FI109862B - Menetelmä taajuudenvälisen yhteydenvaihdon valmistelemiseksi, verkkoelementti ja matkaviestin - Google Patents

Description

109862 j

Method for preparing an interfrequency handover, a network element and a mobile station

Menetelmä taajuudenvälisen yhteyden vaihdon valmistelemiseksi, verkkoelementti ja matkaviestin 5 Förfarande för att förbereda en handover mellan frekvenser, ett nätelement och en mobil station

Keksintö koskee yleisesti solukkoverkoissa tapahtuvia yhteydenvaihtoja (engl. handover). Erityisesti se koskee datan lähettämistä yhdellä taajuudella ja mittausten suorittamista toisella taajuudella taajuuksienvälistä yhteydenvaihtoa varten tai sen 10 aikana.

Solukkoverkoissa, joissa tiedonsiirtoyhteydet erotetaan toisistaan koodijakoisen mo-nipääsytekniikan (CDMA) avulla, matkaviestimen, jolla on aktiivinen tiedonsiirtoyhteys solukkoverkon kanssa, pitäisi pystyä vastaanottamaan dataa kyseiseen tiedonsiirtoyhteyteen liittyvällä radiotaajuudella käytännössä koko ajan. Taajuuksien-15 välisessä yhteydenvaihdossa aktiivisen tiedonsiirtoyhteyden taajuus vaihtuu. Taa-juuksienväliseen yhteydenvaihtoon voi liittyä solunvaihto, jolloin tapahtuma on solujenvälinen taajuuksienvälinen yhteydenvaihto, tai taajuuden vaihto voi tapahtua yhden ja saman solun sisällä, jolloin kyseessä on solunsisäinen taajuuksienvälinen , . yhteydenvaihto. Esillä oleva keksintö soveltuu yhtä hyvin kaikkiin taajuuksienväli~ : 20 siin yhteydenvaihtotyyppeihin. Taajuuksienvälisen yhteydenvaihdon aikana matka- ...:' viestimen pitäisi pystyä vastaanottamaan dataa ensimmäisellä taajuudella ja saman- :aikaisesti suorittaa mittauksia ja/tai vastaanottaa dataa toisella taajuudella.

• ·

Matkaviestin, jossa on kaksi vastaanotinta, voi samanaikaisesti kuunnella kahta taa-y.l' juutta. Jotta matkaviestin, jossa on vain yksi vastaanotin, voisi vastaanottaa aktiivi- 25 seen tiedonsiirtoyhteyteen liittyvää dataa keskeytyksettä ensimmäisellä taajuudella ja vastaanottaa dataa myös toisella taajuudella, ensimmäisellä taajuudella tapahtu- * ' vaan radiolähetykseen voidaan jättää ns. lähetysrakoja. Lähetysrakojen aikana mat- kaviestimelle ei lähetetä dataa ensimmäisellä taajuudella. Tiivistetty lähetys tarkoit- • ·. taa datan lähettämistä siten, että lähetyksessä on katkoksia (lähetysrakoja).

• · * · '··’ 30 Radiorajapinnan yli lähetettävää dataa käsitellään yleensä siten, että varsinaisessa : ; ‘: lähetettävässä datassa on enemmän redundanssia kuin alkuperäisessä datassa. Siten on mahdollista esimerkiksi havaita siirtovirheitä ja toipua niistä. Erityisesti kun siir rettävä data liittyy reaaliaikaiseen sovellukseen, käyttäjädata voidaan haluta lähettää 2 109862 muuttumattomalla datasiirtonopeudella myös tiivistetyn lähetyksen tapauksessa. Tällöin on tavallisesti tehtävä kompromissi toisaalta siirrettävän datan laadun ja toisaalta toisella taajuudella tapahtuvan radiolähetyksen kuunteluun käytettävissä olevan ajan välillä.

5 Data lähetetään radiorajapinnan yli tyypillisesti kehyksissä, jotka käsittävät tietyn määrän aikavälejä. Aikavälit sisältävät tietyn määrän symboleja. Aikavälien määrä kehyksessä, symbolien määrä aikavälissä ja symbolin kesto määritellään tavallisesti ko. solukkojärjestelmän spesifikaatioissa. Esimerkiksi UMTS-järjestelmän (Universal Mobile Telecommunication System) UTRA-verkko (Universal Terrestrial Radio 10 Access) käyttää 15 aikaväliä kehyksessä taajuusjakoisessa kaksisuuntaisessa UTRA-järjestelmässä (UTRA Frequency Division Duplex). UTRA FDDissä käytetään CDMA-tekniikkaa.

Kuvassa 1 on esitetty jatkuvaan lähetykseen liittyvä kehyssekvenssi 100. Kehykset seuraavat ajallisesti välittömästi toisiaan. Kuvan 1 sekvenssi 101 on esimerkki tii-15 vietetystä lähetyksestä. Sekvenssin 101 kehysten N ja N+2 lähetys kestää yhtä kauan kuin jatkuvassa lähetyksessäkin. Sekvenssin 101 kehysten N+l ja N+3 lähetys kestää lyhyemmän ajan kuin saman sekvenssin kehysten N ja N+2 lähetys. Kehykset N+l ja N+3, joiden lähetys kestää lyhyemmän ajan, voivat sisältää vähemmän käyttäjädataa kuin kehykset N ja N+2. On myös mahdollista, että kaikki kehykset 20 tiivistetyssä lähetyksessä sisältävät saman määrän käyttäjädataa.

• ;' Tiivistetty lähetys kestää tavallisesti useiden kehysten ajan. Kuvassa 2 on esitetty • · · ·' esimerkki UTRA-spesifikaation 3G TS 25.215 [ 1] mukaisista jaksollisesti toistuvis- ta lähetysraoista 211. Lähetysraon pituus (TGL) tarkoittaa lähetysrakojen 211 kes- « « · toa. Yleensä TGL ilmoitetaan aikaväleinä. 3G TS 25.215 -spesifikaation mukaan : : 25 lähetysrakojaksoon (TGP) kuuluu korkeintaan kaksi lähetysrakoa. Toistuvat lähe- : tysrakojaksot on esitetty kuvassa 2 suorakaiteina 220a, 220b ja 220c. Jaksoon kuu luvia lähetysrakoja erottaa toisistaan lähetysrakoväli (TGD). Lähetysrakojakson kesto on tietyn kokonaisluvun määräämä määrä kehyksiä, ja lähetysrakovälin kesto ,···, on tietyn kokonaisluvun määräämä määrä aikavälejä. Tiivistetyssä lähetyksessä lä- 30 hetysrakojakso toistuu tietyn määrän kertoja, ja kuvion kesto (PD) on yhden TGP:n ..! i' kehysmäärän monikerta.

Järj estelmäkehysnumero (SFN) on parametri, joka määrittelee kehyksen, jossa tii-vistetty lähetys alkaa. Aikavälinumero (SN) määrittelee aikavälin, jossa lähetysra-'. i kojakson ensimmäinen lähetysrako alkaa. Solukkoverkko voi ilmoittaa matkavies- 35 timelle kehykset, jossa lähetysraot ovat, esimerkiksi signaloimalla SFN:n, SN:n, 3 109862 PD:n, TGP:n, TGD:n ja TGL:n arvot matkaviestimelle. Lähetysrakokuvio voidaan myös määritellä muiden parametrien avulla, mutta tässä esityksessä käytetään esimerkkinä tätä parametrijoukkoa, joka noudattaa 3G TS 25.215-spesifikaatiota.

3G TS 25.215 -spesifikaation mukaan lähetyskuvion kahta lähetysrakojaksoa, joilla 5 on eri kesto, voidaan toistaa vuorotellen. Parametri TGP1 määrittelee parittomien lähetysrakojaksojen keston, ja parametri TGP2 määrittelee parillisten lähetysrako-jaksojen keston. Kaikki lähetysrakojaksot ovat samanlaisia lähetysrakojakson alusta lähetysrakojakson toisen lähetysraon loppuun (tai ainoan lähetysraon loppuun, jos kussakin lähetysrakojaksossa on vain yksi lähetysrako). Lähetysrakojaksojen, joilla 10 on ensimmäinen kesto TGP1, ja lähetysrakojaksojen, joilla on toinen kesto TGP2, välinen ero on siinä, että pidempien lähetysjaksojen lopussa on enemmän kehyksiä, jotka ovat samanlaisia kuin jatkuvassa lähetyksessä. Jos on määritelty vain yksi arvo lähetysrakojakson kestolle TGP, niin silloin kaikilla lähetysrakojaksoilla on tämä kesto.

15 Yhteydenvaihtotilanteessa on tärkeää, että matkaviestin pystyy vastaanottamaan tahdistustietoja kohdesolusta. Esimerkiksi UTRA FDD -järjestelmässä looginen kanava, jolla tämä tieto siirretään, on synkronointikanava SCH, ja fyysisesti kukin aikaväli sisältää tietyt tahdistus symbolit. Kehyksen tahdistussymbolit ilmoittavat lähetyksen ajoituksen lisäksi myös sen pitkien salauskoodien ryhmän, jota kohde-20 solu käyttää alassuunnan lähetyksissä. Pitkät salauskoodit on jaettu tiettyyn määrään v. ryhmiä, ja kussakin ryhmässä on tietty määrä salauskoodeja. Jotta matkaviestin voisi onnistuneesti vastaanottaa ohjaustietoja kohdesolusta, sen on saatava selville ko. solun pitkä salauskoodi. Mitä suuremman määrän tahdistussymboleja matka-viestin voi vastaanottaa kohdesolusta, sitä suurempi on todennäköisyys onnistunees- • · 25 ti selvittää pitkä salauskoodi.

: ‘Jaksottainen tiivistetty lähetys mahdollistaa sen, että voidaan määrittää tietty määrä tahdistussymboleja. Lähetysraon pituus ja sijainti määrittelevät niiden aikavälien indeksit (kohdesolussa), joiden tahdistussymboleja matkaviestin voi vastaanottaa. .···, On suositeltavaa valita lähetysrakoväli siten, että valituksi tulee mahdollisimman 30 moni aikaväli-indeksi. Lähetysrakokuvion toistuvuus mahdollistaa sen, että tahdis-; tussymbolit voidaan vastaanottaa useamman kerran, jolloin merkkien arvo voidaan :t: määrittää tarkemmin kuin vain merkkien vastaanoton perusteella.

Lähetettäessä käyttäjädataa radiorajapinnan yli se tyypillisesti ensin koodataan :. * i (redundanssin lisäämiseksi ja jotta alttius siirrossa syntyville bittivirheille vähenisi) 35 ja sitten lomitetaan (jotta alttius purskeisille siirtovirheille vähenisi). Koodaus ja 4 109862 lomitus tehdään tavallisesti ensimmäisessä protokollakerroksessa. Lähetysrakojen muodostamiseksi on ainakin kolme tapaa. Ensimmäinen tapa on rajoittaa ylemmiltä protokollakerroksilta ensimmäiseen protokollakerrokseen toimitettavan käyttäjäda-tan määrää. Tämä menetelmä ei toimi viivekriittisten, esimerkiksi reaaliaikaisten, 5 sovellusten tapauksessa, joissa ei ole aikaa esimerkiksi datan puskurointiin. Toinen vaihtoehto lähetysraon muodostamiseksi on supistaa hajotuskerrointa, jota käytetään CDMA-tekniikan mukaisesti tiedonsiirtoyhteydellä siirrettävän datan hajottamiseen. Symbolit kuljettavat tietovirtaa, jonka nopeus on hajotuskertoimella jaettu chip-nopeus (engl. chip rate). Hajotuskertoimen supistaminen kahdella merkitsee 10 tietovirran symbolinopeuden kaksinkertaistumista. Tällöin on mahdollista siirtää sama määrä käyttäjädataa puolta pienemmällä määrällä aikavälejä. Kolmas vaihtoehto lähetysraon muodostamiseksi on punkturoida koodattu data niin, että koodatun datan siirtonopeus on pienempi tiivistetyssä kuin jatkuvassa lähetyksessä. Nopeuksien sovitus suoritetaan yleensä koodauksen ja lomituksen välillä. Nopeuksien sovi-15 tuksessa joko toistetaan tietyt valitut koodatun datan bitit tai jätetään tietyt valitut databitit huomiotta, jotta saadaan aikaiseksi koodattu datavirta, jolla on tietty siirtonopeus. Punkturoiminen tarkoittaa koodatun datan tiettyjen bittien jättämistä huomiotta. Punkturoimalla on mahdollista siirtää sama määrä käyttäjädataa kaikissa kehyksissä siirtoraoista huolimatta. On olemassa tietty siirtoraon maksimikesto, 20 joka on järkevää muodostaa punkturoimalla. Jos liian monia koodatun datan bittejä punkturoidaan, lähetyksen laatu laskee jyrkästi.

• « : Reaaliaikaisiin sovelluksiin liittyvälle datalle voidaan näin muodostaa lähetysrakoj^ ;:· hajotuskerrointa supistamalla tai punkturoimalla koodattu data. Yleisesti, niiden kehysten lähetystehoa, joihin lähetysrako sijoittuu, on lisättävä siirron laadun var- * · · 25 mistamiseksi silloin, kun käytetään punkturointia tai hajotuskertoimen supistamista . · · ·. lähetysrakojen muodostamiseksi.

Hajotuskertoimen supistaminen kahdella merkitsee, että lähetysraon pituus voi olla 7 aikaväliä järjestelmässä, jossa on 15 aikaväliä kehystä kohti. 3G TS 25.215 -spesifikaatio sallii yhden tai kahden 7 aikavälin pituisen lähetysraon sijoittamisen 30 erilleen (ts. yksi tai kaksi 7 aikavälin lähetysrakoa yhdessä lähetysrakojaksossa), tai \ kaksi lähetysrakoa voidaan sijoittaa toistensa viereen kahteen peräkkäiseen kehyk seen yhdessä lähetysrakojaksossa. Viimemainittua kahden kehyksen menetelmää **:·’ käyttäen on siten mahdollista muodostaa lähetysrakojaksoon yksi 14 aikavälin pi- : : : tuinen lähetysrako. Vastaanottimen siirtyminen taajuudelta toiselle ja takaisin voi : ‘ : 35 viedä noin yhden tai kahden aikavälin pituisen ajan. Taulukossa 1 on esitetty niiden ί 5 109862 kohdesolun lähettämien tahdistussymbolien määrä, jotka matkaviestin voi siepata, kun lähetysraot muodostetaan supistamalla hajotuskerrointa kahdella.

Taulukko 1. Siepattujen tahdistussymbolien määrä, kun lähetysraot muodostetaan supistamalla hajotuskerrointa kahdella.

Lähetysraon kesto Vaihtoaika Siepattujen tahdistus- symbolien määrä 7 aikaväliä 1 aikaväli 2*(7-l) = 12 2 aikaväliä 2*(7-2) = 10 14 aikaväliä 1 aikaväli 14-1 = 13 2 aikaväliä 14-2 = 12 5 UTRA FDD-järjestelmässä kullakin solulla on ensisijainen salauskoodi, jota käytetään niin kauan kuin mainittuun ensisijaiseen salauskoodiin liittyviä kanavointikoo-deja on käytettävissä. Kanavointikoodit ovat ortogonaalisia ja niiden hajotuskerroin vaihtelee tyypillisesti välillä 4-512 lähetyssymbolia käyttäjädatabittiä kohti. Kulle-10 kin alassuunnan tiedonsiirtoyhteydelle annetaan oma kanavointikoodinsa. Sellaisen kanavakoodin käyttö, jolla on pieni hajotuskerroin, estää tiettyjen sellaisten kanava-koodien käytön, joilla on suurempi hajotuskerroin. Kun muodostetaan lähetysrakoja : V supistamalla hajotuskerrointa kahdella, voi käydä niin, ettei ole mahdollista vaihtaa ensimmäistä kanavointikoodia toiseen kanavointikoodiin, jonka hajotuskerroin on 15 pienempi, koska pienemmän hajotuskertoimen omaavia vapaita kanavointikoodeja :'"ei ole tarpeeksi. Tällaista tilannetta kutsutaan yleensä koodirajohetuksi.

♦ * *

Koodirajoitetussa tilanteessa on mahdollista supistaa hajotuskerrointa kahdella ··· käyttämällä toissijaista salauskoodia uuden kanavointikoodin kanssa [2], Ongelma na toissijaisen salauskoodin käytössä on se, että solun sisällä kanavointikoodien or-20 togonaalisuus häviää. Lähetyksen omassa solussa aiheuttama häiriö Pintra kasvaa ' ‘ verrattuna ympäröivän solun aiheuttamaan häiriöön Pinter- Lähetystehonsäädön sig- naali-häiriösuhteen (SIR) tavoitearvoa on nostettava huomattavasti siirron laadun varmistamiseksi. Kuten voidaan nähdä taulukosta 2, SIR-tavoitearvon tarvittava » # ’;· lisäys riippuu suhteesta PmXJPmX<x ja kanavan pulssivasteen profiilista, joka määrit- :25 telee ensisijaisen salauskoodin ortogonaalisuuskertoimen. Kun oman solun häiriö on : ’ I suunnilleen sama kuin ympäröivien solujen aiheuttama häiriö, ts. P\„xJPmter = 0 dB, SIR-tavoitearvon lisäys on pienempi kuin silloin, kun Pintra/Pinter on suurempi, ts.

6 109862 kun matkaviestin on lähempänä tukiasemaa. Hajotuskertoimen supistaminen kahdella merkitsee kolmen desibelin lisäystä SIR-tavoitearvoon.

Taulukko 2. Tarvittava SIR-tavoitearvon lisäys, kun otetaan käyttöön toissijainen salauskoodi.

Rintra/ Rinter Tavoite-SIRrn lisäys

Sisällä 10 dB 4,7 dB + 3 dB = 7,7 dB

5 dB 2,5 dB + 3 dB = 5,5 dB

0 dB 0,9 dB + 3 dB = 3,9 dB

Ajoneuvossa 10 dB 3,7 dB + 3 dB = 6,7 dB

5 dB 2,7 dB + 3 dB = 5,7 dB

0 dB 1,6 dB + 3 dB = 4,6 dB

5 Lähetysrakojen muodostus supistamalla hajotuskerrointa kahdella voi siten aiheuttaa monia ongelmia koodirajoitetussa tilanteessa. Ensinnäkin tiettyjen kehysten lähetystehoa tiivistetyssä lähetyksessä on lisättävä, ja tyypillisesti sitä on lisättävä yli 4 dB. Tämä aiheuttaa lisähäiriöitä solun muille lähetyksille. Lisäksi koodirajoite-10 tussa tilanteessa tukiasema ei välttämättä pysty kaikkien muiden aktiivisten tiedonsiirtoyhteyksien vuoksi nostamaan tiivistetyn lähetyksen lähetystehoa niin paljon : kuin olisi tarpeen. Toiseksi, SIR-tavoitearvon vaadittava lisäys on arvioitava. Se on vaikeaa, koska SIR:n lisäys riippuu matkaviestimen asemasta ja nopeudesta ja kos- • ’ ka ei ole mahdollista mitata suhdetta Rintra/Rinter· Jos SIR:n lisäys onnistuneen taa- : 15 juuksienvälisen yhteydenvaihdon varmistamiseksi valitaan aina riittävän suureksi, :' * *: esimerkiksi 7,7 dB, niin ainakin joissain tapauksissa aiheutuu tarpeettomia häiriöitä.

’···’ On mahdollista käyttää punkturointia lähetysrakojen muodostamiseksi. Lähetysra- koja sisältävien kehysten lähetystehoa on nostettava myös tässä tapauksessa. 3 G TS 25.215 -spesifikaatio sallii taajuuksienväliselle yhteydenvaihdolle 7 aikavälin pitui-20 set lähetysraot. Ei ole järkevää muodostaa näin pitkiä lähetysrakoja punkturoimalla, ,koska lähetetyn datan laatu huononee. Taulukossa 3 on esitetty tavoite-SIR:n arvioi-tu lisäys käytettäessä punkturointia 5 aikavälin pituisten lähetysrakojen muodosta-miseksi. Tiivistetty lähetys 10 aikavälissä viidentoista sijasta aiheuttaa 1,7 dB lisä-:; yksen SIR-tavoitearvoihin.

* * * 7 109862

Taulukko 3. SIR-tavoitearvon vaadittu lisäys punkturointia käytettäessä.

P intra/ P inter Koodaus Tavoite-SIR:n lisäys

Jalankulkija 6 dB Konvoluutio 1,0 dB + 1,7 dB = 2,7 dB

6 dB Turbo 0,5 dB + 1,7 dB = 2,2 dB

Ajoneuvo 6 dB Konvoluutio 2,0 dB + 1,7 dB = 3,7 dB

6 dB Turbo 1,5 dB + 1,7 dB = 3,2 dB

Käytettäessä punkturointia tiivistetty lähetys voi käyttää ensisijaista salauskoodia. Oman solun häiriö on suunnilleen sama koko solussa, ja siksi taulukossa 3 on esitet-5 ty vain yksi arvo suhteelle PmxJPm^· SIR-tavoitearvon lisäys on pienempi kuin hajotuskertoimen supistamisen tapauksessa. SIR-tavoitearvon lisäys riippuu kana-vamallista ja matkaviestimen nopeudesta, mutta suurinkin lisäyksen arvo taulukossa 3 on 3,7 dB. Jos tiivistetyssä lähetyksessä käytetään turbokoodausta, joka on vähemmän herkkää punkturointi- ja/tai siirtovirheille kuin konvoluutiokoodaus, SIR-10 tavoitearvolle riittää vielä pienempi lisäys.

Koodirajoitetussa tilanteessa punkturoinnin käyttö lähetysrakojen muodostukseen aiheuttaa pienemmän lisäyksen lähetystehoon kuin hajotuskertoimen supistaminen. Punkturoinnin ongelmana on, että toisella taajuudella ei pystytä sieppaamaan riittävästi tahdistussymboleja. Taulukossa 4 on esitetty siepattujen tahdistussymbolien ' ; 15 määrä. Kahden kehyksen menetelmällä voidaan siepata enintään 9 tahdistussymbo- ·;;; lia. Tämä antaa paljon heikomman mahdollisuuden määrittää salauskoodiryhmä ja '···1 lisäksi heikomman mahdollisuuden suorittaa yhteydenvaihto onnistuneesti kuin ne ·...·1 12 tahdistussymbolia, jotka voidaan määrittää muodostettaessa lähetysraot supista- * · · maila hajotuskerroin kahdella (ks. taulukko 1). Näin ollen, vaikka punkturointi 20 onkin lähetystehon kannalta suositeltavampi menetelmä kuin hajotuskertoimen supistaminen, sen käyttö ei ole järkevää.

t » ♦ 1» * < t * % 8 109862

Taulukko 4. Siepattujen tahdistussymbolien määrä käytettäessä punkturointia lähe-tysrakojen muodostamiseksi.

Lähetysraon kesto Vaihtoaika Siepattujen tahdistus- symbolien määrä 5 aikaväliä 1 aikaväli 2*(5-l) = 8 2 aikaväliä 2 *(5-2) = 6 10 aikaväliä 1 aikaväli 10-1 = 9 2 aikaväliä 10-2 = 8

Keksinnön tavoitteena on esittää joustava menetelmä taajuuksienvälisen yhteyden-5 vaihdon valmistelemiseksi. Lisäksi keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä, jota käyttäen voidaan siepata riittävä määrä tahdistussymboleja muodostettaessa lähetys-raot punkturoimalla. Keksinnön tavoitteena on myös esittää menetelmä, jota voidaan tukea olemassa olevissa järjestelmissä pienin muutoksin.

Keksinnön tavoitteet saavutetaan antamalla lähetysraoille eri kestot taajuuksienväli-10 sessä yhteydenvaihdossa.

Keksinnön mukainen menetelmä on menetelmä tietyn tiedonsiirtoyhteyden ensimmäiseltä taajuudelta toiselle taajuudelle tapahtuvan taajuuksienvälisen yhteyden-: vaihdon valmistelemiseksi. Se käsittää seuraavat vaiheet, joissa - jaksottain keskeytetään datan lähetys/vastaanotto ensimmäisellä taajuudella tietty-: “: 15 jen lähetysrakojen ajaksi, joiden lähetysrakojen lukumäärä on vähintään yksi kunkin : ’'': lähetysjakson aikana, ja käytetään tiettyä lähetysjaksojen sekvenssiä, ja :' * *. - suoritetaan mittauksia toisella taajuudella ensimmäisen taajuuden lähetysrakojen ,··*, aikana. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että mainittu datan * # lähetyksen/vastaanoton keskeyttämisvaihe käsittää alavaiheen, jossa keskeytetään . 20 datan lähetys/vastaanotto ainakin yhden lähetysjakson aikana tietyn lähetysraon ajaksi, jolla lähetysraolla on ensimmäinen kesto, ja tietyn toisen lähetysraon ajaksi, • ·. ’ jolla on toinen kesto, joka on erisuuri kuin ensimmäinen kesto.

';;; Keksinnön mukaisessa menetelmässä suoritetaan mittauksia taajuuksienvälistä ; · ‘ yhteydenvaihtoa varten tai sen aikana. Datan lähetys ja/tai vastaanotto ensimmäisel- ; 25 lä taajuudella keskeytetään jaksottain toistamalla tiettyjä lähetysjaksoja, joissa on :' ·, · ainakin yksi lähetysrako kussakin lähetysjaksossa. Keksinnön mukaisessa menetel mässä datan lähetystä/vastaanottoa jaksotetaan tietyn lähetysjaksosekvenssin mu- 9 109862 J kaisesti. Eri lähetysjaksoja voidaan esimerkiksi toistaa syklisesti. Jos esimerkiksi on kolme eri lähetysjaksoa A, B ja C, toistojärjestys voi olla A, B, C, A, B, C, A, B, C, A,.... On myös mahdollista että keksinnön mukaisessa menetelmässä kaikki lähe-tysjaksot ovat erilaisia.

5 Lähetys/vastaanottorakojen aikana matkaviestin esimerkiksi suorittaa mittauksia toisella taajuudella. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että ainakin yksi lähetysjakso käsittää kaksi lähetysrakoa, joilla on eripituinen kesto. Yhdessä lähetysjaksossa voi olla esimerkiksi kaksi lähetysrakoa, toinen pidempi ja toinen lyhyempi. On myös mahdollista, että esimerkiksi yhdessä lähetysjaksossa 10 kullakin lähetysraolla on oma kestonsa tai että kaikilla lähetysraoilla yhtä lukuun ottamatta on sama kesto.

On myös mahdollista, että kaikilla seuraavilla lähetysjaksoilla on yhtä monta lähetysrakoa ja lähetysjaksot ovat samanlaisia lähetysjakson ensimmäisen lähetysraon alusta lähetysjakson viimeisen lähetysraon loppuun. Tässä tapauksessa pidempien 15 lähetysjaksojen lopussa lähetys tyypillisesti suoritetaan kuten jatkuvan lähetyksen aikana. Keksinnön mukaisessa menetelmässä erilaisten syklisesti toistuvien lähetys-jaksojen määrä on vähintään yksi.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä lähetysrakojen muodostamiseen käytettävää menetelmää ei ole rajoitettu. Mitä tahansa menetelmää, jota käyttäen muodostetaan 20 lähetysrakoja tekniikan tason mukaisesti, voidaan käyttää. Tyypillisesti lähetettävä • t : · ’ data koodataan ennen lähetystä, ja koodatun datan punkturointi, so. koodatun datan ···’ tiettyjen bittien huomiotta jättäminen, on yksi tapa muodostaa lähetysrakoja. Punk- turointia käytettäessä pidempi lähetysrako sijoitetaan mieluiten siten, että se sijoit-tuu kahden kehyksen alueelle ja lyhyempi lähetysrako sijoitetaan yhden kehyksen 25 sisään. Tällä tavoin voidaan siepata riittävä määrä tahdistussymboleja lähetystehon : “ *: lisäyksen ollessa siedettävä. Tämä on yksi keksinnön mukaisen menetelmän eduista.

Muita etuja käsitellään keksinnön edullisten suoritusmuotojen yhteydessä.

Keksintö kohdistuu myös matkaviestimeen, joka käsittää • ·; - välineet datan vastaanottamiseksi ensimmäisellä taajuudella, • · · 30 - välineet datan vastaanottamisen jaksottaiseksi keskeyttämiseksi ensimmäisellä taa- * * ’ » juudella tiettyjen ensimmäisten lähetysrakojen aikana, niissä lähetysrakojen määrä on vähintään yksi kutakin lähetysjaksoa kohti ja missä käytetään tiettyä lähetysjak- * * • ‘ sosekvenssiä, ja '· - välineet mittausten suorittamiseksi toisella taajuudella lähetysrakojen aikana. ; 35 • 109862 10

Keksinnön mukaiselle matkaviestimelle on tunnusomaista, että - välineet datan vastaanottamisen keskeyttämiseksi käsittävät välineet datan vastaanottamisen keskeyttämiseksi ainakin yhdessä lähetysjaksossa lähetysraon ajaksi, jolla lähetysraolla on ensimmäinen kesto, ja toisen lähetysraon ajaksi, jolla on toi- 5 nen kesto, missä ensimmäinen kesto on eripituinen kuin toinen kesto, ja että -matkaviestin lisäksi käsittää välineet tiedon vastaanottamiseksi ainakin kahden lähetysraon kestoista.

Keksinnön mukainen verkkoelementti on verkkoelementti, joka käsittää - välineet datan lähettämiseksi ensimmäisellä taajuudella, 10 -välineet tiettyyn tiedonsiirtoyhteyteen liittyvän datan lähetyksen jaksottaiseksi keskeyttämiseksi tiettyjen ensimmäisten lähetysrakojen aikana, missä lähetysrako-jen määrä on vähintään yksi kussakin lähetysjaksossa ja missä käytetään tiettyä lähetysjaksosekvenssiä. Sille on tunnusomaista, että - välineet datan lähetyksen keskeyttämiseksi käsittävät välineet datan vastaanotta-15 misen keskeyttämiseksi ainakin yhdessä lähetysjaksossa lähetysraon ajaksi, jolla lähetysraolla on ensimmäinen kesto, ja toisen lähetysraon ajaksi, jolla on toinen kesto, missä ensimmäinen kesto on eripituinen kuin toinen kesto, ja että - verkkoelementti lisäksi käsittää välineet tiedon vastaanottamiseksi ainakin kahden, yhdessä lähetysjaksossa sijaitsevan lähetysraon kestoista.

20 Keksintö kohdistuu lisäksi verkon ohjauselementtiin, joka käsittää -välineet tietyn lähetysjaksosekvenssin määrittelemiseksi, missä lähetysrakojen ’ J määrä on vähintään yksi kussakin lähetysjaksossa, ja - välineet lähetysjaksoja koskevan tiedon lähettämiseksi. Verkon ohjauselimelle on tunnusomaista, että '*··' 25 - välineet lähetysjaksojen päättämiseksi käsittävät välineet ainakin tietyn lähetysra- on ensimmäisen keston ja toisen lähetysraon toisen keston määrittämiseksi, missä \: ensimmäinen kesto on eripituinen kuin toinen kesto ja mainitut lähetysraot sijaitse vat yhden lähetysjakson sisällä, ja että ··: -verkon ohjauselementti lisäksi käsittää välineet tiedon lähettämiseksi ainakin •" ‘: 30 kahden, yhdessä lähetysjaksossa sijaitsevan lähetysraon kestoista.

..! i ’ Keksinnölle tunnusomaisina pidetyt uudet ominaisuudet on esitetty yksityiskohtai- : ': sesti oheisissa patenttivaatimuksissa. Itse keksintöä, sen rakennetta, toimintaperiaa- ’·, tetta sekä sen muita tavoitteita ja etuja selostetaan kuitenkin seuraavassa eräiden , suoritusmuotojen avulla ja viitaten oheisiin piirustuksiin.

• 35 Kuva 1 esittää tiivistetyn lähetyksen tunnettua käsitettä, 11 109862 kuva 2 esittää tunnettua tapaa määrittää lähetysrakojen sijainnit tiivistetyssä lähetyksessä, kuva 3 esittää keksinnön erään ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaista lahetysjaksoa, 5 kuva 4 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaista lähe-tysrakokuviota, kuva 5 esittää keksinnön erään kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaista lähetysrakokuviota, kuva 6 esittää keksinnön mukaisen menetelmän vuokaaviota, ja 10 kuva 7 esittää keksinnön mukaisia kahta verkkoelementtiä ja matkaviestintä.

Kuvia 1 ja 2 on käsitelty tekniikan tason selostuksessa, joten seuraavassa keksinnön edullisten suoritusmuotojen selostuksessa keskitytään kuviin 3-7. Piirustuksissa viitataan samoihin osiin samoilla viitenumeroilla ja -kirjaimilla.

Kuvassa 3 esitetään esimerkki keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon 15 mukaisesta tiivistetystä lähetyksestä, missä toistetaan tietty lähetysjakso. Toistettu jakso on merkitty kuvassa nuolilla. Lähetysjakso sisältää kolme lähetysrakoa 311, 312 ja 313. Lähetysrako 311 on pidempi kuin lähetysraot 312 ja 313, joilla kuvassa 3 on esimerkinomaisesti sama kesto. Kehykset 301 ovat samanlaisia kuin kehykset *·· jatkuvassa lähetyksessä. Lähetysrako 311 on kehyksen keskellä ja kattaa kehyksen ’ ·. 20 keskellä sijaitsevat aikavälit. Kehykseen 302 liittyvä data lähetetään kehyksen en- .···. simmäisissä aikaväleissä ja kehyksen viimeisissä aikaväleissä. Lähetysrako 312 ,··. kattaa tietyn määrän kehyksen ensimmäisiä aikavälejä, ja lähetysrako 313 kattaa ‘tietyn määrän kehyksen viimeisiä aikavälejä. Kehykseen 303 liittyvä data lähetetään kehyksen lopussa, ja kehykseen 304 liittyvä data lähetetään kehyksen alussa.

: ·: 25 On edullista valita lähetysrakojen kestot ja etäisyydet toisistaan lähetysjakson sisällä ; siten, että lähetys/vastaanotto keskeytyy eri aikaväleissä kussakin lähetysraossa.

*, Näin voidaan siepata mahdollisimman monta eri tahdistussymbolia toisella taajuu della. Jos mahdollista, lähetysrakojen tulisi kattaa kehyksen kaikki aikavälit. Lähe-‘ ' tysrakojen edullinen määrä ja kesto lähetysjaksossa riippuu esimerkiksi lähetysrako- : : 30 jen muodostusmenetelmästä. Lähetysraot voidaan muodostaa esimerkiksi punktu- ; roimalla koodattua dataa, supistamalla hajotuskerrointa tai lähettämällä vähemmän dataa kehyksissä, joiden päälle lähetysraot limittyvät ajallisesti.

12 109862

Kuvassa 4 on esitetty esimerkki keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesta lähetysjaksosta. Keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä on kaksi lähetysrakoa 411 ja 412 lähetysjaksossa 420, ja lähetysrakojen muodostusmenetelmänä on koodatun datan punkturointi. Lähetysjaksoa kutsutaan 5 tässä lähetysrakojaksoksi (transmission gap period), jota termiä käytetään 3G TS 25.215 -spesifikaatiossa. Keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä lyhyempi lähetysrako 411 sijoitetaan kehyksen 401 keskelle ja pidempi lähetysrako 412 limittyy kahden kehyksen 402 ja 403 päälle.

Kuvassa 4 esitetty lähetysrakokuvio voidaan määritellä esimerkiksi seuraavien para-10 metrien avulla: ensimmäisen lähetysraon kesto (TGL1), toisen lähetysraon kesto (TGL2), lähetysrakoväli (TGD), lähetysrakojakson kesto (TGP), lähetysrakokuvion kesto (PD), sen kehyksen numero, josta ensimmäinen lähetysrako alkaa (SFN), ja sen aikavälin numero, josta ensimmäinen lähetysrako alkaa (SN). Verrattaessa 3G TS 25.215 -spesifikaatioon, vain toisen lähetysraon pituuden määrittelevä parametri 15 (TGL2) on lisättävä siellä esitettyyn parametriluetteloon. Vain yksi lisäparametri tarvitsee signaloida solukkoverkon verkkoelementtien välillä ja solukkoverkosta matkaviestimelle. Tuki keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaiselle menetelmälle voidaan siis järjestää pienin muutoksin olemassa olevaan järjestelmään.

Käytettäessä punkturointia, noin kolmannes koodatuista databiteistä voidaan jättää 20 huomiotta heikentämättä suuresti lähetyksen laatua. UTRA FDD-järjestelmässä‘ jossa on 15 aikaväliä kehyksessä, lähetysraon suurin järkevä pituus on siten viisi ai-' iJ# kaväliä. Keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä ly- hyemmän, kehyksen sisällä sijaitsevan, lähetysraon kesto on siten edullisesti 5 aika- väliä UTRA FDD-järjestelmässä. Pidemmän, kahden peräkkäisen kehyksen päälle '···* 25 limittyvän aikavälin suurin järkevä pituus on 10 aikaväliä UTRA FDD-järjestelmäs- *...: sä. Vaihtoaika taajuudelta toiselle ja takaisin on joko yksi tai kaksi aikaväliä. Taulu- • · · kossa 5 on esitetty tahdistussymbolien suurimmat määrät, jotka matkaviestin voi siepata naapurisolulta taajuuksienvälisen yhteydenvaihdon aikana käytettäessä ‘: · · · toisen edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää.

*« I » « » · 5 * » * · ' * »

\ * I

» I

13 109862

Taulukko 5. Siepattujen tahdistussymbolien määrä käytettäessä keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää.

Lähetysraon kesto Vaihtoaika Siepattujen tahdistus- symbolien määrä 5 + 10 aikaväliä 1 aikaväli (5-1) + (10-1) = 13 2 aikaväliä (5-2) + (10-2) =11

Taulukossa 5 esitettyjä siepattujen tahdistussymbolien määriä voidaan verrata tau-5 lukon 1 vastaaviin määriin. Käytettäessä keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää on mahdollista siepata enemmän tahdistussymboleja kuin silloin, kun hajotuskerrointa supistetaan kahdella ja lähetysraon pituus on 7 aikaväliä. Verrattaessa yhteen 14 aikavälin pituiseen lähetysrakoon siepataan joko sama määrä (vaihtoajan ollessa yksi aikaväli) tai yksi vähemmän (vaihtoaika kaksi aika-10 väliä) tahdistussymboleja. Jälkimmäisessäkin vaihtoehdossa voidaan siepata 11 tahdistussymbolia. Se riittää taajuuksienvälisen yhteydenvaihdon suorittamiseen.

Lisäksi koodirajoitetussa tilanteessa, jossa on mahdollisesti otettava käyttöön toissijainen salauskoodi, keksinnön toisen suoritusmuodon mukainen menetelmä edellyttää pienempää lähetystehon lisäystä, kun lähetysraot muodostetaan punkturoimalla. 15 Keksinnön toisen edullisen suoritusmuodon mukainen menetelmä soveltuu siten •, , erittäin hyvin yhteydenvaihtoihin koodirajoitetuissa tilanteissa.

» · f » * ..i * Kuvassa 5 on esitetty lähetysrakokuvion alku keksinnön kolmannen edullisen suori- » * ♦ ·,,,·’ tusmuodon mukaan. Kuvassa 5 toistetaan vuorotellen kahta lähetysrakojaksoa 420 ja 520. Lähetysraot 411 ja 412 sijaitsevat samoissa kohdissa lähetysjakson alusta 20 laskien lähetysrakojaksoissa 420 ja 520. Kuvassa 5 lähetysrakojakso 520 on neljä •"1. kehystä lyhyempi kuin lähetysrakojakso 420.

i i *

Kuten aiemmin mainittiin, on myös mahdollista, että jotkin syklisesti toistetuista 1 lähetysjaksoista käsittävät vain yhden lähetysraon tai että joidenkin lähetysrakojak- ,,,: sojen lähetysraoilla on sama pituus.

S t ; ; 25 Kuvassa 6 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän vuokaavio. Menetelmä ‘ ’ esittää, miten tietyssä tiedonsiirtoyhteydessä dataa lähetetään tiivistetysti. Vaiheessa *: 601 määritellään lähetysrakojaksot, niiden syklisen toiston järjestys ja erityisesti lähetysrakojen määrä kussakin lähetysrakojaksossa sekä kunkin raon kesto. Yhtey- denvaihdossa tyypillisesti verkko määrittelee ne ja tavallisesti tiedot signaloidaan 14 109862 i * ! sitten matkaviestimelle. Näin matkaviestin pystyy oikein vastaanottamaan tiiviste tysti lähetetyt tiedot.

Tiivistetyssä lähetyksessä toistetaan vaiheita 602-610. Vaiheessa 602 tiedonsiirtoyhteyteen liittyvää dataa lähetetään/vastaanotetaan kehyksissä samalla tavoin kuin 5 jatkuvassa lähetyksessä. Näin tapahtuu, kunnes saavutetaan ensimmäisen lähetysra-kojakson ensimmäinen lähetysrako. Sen jälkeen vaiheessa 603 keskeytetään tiedonsiirtoyhteyteen liittyvän datan lähetys/vastaanotto. Vaiheessa 604 määritetään lähe-tysraon kesto, ja vaiheessa 605 muodostetaan lähetysrako valitulla menetelmällä, esimerkiksi punkturoimalla tai supistamalla hajotuskerrointa kahdella. Vaiheessa 10 606 lähetetään/vastaanotetaan kehykset, jotka osuvat lähetysrakoon. Näiden kehys ten lähetysteho on tyypillisesti suurempi kuin vaiheessa 602 lähetettyjen kehysten lähetysteho.

Kun lähetysrako on ohitettu, tarkistetaan vaiheessa 609, onko lähetysrako kyseisen lähetysrakojakson viimeinen. Ellei, kehyksiä lähetetään/vastaanotetaan taas vaihees-15 sa 602 samalla tavoin kuin jatkuvassa lähetyksessä, kunnes saavutetaan kyseisen lähetysrakojakson seuraava lähetysrako. Jos lähetysrako on kyseisen lähetysrakojakson viimeinen, tarkistetaan vaiheessa 610, onko kyseinen lähetysrakojakso tiivistetyn lähetyksen viimeinen lähetysrakojakso. Jos tiivistetty lähetys jatkuu, lähetetään/vastaanotetaan jälleen kehyksiä samalla tavoin kuin jatkuvassa lähetyksessä, 20 kunnes saavutetaan seuraavan lähetysrakojakson ensimmäinen lähetysrako (vaihe 602). Jos lähetysrakojakso(j)a on jo toistettu tiivistetyn lähetyksen alussa määritetty . : määrä kertoja, tiivistetty lähetys päättyy vaiheessa 611.

·;;; Ensimmäisen taajuuden lähetysrakojen aikana on mahdollista suorittaa mittauksia ’··* toisella taajuudella (vaihe 607). Lisäksi voidaan vastaanottaa dataa toisella taajuu- 25 della (vaihe 608). Data voi olla esimerkiksi naapurisolun tahdistussymboleja.

• · # . · · ·. Kuvassa 7 on esitetty esimerkit keksinnön mukaisista matkaviestimestä 700 ja kah desta verkkoelementistä 710, 720. Matkaviestimessä 700, verkkoelementissä 710 ja . verkon ohjauselementissä 720 voidaan toteuttaa esimerkiksi keksinnön minkä ta- ...* hansa edullisen suoritusmuodon mukainen menetelmä.

• · · 30 Matkaviestin 700 käsittää käyttöliittymän (UI) 701, ohjausyksikön 702, kantataa- “ juusyksikön 703 ja radiotaajuusyksikön (RF) 704. Radiotaajuusyksikkö on vastaan- :' otin/lähetm, joka suorittaa taajuuserotuksen, mahdollisen taajuusmuunnoksen väli- » :.i,: taajuuksille/välitaajuuksilta tai kantataajuudelle ja analogia-digitaalimuunnoksen.

: \ : Kantataajuusyksikkö vastaa fyysisen (ensimmäisen) kerroksen toiminnoista, kuten 15 109862 kanavakoodauksesta, lomittelusta ja multipleksoinnista. Se voidaan toteuttaa laitteistotasolla (tyypillisesti ASIC-piireinä), ohjelmistotasolla (tyypillisesti digitaalisen signaaliprosessorin DSP:n avulla) tai molemmilla. Kantataajuusyksikkö voi myös toteuttaa osan tai kaikki layer 2 -tason radioprotokollista. Layer 3 -tason protokollat 5 ja mahdollisesti myös osa layer 2 -tason protokollista on toteutettu ohjausyksikössä.

Jotta matkaviestin 700 voisi toimia yhteydenvaihdossa, jossa käytetään keksinnön mukaista menetelmää, kantataajuusyksikön 703 tiivistetyn lähetyksen lohkoa 706 on ehkä muutettava. Muutos liittyy ensinnäkin tiivistetyn datan vastaanottoon ensimmäisellä taajuudella ja toiseksi tahdistussymbolien määritykseen toisella taa-10 juudella vastaanotetusta datasta. Ohjausyksikön 702 signalointiyksikköä 705 on ehkä myös muutettava. Signalointiyksikön on esimerkiksi ymmärrettävä signalointi-sanoma, jossa määritellään lähetysrakojakson lähetysraolle useampi kuin yksi kesto.

Matkaviestimellä tarkoitetaan tässä solukkojärjestelmän langatonta päätelaitetta. Se voi olla mukana kannettava pääte tai johonkin muuhun laitteeseen asennettu langa-15 ton päätelaite. Esimerkiksi UMTS-päätelaitetta nimitetään UE-laitteeksi (User Equipment).

Verkkoelementti 710 on verkkoelementti, jonka kanssa matkaviestimellä on tiedonsiirtoyhteys radiorajapinnan yli. Sitä kutsutaan siis tavallisesti tukiasemaksi, mutta UTRA:ssa sitä kutsutaan myös nimellä node-B. Tällä verkkoelementillä on radio-20 taajuusyksikkö (RF) 711, kantataajuusyksikkö 712, ohjausyksikkö 713 ja liitäntäyksikkö 714, jonka kautta se on yhteydessä muun solukkoverkon kanssa. Jotta ohjaus-' ; yksikön signalointiyksikkö 716 tukisi keksinnön mukaista tiivistettyä lähetystä, sen •;;; on ymmärrettävä signalointia, missä on määritelty enemmän kuin yksi lähetysrako- *···' jakson lähetysraon kesto. Lisäksi tiivistetyn lähetyksen yksikön 715 on kyettävä :: 25 muodostamaan eripituisia lähetysrakoja lähetysrakojakson sisällä.

.···. Verkkoelementti 720 on verkkoelementti, joka vastaa esimerkiksi solukkoverkon radioresurssien ohjauksesta ja allokoinnista. Tämä ohjauselementti päättää esimer-, kiksi, milloin tietty tiedonsiirtoyhteys siirtyy tiivistettyyn lähetykseen, sekä maini- tussa tiivistetyssä lähetyksessä käytettävän lähetysrakokuvion. Näin ollen, jotta * » ;·' 30 verkon ohjauselimen ohjausyksikkö 712 tukisi keksinnön mukaista menetelmää, ;: · siihen on ehkä tehtävä muutoksia niin, että se pystyy tekemään tiivistettyä lähetystä : ’ ’'; koskevia päätöksiä keksinnön mukaisesti. Muutokset on esitetty kuvassa 6 tiiviste- • I t tyn lähetyksen päätösyksikön 723 avulla. Lisäksi verkon ohjauselementti 720 tyy-; · · ’ pillisesti signaloi tiedot lähetysrakokuviosta sekä tukiasemalle että matkaviestimel-

* · I

109862 16 le. Siksi signalointiyksikön 724 on toteutettava signalointia, joka tukee keksinnön mukaisia menetelmiä.

Verkon ohjauselementti 720 käsittää myös liitäntäyksikön 722, jonka kautta se on yhteydessä verkkoelementtiin 710. Lisäksi se voi käsittää erilaisia radiopääsyverkon 5 yhteyksien multipleksointiin ja tiedon reititykseen liittyviä yksiköitä.

Verkon ohjauselementti 720 voi olla esimerkiksi UTRA:n radioverkko-ohjain (RNC). On myös mahdollista, että päätös lähetysrakojaksosta ja lähetysrakojen kestoista tehdään samassa verkkoelementissä, joka lähettää datan radiorajapinnan yli.

Tässä selostuksessa tiivistetyn lähetyksen aikana käytettävä lähetyskuvio määritel-10 lään seuraavien parametrien avulla: kunkin lähetysraon kesto lähetysjaksoissa, lähe-tysjakson kahden peräkkäisen lähetysraon välinen etäisyys, lähetysjakson tai -jaksojen kesto(t), lähetyskuvion kesto ja sen kehyksen ja aikavälin numero, josta en simmäisen lähetysjakson ensimmäinen lähetysrako alkaa. Tätä parametrijoukkoa on käytetty tässä esimerkkinä, eikä keksinnön mukainen menetelmä ole rajoitettu me-15 netelmiin, joissa lähetysrakojen sijainnit tiivistetyssä lähetyksessä määritellään näiden parametrien avulla. Parametrien nimet voivat olla erilaiset tai lähetysrakojen sijainnit tiivistetyssä lähetyksessä voivat olla määritellyt muiden parametrien avulla. Keksintö soveltuu kaikkiin menetelmiin, joissa tiettyjä lähetysrakoja toistetaan ajoittain tiivistetyn lähetyksen aikana.

20 Lisäksi keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa missä tahansa sellaisessa : solukkojärjestelmässä, jossa käytetään CDMA-tekniikkaa tiedonsiirtoyhteyksien multipleksointiin. UTRA FDD-järjestelmä on esitetty esimerkkinä sellaisista jäijes-·”: teknistä.

!!! [1] 3G TS.25.215 Physical layer measurements L..· 25 [2] TSGRl#7(99)b27, Ericsson: "Use of multiple scrambling codes in compressed mode" TSG-RAN Working Group 1 meeting 7, Hannover, Germany, Aug. 30 - Sep. ·:·! 3, 1999.

• · » » · • · * ·

Claims (23)

1. Menetelmä (600) tietyn tiedonsiirtoyhteyden ensimmäiseltä taajuudelta toiselle taajuudelle tapahtuvan taajuuksienvälisen yhteydenvaihdon valmistelemiseksi, joka käsittää seuraavat vaiheet, joissa 5. jaksoittain keskeytetään (603) datan lähetys/vastaanotto ensimmäisellä taajuudella tiettyjen lähetysrakojen ajaksi, joiden lähetysrakojen lukumäärä on vähintään yksi kunkin lähetysjakson aikana, ja käytetään tiettyä lähetysjaksojen (420, 520) sekvenssiä, ja - suoritetaan (607) mittauksia toisella taajuudella ensimmäisen taajuuden lähetysra-10 kojen aikana, tunnettu siitä, että mainittu datan lähetyksen/vastaanoton keskeyttämisvaihe käsittää alavaiheen, jossa keskeytetään (604, 606) datan lähetys/vastaanotto ainakin yhden lähetysjakson aikana tietyn lähetysraon (311, 411) ajaksi, jolla lähetysraolla on ensimmäinen kesto, ja tietyn toisen lähetysraon (312, 412) ajaksi, jolla on toinen 15 kesto, joka on eri suuri kuin ensimmäinen kesto.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää seuraavan vaiheen, jossa vastaanotetaan (608) jäijestelmätietoja toisella taajuudella ensimmäisen taajuuden lähetysraon aikana.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, 20 jossa keskeytetään datan lähetys/vastaanotto, kaikki lähetysjaksot (420, 520) ovat samanlaisia lähetysjakson ensimmäisen lähetysraon alusta saman lähetysjakson ! viimeisen lähetysraon loppuun.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, :jossa keskeytetään datan lähetys/vastaanotto, tiettyä määrää lähetysjaksoja (420, "'; 25 520) toistetaan syklisesti. > I »

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää seuraavat vaiheet, joissa » ': - koodataan alkuperäinen data ennen lähetystä, ja - lähetetään koodattu data ensimmäisissä kehyksissä (201, 301), joiden aikana lähe- ,30 tys on jatkuvaa, ja että vaihe, jossa keskeytetään datan lähetys/vastaanotto, käsittää "··. alavaiheen, jossa koodattu data lähetetään toisissa kehyksissä (302, 303, 304, 401, I ’ 402), joiden aikana koodatun datan lähetys/vastaanotto on keskeytyksissä. lg 109862

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisissä kehyksissä ja toisissa kehyksissä lähetetyn koodatun datan määrä vastaa tiettyä kiinteää alkuperäisdatan määrää.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa 5 keskeytetään datan lähetys/vastaanotto, käsittää lisäksi seuraavan alavaiheen, jossa toisissa kehyksissä lähetetty koodattu data punkturoidaan (605) niin, että ensimmäisissä kehyksissä ja toisissa kehyksissä lähetetyn koodatun datan määrä vastaa mainittua tiettyä kiinteää alkuperäisdatan määrää.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että 10. kehykset käsittävät tietyn määrän aikavälejä, - alavaiheessa, jossa keskeytetään datan lähetys/vastaanotto, lähetys/vastaanotto keskeytetään ensimmäisen keston omaavan mainitun lähetysraon aikana tiettyjen ensimmäisten kehysaikavälien (311, 411) ajaksi ja toisen keston omaavan mainitun lähetysraon aikana tiettyjen toisten kehysaikavälien (312, 313, 412) ajaksi, jotka 15 toiset aikavälit eivät ole samat aikavälit kuin ensimmäiset aikavälit.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alavaiheessa, jossa keskeytetään datan lähetys/vastaanotto, ensimmäisen keston omaava lähetys-rako (412) esiintyy kahden peräkkäisen kehyksen aikana ja toisen keston omaava lähetysrako (411) esiintyy yhden kehyksen sisällä.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen kesto '· ·' (411) on lyhyempi kuin ensimmäinen kesto (412).

.···. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäi- . · · ·. nen kesto (412) oleellisesti kaksi kertaa pidempi kuin toinen kesto (411).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oleellisesti 25 puolet lähetysraosta (412), jolla on ensimmäinen kesto, esiintyy edeltävässä kehyksessä mainituista kahdesta peräkkäisestä kehyksestä. » I

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi t · •: · ’ käsittää seuraavat vaiheet, joissa .,; j ’ - koodataan alkuperäinen data ennen lähetystä, ja : ’ ’ ’: 30 - lähetetään koodattu data ensimmäisissä kehyksissä (201), joiden aikana lähetys on jatkuvaa, ja että vaihe, jossa keskeytetään datan lähetys/vastaanotto, käsittää alavai- * » » i“. heen, jossa koodattu data lähetetään toisissa kehyksissä (401, 402), joiden aikana 1 ’ ·’ koodatun datan lähetys/vastaanotto on keskeytyksissä, ja 19 109862 - ennen lähetystä punkturoidaan (605) toisissa kehyksissä lähetetty koodattu data niin, että ensimmäisissä kehyksissä ja toisissa kehyksissä lähetetyn koodatun datan määrä vastaa tiettyä kiinteää alkuperäisdatan määrää.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se lisäksi 5 käsittää seuraavat vaiheet, joissa - päätetään (601) lähetysrakojen lukumäärä kussakin lähetysjaksossa, - päätetään (601) kunkin lähetysjakson kesto, - päätetään (601) kunkin lähetysraon kesto, - päätetään (601) lähetysrakojen väliset kestot, ja 10. lähetetään tiedot kunkin lähetysraon kestosta ja lähetysrakojen välisistä kestoista solukkoverkolta matkaviestimelle.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lähetysjakso-ja (420, 520) on kaksi kestoltaan eripituista.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaikilla lähc: 15 tysjaksoilla (420) on sama kesto.

17. Matkaviestin (700), joka käsittää - välineet (704) datan vastaanottamiseksi ensimmäisellä taajuudella, - välineet (703) datan vastaanottamisen jaksoittaiseksi keskeyttämiseksi ensimmäisellä taajuudella tiettyjen lähetysrakojen aikana, missä lähetysrakojen määrä on 20 vähintään yksi kunkin lähetysjakson aikana ja missä käytetään tiettyä lähetysjak-: ·* sosekvenssiä (420, 520), ja -välineet (703, 704) mittausten suorittamiseksi toisella taajuudella lähetysrakojen » 4 4 :: aikana, tunnettu siitä, että -välineet datan vastaanottamisen keskeyttämiseksi käsittävät välineet (706) datan 25 vastaanottamisen keskeyttämiseksi ainakin yhdessä lähetysjaksossa lähetysraon · “; ajaksi, jolla lähetysraolla on ensimmäinen kesto, ja toisen lähetysraon ajaksi, jolla on toinen kesto, missä ensimmäinen kesto on eripituinen kuin toinen kesto, ja että -matkaviestin lisäksi käsittää välineet (705) tiedon vastaanottamiseksi ainakin ... kahden lähetysraon kestoista.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se käsittää . ··. -välineet järjestelmätietojen vastaanottamiseksi toisella taajuudella ensimmäisen : ‘ taajuuden lähetysrakojen aikana, ja -välineet salauskoodiryhmän määräämiseksi vastaanotettujen järjestelmätietojen » * perusteella. 20 109862

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että se on UMTS-matkaviestin.

20. Verkkoelementti (710), joka käsittää - välineet (711) datan lähettämiseksi tietyllä taajuudella, 5. välineet (712) tiettyyn tiedonsiirtoyhteyteen liittyvän datan lähetyksen jaksoittai seksi keskeyttämiseksi tiettyjen lähetysrakojen aikana, missä lähetysrakojen määrä on vähintään yksi kunkin lähetysjakson aikana ja missä käytetään tiettyä lähetysjak-sosekvenssiä (420, 520), tunnettu siitä, että -välineet datan lähetyksen keskeyttämiseksi käsittävät välineet (715) datan vas-10 taanottamisen keskeyttämiseksi ainakin yhdessä lähetysjaksossa lähetysraon ajaksi, jolla lähetysraolla on ensimmäinen kesto, ja toisen lähetysraon ajaksi, jolla on toinen kesto, missä ensimmäinen kesto on eripituinen kuin toinen kesto, ja että -verkkoelementti lisäksi käsittää välineet (714, 716) tiedon vastaanottamiseksi ainakin kahden lähetysraon kestoista yhdessä lähetysjaksossa.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se on UTRA-verkon tukiasema.

22. Verkon ohjauselementti (720), joka käsittää - välineet (721) tietyn lähetysjaksosekvenssin määrittelemiseksi, missä lähetysrakojen määrä on vähintään yksi kussakin lähetysjaksossa, ja 20. välineet (722) lähetysjaksoja koskevan tiedon lähettämiseksi, tunnettu siitä, että -välineet lähetysjaksojen päättämiseksi käsittävät välineet (723) ainakin tietyn J lähetysraon ensimmäisen keston ja toisen lähetysraon toisen keston määrittämiseksi, •;;; missä ensimmäinen kesto on eripituinen kuin toinen kesto ja mainitut lähetysraot ';;; 1 sijaitsevat ainakin yhden lähetysjakson sisällä, ja että 25. verkon ohjauselementti lisäksi käsittää välineet (724) tiedon lähettämiseksi ainakin • < I kahden, yhdessä lähetysjaksossa sijaitsevan lähetysraon kestoista. I ·

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen verkkoelementti, tunnettu siitä, että se on . UTRA-verkon radioverkko-ohjain. I I 2i 109862