FI108573B - Poikkileikkaukseltaan suuri, pitkänomainen suojus ja sen valmistusmenetelmä - Google Patents

Description

iOB 573

Poikkileikkaukseltaan suuri, pitkänomainen suojus ja sen valmistusmenetelmä. - I genomskärning stort, längsträckt skydd och dess framställningsförfarande.

Esillä oleva keksintö kohdistuu pitkänomaiseen suojukseen, jolla on suuri poikkileikkaus ja joka kykenee kestämään korkeita sisäpuolisia paineita, jotka voivat mahdollisesti ylittää 10 baria, samoin kuin ulkopuolisia jännityksiä. Keksintö on sovellettavissa erityisesti paineistetun väliaineen siirtoput- *8 ’ kistojärjestelmän rakentamiseen, joka on tarkoitettu rakennettavaksi ulkoilmaan tai, kuten toisinaan tapahtuu, haudattu pengerryksen alle.

yleisesti puhuen keksintö voidaan tehdä sovellettavaksi minkä tahansa putkistojärjestelmän rakentamiseen, sallien korkeapaineisen väliaineen siirron virtausnopeuden, esimerkiksi viemäröinti- tai vesijohtojärjestelmien rakentamiseen, kaupunkien lämmittämiseen, tai paineputki johdot, joita käytetään vesivoi-masähkölaitosten syöttämisessä.

Väliaineen siirtoputkijohdot rakennetaan normaalisti käyttäen -·' metal 1iputkijaksoja, joilla on pyöreä poikkileikkaus ja ’ asennettuna päittäin ja liitettynä väliainetiivii1lä tavalla.

i · ; On tunnettua, että ohut pyöreä metalliseinämä voi vastustaa j'.‘; huomattavia sisäpuolisia paineita. Niinpä valmistuksen talou- i t dellisuuden ja kuljetuksen johdosta paineistetut putkijohdot

• · I

valmistetaan metallista, ainakin kaikissa tapauksissa, joissa , ulkopuoliset kuormat eivät ole huomattavia, esimerkiksi paine-putkijohtojen tapauksessa. Kuitenkin asennettaessa linjoja, '·' ' putki, joka sisältää ohuen metalliseinämän, voi muuttaa muo-toaan pyöreästä, sen omasta painosta johtuen, estäen tämän johdosta hitsaamisen. Tämä ilmiö edellyttää sitten jäykistys-elementtien asentamista, mikä monimutkaistaa rakennetta, lisää • *_ putkijohdon painoa, ja, mikäli nämä elementit jätetään paikoil- 108573 2 leen, muodostaa esteitä väliaineen kierrolle.

Monissa tapauksissa, esimerkiksi viemäröinti- tai vesijohtoverkoissa, putkijohto sijoitetaan ojan pohjalle ja haudataan pengerryksen alle. Oja on normaalisti täytetty ennen putken paineistamista, mikä, tässä tyhjässä tilassa, on täten altistettu ulkopuolisille jännityksille, jotka aiheutuvat täyttämisestä, ja mahdollisille liiallisille kuormituksille. Toiminnallisen käynnistyksen jälkeen nämä ulkopuoliset jännitykset tasapainoni tetaan sisäpuolisen paineen avulla, joka voi kuitenkin vaihdella ja voi joskus olla poissa. Kaikissa näissä tapauksissa linjaa painava kuorma voi aikaansaada putken muotoutumisen pyöreästä eroavaksi ja jopa litistää sen.

Tästä syystä haudatut putkijohdot valmistetaan tavallisesti joko metalliputkista, joilla on melko huomattava paksuus ja joihin sisältyy ulkopuoliset jäykistyselementit, tai vahvistetuista betoniputkista, jotka voivat olla esijännitettyjä tai sitten ei.

Kuitenkin näiden putkien kuljettaminen ja asentaminen edel-• lyttää niiden mittojen rajoittamista ja sen seurauksena vir- ’ tauksen poikkileikkausta, jolloin niiden halkaisija ei käy-:.5.: tännössä ylitä 2,5 m, tarkoituksena pysyä pääväylämitan sisä- *' : puolella.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi on jo tehty ehdotuksia haudattujen, poikkileikkaukseltaan suurien putkijohtojen rakentamiseksi käyttämällä koottuja metal 1ipaneeleja, joilla on normaalisti aaltomainen profiili, joka sallii niiden paremmin vastus-\* ' tavan ulkopuolisia liiallisia kuormia ja erilaisia asennusil-: miöitä. Kuitenkaan näitä rakenteita ei ole varustettu vastus- tamaan sisäpuolista painetta, ja niissä on tietyn asteinen

I t I

riski siitä, että putkijohto litistyy ulkopuolisten kuormien vaikutuksena alaisena.

ΐ 108573 s I 3

Poikkileikkaukseltaan suurien putkijohtojen rakentamiseksi, jotka kykenevät vastustamaan samanaikaisesti sisäpuolista painetta ja ulkopuolisia liiallisia kuormia, sama keksijä on aiemmin ehdottanut patentissa n:o US-Ä-5 061 121 tai patenttihakemuksessa sarjanumero 07/772,242 sekatyyppisen putkimaisen suojuksen rakennetta, jolla on typistetty sylinterimäinen jakso ja joka käsittää poikkileikkauksessaan alemman osan massiivisen laatan muodossa, joka on muodostettu vahvistetusta betonista, ja yläosan, Joka on muotoiltu sisäänpäin kaarevan holvin ta-voin, muodostettuna ohuesta metal 1iseinästä, jonka kaksi sivu-reunaa on liitetty vastaavassa järjestyksessä betoni laattaan, kunkin reunan ollessa liitetty 1iitoskappaleel 1 a, joka on sementoitu litteän levyn yläpintaan ja liitetty tangentiaalisesti holvin vastaavaan sivureunaan.

Tämä sekarakenne sallii materiaalien optimaalisen käytön.

Itse asiassa putkijohdon ollessa paineistettuna, metalliholvi on altistettu yksinomaan vetojännityksille ja se voidaan tehdä melko ohuista ohutseinämäisistä elementeistä, jotka ovat helposti käsiteltävissä ja hitsattavissa yhteen varmistamaan väl iainetiiveys paineenal aisena .

Lisäksi johtuen typistetystä poikkileikkauksesta pohjassaan, : · : ylempi metalliosa vastustaa holviefektin johdosta tehokkaasti • · I’·': ulkopuolisia jännityksiä myös silloin, kun johto on tyhjä.

• · .··.·. Litteä perusta, joka toimii jäykistyselementtinä, on altistettu taivutus jännityksille, se voi kuitenkin vastustaa niitä suotui-... sissa olosuhteissa, koska tämä perusta on muodostettu betoni-laatasta, jonka paksuus ja raudoitus voidaan määrittää sen * » * tukemien jännityksien funktiona. Lisäksi tämä litteä perusta : antaa putkijohdolle tehokkaan perustuspinnan, mikä tekee mah- dolliseksi levittää syntyneet jännitykset maahan ja vastustaa erilaisia asennusi lmiöitä .

4 1 O 8 57 5

Laatta voidaan edullisesti valaa paikalla työn edetessä tai se voidaan muodostaa esivalmistetuista elementeistä, jotka asennetaan peräkkäin.

Patentissa US 5,061,121 ja patenttihakemuksessa n:o 07/772,242, joihin on aiemmin viitattu, metalliholvi liitetään laattaan pitkin holvin kahta sivureunaa muotoiltujen jaksojen avulla, jotka käsittävät yläosan, joka kiinnittyy tangentiaalisesti holviin, ja .alaosan, joka on sementoitu laatan yläpintaan siten, että se tekee mahdolliseksi vastustaa repäisyjännityksiä ja samanaikaisesti muodostaa väliainekiinteyden.

Tämä liittämismenetelmä on hyvin sopiva tapauksiin, joissa laatta on tehty esivalmistetuista elementeistä. Kuitenkin se voi monimutkaistaa rakennetta, kun laatta valetaan paikallaan. Lisäksi, kun kehitetään voimakkaita sisäpuolisia paineita, voi pelkona olla se, että betoni voi lopuksi hajota kehitettyjen jännityksien seurauksena.

Täten keksinnön tarkoituksena on uudet järjestelyt, jotka sallivat metalliholvin kiinnitysmenetelmän yksinkertaistamisen, • · • betonin murtumisriskien pienentämisen ja laatan keventämisen.

'.· ' Lisäksi putkijohdon rakennetta kokonaisuudessaan voidaan yksin-kertaistaa huomattavasti ottamalla käyttöön nämä uudet raken- ] \> teet.

Niinpä keksintö on yleisesti sovellettavissa pitkänomaiseen suojukseen, joka on tyyppiä, joka on kuvattu US-patentissa n.*o 5,061,121 tai hakemuksessa sarjanumero 07/772,242 ja muodostunut alaosasta, joka on muodostettu lujasta betoni 1aatasta, joka käsittää maahan tukeutuvan alapinnan, yläpinnan ja kaksi sivu-; ; ; pintaa, jotka ovat yhdensuuntaisia pituusakseliin nähden, ja yläosasta, joka on muodostunut ohuesta metal 1iseinästä, joka on » » · muotoiltu sisäänpäin kaarevan holvin tavoin ja ulottuu kahden sivureunan välissä, jotka ovat yhdensuuntaisia pituusakseliin 5 '«08 573 nähden ja kiinnitetty laattoihin, joista kukin on kiinnitetty pitkittäisen liitos-kappaleen avulla, jolla liitoskappaleella on yläosa, joka liittyy tangentiaali-sesti holvin sivureunaan ja alaosa, joka on liitetty laattaan.

Keksinnön päämäärien saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle suojukselle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt seikat.

Sekä ulkopuolisten jännitysten että sisäpuolisen paineen optimaaliseksi vastustamiseksi holvi peittää edullisesti olennaisesti puoliympyrän, joka on keskitetty enemmän tai vähemmän laatan yläpinnan tasoon.

Kuitenkin laajemman siirtopoikkipinnan muodostamiseksi lisäämättä laatan leveyttä liiallisesti voidaan etuja saada antamalla holville keskikohdassa yli 180° kulma. Tässä tapauksessa laatan kaksi sivupintaa voivat olla viistetyt ylemmän vaakasuuntaisen pinnan suhteen kulmassa, joka vastaa tangentin suuntausta holvin lähtöpisteessä, jotta sallitaan kahden sivuttai-sen holviliitoslevyn asemointi tämän holvin pidennyksen sisäpuolella.

*

Pituussuuntaiset liitoslevyt on edullisesti puristettu vasten laatan sivupin-; toja paineella, joka on riittävä vähintään estämään, kitkan avulla, levyn ‘I·, siirtymisen.

·.·: Kuitenkin laatan taivutuslujuuden parantamiseksi ja sen tekemiseksi ke- ,' ’: veämmäksi etuja saadaan altistamalla se poikittaisille esivetojännityksille.

',, |: Tässä tapauksessa kyseiset kaksi pituussuuntaista levyä, joita käytetään : V; holvin liittämiseen laattaan, voidaan yhdistää moninkertaisella määrällä : poikittaisia tankoja, jotka on levitetty suojuksen koko pituudelle, joista tangoista kukin ulottuu laatan koko leveyden yli kulkien samalla kyseisen 108573 6 kahden levyn ja laatan läpi, kunkin tangon ollessa varustettu kussakin päässään ulkopuolisilla elimillä, jotka sallivat sen tukemisen vastaavaan levyyn, näiden tankojen ollessa altistettuina esijännitysvedolle, joka kykenee sallimaan samanaikaisesti laatan vastustavan taivuttavia jännityksiä, jotka kehittyvät sisäpuolisen paineen johdosta ja kunkin kiinnityslevyn puristamisen vasten laatan vastaavaa sivupintaa paineella, joka on riittävä estämään kyseisen levyn siirtymisen.

Väliainetiiveyden varmistamiseksi putkimainen suljettu tila on edullisesti ympäröity kokonaisuudessaan metalliseinillä, jotka on hitsattu yhteen. Tässä tapauksessa holvin kaksi sivureunaa on liitetty toisiinsa ohuen poikittaisen levyn avulla, joka peittää yhden laatan vaakasuuntaisista pinnoista, ylemmän tai vastaavasti alemman, ja sisältää kaksi yhdensuuntaista, pituussuuntaista reunaa, jotka on liitetty jäykästi ja vesitiiviillä tavalla, pitkin holvin kutakin sivureunaa vastaavassa järjestyksessä.

Tämä poikittainen levy tarjoaa täten samanaikaisesti vesitiiveyden ja •.i.: pituussuuntaisten levyjen aseman pysyvyyden, erityisesti estämään niitä : leviämästä erilleen ulkopuolisten jännitysten vaikutuksen alaisena.

: Siirtymäefektin vastustamisen parantamiseksi kukin liitoslevy voi edulli- sesti olla varustettu sisäpinnallaan, joka on käännetty kohti laattaa, vähintään yhdellä ulkonevalla kiinnityselementillä, kuten esimerkiksi rivalla, ·:··: joka on yhteistoiminnassa vähintään yhden parin muodostavan, onton ‘.j elementin kanssa, kuten esimerkiksi uran, joka on leikattu haluttuun ase- : maan laatan vastaavalla sivupinnalla.

: V: Siinä tapauksessa, että laatta on valettu paikallaan ja täten muodostaa 8”: yhtenäisen pinnan, vesitiiveys voidaan muodostaa itse laatan yläpinnan ί 108575 7 avulla. Vesitiivis punos sijoitetaan silloin kunkin liitoslevyn ja laatan sen sivupinnan väliin, jota vasten levy puristetaan.

Holvi on täten muodostettu esivalmistetuilla jaksoilla, jotka on sijoitettu peräkkäin toinen toisensa jälkeen ja, ensimmäisessä suoritusmuodossa, kukin holvijakso käsittää keskiosan, joka on muotoiltu puolikuoren tavoin, muodostaen itse holvin ja pidennetty, kummallakin sivullaan, olennaisesti litteällä osalla, joka muodostaa liitoslaipan, kunkin puolikuoren muodostaessa, pitkin sen kahta laippaa, yksiosaisen elementin, joka kattaa poikittaisen poikkileikkauksen kokonaisuudessaan.

Kuitenkin toisessa suoritusmuodossa holvi voi olla myös muodostettu vähintään kolmella esivalmistetulla komponentilla, s.o. vähintään yksi kaareva, holvin muotoinen keskuselementti ja kaksi sivuttaista elementtiä vastaavassa järjestyksessä, joista kumpikin käsittää litteän alaosan, joka muodostaa liitoselimen, ja yläosan, joka on liitettävissä tangentiaalisesti keskuselementin yhteen sivureunaan ja kiinnitettävissä jälkimmäiseen yhtäjaksoisen hitsin avulla.

Huomataan, että levyn tämä yläosa, joka ulkonee laatan yläpinnan tason yli ja yläpuolella, edullisesti muodostaa holvikomponentin keskiöimisreu-nan.

Kyseiset kaksi pituussuuntaista levyä voidaan kiinnittää edeltäkäsin poikit-..: taislevyyn, jotta muodostetaan esivalmistettu yksikkö, joka voidaan sijoit- : taa erikseen laatalle, jolloin holvikomponentti liitetään sitten kyseisten ...: kahden pitkittäisen levyn yläreunaan.

Poikittaislevy voi lisäksi käsittää kaksi erillistä hitsattua elementtiä vastaavassa järjestyksessä, joista kukin on yhden sivuttaisen elementin päällä ja 108573 8 ulottuu kohti toista samalla, kun ne osittain limittyvät, jotta sivuttaisia elementtejä vedetään hieman likemmäksi toisiaan, kun ne liitetään laattaan ja läpikäyvät esijännityksen, jolloin poikittaisen levyn kyseiset kaksi osaa hitsataan stabilisoinnin jälkeen.

Tämä pitkänomainen suojus voidaan valmistaa eri tavoin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista itsenäisten patenttivaatimuksien 18, 21, 22 ja 25 tunnusmerkkiosassa esitetyt seikat.

Ensimmäisen menetelmän mukaisesti, joka tarjoaa erityisiä etuja, sen jälkeen, kun on kaivettu määrätyn pituinen oja ja muodostettu tasainen, tiivistetty pohja, yhtäjaksoinen vahvistettu betoni tai esijännitetty laatta tehdään tälle pohjalle työn edetessä; tämä laatta voidaan valaa paikalla kahden litteän muotin välissä, joiden etäisyys, vähintäänkin laatan yläpinnan tasolla, on olennaisesti yhtä suuri pyöreän sektorin kahden sivu-reunan välisen tilan suhteen. Ylemmän metalliosan kunkin jakson muo-dostamiseksi, kaksi pituussuuntaista levyä, jotka on hitsattu valmiiksi ' paikalleen sijoitettujen levyjen päihin, puristetaan vasten laatan sivupinto ja ja holvijakso asetetaan paikoilleen hitsaamalla se ensin pitkin poikittais-liitosta, joka on muodostettu aiemmin asetetun jakson yhteyteen, ja toi-;’. seksi pituussuuntaisten levyjen yläreunaan.

Erityistä etua aikaansaadaan käyttämällä muottina pituussuuntaisia levyjä, jotka asennetaan sitten samanaikaisesti teräsristikon kanssa tukeutuen , : siihen, jolloin betonilaatta valetaan näiden levyjen väliin.

Tyypillisemmässä tapauksessa, missä laatta on peitetty poikit- I ί i Η ^ / ^ g ·., O J / w täisellä levyllä, tämä levy voidaan hitsata edeltäkäsin kahteen pituussuuntaiseen levyyn, jotta muodostetaan 1iitoskokoonpano, joka voidaan sijoittaa laatan päälle ja liu'uttaa sitä pitkin, kunnes se tulee kosketukseen aiemmin sijoitetun kokoonpanon kanssa, mihin se hitsataan.

Kuitenkin tätä 1iitoskokoonpanoa voidaan myös käyttää muottina, mihin laatan vastaava osa, joka on sitten muodostettu esivalmistetuista elementteistä, jotka on sijoitettu peräkkäin toinen toisensa jälkeen, valetaan, kunkin elementin ollessa muodostettu 1iitoskokoonpanol1 a, joka liittyy yhteen laattaelementtiin. Suojuksen uuden jakson tekemiseksi laattaelementti sijoitetaan ensiksi kohdistamalla se jo asennetun osan kanssa, pitkittäisten ja poikittaisten levyjen kohdakkain olevat päädyt hitsataan, sitten hoivikomponentti sijoitetaan vastaavalle kokoonpanolle ja hitsataan pitkin sen sivuttaisia päätyjä pituussuuntaisiin levyihin, ja pitkin poikittaisliitosta, joka liittyy viereiseen hoivikomponenttiin, joka on aiemmin asetettu pai-kal1een.

Kuitenkin eräs toinen edullinen suoritusmuoto osoittautuu mah-j.! dolliseksi, kun suojuksen metalliosa on muodostettu esivalmis-tetuista jaksoista, joista kukin käsittää kaarevan seinän, joka ; on pidennetty kahdella pituussuuntaisella levyllä, ja jonka »'<*; alemmat reunat on liitetty poikittaisen levyn avulla. Tässä tapauksessa sen jälkeen, kun oja on kaivettu, metal 1 ijaksot sijoitetaan toinen toisensa jälkeen, kunkin tukeutuessa asen- i < » nuspintaan poikittaisen levyn avulla, joka muodostaa sen ala-, osan; sitten nämä jaksot hitsataan yhteen, ainakin tietyllä I I t • ·' pituudella, ja betonilaatta valetaan suojuksen sisään, muotin t * * V ' sisäpuolelle, joka on muodostettu tämän suojuksen alaosan avulla.

ti» * · « • Tätä suoritusmuotoa voidaan jälleen täydentää liitämällä kaksi ' pituussuuntaista levyä kahden poikittaisen seinämän avulla, I |

• · I

10 U'BS7i jotka on kiinnitetty pitkin pituussuuntaisten levyjen alareunaa ja vastaavasti yläreunaa. Kokoonpano, joka on muodostettu kahdella poikittaisella seinällä ja kahdella pituussuuntaisella levyllä, muodostaa täten metallilaatikon, jolla on suljettu poikkileikkaus, mikä täytetään betonilla tarkoituksena muodostaa laatta, tämän laatan ollessa vahvistettu edellä mainitun laatikon metal1iseinien avulla.

Kulloinkin, kun osoittautuu käyttökelpoiseksi, työpaikka varustetaan tai\Tutuspuristimel la, joka tekee mahdolliseksi paikalla tapahtuvan hoivikomponenttien valmistuksen, metallilevyjen ollessa tällöin kuljetettu Iitteinä. Tämä taivutuspuristin voidaan lisäksi sijoittaa aiemmin valetulle laatalle.

Keksinnön ymmärtämistä tehostetaan useiden suoritusmuotojen yksityiskohtaisen kuvauksen ansiosta, joka on järjestetty esimerkkinä ja kuvattu oheisissa piirustuksissa.

Kuvio 1 on kaaviollinen poikki 1eikkauskuvanto keksinnön mukaisesta pitkänomaisesta suojuksesta.

Kuvio 2 on toisen suoritusmuodon poikkileikkaus.

4 I

: :'· Kuvio 3 on yksityiskohtainen kuvanto suurennetussa mittakaa- ;V. vassa levyn liittämisestä esijännittämällä.

♦ > » t 1 \,!t Kuviot 4 ja 5 ovat kaaviollisia poikkileikkauksia keksinnön mukaisen suojuksen muista suoritusmuodoista.

t i t ! 1 » * 2 Kuvio 6 esittää kahdessa vaiheessa esivalmistetun alemman I i * t 1 V ’ komponentin valmistuksen.

« » I t 4

Kuvio 7 on yksityiskohtainen kuvanto erityismenetelmästä holvin * ( t t’ asentamiseksi.

» f * t ‘ » i 2 t 1 ; '.! Ö0 / Ο 11

Kuviot 8, 9, 10 ja 11 esittävät kaavioi 1isesti peräkkäisiä vaiheita putkijohdon rakentamiseksi erilaisten menetelmien mukaisesti, joista kukin on sovitettu suojuksen yhteen suoritusmuotoon.

Kuvio 12 esittää pituussuuntaisena poikkileikkauksena esivalmistettujen 1aattakomponenttien välistä poikettaisiii-tosta.

Kuvio 13 on*perspektiivikuvanto erityisestä suoritusmudosta, joka sallii jaksojen progressiivisen muuttamisen.

Kuviot 14, 15 ja 16 esittävät poikkileikkauksessa keksinnön muita suoritusmuotoja.

Kuvio 1 esittää kaavioi 1isesti ja poikkileikkauksessa pitkänomaisen suojuksen 1, joka on sijoitettu kaivantoon 10 ja tukeutuu jälkimmäisen tasoitettuun, tiivistettyyn pohjaan 11, suojuksen ollessa peitetty pengerryksellä 12 asennuksen jälkeen.

Suojus 1 koostuu kahdesta osasta, alaosasta 2, joka on muodosti tettu lujasta, litteästä laatasta, joka on normaalisti tehty vahvistetusta tai esijännitetystä betonista, ja yläosasta 3, ; ·*. joka on muodostettu ohuesta metal 1 iseinästä, joka on muotoiltu syl interimäisen holvin tavoin rajoittaen, laatan yhteydessä, • · *.. putkimaisen tilan A, jolla on typistetty, pyöreä poikkileik- • · kaus, missä väliaine voi kiertää korkean paineen P alaisena, '·' ' esim. suurempi kuin 10 baria.

: .· Kuten alempana nähdään, luja laatta 2 on edullisesti valettu V · paikalleen rakentamisen edetessä mutta se voi olla myös muodos-tettu esivalmistetuista elementeistä, jotka on asennettu päit-···, täin.

; ’.· Yläosa 3 on muodostettu elementeistä, joilla on ohut metalli- • * 108^73 12 ' ' ' ~ seinä, mitkä muodostavat jaksot, jotka on asennettu peräkkäin.

Kukin jakso on muotoiltu holvin tavoin, joka on kaareva ympyrän kaaressa kahden sivuttaisen päädyn 31, 31' välillä, joita on i pidennetty tangentiaalisesti kahdella litteällä levyllä 4, 4'.

Edullisesti, mutta ei-rajoittavalla tavalla, holvi 3 peittää puoliympyrän.

Laatta 2, joka tukeutuu maahan alapinnallaan 21, on ympäröity ylemmällä vaakasuuntaisella pinnalla 22 ja kahdella sivupinnalla 23, 23', jotka ovat yhdensuuntaisia suojuksen akseliin nähden.

Laaja-alaisemmin käyttöön otetussa suoritusmuodossa, sivupinnat 23, 23' ovat pystysuuntaisia. Kuitenkin muut järjestelyt ovat mahdollisia, kuten nähdään alempana.

Keksinnön peruspiirteen mukaisesti ylemmän pinnan 22 leveys, mikä vastaa sivupintoja 23, 23' erottavaa välimatkaa, on yhtä suuri sylinterimäisen holvin 3 sivureunojen 31, 31' välisen : etäisyyden suhteen, s. o. esitetyssä esimerkissä pyöreän jakson halkaisija.

• * *

Niinpä kyseiset kaksi pituussuuntaista levyä 4, 4', jotka pidentävät holvia alaspäin, voidaan puristaa ulkopuolelta vasten sivupintoja 23, 23', joihin ne on liitetty.

Säteittäisten jännitysten 15 vaikutuksen alaisena, jotka ovat • · f .* kehittyneet sisäisen paineen P avulla, holvi 3 altistetaan V ·' vetojännityksi 11 e, jotka absorboidaan sivureunoissa 31, 31' levyillä 4, 4'. Nämä levyt voidaan täten liittää laattaan 3 » * » käyttäen elimiä, jotka tekevät mahdolliseksi yksinkertaisesti vastustaa siirto jännityksiä, jotka kohdistetaan pitkin laatan : V sivupintoja 23, 23', kun suojus paineistetaan.

's π 8^75 13 '-J u ~

Lisäksi, hoivivaikutuksen johdosta, yläosa 3 vastustaa tehokkaasti ulkopuolisia jännityksiä 13, jotka ovat kehittyneet pengerryksen 12 johdosta tai liiallisten kuormien johdosta, myös silloin, kun sisäpuolinen paine on poissa. On tarpeen yksinkertaisesti pitää välimatka, joka erottaa holvin 3 sivu-reunat 31, 31' yhdenmukaisena; tämä yhdenmukaisuus voidaan helposti saavuttaa käyttämällä ohutta levyä 32, joka peittää laatan 2 yläpinnan 22, jonka levyn sivureunat on hitsattu holvin reunoihin 31, 31'. Vaakasuuntainen levy 22 muodostaa, pituussuuntaisten levyjen 4, 4' yhteydessä laatikon, joka voidaan kiinnittää laattaan 2 ankkurointilaitteiden avulla, jotka on levitetty koko pinnan alalle.

Vahvistettu betonilaatta 2, joka jäykistää suojusta 1, on erityisen sovelias vastustamaan taivuttavia jännityksiä, joille se altistetaan. On riittävää määrittää laatan koko-ominaisuudet ja raudoitusrakenne sisäpuolisesta paineesta seurauksena olevien jännityksien funktiona.

Siirtojännityksien vastustamiseksi paremmin lisäämällä kitkaa, pituussuuntaiset levyt 4, 4' voidaan puristaa vasten laatan sivupintoja 23, 23' kohdistamalla tietty painemäärä. Tähän ; pääsemiseksi, kuten kuvattu kuviossa 2, etuja aikaansaadaan ::: liittämällä kaksi pituussuuntaista levyä 4, 4' vedon vastaan- ottavien tankojen 5 moninkertaisen määrän avulla, mitkä tangot ulottuvat laatan 2 koko leveydelle, ja joiden päät 51, 51' kulkevat pituussuuntaisten levyjen 4, 4' läpi ja jotka on varustettu laajennetuilla pääkappaleilla 52, 52', jotka tukeutuvat ulkopuolelta kyseiseen kahteen levyyn 4, 4'. Täten * asettamalla tangot 5 vedon alaiseksi, pituussuuntaiset levyt 4, 4' puristetaan tehokkaasti vasten laatan 2 sivupintoja 23, 23*.

.··. Tankojen 5 veto jännitys voi yksinkertaisesti olla riittävä kiinnittämään holvin 3 laattaan 2 johtuen kehitetystä kitkasta ja täten, vastustamaan taipumusta holvin irtoamiseen ja nouse- 14 ' O 8 5 7 5 miseen sisäpuolisen paineen P kohdistaman vaikutuksen alaisena.

Lisäksi paineen poissaollessa tangot 5 vastustavat taipumusta sivureunojen 31, 31' eroamiseen ulkopuolisten jännitysten 13 vaikutuksen alaisena, jotka jännitykset ovat aiheutuneet pengerryksestä, ja ne varmistavat seinämän 3 puoliympyrän muodon ylläpitämisen, mikä täten vastustaa lommahdusta ja taipumusta muuttaa muotoaan pyöreästä täytteen kehittämien kuormien alaisena .

*· '''

Kuitenkin tangot 5 voivat myös muodostaa esijännitystangot, jotka on sijoitettu jännityksen alaiseksi riittävällä tavalla sallimaan laatan 2 vastustavan taivuttavia jännityksiä, joille se altistuu sisäpuolisen paineen P aikaansaaman vaikutuksen alaisena. Johtuen tästä esijännityksestä tulee mahdolliseksi keventää laattaa 2 ja sen raudoitusta 24 huomattavasti.

Laatan 2 esijännittäminen voidaan toteuttaa konventionasii-sesti, esimerkiksi kuten esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 3. Kukin tanko 5 ulottuu, välyksel1isesti, kanavan 53 sisäpuolella, joka on järjestetty laatan 2 paksuuden sisäpuolelle koh-tisuorasti laatan kyseistä kahta sivupintaa 23, 23' nähden.

'j*; Tangon 5 kukin pää 51 kulkee vastaavan levyn 4 läpi reiän 41 . .·. avulla, joka reikä on porattu tätä tarkoitusta varten, ja pää on kierteitetty sallimaan mutterin 52 kiertämisen tuetuksi ! levyyn 4 rengasmaisen elementin 55 ja tukielementin 54 avulla, joilla kummallakin on pariksi yhtyvät muodot.

Käyttäen tavanomaisia elimiä tangot 5 asetetaan halutun esijän-·’ .' nitysvedon alaiseksi ja tehdään liikkumattomaksi muttereiden 52 ·.·’ · avulla, sitten, tätä tarkoitusta varten järjestetyn ilmakanavan .·.·. 56 avulla, sementtilaasti ruiskutetaan kanavaan 53 kiinnittä- ..! mään esi jännitystangot laattaan 2.

: Tässä tapauksessa teräsristikko 24 toimii pääasiallisesti 1K '! (.)8 57 5 15 sallimaan laatan käsittelyn, kun jälkimmäinen muodostetaan esivalmistetuista elementeistä sekä murtumisriskin välttämisen, erityisesti esijännitysvaikutuksen alaisena.

Tällä tavoin varmistetaan ensiksikin holvin 3 täydellinen liittäminen laattaan 2 ja toiseksi laatan riittävä lujuus vastustamaan taivuttavia jännityksiä tarvitsematta laatan lisääntynyttä paksuutta tai teräsristikon lisääntynyttä kokoa.

Liitoksen p’arntamiseksi levyjen 4, 4’ ja laatan 2 välillä kukin levy 4, 4' on edullisesti varustettu, sisäpuolisella pinnallaan, joka on kohti laattaa, ulkonevalla elementeillä, jotka on muodostettu esimerkiksi hitsatuista kulmatuista 42, mitkä sopivat yhteensopiviin uriin 25, jotka on järjestetty laatan sivupinnoille 23, 23’. Lisäksi kunkin esijännitystangon alueessa levy 4 on varustettu vahvistuselementi11ä 43, mikä ympäröi reikää 41 ja työntyy vastaavaan tilaan, joka on järjestetty laatan sivupinnalle 23.

On huomattava, että ulkonevien kiinnitysosien käyttäminen vastustamaan 1iitoslevyjen 4, 4’ taipumusta siirtymiseen, osoittautuu käyttökelpoiseksi kaikissa tapauksissa, myös /:·. silloin, kun liitoslevyt on yksinkertaisesti puristettu, . .·. paineen poissaollessa, vasten laatan sivupintoja.

!./. Kun laatta valetaan paikalla, se voi itse muodostaa jatkuvan pinnan, joka sulkee suojuksen, mikäli kierrätettävä väliaine ei ’ ’ syövytä betonia ja mikäli jälkimmäisen laatu tekee mahdolliseksi varmistaa vesitiiveyden. Tällöin on riittävää, kuten esitet-i .’ ty kuviossa 2, asentaa vesitiiveyden aikaansaavat punokset 26 V : pituussuuntaisten levyjen 4, 4’ ja laatan 2 sivupintojen 23, 23' väliin, missä tapauksessa liitokset tiivistetään pituus-suuntaisten levyjen 4, 4' yksinkertaisella puristamisella paineenalaisena.

16 1 ^ 5/3

Kuitenkin useimmiten suljettu putkimainen väliainetta kierrättävä tila on edullisesti ympäröity kokonaisuudessaan hitsa-j tuilla metalliseinillä, kuviossa 1 esitetyn rakenteen mukai sesti. Laatta 2 on sitten peitetty poikittaislevyllä 32, joka on hitsattu holvin 3 sivureunoihin. Vesitiiveys saavutetaan täten helposti, koska seinä on hitsattu kokonaisuudessaan ja kosketus betonin ja kiertävän väliaineen välillä vältetään.

Koska levy 32 puristetaan vasten laattaa 2 paineen P avulla, se voi muodosteta yksinkertaisen ohuen vesitiiviin kuoren, kuten osoitettu kuviossa 3.

Huomataan, että ei ole välttämättä tarpeen käyttää esijännitys-tankoja 5, koska sivureunoja 31, 31’ erottavan tilan säilyttäminen voidaan varmistaa käyttäen vain levyä 32. Pituussuuntaiset levyt 4, 4' voidaan sitten kiinnittää laatan 2 sivupintoihin 23, 23', esimerkiksi käyttäen ankkurointipultteja, jotka sallivat levyjen 4, 4' puristamisen sivupinnoille 23, 23' paineen avulla, joka on riittävä yksinkertaisesti tarjoamaan, kitkan avulla, holvin 3 muodon säilyttämisen, samalla kun estetään holvin 3 päätyjen 31, 31' nouseminen.

·;·, Erityisesti, mikäli pituussuuntaiset levyt 4, 4' on varustettu ’. kiinnityselimillä, kuten esimerkiksi ulkonevilla elementeillä 42, on riittävää pitää niitä erottava tila yhdenmukaisena, '· ·* jotta varmistetaan holvin 3 liittyminen laattaan 2.

V ·* Kuitenkin sen tilan, joka erottaa pituussuuntaiset levyt 4, 4', on sovittava täsmällisesti yhteen laatan sivupintojen 23, 23' välimatkaan. Kosketus voidaan saavuttaa säätökii 1 ojen avulla; kuitenkin on edullisempaa, kuten osoitettu kuviossa 5, tehdä poikittaislevy 32 kahdessa osassa, yhden osan 32 ulottuessa olennaisesti laatan 2 koko leveydelle mutta hitsattuna ainoas-·;·’ taan yhdestä reunastaan yhteen pituussuuntaisista levyistä 4', ja toisen osan 32' ollessa hitsattuna yhdestä sivustaan toiseen 17 '>08 57 5 pituussuuntaiseen levyyn 4 ja jolla on sellainen leveys, että sen toinen puoli limittää osan 32 päädyn. Niinpä kyseiset kaksi levyä 4, 4’, jotka on liitetty kyseisten kahden osan 32', 32 kanssa vastaavassa järjestyksessä, ovat helposti asemoitavissa laatalla 2, ja ne voidaan mahdollisesti saattaa tiiviimmin yhteen sallimaan levyjen 4, 4' puristamisen pintoihin 23, 23'; sitten, stabilisoinnin jälkeen, kyseisten kahden osan 32, 32' limittyvät päät hitsataan toisiinsa.

Kuitenkaan ’“keksintöä ei ole rajoitettu näihin suoritusmuotoihin, koska muita voidaan suunnitella.

Esimerkiksi kuviossa 4 esitetyssä tapauksessa holvin 3 sivureu-nat 31, 31' on liitetty poikittaislevyn 33 avulla, joka on hitsattu pitkittäisten levyjen 4, 4' alempaan reunaan 43. Tällä tavoin kukin metal li jakso on muodostettu holvilla 3, jonka päät on yhdistetty maahan tukeutuvan alustan 33 avulla. Laatta 2 sijoitetaan sitten näin muodostetun suljetun metal 1iseinän sisäpuolelle, ja se valetaan edullisesti metallirakenteen alaosan avulla näin muodostetun muotin sisäpuolelle.

Lisäksi holvi 3 voidaan tehdä yhtenä yksikkönä, kuten esitetty /:*; kuviossa 1, kaarevan puolisylinterimäisen osan 3 ollessa yksin- . ,·. kertaisesti pidennetty sivureunojensa 31, 31' yli käyttäen litteitä elementtejä, jotka muodostavat kyseiset kaksi pituus-I, ; suuntaista liitoslevyä 4, 4'. Kukin puolikuori muodostaa • sitten, sen kahden laipan 4, 4' yhteydessä, yksikappaleisen ’·' ' kokoonpanon, joka peittää poikkileikkauksen kokonaisuuden.

; ’,· Kuitenkin, siirtämisen helpottamiseksi, erityisesti suurten • leikkausten tapauksessa, voi olla edullista tehdä metalliele-, mentti useissa osissa, s.o. keskeinen kaareva holvin muotoinen elementti 33 ja vastaavasti kaksi pituussuuntaista levyä 4, 4', joiden suurin osa puristetaan vasten sivupintaa 23, 23' ja i joiden yläreuna 40, 40' on yhdistetty ja liitetty hitsisaumalla is ' O H. 5 7 5 35 keskeisen elementin 33 alempiin sivureunoihin. Hitsisaumat 35, 35' voivat olla sijoitetut sivureunoihin 31, 31’ ja poikit-taislevyyn 32. Tässä tapauksessa kaareva seinä 33 kattaa holvin kokonaisuudessaan.

Kuitenkin hitsisaumat 35, 35' voivat olla myös sijoitetut välimatkan päähän sivureunojen 31, 31' yläpuolella, kunkin pituussuuntaisen levyn 4, 4' käsittäessä sitten alemman litteän liitososan ja ylemmän kaarevan osan 40, 40', mikä liittyy tangentiaallsesti holviin 33.

Yhdistäminen ja hitsisauma voidaan toteuttaa reunasta reunaan, kuten osoitettu kuvioissa 2 ja 5. On kuitenkin myös mahdollista järjestää holvin kunkin sivuttaisen reunan 31, 31' limittäminen levyn 4, 4' yläosalla 40, 40', kuten esitetty kuviossa 7. Tämä rakenne helpottaa holvin 3 asemointia ja keskittämistä, kuten selvennetään jäljempänä.

Kyseiset kaksi pituussuuntaista levyä 4, 4' voidaan yhdistää edeltäkäsin poikittaiseen levyyn 32, jotta muodostetaan yksi-kappaleinen metallikokoonpano 36, jolla on suorakulmainen poikkileikkaus, mitä voidaan käyttää edullisesti muottina laattakomponentin tekemiseksi, kuviossa 6 esitetyllä tavalla.

1 » « *·:·’ Itse asiassa, kuten osoitettu kuvion 6 vasemmanpuoleisessa t · · : .· osassa, näin muodostettu metal 1ikokoonpano 36 voidaan kääntää • » · • ylösalaisin, jotta muodostetaan muotti, jonka pohja on poikit-taislevy 32 ja jonka sivut ovat kyseiset kaksi levyä 4, 4', kahden muun sivun ollessa suljettavissa siirrettävillä panee-leiliä.

• · ti*

Teräsristikko 24 ja, tapauksen vaatiessa, putket 53', jotka ·,,· avautuvat reikiin 41, 41', jotka on järjestetty elementteihin 34, 34', sijoitetaan näin muodostettuun muottiin. Sitten valetaan betoni 25.

t I

I * * i9 ! 08 57 5

Vaakasuuntainen levy 32 on edullisesti varustettu, pinnaltaan, joka on käännetty kohti muotin sisäpuolta, ulkonevalla kiinni-tyselementei11ä, jotka on tarkoitettu liittämään levy betoniin 25.

Samalla tavoin on mahdollista sijoittaa muotoillut jaksot 42 edeltävästi levyjen 4, 4' sisäpuoliseen pintaan, jotta ne tulevat sisällytetyiksi betoniin, kun laatta 2 valetaan.

Sen jälkeen'*, kun betoni on kovettunut ja päätypaneeli poistettu, on muodostettu esivalmistettu 1aattakomponentti 20, joka on ympäröity kahdella sivupinnallaan ja yhdellä vaakasuuntaisella pinnallaan pitkittäisillä levyillä 4, 4’ ja poikittais-levyllä 32. Ripustinkiinnitinelementit voivat olla järjestetyt, esimerkiksi levyihin 4, 4’, jotta sallitaan komponentin 20 käsitteleminen.

Näin esivalmistettu kukin 1aattakomponentti 20 on täten varustettu edeltäkäsin poikittaislevyllä 32 ja kyseisillä kahdella pitkittäislevyllä 4, 4', joihin hoivikomponentti 33 voidaan asettaa ja hitsata, kuten esitetty kuvion 6 oikeanpuoleisessa osassa.

Nämä erilaiset rakenteet tekevät mahdolliseksi valmistaa, työn edetessä, putkijohto erityisen edullisissa olosuhteissa, mikä • * · ; kuvataan nyt viittauksella kuvioihin 8, 9, 10 ja 11, mitkä : .* esittävät kaavioilisesti eri vaiheita, jotka sisältyvät putki-V * johdon rakentamiseen jonkin aiemmin kuvatun suoritusmuodon mukaisesti.

Kuvio 8 esittää putkijohdon rakennetta, joka käyttää hyväksi laajemmalti käytettyä suoritusmuotoa, joka on esitetty kuviossa t ( * i·

Haudatun putkijohdon tekemiseksi, oja 10 kaivetaan ensin » · · * i · ι'Λ| 8 8 7 i 20 ' tiettyyn pituuteen, muodostamalla tasoitettu, tiivistetty pohja 11, mikä voidaan peittää puhtaalla betonilla 15 tai suojaavalla levyllä, joka on valmistettu ei-kudotusta kankaasta.

Laatta 2 valetaan työn edetessä käyttäen konventionaalisia keinoja, esimerkiksi niitä, joita käytetään betoniteihin.

Teräsristikko 24 sijoitetaan ensin kahden paneelin väliin, jotka kuuluvat sivuttaiseen muottiin, jotka on edullisesti muodostettu it&e 1iitoslevyi11ä 4, 4’. Kuten esitetty kuviossa 7, nämä levyt voidaan pitää paikoillaan teräsristikolla 24 käyttäen tukilaitteita 28. Lisäksi kukin uusi levy 4 liitetään, sen taaemman pystysuuntaisen reunan 44 avulla, vastaavaan viimeisen levyn 4a etureunaan, joka on sementoitu näin rakennetun laatan päähän.

Laatan 2 seuraava osa valetaan sitten levyjen 4, 4’ väliin, ennen kuin poikittaislevyt 32 sijoitetaan paikalleen hitsaamalla kunkin taaempi poikittainen reuna edeltävään levyyn ja hitsaamalla sen sivureunat liitoslevyihin 4, 4’.

Levyt 32 ja levyt 4, 4’ voidaan varustaa, niiden sisäpuolisilla .·.· pinnoilla, ankkurointi 1 aittei 11 a, mitkä muodostavat liitoksen i I * ·,*· *· laatan 2 kanssa.

• · » i » • · 4 S ··, Sen jälkeen, kun betoni on kovettunut, levyt 4, 4' voidaan puristaa paineenalaisena vasten laatan 2 sivupintoja, käyttäen ankkurointipultteja tai vetojännitystankoja 5.

> .. . Hoivikomponenttien 33 asennusta jatketaan sitten näin muodoste- » i tun suojuksen alaosan päällä.

• t *

t t I

;Kuten aiemmin osoitettu, levyt 4, 4’ ulottuvat edullisesti laatan 2 yläpinnan 22 tason yläpuolelle, koska niiden yläosat 40 muodostavat sitten keskeytysreunat, jotka helpottavat holvi- * * J 1 t -1 OB 57 5 21 komponentin 33 asennusta. Jälkimmäinen hitsataan sitten viimeiseen hoivikomponenttiin, joka on jo asennettu paikalleen, pitkin poikittaisliitosta ja 1iitoslevyihin 4, 4', ja, kuten tapaus voi edellyttää, poikittaislevyyn 32 pitkin sen sivu-reunoja 31, 31' .

Rakenteen edetessä jo asennetut osat voidaan haudata täytteen 12 alapuolelle ja oja voidaan kaivaa uudelle pituudelle.

On huomattapa, että suojus muodostuu yksinomaan laatasta, joka on valettu paikalleen työn edetessä, ja metallipaneeleista, jotka voidaan helposti kuljettaa työskentelypaikalle.

Nämä paneelit voidaan valmistaa ja muotoilla verstaalla, tai paikalla käyttäen puristustaivutinta, joka on asennettu työpaikan läheisyyteen, tai jopa suoraan jo valetun laatan päälle.

Tämä suoritusmuoto on täten erityisen loogisesti suunniteltu ja sallii nopean, luotettavan putkimaisen suojuksen asentamisen.

Luonnollisestikin erilaisia variaatioita voidaan sisällyttää keksinnön suoja-alaan.

< » t * * < · ·

Ensiksikin, kuten esitetty kuviossa 1, kukin hoivikomponentti i I i , ‘t', 3, joka on pidenntty tangentiaalisesti kahdella pituussuuntai- ; sella levyllä 4, 4’, voidaan tehdä yhtenä kappaleena, ja mah-' dollisesti muotoilla paikalla.

f »

Lisäksi, samalla kun on edullista käyttää kahta pituussuuntaista levyä 4, 4' muottina, laatta voi olla myös valettu kahden , tilapäisen muotin välissä, kuten esitetty kuviossa 9.

1 t * t »

Kun betoni on kovettunut, liitoslevyt 4, 4', jotka voivat » » '*;·’ lisäksi olla kootut edeltäkäsin yhteen poikittaislevyn 32 j * ; kanssa muodostamaan laatikko, joka peittää laatan 2, sijoi- t * 22 1 ϋ 8 5 7 5 tetaan laatan 2 päälle. Tämä laatikko voi liukua pitkin laattaa, jotta se tulee kohdistetuksi paikalleen jo sijoitetun viimeisen komponentin 36a kanssa. Sitten tehdään hitsissauma, joka liittää paneeleja 34, 34' vastapäätä olevat reunat ja poikit-taislevyn 32.

Sitten asennetaan hoivikomponentti 33, hitsaamalla se sivut-taisten paneeleiden 34, 34' yläreunaan ja aiemmin asennetun osan viimeisen hoivikomponetin 33a etureunaan.

Luonnollisestikin voi osoittautua edulliseksi tehdä poikittais-levy kahdessa osassa 32, 32', kuviossa 6 esitetyllä tavalla.

Mikäli hoivikomponentin 33 dimensiot ovat sellaisia, että on olemassa riski siitä, että tämä komponentti muuttaa muotoaan pyöreästä, kun se asennetaan, voidaan käyttää hyväksi tilapäistä taivutuspuristinta 26, joka tukeutuu laattaan 2 ja tekee mahdolliseksi järjestää hoivikomponenttien 3 ja 3a reunojen vahingoittumaton liittäminen.

Seuraavana asennetaan sitten esijännitystangot 5 ja saatetaan vetojännityksen alaiseksi.

* . Tässä tapauksessa laatan 2 vastustus erilaisiin asennusilmiöi- *··*’ hin on järjestetty sen teräsristikon 24 avulla ja, tarvittaes- ·' sa, pituussuuntaisilla esijännitystangoi 1 la.

• * * • · V · Pengerrys 12 voidaan sitten sijoittaa paikalleen.

Samaa asennustoimenpidettä voidaan käyttää silloin, kun kunkin : jakson metalliosa muodostaa yksiosaisen kokoonpanon, joka kä- sittää hoikin 3, joka on pidennetty kahdella liitoslevyl lä 4, 4', ja hitsattu edeltäkäsin levyyn 32.

• ♦

Kuitenkin otettaessa käyttöön kuviossa 3 esitetty sovellutus- » · 23 "u)8 b'/5 muoto, on edullista valaa laatta työn edetessä, kuten esitetty kuviossa 11.

Tässä tapauksessa, sen jälkeen kun oja 10 on kaivettu määrätylle pituudelle ja asennusalusta 11 on valmistettu ja mahdollisesti peitetty se puhtaalla betonilla 15, eri metal1ijaksot asetetaan peräkkäin, kunkin jälkimmäisistä muodostaessa yksi-kappaleisen kokoonpanon 37, joka on muodostunut holvista 3, mikä on pidennetty liitoslevyillä 4, 4’, joiden alareunat on liitetty toisiinsa alemmalla levyllä 33.

Sen jälkeen, kun komponentti 37 on asennettu, se kohdistetaan aiemmin asennetun metalliosan viimeisen komponentin 37a kanssa; se liitetään sitten hitsaamalla. Tällä tavalla muodostetaan täten metalliputket, joilla on litteä alusta, jossa alaosa voi muodostaa irrallisen muotin, mihin sijoitetaan teräsristikko 24; seuraavaksi betoni valetaan, esimerkiksi käyttäen kanavaa 27, jota syötetään betonipumpul1 a.

Laatta 2 voidaan myös muodostaa esivalmistetuista elementeistä, jotka sijoitetaan peräkkäin, erityisesti käytettäessä kuviossa .·. 6 esitettyä suoritusmuotoa, missä kaksi pituussuuntaista levyä 4, 4', jotka on koottu yhteen poikittaislevyn 32 kanssa, muo-I ' . dostaa irrallisen muotin, joka sallii laattakomponentin vala- misen.

; Tämä rakennusmenetelmä on esitetty kaavioilisesti kuviossa 10.

Suojuksen uuden jakson tekemiseksi laattakomponentit 20 asenne-:’· : taan ensin, joka komponentti kohdistetaan jo muodostetun osan viimeisen komponentin 20a kanssa, ja levyjä 4, 4' vastapäätä olevat reunat ja poikittaislevyt 32, jotka muodostavat piden-nykset toisillensa, hitsataan yhteen.

Sitten asetetaan esi jännitystangot 5 ja saatetaan veto jännityk- 24 i O B 5'/ 5 sen alaiseksi.

Lopuksi hoivikomponentti 3 asetetaan ja hitsataan, pitkin sen alareunoja, sivuelementteihin 34, 34' ja, pitkin sen takareunaa, aiemmin asennetun putkijohdon osan viimeisen jakson holvi-komponentin 3a etureunaan.

Kun määrätty putkijohdon pituus on muodostettu, se voidaan peittää täytteellä 12.

Niinpä asennustoimenpide voidaan toteuttaa peräkkäisissä vaiheissa kaivamalla oja 10, sulkemalla oja sitten putkijohdon rakentamisen edetessä.

Peräkkäisten komponenttien metalliosien hitsattu yhdistäminen muodostaa putkijohdon vesitiiveyden ja eri jaksojen liittämisen. Kuitenkin 1aattakomponentit voidaan liittää myös pituus-suuntaisesti, esimerkiksi käyttäen pituussuuntaisia esijänni-tystankoja, jotka on sijoitettu paikalleen ja saatettu veto-jännityksen alaiseksi työn edetessä, jotta tarjotaan tehokkaampi laatan lujittuminen, mikä mahdollistaa, erityisesti, vastustaa erilaisia asennusilmiöitä ja välttää hajoamisriskit.

’ Samanlainen asennustoimenpide voidaan ottaa käyttöön, kuten esitetty kuviossa 4, missä poikittaislevy muodostaa laatan V alapinnan. Tässä tapauksessa, ei enää ole tarpeen kääntää ! laattakomponenttia betonin valamisen jälkeen; laatan yläpinta 22 on sitten suoraan kosketuksessa kiertävän väliaineen kanssa.

Kuitenkin joissakin tapauksissa, kuten siinä, joka on esitetty kuviossa 1, voidaan ajatella hyödyttömäksi liittää holvin sivu-reunat 31, 31' poikittaislevyn avulla. Vesitiivis laite on sit-•.V ten järjestettävä erilaisten laattakomponenttien väliin, kun :jälkimmäinen muodostuu esivalmistetuista komponenteista, jotka sijoitetaan päittäin.

Eräänä esimerkkinä kuvio 12 esittää erityisen edullisen vesi tiiviin järjestelmän.

I O 8 ^ / o 25 ' c- ~ ‘

Kukin poikittainen vesitiivis liitos 6 laatan kahden peräkkäisen komponentin 2a, 2b pituussuuntaisen pään välillä on muodostettu sitten ulkonevilla elementeillä 61, joihin liittyy viettävät pinnat 62 siten, että kaksi ulkonevaa päätyä 61a, 61b muodostavat välissään V-muotoisen uran, joka avautuu ylöspäin. Lisäksi kyseiset kaksi pintaa 62a, 62b on peitetty vesitii-viillä levyllä, joka on muodostettu muotoiltavasta materiaalista 63.

Sen jälkeen, kun kyseiset kaksi peräkkäistä laatan 2 komponenttia 2a, 2b on asennettu, poikittainen osa, joka muodostaa kiilan 64, jonka muoto on parin muodostava pintojen 62a, 62b muodon kanssa, asennetaan näin muodostettuun V-muotoiseen uraan, ja kiila 64 tiukennetaan helposti toteutettavien laitteiden avulla, esimerkiksi kierteitetyillä varsilla, jotka on tuettu toiselta puoleltaan kiilaan ja toiselta puoleltaan kyseisiin kahteen komponenttiin 2a ja 2b.

: : Erinomainen vesi tiiveyden aste voidaan täten saavuttaa kahden peräkkäisen laattakomponentin 2a, 2b välillä, myös silloin, kun . .. metallilevy puuttuu.

! Muita variaatioita tai parannuksia voidaan myös ajatella, samalla kun pysytään vaatimuksissa määritellyn suoja-alan ’·’ ‘ sisäpuolel la. 1

Putkijohto la, joka on muodostettu laatalla 2a ja holvilla 3a, ;* on tässä tapauksessa liitetty välissä olevan osan le avulla ; putkijohtoon Ib, joka on muodostettu laatalla 2b, jolla on V Esimerkiksi jaksojen progressiiviset muutokset voidaan helposti ::: toteuttaa kuviossa 13 esitetyllä tavalla.

K) 8 5 7 3 26 suurempi leveys ja holvilla 3b, jolla on suurempi halkaisija. Tämä välissä oleva osa muodostuu laatasta 2c, jonka sivupinnat 23c leviävät progeressiivisesti erilleen, jotta ne tulevat liitetyiksi laatan 2b sivupintoihin 23b. Vastaavasti holvilla 3c on hieman suppeneva muoto, jotta se muodostaa halkaisijaltaan eri kokoa olevien holvien 3a ja 3b välisen liitoksen. Kuitenkin, kuten muissa tapauksissa, holvi 3c on pidennetty 1iitoslevyi11ä 4c, jotka on painettu laatan 2c sivupintoihin 23c.

»91 " Nähdään, että kaikki aiemmin kuvatut suoritusmuodot voidaan soveltaa suppenevaan elementtiin le.

Tämä rakenne tekee täten mahdolliseksi lisätä tai pienentää progressiivisesti putkijohdon virtauspoikkialaa, mutta sitä voidaan myös käyttää holvin korkeuden ja leveyden muuttamiseksi, säilyttäen virtauspoikkiala, esimerkiksi, tarkoituksena kiinnittää maksimi- tai minimitaso tai virrata kapeampaan tilaan.

Lisäksi kaikissa aiemmin kuvatuissa suoritusmuodoissa, suojus sisältää puolipyöreän poikkileikkauksen optimaalisen vastuksen aikaansaamiseksi litistymistä vastaan; kuitenkaan tämä ei ole välttämättä tarpeen, koska muita poikkileikkauksia voidaan muodostaa edullisesti joissakin tapauksissa.

* ;1 Esimerkiksi kuvioissa 14 ja 15 esitetyssä tapauksessa metalli- '·' ’ holvi 3 muodostaa ylittävän kaaren, laatan 2 yläpinnan 22 ol lessa sivuun siirretty alaspäin suhteessa pyöreän jakson akse- liin. Tämä järjestely voi osoittautua edulliseksi hyvin suuria : poikkileikkauksia varten, koska se sallii betonilastan leveyden pienentämisen, ja sen johdosta, laatan keventämisen, olettaen, että taivuttavat jännitykset ovat vähemmän korostuneita.

Kuviossa 14 esitetyssä tapauksessa tasot, jotka ovat tangen- I 0 8 5 75 27 tiaalisesti holviin 3 pitkin sen sivuttaisia päätyjä 31, 31', muodostavat tylpän kulman B laatan 2 yläpinnan 22 kanssa, ja laatan sivupinnat 23, 23' on kallistettu samassa kulmassa siten, että liitoslevyt 4, 4', jotka ulottuvat tangentiaali-sesti sivureunojen 31, 31' pidennyksien sisäpuolelle, on kukin puristettu vasten viettäviä pintoja 23, 23'.

Kuviossa 15 esitetyssä tapauksessa laatan 2 sivupinnat 23, 23' pysyvät pystysuuntaisina, mutta kukin pituussuuntainen levy 4, 4' käsittää'alemman litteän osan, joka on puristettu ulkopuolelta vasten sivupintaa 23, 23', ja yläosan 40, 40', joka kaareutuu ulospäin, jotta se tulee liitetyksi tangentiaalisesti holvin vastaavaan sivureunaan 31, 31'.

Voidaan nähdä, että aiemmin kuvatut erilaiset suoritusmuodot ovat sovellettavissa kuvioiden 14 ja 15 tapauksiin, ja antavat samat edut.

Keksintö, kuten juuri kuvattu, voi aikaansaada monia sovellutuksia, ei ainoastaan putkijohtojen muodostamiseksi paineistettua väliaineen siirtoa varten, joko haudattu tai sitten ei, vaan myös paisutus- tai iskunabsorbointikammioiden rakentami-··;’ seen hydraulisissa tai pneumaattisissa järjestelmissä, paineis-* tettujen kaasujen tai väliaineiden varastoimiseen, ja yleises-ti, kaikissa olosuhteissa, joissa pitkänomainen suojus voi olla ; altistettu, samanaikaisesti tai vuorotteleval 1 a tavalla sisä- puolisille tai ulkopuolisille jännityksille.

Lisäksi kaikki aiemmin kuvatut suoritusmuodot soveltuvat ta-:\\ pauksiin, joissa putkijohto tukeutuu edeltäkäsin valmistettuun asennuspintaan, vaikkakin betonilaatan käyttö tekee mahdolliseksi absorboida tarvittaessa erilaisia asennusiImiÖitä.

Kuitenkin keksinnön sovellutuksia voidaan myös laajentaa käyt-tämällä hyväksi kuviossa 16 esitettyä suoritusmuotoa, joka on ! i.3 8 5 7 6 28 poikittainen poikkileikkaus näin toteutetusta suojuksesta.

Tässä tapauksessa kaksi pituussuuntaista levyä 4, 4' on itse asiassa liitetty kahden poikittaisen levyn avulla, jotka on erotettu toisistaan, s.o. alempi levy 33', joka on liitetty kahden pituussuuntaisen levyn 4, 4’ alareunaan 43, 43’ ja ylempi levy 32, joka on liitetty kahden pituussuuntaisen levyn 4, 4' ylempään reunaan 40, 40', vastaavassa järjestyksessä.

Kahden pituussuuntaisen levyn 4, 4' ja poikittaisten levyjen 32', 33' muodostama kokoonpano muodostaa suljetun laatikon, jolla on suorakulmainen poikkileikkaus, mikä täytetään betonilla, jotta muodostettaisiin laatta 2.

Tartunnan varmistamiseksi niiden neljän levyn joukossa, jotka ympäröivät laatikkoa ja betonia 2, jälkimmäinen valetaan edullisesti siten, että siinä pysyy pieni paine kovettumisen ja mahdollisen kutistumisen jälkeen. Lisäksi kyseisen neljän levyn sisäpinnat voidaan varustaa elimillä, kuten esimerkiksi uurteilla tai pykälillä, tartunnan parantamiseksi.

I Tämä metallilaatikko voidaan muodostaa rakentamisen edetessä | ;·, ennalta määrätylle pituudelle, kuten esimerkiksi kuviossa 11 esitetyssä tapauksessa, betonin tullessa ruiskutetuksi laatikon ! sisäpuolelle tietyssä paineessa.

* 1 · I i

Lisäksi esivalmistetut jaksot voidaan myös muodostaa tavalla, « · · V 1 joka on analoginen siihen, joka on kuvattu viittauksella ku vioon 10. Neljä levyä 4, 4', 32, 33' kootaan ensin ja hitsa- * 1,·’ taan, jotta muodostettaisiin laatikko, johon betoni valetaan : : : matalassa paineessa. Kovettumisen jälkeen esivalmistetut laa- .7·. tikot sijoitetaan peräkkäin toinen toisensa jälkeen, hitsaa-!.! maila uuden komponentin neljän levyn taaemmat reunat aiemmin paikalleen sijoitetun viimeisen komponentin etureunoihin. Hit-: V saamisen jälkeen laasti voidaan ruiskuttaa paineenalaisena poi- 29 108575 kittaisliitokseen kahden peräkkäisen 1aattakomponentin väliin.

Yleisesti, tässä suoritusmuodossa käytetään tekniikkaa, jota nimitetään "rajoitettu betoni (confined concrete)", mikä antaa monia etuja.

Erityisesti mitään teräsristikkoa ei tarvitse sisällyttää beto-nilaatan sisäpuolelle koska tämä laatta on vahvistettu käyttäen laatikon metalliseiniä. Niinpä laatta 2 voi vastustaa pituus-suuntaisestl sekä negatiivisia että positiivisia taivutusmo-mentteja.

Niinpä tämä putkijohto voi nojata välin päässä oleviin tukiin, eikä pelkästään yhtäjaksoiseen asennuspintaan. Tämä suoritusmuoto voi tämän vuoksi olla edullisesti käytetty paineistettujen putkijohtojen tapauksessa, vuoristoisessa alueessa, ja myös kaikissa tapauksissa, joissa maaperä ei tee mahdolliseksi valmistaa kestävää perustuspintaa, esimerkiksi joen pohjalla.

Huomautetaan, että tässä tapauksessa, alempi levy 33', joka toimii kehyksenä, ja on altistettu huomattaville vetojännityk-.% sille, on normaalisti paksumpi kuin ylempi levy 32, mikä on ·:*. tarkoitettu tiivistämään laatikko ja muodostamaan vesitiiveys.

Viitenumerot, jotka on lisätty vaatimuksissa mainittujen teknisten tunnuspiirteiden perään, on tarkoitettu yksinomaan • helpottamaan näiden tunnuspiirteiden ymmärtämistä eikä millään tavoin rajoittamaan niiden suoja-alaa.

i * I I »

Claims (25)

1 G 8 5 7 5 34

1. Pitkänomainen pitkin pituussuuntaista akselia ulottuva suojus (1) tarkoitettuna kestämään sisäpuolista painetta, joka voi ylittää 10 baria, mikä suojus muo- 5 dostaa nesteenpitävän, suljetun putkimaisen tilan (A), jolla on typistetty poikkileikkaus, mainitun suojuksen (1) muodostuessa alaosasta, joka on muodostettu jäykästä teräsbetonilaatasta (2), joka kykenee vastustamaan sisäpuolisesta paineesta johtuvaa taipumista ja käsittää alapinnan (21), joka tukeutuu maahan, yläpinnan (22) ja kaksi sivupintaa (23), jotka ovat yhdensuuntaisia maini-10 tun pituusakselin suhteen, ja yläosasta (3), joka muodostuu ohuesta metallisei-nästä, joka on muotoiltu kuten kaareva holvi, ulottuen kahden sivuttaisen reunan (31, 31') välillä, jotka reunat ovat yhdensuuntaisia mainittuun pituussuuntaiseen akseliin nähden ja liitetyt mainittuun laattaan (2), kukin pituussuuntaisen liitoskappaleen avulla, jolla liitoskappaleella on yläosa, joka liittyy tangenti-15 aalisesti mainitun holvin (3) mainittuun sivuttaiseen reunaan (31, 31') ja alaosa, joka on liitetty mainittuun laattaan (2), tunnettu siitä, että mainitun laatan (2) mainitulla yläpinnalla (22) on leveys, joka on olennaisesti yhtä suuri kuin väli, joka erottaa mainitun kaarevan holvin (3) mainitut kaksi sivuttaista reunaa (31, 31') ja kukin liitoskappale muodostuu tasaisesta levystä (4, 4'), joka on painettu 20 ulkopuolelta vasten mainitun laatan (2) vastaavaa sivupintaa (23, 23') ja liitettynä pidätinelimiin (5, 42), jotka kykenevät estämään mainitun levyn (4, 4’) siirtymisen pitkin mainitun laatan (2) mainittua vastaavaa sivupintaa (23, 23') sisä-:, : puolisen paineen (P) kehittämien jännityksien (15) vaikutuksen alaisena ja .! estämään mainittujen levyjen (4, 4’) irtoamisen ulkopuolisten voimien (13) vai- 25 kutuksen alaisena.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että kukin mainituista pitkittäisistä levyistä (4, 4'), joka toimii mainitun holvin (3) ;:: kiinnittämiseksi, on puristettu vasten mainitun laatan (2) mainittua vastaavaa ’ · ‘ 30 sivupintaa (23, 23') paineella, joka on vähintään riittävä vastustamaan, kitkan avulla, mainitun levyn siirtymistä. 31 1 0 8 5 7 3

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että elimet mainittujen pitkittäisten levyjen (4, 4’), joita levyjä käytetään mainitun holvin (2) kiinnittämiseen, aseman säilyttämiseksi vasten mainitun laatan (2) mainittuja sivupintoja (23, 23') on muodostettu mainitun suojuksen koko pituu-5 delle levitettyjen poikittaisten vedon vastaanottavien tankojen (5) monikerran avulla, joista kukin ulottuu mainitun laatan (2) koko leveyden yli kulkien samalla mainittujen kahden levyn (4, 4') ja mainitun laatan (2) läpi, kunkin tangon (5) ollessa varustettu, kussakin päässään, ulkopuolisella laitteella (52) tukeutumaan vastaavaan levyyn (4, 4'), mainittujen tankojen (5) ollessa altistettu jänni-10 tykselle, mikä varmistaa samanaikaisesti mainitun laatan kestävyyden taivuttavia voimia vastaan, joita kehittyy sisäpuolisen paineen johdosta, ja kunkin kiinnityslevyn (4, 4') puristamisen vasten mainitun laatan (2) mainittuja vastaavia sivupintoja (23, 23') sellaisella paineella, joka on riittävä estämään, kitkan avulla, mainitun levyn siirtymisen. 15 •.j.:

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu * * * Y ·’ siitä, että nesteentiivistysnauha (26) on asennettu kunkin kiinnityslevyn (4, 4') ja mainitun laatan (2) mainitun sivupinnan (23, 23') väliin, jota pintaa vasten se : puristetaan. : Y 20

‘ 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainitun holvin (3) mainitut kaksi sivuttaista reunaa (31, 31') on liitetty ;;; poikittaisen levyn (32) avulla, mikä tiivistää mainitun putkimaisen tilan (A) nes- *" teenpitävällä tavalla ja mikä peittää mainitun laatan (2) yhden mainituista vaa- 25 kasuuntaisista pinnoista, ylemmän tai vastaavasti alemman, ja käsittää kaksi ' · · ·' yhdensuuntaista, pituussuuntaista reunaa, jotka on liitetty jäykästi ja nesteenpi- : Y: tävällä tavalla, pitkin mainitun holvin (3) kutakin sivuttaista reunaa (31, 31'), Y · · vastaavassa järjestyksessä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainittu poikittainen levy (32) on tehty kahdesta erillisestä osasta (32, 32'), joista kukin on hitsattu vastaavassa järjestyksessä pitkin yhtä mainittua mainitun holvin (3) sivuttaista reunaa (31, 31') ja osittain limittää toisen sallimaan : 0 8 5 7 5 32 siten mainittujen sivuttaisten kiinnityslevyjen (4, 4') vetämisen yhteen lievästi, jolloin mainitun poikittaisen levyn mainitut osat (32, 32') hitsataan sen jälkeen, kun ne on stabilisoitu.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainittu poikittainen levy (32) on varustettu, sillä pinnallaan, joka on kohdistettu vasten mainittua laattaa, ulkonevilla kiinnityselementeillä, jotka on sementoitu mainittuun laattaan (2).

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että kukin liitoslevy (4, 4') on varustettu, sisäpinnallaan, joka on käännetty vasten mainittua laattaa (2), vähintään yhdellä ulkonevalla kiinnitys-elementillä (42), mikä toimii yhdessä vähintään yhden pariksi yhdistetyn, onton elementin (25) kanssa, joka on järjestetty halutulle tasolle mainitun laatan mai-15 nitulla vastaavalla sivupinnalla (23).

• : · 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainitut kiinnityselementit (42) on muodostettu rivoilla, jotka ovat mainittujen • · ;t kiinnityslevyjen (4) sisäpinnalla yhdensuuntaisesti mainittuun pituusakseliin *,,; ‘ 20 nähden ja jotka voidaan asentaa uriin (25), joilla on yhteensopiva ontto muoto ·* ja jotka on järjestetty mainitun laatan (2) mainituille sivupinnoille (23).

;;: ’ 10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että, koska mainittu holvi (3) on muodostettu esivalmistetuista, : ' 25 pitkittäisistä jaksoista (3a, 3b), jotka on sijoitettu peräkkäin toinen toisensa jäl- : · ’ keen, kukin holvijakso (3) on tehty yhtenä kappaleena, joka käsittää keskeisen .:. ·’ puolikuoren muotoisen osan, joka muodostaa itse holvin (3) ja ulkonee kum- :.' *: mailakin sivulla olennaisesti litteällä osalla, joka muodostaa mainitun kiinnitys- levyn (4, 4').

11. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että, koska mainittu holvi on muodostettu esivalmistetuista jaksoista (3a, 3b), jotka on sijoitettu toinen toisensa jälkeen, mainitut kaksi sivuttaista levyä (4, 4'), 30 I ä 0 8 5 7 3 33 jotka kuuluvat kuhunkin jaksoon, on edeltävästi hitsattu mainittuun poikittaiseen levyyn (32) muodostamaan siten esivalmistetun kokoonpanon, joka on sijoitettavissa erikseen mainitulle levylle (2), mainitun holvikomponentin (33) ollessa hitsattu pitkin mainittuja sivuttaisia reunoja (31, 31') mainittujen sivuttaisten 5 levyjen (4, 4') yläpäätyihin (40, 40').

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen pitkänomainen suojus, j tunnettu siitä, että mainittu holvi (3) peittää olennaisesti puoliympyrän, joka on keskitetty olennaisesti mainitun laatan (2) mainitun yläpinnan (22) tasoon. 10

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainittu holvi (3) peittää olennaisesti ympyräsektorin, joka on keskitetty mainitun laatan (2) mainitun yläpinnan yläpuolelle, tasojen, jotka ovat tangentiaalisesti mainittuun holviin (3) nähden pitkin sen sivureunaa (31, 15 31') muodostaessa tylpän kulman (B) mainitun laatan (2) mainitun yläpinnan (22) yhteydessä.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainitun laatan (2) mainitut sivupinnat (23, 23') ovat viettäviä mainitun •, ; ’ 20 yläpinnan (22) suhteen kulmassa, joka on samanarvoinen mainitun holvin (30) * lähtöpisteeseen (31, 31') nähden tangentiaalisten mainittujen tasojen kulman suhteen, ja kukin mainituista kiinnityslevyistä (4, 4') ulottuu pitkin vastaavaa ’ tangentiaalista tasoa. : " 25

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, '; · ‘ että, koska mainitun laatan (2) mainitut sivupinnat (23, 23’) ovat yhdensuuntai- *, . ·’ siä ja olennaisesti pystysuuntaisia, kukin kiinnityslevy (4, 4’) on varustettu, \ ‘ : yläpäässään, kaarevalla osalla (40, 40'), joiden yläreuna muodostaa, mainitun levyn (4, 4') yhteydessä, kulman (A'), joka on komplementaarinen mainitun 30 holvin (3) lähtöpisteen suhteen tangentiaalisen tason viettokulmaan (A) nähden, jotta se tulee liitetyksi tangentiaalisesti jälkimmäisen mainittuun sivureu-naan (31, 31').

16. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainittujen pituussuuntaisten levyjen (4, 4') alareunat on liitetty poikittaislevyllä (33), joka muodostaa mainitun suojuksen alaosan, joka on tuettuna asennuspinnalla, mainitun betonilaatan (2) ollessa valettuna 5 muotin sisäpuolelle, joka on täten muodostettu mainitun poikittaislevyn (33) ja mainittujen kahden pitkittäisen levyn (4, 4') avulla.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen pitkänomainen suojus, tunnettu siitä, että mainitut pituussuuntaiset levyt (4, 4') on liitetty kahden yhdensuuntaisen 10 poikittaislevyn avulla, levyn (33) muodostaessa kytkennän alareunojen (43, 43') välillä, ja levyn (32) muodostaessa kytkennän mainittujen pitkittäisten levyjen (4, 4') ylemmän reunan (40, 40') välillä vastaavassa järjestyksessä, mainittujen kahden poikittaisen levyn (32, 33) ja mainittujen kahden pitkittäisen levyn (4, 4') kokoonpanon muodostaessa suljetun laatikon (35), minkä sisäpuolelle betoni 15 valetaan muodostamaan levy (2), jonka kehys muodostuu mainitun laatikon (35) metalliseinien avulla.

18. Menetelmä pitkänomaisen putkimaisen suojuksen (1) muodostamiseksi, joka suojus käsittää alaosan, joka on muodostettu jäykästä, tasaisesta teräsbe- ’;;; ’ 20 tonilaatasta (2), joka käsittää alapinnan (21), joka tukeutuu maahan, yläpinnan « · » (22) ja kaksi sivupintaa (23, 23'), jotka ovat yhdensuuntaisia pitkittäisakseliin i::; ’ nähden, ja ylemmän holvin muotoisen metalliosan (3), joka on muodostettu ; ohuesta sisäänpäin kaarevasta seinästä, joka on sylinterimäisen sektorin muo- ‘; dossa ulottuen kahden sivuttaisen reunan (31, 31') välillä, jotka reunat on liitet- 25 ty mainittuun laattaan (2), tunnettu siitä, että menetelmässä tehdään jatkuvaa ..,.: laattaa (2), joka on tehty paikalleen valetusta betonista ja joka sisältää raudoi- .- tuksen, työn edetessä, ainakin tietyllä pituudella, jolloin mainittu laatta (2) vale taan kahden tasaisen muotin välissä, joiden väli, ainakin mainitun laatan ylä-pinnan tasolla, vastaa olennaisesti kaarimaisen kappaleen sivuttaisten reuno-30 jen välistä etäisyyttä, ja että, ylemmän metalliosan kunkin jakson muodostava miseksi, kaksi pituussuuntaista levyä (4, 4') puristetaan vasten laatan (2) sivu- ' · ·. * pintoja (23, 23') ja hitsataan jo asennettujen viereisten pituussuuntaisten levy jen päihin, ja holvijakso (33) sijoitetaan ja hitsataan toisaalta pitkin poikittaisin- i O 8 57 5 35 tosta liittyen aiemmin asennetun jakson (33a) kanssa, ja toisaalta mainittujen pitkittäisten levyjen (4, 4') yläreunaan (40, 40') ja mainittujen pitkittäisten levyjen (4, 4') pidätinelimet (5) viedään laatan (2) mainituille sivupinnoille (23, 23’) riittävällä paineella sallimaan holvin (3) kytkennän laatan (2) kanssa. 5

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä pitkänomaisen suojuksen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että yläosan kukin jakso muodostetaan yhtenä kappaleena, joka käsittää sylinterimäisen holvin (3), joka on jatkettu, kussakin sivureunassaan (31, 31'), pitkänomaisella levyllä (4, 4') ja mainittu 10 jakso asennetaan puristamalla mainitut levyt (4, 4') vasten mainitun laatan (2) mainittuja sivupintoja (23, 23'), kyseinen jakso hitsataan pitkin mainittua poikit-taisliitosta liittyen aiemmin asennettuun jaksoon, ja mainitut pitkittäiset levyt (4, 4') kiinnitetään mainittuun laattaan (2).

20. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä pitkänomaisen suojuksen muodostamiseksi, tunnettu siitä, että mainitut pituussuuntaiset levyt (4, 4') asetetaan paikalleen, ainakin ennalta määrätylle pituudelle, samaan aikaan kuin mainittu raudoitus asennetaan siten, että mainitut levyt (4, 4') muodostavat | . sivuttaiset muotit, joiden väliin mainittu betonilaatta (2) valetaan. 20 • · ·

21. Menetelmä pitkänomaisen putkimaisen suojuksen (1) muodostamiseksi, * · · joka suojus käsittää alaosan, joka on muodostettu jäykällä, tasaisella teräsbe-tonilaatalla (2), joka käsittää alapinnan (21), joka on vasten maata, yläpinnan (22), ja kaksi sivupintaa (23, 23'), jotka ovat yhdensuuntaisia pitkittäisakseliin 25 nähden, ja ylemmän metallin holvin muotoisen osan, joka on muodostettu ..,.: ohuesta kaarevasta seinästä (3), jonka kaksi sivureunaa (31, 31') on kiinnitetty .··. pohjalaattaan (2), tunnettu siitä, että mainittu suojus (1) muodostetaan esi- \ valmistetuista jaksoista, jotka sijoitetaan toinen toisensa perään pitkin pituus- !!! suuntaista akselia, jossa menetelmässä muodostetaan toisaalta liitoskokoon- 30 panot (36) laatan ja ylemmän osan väliin, joista liitoskokoonpanoista kukin käsittää kaksi yhdensuuntaista pituussuuntaista levyä (4, 4'), jotka on liitetty ’ · * · ‘ ylemmän poikittaislevyn (32) avulla, ja toisaalta holvikomponentit (33), joista kukin on muodostettu kaarevan seinän avulla, jotka voidaan liittää tangentiaali- ι O 8 5 7 5 36 sesti mainittuihin pituussuuntaisiin levyihin (4, 4'), ja että kutakin liitoskokoon-panoa (36) käytetään muottina, johon mainitun laatan (2) vastaava osa valetaan, ja että, sen jälkeen, kun on tehty asennuspinta (11), ensin sijoitetaan paikalleen kokoonpanot (20), joista kukin muodostuu liitoskokoonpanosta (36), 5 joka on liitetty laattakomponenttiin (2), kohdistaminen aiemmin sijoitettujen komponenttien (20a) kanssa toteutetaan; sitten mainittujen pituussuuntaisten levyjen (4, 4') ja mainittujen poikittaislevyjen (32) vastakkaiset reunat hitsataan; seuraavaksi kukin holvikomponentti (33) sijoitetaan vastaavan kokoonpanon (20) päälle hitsaamalla se, pitkin sen sivureunoja (31, 31'), mainittuihin pituus-10 suuntaisiin levyihin (4, 4') ja pitkin poikittaisliitosta liittyen viereiseen holvikom-ponenttiin (33a), joka on jo asennettu.

22. Menetelmä pitkänomaisen putkimaisen suojuksen (1) muodostamiseksi, joka suojus käsittää alaosan, joka on muodostettu jäykästä, tasaisesta betoni-15 laatasta (2), joka käsittää raudoituksen (24) ja jossa on alapinta (21), joka on vasten maata, yläpinta (22), ja kaksi sivupintaa (23, 23'), jotka ovat yhdensuuntaisia pituusakseliin nähden, ja ylemmän metallisen holvin muotoisen osan, joka on muodostettu ohuesta kaarevasta seinästä (3), jonka kaksi sivureunaa (31, 31') on kiinnitetty mainittuun laattaan (2), tunnettu siitä, että menetel- * · 20 mässä mainitun suojuksen (1) metalliosa muodostetaan esivalmistettujen jaksojen (37) avulla, joista kukin käsittää kaarevan seinän (3), joka on pidennetty .;'kahdella pituussuuntaisella levyllä (4, 4') ja jonka alareunat (43) on liitetty poi-; kittaislevyllä (33) ja, sen jälkeen, kun on valmistettu asennuspinta (11), ensiksi '..! asennetaan mainitut metallijaksot, kunkin jakson (37) tukeutuessa mainittuun » » 25 poikittaislevyyn (33), joka muodostaa sen alaosan; mainitut jaksot (37) hitsa- ( . taan yhteen ainakin määrätyllä pituudella; mainittu raudoitus (24) asennetaan; » * , · · ·. ja mainittu betonilaatta (2) valetaan mainittuun muottiin, joka on täten muodos- tettu mainitun suojuksen (1) alaosan avulla. * · * ‘’ 30

23. Jonkin patenttivaatimuksen 18-22 mukainen menetelmä suojuksen muo- :.v dostamiseksi, tunnettu siitä, että mainitut pituussuuntaiset levyt (4, 4') puris tetaan paikalleen käyttäen esijännitystankoja (5), jotka on sijoitettu erilleen tasaisesti, ja ulottuen kanavissa (53), jotka on muodostettu mainittuun laattaan 1 Π 8 S 7 3 37 (2) poikittain mainittuun pitkittäisakseliin nähden, mainittujen tankojen (5) ollessa esijännittävän vedon alaisena, joka kykenee varmistamaan samanaikaisesti mainitun laatan (2) taivutuslujuuden ja mainittujen pituussuuntaisten levyjen (4, 4') paikallaanpysyvyyden mainituilla sivupinnoilla (23, 23'). 5

24. Menetelmä pitkänomaisen suojuksen (1) muodostamiseksi jonkin patenttivaatimuksen 18-23 mukaisesti, tunnettu siitä, että mainittu poikittaislevy on tehty kahdesta erillisestä osasta (32, 32'), joista kukin on hitsattu pitkin yhtä holvin (3) sivureunaa vastaavassa järjestyksessä, ja ulottuu kohti toista samal-10 la, kun ne osittain limittyvät, jotta sallitaan mainittujen pituussuuntaisten levyjen (4, 4’) vetäminen yhteen hieman sallimaan niiden liittäminen mainittuun laattaan (2), jolloin mainitun poikittaisen levyn kaksi osaa hitsataan sen jälkeen, kun ne on stabiloitu.

25. Menetelmä pitkänomaisen putkimaisensuojuksen (1) muodostamiseksi, joka suojus käsittää alaosan, joka muodostuu jäykästä, tasaisesta betonilaatasta (2), joka käsittää alapinnan (21), yläpinnan (22) ja kaksi sivupintaa (23, 23'), jotka ovat yhdensuuntaisia pituusakseliin nähden, ja ylemmän metallisen holvin muotoisen osan, joka on muodostettu ohuesta kaarevasta seinästä (3), jonka 20 molemmat sivuttaiset reunat (31, 31') on kiinnitetty laattaan (2), tunnettu ·*, * siitä, että suojus (1) muodostetaan esivalmistetuista jaksoista, jotka sijoitetaan ,;:’ toinen toisensa jälkeen pitkin pitkittäisakselia, jossa menetelmässä tehdään ; esivalmistetut laattaelementit, joista kukin käsittää kaksi yhdensuuntaista pit- kittäistä levyä (4, 4'), jotka on liitetty keskenään kahdella rinnakkaisella poikit-25 täisellä levyllä, alemmalla (33') ja vastaavasti ylemmällä (32'), jotka on järjestet-. ty välin päähän toisistaan siten, että ne rajaavat poikkileikkaukseltaan suljetun (( laatikon (35), minkä sisäpuolelle valetaan betoni (20) riittävässä paineessa '·" siten, että se tulee hyvin sidotuksi levyjen (4, 4', 32', 33') sisäpintaan ja missä, ';;; ‘ tarkoituksena tehdä pitkänomainen suojus tietylle pituudelle, mainitut pohjalaat- ’ ·: *’ 30 taelementit (2) sijoitetaan toinen toisensa perään hitsaamalla kukin metallilaa- tikko (35) viereiseen, jo asennettuun laatikkoon pitkin niiden vastaavia reunoja, ...: laastia ruiskutetaan paineenalaisena kuhunkin poikittaissaumaan laattaele menttien välissä, tämän jälkeen holvielementit (33), joista kukin on muodostettu 1 0 8 5 7 5 38 kaarevan seinän avulla, sijoitetaan näin muodostetulle jatkuvalle laatalle, jotta ne tulevat liitetyiksi tangentiaalisesti pitkittäisten levyjen (4, 4') yläpäähän (40, 40') ja kukin holvielementti (33) hitsataan viereiseen, jo asennettuun holviele-menttiin (33a) pitkin niiden vastakkaisia reunoja ja pitkittäisten levyjen (4, 4') 5 yläreunoihin (40, 40') pitkin niiden sivureunoja (31, 31'). i » ! * i i * · * * * • » * · » . · • * · < * * * » » I t » t i t t * * * * I 1 ϋ 8 5Ί 5 39