FI118226B

FI118226B - Menetelmä harvinaisten metallien talteenottamiseksi sinkin liuotusprosessissa

Info

Publication number: FI118226B
Application number: FI20051334A
Authority: FI
Inventors: Mikko Ruonala; Sigmund Fugleberg; Marko Lahtinen; Kurt Svens; Stig-Goeran Hulden
Original assignee: Outokumpu Technology Oyj
Priority date: 2005-12-29
Filing date: 2005-12-29
Publication date: 2007-08-31
Also published as: EA015176B1; CA2632923A1; US7811357B2; AU2006329807A1; EP1966401A1; ES2534211T3; NO20083105L; CN101351567A; JP2009522442A; JP5334592B2; NO341688B1; FI20051334A0; US20080271572A1; BRPI0620785A2; PE20070932A1; WO2007074207A1; ZA200805641B; EP1966401B1; EP1966401A4; FI20051334A

Description

118226

MENETELMÄ HARVINAISTEN METALLIEN TALTEENOTTAMISEKSI SINKIN LIUOTUSPROSESSISSA

KEKSINNÖN ALA

5 Sulfidisessa sinkkirikasteessa on yleensä myös mukana pieniä määriä harvinaisia metalleja kuten indiumia ja galliumia. Jos näiden metallien pitoisuus raaka-aineessa on riittävän korkea, niiden talteenotto voi olla taloudellisesti kannattavaa. Keksinnön mukaisessa menetelmässä indiumin ja muiden haluttujen harvinaisten metallien talteenotto tapahtuu sinkin 10 liuotusprosessissa, jossa ainakin osa sulfidisesta rikasteesta liuotetaan suoraan ilman pasutusta.

KEKSINNÖN TAUSTA

Perinteinen sulfidisen sinkkirikasteen käsittelytapa on rikasteen pasutus, 15 jossa sulfidinen rikaste pasutetaan sinkkioksidiksi ja rikasteen rauta muodostaa pääasiassa sinkkiferriittiä. Sinkkioksidi on varsin helposti liukenevaa, joten pasutteelle suoritetaan ensimmäisessä vaiheessa liuotus, jota kutsutaan neutraaliliuotukseksi. Sinkkiferriitti jää neutraaliliuotuksessa liukenematta ja tämän sinkin talteenottamiseksi ferriitistä käytetään usein • · · : *.: 20 vahvahappoliuotusta. Sinkkiferriittisakka sisältää myös neutraaliliuotuksessa • · · : *.·* seostetun ferrirautasakan. Ferrirautasakka puolestaan sisältää * "" ferrihydroksidin ohella kerasaostuneet alumiinihydroksidin ja harvinaiset • · • * · : metallit, kuten gallium ja indium. Ferriittisakka voidaan myös syöttää Waelz- • · *··· uuniin, jossa siitä haihdutetaan sinkki, joka sitten hapetetaan sinkkioksidiksi 25 ja syötetään takaisin liuotusprosessiin. Waelz-oksidi voidaan myös siihen * · · kerasaostuneiden muiden metallien kuten indiumin erillisen talteenoton • * *:** vuoksi käsitellä erillisessä prosessivaiheessa.

• · • · * ··· * Nykyisin on siirrytty yhä enemmän prosesseihin, joissa ainakin osa 30 sulfidisesta sinkkirikasteesta syötetään liuotukseen ilman pasutusta. Tämä mahdollistaa epäpuhtaiden ja hienojakoisten rikasteiden käsittelyn. Sinkkisulfidirikasteen suoraliuotusprosessi voidaan toteuttaa sekä 2 i 1 1 8226 atmosfäärisessä että paineliuotusprosessissa. Sinkkisulfidin liuotus vaatii kuitenkin selvästi korkeamman happopitoisuuden kuin mitä pasutteen neutraaliliuotuksessa käytetään, mutta koska elementtisinkin valmistus tapahtuu lähes aina elektrolyyttisesti, voidaan rikasteen liuotukseen käyttää 5 elektrolyysin paluuhappoa. Sinkkiferriitin liuotus vaatii kaikkein korkeimman happopitoisuuden . Sulfidirikasteen liuotus voidaan yhdistää prosessiin, jossa pasutuksessa muodostuneiden ferriittien liuotus tapahtuu vahvahappoliuotuksena ja siten ferriittien liuotus suoritetaan samassa yhteydessä kuin rikasteen liuotus. Tällöin käytetään ns. vastavirta-lo liuotusprosessia, jossa on sinkkiferriitin liuotuksen mahdollistavan vahva-happoliuotusvaiheen lisäksi myös matalahappoliuotusvaihe. Merkittävä osa rikasteen liuotuksesta tapahtuu puolestaan jo matalahappovaiheessa. Tämän tyyppisiä menetelmiä on kuvattu mm. US-patenteissa 6,475,450, 5,858,315 ja 6,340,450 sekä WO-julkaisussa 2004/076698.

15

Sinkkirikaste saattaa sisältää harvinaisia metalleja kuten indiumia ja galliumia, jotka halutaan ottaa talteen. Yksi mahdollinen tapa näiden metallien talteenoton toteuttamiseksi on neutraaliliuotuksen liuotus- * „*·* jäännöksen käsittely Waelz-uunissa Waelz-oksidiksi ja tämän oksidin * · : 20 liuottaminen, jolloin oksidiin päätyneet metallit saadaan takaisin liuokseen ja · · : V edelleen otettua talteen neste-nesteuutolla. Tällainen indiumin ja galliumin talteenotto Waelz-oksidin liuotusprosessin yhteydessä on tunnettua • · • · · ·'··*: teknologiaa. Tätä prosessia helpottaa se, että nämä metallit ovat jo valmiiksi • · · • ♦ ’··** rikastuneet Waelz-oksidiin, koska ne kerasaostuvat ferrihydroksidin mukana 25 neutraaliliuotuksessa. Menetelmän mukaisesti arvometallipitoinen sinkki- « · · oksidi liuotetaan rikkihapon avulla, jolloin metallit ja sinkki liukenevat ja • · · T oksidissa olevat lyijy ja hopea sekä muut inertit yhdisteet jäävät sakkaan.

• *. *: Liuos johdetaan indiumuuttoon, jossa indium erotetaan sinkistä, ja * * · · · *( * sinkkisulfaattiliuos johdetaan neutraaliliuotusvaiheeseen. Jos rikaste sisältää : 30 galliumia, sen talteenotto tapahtuu periaatteessa indiumin talteenoton • · yhteydessä, jolloin indium ja gallium erotetaan omiksi faaseikseen.

118226 3

KEKSINNÖN TARKOITUS

Kun sinkin talteenottoon sulfidirikasteesta liittyy ainakin osittain rikasteen suoraliuotus ilman pasutusta, ei tiedossa ole menetelmää, jonka avulla suoraliuotukseen menevästä rikasteesta ja siitä tuotetusta liuoksesta otetaan 5 indium ja muut halutut harvinaiset metallit talteen. Suurin ongelma näiden metallien talteenotossa on se, että suoraliuotuksesta tuleva, harvinaisia metalleja sisältävä liuos on koostumukseltaan käytännössä sopimaton perinteisille näiden metallien talteenottoprosesseille.

ίο Keksinnön mukaisen menetelmän avulla on mahdollista ottaa talteen sinkkisulfidirikasteen suoran liuotuksen yhteydessä ainakin yksi rikasteen sisältämistä harvinaisista metalleista kuten indium ja gallium.

KEKSINNÖN YHTEENVETO

15 Keksinnön olennaiset tunnusmerkit käyvät esille oheisista vaatimuksista.

Keksintö kohdistuu menetelmään ainakin yhden harvinaisen metallin, kuten indiumin ja/tai galliumin talteenottamiseksi sinkkisulfidirikasteen liuotuksen ..)·* yhteydessä. Rikasteen liuotuksen yhteydessä syntyvä, raudan ja harvinaisia • · · : V 20 metalleja sisältävä sinkkisulfaattiliuos johdetaan neutralointi- ja saostus- • · · : V vaiheeseen, jossa liuos neutraloidaan pH-alueelle 2,5-3,5 liuoksessa olevan kolmiarvoisen raudan saostamiseksi ja ainakin yhden harvinaisen metallin • · • · · : kerasaostamiseksi raudan kanssa.

* * · • * • * * * * 25 Sinkkisulfaattiliuoksessa olevan kolmiarvoisen raudan määrä säädetään • · • · · olemaan 5 - 10% liuoksessa olevan raudan määrästä vastaten liuoksesta • · kerasaostettavan, ainakin yhden harvinaisen metallin saostamiseen * · :.**i tarvittavaa määrää.

• · * t · * * :T: 30 Tarvittaessa sinkkisulfaattiliuosta hapetetaan neutralointi- ja saostus- • · V·: vaiheessa riittävän kolmiarvoisen raudan määrän muodostamiseksi.

Liuoksen neutralointi suoritetaan ainakin yhdellä tai useammalla 118226 4 neutralointiaineella joukosta Waelz-oksidi, pasute, natriumhydroksidi, kalsiumhydroksidi, kalsiumoksidi ja ammoniakki.

Muodostettu, raudan ja ainakin yhden harvinaisen metallin saostuma 5 johdetaan liuotusvaiheeseen harvinaisen metallin liuottamiseksi ja edelleen talteenottamiseksi uuton avulla. Liuoksen ferrirautapitoisuuden ollessa liian korkea uuttovaihetta varten osa ferriraudasta on edullista pelkistää takaisin kaksiarvoiseksi jollakin sopivalla pelkistimenä toimivalla aineella, joka on ainakin joku joukosta sinkkisulfidirikaste, rikkivety ja natriumsulfidi.

10

KUVALUETTELO

Keksinnön mukaista menetelmää kuvataan oheisen virtauskaavion 1 avulla.

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS 15 Keksintö kohdistuu menetelmään ainakin yhden harvinaisen metallin talteenottamiseksi sinkkisulfidirikasteen liuotuksen yhteydessä. Yleisin harvinainen metalli sinkkisulfidirikasteessa on indium. Gallium käyttäytyy 1 liuotuksessa suurin piirtein samalla tavoin kuin indium ja joten jos sitä on rikasteessa mukana, myös se saadaan haluttaessa talteen samassa • « * · 20 yhteydessä. Kolmas mahdollinen harvinainen arvometalli sinkkiraaka- • · ·*·*· aineessa on germanium, mutta se käyttäytyy sinkkiprosessissa korkeamman • * ·;··· hapetusasteensa takia osittain eri tavalla kuin gallium ja indium ja vaatii : omanlaisensa prosessin.

* * * * ··· • · * · • · · 25 Kun keksintöä ohessa kuvataan virtauskaavion 1 avulla, on siihen • · • *·· harvinaisista metalleista merkitty yksinkertaisuuden vuoksi vain indium, • * · mutta menetelmä kohdistuu myös muihin harvinaisiin metalleihin kuten ·*·*. galliumiin. Sinkkisulfidirikasteen 1 liuotusvaihe 2 tapahtuu yleensä * « happopitoisuudessa 10-50 g/l rikkihappoa. Rikkihappoliuos on yleensä • · · ' . X 30 elektrolyysin paluuhappo tarvittaessa rikkihapolla väkevöitynä. Lisäksi • · · liuotukseen syötetään myös happipitoista kaasua kuten ilmaa, • * · happirikastettua ilmaa tai happea. Kun osa rikasteesta pasutetaan, rikasteen 118226 ' 5 liuotusvaiheeseen voidaan syöttää myös pasutteen neutraaliliuotusvaiheessa liukenematta jäänyt ferriittipitoinen liuotusjäännös 3, jos sinkkiprosessissa ei ole erillisistä happoliuotusvaihetta neutraaliliuotuksen liuotusjäännökselle. Toinen vaihtoehto on, että ferriittisakka syötetään Waelz-uuniin. Kaaviossa ei 5 ole tarkemmin esitetty niitä sinänsä tunnettuja vaiheita, joissa osa rikasteesta pasutetaan ja johdetaan tämän jälkeen neutraaliliuotusvaiheeseen.

Sulfidirikasteen liuotusvaihe 2 käsittää yleensä useampia reaktoreja ja ns. myötävirtaliuotusprosessin ollessa kysymyksessä prosessia on edullista ίο säätää siten, että happopitoisuus on korkein ensimmäisessä reaktorissa ja laskee seuraavissa reaktoreissa. Jos suoraliuotusprosessiin syötetään myös neutraaliliuotuksen liuotusjäännös, on edullisempaa käyttää ns. vastavirta-liuotusprosessia, jossa on matalahappo-ja korkeahappoliuotusvaiheet.

is Rikasteen liuotuksen tuloksena saadaan sinkkisulfaattiliuos 4 ja liuotusjäännössakka 5, joka käsittää pääasiassa rikasteessa olleen lyijyn, hopean ja muut jalometallit sekä silikayhdisteet, mahdollisesti saostuneen kipsin sekä rikin elementaarisena. Sinkkisulfaattiliuos 4 sisältää myös ·:. rikasteen raudan ja harvinaiset metallit, kuten indium ja gallium, liuenneena.

»··· ·*.·; 20 Rauta on pääosin kaksiarvoisessa muodossa, mutta liuotusolosuhteet « · :*·*: säädetään niin, että 5-10% raudasta on kolmiarvoisena eli ferrimuodossa, • · *:··: siten, että sen määrä vastaa liuoksesta saostettavan, ainakin yhden : harvinaisen metallin saostuksessa tarvittavaa määrää. Ferriraudan määrä * · · · liuoksessa pyritään kuitenkin minimoimaan, koska se uuttautuu indiumin 25 kanssa ja vaikeuttaa puhtaan indiumtuotteen tuottamista. Liuoksen • · : ferrirautapitoisuutta pystytään säätämään jo liuotusvaiheessa, mutta tarvit- • » ·...* taessa hienosäätö ferrirautapitoisuutta kasvattaen voidaan tehdä neutralointivaiheessa erillisillä hapettimilla, kuten happi, mangaanidioksidi ja ·:··: kaliumpermanganaatti.

30 • · · johdetaan keksinnön mukaisesti neutralointi- ja saostusvaiheeseen 6, jossa .·. j Sinkkisulfidirikasteen liuotuksesta tuleva sinkkisulfaattipitoinen liuos 4 • · 118226 6 liuoksesta saostetaan sen sisältämä kolmiarvoinen rauta, jolloin myös halutut harvinaiset metallit kerasaostuvat raudan mukana. Liuoksen neutralointi suoritetaan jollakin sopivalla neutralointiaineella. Jos prosessiin kuuluu rikasteen pasutus, neutralointi voidaan suorittaa pasutteella. Jos prosessiin 5 kuuluu ferriittien pelkistys Waelz-uunissa, Waelz-oksidin käyttö neutralointiin on erityisen edullinen vaihtoehto, sillä Waelz-oksidissa ei ole mukana ferriittejä eikä siten muodostu sinkkitappioita. Jos prosessiin ei liity rikasteen pasutusta, on neutralointi edullista suorittaa jollakin sellaisella neutralointiaineella, joka liukenee täydellisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi ίο natriumhydroksidi NaOH tai ammoniakki NH3 ja ainakin osa neutraloinnista voidaan tehdä kalsiumoksidilla tai -hydroksidilla.

Neutraloinnin avulla liuoksen pH nostetaan alueelle 2,5-3,5, jolloin kolmiarvoinen rauta saostuu samoin kuin indium ja muut halutut harvinaiset 15 metallit. Neutralointi- ja saostusvaiheessa pitää pH säätää oikealle alueelle, niin että indiumprosessin kannalta epäpuhtaudet, kuten rauta, eivät saostu liikaa mukana eikä myöskään sinkki. Tarkoitus on, että vain kolmiarvoisessa muodossa oleva rauta saostuu ja loput raudasta poistetaan erillisessä raudan saostusvaiheessa. Jos kolmiarvoisen raudan määrä liuoksessa ei ole • · · • V 20 riittävä indiumin ja muiden haluttujen harvinaisten metallien saostamiseksi, • · * : *.·’ voidaan liuosta hapettaa ferriraudan muodostamiseksi. Sopivia hapettimia * ovat edellä mainitut tunnetut hapettimet kuten happi, mangaanidioksidi ja • * : kaliumpermanganaatti.

* · · • * * · * * * 1 2 3 4 5 6

Neutralointi- ja saostusvaiheesta saadaan sakka 7, joka sisältää rikasteen * · · :;|t: indiumin ja muut harvinaiset metallit kerasaostuneena raudan kanssa. Saatu 2 * 3 *·;** sakka käsitellään tunnettua tekniikkaa käyttäen, jolloin sakka liuotetaan 4 • · 5 liuotusvaiheessa 8 rikkihappopitoisen liuoksen avulla. Liuos voi olla rikkihappoliuos tai elektrolyysin paluuhappo. Saatu liuos 9, joka sisältää 6 harvinaiset metallit, ferrirautaa sekä vain vähän sinkkiä, johdetaan neste-nesteuuttoon 10 indiumin ja muiden harvinaisten metallien erottamiseksi epäpuhtauksista. Jos ferrirautapitoisuus tässä liuoksessa on liian korkea 118226 7 uuttovaiheen taloudelliselle operoinnille, voidaan ferrirautaa pelkistää takaisin esimerkiksi sinkkirikasteella tai muulla sopivalla pelkistysaineella kuten rikkivedyllä tai natriumsulfidilla. Uutosta saadaan olennaisesti sinkkivapaa liuos, josta harvinaiset metallit otetaan talteen jollakin sinänsä 5 tunnetulla tavalla indiumtuotteen muodostamiseksi.

Neutralointi-ja saostusvaiheen 6 liuos on rautapitoinen sinkkisulfaattiliuos 11, josta rauta saostetaan omassa saostusvaiheessaan 12 jollakin sopivalla tavalla, tyypillisesti jarosiittina, götiittinä tai hematiittina, ja saatu sinkki-io sulfaattiliuos johdetaan neutraaliliuotusvaiheeseen. Indiumin uutosta tuleva, sinkkiä sisältävä sulfaattiliuos johdetaan neutraaliliuotuksen ja liuospuhdistuksen kautta sinkin elektrolyyttiseen talteenottoon, koska siinä rautapitoisuus on niin pieni, että sitä ei tarvitse syöttää raudanpoistovaiheen kautta.

15

Keksintöä kuvataan vielä oheisen esimerkin avulla:

Esimerkki 1

Indiumin talteenottokokeet jakaantuivat kahteen vaiheeseen: indiumin saos- it* 20 tamiseen sinkkirikasteen liuotuskokeissa tuotetusta sinkkisulfaattiliuoksesta • * * • · \*m.m ja saostetun sakan liuotukseen. Liuotusvaiheen tarkoituksena on tuottaa • · hyvä liuos edelleen indiumin talteenottamiseksi neste-nesteuuttoa käyttä- • · : .·. mällä. Oheisilla esimerkeillä havainnollistetaan keksinnön mukaisen * · · * · · .*··. menetelmän toteutus.

• · ··· 25 • .*. Indiumin seostaminen: • * m • * ·

:***: 1 litra indiumia sisältävää sinkkisulfaattiliuosta lämmitettiin lämpötilaan 75 °C

«·· : lasisessa sekoitusreaktorissa. Sekoitusnopeus reaktorissa säädettiin sellai- • · · • · .*··. seksi, että kiintoaine pysyi koko kokeen ajan liikkeessä. Liuoksen pH oli ·«« . \ 30 kokeen alussa noin 1,3 ja ferrirautapitoisuus 2,3 g/l. Sen jälkeen pH nostettiin • · ♦ \ vvaeltz-oksidia lisäämällä (lisäys 25,01 g) arvoon 3,0, jolloin indium ja joitakin • ♦

epäpuhtauksia (AI, Fe, Zn) alkoi saostua. Koetta jatkettiin 6 h pitäen pH

8 118226 vakiona pienillä Waelz-oksidi lisäyksillä (yhteensä koko kokeessa lisäys 26,30 g) ja lietteestä otettiin näytteitä 0,5 h, 1 h, 2 h, 3 h, 4 h ja 6 h kohdalla.

Näytteet suodatettiin ja liuoksesta analysoitiin indiumpitoisuudet. Nämä 5 tulokset ja liuoksen koostumus alussa on esitetty alla olevassa Taulukossa 1.

Taulukko 1 Koeliuoksen koostumus alussa ja indiumpitoisuudet saostuskokeen eri ajanhetkillä.

Aika [h]' In [mg/l] AI [mg/1] Fe [mg/l]' Zn [mg/l] ‘ 0 83 543 36300 112000 0.5 14 1 __13 2 __9 3 __10 4 __8 6 6 io Tuloksista nähdään, että indium saostuu tehokkaasti ja nopeasti jo kokeen alkuhetkillä. Kokeen lopussa sakan kokonaispaino oli 17,72 g. Näytteiden mukana sakkaa poistui kokeen aikana 0,47 g.

·«* ·«·· • * · : *.·* Liuoksessa oli kokeen alussa indiumia 83 mg ja kokeen lopussa noin 5 mg * * · : V 15 eli saostumisprosentti oli näytteiden mukana poistunut indium huomioituna noin 93 %.

• · • * · • · · ···· • · * • · **··* Indiumpitoisen sakan liuottaminen: .. Edellisessä vaiheessa saostettu sakka liuotetaan rikkihappoliuoksella * * 20 tarkoituksena tuottaa indiumin neste-nesteuuton avulla tapahtuvaa • * • · T talteenottoa varten väkevöity indiumliuos. Sakan liuotuskokeessa 16,76 g • * · ϊ ·* indiumpitoista sakkaa (ln-pitoisuus 0,67 %) edellisestä saostusvaiheesta • · · • · *·;·* sekoitettiin laimeaan rikkihappoliuokseen (0,5 I liuosta, jonka pH oli 1,0 ja lämpötila 95 °C) sekoitusreaktorissa.

• # • * · *. *: 25 . .

118226 9

Sekoitusnopeus lasisessa sekoitusreaktorissa säädettiin sellaiseksi, että kiintoaine pysyi koko kokeen ajan liikkeessä. Koetta jatkettiin 8 h nostaen happopitoisuus arvoon noin 38 g/l 2 h:n kohdalla ja pitäen se vakiona sen jälkeen seuraavat 3 tuntia. Lietteen rikkihappopitoisuus nostettiin edelleen 5 arvoon 50 g/l 5 h:n kohdalla ja pidettiin vakiona seuraavat 3 h. Lietteestä otettiin näytteitä 1 h, 2 h, 5 h ja 8 h kohdalla.

Näytteet suodatettiin ja liuoksesta analysoitiin indiumin ja tärkeimpien epäpuhtauksien pitoisuudet. Nämä tulokset ja liuoksen koostumus eri hetkillä on ίο esitetty alla olevassa Taulukossa 2. Liuotuksen jälkeen loppusakan massa oli 10,63 g ja In-pitoisuus 0,13 %. Sakka-analyysien ja niiden massojen perusteella indiumin liuotussaanti oli noin 88 %. Tällöin koko indiumin talteenottoprosessin indiumsaantiprosentiksi tulee noin 82 %.

15 Taulukko 2 Koeliuoksen koostumus ja indiumpitoisuudet liuotuskokeen eri ajanhetkillä.

Aika [h] In [mg/l] AI [mg/l] Fe [mg/l]' Zn [mg/l] o__o__o__g__o ·:· 1__69 81 1870 1240 \vim 2__70__81 1930 1270 V 5__79 88 2140 1420 8 92 103 2600 1670

• · 1-1.1 I . I I

• · : Tuloksista nähdään, että iso indiumista liukenee jo ensimmäisen kahden • · · · tunnin aikana, jolloin liuoksen pH on 1. Happopitoisuutta edelleen nostamalla • « · 20 voidaan indiumin talteen saantia edelleen parantaa. Myös voidaan todeta : liuoksen väkevöityneen merkittävästi indiumin suhteen, kun verrataan AI-, • « ·

Fe-, ja Zn- pitoisuuksia indiumpitoisuuksiin saostuskokeen lähtöliuoksessa ja .*! .· liuotuskokeen loppuliuoksessa.

* ·» * · • * * * • ·

•M

• · • · » * * * **· · ·*··· • i

Claims

118226

1. Menetelmä ainakin yhden harvinaisen metallin, kuten indiumin ja/tai galliumin talteenottamiseksi sinkkisulfidirikasteen liuotuksen 5 yhteydessä, tunnettu siitä, että sinkkisulfidirikasteen liuotuksen (2) yhteydessä syntyvän, raudan ja harvinaisia metalleja sisältävän sinkkisulfaattiliuoksen (4) kolmiarvoisen raudan määrä säädetään olemaan 5-10% liuoksessa olevan raudan määrästä vastaten liuoksesta kerasaostettavan, ainakin yhden harvinaisen metallin lo saostamiseen tarvittavaa määrää, liuos johdetaan neutralointi- ja saostusvaiheeseen (6), jossa liuos neutraloidaan pH-alueelle 2,5 - 3,5 liuoksessa olevan kolmiarvoisen raudan saostamiseksi ja ainakin yhden harvinaisen metallin kerasaostamiseksi raudan kanssa.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att i neutraliserings-och utfällningssteget lösningen oxideras för att bilda en tillräcklig • * mängd trevärt järn. • · · *• 30 « · · • * · .·]*; 3. Förfarande enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat av att zinksulfatlösningen (4) som kommer frän lakningen av koncentratet 118226 neutraliseras med ett eller flera neutraliseringsmedel frän gruppen Waelz-oxid, sinter, natriumhydroxid, kalciumhydroxid, kalciumoxid och ammoniak. 5 4. Förfarande enligt nagot av patentkraven 1 - 3, kännetecknat av att den sällsynta metallen är indium.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neutralointi- ja saostusvaiheessa (6) liuosta hapetetaan riittävän kolmiarvoisen raudan määrän muodostamiseksi. i

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, *·· *;*; 20 että rikasteen liuotuksesta tuleva sinkkisulfaattiliuos (4) neutraloidaan • * * yhdellä tai useammalla neutralointiaineella joukosta Waelz-oksidi, ♦ · · • · pasute, natriumhydroksidi, kalsiumhydroksidi, kalsiumoksidi ja • · . . ammoniakki. • * · • · · ·♦· · • · · • ·

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu :·. siitä, että harvinainen metalli on indium. ··· • · · • t t · . *. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu • · · • t · siitä, että muodostettu kolmiarvoisen raudan ja ainakin yhden • · *" 30 harvinaisen metallin saostuma johdetaan liuotusvaiheeseen (8), • · ♦ : ·' jossa liuotus suoritetaan rikkihappopitoisen liuoksen avulla harvinaisen metallin liuottamiseksi. 118226

5. Förfarande enligt nagot av patentkraven 1-4, kännetecknat av att den bildade fällningen av trevärt järn och ätminstone en sällsynt metall 10 leds tili ett lakningssteg (8), där lakning utförs med en lösning innehällande svavelsyra för att laka den sällsynta metallen.

6. Förfarande enligt patentkrav 5, kännetecknat av att i lakningssteget (8) av fällningen av trevärt järn och ätminstone en sällsynt metall en 15 del av det trevärda järnet reduceras tili tvävärt med hjälp av ett reduktionsmedel som är ätminstone ett ur gruppen zinksulfidkon-centrat, svavelväte och natriumsulfid.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kolmiarvoisen raudan ja ainakin yhden harvinaisen metallin saostuman liuotusvaiheessa (8) osa kolmiarvoisesta raudasta 5 pelkistetään kaksiarvoiseksi pelkistimen avulla, joka on ainakin yksi joukosta sinkkisulfidirikaste, rikkivety ja natriumsulfidi.

7. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kolmiarvoisen raudan ja ainakin yhden harvinaisen metallin ίο saostuman liuotusvaiheesta saatava liuos johdetaan uuttoon (10) ainakin yhden harvinaisen metallin talteenottamiseksi. 15 1. Förfarande för att tillvarata ätminstone en sällsynt metall, sasom indium och/eller gallium, i samband med lakning av zinksulfid-koncentrat, kännetecknat av att mängden trevärt jäm i den zinksulfat-lösningen (4) som bildas vid lakningen (2) av zinksulfidkoncentrat innehällande järn ooh sällsynta metaller, regleras tili 5 - 10 % av m» :w 20 järnet i lösningen motsvarande den mängd som behövs för utfällning • « * · av ätminstone en sällsynt metall som skall medfällas fran lösningen, • · lösningen leds tili ett neutraliserings- och utfällningssteg (6), där • :*: lösningen neutraliseras tili pH-omradet 2,5 - 3,5 för att fälla ut trevärt • · · · :***: järn i lösningen och medfälla ätminstone en sällsynt metall • · * 25 tillsammans med järnet. • · • » * · ·

7. Förfarande enligt patentkrav 4 eller 5, kännetecknat av att fällningen • · 1 2 3 · 20 som erhälls frän lakningssteget av fällningen av trevärt järn och • · •v. ätminstone en sällsynt metall leds tili extraktion (10) för att tillvarata • · ätminstone en sällsynt metall. • · » i · • 1 · 1 • ·1 • · « · ··· ·· • · • ·· * * · · • m • ♦ ♦ · 1 • · • · • · · * v • 1 ♦ • · · II· * · · · 2 • · · 3