mihin tahansa pääakselilla varustettuun kytkinlaitteeseen.

25 Lukitusvälineillä on lukitustila ja trip-tila. Kuvioiden 7A ja 7B mukai sessa lukitustilassa lukitusvälineet lukitsevat laukaisinkokoonpanon jännitettyyn tilaan. Laukaisutapahtuma käynnistetään vapauttamalla lukitusvälineet siten, että ne sallivat laukaisinkokoonpanon siirtymisen jännitetystä tilastaan trip-tilaan. Laukaisutapahtuman päättyessä lukitusvälineet ovat kuvioiden 8A ja 8B 30 mukaisessa trip-tilassa.

Lukitusvälineet käsittävät lukitusvivun 6 ja lukituspidättimen 10, joista kummallakin on lukitusasento ja trip-asento. Lukitusvälineiden ollessa lukitustilassa ovat lukitusvipu 6 ja lukituspidätin 10 lukitusasennossa. Lukitusvälineiden ollessa trip-tilassa ovat lukitusvipu 6 ja lukituspidätin 10 trip-asennossa. 35 Lukitusvipu 6 on pitkänomainen elin, joka on nivelöity nivelöintipis- teestä 61 laukaisurunkoon 7 siten, että lukitusvivun 6 kääntymisakseli on yh- 13 densuuntainen laukaisurungon 7 kääntymisakselin kanssa ja sijaitsee välimatkan päässä siitä. Lukitusvivulla 6 on pidempi vipuvarsiosa, joka ulottuu lukitus-vivun nivelöintipisteestä 61 kohti lukituspidätintä 10, ja lyhyempi vipuvarsiosa, joka ulottuu lukitusvivun nivelöintipisteestä 61 poispäin lukituspidättimestä 10.

5 Lukitusvälineiden lukitustilassa lukitusvipuun 6 kohdistuu ensimmäi nen ja toinen tukivoima, jotka yhteistoiminnassa estävät lukitusvivun 6 kierty-misen sekä lukitusvivun nivelöintipisteen 61 ympäri että runko-osaan nähden. Ensimmäisen tukivoiman kohdistaa runko-osa lukitusvivun 6 lyhyempään vipu-varsiosaan, ja toisen tukivoiman kohdistaa lukituspidätin 10 lukitusvivun 6 pi-10 demmän vipuvarsiosan distaalisen pään lähelle.

Lukituspidätin 10 on sovitettu lukitusasennossaan pidättämään luki-tusvipua 6 lukitusvivun lukitusasennossa, ja vapautettuna sallimaan lukitusvivun 6 liikkeen lukitusvivun lukitusasennosta lukitusvivun trip-asentoon. Lukituspidätin 10 käsittää pitkänomaisen suorakaiteen muotoisen elimen, joka on 15 ensimmäisestä aksiaalisesta päästään kytketty kiinteästi runko-osaan. Luki-tuspidättimen 10 ollessa lukitusasennossa se on olennaisesti kohtisuorassa sekä lukitusvipuun 6 nähden että lukitusvivun 6 kääntymisakseliin nähden. Lukituspidätin 10 käsittää pidätinaukon 15, jossa lukitusvivun 6 pidemmän vipuvarsiosan distaalinen pää on vastaanotettuna lukitusvälineiden ollessa lukitus-20 tilassa. Pidätinaukko 15 sijaitsee lukituspidättimen 10 pituussuuntaisen keskipisteen sillä puolella, joka on lähempänä toista aksiaalista päätä. Lukituspidätin 10 kohdistaa mainitun toisen tukivoiman lukitusvipuun 6 pidätinaukon 15 reunan välityksellä.

Lukitusvälineiden trip-tilaan siirrytään laukaisutapahtumassa liikut-25 tamalla lukituspidättimen 10 toista aksiaalista päätä poispäin lukitusvivun nivelöintipisteestä 61 siten, että lukitusvivun 6 pidemmän vipuvarsiosan distaalinen pää ei enää ole vastaanotettuna pidätinaukossa 15. Tällöin lukituspidätin 10 ei kohdista toista tukivoimaa lukitusvivun 6 pidemmän vipuvarsiosan distaalisen pään lähelle, sallien siten lukitusvivun 6 kiertyä nivelöintipisteen 61 ympäri. Lu-30 kitusvivun 6 kiertyminen nivelöintipisteen 61 ympäri mahdollistaa puolestaan laukaisurungon 7 kääntymisen jännitetystä asennostaan trip-asentoonsa.

Lukitusvipu 6 käsittää lukitusloven 65, joka on sovitettu toimimaan yhdessä laukaisuakseliin 3 aikaansaadun lukitusulokkeen 35 kanssa. Lukitus-vivun 6 ollessa lukitusasennossa on lukitusuloke 35 lukituslovessa 65, ja luki-35 tusulokkeen 35 ja lukitusloven 65 yhteistoiminta estää laukaisuakselia 3 kääntymästä pois jännitetystä asennosta. Lukitusvivun 6 ollessa trip-asennossa lu- 14 kitusuloke 35 ja lukituslovi 65 eivät ole yhteistoiminnassa, joten lukitusvipu 6 sallii laukaisuakselin 3 kääntyä trip-asentoon.

Lukituspidätin 10 voidaan sovittaa siirrettäväksi lukitusasennosta trip-asentoon manuaalisesti liikutettavalla napilla. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi lu-5 kituspidätin 10 voidaan sovittaa siirrettäväksi lukitusasennosta trip-asentoon solenoidilla. Kuvioissa ei esitetä manuaalisesti liikutettavaa nappia eikä solenoidia.

Lukituspidättimen 10 siirtäminen lukitusasennosta trip-asentoon vaatii vain vähän voimaa, koska lukituspidätin 10 sijaitsee etäällä lukitusvivun 10 nivelöintipisteestä 61. Lukitusvälineissä hyödynnetään siis vipuvartta.

Lukituspidättimen 10 käyttämiseen vaadittavan voiman pienuus on edullista esimerkiksi suoritusmuodoissa, joissa lukituspidätin 10 on sovitettu siirrettäväksi lukitusasennosta trip-asentoon solenoidin avulla. Turvallisuusnäkökohtien vuoksi solenoidi sovitetaan usein toimimaan pitovirtaperiaatteen mu-15 kaisesti, jolloin lukituspidättimen 10 pitämiseksi lukitusasennossa on solenoidille koko ajan syötettävä pitovirtaa. Tarvittava pitovirta on sitä pienempi, mitä pienempi on lukituspidättimen 10 käyttämiseen vaadittava voima.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yl-20 lä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (5)

15

1. Ohjainyksikkö kytkinlaitetta varten, ohjainyksikön käsittäessä runko-osan (200); käyttöakselin (4), joka on kääntyvä runko-osaan (200) nähden kiin-5 niasennon ja aukiasennon välillä, ja joka on sovitettu toiminnallisesti yhdistettäväksi kytkinlaitteen koskettimiin niiden tilan vaihtamiseksi kiinniasennon ja aukiasennon välillä; ohjainakselin (1), joka on sovitettu käyttäjän käännettäväksi, oh-jainakselin (1) ollessa kääntyvä runko-osaan (200) nähden nolla-asennon ja 10 kytkettyasennon välillä, ja toiminnallisesti yhdistetty käyttöakseliin (4) sen kääntämiseksi; laukaisinkokoonpanon, joka omaa trip-tilan ja jännitetyn tilan, ja joka on sovitettu viritystapahtumassa siirtymään trip-tilasta jännitettyyn tilaan, ja laukaisutapahtumassa siirtymään jännitetystä tilasta trip-tilaan, laukaisinko-15 koonpanon ollessa toiminnallisesti yhdistetty käyttöakseliin (4) siten, että laukaisinkokoonpanon laukaisutapahtuma kykenee kääntämään käyttöakselin (4) kiinniasennosta aukiasentoon, laukaisinkokoonpanon käsittäessä yhdistä-miselimen (2), joka on asennettu sama-akselisesti ohjainakselin (1) kanssa, ja on kiertyvä runko-osaan (200) nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välil-20 lä, yhdistämiselimen (2) trip-asennon vastatessa laukaisinkokoonpanon trip-tilaa ja yhdistämiselimen (2) jännitetyn asennon vastatessa laukaisinkokoonpanon jännitettyä tilaa; kytkentävälineet, jotka valikoivasti yhdistävät ohjainakselin (1) lau-kaisinkokoonpanoon niin, että laukaisinkokoonpanon ollessa trip-tilassa kyt-25 kentävälineet toiminnallisesti yhdistävät ohjainakselin (1) laukaisinkokoon-panoon siten, että ohjainakselin (1) kääntäminen nolla-asennosta kytketty-asentoon aikaansaa laukaisinkokoonpanon viritystapahtuman, ja laukaisinkokoonpanon ollessa jännitetyssä tilassa kytkentävälineet sallivat ohjainakselin (1) vapaan kääntymisen kytkettyasennon ja nolla-asennon välillä laukaisinko-30 koonpanon pysyessä jännitetyssä tilassa; tunnettu siitä, että kytkentävälineet käsittävät kytkentätapin (9), joka on asennettu yhdistämiselimeen (2), ja joka on sovitettu siirrettäväksi yhdistämiselimeen (2) nähden aksiaalisessa suunnassa ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä siten, että virittämista-35 pahtuman aikainen voimansiirto ohjainakselista (1) laukaisinkokoonpanoon on 16 sovitettu tapahtuvaksi kytkentätapin (9) välityksellä sen ollessa ensimmäisessä asennossaan, ja vastinvälineet (42, 44, 46, 48, 49), jotka on muodostettu ohjainakse-lin (1) kehälle, ja sovitettu toimimaan yhdessä kytkentätapin (9) kanssa oh-5 jainakselin (1) ja laukaisinkokoonpanon valikoivaksi yhdistämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu siitä, että käyttöakseli (4) on sovitettu kääntyessään aukiasennosta kiinniasen-toon olemaan kosketuksessa kytkentätappiin (9) sen siirtämiseksi ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjainyksikkö, tunnet- t u siitä, että kytkentävälineet käsittävät lisäksi kytkentätapin jousen (18), joka on sovitettu kohdistamaan kytkentätappiin (9) voiman, joka pyrkii siirtämään kytkentätapin (9) toisesta asennosta ensimmäiseen asentoon.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu sii-15 tä, että vastinvälineet käsittävät useita ohjurielimiä (42, 44, 46, 48) ja ohjuriau- kon (49), kunkin ohjurielimen (42, 44, 46, 48) ollessa ohjainakselin (1) ulkopinnasta esiin työntyvä kehän suuntainen uloke, ja sovitettu estämään kytkentätapin (9) aksiaalissuuntaista liikettä kytkentätapin (9) sijaitessa kehän suun-20 nassa tarkasteltuna kyseisen ohjurielimen (42, 44, 46, 48) kohdalla, ja ohjuriaukon (49) ollessa sovitettu sallimaan kytkentätapin (9) aksiaalisen liikkeen ensimmäisen ja toisen asennon välillä kytkentätapin (9) sijaitessa kehän suunnassa tarkasteltuna ohjuriaukon (49) kohdalla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ohjainyksikkö, tunnettu sii-25 tä, että ainakin yhden ohjurielimen (42) kehämäinen pää muodostaa vastinpin- nan (491), joka on sovitettu olemaan kosketuksessa kytkentätapin (9) kanssa viritystapahtuman aikana viritystapahtumaan vaadittavan voiman siirtämiseksi ohjainakselista (1) yhdistämiselimeen (2). 17