FI112562B - Mittausaukkojen määrittäminen keskinäistaajuksien mittauksessa - Google Patents

Description

112562

Mittausaukkojen määrittäminen keskinäistaajuuksien mittauksessa

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy keskinäistaajuuksien mittaamiseen taajuusjako-5 kanavointia (FDD, Frequency Division Duplex) käyttävässä matkaviestinjärjestelmässä ja erityisesti mainittujen mittausten suorittamiseksi luotavien mittaus-aukkojen määrittämiseen koodijakomonikäyttöteknologiaa (CDMA, Code Division Multiple Access) käyttävässä järjestelmässä.

Ns. kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmissä, joista käyte-10 tään ainakin nimityksiä UMTS (Universal Mobile Telephone System) ja IMT-2000 (International Mobile Telephone System), tullaan radiotiellä käyttämään laajakaistaista koodijakomonikäyttöteknologiaa eli WCDMA-teknologiaa. WCDMA-järjestelmässä solun kaikki matkaviestimet käyttävät matkaviestimeltä tukiasemalle olevalla siirtotiellä keskenään samaa taajuutta ja taas vastaa-15 vasti tukiasemalta matkaviestimelle olevalla siirtotiellä keskenään samaa taajuutta. VVCDMA-järjestelmä voidaan matkaviestinjärjestelmien yhteydessä toteuttaa joko taajuusjakokanavointina (FDD) tai aikajakokanavointina (TDD, Time Division Duplex).

FDD-tyyppisessä VVCDMA-järjestelmässä uplink- (matkaviestimeltä 20 tukiasemalle) ja downlink-suunnan (tukiasemalta matkaviestimelle) lähetykset • .·’ ovat toisistaan riippumattomia. Näin ollen myöskään tukiasemien ei tarvitse ol- la keskenään synkronoituja. CDMA-järjestelmille on kuitenkin tyypillistä down-:· link-lähetyksen suorittaminen samanaikaisesti usealta tukiasemalta yhdelle : ‘; matkaviestimelle, jota lähetystä matkaviestimen vastaanotin on järjestetty vas- ,··. 25 taanottamaan. Tästä järjestelystä käytetään termiä pehmeä (soft) handover, .*··. jonka tilanteen hallitsemiseksi matkaviestimen tulee suorittaa erilaisia para metrien mittauksia sekä uplink- että downlink-suunnan yhteyksille. Vastaavan-.. , laisia mittauksia käytetään myös esimerkiksi matkaviestimen sijainnin päivityk- : ' seen ja handover-tilanteissa WCDMA- ja GSM-järjestelmien välillä.

1 · : 30 Matkaviestimen vastaanotin on tyypillisesti järjestetty vastaanotta maan vain yhtä taajuutta samanaikaisesti, jolloin matkaviestimeen riittää yhdet . vastaanottovälineet eikä vastaanottovälineisiin tarvitse suunnitella antenni- diversiteettiä, mikä on edullista sekä kustannusten että matkaviestimen yksinkertaisemman rakenteen kannalta. Matkaviestin voidaan myös suunnitella kä-35 sittämään useammat vastaanottovälineet (ns. dual receiver), joihin yleensä lii- 2 112562 tetään antennidiversiteettiä. Tällainen matkaviestin on kuitenkin kalliimpi ja monimutkaisempi toteuttaa.

Täten edellä kuvatut parametrien mittaukset voidaan suorittaa tyypillisessä yhden vastaanottimen matkaviestimessä vain silloin, kun lähetystä ei 5 ole. Tämä pätee myös dual-receiver-vastaanottimissa silloin, kun toiset lähe-tys/vastaanottovälineet lähettävät lähes samalla taajuudella, millä toiset lähe-tys/vastaanottovälineet suorittavat mittauksia. FDD-tyyppisessä WCDMA-järjestelmässä lähetys katkaistaan hetkeksi luomalla kehykseen ns. aukko, jonka aikana lähetys on keskeytetty. Tämä tapahtuu käyttämällä ns. kompres-10 soitua moodia (compressed mode t. slotted mode), jossa normaalisti 10 ms pituisessa kehyksessä lähetettävä informaatio lähetetään lyhyemmässä ajassa. Koska sama informaatio lähetetään lyhyemmässä ajassa, jää kehykseen aukko, jonka aikana voidaan siten suorittaa edellä kuvattuja parametrien mittauksia. Mittaustilanteesta ja lähettimen ominaisuuksista riippuen kompressoitua 15 moodia käytetään joko vain uplink- tai vain downlink- lähetyksissä tai voidaan käyttää myös yhdistettyä uplink/downlink kompressoitua moodia.

Kompressoidussa moodissa aukko voidaan luoda lähetykseen ainakin kolmella eri tavalla: punkturoimalla lähetettävää dataa, puolittamalla ha-jotustekijä (spreading factor) tai puskuroimalla lähetettävä data hetkeksi 20 ylemmille protokollakerroksille. Matkaviestimelle signaloidaan jokin edellä mainituista kompressoidun moodin menetelmistä käytettäväksi. WCDMA-: järjestelmässä käytössä olevilla punkturointimenetelmillä voidaan maksimis- : saan poistaa n. kolmannes lähetettävistä biteistä, jolloin 15 aikaväliä käsittäni* vää kehykseen voidaan kompressoidussa moodissa luoda maksimissaan vii- 25 den aikavälin mittainen aukko. Näin pitkä aukko on kuitenkin usein mahdoton-ta luoda, koska punkturointia käytetään myös datanopeuksien sovittamiseen tavallisessa lähetyksessä, jolloin tämä vie osan punkturointikapasiteetista ja kompressoidun moodin aukko jää lyhyemmäksi kuin viisi aikaväliä. Puolittamalla hajotustekijä saadaan datanopeus kaksinkertaistettua, jolloin 15 aikavä-,: 30 Iin kehykseen voidaan luoda jopa seitsemän aikavälin mittainen aukko. Tällöin '·;’ lähetystehoa joudutaan nostamaan, jotta vastaanotettavan signaalin signaa- li/häiriö-suhde pysyy olennaisesti vakiona. Datan puskuroiminen ylemmille protokollakerroksille on mahdollista vain ei-reaaliaikaisilla yhteyksillä, kuten alhaisen palvelulaadun (QoS, Quality of Service) pakettidatalähetyksissä.

35 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on se, että useissa mittauk sissa, kuten esimerkiksi UMTS:n ja GSM:n välisissä handover-mittauksissa, 112562 3 olisi edullista käyttää pidempää mittausaukkoa kuin edellä mainittua maksimissaan seitsemän aikavälin mittaista aukkoa. Pidempi aukko saadaan aikaiseksi asettamalla kaksi aukkoa peräkkäin siten, että ensimmäinen aukko on ensimmäisen aikavälikehyksen lopussa ja toinen aukko seuraavan aikavälike-5 hyksen alussa. Punkturointimenetelmää käyttäen näin voidaan luoda maksimissaan 10 aikaväliä pitkä aukko, mutta maksimipunkturointi kompressoidussa moodissa ei ole mahdollisen datanopeuksien sovittamisen takia aina mahdollista. Puolittamalla hajotustekijä saadaan aikaiseksi jopa 14 aikaväliä pitkä aukko, mutta tällöin lähetystehoa joudutaan nostamaan jo kahden kehyksen 10 ajalta, mistä aiheutuu häiriöitä myös muiden saman solun matkaviestimien lähetyksille, jolloin myös nämä joutuvat nostamaan lähetystehoa häiriön kompensoimiseksi. Datan puskurointia ylemmillä kerroksilla taas ei voida käyttää reaaliaikaisilla yhteyksillä.

Keksinnön lyhyt selostus 15 Keksinnön tavoitteena on kehittää parannettu menetelmä mittaus- aukkojen määrittämiseksi ja menetelmän toteuttava laitteisto. Keksinnön toteutusmuotona esitetään menetelmä mittausaukkojen määrittämiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman ja ainakin yhden langattoman päätelaitteen, joiden välisessä tiedonsiirrossa 20 muodostetaan mittausaukkoja usealla vaihtoehtoisella tavalla, joka menetelmä käsittää: määritetään päätelaitteelle mittauskuvioparametrit, jotka määrittävät mittausaukon muodostustavan ja lähetetään tukiaseman kautta mittauskuvioparametrit päätelaitteelle. Menetelmälle on tunnusomaista se, että määritetään *: mainitulle päätelaitteelle yhtenäinen mittausaukko, joka käsittää peräkkäisten 25 aikavälien muodostamat mittausaukot kahdessa eri aikavälikehyksessä siten, että ensimmäisen ja toisen aikavälikehyksen käsittämät mittausaukot on muodostettu eri mittausaukon muodostustavalla.

Keksinnön kohteena on myös langaton tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman ja ainakin yhden langattoman päätelait-30 teen, joiden välisessä tiedonsiirrossa mittausaukkoja on järjestetty muodostettavaksi usealla vaihtoehtoisella tavalla, joka tietoliikennejärjestelmä on järjestetty määrittämään päätelaitteelle mittauskuvioparametrit, jotka määrittävät mittausaukon muodostustavan ja lähettämään mittauskuvioparametrit tukiaseman kautta päätelaitteelle. Tietoliikennejärjestelmälle on tunnusomaista 35 se, että se on järjestetty määrittämään mainitulle päätelaitteelle yhtenäinen mittausaukko, joka käsittää peräkkäisten aikavälien muodostamat mittausau- 4 11256? kot kahdessa eri aikavälikehyksessä siten, että ensimmäisen ja toisen aikavä-likehyksen käsittämät mittausaukot on muodostettu eri mittausaukon muodos-tustavalla.

Edelleen keksinnön kohteena on langattoman tietoliikennejärjestel-5 män päätelaite, joka käsittää vastaanottimen tietoliikennejärjestelmän muodostamien mittauskuvioparametrien vastaanottamiseksi ja prosessointivälineet aukkojen sovittamiseksi mittauskuvioparametrien mukaisesti aikavälikehyk-seen. Päätelaitteelle on tunnusomaista, että mainitut prosessointivälineet on lisäksi järjestetty muodostamaan yhtenäinen mittausaukko, joka käsittää pe-10 räkkäisten aikavälien muodostamat mittausaukot kahdessa eri aikavälikehyksessä siten, että ensimmäisen ja toisen aikavälikehyksen käsittämät mittaus-aukot on muodostettu eri mittausaukon muodostustavalla.

Keksinnön kohteena on vielä langattoman tietoliikennejärjestelmän tukiasema, johon on toiminnallisesti kytketty välineet mittauskuvioparametrien 15 määrittämiseksi päätelaitteille, jotka mittauskuvioparametrit määrittävät mittausaukon muodostustavan useasta eri vaihtoehdosta, ja joka tukiasema käsittää lähettimen mittauskuvioiden lähettämiseksi päätelaitteille. Tukiasemalle on tunnusomaista se, että mainittuun tukiasemaan toiminnallisesti kytketyt mainitut välineet mittauskuvioparametrien määrittämiseksi on järjestetty määrittä-20 mään mainitulle päätelaitteelle yhtenäinen mittausaukko, joka käsittää peräkkäisten aikavälien muodostamat mittausaukot kahdessa eri aikavälikehykses-• ‘ sä siten, että ensimmäisen ja toisen aikavälikehyksen käsittämät mittausaukot on muodostettu eri mittausaukon muodostustavalla.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patentti-: 25 vaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että erityisesti kompressoidussa moodis-sa suoritettavissa mittauksissa, joissa tarvittava mittausaukko käsittää aikavälejä kahdesta peräkkäisestä aikavälikehyksestä, mittausaukkojen muodostukseen eri aikavälikehyksissä käytetään eri aukon muodostusmenetelmää. Me-30 netelmä on tyypillisesti jokin seuraavista: lähetettävän datan punkturointi, hajo-tustekijän puolitus tai lähetettävän datan puskurointi ylemmille protokollaker-roksille. Myös muita mahdollisia mittausaukon muodostusmenetelmiä voidaan käyttää.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että ra-35 joittamalla hajotustekijän puolitusmenetelmän käyttäminen vain yhteen aikavä-likehykseen vähennetään matkaviestimien korkeammalla lähetysteholla järjes- 112562 5 telmään kohdistamaa häiriötä. Tällöin edelleen etuna on se, että järjestelmän keskimääräinen lähetysteho pysyy alhaisena, mikä parantaa järjestelmän kapasiteettia. Lisäksi etuna on se, että menetelmää voidaan käyttää myös lyhyiden mittausaukkojen muodostamisen.

5 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista kuvio 1 esittää UMTS-matkaviestinjärjestelmän rakennetta yksinkertaistettuna lohkokaaviona; 10 kuvio 2 esittää erästä VVCDMA-järjestelmän radioyhteydellä käytet tävää kehysrakennetta; kuvio 3 havainnollistaa keksinnön mukaista mittausaukon muodostusta; ja kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen radiojärjestelmän ja matkavies-15 timen rakennetta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Keksintöä voidaan käyttää kaikissa langattomissa tietoliikennejärjestelmissä, joissa luodaan mittausaukkoja lähetykseen erilaisten mittausten suorittamiseksi. Esimerkeissä kuvataan keksinnön käyttöä laajakaistaista koo-20 dijakoista monikäyttömenetelmää käyttävässä universaalissa matkapu- ; : *. helinjärjestelmässä, keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta.

Viitaten kuvioon 1 selostetaan UMTS-matkapuhelinjärjestelmän ra-' · ·, kennetta. Kuvio 1 sisältää vain keksinnön selittämisen kannalta oleelliset loh- ;; kot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että tavanomaiseen mat- ;;; 25 kapuhelinjärjestelmään sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joiden ’·*· tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Matkapuhelinjärjestelmän pääosat ovat runkoverkko (core network) CN, UMTS-matkapuhelinjärjestelmän maan-; päällinen radioverkko (UMTS terrestrial radio access network) UTRAN ja mat- ·,,,·* kaviestin tai tilaajapäätelaite (user equipment) UE. CN.n ja UTRAN.in välinen 30 rajapinta on nimeltään lu, ja UTRAN:in ja UE:n välinen ilmarajapinta on nimeltään Uu.

UTRAN muodostuu tyypillisesti useista radioverkkoalijärjestelmistä \ : (radio network subsystem) RNS, joiden välinen rajapinta on nimeltään lur (ei : kuvattu). RNS muodostuu radioverkkokontrollerista (radio network controller) 35 RNC ja yhdestä tai useammasta B-solmusta (node B) B. RNC:n ja B:n välinen 112562 6 rajapinta on nimeltään lub. B-solmun kuuluvuusaluetta eli solua merkitään kuviossa 1 C:llä.

Tilaajapäätelaite UE voi olla esimerkiksi kiinteästi sijoitettu, ajoneuvoon sijoitettu tai kannettava mukana pidettävä päätelaite. Radioverkon infra-5 struktuuri UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä RNS eli tukiasemajärjestelmistä. Radioverkkoalijärjestelmä RNS muodostuu radioverkkokontrol-lerista RNC eli tukiasemaohjaimesta ja sen ohjauksessa olevasta ainakin yhdestä B-solmusta B eli tukiasemasta.

Tukiasemassa B on multiplekseri 114, lähetinvastaanottimia 116, ja 10 ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvastaanottimien 116 ja multiplekserin 114 toimintaa. Multiplekserillä 114 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimen 116 käyttämät liikenne-ja ohjauskanavat siirtoyhteydelle lub.

Tukiaseman B lähetinvastaanottimista 116 on yhteys antenniyksik-köön 120, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys Uu tilaajapäätelaittee-15 seen UE. Kaksisuuntaisessa radioyhteydessä Uu siirrettävien kehysten rakenne on tarkasti määritelty.

Tukiasemaohjain RNC käsittää ryhmäkytkentäkentän 110 ja ohjausyksikön 112. Ryhmäkytkentäkenttää 110 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman B ja tukiasemaohjaimen 20 RNC muodostamaan tukiasemajärjestelmään kuuluu lisäksi transkooderi 108. Tukiasemaohjaimen RNC ja tukiaseman B välinen työnjako ja fyysinen raken-: ne voivat vaihdella toteutuksesta riippuen. Tyypillisesti tukiasema B huolehtii :.i,: edellä kuvatulla tavalla radiotien toteutuksesta. Tukiasemaohjain RNC hallin- , t;: · noi tyypillisesti seuraavia asioita: radioresurssien hallinta, solujen välisen kana- 25 vanvaihdon kontrolli, tehonsäätö, ajastus ja synkronointi, tilaajapäätelaitteen : ' ‘: kutsuminen (paging).

Transkooderi 108 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matkapuhelinkeskusta 106, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen ., siirtää matkapuhelinjärjestelmän muodossa transkooderin 108 ja tukiasemaoh- 30 jaimen RNC välillä. Transkooderi 108 muuntaa yleisen puhelinverkon ja radio-; ‘ puhelinverkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkora-' : dioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin.

Tässä ei tarkemmin kuvata vaadittavia laitteistoja, mutta voidaan kuitenkin to-35 deta, ettei muulle datalle kuin puheelle suoriteta muunnosta transkooderissa 7 11256? 108. Ohjausyksikkö 112 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, tilastotietojen keräystä ja signalointia.

Runkoverkko CN muodostuu UTRAN:in ulkopuolisesta matkapuhelinjärjestelmään kuuluvusta infrastruktuurista. Kuviossa 1 kuvataan runkover-5 kon CN laitteista matkapuhelinkeskus 106 ja yhdyskäytävämatkapuhelinkes-kus 104, joka hoitaa matkapuhelinjärjestelmän yhteydet ulkopuoliseen maailmaan, kuten yleiseen analogiseen 101 (PSTN, Public Switched Telephone Network) tai digitaaliseen 102 (ISDN, Integrated Services Digital Network) puhelinverkkoon tai Internetiin 103. On huomattava, että UMTS-järjestelmä on 10 suunniteltu siten, että runkoverkko CN voi olla identtinen esimerkiksi GSM-järjestelmän runkoverkon kanssa, jolloin koko verkkoinfrastruktuuria ei tarvitse rakentaa uudelleen.

Kuviossa 2 esitetään FDD-tyyppisen VVCDMA-järjestelmän kehys-rakennetta fyysisessä kanavassa. Kehykset 240A, 240B, 240C, 240D nume-15 roidaan juoksevasti 1 - 72, ja ne muodostavat 720 millisekunnin pituisen su-perkehyksen. Tämän superkehyksen pituus on GSM-järjestelmän multikehyk-sen monikerta (6x120 ms), mikä osaltaan mahdollistaa GSM-runkoverkon käytön WCDMA-järjestelmässä. Yhden kehyksen 240 pituus on 10 millisekuntia. Kehys 240 jaetaan viiteentoista (0-14) väliin 230A, 230B, 230C, 230D. Yhden 20 välin 230C pituus on 2560 chipiä eli n. 0.666 millisekuntia. Yksi väli 230 vastaa tyypillisesti yhtä tehonsäätöperiodia, jonka aikana tehoa säädetään esimerkiksi yksi desibeli ylös- tai alaspäin.

Fyysiset kanavat jaetaan eri tyyppeihin, käsittäen yleiset fyysiset kanavat (common) ja dedikoidut fyysiset kanavat (dedicated).

; 25 Yleisissä fyysisissä kanavissa kuljetetaan seuraavia kuljetuskanavia

, (transport channel): PCH (Paging Channel), BCH (Broadcast Channel), RACH

(Random Access Channel), ja FACH (Forward Access Channel).

Dedikoidut fyysiset kanavat muodostuvat dedikoiduista fyysisistä datakanavista (dedicated physical data channel, DPDCH) 210 ja dedikoiduista 30 fyysisistä kontrollikanavista (dedicated physical control channel, DPCCH) 212. DPDCH:ia 210 käytetään kuljettamaan dedikoituja kontrollikanavia eli dataa 200, joka on generoitu OSI:n (Open Systems Interconnection) kakkoskerrok-sessa ja sen yläpuolella. DPCCH:t 212 kuljettavat OSI:n ykköskerroksessa generoitua kontrolli-informaatiota. Kontrolli-informaatio käsittää ainakin kana-35 vaestimoinnissa apuna käytettävät pilottibitit (pilot bits) 208, palauteinformaati-on 204 (Feedback Information, FBI), lähetystehon säätökomennot (transmit „ 11256?

O

power-control commands, TPC) 206, ja optionaalisesti kuljetusformaattiyhdis-telmän indikaattorin (transport format combination indicator, TFCI) 202. Kulje-tusformaattiyhdistelmän indikaattori 202 kertoo vastaanottimelle eri kuljetus-kanavien kuljetusformaatit, eli kuljetusformaattiyhdistelmän, jota käytetään ky-5 seisessä kehyksessä.

Kuten kuviosta 2 nähdään, downlink-siirtotiellä DPDCH:t 210 ja DPCCH:t 212 aikamultipleksataan samaan väliin 230C. Uplink-siirtotiellä sitävastoin kyseiset kanavat lähetetään rinnakkaisesti siten, että ne ovat IQ/koodimultipleksattu kuhunkin kehykseen 240C.

10 CDMA-järjestelmissä siirrettävä informaatio kerrotaan hajotustekijäl- lä, jolloin suhteellisen kapeakaistainen informaatio leviää laajalle taajuuskaistalle. Kullekin yhteydelle Uu on oma hajotustekijänsä, jolla vastaanotin tunnistaa itselleen tarkoitetut lähetykset. Tyypillisesti keskenään ortogonaalisia hajotustekijöitä voi maksimissaan olla käytössä samanaikaisesti kaksisa-15 taaviisikymmentäkuusi erilaista. Jos esimerkiksi käytetään 4.096 megachipin kantoaaltoa, hajotustekijä 256 vastaa 32 kilobitin siirtonopeutta sekunnissa. Vastaavasti suurin käytännöllinen siirtonopeus saavutetaan hajotustekijällä neljä, jolloin tiedonsiirtonopeus on 2048 kilobittiä sekunnissa. Siirtonopeus kanavassa siis vaihtelee portaittain 32, 64, 128, 256, 512, 1024, ja 2048 kbit/s, 20 hajotustekijän vaihtuessa vastaavasti 256, 128, 64, 32, 16, 8, ja 4. Toisin sanoen, kun hajotustekijä puolitetaan, kanavan tiedonsiirtonopeus kaksinkertais-tuu. Käyttäjän käyttöönsä saama tiedonsiirtonopeus riippuu käytetystä kana-: vakoodauksesta. Esimerkiksi käytettäessä 1/3-konvoluutiokoodausta käyttäjän I · tiedonsiirtonopeus on noin yksi kolmasosa kanavan tiedonsiirtonopeudesta.

'". 25 Hajotustekijä voi ilmoittaa hajotuskoodin pituuden. Esimerkiksi hajo- . tustekijää yksi vastaava hajotuskoodi on (1). Hajotustekijällä kaksi on kaksi . · ·, keskenään ortogonaalista hajotuskoodia (1,1) ja (1 ,-1). Edelleen hajotustekijäl lä neljä on neljä keskenään ortogonaalista hajotuskoodia: ylemmän tason hajotuskoodin (1,1) alla ovat hajotuskoodit (1,1,1,1) ja (1,1,-1,-1), ja ylemmän ta-30 son toisen hajotuskoodin (1,-1) alla ovat hajotuskoodit (1,-1,1,-1) ja (1,-1, -1, • ’ 1). Tietyn tason hajotuskoodit ovat yleensä keskenään ortogonaalisia, esimer- | ; kiksi käytettäessä Walsh-Hadamard koodisettiä.

. Keskenään ortogonaalisten hajotuskoodien lukumäärä on tyypilli sesti rajoitettu, mikä asettaa vastaavasti rajoituksia käytettävien tiedonsiirtoyh-35 teyksien kapasiteetille. Käytettäviä tiedonsiirtoyhteyksiä ja niiden kapasiteettia voidaan kasvattaa käyttämällä useita sekoituskoodeja (scrambling code), joilla β 112562 siirrettävä informaatio sekoitetaan ennen lähetystä. Useiden sekoituskoodien käyttäminen esimerkiksi downlink-yhteydellä aiheuttaa kuitenkin tyypillisesti sen, että eri tiedonsiirtoyhteyksien ortogonaalisuus menetetään, jolloin tiedonsiirtoyhteydet aiheuttavat häiriötä toisilleen ja näin taas vastaavasti pienentä-5 vät käytettävää kapasiteettia.

Käytettäessä punkturointia lähetettävästä informaatiosta poistetaan, tyypillisesti konvoluutio- tai turbo-koodauksen jälkeen, tietty määrä bittejä ennalta määritetyn kaavan mukaisesti. Koska vastaanotin tietää punkturoinnissa käytettävän kaavan, se osaa generoida puuttuvat bitit vastaanotetun informaa-10 tion perusteella. Edellytys luotettavaan tiedonsiirtoon asettaa kuitenkin rajoituksia sille, kuinka paljon bittejä lähetettävästä informaatiosta voidaan poistaa, jotta puuttuvan informaation generoiminen vastaanotetun informaation perusteella ylipäätään on mahdollista. FDD-tyyppisessä UMTS-järjestelmässä esimerkiksi voidaan käyttää ns. 1/3-koodauskaavaa, jolla n. 33 % lähetettävistä 15 biteistä voidaan poistaa ja silti taata luotettava informaation vastaanotto.

Koodauskaava määrittelee siis maksimiarvon lähetettävästä informaatiosta poistettaville biteille. Koska FDD-tyyppisessä UMTS-järjestelmässä punkturointia käytetään usein normaalissa tiedonsiirrossa datanopeuksien sovittamiseen järjestelmän kulloisenkin kapasiteetin mukaiseksi, vie tämä osan 20 käytettävästä maksimipunkturointikapasiteetista. Jos esimerkiksi datanopeuksien sovituksessa käytettävässä punkturoinnissa poistetaan x % biteistä, on • kompressoidussa moodissa 1/3-koodauskaavaa käytettäessä mahdollista : punkturoida korkeintaan (33-x) % biteistä. Tällöin myös muodostuva aukko on : · lyhyempi kuin viisi aikaväliä.

25 Puskuroitaessa lähetettävää dataa ylemmille protokollakerroksille ,··, nämä ylemmät protokollakerrokset asettavat rajoituksia käytettäville kuljetus- formaattiyhdistelmille TFC siten, että vain tietty joukko kuljetusformaattiyhids- * » telmiä on käytettävissä. Tällöin tiedetään maksimibittimäärä, joka siirretään fyysiselle kerrokselle, mikä mahdollistaa aukkojen luomisen kompressoidussa : ’ 30 moodissa.

: FDD-tyyppisen VVCDMA-järjestelmän kompressoidussa moodissa ; käytetään mittausaukkoja, joiden pituus on 3, 4, 5, 7, 10 tai 14 aikaväliä. 7 ja 14 aikavälin mittaisia aukkoja käytetään VVCDMA-järjestelmän sisäisissä mittauksissa, mutta kaikkia edellä mainittuja aukkopituuksia voidaan käyttää 35 WCDMA:n ja GSM:n välisissä mittauksissa. Erityisesti 10 aikaväliä pitkä mitta- 112562 10 usaukko on edullinen GSM-järjestelmään kohdistuviin mittauksiin, koska sen pituus sopii hyvin yhteen GSM-järjestelmän kehysrakenteen kanssa.

Edellä mainitut pitkät mittausaukot voidaan luoda vain ns. kaksois-kehysmenetelmällä, jossa kaksi aukkoa sijoitetaan peräkkäin siten, että en-5 simmäinen aukko sijoitetaan ensimmäisen kehyksen loppuun ja toinen aukko seuraavan kehyksen alkuun. Tätä havainnollistetaan kuviossa 3, jossa ensimmäinen kehys käsittää lähetettävää informaatiota 12 aikavälissä (aikavälit 0 -11), jolloin kehyksen loppuun muodostuu kolme aikaväliä (12 -14) pitkä aukko. Aukko jatkuu seuraavassa kehyksessä seitsemän aikavälin (0 - 6) ajan ja 10 informaatiota lähetetään taas aikaväleissä 7-14. Täten kahden kehyksen käsittämälle ajanjaksolle muodostuu 10 aikaväliä käsittävä aukko. Kaksoiske-hysmenetelmää voidaan käyttää myös lyhyempien aukkojen luomiseen. Matkaviestimelle signaloidaan useita kompressoidun moodin parametreja, jotka määrittelevät mittausaukkojen generoimisen erilaisia mittauksia varten.

15 Näitä parametreja ovat mm. yhteyden kehysnumero (CFN, Con nection Frame Number), joka määrittää sen aikajakokehyksen numeron, jossa kompressoidun moodin soveltaminen aloitetaan, aikavälinumero (TGSN, Transmission Gap Starting Slot Number), joka määrittää kyseisen kehyksen 15:stä aikavälistä sen aikavälin, josta aukko alkaa, aukon pituus (TGL1/2, 20 Transmission Gap Length 1/2), joka määrittää aikavälien lukumääränä sen, kuinka pitkä aukko on, aukkoetäisyys (TGD, Transmission Gap Distance), joka on kahden peräkkäisen aukon välinen etäisyys, sekä aukkokuviopituus • (TGPL1/2, Transmission Gap Pattern Length 1/2), joka määrittää niiden pe räkkäisten kehysten lukumäärän, jotka käsittävät yhden tai kaksi aukkoa. Li-: 25 säksi eräs signaloitava parametri on käytettävä kompressoidun moodin mene telmä eli aukonmuodostusmenetelmä. On huomattava, että kompressoidun ; moodin määrittelyssä käytetään myös monia muita parametreja, joiden tar kemman kuvauksen osalta viitataan esimerkiksi dokumenttiin 3G TS 25.215, versio 3.1.1, kappale 6.1, ”UE measurements”.

30 Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti matkaviestin UE

on järjestetty luomaan pitkiä mittausaukkoja, kuten edellä mainittuja 10 aikavä- liä käsittäviä aukkoja, kaksoiskehysmenetelmällä siten, että eri kehyksissä : olevissa aukoissa käytetään eri menetelmiä aukon luomiseksi. Täten ensim mäisen kehyksen käsittämä aukko voidaan generoida esimerkiksi puolittamalla 35 hajotustekijä ja toisen kehyksen käsittämä aukko punkturoimalla tai päinvastoin. Yhteyden reaaliaikaisuuden aiheuttamat rajoitukset huomioiden mene- 112562 11 telmänä voidaan käyttää myös datan puskurointia ylemmille kerroksille. Näin vältetään hajotustekijän puolittamisesta aiheutuva lähetystehon nostaminen molemmissa kehyksissä ja täten vähennetään lähetystehon nostamisesta aiheutuvia häiriöitä.

5 Erilaisia suoritusmuotoja selostetaan seuraavassa esimerkkien avulla. Esimerkiksi UMTS:n ja GSM:n välistä handoveria varten kiinteä verkko UTRAN pyytää matkaviestintä UE suorittamaan GSM-järjestelmän parametrien mittauksia, jolloin useissa mittauksissa on edullista käyttää 10 aikavälin mittaista aukkoa. Tällöin kiinteä verkko UTRAN signaloi matkaviestimelle UE mo-10 nitorointiasetukset handoveria varten ja käytettävät kompressoidun moodin parametrit tarvittavia mittauksia varten. Kompressoidun moodin parametrit käsittävät mm. käytettävän aukonmuodostusmenetelmän. 10 aikavälin mittaisen aukon generoimiseksi on käytettävä kaksoiskehysmenetelmää, jolloin kiinteä verkko UTRAN voi edullisesti määrittää kompressoidun moodin parametreissä 15 aukon muodostuksessa käytettävälle ensimmäiselle kehykselle eri aukonmuodostusmenetelmän kuin toiselle kehykselle. Oheinen taulukko havainnollistaa erilaisia vaihtoehtoja 10 aikavälin mittaisen aukon muodostamiseksi.

Kehys 1 Kehys 2 aikavälien lkm aikavälien lkm _(menetelmä) (menetelmä) ; :: #1 7(H) 3 (P) : #2 6(H) 4 (P) #3 4 (P) 6(H) #4 3 (P) 7 (H) : 20 Taulukossa kuvataan kaksoiskehysmenetelmässä peräkkäisiin ke hyksiin luotavien aukkojen pituuksia aikaväleinä sekä menetelmää, jolla aukot eri kehyksiin luodaan. Ensimmäisessä vaihtoehdossa (#1) ensimmäisen kehyksen loppuun generoidaan 7 aikavälin mittainen aukko puolittamalla hajo-tustekijä (H). Toisen kehyksen alkuun luodaan punkturoimalla (P) kolme aika- : 25 väliä käsittävä aukko, joka yhdessä ensimmäisen kehyksen aukon kanssa muodostaa 10 aikaväliä käsittävän mittausaukon, jossa hajotustekijän puolit-, , tamista käytetään edullisesti vain yhdessä kehyksessä. Vastaavasti toisessa vaihtoehdossa (#2) aukkojen pituudet ovat kuusi ja neljä aikaväliä kehyskoh-taisten aukonmuodostusmenetelmien pysyessä samana.

12 1 1256?

Kolmannessa vaihtoehdossa (#3) ensimmäisen kehyksen loppuun generoidaan neljän aikavälin mittainen aukko punkturoimalla (P), jolloin toisen kehyksen alkuun luodaan hajotustekijä (H) puolittamalla kuusi aikaväliä käsittävä aukko, jotka yhdessä muodostavat 10 aikaväliä käsittävän mittausaukon, 5 jossa hajotustekijän puolittamista käytetään taas edullisesti vain yhdessä kehyksessä. Vastaavasti neljännessä vaihtoehdossa (#4) aukkojen pituudet ovat kolme ja seitsemän aikaväliä.

Erään suoritusmuodon mukaisesti matkaviestimelle UE signaloita-vat eri kaksoiskehysmenetelmät käsittävät edellä mainittujen tunnetun teknii-10 kan mukaisten menetelmien lisäksi myös keksinnön mukaisen yhdistelmäme-netelmän. Eri vaihtoehdot voivat myös olla koodattu, esimerkiksi yllä olevan taulukon mukaisesti, ja kiinteä verkko UTRAN signaloi matkaviestimelle UE kompressoidun moodin parametrien mukana myös käytettävän kaksoiske-hysmenetelmän koodin. Vaihtoehtoisesti kiinteä verkko voi myös signaloida 15 erikseen kummassakin kehyksessä käytettävän aukonmuodostusmenetelmän ja aukon aikavälien lukumäärän.

Erään suoritusmuodon mukaisesti edellä kuvattua kaksoiskehys-menetelmää voidaan käyttää myös lyhyempienkin aukkojen generoimiseksi. Tällöin esimerkiksi ensimmäisen kehyksen loppuun voidaan luoda kolmen ai-20 kavälin mittainen aukko puolittamalla hajotustekijä ja toisen kehyksen alkuun esimerkiksi neljän aikavälin mittainen aukko punkturoimalla, jolloin saadaan ·' ·' VVCDMA-järjestelmän sisäisissä mittauksissa yleisesti käytettävä seitsemän :: aikavälin mittainen aukko. Menetelmää ei siis ole mitenkään rajoitettu aikaväli- . en pituuteen; olennaista on käyttää eri aukonmuodostusmenetelmiä peräkkäi- : ’: 25 sissä kehyksissä. Myös tällä menettelyllä saavutetaan se etu, että hajotusteki- ‘ jän puolittumisesta aiheutuvaa häiriötä voidaan vähentää.

'Edellä on kuvattu keksinnön soveltamista UMTS:n ja GSM:n välisiin mittauksiin yhtenä esimerkkinä eräästä tyypillisestä kompressoidun moodin ai-·, kana suoritettavasta parametrien mittauksesta. On huomioitava, että 3GPP- 30 spesifikaatioissa on vastaavalla tavalla määritelty myös muita parametrien mit-: tauksia kompressoidussa moodissa, kuten VVCDMA-järjestelmän sisäistä (taa- v : juuksien välistä) handoveria varten suoritettavia mittauksia, joissa keksinnön mukaista menetelmää voidaan myös soveltaa. Näiden mittausten tarkemman kuvauksen osalta viitataan esimerkiksi dokumenttiin 3G TR 25.922, V.3.O.O., 35 kappale 5, ”RRC Connection Mobility”. Lisäksi keksinnön mukaisesti määritettäviä mittausaukkoja ei ole sidottu vain WCDMA- tai GSM-järjestelmään koh- 13 11256? distuviin mittauksiin eikä mittausaukon muodostusmentelmiä ole sidottu edellä mainittuihin esimerkkeihin. Aukkojen aikana voidaan suorittaa mitä tahansa mittauksia, kuten esimerkiksi sijainnin määritystä GPS-järjestelmän (Global Positioning System) avulla. Myös muita mahdollisia mittausaukon muodos-5 tusmenetelmiä voidaan käyttää.

Kuviossa 4 kuvataan keksinnön kannalta olennaisia osia radioali-verkkojärjestelmässä RNS ja matkaviestimessä UE. Radiolähettimen 400 ohjausosassa 412 käsitellään erilaisia fyysiseen kanavaan sijoitettavia järjestelmän ohjauskanavia ja palveluita, kuten puhe, data, liikkuva tai pysäytetty vi-10 deokuva. Eri palvelut edellyttävät erilaisia lähdekoodausvälineitä, esimerkiksi puhe edellyttää puhekoodekkia. Lähdekoodausvälineitä ei ole selvyyden vuoksi kuitenkaan kuvattu kuviossa 4.

Kanavakooderissa 402 suoritetaan fyysisen kanavan kautta lähettävälle informaatiolle kanavakoodaus, johon käytetään tyypillisesti konvoluu-15 tiokoodausta ja sen erilaisia muunnelmia, esimerkiksi turbokoodausta. Kanavakoodausta ovat myös erilaiset lohkokoodit (block codes), kuten CRC-tar-kistus (cyclic redundancy check) ja Reed-Solomon koodi.

Lomittamista ei ole kuvattu kuviossa 4. Lomittamisen tarkoitus on helpottaa virheenkorjausta. Lomittamisessa signaalin bitit sekoitetaan mää-20 rätyllä tavalla keskenään, jolloin hetkellinen häipymä radiotiellä ei välttämättä vielä tee siirrettyä informaatiota tunnistuskelvottomaksi.

·' Signaali levitetään hajotuskoodilla ja moduloidaan lohkossa 404.

:,: Palvelussa siirrettävä informaatio kerrotaan hajotuskoodilla, jolloin suhteellisen | ‘ kapeakaistainen informaatio leviää laajalle taajuuskaistalle. Kullekin yhteydelle 25 Uu on oma hajotuskoodinsa, jolla vastaanotin tunnistaa itselleen tarkoitetut lä-hetykset. Levitetyn signaalin pulssimuotoa voidaan suodattaa, jonka jälkeen ··. signaali moduloidaan radiotaajuiselle kantoaallolle kertomalla se kantoaallolla.

Saatu signaali on valmis lähetettäväksi radiotielle Uu, mahdollisia suodatuksia : t ja tehonvahvistuksia lukuunottamatta.

. 30 Moduloitu signaali viedään radiotaajuusosille 406, jotka käsittävät tehonvahvistimen 408. Lisäksi radiotaajuusosat 406 voivat käsittää kaistanle-; : veyttä rajoittavia suodattimia. Analoginen radiosignaali 440 lähetään sitten an tennin 410 kautta radiotielle Uu.

Radiovastaanotin 420 on tyypillisesti Rake- eli haravavastaanotin. 35 Radiotieltä Uu vastaanotetaan analoginen radiotaajuinen signaali 440 antennilla 422. Signaali 440 viedään radiotaajuusosiin 424, jotka käsittävät suodatti- „ 112562 14 men, joka estää halutun taajuuskaistan ulkopuoliset taajuudet. Sen jälkeen signaali muunnetaan demodulaattorissa 426 välitaajuudelle tai suoraan kanta-taajuudelle, jossa muodossa oleva signaali näytteistetään ja kvantisoidaan.

Koska kyseessä on monitie-edennyt signaali, monitie-edenneet sig-5 naalikomponentit pyritään yhdistämään lohkossa 426, joka käsittää tunnetun tekniikan mukaisesti useita Rake-haaroja (Rake fingers). Niin sanotussa hakevassa Rake-haarassa (Rowing Rake finger) etsitään viiveitä kullekin monitie-edenneelle signaalikomponentille. Kun viiveet on löydetty, niin eri Rake-haarat allokoidaan vastaanottamaan kukin oma monitie-edennyt signaalikomponentti. 10 Vastaanotossa vastaanotettua signaalikomponenttia korreloidaan käytetyllä hajotuskoodilla, jota on viivästetty kyseiselle monitielle löydetyllä viiveellä. Eri demoduloidut ja levityksestä puretut saman signaalin monitie-edenneet komponentit yhdistetään, jotta saadaan voimakkaampi signaali.

Sitten signaali viedään kanavadekooderiin 428, jossa puretaan lä-15 hetyksessä käytetty kanavakoodaus, esimerkiksi lohkokoodaus ja konvoluu-tiokoodaus. Konvoluutiokoodaus puretaan edullisesti Viterbi-dekooderilla. Näin saatu alunperin lähetetty informaatio viedään edelleen tilaajapäätelaitteeseen UE jatkokäsittelyä varten.

Lohkossa 430 suoritetaan vastaanotetun signaalin laatuarvon mit-20 taus, kuten esimerkiksi kompressoidussa moodissa aukkojen aikana suoritettava keskinäistaajuuksien. Mittaukset liittyvät kanavan olosuhteisiin, esimerkiksi kanavan parametreihin, signaalin vastaanottotehoon, bittivirhesuhtee-seen, SINR-suhteeseen (Signal/Interference+Noise -Ratio), SIR-suhteeseen :* (Signal/lnterference -Ratio), C/l-suhteeseen (Carrier/lnterference -Ratio) tai : 25 mihin tahansa muuhun tunnettuun tapaan mitata kanavan laatua.

Matkaviestin UE käsittää lisäksi lähettimen 432 ja antennin 434, joiden vastineena radioaliverkkojärjestelmässä RNS on vastaanotin 414 ja antenni 416, jotka vastaanottavat matkaviestimen UE lähettämät analogiset viestit 450. Kyseiset lähetin 432 ja vastaanotin 414 vastaavat rakenteeltaan edellä ; ’ 30 kuvattuja lähetintä 400 ja vastaanotinta 420.

Edellä esitetty kuvaus radioaliverkkojärjestelmästä RNS ja matka-; viestimestä UE vastaa UMTS-matkapuhelinjärjestelmän rakennetta. Keksintö : voidaan toteuttaa kaikissa vastaavissa langattomissa tietoliikennejärjestelmis sä, joissa lähetykseen muodostetaan mittausaukkoja erilaisten mittausten suo-35 rittamiseksi ja jotka käsittävät keksinnön toteutuksen kannalta olennaiset välineet. Näin ollen keksintöä voidaan soveltaa esimerkiksi erilaisia langattomiin 15 1 1256? lähiverkkoihin WLAN (Wireless Local Area Network), IP-pohjaisiin (Internet Protocol) langattomiin verkkoihin tai satelliittijärjestelmiin. Kuvion 4 mukaisessa radiojärjestelmässä on nyt esillä olevan keksinnön kannalta olennaista, että radioaliverkkojärjestelmässä RNS on ohjausvälineet 412 eri aukonmuodos-5 tusmenetelmien määrittämiseksi peräkkäisille kehyksille kompressoidun moodin parametreissä, ja jotka ohjausvälineet 412 lisäksi määrittävät mainittujen mittausaukkojen pituudet. Lisäksi radiojärjestelmän, edullisesti sen tukiaseman tulee käsittää lähetin 400 kompressoidun moodin parametrien lähettämiseksi vastaaville päätelaitteille. Keksinnön mukaiselle päätelaitteelle on olennaista 10 se, että se käsittää vastaanottimen 420 tukiaseman lähettämien kompressoidun moodin parametrien vastaanottamiseksi ja prosessointivälineet 430 aukkojen sovittamiseksi kompressoidun moodin parametrien mukaisesti aikaväli-kehykseen, erityisesti eri aukonmuodostusmenetelmien käyttämiseksi peräkkäisissä kehyksissä.

15 Keksintö toteutetaan edullisesti ohjelmallisesti, jolloin radioaliverk kojärjestelmässä RNS, esimerkiksi kuvion 1 mukaisesti tukiaseman B tai vaihtoehtoisesti tukiasemaohjaimen RNC ohjausvälineiden (118, 112) yhteyteen on sovitettu mikroprosessori, jossa toimivana ohjelmistona kompressoidun moodin parametrien määrittely toteutetaan. Kuvion 1 ohjausvälineet 118 vas-20 taavat siis kuvion 4 ohjausvälineitä 412. Tietenkin keksintö voidaan myös toteuttaa vaadittavan toiminnollisuuden tarjoavilla laitteistoratkaisuilla, esimer-: .·* kiksi ASIC:na (Application Specific Integrated Circuit) tai erillislogiikkana. Tar- ,: vittavien parametrien määritys voidaan edullisesti tehdä tarkoitukseen sovite- ; tun algoritmin tai muistitaulukon perusteella. Vastaavaa algoritmia tai muisti- • ’' ‘; 25 taulukkoa sovelletaan myös päätelaitteen prosessointivälineissä.

: Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin- nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel-... la patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (20)

1. Menetelmä mittausaukkojen määrittämiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman (B) ja ainakin 5 yhden langattoman päätelaitteen (UE), joiden välisessä tiedonsiirrossa muodostetaan mittausaukkoja usealla vaihtoehtoisella tavalla, joka menetelmä käsittää: - määritetään päätelaitteelle (UE) mittauskuvioparametrit, jotka määrittävät mittausaukon muodostustavan, 10. lähetetään tukiaseman (B) kautta mittauskuvioparametrit päätelait teelle (UE), tunnettu siitä, että - määritetään mainitulle päätelaitteelle (UE) yhtenäinen mittausauk-ko, joka käsittää peräkkäisten aikavälien muodostamat mittausaukot kahdessa eri aikavälikehyksessä siten, että ensimmäisen ja toisen aikavälikehyksen kä- 15 sittämät mittausaukot on muodostettu eri mittausaukon muodostustavalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muodostetaan mittausaukot jollakin seuraavista mittausaukon muo-dostustavoista: punkturoidaan lähetettävää dataa, puolitetaan hajotustekijä tai 20 puskuroidaan lähetettävä data ylemmille protokollakerroksille.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, I t t : '.: että v,: määritetään hajotustekijän puolitus käytettäväksi vain yhdessä mai- i nitun yhtenäisen mittausaukon käsittämässä aikavälikehyksessä. : : 25

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tun- :·’. n e11 u siitä, että , , käytetään menetelmää FDD-tyyppisen laajakaistaisen koodijako- monikäyttöjärjestelmän (WCDMA) kompressoidussa moodissa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, , ; ’ 30 että määritetään mainitun mittausaukon pituudeksi 10 aikaväliä ja suori- : : tetaan mainitun mittausaukon aikana toiseen tietoliikennejärjestelmään, kuten : : GSM-järjestelmään, kohdistuvia mittauksia.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että 17 112562 määritetään mainitun mittausaukon pituus ja eri aikavälikehysten käsittäneen aukkojen mittausaukon muodostustavat ohjelmallisesti kiinteässä verkossa sovitetun algoritmin tai muistitaulukon perusteella.

7. Langaton tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tu-5 kiaseman (B) ja ainakin yhden langattoman päätelaitteen (UE), joiden välisessä tiedonsiirrossa mittausaukkoja on järjestetty muodostettavaksi usealla vaihtoehtoisella tavalla, joka tietoliikennejärjestelmä on järjestetty: - määrittämään päätelaitteelle (UE) mittauskuvioparametrit, jotka määrittävät mittausaukon muodostustavan, 10. lähettämään mittauskuvioparametrit tukiaseman (B) kautta pääte laitteelle (UE), tunnettu siitä, että tietoliikennejärjestelmä on järjestetty määrittämään mainitulle päätelaitteelle (UE) yhtenäinen mittausaukko, joka käsittää peräkkäisten aikavälien muodostamat mittausaukot kahdessa eri aikavälikehyksessä siten, että en-15 simmäisen ja toisen aikavälikehyksen käsittämät mittausaukot on muodostettu eri mittausaukon muodostustavalla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mittausaukot on järjestetty muodostettavaksi jollakin seuraavista 20 mittausaukon muodostustavoista: punkturoidaan lähetettävää dataa, puolitetaan hajotustekijä tai puskuroidaan lähetettävä data ylemmille protokollaker- : roksille.

: 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietoliikennejärjestelmä, t u n - I* n ettu siitä, että : 25 hajotustekijän puolitusta on järjestetty käytettäväksi vain yhdessä mainitun mittausaukon käsittämässä aikavälikehyksessä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu tietoliikennejärjestelmä on FDD-tyyppinen laajakaistainen 30 koodijakomonikäyttöjärjestelmä (WCDMA), jonka kompressoidussa moodissa mittausaukon muodostustavan määritys on järjestetty suoritettavaksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitun mittausaukon pituudeksi on sovitettu 10 aikaväliä ja pääte-35 laite on järjestetty suorittamaan mainitun mittausaukon aikana toiseen tietoliikennejärjestelmään, kuten GSM-järjestelmään, kohdistuvia mittauksia. 11256?

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että välineet mittausaukon pituuden ja eri aikavälikehysten käsittämien aukkojen mittausaukkojen muodostustapojen määrittämiseksi käsittävät oh-5 jelmallisesti sovitetun algoritmin tai muistitaulukon.

13. Langattoman tietoliikennejärjestelmän päätelaite (UE), joka käsittää vastaanottimen (420) tietoliikennejärjestelmän muodostamien mittaus-kuvioparametrien vastaanottamiseksi ja prosessointivälineet (430) aukkojen sovittamiseksi mittauskuvioparametrien mukaisesti aikavälikehykseen, t u n - 10. ettu siitä, että mainitut prosessointivälineet (430) on lisäksi järjestetty muodostamaan yhtenäinen mittausaukko, joka käsittää peräkkäisten aikavälien muodostamat mittausaukot kahdessa eri aikavälikehyksessä siten, että ensimmäisen ja toisen aikavälikehyksen käsittämät mittausaukot on muodostettu eri mitta-15 usaukon muodostustavalla.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mittausaukot on järjestetty muodostettavaksi jollakin seuraavista mittausaukon muodostustavoista: punkturoidaan lähetettävää dataa, puolite-20 taan hajotustekijä tai puskuroidaan lähetettävä data ylemmille protokollaker-roksille.

: 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, • että ' mainitut prosessointivälineet (430) on järjestetty asettamaan hajo- : _ : 25 tustekijän puolitus käytettäväksi vain yhdessä mainitun mittausaukon käsittä- : ’ : mässä aikavälikehyksessä. ·". 16. Jonkin patenttivaatimuksen 13 - 15 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite on FDD-tyyppisen laajakaistaisen koodijakomonikäyttö-30 järjestelmän (WCDMA) päätelaite, joka on järjestetty suorittamaan mainittujen aukkojen aikana mainittuun tietoliikennejärjestelmään tai toiseen tietoliikenne- : järjestelmään kohdistuvia mittauksia kompressoidussa moodissa.

16 1 12562

17. Langattoman tietoliikennejärjestelmän tukiasema (B), johon on toiminnallisesti kytketty välineet (412) mittauskuvioparametrien määrittämisek-35 si päätelaitteille, jotka mittauskuvioparametrit määrittävät mittausaukon muo- 19 1 12562 dostustavan useasta eri vaihtoehdosta, ja joka tukiasema käsittää lähettimen (400) mittauskuvioiden lähettämiseksi päätelaitteille, tunnettu siitä, että mainittuun tukiasemaan toiminnallisesti kytketyt mainitut välineet (412) mittauskuvioparametrien määrittämiseksi on järjestetty määrittämään 5 mainitulle päätelaitteelle yhtenäinen mittausaukko, joka käsittää peräkkäisten aikavälien muodostamat mittausaukot kahdessa eri aikavälikehyksessä siten, että ensimmäisen ja toisen aikavälikehyksen käsittämät mittausaukot on muodostettu eri mittausaukon muodostustavalla.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen tukiasema, tunnettu siilo tä, että mainitut välineet (412) mittauskuvioparametrien määrittämiseksi on järjestetty määrittämään mittausaukon muodostustavaksi jonkin seuraavista: punkturoidaan lähetettävää dataa, puolitetaan hajotustekijä tai puskuroidaan lähetettävä data ylemmille protokollakerroksille.

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen tukiasema, tunnet- t u siitä, että mainitut välineet (412) mittauskuvioparametrien määrittämiseksi käsittävät ohjelmallisesti sovitetun algoritmin tai muistitaulukon.

20 1 1256?