FI114275B

FI114275B - Taajuudenvälisten kanavavaihtojen hallinta

Info

Publication number: FI114275B
Application number: FI20021030A
Authority: FI
Inventors: Seppo Haemaelaeinen; Antti Lehtonen; Aku Vuoti; Jens-Ulrik Petersen
Original assignee: Nokia Corp
Priority date: 2002-05-31
Filing date: 2002-05-31
Publication date: 2004-09-15
Also published as: FI20021030A0; US20050277415A1; FI20021030A; EP1510096A1; WO2003103324A1; AU2003227791A1; US7437160B2

Description

114275

Taajuuden välisten kanavavaihtojen hallinta - Kontroll av handover mellan frekvenser

Keksintö kohdistuu yleisesti solukkoradioverkon kanavavaihtoihin (engl. hando-5 vers). Erityisesti keksintö kohdistuu taajuudenvälisten kanavavaihtojen hallintaan.

Solukkoverkoissa, joissa yhteydet erotetaan toisistaan koodijakoisen monikäyttötek-niikan (CDMA) avulla, matkaviestimen, jolla on aktiivinen yhteys verkkoon, tulisi kyetä vastaanottamaan dataa ko. yhteyteen liittyvällä radiotaajuudella käytännöllisesti katsoen koko ajan. Taajuudenvälisessä kanavavaihdossa vaihdetaan aktiivisen 10 yhteyden taajuutta. Taajuuden väliseen kanavavaihtoon voi liittyä solunvaihto, jolloin kyseessä on taajuudenvälinen kanavavaihto solujen välillä, tai taajuuden vaihto voi tapahtua solun sisällä, jolloin suoritetaan solunsisäinen taajuudenvälinen kanavavaihto. Esillä oleva keksintö soveltuu yhtä hyvin kaikkiin taajuudenvälisiin kana-vavaihtotyyppeihin. Lisäksi esillä oleva keksintö soveltuu myös järjestelmien väli-15 siin kanavavaihtoihin, joissa suoritetaan vaihto CDMArta hyödyntävästä ensimmäisestä solukkojärjestelmästä TDMA:ta (aikajakoista monikäyttöä) hyödyntävään toiseen solukkojärjestelmään. Yksi esimerkki tällaisesta kanavavaihdosta on vaihto laajakaista-CDMA-järjestelmästä GSM-järjestelmään (Global System for Mobile , > · ·. Communications).

I · ; '.: 20 Löytääkseen sopivan kohdetaajuuden taajuudenväliseen kanavavaihtoon matkavies- ·',,, ·' timen on arvioitava käytettävissä olevien kohdetaajuuksien tarjoamaa yhteyden laa- '; ‘: tua. Tämä puolestaan edellyttää, että matkaviestimen on nopeasti viritettävä radio- vastaanottimensa (tai yksi radiovastaanottimistaan, jos niitä on useampia) kullekin arvioitavalle kohdetaajuudelle tietyksi ajaksi. TDMA-järjestelmissä tämä ei ole on-25 gelma, koska matkaviestimen on joka tapauksessa lähetettävä ja vastaanotettava vain tietyissä tyypillisesti syklisesti toistuvissa aikaväleissä, joiden välillä sillä on • · aikaa virittää vastaanottimensa haluamilleen muille taajuuksille. Muissa järjestel-•; ‘ missä kuten CDMA:ssa, jossa vastaanotto ja lähetys tapahtuvat oleellisesti jatkuvas- : ti, saattaa kuitenkin olla ongelmallista löytää sopivia välejä mittauksille.

» · ”* 30 Dataa siirretään radiotiellä tyypillisesti kehyksissä (engl. frames), jotka koostuvat tietystä määrästä aikavälejä (engl. time slots). Aikaväleihin kuuluu tietty määrä merkkejä/symboleja (engl. symbols). Aikavälien määrä kehyksessä, merkkien määrä aikavälissä ja merkin kesto on tavallisesti määritelty käytettävän solukkojärjestelmän teknisissä spesifikaatioissa.

114275

On tunnettua määritellä ja käyttää nk. välitettyä moodia (engl. slotted modes) (tai tiivistettyä moodia) lähetyksessä ja vastaanotossa tiettyjen aikavälien jättämiseksi vapaiksi mittaustarkoituksiin. Välitetty moodi tarkoittaa, että sekä lähetys että vastaanotto suoritetaan vain tietyn ennalta määritetyn aikavälikuvion mukaisesti. Ku-5 vassa 1 on esitetty joukko kehysjonoja, joista kehysjono 101 vastaa ylös-linkin lähetystä normaalimoodissa, kehysjono 102 vastaa alas-linkin lähetystä normaalimoo-dissa, kehysjono 103 vastaa ylös-linkin lähetystä välitetyssä moodissa ja kehysjono 104 vastaa alas-linkin lähetystä välitetyssä moodissa. Tiivistettyjen kehysten ja niiden välisten hiljaisten jaksojen suhteelliset pituudet on määritelty käytettävän järjestö telmän spesifikaatioissa. Välitetyssä moodissa kehykset voivat kuljettaa saman määrän tai vähemmän käyttäjän dataa kuin kehykset jatkuvassa moodissa. Tyypillisesti ylös-linkin (engl. uplink) ja alas-linkin (engl. downlink) hiljaiset jaksot ovat samaan aikaan. Kuvan 1 esimerkissä hiljaiset jaksot ylös-linkissä ja alas-linkissä osuvat eri aikaan.

15 Yhden vastaanottimen matkaviestimessä välitetty vastaanotto on järkevää vastaanottimen varaamiseksi käynnissä olevan yhteyden käyttöön vain osaksi aikaa. Välitetty lähetys ei ensi katsomalta ole yhtä järkevää, mutta tavallisesti sitä voidaan edellyttää tai se voi olla jopa välttämätöntä, koska lähetin tulisi oleellisesti kytkeä pois päältä niiksi aikajaksoiksi, jolloin vastaanotin suorittaa mittauksia.

20 Taajuudenvälinen kanavavaihto tyypillisesti parantaa yhteyden laatua, kun vaihto ’; tapahtuu kohdetaajuudelle, jonka viereisellä taajuudella ei ole radiolähetintä (häiriö- : lähdettä). Koska vaihtoon liittyvät valmistelevat mittaukset käytettävissä olevilla • · kohdetaajuuksilla tyypillisesti edellyttävät välitettyä moodia, ne saattavat aiheuttaa häiriöitä muille omaa taajuutta käyttäville yhteyksille. Siksi tarvitaan menetelmää, 25 jonka avulla voidaan luotettavasti havaita taajuudenväliseen kanavavaihtoon liitty-:' ‘ : vien mittausten tarve.

Taajuudenvälisen kanavavaihdon tarve voidaan havaita määrittämällä yhteyden • · · : ·* senhetkinen laatu tai arvioimalla naapurikanavahäiriö, esimerkiksi viereisellä taa- ’...: juudella tapahtuvan radiolähetyksen aiheuttama häiriö omalle taajuudelle. Yhteyden 30 laatu tai naapurikanavahäiriö voidaan määrittää omalla taajuudella tapahtuvin mit-.···. tauksin jatkuvassa moodissa. Naapurikanavahäiriön arviointia on selostettu esimer kiksi patenttijulkaisussa WO 01/31958 AI. Tällaiset omalla taajuudella tapahtuvat *: mittaukset eivät aiheuta häiriöitä muille samaa taajuutta käyttäville yhteyksille. Kun yhteyden laatu on määritetty tai naapurikanavahäiriö arvioitu, sitä tyypillisesti ver-35 rataan ennalta asetettuun kynnysarvoon sen selvittämiseksi, onko tarvetta käynnistää valmistelevat mittaukset käytettävissä olevilla kohdetaajuuksilla. Varsinainen 3 114275 valmistelevien mittausten käynnistyksen kynnysarvo voi vaihdella, eikä sopivien kynnysarvojen määrittäminen ole välttämättä helppoa tai yksinkertaista.

Keksinnön tavoitteena on esittää joustava ja yksinkertainen menetelmä taajuudenvä-listen kanavavaihtojen hallintaan.

5 Keksinnön tavoitteet saavutetaan vertaamalla tiedonsiirtoyhteyden laatua tavoitearvoon yhteyden häiriönhallintaan perustuen. Tavoitearvo voi esimerkiksi riippua yhteyden laadun tavoitearvosta, jota käytetään alas-linkissä ulkoisen silmukan te-honsäätöön.

Keksinnön erään ensimmäisen aspektin mukaisesti toteutetaan matkaviestimen taa-10 juudenvälisten kanavavaihtojen hallintamenetelmä, jossa matkaviestimessä on jatkuva tiedonsiirtomoodi ja yhdistetty välitetty tiedonsiirto- ja mittausmoodi ja johon menetelmään kuuluvat vaiheet, joissa: - muutetaan matkaviestimen toiminta yhdistettyyn välitettyyn tiedonsiirto- ja mitta-usmoodiin taajuuden välisen kanavavaihdon valmistelemiseksi, jos ainakin sellainen 15 kriteeri täyttyy, joka määrittelee, että matkaviestimen ja matkaviestinjärjestelmän välillä jatkuvassa tiedonsiirtomoodissa tapahtuvaan tiedonsiirtoon käytettävään kanavaan liittyvän alas-linkin signaalin laatu on huonompi kuin ensimmäisen tavoite-arvon kuvaama laatu, jolloin ensimmäinen tavoitearvo riippuu eräästä toisesta tavoitearvosta, joka liittyy alas-linkin signaalin lähetystehon silmukkapohjaiseen tehon-20 säätötapaan.

\.! Keksinnön erään toisen aspektin mukaisesti toteutetaan matkaviestin, johon on jär- ’· '] jestetty jatkuva tiedonsiirtomoodi ja yhdistetty välitettyyn tiedonsiirto- ja mittaus- moodi, ja johon matkaviestimeen kuuluu : - välineet laatutekijän arvon määrittämiseksi vastaanotetulle alas-linkin signaalille, •...: 25 - välineet matkaviestimen tiedonsiirtomoodin ohjaamiseksi, - taajuudenvälisten kanavavaihtojen ohjausvälineet, jotka on järjestetty vertaamaan määritettyä laatutekijän arvoa ensimmäiseen tavoitearvoon taajuuden välisen kana- : ’": vavaihdon suorittamiseksi, .- alas-linkin tehonsäätövälineet, jotka on järjestetty vertaamaan määritettyä laatute- ’;[/ 30 kijän arvoa toiseen tavoitearvoon ja muodostamaan vertailun perusteella tehonsää- • · *···* tökomentoja, jolloin ensimmäinen tavoitearvo on järjestetty riippuvaiseksi toisesta • · · tavoitearvosta ja toinen arvo on järjestetty liittymään alas-linkin signaalin lähetyste- • « » · .'hon silmukkapohj aiseen tehonsäätöön.

• · 4 114275

Edullisesti silmukkapohjaiseen tehonsäätöön kuuluu ulomman silmukan tehonsäätö yhteyden laadun ohjaamiseksi asettamalla suljetun silmukan tehonsäädön sisäsil-mukalle jokin tavoitearvo. Silmukkapohjainen tehonsäätötapa voi myös perustua ulomman silmukan tehonsäätöön, suljetun silmukan tehonsäätöön tai avoimen sil-5 mukan tehonsäätöön.

Keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukaisesti taajuudenvälisen kanavavaihdon tarpeen määrittämiseen käytetään vastaanotetun alas-linkin signaalin laatutekijän tavoitearvoa. Kanavavaihdon ohjausmenetelmän tavoitearvo voi olla sama kuin alas-linkin ulomman silmukan tehonsäädön tavoitearvo tai se voi riippua tästä. Kun 10 alas-linkin ulomman silmukan tehonsäädön tavoitearvoa päivitetään, päivitetään tyypillisesti samalla myös kanavavaihdon ohjauksen tavoitearvoa.

Keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaan kanavavaihdon ohjausmenetelmän tavoitearvo voi olla sama kuin suurin käyttäjälle määritetty alas-linkin lähetysteho tai se voi riippua (suurimmasta) käyttäjälle määritetystä alas-linkin lähetystehosta.

15 Keksinnön vielä erään toisen suoritusmuodon mukaan kanavavaihdon ohjausmenetelmän tavoitearvo voi olla sama kuin avoimen silmukan tehonsäätöön perustuva suurin käyttäjälle määritetty ylös-linkin lähetysteho tai se voi riippua avoimen silmukan tehonsäätöön perustuvasta (suurimmasta) käyttäjälle määritetystä ylös-linkin lähetystehosta. Matkaviestimen ylös-linkin teho on asetettu riippumaan vastaanote-20 tusta pilottitehosta tai laadusta. Jos laatu ei ole riittävä, tehoa tulisi nostaa. Tämä jV; saattaa merkitä taajuudenvälisen kanavavaihdon tarvetta laadun ollessa riittämätön • · . · · ·. esimerkiksi naapurikanavahäiriön takia.

‘ * Vielä erään toisen ulomman silmukan tehonsäädön suoritusmuodon mukaan toinen

. ’ : tavoitearvo vastaa ulomman silmukan tehonsäädön BLER (Block Error Rate)/FER

I · * 25 (Frame Error Rate)/BER (Bit Error Rate) -tavoitearvoa. Ensimmäinen tavoitearvo on toisen tavoitearvon funktio, ja laatu viittaa BLER/FER/BER-mittaukseen.

’,.! Vielä erään toisen ulomman silmukan tehonsäädön suoritusmuodon mukaan toinen tavoitearvo vastaa ulomman silmukan tehonsäädöstä saatua SIR (Signal-to-Inter-: : : ference Ratio) -tavoitearvoa. Ensimmäinen tavoitearvo on toisen tavoitearvon funk- : ” ‘: 30 tio, ja laatu viittaa SIR-mittaukseen.

«

Vielä erään toisen suljetun silmukan tehonsäädön suoritusmuodon mukaan toinen •V·· tavoitearvo vastaa matkaviestinnän liikennekanavan suurinta sallittua tehoa. En simmäinen tavoitearvo on toisen tavoitearvon funktio, ja laatuna on suljetun silmukan tehonsäädön määrittelemä käyttäjäteho.

5 114275

Vielä erään toisen avoimen silmukan tehonsäädön suoritusmuodon mukaan toinen tavoitearvo vastaa järjestelmälle määritettyä pilotin (CPICH) SIR-tavoitearvoa. Ensimmäinen tavoitearvo on toisen tavoitearvon funktio ja laatu viittaa CPICH SIR -mittaukseen.

5 Vielä erään toisen avoimen silmukan tehonsäädön suoritusmuodon mukaan toinen tavoitearvo vastaa ylös-linkin suurinta sallittua tehoa. Ensimmäinen tavoitearvo on toisen tavoitearvon funktio, ja laatu viittaa avoimen silmukan tehonsäädön määrittelyyn perustuvaan ylös-linkin suurimpaan sallittuun tehoon.

Tehonsäätö on hyvin tärkeä piirre CDMA-järjestelmissä. Siksi tehonsäädön laatute-10 kijöiden sopivat tavoitearvot määritetään huolellisesti. Tätä voidaan hyödyntää käyttämällä samoja tavoitearvoja tai arvoja, jotka riippuvat alas-linkin avoimen, suljetun tai ulomman silmukan tehonsäädön tavoitearvoista esimerkiksi jonkin tunnetun funktion mukaisesti, taajuuden välisten kanavavaihtojen ohjaukseen. Viereistä taajuutta käyttävä radiolähetin tyypillisesti häiritsee voimakkaasti naapurikanavia, 15 jolloin tällaisen lähettimen lähellä ei ehkä saavuteta laatutekijän tavoitearvoa. Keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukainen menetelmä havaitsee tällaisen tilanteen, jolloin tyypillisesti käynnistetään valmistelut taajuudenvälistä kanavavaihtoa varten.

Simulointitulokset osoittavat keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukaisen me-: ’ ': 20 netelmän tehokkuuden. Tilanteessa, jossa alueella on kaksi solukkoverkkoa, ensim- mäisen solukkoverkon kanssa kommunikoivan matkaviestimen taajuudenväliset , kanavavaihdot tapahtuvat toisen solukkoverkon kanavan läheisyydessä. Tällöin keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukainen menetelmä auttaa tehokkaasti vält-, . tämään naapurikanavainterferenssiä. Lisäksi kauempana toisen solukkoverkon ka- ;,,' 25 navasta ei tapahdu käytännöllisesti katsoen lainkaan taajuuden välisiä kanavavaihto- '*·*’ ja. Keksinnön edullisten suoritusmuotojen mukainen menetelmä ei aiheuta turhia taajuudenvälisiä kanavavaihtoja ainakaan solukkoverkon kuormituksen ollessa koh-: \ · tuullinen.

Keksintöä itseään, sen toteutusta ja toimintaperiaatetta sekä lisätavoitteita ja -etuja ‘ ’ 30 selostetaan seuraavassa tiettyjen suoritusmuotojen ja oheisten piirustusten avulla.

|_ Kuva 1 esittää tunnettua välitetyn moodin periaatetta, •, *· I kuva 2 esittää eräitä lähetystehon säätöön liittyviä seikkoja, 6 114275 kuva 3a esittää eräitä lomittuviin, samaa kanavaa käyttäviin, soluihin liittyviä seikkoja, kuva 3b esittää eräitä lomittuviin solukkojärjestelmiin liittyviä seikkoja, kuva 4 esittää kaavamaisesti suljetun silmukan tehonsäätöä, 5 kuva 5 esittää keksinnön erään ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän vuokaaviota, kuva 6 esittää keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän vuokaaviota, kuva 7a esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää 10 soveltavan taajuudenvälisen kanavavaihtosimulaation tuloksia, kuva 7b esittää kuvan 7a simulaatiotuloksia yksityiskohtaisemmin, kuva 8 esittää keksinnön erään kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän vuokaaviota, kuva 9 esittää keksinnön erään neljännen edullisen suoritusmuodon mukaisen 15 menetelmän vuokaavion osaa, :kuva 10 esittää kaavamaisesti taajuudenvälistä kanavavaihtoa, jossa keksintöä [' '· voidaan soveltaa, ' · ’ kuva 11a esittää kaavamaisesti muita taajuudenvälisiä kanavavaihtoja, joissa kek- ' ‘ sintöä voidaan soveltaa, 20 kuva 11b esittää kaavamaisesti muita taajuudenvälisiä kanavavaihtoja, joissa keksintöä voidaan soveltaa, : ’.· kuva 11c esittää kaavamaisesti muita taajuudenvälisiä kanavavaihtoja, joissa kek- :: sintöä voidaan soveltaa, ja I * t ’ ·' ‘ kuva 12 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista matkaviestintä.

I I I

25 Kuva 1 käsiteltiin tekniikan tason selostuksen yhteydessä, joten seuraavassa keksin-nön suoritusmuotojen selostuksessa keskitytään kuviin 2-12. Kuvissa on käytetty I I « ’· · toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

7 114275

Keksinnön eräät suoritusmuodot liittyvät matkaviestimen ja verkon välisen tiedonsiirtoyhteyden tehonsäätöön.

Kuvassa 2 on kaavamaisesti esitetty CDMA-pohjaisen solukkoradiojärjestelmän kanava 201 ja kaksi matkaviestintä 202, 203. Kanavan 201 solu eli radiokuuluvuus-5 alue on esitetty ellipsinä 204. Ensimmäinen matkaviestin 202 on suhteellisen lähellä kanavaa 201, jolloin niiden väliseen aktiiviseen kommunikointiin riittää suhteellisen alhainen lähetysteho. Toinen matkaviestin 203 on lähellä solun rajaa, jolloin sekä matkaviestimessä 203 että kanavassa 201 täytyy käyttää paljon suurempaa lähetys-tehoa niiden välisen tiedonsiirtoyhteyden laadun varmistamiseksi. Lähetystehon 10 säätöön sekä kanavassa että matkaviestimessä käytetään sinänsä tunnettuja tehon-säätötoimintoja, joissa otetaan huomioon niiden välinen etäisyys ja siitä aiheutuva radiosignaalien vaimeneminen. Solukkoradiojärjestelmästä vastaava operaattori pyrkii mitoittamaan solut siten, että suurinta lähetystehoa ei tarvita muulloin kuin matkaviestimen sijaitessa erittäin lähellä solun rajaa.

15 Kuvassa 3a on kaavamaisesti esitetty tilanne, jossa saman CDMA-pohjaisen solukkoradiojärjestelmän kahdella kanavalla 201a ja 201b on osittain päällekkäiset solut. CDMA-pohjaiset solukkoradiojärjestelmät ovat pohjimmiltaan nk. yksitaajuusjär-jestelmiä, joissa kummankin kanavan 201a ja 201b soluissa voidaan käyttää oleellisesti samaa lähetystaajuutta. Samassa solussa sijaitsevat lähetin-vastaanottimet häi-20 ritsevät toisiaan sekä muissa soluissa sijaitsevia käyttäjiä. Koodeja valittaessa yksi ·...· tavoite on, että vastaanotossa, dekorreloitaessa halutulla käyttäjäkoodilla, häiritsevä \ signaali, jolla on alhainen korrelaatio halutun käyttäjäkoodin kanssa, säilyy laajalle hajonneena, kun taas haluttua käyttäjäkoodia vastaava signaali muuttuu kapeakais-·; * täiseksi. Käytännön CDMA-järjestelmissä käytetään useita lähetystaajuuksia useim- . I 25 missä soluissa, mutta ne muodostavat eräänlaisia päällekkäisiä yhden taajuuden ,·* , verkkoja: ellei tietyllä taajuudella esiinny liikaa häiriöitä, matkaviestimen 203, joka on aikeissa vaihtaa solua, ei tarvitse välittää kuin oleellisesti yhdestä tiedonsiirtotaa- ,v juudesta.

• · • *

Kuvassa 3b on kaavamaisesti esitetty tilanne, jossa kilpaileva teleoperaattori on ,··, 30 perustanut toisen järjestelmän kanavan 301 siten, että suhteellisen kaukana palvele- • · · vasta kanavastaan 201 sijaitseva matkaviestin 203 on melko lähellä kilpailevaa ka- I · 'navaa 301. Taajuuksien jakamisesta vastaavien viranomaisten on annettava eri taa- juus (tai eri taajuudet) kilpailevan operaattorin käyttöön. Vaikka viranomaiset anta-:. ’. | vat operaattoreille erilliset taajuudet, puutteet esimerkiksi tehovahvistimien lineaari- 35 suudessa ja vastaanottimen suodatuksessa aiheuttavat sen, että naapurikanavan lä- 8 114275 hettimet voivat häiritä vastaanottoa halutulla kaistalla. Näin ollen on mahdollista, että matkaviestin 203 havaitsee toisen kanavan 301 lähetykset häiriöinä.

Lähetystehoa säädetään sekä ylös-linkissä että alas-linkissä. Esimerkiksi alas-linkin tehonsäädössä matkaviestin voi tarkkailla vastaanotettujen signaalien laatua ja mit-5 tausten perusteella pyytää solukkoverkkoa lisäämään tai vähentämään lähetystehoa. Tehonsäätöön on kaksi perusmenetelmää: avoimen silmukan tehonsäätö ja suljetun silmukan tehonsäätö. Avoimen silmukan tehonsäätöä käytetään tyypillisesti uutta puhelua muodostettaessa, kun suljettua silmukkaa ei ole olemassa. Suljettua silmukkaa käytetään, kun radioyhteys molempiin suuntiin on muodostettu. Suljetussa 10 silmukassa käytetään ulomman silmukan algoritmia yhteyden laadun ohjaamiseen asettamalla suljetun silmukan tehonsäädön sisemmälle silmukalle jokin tavoitearvo.

Kuva 4 esittää kaavamaisesti suljetun silmukan tehonsäätöjärjestelmää. Sisempi silmukka 401 on kuvassa 4 toteutettu lähettimen 410 ja vastaanottimen 411 käsittävällä laitteistolla. Alas-linkin signaalia varten lähetin käsittää kanavan (BTS) ja vas-15 taanotin matkaviestimen (MS). Radiosignaali (430) lähetetään lähettimeltä vastaan-ottimelle ja se vastaanotetaan vastaanotinlohkossa 422. Suljetun silmukan tehonsää-töjärjestelmän sisemmässä silmukassa tavallisesti signaali-häiriösuhde SIR tai muu laatutekijä F määritetään ja sitä verrataan ennalta sovittuun tehonsäädön tavoitearvoon /'targetjPC· Tätä esittävät kuvassa 4 mittauslohko 423 ja vertailulohko 424. Sig-20 naalin laatu tai muu valittu suure lähetetään mittauslohkolta 423 vertailulohkolle ’ ·* 424, jossa mitattua suuretta verrataan tavoitearvoon. Tavoitearvo valitaan siten, että : .· esimerkiksi virheet radiokanavassa siirretyssä datassa ovat riittävän harvinaisia. Jos : ,: signaalin laatu on parempi kuin tavoitearvo, tehonsäädön komentolohkolta 425 lä- ' ': hetetään käsky vähentää lähetystehoa. Jos signaalin laatu on liian heikko, lähetetään ; 25 käsky nostaa tehoa. Lähetinlaitteistossa tehonsäätölohko 421 säätää lähetyslohkossa ; ; 420 käytettävää lähetystehoa käskyjen mukaisesti (431).

Suljetun silmukan tehonsäätöjärjestelmän ulompi silmukka 402 valitsee tavoitear- * I · • · ’ von sisemmälle silmukalle. Kuvassa 4 ulompi silmukka on esitetty toteutetuksi eril- .. · lisenä verkkoelementtinä 412, joka on esimerkiksi UMTS-järjestelmän radioverkko- 30 ohjain (RNC) tai jonkin muun solukkoradiojärjestelmän vastaava verkkoelementti.

. * ·1. Vaihtoehtoisesti ulompi silmukka voidaan toteuttaa matkaviestimessä (MS) tai sekä f · '·’ matkaviestimessä että radioverkko-ohjaimessa. Jälkimmäisessä tapauksessa radio- verkko-ohjain tyypillisesti ohjaa jollakin tavoin matkaviestimen ulomman silmukan \‘i tehonsäätöä. Ulompi silmukka tarkkailee vastaanotetun signaalin laatua. Tämä voi- 35 daan toteuttaa esimerkiksi lähettämällä tietyin välein kehysvirhesuhteen (FER) arvoja ulommalle silmukalle. Tätä kuvaa nuoli 432 kuvassa 4. Signaalinlaatulohko 9 114275 I 426 tarkistaa, onko vastaanotetun signaalin laatu riittävän hyvä. Tarvittaessa se sää- | tää ohjattavan muuttujan tavoitearvoa tavoitearvon säätölohkossa 427. Ohjattavan muuttujan uuden tavoitearvon asettamista esittää kuvassa 4 nuoli 433.

Kuvassa 5 on esitetty keksinnön erään ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mu-5 kaisen menetelmän 500 vuokaavio. Vaiheessa 501 matkaviestin toimii jatkuvassa moodissa. Tyypillisesti se mittaa vastaanotetun alas-linkin signaalin laatua ja määrittää vastaanotetulle signaalille yhteyden laatua kuvaavan laatutekijän F arvon (vaihe 502). Tämä laatutekijä F voi olla esimerkiksi signaali-häiriösuhde SIR tai energia käyttäjädatabittiä kohti jaettuna ekvivalenttisen kohinatiheyden ja interfe-10 renssin summalla Eh!(N0+Io).

Muita esimerkkejä sovellettavista laatutekijöistä ovat bittivirhesuhde (BER), lohkovirhesuhde (BLER) ja kehysvirhesuhde (FER). Vaiheessa 503 määritetään laatutekijän tavoitearvo Ftarget; tämä tavoitearvo liittyy kanavavaihtopäätöksiin. Keksinnön suoritusmuodon mukaisessa menetelmässä tämä tavoitearvo Target riippuu alas-15 linkin ulomman silmukan tehonsäädössä käytetystä laatutekijän tavoitearvosta ^target,pc? tätä esittää kuvassa 5 vaihe 504. Ehdossa 505 tarkistetaan, onko määritettyä laatutekijää F vastaava laatu huonompi kuin tavoitearvoa Ftarget vastaava laatu. Mikäli vastaanotetun signaalin laatu on riittävä, so. tyypillisesti F > Ftarget, jatketaan toimintaa jatkuvassa moodissa. Mikäli vastaanotetun signaalin laatu ei ole riittävä, 20 matkaviestin siirtyy välitetyn moodin tiedonsiirtoon, jossa on mahdollista suorittaa ' ·' mittauksia esimerkiksi taajuudenväliseen kanavavaihtoon käytettävissä olevilla koh- : .· detaajuuksilla. Tyypillisesti solukkoverkkoa on informoitava siirtymisestä välitet- :: tyyn moodiin.

> » t * %

» I

, ·, : Tavoitearvo Ftarget voi olla sama kuin tehonsäädön tavoitearvo Ftarget,PC. Vaihtoehtoi- ., ‘ 25 sesti voi riippua arvosta FtargeuPC. Voi esimerkiksi olla jokin ennalta määritelty kiinteä marginaali M (M > 0) tai arvosta FtargetipC riippuva marginaali, joka vähennetään tavoitearvosta Ftarget,pc jolloin saadaan Ftarget; so. Ftargct = Ftarget,pc - M tai Ftarget : = F(arget,pc - M^target.pc)· Lisäksi voi olla funktio f joka sitoo arvot FUrget ja Ftarget,pc : toisiinsa: Ftar get =y(Ftarget,pc)· Sopiva funktio f tai sopivat marginaalit voidaan löytää . *; *. 30 esimerkiksi simuloimalla.

Tavoitearvo Ftarget,pc voidaan päivittää esimerkiksi jokaiseen radiokehykseen tai ··· jokaiseen lomittelujaksoon. Tavoitearvo Ftarget voidaan päivittää esimerkiksi yhtä ; *. # | usein kuin tehonsäätöön liittyvä tavoitearvo Ftarget,pc· » « 10 114275

Kuten edellä kuvan 4 yhteydessä mainittiin, matkaviestin voi raportoida mitatut laatutekijän arvot solukkoverkolle, missä arvoja verrataan tavoitearvoon. Tässä tapauksessa tieto tehonsäädön tavoitearvosta siirretään solukkoverkossa tehonsäätö-järjestelmältä taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjausjärjestelmälle. Mikäli matka-5 viestin itse ohjaa taajuudenvälisiä kanavavaihtoja, alas-linkin ulomman silmukan tehonsäädön tavoitearvo siirretään tyypillisesti matkaviestimen sisällä tehonsäätö-lohkolta taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjauslohkolle.

Tämän toiminnallisuuden lisäksi menetelmään 500 kuuluvat myös vaiheet 507 ja 508. Nämä vaiheet liittyvät tiukempaan kriteeriin välitettyyn moodiin siirtymiseksi: 10 tarpeettomien taajuudenvälisten kanavavaihtojen ja erityisesti muille matkaviestimille aiheutettujen turhien häiriöiden välttämiseksi voi olla tarpeen edellyttää, että vastaanotetun signaalin laadun riittämättömyys kestää tietyn ajan. Kuvassa 5 tämä kriteeri tarkistetaan TIMER 1-laskurin avulla. Menetelmässä 500 tämä laskuri TIMER1 nollataan, so. alustetaan siten, että se alkaa uudelleen laskea tyypillisesti 15 nollasta, aina kun vastaanotetun signaalin laatu on riittävä (vaihe 508). Kun signaalin laatu on riittämätön, tarkistetaan - ennen välitettyyn moodiin siirtymistä - onko TIMER 1 käynyt loppuun, so. onko se saavuttanut tietyn ennalta asetetun arvon (vaihe 507). Jos TIMER1 on käynyt loppuun, vastaanotetun signaalin laatu on ollut riittämätön tietyn ennalta määritellyn ajan.

20 Kuvassa 5 esitetyn TIMER 1-laskurin käyttö vaiheissa 507 ja 508 on vain yksi esi-'* · ·' merkki siitä, miten voidaan tarkkailla, onko vastaanotetun signaalin laatu riittämä- : ·’ tön tietyn ennalta määritellyn ajan. Tämän tarkistuksen lisäksi tai sen asemesta on 7 mahdollista suodattaa määritetyt F:n arvot tai, jos esimerkiksi arvojen F ja Ftargct •: : vertailussa käytetään erotusta F-Ftarget, suodattaa nämä erotukset.

« I

25 Matkaviestin voi olla järjestetty suorittamaan menetelmä 500. Vaihtoehtoisesti mat-kaviestin voi raportoida määritetyt vastaanotetun alas-linkin signaalin laatutekijät solukkoverkolle, joka suorittaa vaiheet 503-506. Vaiheessa 506 solukkoverkko in-: .* formoi matkaviestintä siirtymisestä välitettyyn tiedonsiirtomoodiin. Laskuri TIMER 1 tai muut vastaavasti toimivat välineet voivat olla myös toteutetut joko . : *. 30 matkaviestimessä tai solukkoverkossa.

' · ' Kuvassa 6 on keksinnön erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisen menetel- ··· män 600 vuokaavio. Tässä menetelmässä on samat vaiheet 501-508 kuin menetel- mässä 500, mutta tässä sovelletaan eräitä lisäehtoja turhien välitettyyn moodiin siirtymisten ja taajuudenvälisten kanavavaihtojen estämiseksi. On mahdollista, että 35 vastaanotetun signaalin laatu heti taajuudenvälisen kanavavaihdon jälkeen on hyvin 11 114275 huono. Menetelmässä 600 käytetään laskuria TIMER2 estämään uusi taajuudenvä-linen kanavavaihto suhteellisen pian tehdyn taajuudenvälisen kanavavaihdon jälkeen. Kuten TIMER1, TIMER2 on vain yksi esimerkki siitä, miten voidaan varmistaa, että tietty aika on kulunut viimeisestä taajuudenvälisestä kanavavaihdosta.

5 Sen jälkeen kun matkaviestin siirtyy välitettyyn moodiin vaiheessa 505, se suorittaa mittauksia muilla taajuuksilla vaiheessa 602. Tyypillisesti näiden mittausten tuloksista riippuen tehdään vaiheessa 603 päätös taajuudenvälisen kanavavaihdon suorittamisesta. Tämän päätöksen voi tehdä matkaviestin, missä tapauksessa se pyytää solukkoverkolta taajuudenvälistä kanavavaihtoa. Tyypillisesti solukkoverkko lopul-10 ta päättää taajuudenvälisistä kanavavaihdoista. Vaihtoehtoisesti solukkoverkko voi käskeä matkaviestimen suorittaa taajuudenvälinen kanavavaihto. Kun vaihtopäätök-sen jälkeen taajuudenvälinen kanavavaihto käynnistetään, TIMER2 nollataan vaiheessa 604. Kun taajuudenvälinen kanavavaihto on suoritettu vaiheessa 605 alan ammattimiehen hyvin tuntemalla tavalla, matkaviestin siirtyy jatkuvaan toiminta-15 moodiin vaiheessa 501, Vastaanotetun signaalin laatu tyypillisesti määritetään, ellei muusta syystä, niin tehonsäätöä varten (vaihe 502). Vastaanotetun signaalin määritettyä laatutekijää ei menetelmässä 600 verrata tavoitearvoon ennen kuin ennalta määritelty aika on kulunut viimeisestä taajuudenvälisestä kanavavaihdosta (TIMER2 käynyt loppuun vaiheessa 601). Laskuri TIMER2 voidaan toteuttaa joko 20 matkaviestimessä tai solukkoverkossa. Edullisesti se toteutetaan siinä elementissä, . · · ·. joka tekee päätökset taajuudenvälisistä kanavavaihdoista.

: Kuvissa 7a ja 7b sekä taulukossa 1 on esitetty eräitä tuloksia simulaatiosta, jossa sovelletaan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista menetelmää. Simu-Ί "! laatio liittyy tilanteeseen, jossa samalla alueella toimii kaksi solukkoverkkoa. Näi- 25 den kahden solukkojärjestelmän tukiasemia on esitetty kuvissa 7a ja 7b tumman-harmaina (700) ja vaaleanharmaina (702) ympyröinä. Ensimmäisen solukkojärjestelmän kanavat (tummanharmaat ympyrät; ylin kanavarivi kuvassa 7a ja joka toinen :v< rivi kuvassa alaspäin mentäessä) sijaitsevat toisen solukkojärjestelmän (vaalean- harmaat ympyrät) solujen rajoilla ja päinvastoin. Taajuudenvälisten kanavavaihto-*;** 30 jen ohjausmenetelmä käyttää laskureita TIMER1, TIMER2, mitatut signaalinlaadut v · suodatetaan ja tavoitearvo riippuu suljetun silmukan tehonsäädön ulommalta silmu- kaita saadusta tavoitearvosta. Lisäksi taajuudenväliset kanavavaihdot ovat sokeita, '. so. niissä ei käytetä välitetyn moodin mahdollistavaa synkronointia kohdetaajuuteen (sokeita kanava vaihtoja selostetaan tarkemmin alla). Tavoitearvosta target,pc vähen-" 35 nettävä marginaali tässä simulaatiossa on 5dB. Taajuudenvälisen kanavavaihdon aiheuttavan taajuudenvälisen kanavavaihtopyynnön oletettu käsittely- ja signaloin- 12 114275 tiviive on 140 ms, SIR-mittausvirhe on 3dB ja SIR-arvot suodatetaan käyttäen 500 ms:n aikaikkunaa.

Taulukossa 1 on esitetty eräitä simulaatiotuloksia, jotka osoittavat esitetyn menetelmän toimivuuden. On huomattava, että vaikka simulaatio tehtiin lisäämällä taa-5 juudenvälisen kanavavaihdon (IFHO) suoritusviivettä sekä suuri virhe taajuudenvä-lisen kanavavaihdon mittauksiin, keksinnön mukainen taajuudenvälisen kanava-vaihdon ohjausmenetelmä on silti selvästi parempi tekniikan tasoon verrattuna. Kun taajuudenvälistä kanavavaihtoa ei suoriteta, 3,5 % ylös-linkin puheluista kärsii huonosta puhelulaadusta. Tämä johtuu osittain oman kanavan häiriöistä ja osittain naa-10 purikanavan häiriöistä. Taajuudenvälisen kanavavaihdon avulla ylös-linkin puhelu-laatu paranee: vain 3,2 % puheluista kärsii huonosta laadusta. Alas-linkissä vaikutus on voimakkaampi: huonosta laadusta kärsivien alas-linkin puhelujen osuus vähenee 7,4 %:sta 4,3 %:iin taajuudenvälisiä kanavavaihtoja käyttäen. Tätä puhelulaadun parannusta voidaan hyödyntää palvelemalla suurempaa käyttäjämäärää tai tarjoa-15 maila parempaa laatua samalle määrälle käyttäjiä.

Taulukko 1. Simulaatiotuloksia

Huonolaatuisten puhelujen Huonolaatuisten puhelujen __osuus ylös-linkissä__osuus alas-linkissä IFHO off__3,5 %__7,4 %_ O IFHO on 3,2 % 4,3 % :Kuva 7a havainnollistaa simulaatiotuloksia. Taajuudenvälisten kanavavaihtojen ... : tapahtumapaikat on merkitty tummanharmailla (700) ja vaaleanharmailla (702) pis- . ·, : 20 teillä. Kuten voidaan huomata, ensimmäisen solukkoverkon palvelemien matkavies- » ♦ tinten taajuudenväliset kanavavaihdot (tummanharmaat ympyrät ja tummanharmaat pisteet) tapahtuvat lähellä toisen solukkoverkon kanavaa (vaaleanharmaat ympyrät) ,, ja päinvastoin. Kuva 7b esittää osaa kuvasta 7a suurennettuna. Tyypillisesti naapu- : ‘ rikanavahäirintä on voimakasta lähellä viereistä taajuutta käyttävää radiolähetintä, ’... ‘ 25 eikä laatutekijän tavoitearvoa ehkä saavuteta tällaisen lähettimen lähellä. Keksinnön :' · ’: edullisten suoritusmuotojen mukainen menetelmä havaitsee tämän tilanteen, jolloin .1 ·. tyypillisesti käynnistetään valmistelut taajuudenvälistä kanavavaihtoa varten ja suo ritetaan kanavavaihto. Simulaatiossa kanavavaihdon ohjausmenetelmä auttaa tehok-• · ·: kaasti välttämään naapurikanavahäiriöitä. Lisäksi kauempana toisen solukkoverkon :: 30 kanavasta ei tapahdu käytännöllisesti katsoen lainkaan taajuudenvälisiä kanavavaih- 13 114275 toja. Turhia taajuudenvälisiä kanavavaihtoja ei aiheudu, ei ainakaan solukkoverkon kuormituksen ollessa kohtuullinen.

Tiedonsiirtoyhteyden huono laatu tietyllä taajuudella voi liittyä esimerkiksi yhteen tai useampaan seuraavista syistä: taajuuskanavalla on runsaasti muita saman soluk-5 koradioverkon yhteyksiä, joka aiheuttaa häiriöitä; matkaviestin on lähellä solun rajaa ja lähetysteho on maksimissa tai lähes maksimissa, mutta se ei riitä haluttuun lähetyksen laatuun; tai toisen solukkoradioverkon kanava (tai muu radiolähetin) lähettää naapuritaajuudella ja aiheuttaa häiriöitä yhteyden taajuudella. Taajuudenvä-lisestä kanavavaihdosta ei aina ole apua tilanteissa, joissa yhteyden laatu on huono.

10 Taajuudenvälisen kanavavaihdon valmistelutoimet saattavat jopa huonontaa tilannetta muiden yhteyksien kannalta esimerkiksi silloin, kun naapuritaajuudella ei ole radiolähetintä vaan oma taajuus on vain ruuhkainen, eikä vähemmän ruuhkaisia taajuuksia ole saatavilla. Mittaukset muilla kuin sillä taajuudella, jolla matkaviestin sillä hetkellä kommunikoi palvelevan kanavan kanssa, auttavat tarkentamaan pää-15 töstä taajuudenvälisestä kanavavaihdosta.

Kuva 8 esittää keksinnön erään kolmannen edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän vuokaaviota. Tässä menetelmässä naapurikanavahäiriötä estimoidaan (vaihe 801), ja tämän estimoidun naapurikanavahäiriön on ylitettävä ennalta määritelty kynnys (vaihe 802) ennen kuin siirrytään välitettyyn moodiin. Jos naapuri-20 kanavahäiriö, so. tyypillisesti ehkä lähellä sijaitsevan ja viereistä taajuutta käyttävän radiolähettimen aiheuttama interferenssi, on suuri, taajuudenvälinen kanavavaihto : ‘: saattaa olla keino välttää koettua suurta häiriötä.

Matkaviestin voi estimoida naapurikanavalähetysten aiheuttaman ei-ortogonaalisen . . kapeakaistaisen häiriön määrää. Se voi esimerkiksi ensin käyttää tunnettua siirto- ;,. * 25 tiehäviön periaatetta arvioidakseen ei-ortogonaalista keskinäishäiriötä, so. sitä teho- '···* komponenttia hajotuksenpurkuyksikön lähdössä, joka liittyy muihin samanaikaisiin hajaspektrilähetyksiin "omilta" tukiasemilta. Tunnettu siirtotiehäviön periaate on : ’.· esitetty patenttijulkaisussa WO 01/31958 AI, joka on liitetty tähän hakemukseen viitteenä. Vähentämällä hajotuksenpurkuyksikön kokonaislähtötehosta todellisen 30 signaalitehon, estimoidun ei-ortogonaalisen keskinäishäiriön ja sisäiset sekä ulkoi-set lämpökohinakomponentit matkaviestin saa selville ei-ortogonaalisen kapeakais- » · ':' täisen naapurikanavahäiriön.

. ·. : "Suuren" ei-ortogonaalisen kapeakaistaisen naapurikanavahäiriön kynnysarvo mää- I | ritetään edullisesti suhteellisena arvona, so. tiettynä murto-osana senhetkisestä ka- 14 114275 peakaistaisesta todellisesta signaalitehosta. Sopivin arvo löytyy kokeilemalla ja/tai simuloimalla.

Ei-ortogonaalista kapeakaistaista naapurikanavahäiriötä ei tarvitse laskea tarkkaan. Matkaviestin voi tarkkailla kapeakaistaisen häiriön kokonaistasoa ja verrata sitä 5 estimaattiin siitä, mitä ei-ortogonaalisen keskinäiskanavahäiriön tulisi olla ottaen huomioon senhetkinen siirtotiehäviön arvo. Näin ollen on mahdollista vaihtoehtoisesti määrittää ei-ortogonaalinen kapeakaistainen kokonaishäiriö vaiheessa 801 ja verrata sitä estimoituun ei-ortogonaaliseen keskinäishäiriöön vaiheessa 802.

Jos häiriö todetaan liian suureksi (vaihe 802), siirrytään välitettyyn moodiin vai-10 heessa 506. Vaiheessa 803 suoritetaan mittauksia naapurikanaville välitetyssä moodissa. Naapurikanavahäiriötä voidaan mitata suorittamalla laajakaistahäiriömittauk-sia naapurikanavahäiriöiden oletettuna lähteenä toimivassa kanavassa. Esimerkiksi RSSI (Received Signal Strength Indicator) -mittauksia voidaan suorittaa naapuri-kanavassa. Mikäli laajakaistaisen häiriön taso ylittää tavoitetason, käynnistetään 15 taajuudenvälinen kanavavaihto suoraan tai aloitetaan mittaukset käytettävissä olevilla kohdetaajuuksilla (lisätoimet vaiheessa 804). Muutoin on mahdollista, että 1) huono signaalin laatu liittyy siihen, että oma kanava on ruuhkainen tai 2) matkaviestin on poistumassa kuuluvuusalueelta. Ensimmäisessä tapauksessa taajuudenvälinen kanavavaihto vähemmän ruuhkaiselle taajuudelle tyypillisesti auttaa, joten 20 tällöin voidaan käynnistää taajuuden väliseen kanavavaihtoon johtavat mittaukset käytettävissä olevilla kohdetaajuuksilla. Jos matkaviestin on poistumassa kuulu-, vuusalueelta, solujenvälinen kanavavaihto, joka voi olla taajuudenvälinen kanava- ; vaihto, auttaa tyypillisesti tilanteissa, joissa uusi taajuus on vähemmän ruuhkainen •; : tai jos häiriö käytössä olevalle taajuudelle johtui toisen operaattorin naapurikanava- • · 25 häiriöstä.

I I I

’···* Kun varsinainen taajuudenvälinen kanavavaihto (IFHO; interfrequency handover) suoritetaan, se voi tapahtua sokeasti (ei synkronointia ennen varsinaista taajuuden-: välistä kanavavaihtoa) tai sitten voidaan suorittaa synkronointi ennen taajuudenvä- listä kanavavaihtoa. Jos vaihto tehdään sokeasti, vaihtopäätöstä seuraava pitkä synk-30 ronointijakso (jopa 10 ms) voi aiheuttaa puheluun katkoksen, jos synkronointi me-netetään. Myös yhteyden katkeamisen mahdollisuus voi olla suurempi. Sokeassa T taajuudenvälisessä kanavavaihdossa matkaviestin hyppää uudelle taajuudelle teke- mättä mitään valmisteluja kanavavaihtoa varten käyttämällä välitettyä moodia. Jos matkaviestin ei pysy synkronoituneena kanavavaihdon jälkeen (so. tahdistus uudella 35 taajuudella ei ole sama tai lähes sama kuin vanhalla taajuudella), matkaviestin suo- 15 114275 rittaa ensin synkronoinnin. Tämän synkronoinnin aikana matkaviestin ei voi lähettää eikä vastaanottaa dataa.

On edullista suorittaa synkronointi ennen varsinaista taajuudenvälistä kanavavaih-toa. Jos matkaviestin siirtyy välitettyyn moodiin mittausten suorittamiseksi käytet-5 tävissä olevilla taajuuksilla, se voi myös suorittaa synkronoinnin kanavaan välitetyssä moodissa ennen IFHO-päätöstä.

Kuvassa 9 on esitetty keksinnön erään neljännen edullisen suoritusmuodon mukaisen menetelmän 900 vuokaavion osa. Tähän menetelmään tyypillisesti kuuluvat kuvassa 5 esitetyt vaiheet 501-505, vaikkei niitä olekaan esitetty kuvassa 9. Tässä 10 menetelmässä 900 suoritetaan mittauksia käytettävissä olevilla kohdetaajuuksilla välitetyssä moodissa (vaihe 901). Synkronointi vähintään yhteen kanavaan suoritetaan vaiheessa 902. Vaiheessa 605 suoritetaan taajuudenvälinen kanavavaihto vaiheessa 603 tapahtuvan taajuudenvälisen kanavavaihtopäätöksen jälkeen.

Kuva 10 esittää kaavamaisesti erästä esimerkkiä taajuudenvälisestä kanavavaihdos-15 ta, jossa solukkoverkko tekee päätökset taajuudenvälisistä kanavavaihdoista. Jatkuvassa moodissa toimiva matkaviestin lähettää (nuoli 1001) solukkoverkolle mittaus-raporteissa tietoja senhetkisestä vastaanotetun signaalin laadusta. Taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjaus suoritetaan (1000) verkossa käyttäen esimerkiksi alas-linkin ulomman silmukan tehonsäädön tavoitearvoa taajuudenvälisten kanavavaihtojen 20 ohjauksen tavoitearvona. Sopivalla hetkellä solukkoverkko käskee matkaviestintä . suorittamaan mittauksia käytettävissä olevilla kohdetaajuuksilla (nuoli 1002). Tyy pillisesti solukkoverkko informoi matkaviestintä käytettävissä olevasta kohdetaa-: juudesta/kohdetaajuuksista. Matkaviestin siirtyy välitettyyn moodiin ja suorittaa mittauksia (1010) ainakin yhdellä käytettävissä olevalla kohdetaaj uudella. Matka-’ 25 viestin lähettää kohdetaajuuksien mittausraportit solukkoverkolle (nuoli 1003). So- ’ ·' lukkoverkko tekee päätöksen (1020) taajuudenvälisestä kanavavaihdosta, so. valit see kohdetaaj uuden ja kohdekanavan ja valmistelee valitun kohdetaaj uuden käyttöä : (1030) kyseeseen tulevissa solukkoverkon elementeissä (tyypillisesti ainakin koh- dekanavalla ja/tai kohdekanavaohjaimella tai radioverkko-ohjaimella). Tämä val-30 mistelu kestää tyypillisesti noin 100-200 ms. Sen jälkeen tyypillisesti solukkoverk-, ‘ *, ko lähettää matkaviestimelle taajuudenvälisen kanavavaihtokomennon (nuoli 1004).

I * ; Matkaviestin voi jatkaa toimintaa välitetyssä moodissa vaiheiden 1020 ja 1030 ai- kana tai se voi siirtyä jatkuvaan moodiin mittaukset suoritettuaan 1010. Vastaan-otettuaan IFHO-komennon 1004 matkaviestin suorittaa synkronoinnin (1040) valit-35 tuun kohdekanavaan kohdetaaj uudella välitetyssä moodissa. Kun synkronointivaihe 16 114275 1040 on suoritettu, matkaviestin ja verkko alkavat kommunikoida valitulla kohde-taajuudella 1050.

Matkaviestin voi kommunikoida useampien tukiasemien kanssa samanaikaisesti, so. sen aktiivinen joukko voi koostua useista tukiasemista. Kuvassa 10 synkronointi 5 uudelle taajuudelle tapahtuu sen jälkeen, kun päätös uudelle taajuudelle vaihtamisesta on tehty. Koska voi kestää pitkään ennen kuin synkronointi kaikkiin aktiiviseen joukkoon kuuluviin tukiasemiin on valmis, kuvassa 10 esitetty kanavavaihto on tyypillisesti "kova" kanavavaihto. Tämä voi tarkoittaa, että vaikka ennen taajuu-denvaihtoa matkaviestin kommunikoi usean kanavan kanssa, vain yksi kohdekanava 10 valitaan. Aktiivinen joukko, so. niiden tukiasemien joukko, joiden kanssa matkaviestin kommunikoi ennen vaihtoa, voidaan menettää kovassa kanavavaihdossa.

|

Kuvassa 10 esitetty kanavavaihto voi vaihtoehtoisesti olla sokea kanavavaihto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että taajuudenvälinen kanavavaihto on tyypillisesti solun-sisäinen kanavavaihto, so. lähdekanava on sama kuin kohdekanava ja vain taajuus 15 vaihtuu. Tyypillisesti tahdistus tietyn kanavan käyttämillä eri taajuuksilla on varsin samanlainen. Siksi on mahdollista tehdä solunsisäinen taajuudenvälinen kanava-vaihto sokeasti, mikä merkitsee, ettei synkronointia 1040 välitetyssä moodissa suoriteta. Matkaviestin ja verkko vain aloittavat kommunikoinnin valitulla kohdetaa-juudella. Tarpeen vaatiessa matkaviestin koijaa synkronointia jatkuvassa moodissa 20 uudella taajuudella vaiheen 1050 jälkeen. Sokeaan taajuudenväliseen kanavavaih- v toon voi liittyä riski, että tahdistus eri taajuuksilla poikkeaa huomattavasti. Siinä tapauksessa synkronointi jatkuvassa moodissa voi kestää odotettua pitempään ja : aiheuttaa katkoksen puheluun. Synkronointi voi kestää noin 10 ms tai jopa kauem- • min. Lisäksi yhteyden katkeamisen mahdollisuus sokeassa kanavavaihdossa voi olla ; ; 25 suurempi kuin kanavavaihdossa, jossa synkronointi 1040 tehdään ennen valitun , kohdetaajuuden käyttöönottoa. Toisaalta sokeassa kanavavaihdossa ei tarvita yli määräistä välitetyn moodin jaksoa synkronoinnin 1040 aikana ennen uuden taajuu-. , den käyttöönottoa. Kuten edellä esitettiin, joissakin tapauksissa kuitenkin synk- 1..; ronointi välitettyä moodia käyttäen sokean taajuudenvälisen kanavavaihdon jälkeen < · ';·* 30 on kuitenkin tarpeen uuden taajuuden käyttöönoton jälkeen.

* » · » » · * » »

Selvyyden vuoksi kuvissa 10-11 ja vuokaavioissa ei ole esitetty yksityiskohtia tie- • · ‘! ‘ donsiirtomoodin vaihdosta välitetyn moodin ja jatkuvan moodin välillä. Tyypillises- ..!: * ti solukkoverkon ja matkaviestimen on sovittava näistä vaihdoista tai ainakin niiden ’/: on saatava tieto toisen osapuolen aikomuksesta suorittaa moodin vaihto.

17 114275

Kuvissa 11a, 1 Ib ja 1 le on esitetty esimerkkejä taajuudenvälisistä kanavavaihdois-ta, joissa suoritetaan synkronointi ainakin yhteen käytettävissä olevaan kohdetaajuuteen ennen kanavavaihtopäätöstä. On edullista suorittaa synkronointi odotettaessa solukkoverkon päätöstä taajuudenvälisestä kanavavaihdosta ja/tai valmistella vali-5 tun kohdetaajuuden (tai valittujen kohdetaajuuksien) käyttöä. Kun päätös uuden taajuuden käyttöönotosta on tehty, uusi taajuus voidaan ottaa käyttöön käytännöllisesti katsoen heti. Suoritettaessa synkronointi sen jälkeen, kun verkko lähettää IFHO-komennon (ks. kuva 10), voi kestää satoja millisekunteja suorittaa synkronointi kaikille aktiivisen joukon tukiasemille. Vasta sitten voidaan uusi taajuus 10 ottaa käyttöön. Monissa tapauksissa voi olla tärkeää saada uusi taajuus käyttöön niin nopeasti kuin mahdollista. Tyypillisesti matkaviestin päättää suorittaa tai valmistella taajuudenvälisen kanavavaihdon havaitessaan naapurikanavahäiriöiden aiheuttamia ongelmia. Jos taajuudenvälisen kanavavaihdon valmisteluun kuluu liikaa aikaa, naapurikanavahäiriöt saattavat tulla niin pahoiksi, että yhteyden laatu 15 huononee tai - vielä pahempaa - yhteys katkeaa kokonaan.

Kuvassa 11a on esitetty taajuudenvälinen kanavavaihto, joka on muuten samanlainen kuin kuvassa 10, mutta tällä kertaa synkronointi tehdään ennen kuin matkaviestin vastaanottaa taajuudenvälisen kanavavaihtokomennon. Käyttäessään välitettyä moodia mittausten suorittamiseksi käytettävissä olevilla kohdetaajuuksilla 1010 20 matkaviestin voi suorittaa synkronoinnin 1140 välitetyssä moodissa. Mittaus käytettävissä olevalla kohdetaajuudella tyypillisesti edellyttää aikavälitahdistusta, joten on » helppoa suorittaa kehystahdistus (jota kanavavaihto edellyttää) esimerkiksi käytet-tävissä olevien kohdetaajuuksien aikavälitahdistuksen ja mittausten yhteydessä.

* ' Vaihtoehtoisesti on mahdollista että matkaviestin valitsee esimerkiksi käytettävissä ‘ * 25 olevien kohdetaajuuksien mittaustulosten perusteella, millä taajuuksilla se suorittaa . : synkronoinnin. Tässä tapauksessa synkronointi suoritetaan tyypillisesti mittausten jälkeen. Lisäksi on mahdollista, että matkaviestin suorittaa synkronoinnin useampaan kuin yhteen kanavaan. Se voi esimerkiksi suorittaa synkronoinnin kaikkiin aktiiviseen joukkoon kuuluviin tukiasemiin yhdellä tai useammalla käytettävissä 30 olevalla taajuudella. Kun mittaukset 1010 ja synkronointi 1140 on suoritettu, mat-kaviestin voi siirtyä jatkuvaan siirtomoodiin senhetkisellä taajuudella ja odottaa • f t ' taajuudenvälistä kanavavaihtokomentoa 1004 solukkoverkolta. Kun matkaviestin vastaanottaa kyseisen komennon, valittu kohdetaaj uus voidaan ottaa välittömästi ·· käyttöön 1150.

♦ t » »

* I

* · · ’· '·’ 35 Kun synkronointi 1140 tehdään ennen valitun kohdetaajuuden käyttöönottoa, on mahdollista suorittaa nk. pehmeä kanavavaihto. Tämä tarkoittaa, että taajuudenväli- 18 114275 seen kanavavaihtopäätökseen 1120 voi liittyä usean kohdekanavan valinta, eikä vain yhden kohdekanavan kuten kanavavaihtopäätöksessä 1020. Matkaviestimen aktiivinen joukko voidaan esimerkiksi säilyttää. Kohdetaajuusmittauksen perusteella voidaan myös muodostaa aktiivinen joukko, johon liittyy useita eri tukiasemia 5 kuin jo olemassa olevat kanavat.

Solukkoverkko saattaa päättää olla suorittamatta taajuudenvälistä kanavavaihtoa vaiheessa 1120. Siinä tapauksessa matkaviestin vain siirtyy jatkuvaan moodiin (tai pysyy siinä, jos se oli jo siirtynyt siihen) ja jatkaa käytössä olevalla taajuudella. Synkronointi 1140 suoritettiin tässä tapauksessa turhaan, mutta tyypillisesti se ei 10 aiheuta merkittävää häiriölisäystä eikä muutakaan haittaa verrattaessa pelkkään mittausten 1010 suorittamiseen.

Kuva 11b esittää taajuudenvälistä kanavavaihtoa, jossa taajuudenvälisen kanava-vaihdon ohjaus 1100 tapahtuu päätelaitteessa samoin kuin taajuudenväliset kanava-vaihtopäätökset 1120 tehdään päätelaitteessa. Tässä tapauksessa päätelaite eli mat-15 kaviestin (MS) ei välttämättä lähetä mittausraportteja solukkoverkolle, ei ainakaan kanavavaihdon ohjaukseen ja vaihtopäätöksiin liittyvistä syistä. Sen sijaan matkaviestimen päättäessä siirtyä välitettyyn moodiin se pyytää välitetyn moodin käyttöä solukkoverkolta (nuoli 1106). Välitettyyn moodiin siirryttyään matkaviestin tyypillisesti suorittaa mittauksia käytettävissä olevalla kohdetaajuudella tai -taajuuksilla 20 1010, tekee päätöksen taajuudenvälisestä kanavavaihdosta 1140 ja pyytää solukko- verkkoa valmistautumaan taajuudenväliseen kanavavaihtoon (nuoli 1107). Soluk-,! koverkkoa informoituaan matkaviestin suorittaa synkronoinnin 1140 valitulla koh- ; r detaajuudella valittuun kanavaan tai -asemiin, ja solukkoverkko valmistelee valitun ; i kohdetaaj uuden käytön 1130. Tyypillisesti solukkoverkko ilmoittaa matkaviestimel- ' > 25 le esimerkiksi taajuudenvälisen kanavavaihtokomennon 1004 avulla, milloin on • . aika ottaa valittu kohdetaajuus käyttöön.

Kuva 11c esittää taajuudenvälistä kanavavaihtoa, jossa taajuudenvälisen kanava-: V vaihdon ohjaus 1100 tapahtuu osittain matkaviestimessä ja osittain solukkoverkos- , 1: sa. Matkaviestin tekee johtopäätöksiä jatkuvassa moodissa suorittamistaan mittauk- , 30 sista ja pyytää taajuudenvälistä kanavavaihtoa solukkoverkolta (nuoli 1108). Sen jälkeen matkaviestin siirtyy välitettyyn moodiin ja suorittaa mittauksia 1010 ja Ί* synkronoinnin 1140 käytettävissä olevalla/olevilla kohdetaajuudella/kohdetaajuuk- .,’ silla.

* · » * * • i ·

Taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjauksessa 1000 ja 1100 voidaan käyttää laatu-35 tekijän tavoitearvoa, joka riippuu alas-linkin ulomman silmukan tehonsäädön tavoi- 19 114275 tearvosta. Synkronoinnin suorittaminen ennen taajuudenvälisen kanavavaihdon päätöstä voi vaihtoehtoisesti olla toteutettu käyttäen muita taajuudenvälisen kanava-vaihdon ohjausmenetelmiä.

Signalointisanomien nimet (kuten IFHO-komento, IFHO-valmistelu tai IFHO-5 pyyntö) on annettu vain esimerkkeinä. Solukkoverkoissa vastaava toiminnallisuus voi luonnollisesti olla toteutettu erinimisillä signalointisanomilla.

Kuva 12 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista matkaviestintä. Antenni 1201 on kytketty dupleksointilohkon 1202 kautta vastaanotinlohkolle 1203 ja lähe-tinlohkolle 1204. Vastaanotinlohkolta 1203 tulevan hyötykuormadatan nieluna ja 10 lähetinlohkolle 1204 menevän hyötykuormadatan lähteenä toimii kantataajuuslohko 1205, joka puolestaan on kytketty käyttöliittymälohkoon 1206 ihmis- tai elektronisen käyttäjän kanssa kommunikointia varten. Ohjauslohko 1207 vastaanottaa ohjaustietoja vastaanotinlohkolta 1203 ja lähettää ohjaustietoja lähetinlohkon 1204 välityksellä. Lisäksi ohjauslohko 1207 ohjaa lohkojen 1203, 1204 ja 1205 toimintaa.

15 Ohjauslohkoon kuuluu mm. taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjauslohko 1210. Tehonsäätölohko 1211 antaa tietoja alas-linkin ulomman silmukan tehonsäädön laatutekijän tavoitearvosta taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjauslohkolle 1210. Mittauslohko 1212 antaa vastaanotetulle signaalille määritettyjä laatutekijän arvoja edullisesti sekä tehonsäätölohkolle 1211 että taajuudenvälisen kanavavaihdon ohja-: 20 uslohkolle 1210. Vaihtoehtoisesti näille toiminnoille voi olla erilliset mittauslohkot.

Taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjauslohko 1210 antaa TX/RX-moodinohjaus- ’ ’ lohkolle 1215 tietoja, joiden perusteella lohko 1215 ohjaa lähetys- ja vastaanotto- moodeja. Lisäksi taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjauslohko 1210 antaa tietoja ·. ! välitetyn moodin mittauslohkolle 1213, joka vastaa mittausten suorittamisesta muil- 25 la taajuuksilla. Nämä muut taajuudet voivat olla naapuritaajuuksia tai käytettävissä olevia kohdetaajuuksia. Lohko 1213 tyypillisesti lähettää tietoja mittaustuloksista : ’ · ’: lohkolle 1110. Lisäksi ohjauslohkoon kuuluu synkronoinnin ohjauslohko 1214, joka vastaa tahdistuksesta kohdetaajuuksille. Synkronointi suoritetaan joko taajuudenvä- .:. lisen kanavavaihtopäätöksen jälkeen tai ennen sitä, jälkimmäisessä tapauksessa tyy- * « · ’; 1 ’ 30 pillisesti käytettävissä olevilla kohdetaajuuksilla suoritettavien mittausten aikana.

* · ♦ · »

Matkaviestin (MS) voi sijaita tietyn kanavan (BS) kuuluvuusalueella. Kun taajuu- > denvälinen kanavavaihto on suoritettu, tätä tiettyä kanavaa voidaan käyttää taajuu- * · · ’· denvälisen kanavavaihdon jälkeisessä kommunikoinnissa. Samoin, kun taajuuden- 20 114275 välinen kanavavaihto on suoritettu, voidaan yhtä hyvin käyttää jotakin toista kanavaa (BS) taajuudenvälisen kanavavaihdon jälkeisessä kommunikoinnissa.

Lohkot 1210, 1212, 1213, 1214 ja 1215 sisältävässä matkaviestimessä taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjauslohko 1210 voi myös käyttää joitain muita kriteereitä 5 taajuudenvälisen kanavavaihdon valmistelujen käynnistämiseksi kuin sellaisia, jotka liittyvät alas-linkin ulomman silmukan tehonsäädön tavoitearvoon.

Edellä on kuvattu keksinnön eräitä toteutuksia ja suoritusmuotoja. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei rajoitu edellä selostettujen suoritusmuotojen yksityiskohtiin, vaan sitä voidaan toteuttaa muidenkin suoritusmuotojen avulla, 10 joissa käytetään vastaavia välineitä, poikkeamatta keksinnön tunnuspiirteistä. Keksinnön suojapiiriä rajoittavat vain oheiset patenttivaatimukset.

I 1 « t

> I

Claims

1. Menetelmä matkaviestimen taajuudenvälisten kanavavaihtojen ohjaamiseksi, jossa matkaviestimessä on jatkuva tiedonsiirtomoodi ja yhdistetty välitetty tiedonsiirto- ja mittausmoodi, johon menetelmään kuuluu vaiheet, joissa: 5. muutetaan matkaviestimen toiminta yhdistettyyn välitettyyn tiedonsiirto- ja mitta- usmoodiin taajuudenvälisen kanavavaihdon valmistelemiseksi, jos ainakin sellainen kriteeri täyttyy, joka määrittelee, että matkaviestimen ja matkaviestinjärjestelmän välillä jatkuvassa tiedonsiirtomoodissa tapahtuvaan tiedonsiirtoon käytettävään kanavaan liittyvän alas-linkin signaalin laatu on huonompi kuin ensimmäisen tavoiteli) arvon edustama laatu, tunnettu siitä, että ensimmäinen tavoitearvo riippuu toisesta tavoitearvosta, joka liittyy alas-linkin signaalin lähetystehon silmukkapohjaiseen tehonsäätötapaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, johon lisäksi kuuluu vaihe, jossa: - päivitetään ensimmäinen tavoitearvo ensimmäisillä niistä ajanhetkistä, jolloin lä-15 hetystehon tehonsäätö päivittää toisen tavoitearvon.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jossa ensimmäinen tavoitearvo päivitetään jokaiseen radiokehykseen.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jossa ensimmäinen tavoitearvo , ·. päivitetään jokaiseen lomittelujaksoon. .·' 20

5. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa en- ,. /- simmäinen tavoitearvo on sama kuin toinen tavoitearvo.

> * • . 6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, jossa ensim- ;.. ’ mäinen tavoitearvo vastaa huonompaa laatua kuin toinen tavoitearvo. I t

7. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa επί : 25 simmäistä tavoitearvoa vastaavalle laadulle määritetään arvo jokaiseen aikaväliin.

; ‘ ’ 8. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa lisä- • I · (: ·* kriteeri määrittelee, että kriteerin on määrä täyttyä jonkin tietyn ensimmäisen ennal- : ‘ ”: ta määritellyn ajanjakson ajaksi.

9. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, johon li-:‘ 30 säksi kuuluu vaihe, jossa: - estimoidaan naapurikanavahäiriö siinä kanavassa, jossa kommunikointi tapahtuu jatkuvassa tiedonsiirtomoodissa. 22 114275

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, jossa mainittu naapurikanavahäi-riö estimoidaan mikäli ensimmäistä tavoitearvoa vastaavalle laadulle määritetty arvo jää alle ennalta määritellyn arvon.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, johon lisäksi kuuluu vaihe, 5 jossa: - mitataan naapurikanavan häiriö yhdistetyssä välitetyssä tiedonsiirto- ja mittaus-moodissa.

12. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, johon lisäksi kuuluu vaiheet, joissa: 10. suoritetaan taajuudenvälinen kanavavaihto toiselle kanavalle, ja -jatkuvaan moodiin toisessa kanavassa siirtymisen jälkeen estetään uusi taajuudenvälinen kanavavaihto tietyksi toiseksi ennalta määritellyksi ajaksi.

13. Minkä tahansa edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, johon lisäksi kuuluu vaihe, jossa: 15. suoritetaan valmistavia mittauksia taajuudenvälistä kanavavaihtoa varten yhdiste tyssä välitetyssä tiedonsiirto-ja mittausmoodissa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu vaihe, jossa: *. - yhdistetyssä välitetyssä tiedonsiirto- ja mittausmoodissa synkronoidaan matkavies- 20 tin vähintään yhteen kanavaan ennen kohdetaajuuden ja/tai kohdekanavan tai -ase-; mien valintaa taajuudenvälistä kanavavaihtoa varten.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, johon lisäksi kuuluu vaihe, jos- ; .: sa: -lähetetään matkaviestimeltä pyyntö (1107, 1108) taajuudenvälisestä kanavavaih-25 dosta solukkoradiojärjestelmälle, : ·, ·. j a j ossa synkronointivaihe suoritetaan pyynnön lähettämisen j älkeen.

16. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, johon lisäksi kuuluu vaihe, jos- . ’: . sa: ,···. -hipaistaan mainittujen valmistavien mittausten perusteella matkaviestimen synk- • ‘ 30 ronointi vähintään yhteen kanavaan.

17. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 14-16 mukainen menetelmä, jossa matka- • * viestin synkronoidaan vähintään yhdellä käytettävissä olevalla kohdetaajuudella kuhunkin kanavaan, johon liittyen mainitut valmistavat mittaukset suoritetaan. 23 114275

18. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 14-16 mukainen menetelmä, jossa matkaviestin synkronoidaan vähintään yhdellä käytettävissä olevalla kohdetaajuudella vähintään kahteen kanavaan.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, jossa mainitut vähintään kaksi 5 kanavaa kuuluvat matkaviestimen aktiiviseen joukkoon.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, jossa synkronointi suoritetaan kaikkiin tukiasemiin, jotka kuuluvat matkaviestimen aktiiviseen joukkoon.

21. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, johon lisäksi kuuluu vaihe, jossa: 10. suoritetaan taajuudenvälinen kanavavaihto kaikkiin tukiasemiin, jotka kuuluvat matkaviestimen aktiiviseen joukkoon.

21 114275

22. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu vaihe, jossa: - suoritetaan taajuudenvälinen kanavavaihto mainittuihin vähintään kahteen kana-15 vaan.

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa silmukkapohjaiseen tehon-säätötapaan kuuluu vähintään yksi seuraavista: ulomman silmukan tehonsäätö, suljetun silmukan tehonsäätö, avoimen silmukan tehonsäätö.

24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa silmukkapohjaiseen tehon- *. 20 säätötapaan kuuluu ulomman silmukan tehonsäätö yhteyden laadun ohjaamiseksi ,: asettamalla suljetun silmukan tehonsäädön sisemmän silmukan tavoitearvo. *

25. Menetelmä matkaviestimen taajuudenvälisen kanavavaihdon ohjaamiseksi, • jossa matkaviestimessä on jatkuva tiedonsiirtomoodi, johon menetelmään kuuluu vaiheet, joissa: » * ’ ’ _ 25 - määritetään laatutekijän arvo vastaanotetulle alas-linkin signaalille, : tunnettu siitä, että taajuudenvälinen kanavavaihto on sokea taajuudenvälinen kana- , * · \ vavaihto ja menetelmään lisäksi kuuluu vaiheet, joissa: * '1' - verrataan määritettyä laatutekijän arvoa ensimmäiseen tavoitearvoon sokean taa- :*·.· juudenvälisen kanavavaihdon suorittamiseksi, · 30. verrataan määritettyä laatutekijän arvoa toiseen tavoitearvoon, ja 24 114275 - muodostetaan vertailun perusteella tehonsäätökomentoja, jolloin ensimmäinen tavoitearvo on järjestetty riippuvaiseksi toisesta tavoitearvosta ja toinen arvo on järjestetty liittymään alas-linkin signaalin lähetystehon silmukkapohjaiseen tehonsää-tötapaan.

26. Patenttivaatimuksen 25 mukainen menetelmä, jossa sokeaan taajuudenväliseen kanavavaihtoon kuuluu vähintään yksi seuraavista: synkronisointia ei tehdä ennen varsinaista taajuudenvälistä kanavavaihtoa, synkronoinnin tavoitetaajuuteen mahdollistavaa tiivistysmoodia ei käytetä, matkaviestin on mukautettu hyppäämään uudelle taajuudelle tekemättä mitään valmisteluita kanavanvaihtoon käyttämällä tiivis-10 tettyä moodia tai synkronointia välitetyssä moodissa ei ole mukautettu suoritettavaksi.

27. Matkaviestin, johon on järjestetty jatkuva tiedonsiirtomoodi ja yhdistetty välitettyyn tiedonsiirto-ja mittausmoodi, ja johon matkaviestimeen kuuluu -välineet (1207, 1212) laatutekijän arvon määrittämiseksi vastaanotetulle alas- 15 linkin signaalille, - välineet (1207, 1215) matkaviestimen tiedonsiirtomoodin ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että matkaviestimeen lisäksi kuuluu - taajuudenvälisten kanavavaihtojen ohjausvälineet (1207, 1210), jotka on järjestetty vertaamaan määritettyä laatutekijän arvoa ensimmäiseen tavoitearvoon taajuuden- 20 välisen kanavavaihdon suorittamiseksi, - alas-linkin tehonsäätövälineet (1207, 1211), jotka on järjestetty vertaamaan määritettyä laatutekijän arvoa toiseen tavoitearvoon ja muodostamaan vertailun perusteel- 7 la tehonsäätökomentoja, jolloin ensimmäinen tavoitearvo on järjestetty riippuvai- ί seksi toisesta tavoitearvosta ja toinen arvo on järjestetty liittymään alas-linkin sig- • 25 naalin lähetystehon silmukkapohjaiseen tehonsäätöön.

28. Patenttivaatimuksen 27 mukainen matkaviestin, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu ·' .* -välineet (1207, 1214) matkaviestimen synkronoimiseksi tukiasemaan, jotka väli- ,..: neet on järjestetty suorittamaan synkronointi yhdistetyssä välitetyssä tiedonsiirto- ja . : ·. 30 mittausmoodissa ennen kohdetaajuuden ja/tai kohdekanavan (tai kohdetukiasemien) , · · ·. valintaa taajuudenvälistä kanavavaihtoa varten.

*: · 29. Matkaviestin, johon on järjestetty jatkuva tiedonsiirtomoodi ja johon kuuluu -välineet (1207, 1212) laatutekijän arvon määrittämiseksi vastaanotetulle alas- * » linkin signaalille, 35 tunnettu siitä, että matkaviestimeen lisäksi kuuluu 25 114275 - sokeiden taajuudenvälisten kanavavaihtojen ohjausvälineet (1207, 1210), jotka on järjestetty vertaamaan määritettyä laatutekijän arvoa ensimmäiseen tavoitearvoon sokean taajuudenvälisen kanavavaihdon suorittamiseksi, - alas-linkin tehonsäätövälineet (1207, 1211), jotka on järjestetty vertaamaan määri-5 tettyä laatutekijän arvoa toiseen tavoitearvoon ja muodostamaan vertailun perusteella tehonsäätökomentoja, jolloin ensimmäinen tavoitearvo on järjestetty riippuvaiseksi toisesta tavoitearvosta ja toinen arvo on järjestetty liittymään alas-linkin signaalin lähetystehon silmukkapohjaiseen tehonsäätötapaan.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen matkaviestin, jossa sokeaan taajuudenväli-10 seen kanavavaihtoon kuuluu vähintään yksi seuraa vista: synkronisointia ei tehdä ennen varsinaista taajuudenvälistä kanavavaihtoa, synkronoinnin tavoitetaajuuteen mahdollistavaa tiivistysmoodia ei käytetä, matkaviestin on mukautettu hyppäämään uudelle taajuudelle tekemättä mitään valmisteluita kanavanvaihtoon käyttämällä tiivistettyä moodia, tai synkronointia välitetyssä moodissa ei ole mukautettu suori-15 tettavaksi.