FI122729B - Lakritsimassakoostumus - Google Patents

Description

Lakritsi massakoostu m us

Keksinnön ala

Keksinnön kohteena on lakritsimassakoostumus, joka sisältää jauhoja, vettä, makeuttajaa ja elintarvekäyttöön soveltuvaa veteen liukenematonta 5 ja rasvaan niukkallukoista tai liukenematonta raaka-ainetta. Keksinnön kohteena on myös menetelmä lakritsimakeiskoostumuksen valmistamiseksi. Lisäksi keksinnön kohteena on elintarvekäyttöön soveltuvan veteen liukenemattoman ja rasvaan niukkaliukoisen tai liukenemattoman raaka-aineen käyttö makeis-koostumuksen rakenteen muokkaajana ja luonnollisen tai luontaisenkaltaisen 10 aromin tehostajana.

Keksinnön tausta

Lakritsi on makeinen, joka valmistetaan keittämällä vehnäjauho-vesi-makeuttaja seosta. Perinteinen musta lakritsi sisältää lakritsikasvin (Gly-cyrrhiza glabra) juurta uutteena tai jauheena. Mustan lakritsin lisäksi tunnetaan 15 värillinen lakritsi. Lakritsissa on rasvaa noin 0,5 % ja se sisältää runsaasti pitkäkestoista energiaa.

Lakritsia valmistetaan perinteisesti keittämällä jauho-siirappi-vesi-seosta tärkkelyksen gelatinoimiseksi. Käytetty lakritsiresepti, sen sokeri-, jauho- ja vesipitoisuus sekä muut prosessiolosuhteet vaihtelevat riippuen halutus-20 ta lopputuotteen rakenteesta ja suutuntumasta. Lakritsin rakenne pohjautuu suurelta osin tärkkelyksen gelatinoitumisasteeseen valmistusprosessin aikana.

Lakritsimassan raaka-aineisiin kuuluvat vehnäjauhot, tärkkelys, raakasokeri, melassi, glukoosisiirapit ja muut makeuttajat, vesi ja aromi- ja väriaineet. Raaka-ainevalinnoilla voidaan vaikuttaa lakritsin rakenteeseen, makuun c\i 25 ja säilyvyyteen. Lakritsin laadun kannalta merkittäväksi katsotaan eri raaka- ^ aineiden vaikutus tärkkelysjyväseen ja sen gelatinoitumiseen.

4 Vehnäjauhon määrä lakritsireseptissä on yleensä 25-40 %. Vehnä- c\i jauhon gluteenipitoisuudella, proteiinipitoisuudella ja alfa-amylaasipitoisuudella

O

x on vaikutusta lakritsimassa ominaisuuksiin.

CC

30 Vehnäjauhon lisänä voidaan käyttää mm. natiivia tai muokattua 5 maissi-, vehnä-, peruna ja/tai riisitärkkelystä.

sj- g Lakritsin valmistukseen käytettävät sokerit vaikuttavat kiteytymis- o ominasuuksiensa ansiosta lopputuotteen rakenteeseen. Lakritsin valmistuk seen voidaan käyttää myös puhdistamatonta ruskeaa sokeria, siirappia sekä 35 melassia antamaan sille makua.

2

Lakritsia on valmistettu vuosikymmeniä ja erilaisia avokeitto- ja jatkuvatoimisia menetelmiä on kuvattu kirjallisuudessa. Julkaisuissa GB 1261729 ja US 3,806,617 kuvataan menetelmiä lakritsimakeisten valmistamiseksi.

Keksinnön kuvaus 5 Lakritsimassan jauho-vesi-makeuttaja-seokseen lisätyn elintarve- käyttöön soveltuvan veteen liukenemattoman ja rasvaan niukkaliukoisen tai liukenemattoman raaka-aineen on yllättäen havaittu vaikuttavan lakritsin rakenteeseen. Perinteiseen lakritsiin verrattuna rakenne on kuohkeampi, ilma-vampi ja puristettaessa paremmin muotoonsa palaava. Lakritsin erilainen suu-10 tuntuma ja ilmava rakenne paransivat lisäksi eri makujen aistittavuutta.

Kuluttaja kokee syövänsä uudentyyppistä makeista, joka kuitenkin perustuu perinteisen lakritsin raaka-aineisiin. Lisäksi makeinen voidaan valmistaa perinteisillä lakritsin valmistuslaitteistoilla.

Uudenlainen vaahtomainen rakenne mahdollistaa myös uusien ma-15 ku-, väri- ja/tai aromiaineiden sekä muiden uusien raaka-ainevaihtoehtojen käytön lakritsin valmistuksessa.

Elintarvekäyttöön soveltuva veteen liukenematon ja rasvaan niukka-liukoinen tai liukenematon raaka-aine on edullisesti hienojakoista, kuten esimerkiksi mikrojauhetussa muodossa olevaa jauhetta. Keksinnön mukaisia liu-20 kenemattomia raaka-aineita ovat esimerkiksi titaanidioksidi, sterolit, kuten sito-steroli ja ei-liukoiset kuidut.

Titaanidioksidi (Ti02) on ominaisuuksiltaan kestävä ja monipuolinen yhdiste, joka on kemiallisesti hyvin inertti. Sitä käytetään valkoisena pigmenttinä mm. maaleissa, muoveissa ja kosmetiikassa. Titaanidioksidia käyte-25 tään väriaineena myös mm. makeisiin, kahvileipiin ja ravintolisiin. Titaanidiok-sidia valmistaa esimerkiksi Kemira Pigments Oy.

O

^ Sterolit, kuten sitosteroli, hienojakoisessa, edullisesti mikrojauhe- o tussa muodossa ovat käyttökelpoisia liukenemattomia raaka-aineita keksin- o nonmukaisessa koostumuksessa.

g 30 Ei-liukoiset kuidut etenkin hienojakoisessa, edullisesti mikrojauhe tussa muodossa ovat käyttökelpoisia liukenemattomia raaka-aineita keksin-nonmukaisessa koostumuksessa.

LO

§ Keksinnönmukainen lakritsimassakoostumus koostuu jauhoista, oj vähintään yhdestä makeuttajasta, vedestä ja elintarvekäyttöön soveltuvasta 35 veteen liukenemattomasta ja rasvaan niukkaliukoisesta tai liukenemattomasta raaka-aineesta. Näiden lisäksi se voi valinnaisesti sisältää mm. suolaa, erilai- 3 siä väri- ja aromiaineita, pintakäsittelyaineita, happamuudensäätöaineita, säilöntäaineita, sorbitolia ja/tai guarkumia. Lakritsimassa voi sisältää lisäksi lakritsiuutetta noin 2-10 % riippuen tehoaineen glykyrritsiinin määrästä.

Lakritsimassakoostumuksesta muodostavat makeuttajat suurim-5 man raaka-aineryhmän 40-60 % osuudellaan. Lakritsin valmistuksessa käytettyjä makeuttajia ovat sokerit, sokerisiirapit ja melassit. Keksinnönmukaisen koostumuksen valmistukseen hyvin soveltuvia sokerilaatuja ovat siirapit (Talo-ussiirappi ja Leipomosiirappi, Danisco Sugar Oy), melassit (Elintarvikemelassi, Danisco Sugar Oy), nestesokerit (Neste 77, Danisco Sugar Oy) ja sakkaroosi. 10 Tärkkelyssiirappeja voidaan käyttää lisäksi rakenneominaisuuksien säätöön. Lakritsin valmistuksessa käytettävä jauho on edullisesti vehnäjauhoa, jonka osuus koostumuksessa on tavallisesti välillä 25-40 %. Keksinnönmukaiseen koostumukseen soveltuvat vehnäjauhon sijaan tai sen lisäksi käytettäväksi myös muut tärkkelyspitoiset jauhot kuten kaura-, maissi- ja perunajauho. Liu-15 kenematon raaka-aine voidaan lisätä massaan valmistusmenetelmän eri vaiheissa riippuen mm. käytetystä keittomenetelmästä ja valituista raaka-aineista. Liukenematonta raaka-ainetta lisätään massaan 0,01-20 paino-% kuiva-aineesta. Kulloinkin tarvittava määrä riippuu liukenemattomasta raaka-aineesta itsestään ja sen ominaisuuksista sekä muista massan raaka-ainekomponen-20 teista ja/tai valitusta keittomenetelmästä. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan titaanidioksidia lisätään lakritsimassaan 0,1-10 paino-% kuiva-aineesta. Edullisesti titaanidioksidia lisätään lakritsimassaan 1-5 paino-% kuiva-aineesta, edullisimmin 2-4 paino-% kuiva-aineesta.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa koostumuksessa ti-25 taanidioksidia on 40 g/1500 g lakritsimassaa.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaan sitosterolia lisätään lak-

C\J

5 ritsimassaan 0,1-10 paino-% kuiva-aineesta. Edullisesti sitosterolia lisätään

CM

^ lakritsimassaan 1-5 paino-% kuiva-aineesta, edullisimmin 2-4 paino-% kuiva- ° aineesta. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa koostumuksessa sito-

CM

° 30 sterolia on 8 kg/342 kg lakritsimassaa.

| Keksinnön mukaisessa koostumuksessa voidaan käyttää ainoasta taan yhtä elintarvekäyttöön soveltuvaa veteen liukenematonta ja rasvaan niuk- 00 ^ kaliukoista tai liukenematonta raaka-ainetta tai vaihtoehtoisesti kahta tai use- o ampaa liukenematonta raaka-ainetta.

^ 35 Lakritsimassan vesipitoisuus vaihtelee yleensä välillä noin 15-20%.

4

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan lakritsimassa voidaan normaalipaineessa tehtävässä avokeitossa valmistaa seuraavista raaka-aineista: vehnäjauho, vesi, makeuttaja, titaanidioksidi. Raaka-aineiden määrät riippuvat valitusta jauhotyypistä ja -laadusta, valitusta makeuttajasta ja käytetystä pro-5 sessista. Lakritsin valmistus tapahtuu keksinnön erään suoritusmuodon mukaan seuraavasti: 1. Vehnäjauhot ja vesi sekoitetaan tasaiseksi seokseksi, A.

2. Keittimeen lisätään makeuttaja ja seos A. Kuumennetaan massa kiehumispisteeseen ja lisätään titaanidioksidi.

10 3. Keittämistä jatketaan 70-75 % kuiva-ainepitoisuuteen (mitattu na refraktometrillä).

4. Suljetaan lämpöjä sekoitetaan noin 5 min ajan.

5. Massa tyhjennetään keittimestä lämpöä kestäviin muovi- ja metalliastioihin.

15 6. Muotoilu voidaan tehdä heti massan ollessa noin 90-asteinen tai seuraavana päivänä ’’kypsymisen” jälkeen.

7. Muotoiltu lakritsi kuivataan 40-50 °C:ssa 15-20 % loppuvesipitoi- suuteen.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaan lakritsin valmistus ta-20 pahtuu seuraavasti: 1. Vehnäjauhoja vesi sekoitetaan tasaiseksi seokseksi A.

2. Keittimeen lisätään makeuttaja, seos A ja titaanidioksidi. Kuumennetaan massa kiehumispisteeseen ja 3. jatketaan keittämistä 70-75 % kuiva-aine pitoisuuteen (mitattuna 25 refraktometrillä).

4. Suljetaan lämpö ja sekoitetaan noin 5 min ajan.

5 5. Massa tyhjennetään keittimestä lämpöä kestäviin muovi - ja me-

(M

talliastioihin.

^r ° 6. Muotoilu voidaan tehdä heti massan ollessa noin 90-asteinen tai

(M

° 30 seuraavana päivänä’’kypsymisen” jälkeen.

| 7. Muotoiltu lakritsi kuivataan 40-50 °C:ssa 15-20 % loppuvesipitoi- lo suuteen.

00 ^ Keksinnön kolmannen suoritusmuodon mukaan lakritsin valmistus o tapahtuu seuraavasti: ^ 35 1. Vehnäjauho, vesi ja titaanidioksidi sekoitetaan tasaiseksi seok seksi A.

5 2. Keittimeen lisätään makeuttaja ja seos A. kuumennetaan massa kiehumispisteeseen ja 3. jatketaan keittämistä 70-75 % kuiva-aine pitoisuuteen (mitattuna refraktometrillä).

5 4. Suljetaan lämpö ja sekoitetaan noin 5 min ajan.

5. Massa tyhjennetään keittimestä lämpöä kestäviin muovi- ja metalliastioihin.

6. Muotoilu voidaan tehdä heti massan ollessa noin 90-asteinen tai seuraavana päivänä ’’kypsymisen” jälkeen.

10 7. Muotoiltu lakritsi kuivataan 40-50 °C:ssa 15-20 % loppuvesipitoi- suuteen.

Raaka-aineiden laatu, lisäysjärjestys ja ajankohta, keiton alkuvesipi-toisuus, keittoaika ja keittoprosessi vaikuttavat lopputuotteeseen. Ylläkuvattua perusreseptiä voidaan täydentää eri sokerisiirapeilla, väri-, maku- ja aromiai-15 neilla, pintakäsittelyaineilla, happamuudensäätöaineilla, säilöntäaineilla, gelatiinilla, glyserolilla, sorbitolilla jne.

Keksinnönmukainen koostumus ja menetelmä soveltuvat sekä avo-keitto- että jatkuvatoimisissa prosesseissa hyödynnettäviksi.

Keksinnönmukaisella koostumuksella on perinteiseen lakritsiin ver-20 rattuna kuohkeampi, ilmavampi ja puristettaessa paremmin muotoonsa palaava rakenne. Lakritsin erilainen suutuntuma ja ilmava, vaahtomainen rakenne parantavat lisäksi eri makujen aistittavuutta.

Erilaisten luonnollisten tai luontaisenkaltaisten maku- ja aromiaineiden käyttö on mahdollista keksinnönmukaisessa lakritsikoostumuksessa. Eri-25 laiset marja- ja hedelmäjauheet, luonnon marjat ja hedelmät, marja- ja hedel-mäaromit, pähkinä- ja suklaajauheet ja -rouheet, salmiakki, ja lukemattomat 5 makeisissa käytettävät aromit, kuten lakritsi- kerma- ja toffeearomi soveltuvat

(M

^ keksinnönmukaisessa koostumuksessa käytettäviksi. Tällöin saadaan aikaan ° makeistuote, jossa maun aistittavuus ja suutuntuma ovat miellyttävät ja joka on ° 30 rakenteeltaan kuohkea, ilmava ja puristettaessa hyvin muotoonsa palaava.

| Keksinnönmukainen koostumus säilyy huoneenlämpötilassa hyvin m ja sen mikrobiologinen säilyvyys vastaa tavallisen lakritsin säilyvyyttä.

00

Seuraavien esimerkkien tarkoituksena on kuvata keksintöön peruses tuvaa tuotetta yksityiskohtaisemmin.

(M

6

Esimerkki 1. Valkoinen lakritsi A vehnäjauho 70 kg __vesi__80 kg B Neste 77 175 kg

Ti02 8 kg __salmiakki__3 kg C anisöljy 0,1 kg __lakritsiaromi__ _ vesipitoisuus lopputuotteessa 15-20 %

Neste 77 on nestesokerivalmiste, jonka kuiva-aine sakkaroosin liukoisuuteen perustuen on 77 %. Neste 77 on Danisco Sugar Oy:n tuote.

5 Lakritsimassan valmistus aloitettiin sekoittamalla vehnäjauho ja vesi tasaiseksi seokseksi A. Patakeittimeen lisättiin Neste 77, titaanidioksidi, salmiakki ja seos A. Massa kuumennettiin kiehumispisteeseen ja keittämistä jatkettiin 70-75 % kuiva-ainepitoisuuteen (mitattuna refraktometrillä). Anisöljy ja lakritsiaromi lisättiin lämmön sulkemisen jälkeen ja sekoitettiin noin 5 min ajan. 10 Massa tyhjennettiin keittimestä lämpöä kestäviin muovi- ja metalliastioihin. Muotoilu tehtiin heti massan ollessa noin 90-asteinen. Vaihtoehtoisesti muotoilu voidaan tehdä seuraavana päivänä ’’kypsymisen” jälkeen. Muotoiltu lakritsi kuivattiin 40-50 °C:ssa 15-20 % loppuvesipitoisuuteen.

Perinteiseen lakritsiin verrattuna titaanidioksidia sisältävä lakritsi on 15 rakenteeltaan kuohkeampi, ilmavampi ja puristettaessa paremmin muotoonsa palaava. Lakritsi on väriltään valkoista. Lakritsin erilainen suutuntuma ja ilmava, vaahtomainen rakenne parantavat maun aistittavuutta.

Esimerkki 2. Mustikanmakuinen lakritsi ^ A vehnäjauho 315 g ^ __vesi__352 g o B Neste 77 810 g i c\i Ti02 40 g o-----a- x C mustikkajauhe 95 g cc Q- sitruunahappo 50 % 2 ml ro mustikka-aromi 2,5 ml oo---!- _ vesipitoisuus lopputuotteessa 15-20% oo g Neste 77 on nestesokerivalmiste, jonka kuiva-aine sakkaroosin liukoisuuteen perustuen on 77 %.

CM

20 Neste 77 on Danisco Sugar Oy:n tuote.

7

Lakritsimassan valmistus aloitettiin sekoittamalla vehnäjauho, vesi ja titaanidioksidi tasaiseksi seokseksi A. Patakeittimeen lisättiin Neste 77 ja seos A. Kuumennettiin massa kiehumispisteeseen ja lisättiin mustikkajauhe. Keittämistä jatkettiin 70-75 % kuiva-ainepitoisuuteen (mitattuna refraktometril-5 lä). Sitruunahappo ja mustikka-aromi lisättiin lämmön sulkemisen jälkeen ja sekoitettiin noin 5 min ajan. Massa tyhjennettiin keittimestä lämpöä kestäviin muovi- ja metalliastioihin. Muotoilu tehtiin heti massan ollessa noin 90-astei-nen. Vaihtoehtoisesti muotoilu voidaan seuraavana päivänä ’’kypsymisen” jälkeen. Muotoiltu lakritsi kuivattiin 40-50 °C:ssa 15-20 % loppuvesipitoisuuteen. 10 Valmiilla lakritsilla on mustikan väri ja maku. Lakritsin rakenne on kuohkea, ilmava ja vaahtomainen. Lakritsin erilainen suutuntuma ja ilmava, vaahtomainen rakenne parantavat maun aistittavuutta.

Esimerkki 3. Toffeenmakuinen lakritsi

Vehnäjauho__315 g__19,9 %

Vesi__356 g__22,5 %

Neste 77__435 g__27,5 %

Taloussiirappi__375 g__23,7 %

Caramel-toffee aromi 3,3 g__0,2 %

Kerma-aromi__4,6 g__0,3 %

Titaanidioksidi__40 g__2,5 % ET-melassi__50 g__3,2 % suola__5,0 g__0,3 % _ 1583,9 g__

Neste 77 on nestesokerivalmiste, jonka kuiva-aine sakkaroosin liukoisuuteen perustuen on 77 %.

15 ET-melassi on suodatettua tummaa, ruokosokeripohjaista voimakkaanmakuista sokerisiirappia.

Neste 77, ET-melassi ja Taloussiirappi ovat Danisco Sugar Oy:n tuotteita.

o Caramel-toffee-aromin ja kerma-aromin valmistaja on Expressions Aromatiques.

(M

^ Lakritsin valmistus tapahtui kuten esimerkeissä 1 ja 2 on kuvattu.

° 20 Valmis lakritsi on vaalean ruskeaa ja toffeen ma kuista. Lakritsin rakenne on | kuohkea, ilmava ja vaahtomainen. Lakritsin erilainen suutuntuma ja ilmava, m vaahtomainen rakenne parantavat toffeen maun aistittavuutta.

CO

J Vastaavasti voidaan valmistaa muilla makuaineilla kuten hedelmä- o tai suklaa-aromilla maustettuja lakritsimakeisia. Makuaineen määrä riippuu ™ 25 mm. itse makuaineesta ja lopputuotteeseen halutusta maun voimakkuudesta.

8

Esimerkki 4. Musta vaahtomaisen rakenteen omaava lakritsi A vehnäjauho 70 kg vesi 80 kg __lakritsiuute (srayjauhe)__8 kg B Neste 77 140 kg ET-melassi 35 kg musta väri 0,6 kg sitosteroli (mikrojauhettu) 8 kg __suola__0,3 kg C__anisöljy__0,1 kg _ vesipitoisuus lopputuotteessa 15-20%

Lakritsimassan valmistus aloitetaan sekoittamalla vehnäjauho, vesi ja lakritsiuute tasaiseksi seokseksi A. Patakeittimeen lisätään Neste 77, puolet 5 ET-melassista, seos A ja sitosteroli. Kuumennetaan massa kiehumispisteeseen ja lisätään loput ET-melassista, musta väri ja suola. Keittämistä jatketaan 70-75 % kuiva-ainepitoisuuteen (mitattuna refraktometrillä). Anisöljy lisätään lämmön sulkemisen jälkeen ja sekoitetaan noin 5 min ajan. Massa tyhjennetään keittimestä lämpöä kestäviin muovi- ja metalliastioihin. Muotoilu voidaan 10 tehdä heti massan ollessa noin 90-asteinen tai seuraavana päivänä ’’kypsymisen” jälkeen. Muotoiltu lakritsi kuivataan 40-50 °C:ssa 15-20% loppuvesipi-toisuuteen.

Näin valmistettu lakritsi on väriltään mustaa ja perinteiseen lakritsiin verrattuna se on rakenteeltaan kuohkeampaa, ilmavampaa ja puristettaessa 15 paremmin muotoonsa palaavaa. Lakritsin erilainen suutuntuma ja vaahtomai-nen rakenne parantavat lakritsin maun aistittavuutta.

C\J

δ

(M

sj- o

(M

O

X

en

CL

m oo sj- m oo o o

(M

Claims (20)

1. Lakritsimassakoostumus, joka sisältää jauhoja, vettä, makeutta-jaa sekä elintarvikekäyttöön soveltuvaa, veteen liukenematonta ja rasvaan 5 niukkaliukoista tai liukenematonta raaka-ainetta.

2. Vaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että liukenematon raaka-aine on titaanidioksidi, steroli ja/tai ei-liukoinen kuitu.

3. Vaatimuksen 2 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että liukenematon raaka-aine on titaanidioksidi.

4. Vaatimuksen 3 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että koostumuksessa on titaanidioksidia 0,1 - 10paino-% lakritsimassan kuiva-aineesta laskettuna.

5. Vaatimuksen 4 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että koostumuksessa on titaanioksidia 1 - 5 paino-% lakritsimassan kuiva-aineesta 15 laskettuna.

6. Menetelmä jauhoja, vettä, makeuttajaa ja elintarvikekäyttöön soveltuvaa, veteen liukenematonta ja rasvaan niukkaliukoista tai liukenematonta raaka-ainetta sisältävän lakritsimakeiskoostumuksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet 20 a) sekoitetaan jauhot, vesi ja liukenematon aine tasaiseksi se okseksi A b) kuumennetaan seos A yhdessä makeuttajan kanssa kiehumispisteeseen ja jatketaan keittämistä halutun kuiva-ainepitoisuuden saavuttami- 25 seksi. C\J

£ 7. Menetelmä jauhoja, vettä, makeuttajaa ja elintarvikekäyttöön so- ^ veltuvaa, veteen liukenematonta ja rasvaan niukkaliukoista tai liukenematonta 9 raaka-ainetta sisältävän lakritsimakeiskoostumuksen valmistamiseksi, t u n - C\] o n e 11 u siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet c 30 a) sekoitetaan vehnäjauhot ja vesi tasaiseksi seokseksi A b) kuumennetaan seos A yhdessä makeuttajan ja liukenemattoman raaka-aineen kanssa kiehumispisteeseen o ja jatketaan keittämistä halutun kuiva-ainepitoisuuden saavutta en ^ miseksi.

8. Menetelmä jauhoja, vettä, makeuttajaa ja elintarvikekäyttöön so veltuvaa, veteen liukenematonta ja rasvaan niukkaliukoista tai liukenematonta raaka-ainetta sisältävän lakritsimakeiskoostumuksen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet a) sekoitetaan vehnäjauhot ja vesi tasaiseksi seokseksi A b) kuumennetaan seos A yhdessä makeuttajan kanssa kiehumispis- 5 teeseen ja c) lisätään liukenematon raaka-aine ja jatketaan keittämistä halutun kuiva-ainepitoisuuden saavuttamiseksi.

9. Minkä tahansa vaatimuksen 6 - 8 mukainen menetelmä, t u n -10 n e 11 u siitä, että liukenematon raaka-aine on titaanidioksidi ja/tai sitosteroli.

10. Vaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liukenematon raaka-aine on titaanidioksidi.

11. Vaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että titaanidioksidia käytetään 0,1 - 10paino-% lakritsimassan kuiva-aineesta las- 15 kettuna.

12. Vaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että titaanioksidia käytetään 1 - 5 paino-% lakritsimassan kuiva-aineesta laskettuna.

13. Elintarvikekäyttöön soveltuvan veteen liukenemattoman ja rasvaan niukkaliukoisen tai liukenemattoman raaka-aineen käyttö lakritsimassan 20 valmistuksessa lakritsin rakenteen muokkaajana.

14. Elintarvikekäyttöön soveltuvan veteen liukenemattoman ja rasvaan niukkaliukoisen tai liukenemattoman raaka-aineen käyttö lakritsimassan valmistuksessa luonnollisen tai luontaisenkaltaisen aromin tehostajana.

15. Vaatimuksen 13 tai 14 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että 25 liukenematon raaka-aine on titaanidioksidi ja/tai sitosteroli.

16. Vaatimuksen 15 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että liu- 5 kenematon raaka-aine on titaanidioksidi. (M

17. Vaatimuksen 16 mukainen käyttö, tunnettu siitä, että titaanini dioksidia käytetään 0,1 -10 paino-% lakritsimassan kuiva-aineesta laskettuna. ° 30

18. Vaatimuksen 17 mukainen käyttö, tu n n ettu siitä, että titaa- | nidioksidia käytetään 1 - 5 paino-% lakritsimassan kuiva-aineesta laskettuna.

19. Minkä tahansa vaatimuksen 1 - 5 mukaisen lakritsimassakoos- 00 J tumuksen käyttö lakritsimakeisen valmistamiseksi.

20. Lakritsimakeinen, tunnettu siitä että se käsittää minkä ta co ^ 35 hansa vaatimuksen 1-5 mukaisen lakritsimassakoostumuksen.