FI123135B - Murskaimen tai rumpuhakun pohjaritilä ja menetelmä pohjaritilän valmistamiseksi - Google Patents

Description

Murskaimen tai rumpuhakun pohjaritilä ja menetelmä pohjaritilän valmistamiseksi

Keksinnön kohde

Esillä olevan keksinnön kohteena on pohjaritilä materiaalin hakettamiseksi 5 ja/tai hienontamiseksi tarkoitetussa murskaimessa tai rumpuhakussa, johon kuuluu kiinteä runko, pyöriväksi laakeroitu roottori, jonka roottorin ulkokehälle on järjestetty murskaavia ja/tai leikkaavia teriä, ja roottorin alapuolella roottorin muotoa mukaillen kaareva pohjaritilä, jossa on roottorin akselia vastaan olennaisen kohtisuorassa suunnassa olevia kaarimaisia tukielementtejä 10 ja olennaisesti akselin suuntaisia teriä tai vasteita. Keksintö kohdistuu myös menetelmään keksinnön mukaisen pohjaritilän valmistamiseksi.

Edullisimmin keksintö kohdistuu puupohjaisten materiaalien kuten hakkuutähteiden, kantojen, kuoren, puujätteen palakoon pienentämiseen tarkoitettuun murskaimeen tai rumpuhakkuun, jossa on pyörivä terillä varustettu 15 roottori sekä pohjaritilä materiaalin palakoon määrittämiseksi. Tässä hakemuksessa keksinnön mukaisesta laitteesta käytetään tästä eteenpäin nimikettä murskain siihen kuitenkaan rajoittumatta. Laitetta voidaan käyttää myös muissa kohteissa, kuten esimerkiksi purkujätteen ja yhdyskuntajätteen hie-nontamiseen. Esimerkiksi materiaalin kuivaukselle tasainen palakoko on tär-20 keää, koska tasainen palakoko antaa tasaisen kuivaustuloksen.

Tunnettu tekniikka

C\J

o Murskain koostuu olennaisilta osiltaan kiinteästä rungosta, johon on järjestet- ό ty vastateriä, sekä pyörivästä roottorista, jota runko ympäröi etäisyyden i cd päästä lieriömäistä roottoria osalta sen ulkokehää. Käsiteltävää materiaalia g 25 murskaavat tai leikkaavat terät on puolestaan järjestetty tämän lieriömäisen

CL

terärummun eli roottorin ulkokehälle. Murskaimen käyttötarkoituksesta riipoo J puen terät joko leikkaavat tai murskaavat käsiteltävää materiaalia, δ ^ Osa käsiteltävästä materiaalista on vastaterän ohitettuaan vielä kappalekool- taan liian suurta. Tämän vuoksi pyörivän roottorin alle kiinteän rungon ala- 2 osaan asennetaan pohjaritilä. Pohjaritilä on yleensä staattoriosan tavoin roottorin mukaisesti kaareva, ja se muodostuu roottorin akseliin nähden kohtisuorassa tasossa ulottuvista ja roottorin ulkokehän mukaisesti taivutetuista kaarista sekä roottorin akselin suunnassa ulottuvista teristä ja/tai vasteista.

5 Roottorin terät pienentävät kappaleet ritilän teriä vasten, jolloin ne pääsevät poistumaan pohjaritilän terien ja kaarien väliin muodostuneiden aukkojen kautta.

Tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa pohjaritilä muodostuu tyypillisesti olennaisen yhtenäisestä rakenteesta. Se on siis muodostettu yhdeksi kappa-10 leeksi irrottamattomien liitosten avulla. Yleensä käytetään tunnetun tekniikan mukaisia hitsausmenetelmiä tällaisten liitosten aikaan saamiseksi. Näin on saatu aikaan jäykkä ja luja rakenne ottamaan vastaan siihen kohdistuvia suuria ja vaihtelevia kuormituksia materiaalin käsittelyn aikana.

Esimerkiksi julkaisu US5018674 A tuo julki murskaimen arinan, jossa terät ja 15 kaaret on liitetty toisiinsa hitsatuin liitoksin. Toisaalta julkaisussa US1625554 A on esitetty murskaimen arina, jossa terät on asennettu päätykaarien väliin roottorin akselin pituussuuntaisin listoin, joiden kiinnitysvoima kohdistuu poikittain roottorin akseliin nähden. Julkaisun US2002/0056773 AI mukaisessa arinassa roottorin akselin suuntaiset terät puolestaan työnnetään päätykaa-20 ren läpi paikalleen ja julkaisussa US3891152 A murskaimen arinan terät on asennettu asemaansa muotosulkeisin liitoksin.

Tunnettuun tekniikkaan liittyvät ongelmat

C\J

° Pohjaritilä ja niiden terät kuitenkin kuluvat käytön aikana. Suurempia vaurioi- v ta aiheutuu satunnaisesti liian kovista kappaleista, joita hienonnettavan tai

CD

c\j 25 haketettavan materiaalin joukkoon saattaa silloin tällöin jäädä. Pohjaritilän | rakenteen ja sen valmistustavan johdosta huolto ja kunnostus terien kulumi- sen sekä syntyneiden vaurioiden jälkeen tapahtuu edelleen hitsaamalla. Ku-!£ luneiden terien alueelle hitsataan päälle soveltuvaa kovametallia. Suurempien ^ vaurioiden kohdalla saatetaan tarvita laajamittaisempia hitsaustoimenpiteitä.

3 Tällainen korjaaminen on työlästä ja vaatii pitkän ajan ja johtaa edelleen pidentyneisiin seisokkiaikoihin. Lisäksi, kun pohjaritilää korjataan hitsaamalla, haittana ovat rakenteeseen syntyvät jännitykset sekä rakenteen muodonmuutokset, jotka johtuvat pohjaritilään paikallisesti tuodusta hitsausenergias-5 ta. Muodonmuutokset aiheuttavat mm. pohjaritilärakenteen vääntymis-tä/kiertymistä. Tämä puolestaan johtaa yli hitsaukseen ja edelleen ylimääräisiin työsuoritteisiin kuten oikomiseen ja lisähiontaan. Mikäli käsiteltävän materiaalin mukana murskaimeen joutuu isompaa metallia tai muuta liian kovaa materiaalia, hitsattu pohjaritilä tyypillisesti vääntyy käyttökelvottomaksi ja se 10 täytyy romuttaa. Ritilän käyttöikä saattaa näin jäädä hyvinkin lyhyeksi.

Keksinnön tehtävä ja ratkaisu

Keksinnön päämääränä on aikaansaada ratkaisu, jolla edellä mainittuja tunnetun tekniikan mukaisia ongelmia voitaisiin vähentää tai kokonaan välttää. Tämän päämäärän saavuttamiseksi nyt esitettävän keksinnön mukaiselle lait-15 teelle tunnusomaiset piirteet ilmenevät patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosassa. Keksinnön mukaisen laitteen valmistusta koskevalle menetelmälle on puolestaan tunnusomaista se, mitä ilmenee patenttivaatimuksen 6 tun-nusmerkkiosasta. Lisäksi keksinnön eräitä edullisia suoritusmuotoja käy ilmi epäitsenäisistä vaatimuksista.

20 Edellä selostettujen puutteiden välttämiseksi on nyt järjestetty keksinnön mukaisesti pohjaritilän kokoonpano uudella tavalla, jolloin sen huolto ja korjaustoimenpiteet helpottuvat huomattavasti. Keksinnön olennainen ajatus ^ koostuu siitä, että pohjaritilä on kokoonpantu itsenäisistä osista irrotettavasti ^ siten, että se voidaan tarvittaessa purkaa osittain tai kokonaan takaisin erilli- v 25 siksi osiksi. Pohjaritilän kokoaminen on toteutettu edullisesti pulttaamalla

C\J

käyttäen samalla hyväksi puristusliitoksia. Samalla voidaan käyttää liitosten ja

CC

rakenteen lujittamiseksi muotosulkeisia liitoksia erityisesti terien asennuksen

CD

2 osalta.

’'T

LO

^ Pohjaritilä muodostuu edelleen roottorin akselia vastaan olennaisen koh- 30 tisuorista kaarista, ainakin pääsääntöisesti roottorin akselin suunnassa ulot- 4 tuvista vaihdettavista teristä ja samoin akselin suuntaisista vetotangoista tai vastaavista pitkänomaisista välineistä. Jälkimmäisten avulla saadaan aikaan terien ja kaarien välille niitä samalla yhdessä pitävä puristusvoima, joka suuntautuu olennaisesti roottorin akselin suunnassa.

5 Keksinnön avulla saavutettavat edut

Keksinnön mukainen ratkaisu tarjoaa tunnettuun tekniikkaan nähden selkeitä etuja sekä huollon että valmistuksen osalta.

Merkittävä edistysaskeleena keksinnön mukaisessa ratkaisussa ilmenee huomattavasti helpottunut ja nopeutunut huolto ja korjaus. Uudenlainen ko-10 koonpantava ja avattavissa oleva pohjaritilärakenne mahdollistaa yksittäis-tenkin terien helpon vaihdon. Satunnaisten ylikovien kappaleiden aiheuttama vaurio kohdistuu yleensä vain tiettyyn terään tai osaan teristä. Korjaustoimenpiteenä uusitaan nyt vain vaurioituneet osat koko ritilän uusimisen sijasta, jolloin pohjaritilän käyttöikä kasvaa huomattavasti.

15 Järjestelyn merkittävänä etuna tulee huomata moninaiset uudet mahdollisuudet pohjaritilän terien käytettävyyden lisäämiseksi. Erään sovellutusmuo-don mukaan terät voidaan muodostaa käännettäviksi. Toisin sanoen teräkap-paleisiin voidaan järjestää sen vastakkaisille reunoille molempiin teräsärmä, jolloin yksittäinen teräkappaleen käyttöikä voidaan kaksinkertaistaa käyttä-20 mällä kertaalleen kumpaankin reunaan muodostettu teräsärmä. Samalla syntyy kustannussäästöjä. Keksinnön mukaisen pohjaritilän rakenne mahdollis-c\j taa myös terien uudelleen käytön. Toisin sanoen terät voidaan valmistaa uu- ° delleen hiottaviksi siten, että samaa teräkappaletta voidaan käyttää useam- v paan kertaan. Terät voidaan kuitenkin kunnostaa edelleen myös hitsaamalla.

CD

C\l g 25 Keksinnöllä saavutetaan myös muita merkittäviä etuja kuten keksinnön mu-

CL

kaisen pohjaritilän aiempaa alhaisemmat valmistuskustannukset. Pulttaamalla

CD

J koottava pohjaritilä on valmistusteknisesti edullisempi kuin hitsaamalla koottu 5 rakenne. Erilliset teräpalat samoin kuin pohjaritilän muut osat ovat erillisinä

CM

helpompi käsitellä ja niiden valmistus ja kunnostus sarjoissa on automatisoi-30 tavissa (tarvitaan kymmeniä) sekä hitsauksen että hionnan osalta.

5

Merkittävänä etuna voidaan pitää myös sitä, että tarvittaessa pohjaritilän lopullinen kokoonpano voidaan suorittaa vastaa asennuspaikalla. Kaikki kuljetukset voidaan hoitaa tarvittaessa puretussa muodossa. Samoin pohjaritilän tarkka sovitus roottorin kanssa voidaan paikan päällä suorittaa nopeasti ja 5 tarkasti. Rakenne on aina tarpeellisessa määrin purettavissa ja sovitettavissa esim. säätöpalojen avulla haluttuun tarkkaan muotoonsa ja mitoitukseensa.

Toisaalta kunnostuksen aikana pohjaritilän rakenne "pysyy muodossaan", kun rakenteeseen ei tuoda hitsausenergiaa, joka aiheuttaisi muodonmuutoksia. Vältetään välyksen muuttuminen terien ja vasteiden välillä, jolloin saa-10 daan tasaisempi revintätulos ja pienempi energiankulutus. Keksinnön mukanaan tuomio muita etuja ilmenee lisää seuraavassa keksinnön suori-tusesimerkkien yhteydessä.

Kuvaluettelo

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viitaten oheiseen piirustuk-15 seen,jossa:

Kuvio 1 esittää murskainta perspektiivisenä yleisesityksenä, jossa samalla ilmenee välineet pohjaritilän liikuttamiseksi murskaimeen ja sieltä pois,

Kuvio 2 esittää päätykuvana keksinnön mukaisella pohjaritilällä varustet-20 tua murskainta roottorin pituussuunnassa, ja ^ Kuvio 3a esittää perspektiivikuvana keksinnön mukaista murskaimen tai ^ rumpuhakun pohjaritilää, ja i

CD

cv Kuvio 3b esittää lähikuvana kuvion 3a mukaisen pohjaritilän yksityiskohtaa | terän sovituksesta kaarien väliin alueella A.

CD

CO

J 25 Keksinnön yksityiskohtainen selostus δ ^ Kuvassa 1 on esitetty murskain 1 materiaalin hakettamiseksi ja/tai hienonta- miseksi. Murskaimessa on kiinteä runko 3, johon on järjestetty vastateriä (ei 6 esitetty) ja niiden asento ja etäisyys on sovitettu rungon sisällä pyöriväksi laakeroituun roottoriin 5 ja sen ulkokehälle järjestettyihin murskaaviin tai leikkaaviin teriin 55 nähden.

Edelleen kuvassa 1 näkyy esillä olevan keksinnön mukaisesti roottorin alle 5 asennettu pohjaritilä 7, joka on kaareva roottorin 5 muotoa seuraten. Siinä on roottorin akselia vastaan kohtisuorassa suunnassa olevia kaaria 11,13 ja olennaisesti roottorin akselin suuntaisia teriä 9 tai vaste-elimiä, jolloin niiden väliin muodostuu aukkoja 91 materiaalin poistumista varten.

Kuvassa 2 ja 3b ilmenee tarkemmin esillä olevan keksinnön erään edullisen 10 suoritusmuodon mukainen murskaimen pohjaritilä 7 ja sen sovitus. Sen pää-komponentteja ovat siis roottorin 5 akselia vastaan olennaisen kohtisuorassa suunnassa kaarimaisesti ulottuvat ja roottorin ulkokehää mukailevat tukiele-mentit 13, olennaisesti roottorin 5 akselin suuntaiset terät tai vaste-elimet 9 sekä samoin roottorin akselin suunnassa olennaisesti ulottuvat vetovälineet 15 kuten vetotangot 17. Ulommaisina kaarimaisina tukielementteinä 13 voidaan käyttää muista tukielementeistä poikkeavia tukikaaria 11, jotka on muodostettu muita tukielementtejä 13 tukevammiksi ja jotka on varustettu välineillä vetotankojen 17 vastaanottamiseksi ja kiinnittämiseksi.

Pohjaritilä on kokoonpantu edullisesti pulttaamalla tai vastaavalla tunnetun 20 tekniikan mukaisella irrotettavalla kiinnitysmenetelmällä saattamalla pohjariti-län kaaret 13 ja terät tai vasteet 9 puristustilaan toisiinsa nähden roottorin akselin suuntaisilla vetotangoilla 17 tai vastaavilla pitkänomaisilla elimillä.

^ Tarvittava vetojännitys puristuksen aikaansaamiseksi saadaan muodostamal- ^ la sitä vastaava vetojännitys mainittuihin vetovälineisiin 17. Niiden päät kiin- v 25 nitetään ulommaisiin kaarimaisiin tukielementteihin 11, jotka voivat samalla

C\J

toimia ulommaisina kaarina 13. Vetovälineiden 17 päiden kiinnitys tukiele- tr menttiin 11 muodostetaan säädettäväksi siten, vetotanko kohdistaa ainakin O) ” ulommaisiin, kaarimaisiin tukielementteihin 11 niitä toisiaan kohti vetävän

LO

voiman, joka olennaisesti vastaa vetovälineiden 17 yhteistä vetojännitystä.

o C\1 7

Tukielementtien 11, 13 ja terien 9 väliset puristusvoimat poistetaan löysentämällä vetovälineiden kuten vetotankojen kiinnitykset tukikaariin 11,13 ja kulloinenkin terä voidaan poistaa ja asentaa paikoilleen kaarien 13 väliin muista teristä 9 riippumattomasti. Pohjaritilän yksittäiset terät tai vasteet 9 5 ovat näin vaihdettavissa avaamalla kulloinenkin liitos ja korvaamalla kulunut tai rikkoutunut terä tai vaste uudella.

Terä tai vaste 9 voi olla myös käännettävä, jolloin kulunut teräsärmä 109 voidaan irrottaa ja asentaa puolestaan terän toisen särmän teräsärmä 109 suoraan paikalleen käännettynä ja toimintavalmiina. Terät tai vasteet voivat 10 olla myös valmistettu siten, että ne ovat hiottavissa. Tällöin kuluneet tai muuten vaurioituneet terät tai vasteet voidaan irrottaa hiottaviksi ja käyttää joko samalla kertaa tai myöhemmin uudestaan. Myös mahdollisesti vaurioituneet pohjaritilän kaaret 13 voidaan vaihtaa tarpeen mukaan jopa yksittäin, eikä pohjaritilän rikkoutuessa koko pohjaritilää tarvitse romuttaa.

15 Keksinnön eräitä muita edullisia suoritusmuotoja

Keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti vetotangot 17 on pultattu tai muulla tunnetulla tavalla kiristettävästi kiinnitetty pohjaritilän uloimpiin kaarimaisiin tukielementteihin 11, jotka poikkeavat rakenteeltaan muista kaarista 13. Kaarien rakenne on järjestetty olennaisesti muita kaaria 20 13 tukevammaksi ja siihen voidaan edullisesti järjestää vastaanottovälineet 41 koko pohjaritilän 7 liikuttamista varten.

cm Terien 9 sovitus ja kiinnitys kaarien 11,13 väliin voidaan järjestää siten, että c3 terä ohjautuu ja asennoituu oikeaan käyttöasentoonsa automaattisesti jo i -7 pelkän painovoiman avulla. Tätä varten voidaan teriin 9 ja/tai kaarien 11, 13

CD

cv 25 yhteyteen muodostaa ohjaukset tai urat 131 ohjaamaan terä ja kaari kulloin- I kin oikeaan asemaansa toisensa suhteen sekä myös tukemaan terien ja kaa- rien välistä liitosta. Tämä ilmenee tarkemmin kuvassa 3b, jossa ilmenee tar-!£ kemmin yksittäisen terän 9 järjestely kaarien 13 väliin. Vetotankojen 17 osal- ^ ta järjestely tarjoaa samoin monia mahdollisuuksia. Kierretangot 17 voidaan 30 järjestää kulkemaan kaarien 13 läpi vapaasti tai soveltuvalla tavalla tuettuna 8 läpivientien 137 yhteydessä ja niitä voidaan myös hyödyntää terän 9 asemoinnissa ja tukemisessa.

Lisäetuna keksinnön mukaisessa ratkaisussa on mahdollisuus järjestää murskaimeen kuvan 1 mukaisesti välineet 31 pohjaritilän 7 liikuttelemiseksi 5 vertikaalisuunnassa sekä välineet 21 pohjaritilän liikuttelemiseksi horisontaa-lisuunnassa ja sen poistamiseksi sekä asentamiseksi murskaimeen 1. Keksinnön mukaisen pohjaritilän rakenteen myötä sen käsittelyä helpottaa murskaimesta 1 poiston jälkeen mahdollisuus purkaa ritilä osiin jatkokäsittelyä varten.

10 Keksinnön vielä erään lisäajatuksen mukaisesti voidaankin keksinnön mukaisen järjestelyn etuja hyödyntää vieläkin paremmin, kun pohjaritilää varten järjestetään välineet sen asentamiseksi murskaimeen ja poistamiseksi siitä.

Siinä pohjaritilää varten on järjestetty siirtovälineet 21 pohjaritilän 7 sekä liikuttelemiseksi murskaimessa 1 että sen asentamiseksi murskaimeen 1.

15 Välineet 21 pohjaritilän liikuttelemiseksi on järjestetty murskaimeen kuvan 1 mukaisesti olennaisen horisontaalisuuntaisesti erityisesti horisontaalisuunnas-sa tapahtuvaa pohjaritilän liikuttelua varten. Välineet 21 koostuvat pitkänomaisista, olennaisesti roottorin 5 akselin suuntaisesti ulottuvista tukiele-menteistä 21, kuten kiskoista, joiden varaan pohjaritilä 7 pääsee tukeutu- 20 maan ja joita pitkin pohjaritilä 7 pääsee liikkumaan. Elementit 21 on edullisesti järjestetty roottorin 5 molemmille puolille pohjaritilän kaarien 11 molempien päätyjen alueella, jolloin saadaan aikaan ritilän vakaa tuenta. Tuen- ^ taelementit ovat edullisesti muodostettu kiskoelementeiksi, joita pitkin pohja-

C\J

^ ritilä pääsee rullaamaan tai liukumaan.

i

CD

cv 25 Ritilää 7 varten on järjestetty soveltuvat lukitusvälineet (ei esitetty), joilla | ritilä kiinnitetään paikoilleen käytön ajaksi. Kun ritilä poistetaan murskaimes- ta, sen lukitukset avataan. Tämän jälkeen ritilä on liikuteltavissa tuentaele- tj- !£ menttien 21 varassa. Murskaimen kiinteään runkoon on jäljestetty huoltoau- ^ kot tai vastaavat 33, joiden kautta ritilä on vedettävissä ulos oleellisesti vaa- 9 kasuoraan roottorin akselin suunnassa. Siirtelyä osaltaan voidaan helpottaa edellä mainittuja nostovälineiden 31 avulla.

Ritilän ulosvetoa varten voidaan lisäksi järjestää hoitotaso (ei esitetty), jossa sitä voidaan huoltaa tai josta se voidaan helposti nostaa muualla tehtävää 5 huoltoa varten. Periaatteessa voidaan hoitotasona hyödyntää murskaimen asennusalustaan tai sen yhteyteen järjestettyjä kiskoja tai vastaavia välineitä, joiden varaan pohjaritilä voidaan vetää ulos murskaimesta. Pohjaritilän liikuttamisen helpottamiseksi niin itse murskaimen sisällä kuin sen ulkopuolella voidaan pohjaritilän ja tukielementtien 21 välille järjestää edelleen esimerkik-10 si pyörävälineet tai pohjaritilän ja tukielementtien väliset pinnat voidaan varustaa liukupinnoilla niiden välisen kitkan vähentämiseksi.

Murskaimen 1 runko 3 on siis mahdollista varustaa nostovälineillä 31, joiden avulla murskaimen yläosa 3b on nostettavissa ylöspäin siten, että syntyy tila ritilää 7 varten sen liikuttamisen helpottamiseksi sekä poisvetämiseksi rungon 15 sisältä. Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaisesti voidaan puolestaan murskaimen alaosa järjestää laskettavaksi sitä varten järjestettyjen välineiden avulla siten, että helpotetaan ritilän 7 liikuttelemista murskaimesta pois ja takaisin.

Keksinnön vielä erään suoritusmuodon mukaan voidaan pohjaritilää varten 20 järjestää vaihtovaunu tms., joka on sijoitettavissa pohjaritilää varten oleville siirtovälineille. Vaihtovaunu toimii siis eräänlaisena adapteriosana siirtovälineiden 21 ja pohjaritilän 7 välillä. Ritilän poistopuolta vastaavalle murskaimen yhdelle sivulle voidaan järjestää jatkokiskot 21b, jotka muodostavat pohjariti-^ Iän siirtoeliminä toimivien vaihtokiskojen 21 jatkot. Samoin jatkot voidaan ^ 25 järjestää siirtovälineisiin sovitetun teleskooppi maisen toiminnon avulla osaksi ™ siirtovälineitä, jolloin siirtovälineet ulottuvat vain tarvittaessa murskaimen * ulkopuolelle.

O)

CO

Vaikka edellä onkin kuvattu tämänhetkisten tietojen valossa keksinnön edul-° lisinta suoritusmuotoa, on alan ammattimiehelle selvää, että keksintöä voi- 10 daan monin eri tavoin muunnella sen laajimman mahdollisen suojapiirin rajoissa, jota oheiset patenttivaatimukset yksin rajaavat.

C\J

δ c\j i o

CD

C\l

X

cc

CL

CD

CD

LO

δ

CM

Claims (10)

11

1. Pohjaritilä (7) materiaalin hakettamiseksi ja/tai hienontamiseksi tarkoitetussa murskaimessa (1), johon kuuluu kiinteä runko (3), pyöriväksi laakeroitu lieriömäinen roottori (5), jonka ulkokehälle on järjestetty murskaavia ja/tai 5 leikkaavia teriä (55), ja roottorin alapuolella sen muotoa mukaillen kaareva pohjaritilä (7), jossa on roottorin (5) akselia vastaan olennaisen kohtisuorassa suunnassa olevia kaarimaisia tukielementtejä (13) ja olennaisesti roottorin (5) akselin suuntaisia teriä tai vasteita (9), tunnettu siitä, että pohjaritilä (7) on koottu puristamalla siten, että pohjaritilän uloimpien kaarimaisten tukieli-10 mien (11, 13) välille muodostuu puristusvoima niihin tuettujen, olennaisesti roottorin (5) akselin suuntaisten vetotankojen (17) välityksellä, jolloin pohja-ritilän (7) terät tai vasteet (9) ja tukielementit (11,13) puristuvat toisiaan kohti, ja jolloin pohjaritilän yksittäiset terät (9) ja/tai tukielementit (13) ovat irrotettavissa poistamalla vetotankojen (17) välityksellä aikaan saatu mainittu 15 puristusvoima.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pohjaritilä (7), tunnettu siitä, että pohjaritilän (7) terät (9) on tehty käännettäviksi, jolloin terään (9) on muodostettavissa useampi kuin yksi teräsärmä (109).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pohjaritilä (7), tunnettu siitä, että 20 pohjaritilän (7) terät (9) on tehty uudelleenkäyttöä varten hiottaviksi.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pohjaritilä (7), tunnettu cm siitä, että terien tai vasteiden (9) ohjautumiseksi ja/tai asemoitumiseksi kaa- ° riin (13) nähden halutulla tavalla on teriin tai vasteisiin (9) ja/tai tukielement- v teihin (11,13) järjestetty ohjaukset (131) tai vastaavat välineet. CD CM jc 25

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen pohjaritilä (7), tunnettu siitä, että vetotankoina (17) käytetään kierretankoja, jotka on ohjattu kulke-co ^ maan tukielementtien (11, 13) läpi, ja että vetotankoja (17) käytetään sa- 5 maila terän tai vasteen (9) tuentaan ja/tai asemointiin. CM 12

6. Menetelmä pohjaritilän (7) valmistamiseksi materiaalin hakettamiseen ja/tai hienontamiseen tarkoitettua murskainta (1) varten, johon murskaimeen (1) kuuluu kiinteä runko (3), pyöriväksi laakeroitu lieriömäinen roottori (5), jonka ulkokehälle on järjestetty murskaavia ja/tai leikkaavia teriä 5 (55), ja roottorin alapuolella sen muotoa mukaillen kaareva pohjaritilä (7), jossa on roottorin (5) akselia vastaan olennaisen kohtisuorassa suunnassa olevia kaarimaisia tukielementtejä (13) ja olennaisesti roottorin (5) akselin suuntaisia teriä tai vasteita (9), tunnettu siitä, että pohjaritilä (7) kootaan yhteen puristamalla siten, että pohjaritilän uloimpien kaarimaisten tukiele-10 menttien (11, 13) välille muodostetaan puristusvoima niihin tuettujen, olennaisesti roottorin (5) akselin suuntaisten vetotankojen (17) välityksellä, jolloin pohjaritilän (7) terät tai vasteet (9) ja tukielementit (13) puristuvat toisiaan kohti.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjari-15 tilän (7) terät (9) järjestetään käännettäviksi, jolloin terään (9) on muodostettavissa useampi kuin yksi teräsärmä (109).

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pohjaritilän (7) terät (9) järjestetään uudelleenkäyttöä varten hiottaviksi.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 20 terät tai vasteet (9) ohjataan ja asemoidaan tukielementteihin (13) nähden halutulla tavalla teriin tai vasteisiin (9) ja/tai tukielementteihin (11,13) tehtyjen urien tai ohjausten (131) tai vastaavien välineiden avulla. C\l

™ 10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, v että vetotankoina (17) käytetään kierretankoja, jotka menevät tukielementti- cv 25 en (11,13) läpi, ja vetotankoja (17) käytetään samalla terän tai vasteen (9) | asemointiin. σ> CO 't LO o CM 13