FI115099B - IP-lähetyksen katkeamattoman vastaanoton varmistaminen liikkuvassa vastaanotossa - Google Patents

Description

115099

I IP-LÄHETYKSEN KATKEAMATTOMAN VASTAANOTON VARMISTAMINEN

LIIKKUVASSA VASTAANOTOSSA

KEKSINNÖN ALA

Keksintö liittyy tietoliikennetekniikkaan, 5 erityisesti IP-lähetyksen katkeamattomaan vastaanottoon liikkuvalla päätelaitteella. Erityisesti keksintö liittyy IP-yleislähetyksen katkeamattomaan vastaanottoon.

10 KEKSINNÖN TAUSTA

Digitaalisen yleislähetyksen (Broadcast) yleistyessä langattomaan vastaanottoon on kehitetty useita erilaisia ratkaisuja. Yksinkertaisin ratkaisu on perinteinen uudelleen virittäminen, jota käytetään 15 myös analogisissa järjestelmissä. Kun esimerkiksi autoradio siirtyy pois jonkin lähettimen kantamalta, se viritetään uudelleen, jolloin kuuntelua voidaan jatkaa. Radioon voidaan järjestää myös erillinen auto-ί maattinen viritysjärjestelmä. Tällöin kuitenkin kana- 20 vanvaihdon yhteydessä aiheutuu katkos. Digitaalisessa i järjestelmässä katkokset aiheuttavat suurempia haitto ja, koska välitettävä datavirta on usein pakattu si-• " ten, että toistettavan datan pakkaus riippuu edelli- sestä datasta. Mikäli aikaisempaa dataa ei ole, data-·,·/ 25 pakettia ei voida purkaa, vaan joudutaan odottamaan ·;··. seuraava aikaisemmasta datasta riippumatonta datapa- kettia.

· Yleislähetyksissä voidaan käyttää myös OFDM- modulaatiota (Orthogonal Frequency-division multiple-30 xing) yksitaajuusverkossa. Yksitaajuusverkkoa käyttämällä voidaan rakentaa laajoja verkkoja ja taata koko verkon alueella palveluiden katkeamaton vastaanotto.

' ’ Useimmiten samaa lähetettävää palvelua halutaan kui- tenkin välittää verkoissa, joissa käytetään useita eri .0' 35 taajuuksilla toimivia lähettimiä tai useita eri taa- .··· juuksilla toimivia yksitaajuusverkkoja. Tässä hakemuk- i j 115099 2 sessa ei viitata yksitaajuusverkkoihin erikseen, koska keksinnön kannalta sillä ei ole merkitystä, että lähetetäänkö palvelua samalla taajuudella yhdellä vai useammalla lähettimellä.

5 Tunnetun tekniikan mukaiset katkeamattoman vastaanoton ratkaisut vaativat monimutkaisen vastaanottimen sekä lähetysverkon, joka täyttää tietyt edellytykset. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi DVB-(Digital Video Broadcasting) ja DAB-järjestelmät (Di-10 gital Audio Broadcasting), joissa käytetään OFDM-modulaatiota. Myös muita vastaavankaltaisia järjestelmiä on olemassa. DVB- ja DAB-järjestelmissä tieto välitetään symbolien avulla. Symbolin kesto vaihtelee tyypillisesti muutamasta sadasta mikrosekunnista hie-15 man yli yhteen millisekuntiin. DVB-järjestelmässä yksi symboli voi sisältää dataa kaikista saman signaalin mukana tulevista palveluista. Tällöin signaalin vastaanoton lopettaminen hetkeksi ja vastaanottimen virittäminen toiselle taajuudelle aiheuttaa katkon vas-20 taanotossa. Katkosta ei luonnollisesti voida hyväksyä.

j DAB-järjestelmässä yksi symboli sisältää tyypillisesti dataa ainoastaan yhdestä, tai korkeintaan kahdesta, palvelusta. Tämän vuoksi DAB-järjestelmässä lyhyet • ' katkokset ovat mahdollisia. Tämä kuitenkin edellyttää 25 sitä, että vastaanotin pystyy virittymään toiselle taajuudelle nopeasti. Mikäli toisella taajuudella vä-·;· litettävä lähetys sisältäisi eri palveluita, tarvit- ;*·. täisiin muutos DAB-standardiin, jotta DAB-määrittelyn .* · avulla voitaisiin luoda järjestelmä, jossa voidaan vä- 30 littää useampia palveluita siten, että taajuudelta toiselle siirtymisestä ei aiheudu katkoksia.

Verkkotekniikoiden yhdistyessä yhä useampia palveluita välitetään IP-pohjaisesti. Myös kuvaa ja '· ‘ ääntä voidaan välittää IP-pohjaisesti. Tämän vuoksi ·., 35 useimmat tietoliikenneverkot rakennetaan nykyisin si- ten, että ne pystyvät välittämään myös jatkuvaa IP-,··· tietoliikennevirtaa. Tätä nimitetään usein IP- • » · 3 115099 kapseloinniksi tai -tunneloinniksi. IP-liikenteessä taajuudelta toiselle siirtymisestä syntyviä katkoksia voidaan korjata erityisen virheenkorjauksen ja puskureiden avulla. Mikäli taajuudelta toiselle siirrytään 5 nopeasti, hyötykuorman osuus kokonaiskuormasta on suuri ja virheenkorjaus on toimiva ratkaisu. Yleensä ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että taajuuden vaihdosta aiheutuvat viiveet ja virheet olisivat pieniä. Mikäli vastaanottimella on käytössään paluukana-10 va, puuttuvat tai virheelliset paketit voidaan pyytää uudestaan. Tähän kuluu kuitenkin aikaa ja se vie muiden päätelaitteiden kanssa jaettua rajallista tieto-| liikennekapasiteettia. Lisäksi kaikkiin päätelaittei- i siin ei voida järjestää paluukanavaa.

15

KEKSINNÖN TARKOITUS

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä I mainitut epäkohdat tai ainakin merkittävästi lieventää niitä. Erityisesti keksinnön tarkoituksena on tuoda 20 esiin uudentyyppinen menetelmä ja järjestelmä IP- pohjaisen yleislähetyksen katkeamattomaan vastaanottoon liikkuvalla päätelaitteella.

» ·

i KEKSINNÖN YHTEENVETO

I · ; :‘· 25 Esillä oleva keksintö koskee IP-pohjaisen • · · .... yleislähetyksen katkeamatonta vastaanottoa liikkuvalla · päätelaitteella. Keksinnön mukaisen menetelmälle on ! .* ominaista järjestää vastaanottimelle riittävästi aikaa * ' uudelle taajuudelle virittymiseen. Aikaa tarvitaan 30 toisen lähettimen lähetteen laadun selvittämiseksi se kä toiseen lähettimeen vaihtamiseksi, mikäli toisen lähettimen laatu on ensimmäistä lähetintä parempi. Lä-hetettävät IP-paketit järjestetään siten, että ne ovat ajallisesti peräkkäin ja niiden väliin jää riittävästi 35 aikaa virittymiseen. IP-tason ratkaisun etu verrattuna t t tunnettuun tekniikkaan on se, että erilaiset olemassa 4 115099 olevat IP-palvelut on rakennettu siten, että ne toimivat, vaikka paketit eivät kulkisikaan tasaisena virtana. Tämä johtuu siitä, että IP-verkoissa esiintyy tyypillisesti erilaisia satunnaisia viiveitä. Tämän vuok-5 si viiveiden lisääminen tällä kerroksella on luontevaa ja palveluiden toimivuus voidaan taata ilman monimutkaisia ajoitusjärjestelmiä.

Esillä olevan keksinnön avulla voidaan rakentaa sellainen järjestelmä, jossa IP-pakettivirran kat-10 keamaton vastaanotto voidaan taata liikkuvassa pääte-i laitteessa, jossa ei ole paluukanavaa. Lisäksi keksin nön avulla voidaan suorittaa saumattomia vaihtoja sekä taajuudelta toiselle lähetysjärjestelmän sisällä että kahden eri lähetysjärjestelmän välillä.

15

KUVIOLUETTELO

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti sovellusesimerkkien avulla, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän 20 mukaista datapakettien sijoittamista, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen menetelmän mukaista IP-pakettien jaottelua kehyksiin, kuvio 3 esittää keksinnön mukaista lähetintä, ; ,· kuvio 4 esittää keksinnön mukaista vastaan- 25 otinta, ♦ * ' kuvio 5 esittää keksinnön mukaista palvelui-] den kehysjakomenetelmää, ja '· ‘ kuvio 6 esittää keksinnön mukaista kehysten *. . optimointimenetelmää.

30

KEKSINNÖN YKSITYISKOHTAINEN SELOSTUS

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän toimintaa. Kuvion 1 mukaisen menetelmän soveltamiseen : käytetään järjestelmää, joka käsittää kaksi lähetintä 35 ja vastaanottimen. Lähettimiä voi olla useampiakin.

» »

Kuviossa 1 ensimmäisen lähettimen lähettämää virtaa • · » • · 5 115099 i i i j esitetään kohdassa 10 ja toisen lähettimen lähettämää | virtaa kohdassa 11. Lähetysvirroissa 10 ja 11 lähete tään haluttua palvelua. Palvelupakettien välissä on tauko. Vastaanotin vastaanottaa valittua virtaa 12, 5 joka kuvion esimerkissä on jompikumpi lähetysvirroista 10 tai 11. Lähetyksen taukojen aikana voidaan tarkastaa, onko toisen lähettimen signaali parempi. Tauon aikaiseen toimintaan on kaksi mahdollisuutta. Molemmissa tapauksissa (kohdat 13 ja 14) vastaanotin viri-10 tetään tauon alkaessa uudelle taajuudelle ja mitataan i tällä taajuudella esiintyvän signaalin laatu. Mikäli alkuperäinen lähetys on uutta parempi, käytetään kohdan 13 mukaista menettelyä, jossa vastaanotin viritetään mittauksen jälkeen takaisin alkuperäiselle taa-15 juudelle. Mikäli alkuperäinen signaali on heikkolaatuisempi kuin uusi mitattu signaali, toimitaan kohdan 14 mukaan. Kohta 14 vastaa kohtaa 13 muutoin, mutta mittaamisen jälkeen ei enää viritetä vastaanotinta, vaan jätetään mitatun aseman viritys voimaan.

20 Kuviossa 2 esitetään kuvion 1 mukaista tau otusta todellisessa IP-lähetyksessä. Välitettävät palvelut on jaettu vaiheessa IP1 tasaisesti tietovirtaan.

.. Paketit saattavat virrata epätasaisesti, koska eri * * j , palveluissa on erilaisia satunnaisia viiveitä. Kuvios- i * 25 sa 2 esitetään neljää eri palvelua välittävä sovellus, jossa palvelua vastaavat pakettitunnukset Pl, P2, P3 ja P4. Palvelut jaetaan kahteen eri lähetyskehykseen A ja B. Esimerkissä palveluiden Pl ja P2 paketit on si-’ joitettu kehykseen A ja palveluiden paketit P3 ja P4 30 kehykseen B. Kehyksiä ja palveluita voi olla enemmänkin kunhan palvelun käyttämää kehystä ei vaihdeta kesken lähetyksen. Esimerkissä käytetään kahta kehystä, , jotka välitetään vuoronperään. Tällöin kehys B toimii kuvion 1 mukaisena taukona kehykselle A ja päinvas- ’ ·! 35 toin. Kun kehykset on järjestetty tällä tavoin, tauko- jen pitäminen ei aiheuta välitettävän hyötykuorman vä-henemistä, vaan kyseessä on lähetyksen rytmittäminen, $ · ♦ t • f > * » * i 6 115099 jossa siirtotien kapasiteetti voidaan hyödyntää koko ajan. Jokaisen kehyksen alkuun asetetaan erillinen signalointipaketti, joka käsittää tiedot kehyksessä välitettävistä palveluista. Signalointipakettiin voi-5 daan sijoittaa myös tietoa vaihtoehtoisista taajuuksista tai lähettimien parametreistä.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaista lähetys-järjestelmää. Kuvassa esiintyvät tietolähteet 30, 31 ja 32 ovat palvelimia tai muita tietolähteitä. Tieto-10 lähteiden sisältö on järjestetty siten, että sellaiset palvelut, jotka voidaan haluta vastaanottaa samanaikaisesti samalla päätelaitteella, on järjestetty samaan tietolähteeseen. Tietolähteiden määrää ei ole rajoitettu, vaan niiden määrää voidaan vaihdella tarpeen 15 mukaan. Vaihtoehtoisessa toteutuksessa voidaan palveluihin järjestää tieto niiden välisestä yhteydestä ja erillisiä tietolähteitä ei tarvita. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi järjestämällä virtuaalisia palvelimia yhteen suureen palvelin laitteeseen.

20 Keksinnön mukainen järjestelmä sijoittaa kun kin tietolähteen tiedon omaan kehystyyppiin kuviossa 2 esitetyn menetelmän mukaisesti. Kehykset järjestellään koodausyksikössä MIPE. Koodausyksikkö MIPE voi lisätä ’· “ kehyksiin myös vastaanotossa käytettävää ohjausdataa :.· : 25 tai muuta informaatiota. Kehysten valmistelun jälkeen '· [ '· koodausyksikkö ohjaa paketit oikealle välitysasemalle ·:*·· tietoverkon 37 välityksellä. Esimerkin sovelluksessa ;\j on lähetysasemat 34, 35 ja 36, jotka toimivat omilla .···. taajuuksillaan. Tietoverkko 37 voi olla mikä tahansa 30 tietoliikenneverkko, jossa pystytään takaamaan riittä vä palvelun laatu. Riittävä palvelun laatu pystytään takaamaan tyypillisesti verkossa, jossa tiedonsiirto-viiveet ovat pieniä tai vakioita. Edelleen välitetty-jen pakettien järjestys täytyy pysyä samana. Koo-35 dausyksikön MIPE tehtävänä on varmistaa, että lähetet- .·: tävät palvelut lähetetään rajoitusten mukaisesti, eikä ... esimerkiksi suurinta siirtonopeutta pyritä ylittämään.

7 115099 Tämän takaamiseksi koodausyksikön MIPE tulee tietää suurin sallittu nopeus koko siirtotien matkalta.

Lähetysasemat 34, 35 ja 36 ovat tyypillisesti käytössä olevia lähetysasemia. Esimerkkisovelluksessa 5 välitysasema koostuu neljästä komponentista. Ensimmäinen osa on IP-kapseloija 33, joka vastaanottaa IP-pakettiliikenteen tietoverkosta 37 sekä muuntaa kehykset lähetysjärjestelmän käyttämään kehysmuotoon. Toisena komponenttina voidaan käyttää multiplekseriä MUX, 10 jolla samaan lähetysvirtaan liitetään sellaisia palveluita, joita ei välitetä IP-pohjaisesti. Tällaisia ovat tyypillisesti radio- ja tv-lähetykset. Multiplekseri MUX ei ole pakollinen komponentti. Kolmantena komponenttina on modulaattori MOD, joka moduloi lähe-15 tettävän signaalin, joka vahvistetaan neljännellä komponentilla, joka on pääteaste PA. Vahvistettu moduloitu signaali välitetään lähetysantenniin (ei esitetty).

Kuvio 4 esittää keksinnön mukaista vastaanotinta. Vastaanottimeen kuuluu viritin 40, demodulaat-20 tori 41, demultiplekseri 42, IP-dekooderi 43 sekä kontrollointiyksiköt 44 ja 45. Kontrollointiyksiköt i voidaan myös yhdistää. Kahden yksikön käyttö mahdol- | listaa toiminnallisuuden lisäämisen sellaisiin lait- : ·' teisiin, jotka ovat muutoin kykeneväisiä vastaanot- ·.·; 25 toon, mutta keksinnön mukaisen menetelmän soveltami- : seen vaadittava logiikka puuttuu. Tällaisia laitteita ·;···; ovat esimerkiksi tietokoneet. Kontrollointiyksiköiden .*. : tarkoituksena on järjestää viritys, mittaus ja uudel- ,· · leen viritys lähetyksen tauon aikana. Kun kontrolloin- 30 tiyksikkö havaitsee kehyksen jälkeisen tauon, se käskee viritinyksikköä 40 virittäytymään uudelle taajuudelle, jonka laatu mitataan. Mikäli laatu on parempi kuin aikaisempi, viritys jätetään käyttöön. Mikäli laatu on heikompi, viritinyksikkö 40 virittäytyy ta-35 kaisin aikaisemmalle taajuudelle. Tämän jälkeen voi-,·;· daan vastaanottaa seuraava paketti. Tyypillisesti vas taanotin ylläpitää keskiarvoa eri asemien mittaustu- 8 115099 loksista ja pyrkii vastaanottamaan aina parasta mahdollista asemaa. Lähetysjärjestelmästä toiseen vaihtaminen tapahtuu samoin kuin taajuuden vaihtaminen yhden teknologian mukaisen lähetysjärjestelmän sisällä.

5 Kuvio 5 esitettää kuvioiden 2 ja 3 mukaiseen kehysten järjestelyyn käytettävää jaksotusalgoritmia. Jaksotusalgoritmi suoritetaan koodausyksikössä MIPE ja lähettävässä tietolähteessä 30, 31 tai 32. Tietolähde pyytää koodausyksiköltä luvan lähettää jatkuvaa tieto-10 virtaa tietyllä nopeudella tiettyjen lähetysasemien välityksellä, vaihe 50. Koodausyksikkö tarkastaa, onko kehyksessä A tilaa kaikilla halutuilla lähetysasemilla. Jos kehyksessä A ei ole tilaa, tarkastetaan seu-raavaksi kehys B, vaihe 51. Mikäli kehyksiä on enem-15 män, ne käydään kaikki läpi, kunnes löytyy kehys, jossa on riittävästi kapasiteettia. Jos lähetykseen on riittävästi kapasiteettia, myönnetään lähetyslupa, vaihe 54. Mikäli tällaista kehystä ei ole, koodausyksikkö lähettää tietolähteelle tarvittaessa odotuspyyn-20 nön ja pyrkii järjestelmään riittävän kapasiteetin siirtämällä aikaisempia palveluita kehyksien välillä, vaihe 52. Tämän jälkeen tarkastetaan kapasiteetin riittävyys, vaihe 53. Mikäli järjestely on tuonut ; ’· riittävästi kapasiteettia, myönnetään lähetyslupa, • | ; 25 vaihe 54. Jos uudelleen järjestely ei tuota tulosta, : koodausyksikkö ei anna tietolähteelle lähetyslupaa, y- vaihe 55.

: Kuvio 6 esittää erästä keksinnön mukaisessa -· järjestelmässä käytettävää järjestelyalgoritmia. Lähe- 30 tyksien uudelleenjärjestely voidaan toteuttaa esimerkiksi käymällä läpi kaikki mahdolliset kombinaatiot, vaihe 60. Koodausyksikkö sijoittaa jokaisen tietolähteen lähetykset joko lähteeseen A tai B ja verrataan kapasiteettia kombinaatioiden kapasiteettitarpeeseen, : 35 vaihe 61. Sellaiset vaihtoehdot hylätään, joissa jon- ...V kin lähetysaseman kapasiteetti jommankumman ryhmän osalta ylitetään, vaihe 62. Jäljelle jäävistä vaihto- 9 115099 i ehdoista valitaan se, jossa kaikkien asemien yhteen- i laskettu kehyksen B vapaa kapasiteetti on mahdollisimman suuri, vaihe 63.

Keksintöä ei rajata pelkästään edellä esitet-5 tyjä sovellusesimerkkejä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia pysyttäessä patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

i i

Claims (19)

1. Menetelmä yhden tai useampia palveluita käsittävän IP-lähetyksen katkeamattoman vastaanoton varmistamiseksi, joka menetelmä käsittää vaiheet: 5 lähetetään IP-lähetystä yhdellä tai useammalla lä hettimellä; vastaanotetaan IP-lähetystä päätelaitteella; tarkkaillaan vaihtoehtoisia lähetystaajuuksia; ja viritetään päätelaite tarvittaessa uudelle taajuu-10 delle; tunnettu siitä, että jaksotetaan IP-lähetys vähintään kahteen kehykseen, jossa välitettävien palveluiden datapaketit osoitetaan yhdelle kehykselle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että välitetään mainitut kehykset siten, että mainittu toinen kehys toimii taukona mainitulle ensimmäiselle kehykselle.

3. Patenttivaatimuksien 1 tai 2 mukainen me- ! netelmä, tunnettu siitä, että viritetään pääte- 20 laite uudelle taajuudelle mainitun tauon aikana ja mitataan uudella taajuudella esiintyvän lähetteen laatu.

,, 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, • »· ; tunnettu siitä, että viritetään päätelaite takai- ' · '· sin aikaisemmalle taajuudelle, mikäli mitattu uusi taa- 25 juus on heikompi kuin aikaisempi taajuus,.

5. Patenttivaatimuksien 1 tai 2 mukainen mene- : telmä, tunnettu siitä, että järjestetään lähetet- tävät palvelut kehyksiin koodausyksiköllä. t

6. Patenttivaatimuksien 1, 2 tai 5 mukainen ·, 30 menetelmä, tunnettu siitä, että optimoidaan ke- hyksien kapasiteettia järjestelmällä välitettävät palvelut uudelleen, mikäli välitettävän palvelun kapasiteettitarve on suurempi kuin yksittäisissä kehyksissä vapaana oleva kapasiteetti. V, 35

7. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sijoi- 115099 i ιλ tetaan kehyksen alkuun signalointitieto, joka käsittää tiedot kehyksen sisällöstä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että signalointitieto käsittää 5 tiedon kehykseen kuuluvien palveluiden tauon pituuksista.

9. Jonkin aikaisemman patenttivaatimuksen 1 -8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että välitetään kehykset ennalta määritetyssä järjestyksessä.

10 10. Lähetysjärjestelmä yhden tai useampia palveluita käsittävän IP-lähetyksen katkeamattoman vastaanoton varmistamiseksi, joka järjestelmä käsit- I tää: | vähintään yhden tietolähteen (30, 31 ja 32) palve- 15 lun tuottamiseksi; vähintään yhden lähetysaseman (34, 35 ja 36) pal velun lähettämiseksi päätelaitteelle; ja I tietoverkon (37) tietolähteiden ja lähetysasemien ; yhdistämiseksi; 20 tunnettu siitä, että järjestelmä edelleen kä sittää : koodausyksikön (MIPE) tietolähteiltä (30, 31 ja : '·· 32) lähetettävän palvelun koodaamiseksi ja jaksottami- • I ·_; j seksi kehyksiin ennen tietoverkkoon (37) lähettämistä. : 1 : 25

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjes- ·:· telmä, tunnettu siitä, että koodausyksikkö (MIPE) : on järjestetty jaksottamaan lähetettävät palvelut vä- ,*>·, hintään kahteen kehykseen siten, että samaan palveluun liittyvät paketit välitetään aina samassa kehyksessä. ,, , 30

12. Patenttivaatimuksien 10 tai 11 mukainen * * : ·’ järjestelmä, tunnettu siitä, että koodausyksikkö (MIPE) on järjestetty jaksottamaan kehykset siten, et-tä toinen kehys toimii ensimmäiselle kehykselle tauko-, · *. na.

13. Patenttivaatimuksen 10, 11 tai 12 mukai- ! .* nen järjestelmä, tunnettu siitä, että koodausyk- :.',i sikkö (MIPE) on järjestetty sijoittamaan lähetettävät 115099 palvelut kehyksiin siten, että niissä voidaan välittää mahdollisimman suuri määrä palveluita.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että tietolähde (30, 31 5 tai 32) on järjestetty lähettämään palvelunvälitys-pyyntö koodausyksikölle (MIPE)

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että koodausyksikkö (MIPE) optimoi kehykset silloin, kun tietolähde (30, 10 31 tai 32) lähettää palvelunvälityspyynnön ja palvelun vaatima kapasiteetti on suurempi kuin olemassa olevan kehysjaon vapaana oleva kapasiteetti.

16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodausyksikkö 15 (MIPE) on järjestetty välittämään hylkäysviesti tietolähteelle (30, 31 tai 32) vasteena palvelunvälityspyyn-töön, mikäli kehysten sisältöä järjestelemällä vapautuva kapasiteetti on pienempi kuin palvelun välittämiseen tarvittava kapasiteetti. 20

17. Päätelaite katkeamattoman IP-lähetyksen vastaanottamiseksi, tunnettu siitä, että päätelaite käsittää kontrolliyksikön (45) kehyksiin jakso- > 1 • " tetun lähetyksen vastaanottamiseksi, jotka kehykset on I : · jaksotettu vähintään kahteen kehykseen, jossa välitet- • 25 tävien palveluiden datapaketit osoitetaan yhdelle ke- hykselle.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen päätelai-. ·. te, tunnettu siitä, että päätelaite on järjestet ty virittämään ja mittaamaan uusi taajuus taukojakson 30 aikana.

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite on : järjestetty uudelleen virittämään vanha taajuus, mikä- : li mitattu uusi taajuus on heikkolaatuisempi kuin van- 35 ha taajuus. > I < » 115099