FI111110B - Menetelmä ja järjestely tiivistetyn moodin monikäyttöisyyden lisäämiseksi järjestelmien välisissä mittauksissa - Google Patents

Description

111110

Menetelmä ja järjestely tiivistetyn moodin monikäyttöisyyden lisäämiseksi järjestelmien välisissä mittauksissa - Förfarande och arrangemang för att öka det komprimerade tillständets mängsidighet för mätningar mellan systemer .

5 Keksintö kohdistuu yleisesti lähetyksen ja vastaanoton ajoitukseen solukkoradiojär-jestelmissä. Erityisesti keksintö kohdistuu kysymykseen siitä, miten tarkalleen ottaen solukkoradiojärjestelmässä toimivat matkaviestimet olisi järjestettävä käyttämään nk. tiivistettyä moodia, jossa vastaanotto ja lähetys keskeytetään toistuvasti toisiin solukkoradiojärjestelmiin kohdistuvien mittausten suorittamiseksi. Tässä pa-10 tenttihakemuksessa käytetään termiä “matkaviestin” tarkoittamaan yleisesti kaikkien solukkoradiojärjestelmien kaikkia päätelaitteita niiden mahdollisista vaihtoehtoisista nimityksistä riippumatta.

Ollakseen jatkuvasti valmiina mahdollisiin palvelevan tukiaseman vaihtoihin matkaviestimen on arvioitava käytettävissä olevien kohdetaajuuksien saavutettavissa 15 olevaa yhteyden laatua. Tämän vuoksi matkaviestimen on välttämätöntä nopeasti virittää radiovastaanottimensa (tai yhden niistä, jos se sisältää useampia radiovas-taanottimia) kullekin arvioitavalle kohdetaajuudelle tietyksi ajaksi. Aikajakoisissa monikäyttö- eli TDMA-järjestelmissä (Time Division Multiple Access) tämä ei ole ongelma, koska matkaviestimen täytyy joka tapauksessa lähettää ja vastaanottaa 20 vain tiettyjen syklisesti toistuvien aikavälien aikana, joiden aikavälien välillä sillä on aikaa virittää vastaanottimensa haluamilleen muille taajuuksille. Koodijakoisten monikäyttö- eli CDMA-järjestelmien (Code Division Multiple Access) kaltaisissa järjestelmissä, joissa vastaanotto ja lähetys ovat oleellisesti jatkuvia, voi kuitenkin : 1 olla ongelmallista löytää sopivia aikavälejä mittauksiin.

25 On tunnettua määritellä ja käyttää nk. tiivistettyä moodia lähetykseen ja vastaanottoon tiettyjen aikavälien jättämiseksi vapaaksi mittaustarkoituksiin. Tässä patenttihakemuksessa käytetään termiä “tiivistetty moodi” tarkoittamaan, että sen enempää lähetys kuin vastaanottokaan eivät ole tavanomaiseen tapaan jatkuvia, vaan niitä suoritetaan vain tietyn ennalta määritellyn taukokuvion mukaisesti. Matkaviesti- * 30 messä, joka sisältää vain yhden vastaanottimen, tiivistetty vastaanotto on tärkeää vastaanottimen varaamiseksi senhetkiselle yhteydelle vain osaksi aikaa. Tiivistetty lähetys ei ole ensi katsannolta niin tärkeää, mutta yleensä se on väistämätöntä, koska lähetin on kytkettävä pois päältä vastaanottimen suorittamien mittausten ajaksi. Lähettimeltä vuotava teho voisi helposti häiritä vastaanottimessa käynnissä olevaa 35 mittausta.

2 111110

Tiivistetty moodi ei ole ongelmaton järjestelmän kannalta. Tiivistetyssä moodissa on käytettävä suurempaa lähetystehoa kuin jatkuvassa moodissa, koska tukiaseman ja matkaviestimen välinen suljettuun silmukkaan perustuva tehonsäätö ei toimi kunnolla ja koska sama määrä informaatiota on lähetettävä lyhyemmässä ajassa. 5 CDMA-järjestelmät ovat erittäin herkkiä lähetystehon lisäykselle, koska kaikki samanaikaiset lähetykset häiritsevät toisiaan. Lisäksi optimaalisen ajoituksen varmistaminen matkaviestimen tiivistetylle moodille voi edellyttää huomattavaa määrää signalointia radiopääsyverkon verkkoelementin ja matkaviestimen välillä, ainakin jos mitattavana on useita muita tukiasemia, jotka kuuluvat eri solukkoverkkoon kuin 10 se tukiasema, johon matkaviestin sillä hetkellä on tiedonsiirtoyhteydessä.

Kuva 1 havainnollistaa viimemainittua ongelmaa käytettäessä tiivistettyä moodia siinä muodossa kuin se on määritelty 3GPP:n (3rd Generation Partnership Project) teknisessä spesifikaatiossa TS 25.215 tämän patenttihakemuksen etuoikeuspäiväyk-sen hetkellä. Kyseistä teknistä määrittelyä sovelletaan UTRA-verkon (UMTS Ter-15 restrial Radio Access; UMTS = Universal Mobile Telecommunications System) FDD-osaan (Frequency Division Duplex, taajuusjakoinen kaksisuuntaliikenne). Lä-hetystaukokuviosekvenssi määritellään koostuvaksi kahdesta lähetystaukokuviosta TGP, joita toistetaan vuorotellen. Yksittäiset TGP.t on numeroitu (#1, #2, #3, #4, #5,...), ja TGP-kuvioiden määrä lähetystaukokuviosekvenssissä on äärellinen, jol-20 loin sekvenssin viimeisen TGP:n numeron ilmoittaa TGPRC (Transmission Gap Pattern Repetition Count). Sekvenssin alkukohta ilmoitetaan TGCFN-kehysnume-rolla (Transmission Gap Connection Frame Number). Vuorottelevilla ensimmäisellä ja toisella TGP:llä voi olla eri pituus, joita ilmaisevat TGPL1 ja TGPL2 (Transmission Gap Pattern Length 1,2) ja jotka annetaan kehysten lukumääränä. Kussakin 25 TGP:ssä TGSN:n, TGL1 :n, TGL2:n ja TGD:n arvot ovat samat. Näiden määritelmät ovat seuraavat: - TGSN (Transmission Gap Starting slot Number): lähetystaukokuvion ensimmäisen radiokehyksen ensimmäisen lähetystaukoaikavälin aikavälinumero, - TGL1 (Transmission Gap Length 1): lähetystaukokuvion ensimmäisen lähetys- • - 30 tauon kesto aikaväleinä, - TGL2 (Transmission Gap Length 2): lähetystaukokuvion toisen lähetystauon kesto aikaväleinä; yhtä suuri kuin TGL1, ellei muuta ole ilmoitettu, - TGD (Transmission Gap Distance): lähetystaukokuvion kahden peräkkäisen lähetystauon aloitusaikavälien etäisyys toisistaan aikaväleinä ilmaistuna; ellei il- 35 moitettu, lähetystaukokuvio ei sisällä toista lähetystaukoa.

3 111110

Kaikki edellä esitetyt parametrit (TGSN, TGL1, TGL2, TGD, TGPL1, TGPL2, TGPRC ja TGCFN) on signaloitava matkaviestimelle yksittäisen lähetystaukoku-viosekvenssin määrittelemiseksi täydellisesti. Signalointitehtävä tulee vielä vaativammaksi, jos pyritään minimoimaan tiivistetyn moodin kokonaiskesto ja samalla 5 maksimoimaan lähetystaukojen ja lähistöllä sijaitsevien GSM-tukiasemien BSIC-lähetysten (Base Station Identity Code) ajallinen yhtenevyys. Viimemainitut tapahtuvat GSM-ylikehysrakenteen kehyksissä 1, 11, 21, 31 ja 41, ja optimitapauksessa UTRANin (UTRA Network) oletetaan tietävän, milloin lähistön GSM-tukiasemien BSIC-lähetysten odotetaan tapahtuvan. UTRA FDD -kehyksen kesto (10 ms) ei ole 10 GSM-kehyksen keston (4,615 ms) kokonaisluvullinen monikerta. Kun UTRAN päättää tietyn lähetystaukokuviosekvenssin aikataulusta, se voi vapaasti valita (FDD-aikavälin, so. 667 mikrosekunnin, tarkkuudella) vain kahden tauon sijainnin: niiden, jotka osuvat sekvenssin ensimmäiseen TGP-kuvioon. Kahdesta ensimmäisestä tauosta on sekvenssin kaikkiin muihin taukoihin kokonainen lukumäärä ke-15 hyksiä. Varmistaakseen lähetystaukojen ja BSIC-lähetysten ajallisen yhtenevyyden UTRANin on muodostettava joukko peräkkäin käytettäviä lähetystaukokuviosek-venssejä, jotka kaikki on signaloitava matkaviestimelle. Vaihtoehtoisesti lähetys-taukokuviosekvenssistä voidaan tehdä suhteellisen pitkä, jolloin ajallista yhtenevyyttä esiintyy johtuen GSM- ja UTRAN-kehysajoitusten ei-kokonaisluvullisesta 20 suhteesta. Tämä ei kuitenkaan ole suotavaa, koska muille samanaikaisille yhteyksille aiheutettu kokonaishäiriö lisääntyisi.

Matkaviestimet voivat vastaanottaa BSIC-lähetyksiä kahta tarkoitusta varten: BSIC-tunnistusta tai BSIC-uudelleenvahvistusta varten. Tässä patenttihakemuksessa käsitellyt tiivistetyn moodin järjestelyt liittyvät pääasiassa jälkimmäiseen.

25 Jotta keksinnön yleinen sovellettavuus ei kuitenkaan hämärtyisi, puhutaan yksinkertaisesti BSIC-lähetysten vastaanotosta.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on toteuttaa menetelmä ja järjestely tiivistetyn moodin ajoituksen määräämiseksi siten, että päästään lähelle optimia sekä tiivistetyn moodin lyhyessä kestossa että tiivistetyn moodin lähetystaukojen ja muilta tuki-30 asemilta tunnetusti saapuvien odotettujen lähetysten yhtenevyydessä.

' Keksinnön tavoitteet saavutetaan sallimalla tiettyjen tiivistetyn moodin ajoitukseen liittyvien lisäparametrien arvojen valinnaisuus ja signaloimalla myös näiden parametrien arvot matkaviestimelle.

4 111110

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisessä menetelmävaatimuksessa.

Keksintö kohdistuu lisäksi järjestelyyn lähetystaukokuviosekvenssin ajoituksen määrittelemiseksi solukkoradiojärjestelmän matkaviestimelle sekä järjestelyyn lähe-5 tystaukokuviosekvenssin ajoituksen ilmaisemiseksi solukkoradiojärjestelmän matkaviestimessä. Näille on tunnusomaista se, mitä on esitetty vastaavissa itsenäisissä j ärj estely vaatimuksissa.

Tunnettujen menetelmän ja järjestelmän, joiden avulla tauot aikataulutetaan lähetys-taukokuviosekvenssiin, joustamattomuus on seurausta siitä, että tietyt parametrien 10 määrittämät välit sekvenssissä toistuvat kiinteästi. Toinen joustamattomuuden syy on tiettyjen parametrien arvoalueen karkea, 10 ms:n resoluutio. Esillä olevassa keksinnössä on havaittu, että joustavuudessa voidaan saada aikaan huomattavaa paranemista sallimalla tiettyjen parametrien arvojen muuttua vuorottelevien lähetystau-kokuvioiden välillä sen sijaan, että ne pysyisivät vakioina.

15 Erityisesti UTRA FDD:n tapauksessa, jota käytettiin tekniikan tason mukaisena esimerkkinä, on havaittu, että TGSN- ja TGD-parametrien muuttumattomuus ensimmäisen ja toisen lähetystaukokuvion välillä aiheuttaa joustamattomuutta. Keksinnön mukaisesti vanhat TGSN-ja TGD-parametrit nimetään uudelleen TGSN 1- ja TGDl-parametriksi sen korostamiseksi, että ne pätevät vain ensimmäiseen lähetys-20 taukokuvioon. Vastaavasti otetaan käyttöön kaksi uutta parametriä, TGSN2 ja TGD2. Näistä TGSN2 ilmoittaa ensimmäisen lähetystaukoaikavälin aikavälinume-ron toisen lähetystaukokuvion ensimmäisessä radiokehyksessä ja TGD2 ilmoittaa kahden peräkkäisen lähetystauon aloitusaikavälien välisen ajallisen etäisyyden toisessa lähetystaukokuviossa.

25 Kun esillä olevaa keksintöä soveltava verkkoelementti on perillä lähistön muiden (kuin sen joka sillä hetkellä on yhteydessä matkaviestimeen) tukiasemien odotettavissa olevien tunnistelähetysten ajoituksesta, se laskee lähetystauoille aikataulun si-♦ ten, että suurimmillaan jopa neljä taukoa osuu yhteen odotettavissa olevien tuki- asematunnistelähetysten kanssa. Sen jälkeen se muuntaa lasketun aikataulun lähe-30 tystaukokuviosekvenssiksi niin, että mainitut neljä taukoa sijaitsevat kahdessa peräkkäisessä lähetystaukokuviossa. Yleisesti ottaen keksintöä voidaan soveltaa siten, että mainitut neljä taukoa sijaitsevat kahdessa lähetystaukokuviossa, jotka ovat mahdollisimman lähellä toisiaan mainitussa lähetystaukokuviosekvenssissä. Verkkoelementti signaloi syntyvän lähetystaukokuviosekvenssin matkaviestimelle, joka 35 toteuttaa sen ja käyttää lähetystaukoa siepatakseen kyseenä olevat tukiasematunnis- 5 111110 telähetykset. Jos matkaviestimen vastaanotettavana on enemmän kuin neljä tuki-asematunnistelähetystä tai jos niiden vastaanotto ei onnistunut ensimmäisellä kerralla, verkkoelementti voi toistaa menettelyn, kunnes matkaviestin on vastaanottanut kaikki vaadittavat tukiasematunnistelähetykset.

» 5 Keksinnölle tunnusomaisina pidetyt uudet ominaisuudet on esitetty yksityiskohtaisesti oheisissa patenttivaatimuksissa. Keksintöä itseään, sen rakennetta, toimintaperiaatetta, sekä lisätavoitteita ja -etuja selostetaan kuitenkin seuraavassa eräiden suoritusmuotojen avulla ja viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuva 1 esittää tunnettua parametrien käyttöä lähetystaukokuviosekvenssin ajoi- 10 tuksessa, kuva 2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista parametrien käyttöä lähetystaukokuviosekvenssin aj oituksessa, kuva 3 esittää ajoitusparametrien ja vastaanotettavien lähetysten tiettyjä suhteita, kuva 4 esittää kuvan 2 suoritusmuodon mukaista menetelmää, 15 kuva 5 esittää keksinnön erään toisen suoritusmuodon mukaista parametrien käyttöä lähetystaukokuviosekvenssin ajoituksessa, kuva 6 esittää kuvan 5 suoritusmuodon mukaista menetelmää, kuva 7 esittää keksinnön mukaista radioverkko-ohjainta, ja kuva 8 esittää keksinnön mukaista matkaviestintä.

20 Kuvassa 2 on käytetty käsitteitä lähetystaukokuviosekvenssi, ensimmäinen lähetys-taukokuvio ja toinen lähetystaukokuvio periaatteessa samalla tavalla kuin edellä tekniikan tason ja kuvan 1 selostuksessa: lähetystaukokuviosekvenssi koostuu vuo-: rottelevista numeroiduista ensimmäisistä ja toisista lähetystaukokuvioista siten, että numerointi, kuvassa #1, #2, #3, #4, #5, päättyy maksimiarvoon #TGPRC. Huomat-25 takoon että #TGPRC:n pienin mahdollinen arvo on 1, mikä merkitsee, että lähetystaukokuviosekvenssi voi koostua yhdestä ainoasta ensimmäisen lähetystaukokuvion esiintymisestä. Seuraavassa tutkitaan erityisesti tapauksia, joissa #TGPRC:n arvo on 2, mikä tarkoittaa, että lähetystaukokuviosekvenssi sisältää yhden kappaleen sekä ensimmäistä että toista lähetystaukokuviota. Lähetystaukokuviosekvenssin alkua on 30 merkitty parametrillä TGCFN kuten tekniikan tason mukaisessa jäijestelyssäkin.

Kuvan 2 eroavuudet tekniikan tason järjestelyyn nähden on ympyröity. Parametri TGSN1 ilmaisee ensimmäisen lähetystaukokuvion ensimmäisen radiokehyksen ensimmäisen lähetystaukoaikavälin aikavälinumeron, ja parametri TGSN2 ilmaisee toisen lähetystaukokuvion ensimmäisen radiokehyksen ensimmäisen lähetystauko-35 aikavälin aikavälinumeron. Parametri TDG1 ilmaisee ensimmäisen lähetystaukoku- 6 111110 vion kahden peräkkäisen lähetystauon aloitusaikavälien välisen etäisyyden, ja parametri TDG2 ilmaisee toisen lähetystaukokuvion kahden peräkkäisen lähetystauon aloitusaikavälien välisen etäisyyden. Parametrien TGD1 ja TGD2 arvot on ilmoitettu aikaväleinä.

5 Kuvan 2 lopuilla parametreillä on sama merkitys kuin kuvassa 1: TGL1 (Transmission Gap Length 1) ja TGL2 (Transmission Gap Length 2) ilmaisevat lähetystauko-kuvioiden ensimmäisen ja toisen lähetystauon pituuden aikaväleinä. Ellei muuta ole ilmoitettu, TGL2-parametrin arvo on sama kuin TGLl-parametrin arvo. Vuorottele-villa ensimmäisellä ja toisella lähetystaukokuviolla voi olla eri pituudet, jotka on 10 annettu parametreinä TGPL1 ja TGPL2 (Transmission Gap Pattern Length 1, 2) ja jotka on ilmoitettu kehyksinä; tässäkin TGPL2:n arvo on sama kuin TGPLl:n, ellei muuta ole ilmoitettu.

Oletetaan että UTRANin verkkoelementti tuntee lähistön GSM-tukiasemilta odotettavissa olevien BSIC-lähetysten ajoituksen. Yhden GSM-tukiaseman BSIC-lähetyk-15 set tapahtuvat 51-kehyksisen GSM-ylikehysrakenteen kehyksissä 1, 11, 21, 31 ja 41, joten tietyn N:nnen ylikehyksen 41. kehyksessä ja (N+l):nnen ylikehyksen 1. kehyksessä tapahtuvia BSIC-lähetyksiä lukuun ottamatta kahden peräkkäisen BSIC-lähetyksen ajallinen ero on 46,15 ms. Edellä mainittu pidempi ero on 50,77 ms, joten karkeasti ottaen voidaan sanoa, että jos määrätään 50 ms pituinen ajanjakso, 20 voidaan aina valita tietyn GSM-tukiaseman BSIC-lähetys siten, että se osuu mainittuun 50 ms:n jaksoon. Huomattakoon että 50 ms vastaa täsmälleen viittä UTRA FDD-kehystä.

Oletetaan seuraavaksi, että GSM-tukiasemia on neljä, jotka kaikki lähettävät omia BSIC-lähetyksiään. Oletetaan lisäksi, että nämä BSIC-lähetykset eivät ole ajallisesti 25 päällekkäisiä ja että mainitut neljä GSM-tukiasemaa sijaitsevat riittävän lähellä toisiaan, jotta UTRANin tukiaseman kanssa sillä hetkellä yhteydessä oleva matkaviestin voi vastaanottaa kaikkien neljän GSM-tukiaseman BSIC-lähetykset. Tiivistetty moodi on tarpeen, jotta matkaviestimellä on tarpeeksi lähetystaukoja BSIC-lähetysten vastaanottamiseen. Edellä esitettyjen ajoitusnäkökohtien ja BSIC-lähetysten ei-30 päällekkäisyyttä koskevan oletuksen mukaisesti UTRANin verkkoelementti voi määrittää viisi kehysjaksoa, so. 50 ms:n ajanjaksoa, lähitulevaisuudesta ja valita odotettavissa olevat neljän GSM-tukiaseman BSIC-lähetykset siten, että ne kaikki sattuvat määritetyn 50 ms jakson kohdalle. Näitä BSIC-lähetyksiä on kuvassa 3 esitetty kaavamaisesti viitenumeroilla 301, 302, 303 ja 304. Huomattakoon että kuvas-35 sa on liioiteltu kunkin BSIC-sanoman ajallista kestoa; tässä yhteydessä riittää, kun 7 111110 oletetaan, että niiden aloituskohdat (kuvassa esitettyjen lohkojen vasenmiat reunat) ovat oikein sijoitetut.

UTRANin verkkoelementin seuraava tehtävä on muodostaa lähetystaukokuvio-sekvenssi, jossa lähetystauot osuvat yhteen BSIC-lähetysten 301, 302, 303 ja 304 5 kanssa. Kuvan 3 esimerkissä on mahdollista, asettamalla #TGPRC-parametrin arvoksi kaksi, muodostaa sekvenssi, joka koostuu vain kahdesta lähetystaukokuvion esiintymisestä. Ensimmäisen lähetystaukokuvion pituudeksi tulee 20 ms (TGPL1=2), ja toisen lähetystaukokuvion pituudeksi tulee 30 ms (TGPL2=3). Jos verkkoelementin pitäisi käyttää tekniikan tason mukaista menetelmää, missä 10 TGSN-, TGL1-, TGL2- ja TGD-parametrin arvo on sama molemmissa lähetystau-kokuvioissa, se ei pystyisi sovittamaan taukoja sekvenssiin siten, että matkaviestin voisi vastaanottaa kaikki neljä BSIC-lähetystä, paitsi siinä hyvin harvinaisessa erikoistapauksessa, että ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen BSIC-lähetyksen 301 etäisyys aikaväleinä olisi täsmälleen sama kuin toisen lähetystauko-15 kuvion alun ja kolmannen BSIC-lähetyksen 303 etäisyys ja ensimmäisen 301 ja toi sen 302 BSIC-lähetyksen välinen etäisyys aikaväleinä olisi täsmälleen sama kuin kolmannen 303 ja neljännen 304 BSIC-lähetyksen välinen etäisyys.

Keksinnön mukaisesti verkkoelementti asettaa #TGPRC-parametrin arvoksi kaksi, TGPL1-parametrin arvoksi kaksi ja TGPL2-parametrin arvoksi kolme. TGSN1-20 parametrin arvoksi se asettaa suurimman mahdollisen aikavälimäärän ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen BSIC-lähetyksen 301 välillä ja TGSN2-parametrin arvoksi suurimman mahdollisen aikavälimäärän toisen lähetystaukokuvion alun ja kolmannen BSIC-lähetyksen 303 välillä. Tässä “suurin mahdollinen” ' . tarkoittaa, että lähetystauon alkaessa tämän aikavälimäärän jälkeen matkaviestimel- 25 lä on vielä riittävästi aikaa valmistautua BSIC-lähetyksen vastaanottoon tauon aikana. Vastaavasti verkkoelementti asettaa TGD1-parametrin arvoksi suurimman mahdollisen aikavälimäärän ensimmäisen lähetystauon alun ja toisen BSIC-lähetyksen 302 välillä ja TGD2-parametrin arvoksi suurimman mahdollisen aikavälimäärän toisen lähetystauon alun ja neljännen BSIC-lähetyksen 303 välillä.

• · 30 Huomattakoon, ettei lähetystaukokuviosekvenssin pituuden tarvitse olla tarkalleen viisi UTRA FDD-kehysjaksoa. Vaikka pitäytyisimmekm oletuksessa, että taukoja tarvitaan täsmälleen neljän BSIC-lähetyksen vastaanottoon, voi sattua niin, että kyseiset lähetykset sijaitsevat niin lähekkäin ajallisesti, että lähetystaukokuviosekvenssin pituus voi olla neljä UTRA FDD-kehysjaksoa tai jopa vähemmän. Varsinkin jos 35 vastaanotettavien BSIC-lähetysten määrä vähenee neljästä, on mahdollista lyhentää lähetystaukokuviosekvenssin pituutta kohti minimiä eli yhtä UTRA FDD-kehys- 8 111110 jaksoa (joka koostuu vain yhdestä lähetystaukokuviosta ja mahdollistaa enimmillään kahden BSIC-lähetyksen vastaanoton tauon aikana). Lähetystaukokuviosekvenssin pituudella ei ole ylärajaa, mutta koska on mahdollista sovittaa kaikki BSIC-lähetykset 50 ms aikajaksoon ja koska TGPL1, TGPL2, TGSN1, TGSN2, TGD1 ja 5 TGD2 pysyvät samoina koko lähetystaukokuviosekvenssin ajan, on harvoin edullista tehdä lähetystaukokuviosekvenssistä pidempi kuin viisi kehysjaksoa.

Huomattakoon myös, että parannusta tekniikan tason järjestelyyn verrattuna saadaan jo sallimalla vain toisen TGSN- ja TGD-parametreista muuttaa arvoaan lähe-tystaukokuvioiden välillä. Oletetaankin tilanne, jossa vastaanotettavana on kolme 10 BSIC-lähetystä. Tekniikan tason mukaan niiden vastaanotto olisi edellyttänyt kahden eri lähetystaukokuviosekvenssin muodostamista ja signalointia matkaviestimelle. Keksinnön mukaan yksi lähetystaukokuviosekvenssi riittää. Kolmen lähetystau-on sovittaminen mielivaltaisesti (yhden aikavälin tarkkuudella) kahden lähetystau-kokuvion sekvenssiin vaatii kolmen aikaväleittäni määritetyn parametriarvon valin-15 taa: keksinnön mukaan mahdollisia yhdistelmiä ovat TGSN1, TGD1 ja TGSN2; TGSN1, TGD1 ja TGD2; TGSN1, TGSN2 ja TGD2; ja TGD1, TGSN2 ja TGD2.

Kuva 4 esittää verkkoelementin toimintaa vuokaavion avulla. Verkkoelementin saadessa tietää, että matkaviestimen on vastaanotettava BSIC-lähetyksiä, se poistuu vaiheen 401 silmukasta ja saa asianmukaiset BSIC-lähetysaikataulut vaiheessa 402. 20 Vaiheessa 403 se tarkistaa, onko ei-limittyviä BSIC-lähetyksiä neljä kappaletta, jotka voidaan sovittaa sopivaan aikajaksoon, jonka pituus edullisesti ei ylitä 50 ms. Sovittamisella tarkoitetaan yksittäisen BSIC-lähetyksen valintaa odotettavissa olevista BSIC-lähetysten toistuvista esiintymisistä siten, että valitun yksittäisen BSIC-lähetyksen odotettavissa olevan esiintymisen ajankohta tunnetaan hyvin ja se on ha-25 lutun määritetyn ajanjakson päässä lähitulevaisuudessa.

Jos löydetään neljä odotettavissa olevaa ei-limittyvää BSIC-lähetystä, ne valitaan kaikki vaiheessa 404. Jos ei, verkkoelementti valitsee niin monta odotettavissa olevaa ei-limittyvää BSIC-lähetystä kuin se voi vaiheessa 405. Vaiheessa 406 se määrää lähitulevaisuudessa esiintyvän ajanjakson siten, että riittävästi aikaa jää lasken-30 nan loppuun suorittamiseen ja lähetystaukokuviosekvenssin tietojen signalointiin matkaviestimelle. Kyseisen ajanjakson määräämiseen liittyviä algoritmeja tunnetaan esimerkiksi tekniikan tason järjestelyistä lähetystaukokuviosekvenssien parametrien signaloimiseksi. Vaiheessa 406 verkkoelementti lisäksi sovittaa valitut BSIC-lähe-tykset määrättyyn ajanjaksoon.

9 111110

Vaiheessa 407 verkkoelementti muodostaa valittujen BSIC-lähetysten vastaanottoon tarkoitettua lähetystaukokuviosekvenssiä määrittävät parametriarvot, jotka se vaiheessa 408 signaloi matkaviestimelle ja sen kanssa yhteydessä olevalle tukiasemalle. Signalointi voidaan suorittaa tekniikan tasosta tunnettujen periaatteiden mu-5 kaisesti, joskin signaloitavia parametrejä on nyt hieman enemmän. Signaloinnin jälkeen verkkoelementti tarkistaa vaiheessa 409, jäikö jäljelle sellaisia BSIC-lähetyk-siä, joita ei vielä ole sovitettu lähetystaukokuviosekvenssiin. Myönteisessä tapauksessa se palaa vaiheeseen 403 valitsemaan jäljelle jääneiden joukosta, ja jos jäljelle ei jäänyt yhtään, verkkoelementti palaa vaiheesta 409 vaiheeseen 401.

10 Keksinnön tähän mennessä selostetuissa suoritusmuodoissa on esitetty, miten enimmillään neljä lähetystaukoa voidaan sovittaa vapaasti (yhden aikavälin, so. 667 mik-rosekunnin, tarkkuudella) lähetystaukokuviosekvenssiin. Keksinnön ajatusta voidaan kuitenkin laajentaa kuvan 5 esittämällä tavalla. Siinä on määritelty, kuten tekniikan tason tapauksessa, jossa määriteltiin kaksi vuorotellen käytettävää lähetys-15 taukokuviota, kaikkiaan kolme lähetystaukokuviota, jotka täyttävät lähetystaukoku-viosekvenssin syklisesti toistuvalla tavalla. Ensimmäisen ja toisen lähetystaukoku-vion ajallisen pituuden määrittävien TGPL1- ja TPGL2-parametrien lisäksi siinä on määritelty TGPL3-parametri, joka määrittää kolmannen lähetystaukokuvion ajallisen pituuden. Kaikki lähetystaukokuvioiden pituudet on ilmoitettu kehyksinä, ja 20 TGPL2- ja TGPL3-parametrien arvot ovat yhtä suuret kuin TGPLl-parametrin arvo, ellei muuta ole ilmoitettu. Ensimmäisen ja toisen lähetystauon kesto kussakin lähetystaukokuviossa vastaa TGL1-ja TGL2-parametrien arvoja, ja ne on ilmoitettu aikaväleinä. TGL2-parametrin arvo on sama kuin TGL1-parametrin arvo, ellei muu--, ta ole ilmoitettu.

25 Kuvan 3 uudet parametrit, jotka mahdollistavat viidennen ja kuudennen lähetystauon riippumattoman sovittamisen sekvenssiin aikavälin suuruisella ajoitustarkkuu-della, ovat TGSN3 (Transmission Gap Starting slot Number 3) ja TGD3 (Transmission Gap Distance 3). Edellä esitetyistä kuvien 2 ja 3 selostuksista voidaan helposti päätellä, miten ne mahdollistavat enimmillään kuuden itsenäisen BSIC-lähetyksen 30 vastaanoton yksinkertaisen, kaikkien kolmen lähetystaukokuvion yksittäisistä peräkkäisistä esiintymisistä koostuvan lähetystaukokuviosekvenssin aikana. Huomat-. takoon ettei kolmen lähetystaukokuvion käyttö välttämättä pidennä kuvan 3 selos tuksen yhteydessä mainittua 50 ms aikaikkunaa, jos vähintään yhden lähetystaukokuvion pituudeksi jää vain yksi UTRA FDD-kehys.

35 Periaatteessa olisi mahdollista jatkaa laajentamista neljään, viiteen tai vieläkin useampaan itsenäisesti määriteltävään lähetystaukokuvioon sekvenssissä. Kuvassa 5 10 111110 esitetty kolmen lähetystaukokuvion määrä on kuitenkin tärkeä, sillä sitä vastaava kuuden itsenäisesti määriteltävän lähetystauon määrä on juuri sama kuin GSM:ssä määritelty maksimimäärä yksittäisen matkaviestimen vastaanotettavissa ja uudel-leenvahvistettavissa olevia BSIC-lähetyksiä.

5 Kuvassa 6 on esitetty muunnelma edellä kuvassa 4 esitetystä menetelmästä. Vaiheet 601 ja 602 ovat samat kuin vaiheet 401 ja 402 kuvassa 4. Vaiheessa 603 verkkoelementti tutkii, kuinka monta ei-limittyvää BSIC-lähetystä se voisi sovittaa lähetys-taukokuviosekvenssiin. Jos tällaisten ei-limittyvien BSIC-lähetysten määrä ei ylitä kahta, verkkoelementti valitsee vain yhden lähetystaukokuvion sekvenssiin vaihees-10 sa 604. Jos ei-limittyvien BSIC-lähetysten määrä on kolme tai neljä, verkkoelementti valitsee sekvenssiin kaksi lähetystaukokuviota vaiheessa 605. Jos ei-limittyvien BSIC-lähetysten määrä on viisi tai kuusi, verkkoelementti valitsee sekvenssiin kolme lähetystaukokuviota vaiheessa 606. Lähetystaukokuvioiden määrän valittu-aan verkkoelementti järjestää aikajakson lähetystaukokuviosekvenssille ja sovittaa 15 BSIC-Iähetykset aikajaksoon vaiheessa 607. Vaiheet 608, 609 ja 610 vastaavat kuvan 4 vaiheita 407, 408 ja 409 sillä poikkeuksella, että vaiheessa 609 signaloitavien parametrien määrä voi nyt vaihdella enemmän kuin aiemmin vaiheessa 408, koska nyt on mahdollista käyttää jopa kolmea eri lähetystaukokuviota.

Seuraavaan taulukkoon on koottu tiivistetysti tietoja tähän mennessä selostetuista 20 parametreistä, samoin kuin eräistä muistakin parametreistä, joita voidaan käyttää yhdessä edellä selostettujen parametrien kanssa.

Tietoalkio/Ryhmä Tyyppi ja arvoalue Kuvaus_ ' TGCFN Kokonaisluku (0..255) Lähetystaukokuviosekvenssin ensim mäisen kuvion ensimmäisen kehyk- ___sen kehysnumero_ TGMP Luettelo(TDD-mittaus, Lähetystaukokuviosekvenssin mit- FDD-mittaus, GSM- taustarkoitus

yhteyden RSSI-mit-taus, GSM Initial BSIC-tunnistus, GSM

__BSIC uudelleenvahv)__ TGPRC Kokonaisluku (1..63, Lähetystaukokuvioiden lukumäärä _ääretön)_lähetystaukokuviosekvenssissä_ 11 111110

Tietoalkio/Ryhmä Tyyppi ja arvoalue Kuvaus_

Tietoalkio/Ryhmä Tyyppi ja arvoalue Kuvaus_ TGSN1 Kokonaisluku (0.. 14) Lähetystauon aloitusaikavälinumero 1.

* TGSN2 Kokonaisluku (0.. 14) Lähetystauon aloitusaikavälinumero 2.

Ensimmäisen iähetystaukoaikavälin aikavälinumero toisessa kuviossa.

Jos ei mainittu, niin TGSN2 = __TGSN1,_ TGSN3 Kokonaisluku (0.. 14) Lähetystauon aloitusaikavälinumero 3.

Ensimmäisen Iähetystaukoaikavälin aikavälinumero kolmannessa kuviossa.

Jos ei mainittu, niin TGSN3 = __TGSNL_ TGL1 Kokonaisluku( 1.. 14) Lähetystaukokuvion ensimmäisen lä- ___hetystauon pituus aikaväleinä_ TGL2 Kokonaisluku (1..14) Lähetystaukokuvion toisen lähetys- tauon pituus aikaväleinä. Jos ei mai- ___nittu, niin TGL2=TGL1,_ TGD1 Kokonaisluku(15..269, Lähetystaukoväli ilmoittaa, kuinka määrittelemätön) monta aikaväliä on ensimmäisen lä hetystaukokuvion kahden peräkkäisen lähetystauon aloitusaikavälien välissä. Jos lähetystaukokuviossa on vain yksi lähetystauko, tämä parametri asetetaan arvoon “määrittele- ___mätön”_ TGD2 Kokonaisluku(15..269, Lähetystaukoväli ilmoittaa, kuinka ; määrittelemätön) monta aikaväliä on toisen lähetystau kokuvion kahden peräkkäisen lähetystauon aloitusaikavälien välissä.

Jos lähetystaukokuviossa on vain yksi lähetystauko, tämä parametri asetetaan arvoon “määrittelemätön”.

Jos ei mainittu, niin TGD2 = “määrit- ___telemätön”_ . TGD3 Kokonaisluku(15..269, Lähetystaukoväli ilmoittaa, kuinka määrittelemätön) monta aikaväliä on kolmannen lähe tystaukokuvion kahden peräkkäisen lähetystauon aloitusaikavälien välis- k sä. Jos lähetystaukokuviossa on vain yksi lähetystauko, tämä parametri asetetaan arvoon “määrittelemätön”.

Jos ei mainittu, niin TGD3 = “määrit- ___telemätön”._ TGPL1 Kokonaisluku (1..144) Ensimmäisen lähetystaukokuvion pi- ___tuus_ 12 111110

Tietoalkio/Ryhmä Tyyppi ja arvoalue Kuvaus_

Tietoalkio/Ryhmä Tyyppi ja arvoalue Kuvaus_ TGPL2 Kokonaisluku (1.. 144) Toisen lähetystaukokuvion pituus.

___Jos ei mainittu, niin TGPL2=TGPL1 TGPL3 Kokonaisluku (1.. 144, Kolmannen lähetystaukokuvion pi- määrittelemätön) tuus. Jos ei mainittu, niin TGPL3= ’’määrittelemätön”, so. kolmatta ku- ___viota ei käytetä._ RPP Luettelo (moodi 0, Toipumisjaksontehonsäätömooditii- moodi 1). vistetyn kehyksen lähetystaukoa seu- raavassa kehyksessä. Ilmoittaa, käytetäänkö normaalia tehonsäätömoo- ____dia vai tiivistettyä tehonsäätömoodia ITP Luettelo (moodi 0, Ylössuunnan tehonsäätömenetelmä, moodi 1). j ota käytetään laskemaan tiivistetyn moodin tauon jälkeen käytettävä lä- _________hetysteho_ UL/DL moodi Luettelo (vain UL, Määrittelee onko käytössä vain DL, vain DL, UL/DL) vain UL vai yhdistetty UL/DL -tiivis- ____tetty moodi_

Edellä kuvatun toiminnan suorittava verkkoelementti on tyypillisesti radioverkko-ohjain (RNC). Kuvassa 7 on esitetty solukkoradioverkon, tarkemmin sanoen WCDMA:ta käyttävän UTRAN-verkon, tyypillisen radioverkko-ohjaimen toimin-5 nallinen rakenne. Luonnollisestikaan keksinnön käyttö ei rajoitu pelkästään mainittuun verkkoon. Keksintöä voidaan soveltaa myös muun tyyppisissä solukkoradioverkoissa.

Kuvan 7 radioverkko-ohjain RNC sisältää SFU-yksikön (Switching Fabric Unit) 701, johon voidaan kytkeä useita ohjausprosessoriyksiköitä. Luotettavuutta paran-10 netaan tyypillisesti järjestämällä laitteistotason redundanssia rinnakkaisten varmis-tusyksiköiden avulla. Multipleksereitä (MXU) 702 voidaan käyttää usean prosesso-riyksikön ja SFU.n 701 välissä sovittamaan prosessoriyksiköiden alemmat bittino-peudet SFU-tuloporttien suurempiin bittinopeuksiin. Verkkoliitännän toteuttavat NIU-yksiköt (Network Interface Unit) 703 ovat vastuussa fyysisen tason yhteyksistä 15 eri rajapintoihin (esimerkiksi Iub-rajapinta Node B -solmuihin, Iur-rajapinta muihin radioverkko-ohjaimiin, Iu-rajapinta ydinverkon solmuihin). OMU-yksikkö (Operations and Maintenance Unit) 704 sisältää RNC:n konfigurointi- ja vikatiedot ja siihen voidaan muodostaa yhteys ulkoisesta käyttö- ja kunnossapitokeskuksesta. Signal ointiyksiköt SU (Signalling Units) 705 toteuttavat kaikki RNC:n edellyttämät 20 ohjaus- ja käyttäjätason protokollat. Näin keksintö voidaan toteuttaa RNC.ssä signa-lointiyksiköissä järjestämällä niihin algoritmit, jotka toteuttavat edellä kuvien 4 ja 6 yhteydessä selostetun menetelmän. Signalointiyksiköiden järjestäminen suoritta- 13 111110 maan tiettyjä algoritmeja on sinänsä tunnettua, koska myös kuvan 1 mukainen tekniikan tason järjestelykin edellytti tiettyjen algoritmien suorittamista niissä.

Kuvassa 8 on esitetty kaavamaisesti keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen matkaviestimen tiettyjä osia. Antenni 801 on kytketty dupleksointilohkon 802 kaut-* 5 ta vastaanotinlohkolle 803 ja lähetinlohkolle 804. Hyötykuormadatan nieluna vas- taanotinlohkolta 803 ja hyötykuormadatan lähteenä lähetinlohkolle 804 toimii kan-tataajuuslohko 805, joka puolestaan on kytketty käyttöliittymälohkoon 806 ihmis-tai elektronisen käyttäjän kanssa kommunikointia varten. Ohjauslohko 807 vastaanottaa ohjaustietoja vastaanotinlohkolta 803 ja lähettää ohjaustietoja lähetinlohkon 10 804 kautta. Lisäksi ohjauslohko 807 ohjaa lohkojen 803, 804 ja 805 toimintaa.

Keksinnön mukaisesti ohjauslohko 807 sisältää kriteerilohkon 810, joka sisältää kriteerit, jotka yhdessä tehonsäätölohkolta 811 ja mittauslohkolta 812 saatujen tulosten kanssa määrittävät, mikä lähetysmoodi lähetysmoodiohjauslohkon 813 tulisi asettaa, mikä vastaanottomoodi vastaanottomoodiohjauslohkon 814 tulisi asettaa ja milloin 15 tukiasemanvaihto-ohjauslohko 815 pitäisi komentaa suorittamaan palvelevan tukiaseman vaihto. Osa kriteerilohkon 810 verkolta vastaanottamasta signalointilähet-teestä muodostuu parametriryhmistä, jotka välittävät tiivistetyn moodin tietoja. TGCFN-parametri välittää tietyn lähetystaukokuviosekvenssin aloituskriteerin, ja muut edellä selostetut parametrit välittävät eri ajoitustekijät. Keksinnön mukaisesti 20 kriteerilohko 810, lähetysmoodiohjauslohko 813 ja vastaanottomoodiohjauslohko 814 on järjestetty yhdessä ohjaamaan matkaviestimen toimintaa tiivistetyn moodin aikana niin, että lähetystauot pidetään ja BSIC-vastaanotto suoritetaan parametriar-vojen määrääminä sopivina hetkinä.

► · <, Tässä patenttihakemuksessa esitettyjen esimerkinomaisten suoritusmuotojen ei pidä 25 tulkita asettavan rajoituksia oheisten patenttivaatimusten sovellettavuudelle. Verbiä “sisältää” on käytetty tässä patenttihakemuksessa avoimena määreenä, joka ei sulje pois tässä esittämättömien ominaisuuksien olemassaoloa. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyjä ominaisuuksia voidaan keskenään vapaasti yhdistellä, ellei ..· toisin ole mainittu.

k 30

Claims (10)

14 111110

1. Menetelmä lähetystaukokuviosekvenssin ajoituksen ilmaisemiseksi (408, 609) solukkoradiojärjestelmän matkaviestimelle, joka menetelmä sisältää vaiheet, joissa: - ilmaistaan (408, 609) lähetystaukokuviosekvenssin aloitushetki (TGCFN), 5. ilmaistaan (408, 609) lähetystaukokuvioiden esiintymisten kokonaismäärä (#T GPRC) lähetystaukokuviosekvenssissä, - ilmaistaan (408, 609) tietyn lähetystaukokuviosekvenssissä esiintyvän ensimmäisen (TGPL1) ja toisen (TGPL2) lähetystaukokuvion pituus, ja - ilmaistaan ensimmäiseen ja toiseen lähetystaukokuvioon sovitettavien lähetystau-10 kojen pituudet (TGL1, TGL2); tunnettu siitä, että se käsittää vaiheen, jossa ilmaistaan (408, 609) toisistaan riippumattomasti kolme seuraavista: a) ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN1), 15 b) toisen lähetystaukokuvion alun ja toisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN2), c) ensimmäisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD1), ja d) toisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen 20 lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää vaiheen, jossa ilmaistaan (408, 609) kaikki neljä kohdista a), b), c) ja d) toisistaan riippumattomasti. • I

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää 25 vaiheet, joissa - ilmaistaan (408, 609) tietyn lähetystaukokuviosekvenssissä esiintyvän kolmannen (TGPL3) lähetystaukokuvion pituus, ja - ilmaistaan (408, 609) toisistaan riippumattomasti viisi seuraavista: a) ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen lähetystaukokuvion ajalli- » 30 sesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN1), b) toisen lähetystaukokuvion alun ja toisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN2), c) ensimmäisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD1), 35 d) toisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD2), 15 111110 e) kolmannen lähetystaukokuvion alun ja kolmannen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN3), ja f) kolmannen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD3).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää vaiheen, jossa ilmaistaan (408, 609) kaikki kuusi kohdista a), b), c), d), e) ja f) toisistaan riippumatta.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se sisältää vaiheet, joissa: 10 -havaitaan (401, 601) matkaviestimen tarve vastaanottaa BSIC-lähetyksiä GSM-järjestelmän tietyiltä tukiasemilta, - saadaan (402,602) BSIC-lähetysten aikataulut GSM-järjestelmän tukiasemilta, - määritetään (406, 607) tietty tuleva ajanjakso, - muodostetaan (403, 404, 405, 406, 603, 604, 605, 606, 607) lähetystaukokuvio-15 sekvenssi, joka sisältää tiettyjä lähetystaukoja, joihin sovitetaan tiettyjä odotettavissa olevia GSM-järjestelmän tukiasemien BSIC-lähetyksiä siten, että kun lähetystau-kokuviosekvenssi suoritetaan määritetyn tulevan ajanjakson aikana, lähetystauot osuvat samaan aikaan odotettujen GSM-järjestelmän tukiasemien BSIC-lähetysten kanssa, ja 20 -ilmaistaan (408, 609) muodostetun lähetystaukokuviosekvenssin ajoitus matkaviestimelle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa, jossa havaitaan (401, 601) matkaviestimen tarve vastaanottaa BSIC-lähetyksiä, ha-vakaan matkaviestimen tarve BSIC-uudelleenvahvistukseen. 25 7. Järjestely lähetystaukokuviosekvenssin ajoituksen määrittelemiseksi solukko- radiojärjestelmän matkaviestimelle, joka järjestely sisältää: - välineet (705) lähetystaukokuviosekvenssin aloitushetken (TGCFN) määrittelemiseksi, : -välineet (705) lähetystaukokuviosekvenssissä esiintyvien lähetystaukokuvioiden 30 kokonaismäärän (#TGPRC) määrittelemiseksi, - välineet (705) lähetystaukokuviosekvenssin aikana esiintyvien tietyn ensimmäisen % (TGPL1) ja toisen (TGPL2) lähetystaukokuvion pituuden määrittelemiseksi, ja - välineet (705) ensimmäiseen ja toiseen lähetystaukokuvioon sovitettavien lähetys-taukojen (TGLl, TGL2) pituuksien määrittelemiseksi; 16 111110 tunnettu siitä, että se sisältää välineet (705), joilla määritellään toisistaan riippumattomasti ainakin kolme seuraavista: a) ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN1), 5 b) toisen lähetystaukokuvion alun ja toisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN2), c) ensimmäisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD1), ja d) toisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen 10 lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD2).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että se sisältää: - välineet (705) lähetystaukokuviosekvenssin aikana esiintyvän tietyn kolmannen (TGPL3) lähetystaukokuvion pituuden määrittelemiseksi, ja - välineet (705), joilla määritellään toisistaan riippumattomasti ainakin viisi seuraa-15 vista: a) ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN1), b) toisen lähetystaukokuvion alun ja toisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN2), 20 c) ensimmäisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD1), d) toisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD2), e) kolmannen lähetystaukokuvion alun ja kolmannen lähetystaukokuvion ajallisesti : *' 25 ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN3), ja f) kolmannen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD3).

9. Järjestely lähetystaukokuviosekvenssin ajoituksen ilmaisemiseksi solukkora-diojärjestelmän matkaviestimessä, joka järjestely sisältää: ;·· 30 -välineet (810, 813, 814) lähetystaukokuviosekvenssin aloitushetken (TGCFN) il maisemiseksi, -välineet (810, 813, 814) lähetystaukokuviosekvenssissä esiintyvien lähetystauko-kuvioiden kokonaismäärän (#TGPRC) ilmaisemiseksi, - välineet (810, 813, 814) lähetystaukokuviosekvenssin aikana esiintyvien tietyn en-35 simmäisen (TGPL1) ja toisen (TGPL2) lähetystaukokuvion pituuden ilmaisemiseksi, ja 17 111110 - välineet (810, 813, 814) ensimmäiseen ja toiseen lähetystaukokuvioon sovitettavien lähetystaukojen (TGL1, TGL2) pituuksien ilmaisemiseksi; tunnettu siitä, että se sisältää välineet (810, 813, 814), joilla määritellään toisistaan riippumattomasti ainakin kolme seuraavista: 5 a) ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN1), b) toisen lähetystaukokuvion alun ja toisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN2), c) ensimmäisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallises- 10 ti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD1), ja d) toisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD2).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että se käsittää: - välineet (810, 813, 814) lähetystaukokuviosekvenssin aikana esiintyvän tietyn kol-15 mannen (TGPL3) lähetystaukokuvion pituuden määrittelemiseksi, ja -välineet (810, 813, 814), joilla määritellään toisistaan riippumattomasti ainakin viisi seuraavista: a) ensimmäisen lähetystaukokuvion alun ja ensimmäisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN1), 20 b) toisen lähetystaukokuvion alun ja toisen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN2), c) ensimmäisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD1), d) toisen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen :* 25 lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD2), e) kolmannen lähetystaukokuvion alun ja kolmannen lähetystaukokuvion ajallisesti ensimmäisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGSN3), ja f) kolmannen lähetystaukokuvion tietyn ajallisesti ensimmäisen ja tietyn ajallisesti toisen lähetystauon alun välinen etäisyys (TGD3). 30