FI121153B - Laukaisinkokoonpano kytkinlaitetta varten - Google Patents

Description

Laukaisinkokoonpano kytkinlaitetta varten

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy itsenäisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen laukaisinkokoonpanoon kytkinlaitetta varten.

5 Kytkinlaite on laite, jossa on kosketinvälineet virtapiirin avoimen tilan ja suljetun tilan aikaansaamiseksi valikoivasti. Kosketinvälineiden aukiasento on sovitettu aikaansaamaan virtapiirin avoimen tilan, ja kosketinvälineiden kiinniasento on sovitettu aikaansaamaan virtapiirin suljetun tilan. Kytkinlaite voidaan varustaa laukaisinkokoonpanolla, joka on toiminnallisesti yhdistetty 10 kytkinlaitteen kosketinvälineisiin siten, että laukaisinkokoonpanon laukaisuta-pahtuma kykenee vaihtamaan kytkinlaitteen kosketinvälineiden tilan kiin-niasennosta aukiasentoon. Laukaisinkokoonpano voidaan sovittaa kauko-ohjattavaksi sähköisen signaalin välityksellä.

Eräs esimerkki kaukolaukaisinkokoonpanolla varustetusta kytkinlait-15 teestä on esitetty eurooppalaisessa patenttijulkaisussa EP 1 053553 ’’Remote trip mechanism of a switch device”.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on kehittää uudentyyppinen laukaisinkokoonpano kytkinlaitetta varten. Keksinnön mukaiselle laukaisinkokoonpanolle 20 on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh-25 teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuviot 1-6 esittävät leikkauskuvia modulaarisen kytkinlaitteen oh-jainyksiköstä, joka käsittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen laukaisinkokoonpanon;

Kuviot 7A ja 7B esittävät laukaisinkokoonpanoa jännitetyssä tilassa; 30 Kuviot 8A ja 8B esittävät laukaisinkokoonpanoa trip-tilassa;

Kuvio 9 esittää kaaviota, johon on merkitty kuvioiden 1-6 mukaisen ohjainyksikön tärkeimpien komponenttien asennot eri toimintatiloissa;

Kuvio 10 esittää kuvion 1 ohjainyksikköä varustettuna runko-osalla; ja 2

Kuvio 11 esittää laukaisuakselin ja käyttöakselin toiminnallista yhteyttä.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksinnön mukaisella laukaisinkokoonpanolla on trip-tila ja jännitet-5 ty tila. Laukaisinkokoonpano on sovitettu viritystapahtumassa siirtymään trip-tilasta jännitettyyn tilaan, ja laukaisutapahtumassa siirtymään jännitetystä tilasta trip-tilaan. Laukaisinkokoonpano on sovitettu toiminnallisesti yhdistettäväksi kytkinlaitteen kosketinvälineisiin siten, että laukaisinkokoonpanon laukaisuta-pahtuma kykenee vaihtamaan kytkinlaitteen kosketinvälineiden tilan kiin-10 niasennosta aukiasentoon.

Kuviot 1-6 esittävät leikkauskuvia keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen laukaisinkokoonpanon käsittävästä kytkinlaitteen ohjainyksikös-tä eri toimintatiloissa. Kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B esitettävä laukaisinkokoonpano vastaa toiminnaltaan kuvioiden 1-6 ohjainyksikön laukaisinkokoonpa-15 noa. Keksinnön ymmärtämisen kannalta on hyödyllistä tarkastella kuvioita 7A, 7B, 8A ja 8B samanaikaisesti kuvioiden 1-6 kanssa.

Kuvioiden 1 - 6 mukainen ohjainyksikkö käsittää laukaisuakselin 3, laukaisurungon 7, kaksi laukaisujousta 5, käyttöakselin 4, yhdistämiselimen 2, ohjainakselin 1 ja kytkentävälineet. Lisäksi ohjainyksikkö käsittää runkojousen 20 17 ja lukitusvälineet 6 ja 10, jotka on jätetty pois kuvioista 1 - 6, mutta jotka on esitetty kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B. Laukaisutapahtuma käynnistetään vapauttamalla lukitusvälineet tavalla, joka esitetään myöhemmin. Kaikki komponentit on asennettu runko-osaan, jota ei ole esitetty kuvioissa 1-6, mutta joka on esitetty kuviossa 10. Kuvio 10 esittää ohjainyksikköä, jossa kuvion 1 mukaiset 25 komponentit on asennettu runko-osaan 200.

Laukaisuakseli 3 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Laukaisurunko 7 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden trlp-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Käyttö-akseli 4 on sovitettu kääntymään runko-osaan nähden aukiasennon ja kiin-30 niasennon välillä. Laukaisuakselin 3, laukaisurungon 7 ja käyttöakselin 4 kään-tymisakselit yhtyvät olennaisesti, eli laukaisuakseli 3, laukaisurunko 7 ja käyt-töakseli 4 on asennettu olennaisesti sama-akselisesti runko-osaan.

Kukin laukaisujousi 5 on puristusjousi, jonka ensimmäinen pää on kytketty laukaisurunkoon 7 ja toinen pää on kytketty laukaisuakseliin 3. Kulla-35 kin laukaisujousella 5 on jännittämätön tila ja jännitetty tila. Jännitetyssä tilassa laukaisujouseen 5 on varastoitunut enemmän energiaa kuin jännittämättömäs- 3 sä tilassa, eli siirtyessään jännitetystä tilasta jännittämättömään tilaan lau-kaisujousi 5 kykenee luovuttamaan energiaa.

Runkojousi 17 on puristusjousi, joka on kytketty runko-osan ja lau-kaisurungon 7 väliin, ja jolla on jännittämätön tila ja jännitetty tila.

5 Käyttöakseli 4 on sovitettu kytkettäväksi kytkinlaitteen pääakseliin siten, että käyttöakselin 4 aukiasento vastaa kytkinlaitteen kosketinvälineiden aukiasentoa, ja käyttöakselin 4 kiinniasento vastaa kosketinvälineiden kiin-niasentoa. Kuvioissa 1, 3, 4, 5 ja 6 käyttöakseli 4 on aukiasennossa, ja kuviossa 2 käyttöakseli 4 on kiinniasennossa. Kytkinlaitteen kosketinvälineitä ei ole 10 esitetty kuvioissa.

Yhdistämiselin 2 on holkkimainen elin, joka on sovitettu kääntyväksi runko-osaan nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä. Yhdistämiselin 2 on tuettu siten, että se ei kykene liikkumaan aksiaalisessa suunnassa runko-osaan nähden. Yhdistämiselin 2 on sovitettu toiminnallisesti yhdistämään lau-15 kaisuakselin 3 ja laukaisurungon 7 sekä viritystapahtuman loppuvaiheessa että laukaisutapahtuman alkuvaiheessa siten, että laukaisuakseli 3 ja laukaisurun-ko 7 kääntyvät näissä tilanteissa toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

Yhdistämiselin 2 on toiminnallisesti yhdistetty laukaisuakseliin 3 varustamalla yhdistämiselin 2 useilla yhdistämiselimen hampailla 29 ja varusta-20 maila laukaisuakseli 3 useilla laukaisuakselin hampailla 39, ja asentamalla yhdistämiselin 2 ja laukaisuakseli 3 sellaiseen asemaan toistensa suhteen, että yhdistämiselimen hampaat 29 ja laukaisuakselin hampaat 39 ovat hammasra-taskytkennässä keskenään.

Yhdistämiselin 2 on toiminnallisesti yhdistetty laukaisurunkoon 7 va-25 rustamalla yhdistämiselin 2 kääntöhampaalla 38 ja varustamalla laukaisurunko 7 kääntöulokkeella 78, ja asentamalla yhdistämiselin 2 ja laukaisurunko 7 sellaiseen asemaan toistensa suhteen, että yhdistämiselimen kääntöhammas 38 ja laukaisurungon 7 kääntöuloke 78 kykenevät siirtämään vääntömomenttia yhdistämiselimen 2 ja laukaisurungon 7 välillä viritystapahtuman loppuvai-30 heessa ja laukaisutapahtuman alkuvaiheessa. Kääntöhammas 38 ja kääntö-uloke 78 on esitetty kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B.

Ohjainakseli 1 on sovitettu kääntyväksi runko-osaan nähden kään-tymisakselinsa ympäri, joka on kohtisuorassa käyttöakselin 4 kääntymisakse-liin nähden. Ohjainakseli 1 on asennettu sama-akselisesti yhdistämiselimen 2 35 kanssa.Ohjainakselilla 1 on neljä asentoa, jotka ovat testausasento, nolla-asento, trip-asento ja kytkettyasento. Ohjainakselin 1 ja käyttöakselin 4 toimin- 4 nallinen yhteys on toteutettu julkaisussa WO 2005076302 ’Switching device’ esitettävällä tavalla. Ohjainakseli 1 on siis sovitettu kääntämään käyttöakselia 4 käyttöelimen 11 välityksellä.

Ohjainakseli 1 kulkee käyttöakselin 4 läpi tavalla, joka on alan am-5 mattilaiselle tuttu esimerkiksi edellä mainitusta julkaisusta WO 2005076302 ja julkaisusta WO 2005069323 ’Switching device’. Käyttöakselin 4 ja ohjainakse-lin 1 kääntymisakselit leikkaavat.

Ohjainakseliin 1 voidaan kiinnittää ohjainkahva, jonka välityksellä kytkinlaitteen käyttäjä voi manuaalisesti kääntää ohjainakselia 1. Vaihtoehtoi-10 sesti ohjainakseliin 1 voidaan kytkeä ohjainmoottori, joka kykenee kääntämään ohjainakselia 1. Myös ohjainkahvan ja ohjainmoottorin yhdistelmä on mahdollinen. Kuvioissa 1 - 6 ei esitetä ohjainkahvaa eikä ohjainmoottoria.

Ohjainakseli 1 ja yhdistämiselin 2 on toiminnallisesti yhdistetty toisiinsa kytkentävälineiden kautta. Kytkentävälineet käsittävät kytkentätapin 9, 15 kytkentätapin jousen 18 ja ohjainakselin 1 ulkopinnalle muodostetut vastinväli-neet. Kytkentävälineet on sovitettu tietyissä toimintatilanteissa kytkemään ohjainakselin 1 yhdistämiselimeen 2 siten, että ne kiertyvät yhdessä toisiinsa kytkettyinä, ja toisissa toimintatilanteissa sallimaan ohjainakselin 1 yhdistämiseli-men 2 kiertymisen toisiinsa nähden.

20 Kuvioissa 1 - 6 on yhdistämiselimestä 2, laukaisurungosta 7 ja lau- kaisuakselista 3 leikattu osa pois, jotta kytkentävälineet olisivat paremmin nähtävillä. Alan ammattilainen ymmärtää, että kokonainen laukaisurunko 7 on olennaisesti symmetrinen siten, että laukaisurunko 7 ympäröi kehämäisesti laukaisujouset 5. Vastaavasti kokonainen yhdistämiselin 2 ympäröi ohjainakse-25 lia 1 kehämäisesti joka puolelta.

Kytkentätappi 9 on pitkänomainen elin, joka on asennettu yhdistämiselimeen 2 muodostettuun tappireikään, joka on yhdensuuntainen ohjainakselin 1 ja yhdistämiselimen 2 kiertymisakseleiden kanssa. Kytkentätappi 9 käsittää ensimmäisen kontaktielimen 91 ja toisen kontaktielimen 92, joista kukin 30 on radiaalisessa suunnassa sisäänpäin ulottuva uloke, joka on sovitettu toimimaan yhdessä vastinvälineiden kanssa.

Kytkentätappi 9 kykenee liikkumaan tappireiässä aksiaalisessa suunnassa yhdistämiselimeen 2 nähden ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä. Koska yhdistämiselin 2 sijaitsee aksiaalisesti kiinteässä ase-35 massa ohjainakseliin 1 nähden, kykenee kytkentätappi 9 liikkumaan aksiaali- 5 sessa suunnassa myös ohjainakseliin 1 nähden ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä.

Kytkentätapin jousi 18 on kierrejousi, joka on sovitettu kohdistamaan kytkentätappiin 9 aksiaalisen voiman, joka pyrkii siirtämään kytkentäta-5 pin 9 toisesta asennosta ensimmäiseen asentoon. Kuvioissa 1-6 kytkentätapin 9 ensimmäinen asento on aksiaalisessa suunnassa alempi asento ja toinen asento on aksiaalisessa suunnassa ylempi asento, jolloin kytkentätapin jousi 18 on sovitettu painamaan kytkentätappia 9 alaspäin aksiaalisessa suunnassa. Runko-osa tukee kytkentätapin jousen 18 yläpäätä, aikaansaaden siten vasta-10 voiman kytkentätapin 9 kytkentätapin jouseen 18 kohdistamalle voimalle.

Vastinvälineet on muodostettu ohjainakselin 1 kehälle, ja ne käsittävät ohjurielimet 42, 44, 46, 48 ja ohjuriaukon 49. Vastinvälineet on sovitettu toimimaan yhdessä kytkentätapin 9 kanssa ohjainakselin 1 ja yhdistämiselimen 2 valikoivaksi yhdistämiseksi.

15 Ohjurielimet 42, 44, 46 ja 48 ovat ohjainakselin 1 ulkopinnalle muo dostettuja kehän suuntaisia ulokkeita. Ohjurielimet 42 ja 44 ulottuvat aksiaalisessa suunnassa tarkasteltuna välimatkan päässä toisistaan siten, että niiden väliin jää ohjuriura 43. Ohjurielimet 42 ja 44 ovat yhtä pitkiä kehän suunnassa tarkasteltuna. Ohjurielimen 42 ensimmäinen ja toinen pää sijaitsevat kehän 20 suunnassa tarkasteltuna samoilla kohdilla kuin ohjurielimen 44 ensimmäinen ja toinen pää.

Ohjurielimet 46 ja 48 ulottuvat aksiaalisessa suunnassa tarkasteltuna välimatkan päässä toisistaan siten, että niiden väliin jää ohjuriura 47. Ohjurielimet 46 ja 48 ovat yhtä pitkiä kehän suunnassa tarkasteltuna. Ohjurielimen 25 46 ensimmäinen ja toinen pää sijaitsevat kehän suunnassa tarkasteltuna sa moilla kohdilla kuin ohjurielimen 48 ensimmäinen ja toinen pää. Ohjurielimet 46 ja 48 ovat muutenkin toistensa kaltaisia, eli kuvioissa 1 - 6 ylempänä sijaitsevaa ohjurielintä 48 voidaan kutsua alempana sijaitsevan ohjurielimen 46 kopioksi.

30 Ohjurielimet 42 ja 44 sijaitsevat kehän suunnassa tarkasteltuna vä limatkan päässä ohjurielimistä 46 ja 48 siten, että välissä on ohjuriaukko 49. Kuvioissa 1 - 6 ohjurielimet 46 ja 48 sijaitsevat myötäpäivään ohjuriaukkoon 49 nähden, eli ohjuriaukon 49 vasemmalla puolella, ja ohjurielimet 42 ja 44 sijaitsee vastapäivään ohjuriaukkoon 49 nähden, eli ohjuriaukon 49 oikealla puolel-35 la. Aksiaalisessa suunnassa tarkasteltuna ohjurielin 42 sijaitsee ohjurielimen 46 alapuolella ja ohjurielin 44 sijaitsee ohjurielinten 46 ja 48 välissä.

6

Ohjurielimen 44 leveys, eli ohjainakselin 1 kääntymisakselin suuntainen dimensio, on yhtä suuri kuin ohjurielimen 46 ja 48 leveys. Ohjurielin 42 on leveämpi kuin ohjurielimet 44, 46 ja 48. Ohjuriuran 43 leveys ja ohjuriuran 47 leveys on olennaisesti yhtä suuri kuin ohjurielinten 44, 46 ja 48 leveys.

5 Kuvion 9 kaaviossa esitetään ohjainakselin 1, käyttöakselin 4, lau- kaisinkokoonpanon ja kytkentätapin 9 asennot ohjainyksikön eri toimintatiloissa, sekä ohjainyksikön siirtyminen eri toimintatilojen välillä. Kuvion 9 kaaviossa manuaalista siirtymistä toimintatilasta toiseen on kuvattu yhtenäisellä nuolella, kun taas laukaisutapahtuman avulla tapahtuvia siirtymisiä toimintatilasta toi-10 seen on kuvattu katkonaisella nuolella. Kutakin toimintatilaa on merkitty toimin-tatilakoodilla, joka käsittää neljä tilasymbolia erotettuna väliviivoilla ’ - ’.

Kunkin toimintatilakoodin ensimmäinen tilasymboli kuvaa ohjainakselin 1 asentoa. Ensimmäinen tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin ohjainak-seli 1 on nolla-asennossa, arvon T, jolloin ohjainakseli 1 on kytkettyasennossa, 15 arvon ΊΓ, jolloin ohjainakseli 1 on trip-asennossa, ja arvon ΊΙΓ, jolloin ohjainakseli 1 on testausasennossa.

Toinen tilasymboli kuvaa käyttöakselin 4 asentoa. Toinen tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin käyttöakseli 4 on aukiasennossa, ja arvon T, jolloin käyttöakseli 4 on kiinniasennossa. Käyttöakselin 4 ollessa yhdistettynä kytkin-20 laitteen kosketinvälineisiin niiden ohjaamiseksi, vastaa toisen tilasymbolin arvo Ό’ kosketinvälineiden aukiasentoa ja arvo Ύ kosketinvälineiden kiinniasentoa.

Kolmas tilasymboli kuvaa laukaisinkokoonpanon tilaa. Kolmas tilasymboli voi saada arvon Ό’, jolloin laukaisinkokoonpano on trip-tilassa, ja arvon T, jolloin laukaisinkokoonpano on jännitetyssä tilassa.

25 Laukaisinkokoonpanon ollessa trip-tilassa runkojousi 17 on jännit- tämättömässä tilassa, laukaisurunko 7 on trip-asennossa, laukaisujouset 5 ovat jännittämättömässä tilassa, laukaisuakseli 3 on trip-asennossa, ja yhdis-tämiselin 2 on trip-asennossa. Vastaavasti laukaisinkokoonpanon ollessa jännitetyssä tilassa runkojousi 17 on jännitetyssä tilassa, laukaisurunko 7 on jän-30 nitetyssä asennossa, laukaisujouset 5 ovat jännitetyssä tilassa, laukaisuakseli 3 on jännitetyssä asennossa, ja yhdistämiselin 2 on jännitetyssä asennossa.

Neljäs tilasymboli kuvaa kytkentätapin 9 asentoa. Neljäs tilasymboli voi saada arvon T, jolloin kytkentätappi 9 on ensimmäisessä asennossaan, ja arvon ΊΓ, jolloin kytkentätappi 9 on toisessa asennossaan.

35 Seuraavaksi tarkastellaan ohjainyksikön osien asentoja eri toiminta tiloissa viitaten kuvioihin 1 - 6 ja kuvion 9 kaavioon.

7

Kuviossa 1 ohjainyksikkö on toimintatilassa 0-0-0-I, eli ohjainakseli 1 on nolla-asennossa, käyttöakseli 4 on aukiasennossa, laukaisinkokoonpano on trip-tilassa ja kytkentätappi 9 on ensimmäisessä asennossa.

Kuviossa 2 ohjainyksikkö on toimintatilassa l-l-l-ll, eli ohjainakseli 1 5 on kytketty-asennossa, käyttöakseli 4 on kiinniasennossa, laukaisinkokoonpano on jännitetyssä asennossa ja kytkentätappi 9 on toisessa asennossa. Lau-kaisinkokoonpanon osalta siirtyminen kuvion 1 toimintatilasta kuvion 2 toimintatilaan on viritystapahtuma.

Kuvion 1 toimintatilasta 0-0-0-I siirrytään kuviossa 2 esitettävään 10 toimintatilaan l-l-l-ll kiertämällä ohjainakselia 1 90° verran myötäpäivään, eli nolla-asennosta kytkettyasentoon. Tällöin yhdistämiselin 2 kääntyy ohjainakse-lin 1 mukana, kääntyen 90° verran myötäpäivään, eli trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa. Laukaisuakseli 3 kääntyy trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa yhdistämiselimen hampaiden 29 ja laukaisuakselin hampaiden 39 ham-15 masrataskytkennän ansiosta.

Viritystapahtuman alkuvaiheessa laukaisurunko 7 pyrkii pyörimään laukaisuakselin 3 mukana myötäpäivään, koska laukaisuakseli 3 kohdistaa laukaisurunkoon 7 vääntömomentin laukaisujousien 5 välityksellä. Laukaisurunko 7 ei kuitenkaan pääse pyörimään myötäpäivään trip-asennostaan, 20 koska runko-osa estää laukaisurungon kiertymisen myötäpäivään kohdistamalla siihen tukivoiman. Näin ollen laukaisuakseli 3 kääntyy laukaisurunkoon 7 nähden, jolloin laukaisujouset 5 puristuvat kokoon.

Viritystapahtuman loppuvaiheessa laukaisurunko 7 kääntyy vasta-päivään trip-asennostaan jännitettyyn asentoonsa puristaen runkojousen 17 25 jännitettyyn tilaan. Laukaisuakseli 3 ja laukaisurunko 7 kääntyvät siis toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Laukaisurungon 7 kääntymisen jännitettyyn asentoon aikaansaa yhdistämiselimeen 2 muodostetun kääntöhampaan 38 ja laukaisurunkoon 7 muodostetun kääntöulokkeen 78 yhteistoiminta. Kääntö-hammas 38 ja kääntöuloke 78 on esitetty kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B, kuten jo 30 aiemmin on todettu.

Viritystapahtumassa laukaisujouset 5 siirtyvät jännittämättömästä tilasta jännitettyyn tilaan. Siirtyessään jännittämättömästä tilastaan jännitettyyn tilaansa laukaisujouset ohittavat kuolokohtansa, jossa ne eivät pyri kääntämään laukaisuakselia 3 laukaisurunkoon 7 nähden. Jännitetyssä tilassaan lau-35 kaisujouset 5 siis itse asiassa pyrkivät kääntämään laukaisuakselia 3 myötäpäivään ja laukaisurunkoa 7 vastapäivään. Laukaisujousien 5 jännitetty tila on 8 lähellä kuolokohtaa, jolloin laukaisujousten 5 laukaisuakseliin 3 ja laukaisurun-koon 7 kohdistamat vääntömomentit ovat suhteellisen pieniä.

Keksinnön eräässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa lau-kaisujouset on sovitettu olemaan kuolokohdassaan jännitetyssä tilassaan.

5 Eräässä toisessa vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa laukaisujouset on sovitettu jännitetyssä tilassa olemaan kuolokohtansa sillä puolella, jossa ne pyrkivät kääntämään laukaisuakselia kohti sen trip-asentoa.

Edellä esitetyn mukaisesti yhdistämiselin 2 kääntyy ohjainakselin 1 mukana siirryttäessä toimintatilasta 0-0-0-I toimintatilaan l-l-l-ll. Yhdistämiseli-10 men 2 kääntyminen ohjainakselin 1 mukana on seurausta kytkentätapin ensimmäisen kontaktielimen 91 ja toisen kontaktielimen 92 yhteistoiminnasta vastinpintojen 491 ja 492 kanssa. Ensimmäinen vastinpinta 491 ja toinen vas-tinpinta 492 ovat nähtävillä kuvioissa 3 ja 4. Ensimmäisen vastinpinnan 491 muodostaa ohjurielimen 42 kehämäinen pää, ja toisen vastinpinnan 492 muo-15 dostaa ohjurielimen 44 kehämäinen pää.

Ohjainakselin 1 kääntäminen nolla-asennosta kytkettyasentoon kääntää käyttöakselin 4 aukiasennostaan kiinniasentoon käyttöelimen 11 välityksellä. Kuviosta 2 nähdään, että käyttöakseli 4 on sovitettu kääntyessään aukiasennosta kiinniasentoon olemaan tapinsiirtoulokkeen 140 välityksellä 20 kosketuksessa kytkentätappiin 9 sen siirtämiseksi ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon. Toisin sanoen, hieman ennen kuin käyttöakseli 4 saavuttaa kiinniasentonsa, osuu tapinsiirtouloke 140 kytkentätapin 9 alapintaan, ja nostaa kytkentätapin 9 yläasentoonsa samalla kun käyttöakseli 4 saavuttaa kiinniasentonsa.

25 Kytkentätapin 9 liikkuminen ensimmäisestä asennostaan toiseen asentoonsa käyttöakselin 4 tapinsiirtoulokkeen 140 työntämänä on mahdollista siksi, että kytkentätappi 9 sijaitsee ohjuriaukon 49 kohdalla. Ohjuriaukko 49 sallii kytkentätapin 9 aksiaalisen liikkeen ensimmäisen ja toisen asennon välillä.

30 Kuvion 2 toimintatilasta l-l-l-ll siirrytään kuviossa 3 esitettävään toi mintatilaan 0-0-Ι-Ι kiertämällä ohjainakselia 1 90° verran vastapäivään, eli kyt-kettyasennosta nolla-asentoon. Tällöin laukaisinkokoonpano pysyy jännitetyssä tilassaan, eli myös yhdistämiselin 2 pysyy jännitetyssä asennossaan, kääntyen siten 90° verran myötäpäivään ohjainakseliin 1 nähden. Sen sijaan käyt-35 töakseli 4 kääntyy aukiasentoon ja kytkentätappi 9 siirtyy ensimmäiseen asentoon. Kytkentätapin 4 siirtyminen ensimmäiseen asentoon johtuu siitä, ettei 9 käyttöakselin 4 tapinsiirtouloke 140 enää kohdista voimaa kytkentätapin 9 alapäähän, jolloin kytkentätapin jousi 18 painaa kytkentätapin 9 ala-asentoonsa. Kuviosta 3 nähdään, että toimintatilassa 0-0-Ι-Ι kytkentätappi 9 ei enää ole oh-juriaukon 49 kohdalla, vaan ohjurielinten 46 ja 48 kohdalla siten, että toinen 5 kontaktielin 92 on ohjuriurassa 47. Kytkentätappi 9 on siirtynyt ensimmäiseen asentoonsa kytkentätapin 9 ollessa vielä ohjuriaukon 49 kohdalla.

Kuvion 2 toimintatilasta l-l-l-ll siirrytään kuvion 4 toimintatilaan ΙΙ-0-O-ll laukaisutapahtuman kautta. Tällöin runkojousi 17 siirtyy jännitetystä tilasta jännittämättömään tilaan kääntäen laukaisurungon 7 jännitetystä asennosta 10 trip-asentoon. Laukaisutapahtuman alkuvaiheessa laukaisuakseli 3 pakotetaan kääntymään päinvastaiseen suuntaan laukaisurunkoon 7 nähden yhdistä-miselimen 2 avulla. Laukaisutapahtuman alkuvaiheessa laukaisurungon kään-töuloke 78 välittää vääntömomenttia yhdistämiselimeen 2 kääntöhampaan 38 kautta, ja yhdistämiselin 2 puolestaan välittää vääntömomentin laukaisuakse-15 liin 3 yhdistämiselimen 2 ja laukaisuakselin 3 välisen hammasrataskytkennän avulla. Kuten viritystapahtuman kuvailun yhteydessä todettiin, kääntöhammas 38 ja kääntöuloke 78 näkyvät kuvioissa 7A, 7B, 8Aja 8B.

Laukaisutapahtuman alussa yhdistämiselimen 2 rooli on tärkeä, koska sen ansiosta laukaisuakseli 3 kääntyy laukaisurunkoon 7 nähden sen 20 verran, että laukaisujouset 5 siirtyvät kuolokohtansa toiselle puolelle, niin kauaksi kuolokohdasta, että laukaisujouset 5 kykenevät kääntämään laukaisuakselin 3 sen trip-asentoon.

Laukaisutapahtumassa laukaisuakseli 3 kääntää käyttöakselia 4 suoraan laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 välisen toiminnallisen yhteyden 25 kautta. Laukaisutapahtumassa voimaa ei siis välitetä laukaisuakselilta 3 käyt-töakselille 4 ohjainakselin 1 kautta. Laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 toiminnallinen yhteys on sovitettu sellaiseksi, että laukaisuakselin 3 ollessa jännitetyssä asennossa käyttöakseli 4 voi kääntyä aukiasennon ja kiinniasennon välillä vapaasti ilman, että laukaisuakselin 3 tarvitsee kääntyä. Eräs esimerkki 30 laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 toiminnallisen yhteyden toteuttamisesta on esitetty pelkistetysti kuviossa 11.

Siirryttäessä toimintatilasta l-l-l-ll toimintatilaan ΙΙ-0-0-ΙΙ ohjainakseli 1 kääntyy trip-asentoon, joka sijaitsee kytkettyasennon ja nolla-asennon puolivälissä. Ohjainakselin 1 trip-asento sijaitsee siis 45° vastapäivään kytketty-35 asennosta ja 45° myötäpäivään nolla-asennosta.

10

Ohjainakselin 1 kääntymisen trip-asentoon aikaansaa käyttöakseli 4 käyttöelimen 11 välityksellä. Yhdistämiselimen 2 ja ohjainakselin 1 välillä ei siirry vääntömomenttia siirryttäessä toimintatilasta l-l-l-il toimintatilaan ΙΙ-0-0-ΙΙ, koska kyseisessä toimintatilojen välisessä siirtymässä kytkentätapin 9 ensim-5 mäinen kontaktielin 91 liukuu ohjuriurassa 43 ja kytkentätapin 9 toinen kontak-tielin 92 liukuu ohjurielimen 44 yläpinnalla.

Kuvion 4 toimintatilasta ΙΙ-0-0-ΙΙ siirrytään kuviossa 1 esitettävään toimintatilaan 0-0-0-I kiertämällä ohjainakselia 1 45° verran vastapäivään, eli trip-asennosta nolla-asentoon. Ohjainakselin 1 kääntäminen trip-asennosta 10 nolla-asentoon ei vaikuta käyttöakselin 4 asentoon eikä laukaisinkokoonpanon tilaan. Sen sijaan kytkentätappi 9 siirtyy toisesta asennostaan ensimmäiseen asentoonsa saavutettuaan ohjuriaukon 49.

Kuvion 3 toimintatilasta 0-0-Ι-Ι siirrytään kuvion 1 toimintatilaan 0-0-0-I laukaisutapahtuman kautta. Laukaisinkokoonpanon osalta kyseinen toimin-15 tatilojen välinen siirtymä on identtinen edellä kuvatun, toimintatilojen l-l-l-ll ja II-0-0-ΙΙ välisen siirtymän kanssa. Ohjainakseli 1 pysyy nolla-asennossaan ja yh-distämiselin 2 kääntyy 90° verran vastapäivään siihen nähden. Kytkentätappi 9 pysyy ensimmäisessä asennossaan.

Kuvion 3 toimintatilasta 0-0-Ι-Ι siirrytään kuvion 5 toimintatilaan III-0-20 l-l kääntämällä ohjainakselia 1 45° verran vastapäivään nolla-asennosta, jolloin ohjainakseli 1 saavuttaa testausasennon. Kyseinen toimintatilojen välinen muutos ei vaikuta käyttöakselin 4 asentoon eikä laukaisinkokoonpanon tilaan. Yhdistämiselin 2 kääntyy 45° verran myötäpäivään ohjainakseliin 1 nähden kytkentätapin 9 toisen kontaktielimen 92 liukuessa ohjuriurassa 47.

25 Kuvion 5 toimintatilasta ΙΙΙ-0-Ι-Ι siirrytään kuvion 6 toimintatilaan III- 0-0-I laukaisutapahtuman kautta. Laukaisinkokoonpanon osalta kyseinen toimintatilojen välinen siirtymä on identtinen edellä kuvatun, toimintatilojen l-l-l-ll ja ΙΙ-0-0-ΙΙ välisen siirtymän kanssa. Ohjainakseli 1 pysyy testausasennossaan ja yhdistämiselin 2 kääntyy 90° verran vastapäivään siihen nähden. Kytkentä-30 tappi 9 pysyy ensimmäisessä asennossaan.

Kuvion 6 toimintatilasta ΙΙΙ-0-0-Ι siirrytään kuvion 1 toimintatilaan 0-0-0-I kääntämällä ohjainakselia 1 45° verran myötäpäivään, jolloin ohjainakseli 1 saavuttaa nolla-asennon. Kyseinen toimintatilojen välinen muutos ei vaikuta käyttöakselin 4 asentoon eikä laukaisinkokoonpanon tilaan. Yhdistämiselin 2 35 kääntyy 45° verran vastapäivään ohjainakseliin 1 nähden. Kytkentätappi 9 on koko toimintatilojen välisen muutoksen ajan ohjuriaukossa 49.

11

Alan ammattilainen ymmärtää että toimintatilan 0-0-0-I muutos toimintatilaksi Ill-O-O-I tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin toimintatilan Ill-O-O-I muutos toimintatilaksi 0-0-0-I. Vastaavasti toimintatilan O-O-l-l muutos toimintatilaksi i-l-l-ll tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin toimintatilan 5 l-l-l-ll muutos toimintatilaksi O-O-l-l, ja toimintatilan lll-O-l-l muutos toimintatilaksi O-O-l-l tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin toimintatilan O-O-l-l muutos toimintatilaksi lll-O-l-l. Näiden kolmen toimintatilan muutoksen käänteisyyttä kuvataan kuvion 9 kaaviossa kaksisuuntasilla nuolilla.

Kuvioissa 5 ja 6 esitettävällä ohjainakselin 1 testausasennolla voi-10 daan aikaansaada kytkinlaitteen testaustoiminto, joka on alan ammattilaiselle tuttu esimerkiksi julkaisusta WO 2005076302.

Kuvion 9 kaaviossa esiintyvä toimintatila I-O-O-II on epästabiili tila, joka esiintyy ainoastaan silloin, kun käyttäjä pitää ohjainakselin 1 kahvasta kiinni laukaisutapahtuman aikana. Kun käyttäjä laskee irti kahvasta, kääntyy 15 ohjainakseli 1 ei-esitetyn jousen pakottamana trip-asentoonsa. Kyseisen jousen toiminta on esitetty julkaisussa WO 2005076302.

Kuvioiden 1 - 6 ja 10 ohjainyksikkö on modulaarinen kytkinlaitteen ohjainyksikkö. Modulaarinen kytkinlaite käsittää ohjainlaitemoduulin lisäksi yhden tai useampia ei-esitettyjä kosketinmoduuleja, jotka sisältävät kytkinlaitteen 20 kosketinvälineet. Kosketinvälineiden tilan muuttamiseen tarvittavat voimat siirretään ohjainlaitemoduulista yhteen tai useampaan kosketinmoduuliin käyttö-akselin 4 välityksellä. Modulaarinen kytkinlaite on alan ammattilaiselle tuttu esimerkiksi julkaisusta WO 2005069324 ’Modular switching device’.

Modulaarisessa kytkinlaitteessa ohjainyksikkö ja kukin kosketinmo-25 duuli käsittää oman runko-osan. Keksinnön mukaista laukaisinkokoonpanoa voidaan käyttää myös integroidussa kytkinlaitteessa, eli laukaisinkokoonpano voidaan asentaa samaan runko-osaan kosketinvälineiden kanssa.

Tarkastellaan seuraavaksi kuvioissa 7A, 7B, 8A ja 8B esitettävää laukaisinkokoonpanoa. Kuten edellä todettiin, toimii näissä kuvioissa esitettävä 30 laukaisinkokoonpano samalla tavalla kuin kuvioissa 1-6 esitettävä laukaisin-kokoonpano. Kuvioissa 7A ja 7B laukaisinkokoonpano on jännitetyssä tilassa, eli sen toimintatila vastaa kuvioiden 2, 3 ja 5 ohjainyksiköiden laukaisinko-koonpanon toimintatilaa. Kuvioissa 8A ja 8B laukaisinkokoonpano on trip-tilassa, eli sen toimintatila vastaa kuvioiden 1, 4 ja 6 ohjainyksiköiden lau-35 kaisinkokoonpanon toimintatilaa. Kuvioiden 7A ja 7B kuvaamasta tilanteesta siirrytään kuvioiden 8A ja 8B tilanteeseen laukaisutapahtuman kautta.

12

Kuvioiden 7A, 7B, 8A ja 8B laukaisinkokoonpano käsittää lau-kaisuakselin 3, laukaisurungon 7, runkojousen 17, yhdistämiselimen 2 ja luki-tusvälineet. Lisäksi laukaisinkokoonpano käsittää kaksi ei-esitettyä laukaisu-jousta, joiden sijainti ja toiminta on identtistä kuvioiden 1-6 ohjainyksikön lau-5 kaisinkokoonpanon laukaisujousiin verrattuna.

Kuvioiden 7A, 7B, 8A ja 8B laukaisinkokoonpano on sovitettu liitettäväksi kytkinlaitteen pääakseliin (ei esitetty) laukaisuakselin 3 välityksellä. Tällöin laukaisinkokoonpanon virittäminen tapahtuu kääntämällä kytkinlaitteen pääakseli kiinniasentoon. Vastaavasti laukaisutapahtumassa laukaisuakseli 3 10 kääntää kytkinlaitteen pääakselia laukaisuakselin 3 ja kytkinlaitteen pääakselin välisen toiminnallisen yhteyden kautta. Laukaisuakselin ja kytkinlaitteen pääakselin välinen toiminnallinen yhteys voi olla kiinteä tai se voidaan sovittaa samanlaiseksi kuin kuviossa 11 esitettävä laukaisuakselin 3 ja käyttöakselin 4 toiminnallinen yhteys. Tällöin laukaisuakselin ollessa jännitetyssä asennossa 15 kytkinlaitteen pääakseli voi kääntyä aukiasennon ja kiinniasennon välillä vapaasti ilman, että laukaisuakselin tarvitsee kääntyä. Kuvioiden 7A - 8B mukainen laukaisinkokoonpano voidaan asentaa käytännöllisesti katsoen mihin tahansa pääakselilla varustettuun kytkinlaitteeseen.

Lukitusvälineillä on lukitustila ja trip-tila. Kuvioiden 7A ja 7B mukai-20 sessa lukitustilassa lukitusvälineet lukitsevat laukaisinkokoonpanon jännitettyyn tilaan. Laukaisutapahtuma käynnistetään vapauttamalla lukitusvälineet siten, että ne sallivat laukaisinkokoonpanon siirtymisen jännitetystä tilastaan trip-tilaan. Laukaisutapahtuman päättyessä lukitusvälineet ovat kuvioiden 8A ja 8B mukaisessa trip-tilassa.

25 Lukitusvälineet käsittävät lukitusvivun 6 ja lukituspidättimen 10, jois ta kummallakin on lukitusasento ja trip-asento. Lukitusvälineiden ollessa lukitustilassa ovat lukitusvipu 6 ja lukituspidätin 10 lukitusasennossa. Lukitusvälineiden ollessa trip-tilassa ovat lukitusvipu 6 ja lukituspidätin 10 trip-asennossa.

Lukitusvipu 6 on pitkänomainen elin, joka on nivelöity nivelöintipis-30 teestä 61 laukaisurunkoon 7 siten, että lukitusvivun 6 kääntymisakseli on yhdensuuntainen laukaisurungon 7 kääntymisakselin kanssa ja sijaitsee välimatkan päässä siitä. Lukitusvivulla 6 on pidempi vipuvarsiosa, joka ulottuu lukitus-vivun nivelöintipisteestä 61 kohti lukituspidätintä 10, ja lyhyempi vipuvarsiosa, joka ulottuu lukitusvivun nivelöintipisteestä 61 poispäin lukituspidättimestä 10. 35 Lukitusvälineiden lukitustilassa lukitusvipuun 6 kohdistuu ensimmäi nen ja toinen tukivoima, jotka yhteistoiminnassa estävät lukitusvivun 6 kierty- 13 misen sekä lukitusvivun nivelöintipisteen 61 ympäri että runko-osaan nähden. Ensimmäisen tukivoiman kohdistaa runko-osa lukitusvivun 6 lyhyempään vipu-varsiosaan, ja toisen tukivoiman kohdistaa lukituspidätin 10 lukitusvivun 6 pidemmän vipuvarsiosan distaalisen pään lähelle.

5 Lukituspidätin 10 on sovitettu lukitusasennossaan pidättämään luki- tusvipua 6 lukitusvivun lukitusasennossa, ja vapautettuna sallimaan lukitusvivun 6 liikkeen lukitusvivun lukitusasennosta lukitusvivun trip-asentoon. Lukituspidätin 10 käsittää pitkänomaisen suorakaiteen muotoisen elimen, joka on ensimmäisestä aksiaalisesta päästään kytketty kiinteästi runko-osaan. Luki-10 tuspidättimen 10 ollessa lukitusasennossa se on olennaisesti kohtisuorassa sekä lukitusvipuun 6 nähden että lukitusvivun 6 kääntymisakseliin nähden. Lukituspidätin 10 käsittää pidätinaukon 15, jossa lukitusvivun 6 pidemmän vipuvarsiosan distaalinen pää on vastaanotettuna lukitusvälineiden ollessa lukitus-tilassa. Pidätinaukko 15 sijaitsee lukituspidättimen 10 pituussuuntaisen keski-15 pisteen sillä puolella, joka on lähempänä toista aksiaalista päätä. Lukituspidätin 10 kohdistaa mainitun toisen tukivoiman lukitusvipuun 6 pidätinaukon 15 reunan välityksellä.

Lukitusvälineiden trip-tilaan siirrytään laukaisutapahtumassa liikuttamalla lukituspidättimen 10 toista aksiaalista päätä poispäin lukitusvivun nive-20 löintipisteestä 61 siten, että lukitusvivun 6 pidemmän vipuvarsiosan distaalinen pää ei enää ole vastaanotettuna pidätinaukossa 15. Tällöin lukituspidätin 10 ei kohdista toista tukivoimaa lukitusvivun 6 pidemmän vipuvarsiosan distaalisen pään lähelle, sallien siten lukitusvivun 6 kiertyä nivelöintipisteen 61 ympäri. Lukitusvivun 6 kiertyminen nivelöintipisteen 61 ympäri mahdollistaa puolestaan 25 laukaisurungon 7 kääntymisen jännitetystä asennostaan trip-asentoonsa.

Lukitusvipu 6 käsittää lukitusloven 65, joka on sovitettu toimimaan yhdessä laukaisuakseliin 3 aikaansaadun lukitusulokkeen 35 kanssa. Lukitus-vivun 6 ollessa lukitusasennossa on lukitusuloke 35 lukituslovessa 65, ja lukitusulokkeen 35 ja lukitusloven 65 yhteistoiminta estää laukaisuakselia 3 kään-30 tymästä pois jännitetystä asennosta. Lukitusvivun 6 ollessa trip-asennossa lukitusuloke 35 ja lukituslovi 65 eivät ole yhteistoiminnassa, joten lukitusvipu 6 sallii laukaisuakselin 3 kääntyä trip-asentoon.

Lukituspidätin 10 voidaan sovittaa siirrettäväksi lukitusasennosta trip-asentoon manuaalisesti liikutettavalla napilla. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi lu-35 kituspidätin 10 voidaan sovittaa siirrettäväksi lukitusasennosta trip-asentoon 14 solenoidilla. Kuvioissa ei esitetä manuaalisesti liikutettavaa nappia eikä solenoidia.

Lukituspidättimen 10 siirtäminen lukitusasennosta trip-asentoon vaatii vain vähän voimaa, koska lukituspidätin 10 sijaitsee etäällä lukitusvivun 5 nivelöintipisteestä 61. Lukitusvälineissä hyödynnetään siis vipuvartta.

Lukituspidättimen 10 käyttämiseen vaadittavan voiman pienuus on edullista esimerkiksi suoritusmuodoissa, joissa lukituspidätin 10 on sovitettu siirrettäväksi lukitusasennosta trip-asentoon solenoidin avulla. Turvallisuusnäkökohtien vuoksi solenoidi sovitetaan usein toimimaan pitovirtaperiaatteen mu-10 kaisesti, jolloin lukituspidättimen 10 pitämiseksi lukitusasennossa on solenoidille koko ajan syötettävä pitovirtaa. Tarvittava pitovirta on sitä pienempi, mitä pienempi on lukituspidättimen 10 käyttämiseen vaadittava voima.

Kuvioiden 7 A - 8B laukaisinkokoonpanossa yhdistämiselin on kuvattu holkkimaiseksi. Suoritusmuodoissa, joissa ohjainakseli ei ulotu sama-15 akselisesti yhdistämiselimen kanssa, voidaan yhdistämiselin vaihtoehtoisesti muotoilla hammasrattaaksi, joka ei käsitä ohjainakselin vastaanottamiseen sovitettua aukkoa. Edelleen, yhdistämiselin voidaan muotoilla esimerkiksi pitkänomaiseksi tangoksi, jonka kääntymisakseli on kohtisuorassa tangon pituussuuntaan nähden. Tangon ensimmäinen pää sovitetaan toimimaan yhdessä 20 laukaisurungon kanssa ja tangon toinen pää sovitetaan toimimaan yhdessä laukaisuakselin kanssa.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puit-25 teissä.

Claims (8)

15

1. Laukaisinkokoonpano kytkinlaitetta varten, laukaisinkokoonpanon omatessa trip-tilan ja jännitetyn tilan, ja ollessa sovitettu viritystapahtumassa siirtymään trip-tilasta jännitettyyn tilaan, ja laukaisutapahtumassa siirtymään 5 jännitetystä tilasta trip-tilaan, laukaisinkokoonpanon ollessa sovitettu toiminnallisesti yhdistettäväksi kytkinlaitteen koskettimiin siten, että laukaisinkokoonpanon laukaisutapahtuma kykenee vaihtamaan kytkinlaitteen koskettimien tilan kiinniasennosta aukiasentoon, laukaisinkokoonpanon käsittäessä runko-osan (200); 10 laukaisuakselin (3), joka on sovitettu kääntymään runko-osaan (200) nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä; ja ainakin yhden laukaisujousen (5), jolla on jännittämätön tila ja jännitetty tila, ja joka on toiminnallisesti kytketty laukaisuakseliin (3); laukaisinkokoonpanon ollessa tunnettu siitä, että se käsittää 15 lisäksi laukaisurungon (7), joka on sovitettu kääntymään runko-osaan (200) nähden trip-asennon ja jännitetyn asennon välillä, ja jonka kääntymisak-seli on olennaisesti yhdensuuntainen laukaisuakselin (3) kääntymisakselin kanssa, ainakin yhden laukaisujousen (5) ollessa toiminnallisesti kytketty lau-20 kaisurunkoon (7) siten, että ainakin yhden laukaisujousen (5) siirtyessä jännitetystä tilasta jännittämättömään tilaan kääntyy laukaisuakseli (3) suhteessa lau-kaisurunkoon (7); runkojousen (17), jolla on jännittämätön tila ja jännitetty tila, ja joka on toiminnallisesti kytketty runko-osan (200) ja laukaisurungon (7) väliin; ja 25 yhdistämiselimen (2), joka on sovitettu toiminnallisesti yhdistämään laukaisuakselin (3) ja laukaisurungon (7) sekä viritystapahtuman loppuvaiheessa että laukaisutapahtuman alkuvaiheessa; jolloin laukaisutapahtumassa: sekä runkojousi (17) että ainakin yksi laukaisujousi (5) on sovitettu 30 siirtymään jännitetystä tilastaan jännittämättömään tilaan, luovuttaen näin lau-kaisutapahtumaan tarvittavaa energiaa laukaisinkokoonpanolle; ja laukaisurunko (7) ja laukaisuakseli (3) on sovitettu kääntymään jännitetyistä asennoistaan trip-asentoihinsa, ja näin tehdessään kääntymään toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laukaisinkokoonpano, tun nettu siitä, että ainakin yhdellä laukaisujousella (5) on kuolokohta, jossa se 16 ei pyri kääntämään laukaisuakselia (3) laukaisurunkoon (7) nähden, jolloin lau-kaisinkokoonpanon ollessa jännitetyssä tilassa ainakin yksi laukaisujousi (5) on lähellä kuolokohtaansa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laukaisinkokoonpano, tun-5 nettu siitä, että laukaisinkokoonpanon ollessa jännitetyssä tilassa ainakin yksi laukaisujousi (5) kuolokohtansa sillä puolella, jossa ainakin yksi laukaisujousi (5) pyrkii kääntämään laukaisuakselia (3) poispäin trip-asennosta.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laukaisinkokoonpano, tunnettu siitä, että laukaisurunko (7) on sovitettu laukaisutapahtuman al- 10 kuvaiheessa kääntämään yhdistämiselimen (2) välityksellä laukaisuakselia (3) suhteessa laukaisurunkoon (7) siten, että laukaisuakseli (3) saavuttaa aseman, jossa ainakin yksi laukaisujousi (5) kykenee kohdistamaan laukaisuakseliin (3) voiman, joka on riittävä laukaisuakselin (3) kääntämiseksi trip-asentoon.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen laukaisinkokoonpa-15 no, tunnettu siitä, että laukaisinkokoonpano käsittää lisäksi lukitusväli- neet, joilla on lukitustila, jossa ne on sovitettu lukitsemaan laukaisurungon (7) jännitettyyn asentoonsa, ja trip-tila, jossa ne on sovitettu sallimaan laukaisurungon (7) siirtymisen jännitetystä asennostaan trip-asentoonsa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laukaisinkokoonpano, t u n -20 nettu siitä, että lukitusvälineet käsittävät lukitusvivun (6) ja lukituspidättimen (10), lukitusvivun (6) ollessa nivelöity nivelöintipisteestä (61) laukaisurunkoon (7) siten, että lukitusvivun (6) kääntymisakseli on yhdensuuntainen laukaisurungon (7) kääntymisakselin kanssa ja sijaitsee välimatkan päässä siitä, laukaisinkokoonpanon ollessa sovitettu sellaiseksi, että lukitusvälineiden luki-25 tustilassa lukituspidätin (10) kohdistaa lukitusvipuun (6) tukivoiman lukitusvivun (6) pitämiseksi lukitusasennossa, ja laukaisutapahtuma käynnistetään siirtämällä lukituspidätintä (10) suhteessa lukitusvipuun (6) siten, että mainittu tukivoima poistuu.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laukaisinkokoonpano, 30 tunnettu siitä, että lukitusvälineet on lukitustilassaan lisäksi sovitettu lukitsemaan laukaisuakselin (3) jännitettyyn asentoonsa.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laukaisinkokoonpano, tunnettu siitä, että laukaisuakseli (3) on sovitettu toiminnallisesti yhdistettäväksi kytkinlaitteen koskettimiin siten, että laukaisuakselin (3) 35 ollessa jännitetyssä asennossa voidaan kytkinlaitteen kosketinvälineiden tilaa 17 vaihdella kiinniasennon ja aukiasennon välillä laukaisuakselin (3) pysyessä jännitetyssä asennossa. 18