FI107462B - Telapuristin - Google Patents

Description

107462

TELAPURISTIN - VALSPRESS

Tämän keksinnön kohteena on telapuristin, johon kuuluu ensim-5 mäinen puristustela ja toinen puristustela, joiden pääakselit sijaitsevat puristustasossa ja jotka yhdessä muodostavat pu-ristusraon. Keksintö lähtee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa annettujen tunnusmerkkien mukaisesta telapuristimesta, joka on tunnettu US-patentista 3,921,514.

10

Tunnetun telapuristimen eräässä sovellutusmuodossa ensimmäinen puristustela sijaitsee alapaikassa ja toinen puristustela yläpaikassa. Siten ensimmäisen puristustelan laakeripukit seisovat alustalla, perustalla tms. US-patentista 3,921,514 15 on tunnettu kuitenkin myös päinvastainen järjestely, jossa ensimmäisen (tässä tapauksessa ylemmän) puristustelan laakeripukit on ripustettu alustan alapuolelle. Keksintö koskee molempia järjestelyjä. Tunnettu telapuristin on lisäksi muodostettu siten, että ne laakeripukit, joissa toinen puristus-20 tela lepää, on jäykästi kiinnitetty vetosauvoilla ensimmäisen puristustelan laakeripukkeihin. Mainitut vetosauvat on muodostettu ruuveiksi ja niiden tulee telapuristimen kuormitetussa tilassa välittää suuria vetovoimia, jotka syntyvät pu-ristusraossa vallitsevasta puristusvoimasta. Tällöin on otet-:''25 tava huomioon, että paperinvalmistuskoneissa käytetään edul-! lisimmin sellaisia telapuristimia, joiden leveys voi äärita-

I I I

pauksessa olla jopa 10 m. Lisäksi monet telapuristimet (esim.

• · · · .·. i US-patentin 4,503,7 65 mukaiset) muodostetaan kenkäpuristi-• · miksi, joissa puristusraossa vallitseva viivavoima voi saa- • · · * 30 vuttaa suuruusluokan 1000 kN/m.

• · • * · US-patentissa 3,921,514 kyllä pidetään puristusvoimat eril- f · · *·* * lään konealustasta, niin että niiden tarvitsee kantaa kor- keintaan telapuristimen oma paino. Kuitenkin on olemassa se ·:·3£ ongelma, että mainitut ruuviliitokset ovat erittäin tilaa vieviä ja kalliita. Lisäksi ruuvien tulee olla huomattavan *,,, kiristyksen alaisina, jonka kiristyksen tulee US-patentin • · 3,921,514 mukaan olla suurempi kuin maksimaalinen puristus- 2 107462 voima. Toisin sanoen: ruuvit ovat jo telapuristimen kuormittamattomassa tilassa voimakkaasti kiristettyjä. Sen vuoksi ruuvien asennus on toteutettavissa vain erittäin suurilla kustannuksilla.

5 Käytettäessä tunnettua telapuristinta paperinvalmistuskoneen puristusosassa tulee vielä vaikeuttavaksi tekijäksi se, että puristusraon läpi on kuljettava ainakin yksi päätön huopa-hihna ja että tällainen huopanauha on säännöllisin väliajoin 10 vaihdettava uuteen. Tätä tarkoitusta varten on joka kerta välttämätöntä avata mainitut ruuviliitokset ja uuden huopa-hihnan asentamisen jälkeen jälleen kiristää liitokset. Tämä on mainituilla tilaa vievillä ruuviliitoksilla ja ruuvien tarvittavan suuren kiristyksen johdosta erittäin mittava ja 15 aikaa vievä työvaihe.

Eräs toinen ongelma tämän kaltaisissa telapuristimissa on, että jokaisessa puristustelassa ainakin toinen kahdesta laa-keritapista - silloin tällöin esiintyvien, pyörivän telavai-20 pan tai stationaarisen kannattimen lämpöriippuvien pituusmuu-tosten johdosta - on oltava täyden kuormituksen alaisena aksiaalisessa suunnassa siirrettävissä. Tai stationäärisen laa-keritapin tapauksessa on esimerkiksi huolehdittava, että tämä 1 laakeritappi on hoikin (tai muhvin) sisällä aksiaalisesti ; ' 25 siirrettävissä. Molemmissa tapauksissa on järjestettävä liu- i kupinnat, jotka on tarkoitettu rajattomien puristusvoimien , välittämiseen ja sallivat samanaikaisesti tarvittavan aksiaa-« · · · :*·.· lisiirtymän.

* · t · * 30 Keksinnön tehtävänä on edelleen kehittää tunnettua telapuris- ; tinta siten, että ainakin toisessa telapuristimen kahdesta « ·« päästä kummankin puristustelan laakeripukkien välisen liitok- \ sen nopea avaaminen ja kiinnittäminen on mahdollista ja että • * · samanaikaisesti ainakin toisessa puristustelassa tähän saakka :"25 tarvitut liukupinnat laakeritapin aksiaalista siirtymää var- ·,* ten voidaan jättää pois.

4 · * t ♦ * « 3 107462

Keksijä on huomannut, että molemmat ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkejä. Tämän ratkaisuperiaatteen mukaisesti vältetään - ainakin tela-puristimen siinä päässä, jonka kautta huovan vaihdon yhtey-5 dessä uusi päätön huopahihna asennetaan - tähän saakka jäykkä toisen puristustelan laakeripukin ja ensimmäisen puristuste-lan laakeripukin välinen kytkentä. Keksinnön mukaisesti ve-tosauvat eivät siten enää ole muodostettu esikiristettäviksi ruuviliitoksiksi; pikemminkin ne ovat telapuristimen kuormit-10 tamattomassa tilassa kiristysvarsia, eli ainakin pitkälle jännityksettömiä, niin että ne ovat helposti irrotettavissa ja samoin helposti jälleen asennettavissa, esimerkiksi jo mainitun huopahihnan vaihdon yhteydessä. Tästä huolimatta ve-tosauvat voidaan huoletta mitoittaa siten, että ne voivat vä-15 littää huomattavia vetovoimia yhdestä laakeripukista toiseen.

Termi "kiristysvarsi" tarkoittaa, että vetosauvoja, kun tela-puristin on kuormittamaton, jännittää vähäisessä määrin vain esimerkiksi toisen puristustelan oma paino tai esimerkiksi 20 tukilaite. Tästä seuraa, että: telapuristimen kuormitetulle tilalle on jatkuvasti tunnusomaista se, että molempien laake-ripukkien, jotka on yhdistetty vetosauvoilla, väliin on järjestetty etäisyys (tai "välys”). Kuten jäljempänä edelleen

I ( I

selitetään, on olemassa erilaisia rakenteellisia toteutusmuo- v I i : .'25 toja: eräässä mainittu etäisyys säätyy vasta kun telapuris- f / ;,· i tinta kuormitetaan; eräässä toisessa etäisyys on koko ajan olemassa, kuitenkin se suurenee kuormituksen alaisena. Joka tapauksessa tämä etäisyys mahdollistaa - erään toisen keksin- i'**i nöllisen tunnusmerkin yhteisvaikutuksella, jonka mukaan ve- 30 tosauvat ovat liikkuvia - että molemmat laakeripukit ovat : toistensa suhteen liikkuvia puristustasossa, erityisesti pää- • · .*;/ akseleiden suunnassa. Tästä seuraa, että ainakin toisessa pu-* · · ristustelassa laakeripukki on liitettävissä jäykästi laakeri- • · · tappeihin ja että kuitenkin (esimerkiksi termisesti aiheu-•"•35 tettu) pituusvenymä on mahdollinen, sekä lisäksi laakeritapin kallistus, mikä saattaa aiheutua puristustelan taipuman joh- * dosta. Aiemmin mainittu vetosauvojen liikkuvuus on ymmärret- « · tävä siten, että vetosauvat ovat liikkuvia olennaisesti pu- 4 107462 ristustelojen pääakseleiden suunnassa, eli ainakin lähes yhdensuuntaisesti puristustasoon nähden. Vetosauvojen liikkuvuus voidaan mahdollistaa siten, että ne on liitetty laakeri-pukkeihin kääntölaakereiden avulla. Keksinnön mukaisesti 5 suositaan kuitenkin taivutusheikkoja vetosauvoja, kuten tarkemmin jäljempänä selitetään.

Keksinnön eräs tärkeämpi aspekti liittyy siihen osaongelmaan, että monissa tapauksissa toinen kahdesta puristustelasta on 10 muodostettava pitkärakopuristustelaksi. On myös mahdollista, että esimerkiksi toisen puristustelan paikkaan on ajoittain järjestettävä tavallinen metallisella telavaipalla varustettu puristustela ja ajoittain taipuisalla telavaipalla varustettu pitkärako-puristustela. Sen vuoksi keksinnön erään ajatuksen 15 mukaisesti vetosauvat on järjestetty siten, että vetosauvojen ulkopuolien välinen etäisyysei ole suurempi tai on vain hieman suurempi kuin kahdesta puristustelasta suuremman halkaisija. Käyttämällä tätä tunnusmerkkiä on mahdollista pitää laakeripukkien ulkomitat, akselin suunnassa katsottuna, niin 20 pienenä, että - vetosauvojen poistamisen jälkeen - pitkä- rako-puristustelan taiupisan, letkumaisen telavaipan vaihtaminen on mahdollista ilman, että vastaavaa laakeripukkia poistetaan. On tärkeätä käyttää tätä tunnusmerkkiä myös silloin, kun telapuristimessa on aluksi kaksi tavallista, metal- .. .25 lisella telavaipalla varustettua puristustelaa. Siten ne voi-« * > I, · daan suhteellisen pienellä kustannuksella uudistaa pitkärako- ’· ·' puristimeksi.

• · « » » • * » « · · · US-patentista 4,272,317 on jo tunnettu toisenlainen puristus-*•,‘•3° laite, jossa puristuskenkää ja kiertävän puristushihnan joh-toteloja varten ripustetaan kannatin yläpuolella oleviin alustaosiin vetosauvojen avulla. Näissä alustaosissa riippuu myös puristustelan laakeripukit. Myös tämän tunnetun puris- • · tuslaitteen vetosauvat ovat puristuslaitteen kuormittamatto-/35 massa tilassa kuormitetut vain kannattimen (mukaanlukien sii-*··’ hen kiinnitetyt elementit) omalla painolla; myös pääakselien • ' suunnassa nämä vetosauvat ovat liikkuvia. Koska ne kuitenkin, • \ akselin suunnassa katsottuna, ovat puristustelan laakeripukin • 5 107462 ääriviivojen ulkopuolella, ei ole mahdollista käyttää tätä tunnettua järjestelyä kaksitelapuristimessa, jossa puristus-vaippa on voitava vaihtaa aksiaalisessa suunnassa. Keksinnössä on siis olennaisena tunnusmerkkinä, että vetosauvat on 5 järjestetty mahdollisimman pienelle etäisyydelle puristus-tasosta ja kytketty välittömästi laakeripukkeihin.

Keksinnön mukaisesti laakeripukeilla on varret, joiden avulla vetosauvat liitetään ja ne ovat - ainakin pitkärako-puristus-10 telan laakeripukissa - täysin tai ainakin suurimmaksi osaksi telavaipan ääriviivojen sisäpuolella, kun laakeripukkia katsotaan akselin suunnassa (patenttivaatimus 2).

Edellä selitetyt tunnusmerkit voidaan periaatteessa toteuttaa 15 kääntyvillä vetosauvoilla, jotka on siis yhdesitetty laakeripukkeihin nivelöidysti, jolloin nivelakselit ovat kohtisuorassa puristustasoon nähden. Tällainen konstruktio vaatii kuitenkin paljon tilaa akselin suunnassa, koska huopahihnan tai telavaipan vaihtamiseksi vetosauvat on järjestettävä li-20 kimain akselin suuntaiseen asentoon. Keksinnön erään toisen tärkeän ajatuksen mukaisesti kukin vetosauva on puristustelo-jen pääakselien suunnassa taivutusheikko (patenttivaatimus 3). Tällöin on mahdollista järjestää kunkin vetosauvan yhteen päähän kääntölaakeri, jonka akseli on järjestetty puristus-.. 25 tasoon nähden yhdensuuntaisesti tai jonka kanssa puristustaso 4 « « ' ' muodostaa terävän kulman.

« 4 I

I I

« · • · : Tällöin vetosauvaa voidaan sivusuunnassa kääntää ...T (puristustasoon nähden kohtisuoraan tai vinoon asentoon) .

:\jo : Poiketen näistä ajateltavissa olevista sovellutusmuodoista on kuitenkin keksinnön mukaisesti järjestetty, että kukin taivu- .*. : tusheikoista vetosauvoista on I-muotoinen; se käsittää siis • · · r • · .·:*. molemmissa päissään jäykän "pään", edullisesti vasarapään.

•35 Telapuristimen kuormitetussa tilassa nämä päät ovat laakeri- *·>·* pukeissa liikkumattomasti, niin että kummankin laakeripukin ** : liikkuvuus toistensa suhteen on mahdollista yksinomaan ve- ♦\( tosauvojen taivutusheikkouden vuoksi. Yksinkertaisimmillaan • · • · 6 107462 tämä keksinnöllisyysajatus toteutetaan siten, että yksittäinen vetosauva on muodostettu lattajousen kaltaiseksi, jonka "lattataso" on olennaisesti kohtisuorassa puristustasoon nähden. Tällä huolehditaan siitä, että vetosauva on lähes yk-5 sinomaan puristustasoon nähden yhdensuuntaisessa tasossa tai-vutusheikko; eli vetosauvan taipuisuus on puristustason kanssa yhdensuuntaisest monta kertaa suurempi kuin puristus-tasoon nähden kohtisuorasti.

10 Esitetyn kaltaisia vetosauvoja voidaan käyttää myös muunlaisissa puristuslaitteissa tai esimerkiksi valssaimissa, kalan-tereissa tai sen tapaisissa. Lisäksi vaaditaan patenttivaatimuksissa 20-28 myös suojaa yksinomaan vetosauvalle.

15 Vetosauvojen asentaminen ja irrottaminen tapahtuu esimerkiksi vetosauvojen suoraviivaisella liikkeellä puristustasoon nähden kohtisuorassa suunnassa. Vetosauvat ovat siis sivulta asetettavissa laakeripukkien uriin. Yksittäisessä vetosau-vassa voi tätä tarkoitusta varten olla poikittaisporaus, jo- 20 hon konealustaan tuetut pultit ulottuvat. Tämä on edullista erityisesti silloin, kun puristustaso on järjestetty pystysuoraan ja pultit ulottuvat siten vaakasuorassa suunnassa.

Vetosauvoilla tulee olla yhtäältä tietty minimipituus ollak- 25 seen riittävän taivutusheikkoja. Toisaalta ne eivät saa olla • ·' liian pitkiä, niin että ne vaativat mahdollisimman vähän ti- : V laa. Eräs erityisen edullinen kompromissiratkaisu on esitetty * · : patenttivaatimuksissa 8 ja 9.

« • · · « • ♦ · « :*3£i On selvää, että vetosauvojen leveys, mitattuna puristustasoon ·*·*: nähden kohtisuoraan, riippuu välitettävän vetovoiman suuruu desta ja siten pääasiassa koneen leveydestä, siis puristus- .·. : raon pituudesta. Jotta vetosauvat voitaisiin irrottaa ja • · · *..* kiinnittää myös erittäin suurella vetosauvan leveydellä mah-• · · ti5 dollisuuksien mukaan käyttämättä nostolaitetta, voi olla edullista jakaa yksittäinen vetosauva leveyssuunnassaan usei-siin osa-vetosauvoihin. Siten termi ” vetosauva” tulisi ym- • » • · « « 7 107462 märtää niin, että tarkoitetaan joko yksittäistä vetosauvaa tai vetosauvaryhmää.

Keksintö eroaa olennaisesti jo mainitusta tunnetusta telapu-5 ristimesta, joka on esitetty US-patentissa 4,503,765. Siinä on esitetty kehikkoinainen alusta, jolloin yksi laakeripukki on kiinnitetty alemmalle alustaosalle ja toinen laakeripukki ylemmälle alustaosalle. Koska välitön kytkentä tukielementin ja laakeripukkien väliltä puuttuu, on tässä tapauksessa tar-10 peen järjestää kummankin alustaosan väliin irrotettavat lii-toselementit, jotka välittävät puristusvoimassta johtuvat vetovoimat. Tässä ei siisole ratkaistu aiemmin mainittua ongelmaa vaan ainoastaan siirretty alustaan, jolloin myös alusta itse on mitoitettava suuria vetovoimia varten. Keksinnön läh-15 tökohtana pidetään tunnettua piirrettä, jonka mukaan mainitut vetovoimat pidetään poissa konealustasta. Konealusta voi siis olla suhteellisen kevyt, koska se voidaan suunnitella olennaisesti vain toisen kahdesta puristustelasta ta molempien puristustelojen omaa painoa varten.

20

Patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetty ratkaisuperiaate voidaan toteuttaa erilaisilla tavoilla. Ensimmäiselle ryhmälle sovellutusmuotoesimerkkejä on tunnusomaista se, että ensimmäinen, alustaan tuettu puristustela sijaitsee alapai-,,25 kassa ja lepää alustalla ja että toinen puristustela sijait-: see yläpaikassa. Tässä tapauksessa toisen puristustelan tu- i kielementti lepää - ainakin telapuristimen kuormittamatto- • · : massa tilassa - ensimmäisen puristustelan laakeripukilla.

Koska vetosauvat voidaan asentaa ilman mainittavaa esikiris- • · :.30 tystä, asettuu telapuristimen kuormitetussa tilassa laakeri- :T: pukkien väliin etäisyys. Tällä varmistetaan telapuristimen kuormitetussa tilassa yhden laakeripukin aksiaalinen siirret- .1. : tävyys ja kallistus toisen laakeripukin suhteen.

• · • · · • 1 « *35 Keksinnön eräässä toisessa ryhmässä sovellutusmuotoesimerk-• · kejä telapuristimen kuormittamattomassa tilassa on tehty seu- * *·"· raavasti: molemmat puristustelat on toisistaan riippumatta -samoin kuin US-patentissa 4,503,765 - tuettu konealustaan.

« · 107462 8

Yhden puristustelan laakeripukki seisoo siis edullisesti alemmalla alustaosalla ja toisen puristustelan laakeripukki riippuu ylemmästä alustaosasta, niin että tukielementin ja laakeripukin välissä on jatkuvasti etäisyys. Poiketen US-pa-5 tentistä 4,503,765 on kuitenkin järjestetty, että telapuris-timen kuormitetussa tilassa tapahtuu vetosauvojen avulla voiman välitys välittömsäti yhdestä laakeripukista toiseen.

Tällä saavutetaan jälleen, että (kuten jo mainittiin) vetovoimat pysyvät pois alustasta ja että samanaikaisesti laake-10 ripukit ovat liikutettavissa toistensa suhteen.

Keksinnön muita toteutusmuotoja selitetään seuraavassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa 15 Kuvio 1 esittää sivulta katsottuna telapuristinta kuvion IA nuolen I suunnassa.

Kuvio IA esittää pituusleikkausta kuvion 1 viivaa A-A pitkin.

20 Kuvio IB esittää osakuvantoa ylhäältä, kuvion 1 nuolen B suunnassa katsottuna.

Kuvio 2 esittää yksittäistä lattajousimaista vetosauvaa (kuvioon IA verrattuna n. kolminkertaisena suurennoksena).

25

Kuvio 3 esittää sivukuvantoa kuvion 2 nuolen III suunnassa . katsottuna.

• 9 9 · * ti» « t · « 9 ,,)·* Kuvio 4 esittää kuvion 2 mukaista vetosauvaa, muodoltaan :3Q muuttuneessa tilassa.

* 9 <·< « · · I t »

Kuvio 5 esittää sivulta katsottuna keksinnön erästä toista .·. : sovellutusmuotoesimerkkiä.

• «· • · • < 4 « ♦ » • < « *3·5 Kuvio 6 esittää kuvantoa kuvion 5 nuolen VI suunnassa katsot-« * · tuna.

» j ► > » • · » » 9 » 9 107462

Kuvio 7 esittää sivulta katsottuna erästä toista kuviosta 1 poikkeavaa sovellutusmuotoesimerkkiä.

Kuviot 8-10 esittävät erilaisia vetosauvamuotoja suurennet-5 tuina osakuvantoina kuvion 7 nuolen X suunnassa.

Kuvioissa l, IA ja IB esitetyssä telapuristimessa on alapuolinen ensimmäinen puristustela 1 ja yläpuolinen toinen puris-tustela 3. Näiden puristustelojen pääakselit (esitetyssä 10 esimerkissä pyörimisakselit) ovat puristustasossa E. Ensimmäisessä puristustelassa 1 on pyörivä telavaippa la ja siihen kiinnitetty laakeritappi 2, joka lepää vierintälaakerin 2a (edullisesti pallomaisen rullalaakerin) avulla laakeripukissa 5 (jossa on kannet 5a ja 5b*). Laakeripukki 5 seisoo kehikko-15 maisella konealustalla 15, josta kuviossa 1 on esitetty joitain osakappaleita. Vierintälaakeri 2a voi olla laakeripukissa 5 aksiaalisesti siirrettävästi, puristustelan 1 (esimerkiksi termisesti aikaansaadun) pituusmuutoksen mahdollistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten on kuitenkin myös mah-20 dollista kytkeä laakeripukki 5 aksiaalisesti liikkuvasti ko-nealustaan 15 (esimerkiksi edellä jo mainitun US-patentin 4,272,317 mukaisesti).

Ylempi, toinen puristustela 3 on n.k. pitkärako-puristustela. 25 Sen pyörivä telavaippa 3a on letkumainen, taipuisa puristus-' vaippa, joka on kiinnitetty kahteen pyörivään vaipankannatus-: kiekkoon 3b. Kukin vaipankannatuskiekko lepää stationäärisen 9 : kannatuskappaleen 4a stationäärisellä laakeritapilla 4, joka ulotytuu telavaipan 3a sisäosan läpi. Poiketen esitetystä • t :3fl voidaan telavaipan 3a pyörimisakseli järjestää kannatuskappa- leen 4a pääakseliin nähden epäkeskosti. Kannatuskappaleessa 4a on alempaa puristustelaa 1 vastapäätä ura 4b ja sen si- : säilä mäntämäinen ja hydraulisesti toimiva puristuskenkä 4c.

* «♦ Tämä puristaa koveralla liukupinnallaan puristusvaippaa 3a * « · 35 alempaa puristustelaa 1 vasten (kulkusuunnassa) pidennetyn • j » v.,; puristusraon muodostamiseksi tällä tavalla. Tämän läpi kulkee ” · kuivattava paperiraina yhdessä ainakin yhden päättömän huopa-hihnan F kanssa. Ylempi puristustela 3 lepää (telan kummassa- • · « • · « ♦ « · * 10 107462 kin päässä) laakeritapin 4 varassa laakeripukilla 6. Laakeri-pukkien 5 ja 6 väliin on järjestetty poistettava ja laakeri-pukilla 5 oleva välikappale 9. Tämän päällä lepää ylemmän pu-ristustelan 3 laakeripukki 6, kun telapuristin on kuormitta-5 mattomassa tilassa, eli kun ura 4b on paineeton. Piirustuksissa on kuitenkin esitetty kuormitettu tila, jossa puristus-kenkä 4c kohdistaa alempaan puristustelaan 1 puristusvoiman. Tästä seuraavat reaktiovoimat välitetään taivutusheikkojen vetosauvojen 7 ja 8 avulla laakeripukista 6 laakeripukille 5.

10

Kuvion 1 mukaisesti on puristustason E molemmille puolille järjestetty taivutusheikko vetosauva 7, 8. Nämä on sivuilta asetettu laakeripukkien 5 ja 6 uriin. Kummassakin taivu-tusheikossa vetosauvassa 7, 8 on kummassakin päässä vasarapää 15 20 ja ovat muodostetut edullisesti lattajousen kaltaisesti, joiden lattajousien n.k. "lattataso" on kohtisuorassa puris-tustasoon E nähden. Tällöin voidaan vetosauvat 7, 8 muotoilla kuvion 4 mukaisesti, sikäli kun toisen puristustelan 3 kanna-tuskappaleeseen 4, 4a kohdistuu (esimerkiksi termisesti ai-20 kaansaatu) pituusmuutos ja/tai se taipuu puristusvoiman vaikutuksesta. Sen seurauksena voi laakeripukki 6 olla liitetty jäykästi laakeritappiin 4; tähän saakka tarvitut aksiaali-liukupinnat näiden molempien rakenneosien ja pallomaisen muh-vin välissä voidaan jättää pois. Kannatuskappaleen taipuman 25 johdosta laakeritappi 4 ja laakeripukki 6 kallistuvat yhdessä. Sen vuoksi on tärkeätä, että laakeripukin molemmille i . puolille on järjestetty vain yksi ainoa vetosauva 7 tai 8, 9 · · edullisesti laakeripukin 6' keskelle (kts. kuvio la) .

« »»·

HM

i3'0l Vetosauvojen taivutusheikkouden lisäksi tulee myös seuraava • ':‘j edellytys täyttyä laakeripukin helpon aksiaalisen siirrettä- 4 vyyden ja/tai kallistettavuuden (kannatuskappaleiden 4, 4a ,·. : pituusmuutoksen tai taipumisen yhteydessä) mahdollistami- * 9· seksi: Telapuristimen kuormittamattomassa tilassa vetosauvat t t « 3.5 7,8 eivät ole lainkaan tai ovat vain hieman esijännitettyjä.

t t $ K Tällöin kohottaa laakeripukki 6 ylempää puristustelaa 3, te- * * lapuristimen kuormitetussa tilassa, hieman välikappaleesta 9 ψ ylöspäin. Toisin sanoen: laakeripukkien 5 ja 6 väliin asettuu 4 i - r- • · • 4 I 1 < 1X 107462 välys p. Tämän välyksen suuruus voidaan määrittää siten, että kuhunkin vetosauvaan 7, 8 vasarapään 20 ja tukielementin 6 väliin työnnetään U-muotoinen kiila 10, 11 enemmän tai vähemmän pitkälle. Mikäli tarpeen, voidaan näillä kiiloilla tela-5 puristimen kuormittamattomassa tilassa asettaa vetosauvoihin 7, 8 pieni esijännitys.

Uuden päättömän huopahihnan F asettaminen telapuristimeen tapahtuu tietenkin kuormittamattomassa tilassa ja yhdestä telan 10 päästä lähtien kuvion IA nuolen I suunnassa. Tällöin siis aluksi ylempi puristustela 3 lepää välikappaleen 9 päällä. Kummastakin telan päästä poistetaan aluksi kiilat 10, 11 ja sen jälkeen vetosauvat 7, 8. Nyt ylempää puristustelaa 3 nostetaan lenkkeihin 12 tarttuvalla nostolaitteella 15 (symbolisesti merkitty nuolella 32), poistetaan välikappale 9 ja vedetään päätön huopahihna F sisään. Sen jälkeen asennetaan jälleen välikappale 9 ja asetetaan puristustela 3 sen päälle, minkä jälkeen asennetaan jälleen vetosauvat 7, 8 ja kiilat 10, 11. Tämä työ voidaan tehdä suhteellisen lyhyessä 20 ajassa verrattuna tunnetuissa konstruktioissa kuluvaan aikaan. Samanlainen menetelmä pätee myös vaihdettaessa taipuisa telavaippa 3a uuteen.

Kuviot 2 ja 3 esittävät taivutusheikon vetosauvan 8, jota 25 kutsutaan myös I-kiinnittimeksi, muita yksityiskohtia. Jotta tämä voisi välittää mahdollisimman suuria vetovoimia ja sa- ; - ; manaikaisesti laakeripukin esitetyt siirtymät voisivat tapah-• · ;·.·. tua elastisesta, on vetosauvalla 8 sen koko pituudelle opti- • ,·, moitu paksuus-jakautuma seuraavasti: vetosauvassa 8 on « f i ”5.0 pienemmällä paksuudella s varustettu keskiosa 18, samoin kuin T . lattajousessa. Tämä (n.k. "lattatasossa" oleva) keskiosa 18

• · C

• *1 on yhdistetty vasarapäihin 20 (kuvioiden IA ja 2, 4) kiila-*·* ’ maisilla väliosilla 19. Kiilamaisten väliosien sijasta voidaan järjestää myös pyöristetyt ylimenokohdat. Vetosauvan 8 :.3'5 leveys b on (puristustelojen 1, 3 päätypuolelta katsottuna) V : koko pituudeltaan sama, kts. kuvio 1 ja kuviossa 3 ehyillä .·, viivoilla esitetty muoto. Tästä poiketen voi ainakin yksi päistä 20 olla leveydeltään vielä suurempi, kuten kuviossa 3 12 107462 on katkoviivoilla esitetty. Joka tapauksessa leveys b on monta kertaa suurempi kuin paksuus s, niin että äärimmäisen korkeita vetovoimia on mahdollisuus välittää. Samanaikaisesti vetosauva 8 on erittäin taivutuselastinen, jolloin vetosauvan 5 taipuisuus on lattatasoon nähden poikittaisessa suunnassa monta kertaa suurempi kuin lattatasossa. Siten vetosauvan voimakkaat muodon muutokset pääakselien suunnassa ovat mahdollisia.

10 Kuviossa 4 on esitetty esimerkkinä vetosauvan 8' taipuisuus; siinä on tapahtunut yhden vasarapään 20 siirtymä toiseen verrattuna mitan X verran. Ehyillä viivoilla esitetty ääriviiva vastaa likimain sitä muotoa, jonka I-kiinnike saa maksimaalisella elastisella muodonmuutoksella alkuperäiseen muotoon 15 verrattuna, joka on esitetty kaksoispistekatkoviivoila. Taipuma keskittyy tällöin pääasiassa ylimenovyöhykkeisiin keskiosasta 18 kiilamaisiin osiin 19.

Keskiosan 18 pituus voi olla noin l/3:sta (kuvio 2, ehyet 20 viivat) 9/10:aan (kuvio 2, pistekatkoviivat) vetosauvan 8 kokonaispituudesta. Kiilamaisessa välisosassa 19 suurenee vetosauvan 8 pituus jatkuvasti 1.5-3-kertaiseksi keskiosan 18 paksuudesta s.

25 Taivutusheikkojen vetosauvojen 7, 8 pituus on ainakin puoli metriä, suurilla telapuristimilla kuitenkin edullisesti 0.7-j .'. 1.5 m. Kuviossa 1 on esitetty puristustasoon E nähden koh- o · :·.·. tisuora ja puristusraon läpi kulkeva keskitaso kirjaimella M.

: ,·. Laakeripukkiin 5 on muotoiltu varret 5c ja 5d, jotka ulottu-*”30 vat puristusrakotason M suuntaan. Kussakin varressa on ylös-päin avoin T-ura yhden vetosauvoista 7, 8 vastaanottamiseksi.

• *« I..* Laakeripukissa 6 on molemmilla puolilla, likimain keskitason • · « *·* * L (jossa telan pyörimisakseli sijaitsee) korkeudella, aina kaksi vartta 6c ja 6d ja niiden välissä rako, jälleen yhden ’.*35 vetosauvoista 7, 8 vastaanottamiseksi.

.♦··. Vetosauvan poikkileikkaus ja -aine valitaa siten, että saavu-____; tetaan vetosauvan n.k. vetoraja, kun telapuristimen normaali *« ’ 13 107462 maksimaalinen puristusvoima häiriön seurauksena ylitetään n. 50-100 %, kun esimerkiksi jokin vieras kappale virtaa puris-tusrakoon. Toisin sanoen: vetosauva muodostaa nimellismurto-kohdan, joka häiriötapauksessa estää suuremman vahingon syn-5 tymisen.

Taivutusheikkojen vetosauvojen asentaminen ja irrottaminen voidaan pienissä telapuristimissa suorittaa käsin, suurissa telapuristimissa sitä vastoin konventionaalisen nostolait-10 teen, esim. taljan tai pneumaatiikkasylinterin avulla. Vetosauvojen 7, 8 asentamisen ja irrottamisen jouduttamiseksi edelleen voidaan kuitenkin toimia seuraavalla tavalla, kuten kuvioissa 1-3 esimerkinomaisesti on esitetty: keskiosan 18 keskelle on järjestetty paksunnos 21, jonka läpi poikittais-15 poraus 13 menee. Tämä ulottuu siihen suuntaan, jossa vetosauva 8 asetetaan laakeripukkien 5 ja 6 uriin. Konealustaan 15 on järjestetty pultti 14, joka ulottuu poikittaisporauk-seen 13. Pultti 14 toimii vetosauvan 8 sisään- ja ulosottoti-lanteessa liukuratana. Vetosauvan 8 ulosvetämisen jälkeen 20 tämä sijaitsee viitenumerolla 8' merkityssä paikassa. Siinä vetosauvaa 8' voidaan kääntää noin 90°, uuden päättömän huo-pahihnan F sisäänvetämisen helpottamiseksi. Voi olla tarkoituksenmukaista tukea pultti 14 alustaan 15 pystysuunnassa siirrettävästi, kuten kaksoisnuolella on symbolisesti 25 esitetty. Pultin 14 ulompi pää 14' voidaan kiertää irti ylemmän puristustelan 3 (tai yksinomaan puristusvaipan 3a) aksi-aalisen asentamisen tai irrottamisen mahdollistamiseksi.

• · • · · • « · • · • « : .·, Paksunnos 21 yhdessä porauksen 13 kanssa ja pultti 14 voidaan « · « 3Ό myös suurissa vetosauvoissa jättää pois (kuviot 4 ja 7) si- T\ ten, että yksittäinen vetosauva (esim. 8') jaetaan useiksi • · ♦ I..* osavetosauvoiksi 8a, 8b ja 8c. Nämä muodostavat keskenään ve-* · * '·’ * tosauvaryhmän 8'. Kunkin osavetosauvan 8a, 8b, 8c leveys on vain murto-osa (esim. kolmasosa) koko vetosauvaryhmän 8' le-:.3’5 veydestä b. Jaettujen vetosauvojen paikan varmistamiseksi on : sisäpuoliselle alueelle järjestetty kiinteät vasteet 5e, 6e ja ulkopuoliselle alueelle poistettavat vasteet 5f, 6f (esitetty vain yhdessä vetosauvaryhmässä 7').

• *· • · 14 107462

Kuviossa 1 on esitetty keskelle järjestetty välikappale 9. Tämän sijasta voitaisiin järjestää välikappaleet vetosauvoi-hin 7 ja 8; nämä voitaisiin kiinnittää esim. ruuveilla ve-5 tosauvoihin.

Ylemmän puristustelan 3 laakeripukki 6 on ohjattu puristus-tason E kanssa yhdensuuntaiseseti poistettavien leukojen 16 ja 17 avulla, jotka on kiinnitetty konealustaan 15. Samanlai-10 set leuat 16' (kuvio IB) sijaitsevat telan toisessa päässä.

Kaikki nämä leuat huolehtivat siitä, että ylemmän puristustelan 3 pääakseli on jatkuvasti yhdensuuntainen alemman puristustelan 1 pääakselin kanssa. Telan toiseen päähän järjestetyillä leuoilla 16' on lisätehtävänä kiinnittää ylemmän pu-15 ristustelan paikka aksiaalisuunnassa, esimerkiksi siten, että leuat 16' tarttuvat tukielementtiin 6' järjestettyyn listaan 6a (kuvio IB).

Jotta pitkärako-puristustelassa 3 olisi mahdollista vaikeuk-20 sitta suorittaa taipuisan telavaipan 3a vaihto (vetosauvojen 7, 8 sekä välikappaleen 9 ja leukojen 16 ja 17 poistamisen) jälkeen, on järjestetty seuraavaa: kuvioiden 1 tai 7 mukaisesti pitkärako-puristustelan 3 laakeripukin 6 varret 6c, 6d eivät ulotu telavaipan 3a kiertoradan ulkopuolelle. Niinpä 25 puristusvaippa 3a voidaan vetää pois laakeripukin 6 päältä; viimeksi mainittua ei siis tarvitse poistaa. Vaipan vaihdon ; - ; aikana kuviossa IA näkyvä pitkärako-puristustelan 3 päätä ko-• · :·.·. hotetaan tunnetulla tavalla apulaitteen avulla, joka kiinni- • c : .·. tetään tappiin 4. Sillä, että, kuten jo mainittiin, varret 6c • · *30 ja 6d ovat telavaipan 3a kiertoradan sisäpuolella, on keksin- y/'. nölle tunnusomaista, että vetosauvojen 7 ja 8 ulkopuolten vä-• · · linen etäisyys Z on pienempi kuin pitkärako-puristustelan 3 • · · *·* ’ halkaisija Y. Aivan yleisesti voidaan sanoa, että mainittu etäisyys Z on pienempi tai korkeintaan vain hieman suurempi *.35 kuin puristusteloista 1 tai 3 suuremman halkaisija Y. Tämä V : pätee riippumatta siitä, kummalla puristusteloista on suurempi halkaisija ja siitä, onko jompi kumpi puristuste-loista muodostettu pitkärako-puristustelaksi vai ei.

15 107462

Kuvioissa 1, IA ja IB esitetty telapuristin on - radiaali-sesti liikkuvan puristuskengän 4c johdosta - n.k. itsestään kuormittuva telapuristin (toisin sanoen: sisäisellä puristus-5 laitteella varustettu puristin). Keksintö on myös käyttökelpoinen, kun pitkärako-puristustelan 3 sijasta järjestetään taipumaltaan säädettävä puristustela, jollainen on esitetty esimerkiksi US-patentissa 4,691,421; tämä on samoin sisäisellä puristuslaitteella varustettu puristustela. Muuutkin 10 telakombinaatiot ovat kuitenkin samoin ajateltavissa, myös sellaiset, joissa on ulkopuolinen puristuslaite, kuten esimerkiksi US-patentissa 4,796,452 on esitetty. Tällöin voidaan keksinnön mukaisessa telapuristimessa käyttää myös kahta tavallista puristustelaa, eli sellaista, jossa on pyörivä te-15 latappi.

Eräs toinen keksinnön mukainen, ulkopuolisella puristuslaitteella varustettu telapuristin on esitetty kuvioissa 5 ja 6. Siinä ensimmäinen, alapuolinen puristustela on merkitty vii-20 tenumerolla 23 ja toinen, yläpuolinen puristustela viitenumerolla 24. Nämä voivat olla kaksi tavallista puristustelaa (eli molemmissa on pyörivä telatappi. Vähintään toinen kahdesta puristustelasta voi kuitenkin olla myös taipumaltaan säädettävä tela ilman sisäpuolista puristuslaitetta, jollai-25 nen on esitetty esimerkiksi 4,414,890. Alempi puristustela 23 lepää jälleen laakeripukissa 25, joka on järjestetty ko- : . . nealustalle 33 (jäykästi tai siirrettävästi). Ylempi puris-* · tustela 24 lepää laakeripukissa 26, joka on pystysuunnassa • ·

j m‘f liikkuva, jolloin jatkuvasti on olemassa muuttuva etäisyys D

« c *5*0’ laakeripukkien 25 ja 26 välissä. Laakeripukit 25 ja 2 6 on •;*4. jälleen yhdistetty taivutusheikoilla vetosauvoilla 27, 28, • » < "l ”* nyt kuitenkin väliin on kytketty hydraulisylinterit 29, jotka • · · *·* * vaikuttavat puristavasti. Viimeksi mainitut seisovat laakeri- pukilla 26 ja painavat vetosauvojen 27, 28 suurennettuja va- :?*5: sarapäitä 30, 31 (jälleen lattajousimaisia) vasten.

« · « . Hydraulisylinterin 29 voima aikaansaa puristusvoiman kahden • ♦ puristustelan 23 ja 24 väliin. Vielä eräs hydraulisylinteri I * t « 16 107462 32, joka vaikuttaa vetävästi ja joka on nivelöity kehikkomai-seen alustaan 33, pitää ylempää puristustelaa 24, kun ve-tosauvat 27, 28 poistetaan. Sen jälkeen hydraulisylinteri 32 voi jälleen kohottaa puristustelan 24 riittävän suuren väli-5 tilan aikaansaamiseksi puristustelojen väliin, jotta voidaan asentaa uusi päätön huopahihna. Ohjausleuat 34, 36 huolehtivat jälleen ylemmän puristustelan 24 keskittämisestä puris-tustasossa E. Nostosylinteri 32 muodostaa laakeripukin 26 joustavan liitoksen alustaan 33. Kuvion 5 mukaisesti etäisyys 10 Z kummankin vetosauvan 27 ja 28 ulkopuolien välillä on jälleen pienempi kahdesta puristustelasta suuremman halkaisija Y; tämä on tässä tapauksessa puristustela 24. Tällöin puris-tustela 24 voidaan joka kerta vaihtaa kuvion 1, IA ja IB mukaiseen pitkärako-puristustelaan 3. Näin ollen alemman puris-15 tustelan 23 laakeripukki voi pysyä muuttumattomana. Kuten havaitaan, tällä laakeripukilla 25 on tarkasti sama muoto kuin kuvion 1 laakeripukilla 5.

Keksinnön muita sovellutusmuotoesimerkkejä voi löytää kun 20 tuntee edellä esitetyt variaatiot. Kuviossa 7 on esitetty eräs tällainen esimerkki; siinä kuvion 1 mukainen telapuris-tin on käännetty 180°; eli puristustela 1 riippuu konealustan 15 yläosassa, jossa (esimerkiksi) laakeripukki 5 on ruuvattu kiinni konealustaan. Lisäksi pitkärako-puristustela 3 riippuu 25 (ainakin kuviossa 7 esitetyssä päässä) vetosauvojen 7' ja 8' avulla ylemmän puristustelan laakeripukissa 5. Vetosauvat ;·; (esim. 8') on, kuten jo mainittiin, jaettu osavetosauvoihin

« V

;·.·. 8a-8c.

• · « * • · « * * « « < *3V Kahden laakeripukin 5 ja 6 välissä sijaitsee jälleen poistet- ’Γ*. tava välikappale 9. Poiketen kuviosta 1 tämä välikappale 9 • « · *,.* toimii nyt pääasiassa kummankin laakeripukin 5 ja 6 vastak-• ♦ ♦ *·’ * kaiseksi keskittämiseksi, niin että kuvion 1 mukaiset leuat 16 ja 17 voidaan jättää pois. Huomattiin, että myös telapu- • * •3*5: ristimen kuormittamattomassa tilassa ylemmän laakeripukin ja V : välikappaleen 9 välissä on pienempi etäisyys p. Vetosauvojen 7' ja 8' poistamiseksi voidaan alempaa laakeripukkia 6 kohot- ♦ * t’._; taa alemmalla alustaosalla 15 seisovalla nostolaitteella 32'.

• · 6 4 t « » · 17 107462

Viimeksi mainittu on muodostettu puristavasti vaikuttavaksi hydraulisylinteriksi. Kuviosta 7 on jätetty pois kuvion 1 U-muotoiset kiilat 10 ja 11, koska niitä ei tarvita.

5 Erästä toista kuviosta 1 poikkeavaa sovellutusmuotoesimerkkiä ei piirustuksissa ole esitetty; siinä on kuitenkin yhtäläisyyksiä kuvion 7 kanssa. Pitkärako-puristustela 3 on jälleen järjestetty tavallisen puristustelan 1 alapuolelle; sen laakeripukit 6 seisovat kuitenkin nyt konealustan 15 ala-10 osassa. Tavallisen puristustelan 1 laakeripukkia 5 ei ole kiinnitetty riippuvasti alustaan 15, vaan se lepää (telapuristimen kuormittamattomassa tilassa) välikappaleen 9 päällä. Jälleen laakeripukit 5 ja 6 on kytketty toisiinsa taivutusheikoilla vetosauvoilla 7 ja 8, niin että jälleen on 15 mahdollistettu ylemmän laakeripukin 6 liikuvuus alemman laa-keripukin 5 suhteen.

Kuvioista 8-10 havaitaan, että (esim. kuvion 7 mukaisessa) laakeripukissa 5 T-uralla 40 voi olla erityinen pyöristetty 20 muoto vetotangosta 8' johdetun suuren vetovoiman välittämiseksi mahdollisimman varmasti muuhun osaan laakeripukkia. Tarkemmin sanottuna: vetosauvan 8' päätä 20A tai 20B tai 20C ympäröivässä osassa T-uraa 40 poikkileikkaus on pääasiassa pyöreä. Jotta vetosauvan 8' (huolimatta kuviossa 4 esitetystä 25 vetosauvan muotoilusta) pää kiinnittyy mahdollisimman suurella varmuudella T-uraan, on vetosauvaan järjestetty kaksi tukipintaa 39, jotka ovat olennaisesti yhdensuuntaisia m · vetosauvan pituusakselin kanssa ja olennaisesti kohtisuorassa r · » S' puristustasoon E nähden (kuvio 7). Nämä tukipinnat 39 ovat • « * "5,0 kosketuksessa vastatukipintoihin, jotka on järjestetty laake- "**. ripukkiin 5. Kuvion 8 mukaisesti tukipinnat 39 on järjestetty * ♦ · välittömästi päähän 20A; eli tukipinnat 39 on muodostettu • * * *·’ * pään 20A molemminpuolisilla päätypinnoilla. Kuvion 9 mukaisesti tukipinnat 39 on järjestetty pään 20B pidennykseen 20'.

# · ».3$ Kuvion 10 mukaisesti tukipinnat 39 on järjestetty väliosan : i : 19' paksunnokseen 38. Paksunnos 38 sijaitsee vain pienellä ,·*·. etäisyydellä päästä 20C. Ylimenokohdat paksunnoksesta 38 pää- t * * « « · « » « ·« • c · · 4 · 4 4 is 107462 hän 2OC on muodostettu puoliympyrämäisellä poikkileikkauksella varustetuiksi uriksi.

« « * · * · r » * « « * * • · v < e « * f a · » o c c · · •

• o % 0 O

• ·· 9 9 «K <r · » · · I · I « a · 9 * 4 » Λ * * « t > ·

I I

• «f Jt a e l • < • « t · a • I « * c «

Claims (28)

19 107462

1. Telapuristin, johon kuuluu ensimmäinen puristustela (1) 5 ja toinen puristustela (3), joiden pääakselit sijaitsevat pu-ristustasossa (E) ja jotka yhdessä muodostavat puristusraon, jossa telapuristimessa: a) kummallakin puristustelalla (1, 3) on pyörivä telavaippa 10 (la; 3a) ja joko (pyörivään telavaippaan kiinnitetty) pyörivä laakeritappi tai stationäärinen ja telavaipan (3a) läpi ulottuva kannatin (4a), jossa on stationäärinen laakeritappi (4); b) ensimmäinen puristustela (1) on ainakin yhdestä päästään 15 tuettu laakeripukkin (5), joka puolestaan on tuettu alustaan (15) ; c) toinen puristustela (3) on ainakin yhdestä päästään tuettu samoin laakeripukkiin (6), joka on kytketty ensimmäisen pu- 20 ristustelan laakeripukkiin (5) kahdella irrotettavalla ve- tosauvalla (7, 8), jotka ulottuvat molemmille puolille puris-tustasoa (E) olennaisesti yhdensuuntaisesti tämän kanssa ja kohtisuorasta puristustelojen (1, 3) pääakseleihin nähden; 25 tunnettu siitä, että: ; d) mainitut irrotettavat vetosauvat (7, 8) ovat telapuristi- i 1 · l ·1 men kuormittamattomassa tilassa kiristysvarsia; • · · * « < • · · I < ..3¾ e) vetosauvat (7, 8) ovat olennaisesti pääakselien suunnassa • « sillä tavalla liikkuvia, että - telapuristimen kuormitetussa * · · V · tilassa - toisen puristustelan (3) laakeripukki (6) on puris- tustasossa (E) liikkuva ensinmmäisen puristustelan (1) laake- :1·,· ripukin (5) suhteen; . ‘3'5 « « · f) akselin suunnassa katsottuna kummankin vetosauvan (7, 8) • » ulkopuolien välinen etäisyys (Z) on olennaisesti yhtä suuri • · I · • · • · I 1 · 20 1 0 7 4 6 2 tai pienempi kuin kahdesta puristustelasta (1 tai 3) suuremman halkaisija (Y).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telapuristin, jossa toinen 5 kahdesta puristustelasta (esim. 3) on muodostettu pitkärako-puristustelaksi, jolla on letkumainen taipuisa telavaippa (3a), tunnettu siitä, että etäisyys (Z) kummankin vetosauvan (7, 8) ulkopuolien välillä on pienempi kuin pitkä-rako-puristustelan halkaisija (Y), ja että pitkärako-puris-10 tustelan (3) laakeripukissa (6) on vetosauvojen (7, 8) kytkemiseksi varret (6c, 6d), jotka - akselin suunnassa katsottuna - on järjestetty olennaisesti telavaipan (3a) kiertoradan sisäpuolelle.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että yksittäinen vetosauva (7, 8) on puristustelojen pääakselien suunnassa taivutusheikko.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen telapuristin, t u n -20 n e t t u siitä, että kummankin taivutusheikon vetosauvan (7, 8) kummassakin päädyssä on pää, edullisesti vasarapää (20) .

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen telapuristin, 25 tunnettu siitä, että vetosauva (7, 8), akselin suun- , nassa katsottuna, on sivulta päin asetettavissa laakeripuk- # ' keihin (5, 6) . • · · • · : 6. Jonkin patenttivaatimuksista 3-5 mukainen telapuristin, .3¾ * tunnettu siitä, että yksittäinen vetosauva (7, 8) on • · :/·· muodostettu lattajousen kaltaisesti, jonka "lattataso" on olennaisesti kohtisuorassa puristustasoon (E) nähden, niin että vetosauvan taipuisuus puristustasoon (E) nähden yhden-.*. : suuntaisessa tasossa on monta kertaa suurempi kuin puristus- ,3i5. tasoon nähden kohtisuorasti. « > > *·>' 7. Jonkin patenttivaatimuksista 4-6 mukainen telapuristin, ’·* tunnettu siitä, että yksittäisessä vetosauvassa (8) 2i 107462 on olennaisesti sen pituussuuntaisessa keskikohdassa poikit-taisporaus (13), joka ulottuu siihen suuntaan, jossa ve-tosauva sivult päin laakeripukkeihin (5 ja 6) asetetaan, ja että konealustaan (15) tuettu pultti (14) ulottuu poikittais-5 poraukseen (13).

8. Jonkin patenttivaatimuksista 2-7 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että: 10 a) vetosauvojen (7, 8) pituus on ainakin puoli metriä, edullisesti 0.7-1.5 m; b) vetosauvat (7, 8) on yhdestä päästään kytketty pitkärako-puristustelan (3) laakeripukkiin lähelle puristustasoon (E) 15 nähden kohtisuoraa pitkärako-puristustelan (3) keskitasoa (L) ; c) vetosauvat (7, 8) on toisesta päästään kytketty toisen pu-ristustelan (1) laakeripukkiin (5) lähelle puristustasoon (E) 20 nähden kohtisuoraa ja puristusraon läpi kulkevaa puristusra- kotasoa (M).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että kutakin taivutusheikkoa vetosauvaa (7, 25 8) varten pitkärako-puristustelan (3) laakeripukkiin (6) on , järjestetty yksinkertainen rako ja toisen puristustelan laa- . keripukkiin (5) T-ura. • · · • · • · • * ·♦: · 10. Jonkin patenttivaatimuksista 4-6 mukainen telapuristin, ..30 tunnettu siitä, että yksittäinen vetosauva (8') on • · leveyssuunnassaan (b) jaettu useisiin osavetosauvoihin (8a, : 8b, 8c) , jotka yhdessä muodostavat vetosauvaryhmän.

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen telapuristin, .*35 tunnettu siitä, että toinen puristustela (3) on järjestetty ensimmäisen puristustelan (1) yläpuolelle, jolloin -·...* telapuristimen kuormittamattomassa tilassa - toisen puristus-* * telan (3) laakeripukki (6) lepää ensimmäisen puristustelan 22 1 0 7 4 6 2 (1) laakeripukilla (5), ja jolloin telapuristimen kuormitetussa tilassa tukielementin (6) ja laakeripukin (5) väliin säätyy välys (p) (kuviot 1 ja IA).

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että ensimmäinen puristustela (1) on järjestetty toisen puristustelan (3) yläpuolelle ja tuettu alustaosaan (15) riippuvasti, ja että toinen puristustela riippuu vetosauvojen (7', 8') avulla ensimmäisen puristuste-10 lan laakeripukeissa (5) (kuvio 7).

13. Jonkin patenttivaatimuksista 1-12 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että sinänsä tunnetulla tavalla laa-keripukkien (5 ja 6) väliin on järjestetty poistettava väli- 15 kappale (9).

14. Jonkin patenttivaatimuksista 11-13 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että toinen puristustela (3) on nostettavissa nostolaitteen (12 tai 32, 32') avulla ensimmäi- 20 sen puristustelan (1) suhteen.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että: 25 a) toisen puristustelan (24) laakeripukin (26) ja ensimmäisen puristustelan (23) laakeripukin (25) välissä on jatkuvasti etäisyys (D); • · · • « ♦ · • · I *·* b) toisen puristustelan (24) laakeripukki (26) on nostolait-• · · “•30 teen (32) avulla yhdistetty alustaan (33) (kuvio 5) . • · ♦ *»» • · ·*« V : 16. Jonkin patenttivaatimuksista 4-15 mukainen telapuristin, tunnettu siitä, että kuhunkin vetosauvaan (7, 8) yh-den päistä (20) ja laakeripukin (5 tai 6) väliin on asetettu :'·35 U-muotoinen kiila (10, 11) . *". 17. Telapuristin, joka on molemmissa päissään varustettu ve- tosauvoilla (7, 7'), jonkin patenttivaatimuksista 1-16 mukai- • · 23 107462 sesti, tunnettu siitä, että toisen puristustelan (3) kohdalla yksi laakeripukki (6') on ohjattu pystysuorille liu-kuradoille aksiaalisessa ja sivusuunnassa, kun taas toinen laakeripukki (6) on ohjattu vain sivusuunnassa, eli puristus-5 tason (E) kanssa yhdensuuntaisesti, esimerkiksi stationää-risten ohjausleukojen (16, 17) avulla. Kts. kuvio IB.

18. Telapuristin, joka on molemmissa päissään varustettu ve-tosauvoilla, jonkin patenttivaatimuksista 1-17 mukaisesti, 10 tunnettu siitä, että vetosauvat (27, 28) tarttuvat laakeripukkeihin (25 ja 26) kytkemällä väliin nostosylinterit (29) .

19. Patenttivaatimuksen 9 mukainen telapuristin, jossa yh-15 dessä laakeripukeista (esim. 5) on T-ura, johon vetosauva (8') osuu, tunnettu siitä, että vetosauvan päätä (20A, 2OB, 20C) ympäröivän T-uran (40) osan poikkileikkaus on pääasiassa pyöreä. (Kuviot 8-10).

20. Vetosauva, erityisesti puristusvoiman välittämiseksi pu- ristuslaitteessa, joka käsittelee (esim. poistaa vettä) ai-nerainaa, joka kulkee poikittaisessa suunnassa puristustasoon (E) nähden puristuslaitteen läpi, tunnettu siitä, että: 25 a) vetosauva (7; 8; 8') on olennaisesti I-muotoinen ja omaa . lattajousimaisen ja "lattatasossa" olevan keskiosan (18) sekä • · · | ·’ kaksi päätä (20) , * * · 9. r 9 99 Λ ...ib b) vetosauvan leveys (b) on olennaisesti vetosauvan koko pi- • o :/·· tuudella yhtä suuri, niin että vetosauvan taipuisuus poikit- • · · tain "lattatasoon" nähden on monta kertaa suurempi kuin lattatasossa. • » 9 9 9 9 9 9 9 9 ;*:35 21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen vetosauva, tunnet- t u siitä, että lattajousimainen keskiosa (18) on kuhunkin **-’ päähän (20) yhdistetty väliosalla (19), jonka paksuus, läh-' ‘ tien keskiosan (18) paksuudesta (s), kasvaa päätä kohti. • ·« * » 24 107462

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen vetosauva, tunnet-t u siitä, että väliosa (19) on ainakin pääasiassa kiilamainen. 5

23. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen vetosauva, tunnettu siitä, että keskioosan (18) pituus on noin 1/3 -9/10 vetosauvan (8) kokonaispituudesta.

24. Patenttivaatimuksen 20 mukainen vetosauva, tunnet- t u siitä, että pään (20A, 20B, 20C) alueelle on järjestetty kaksi tukipintaa (39), jotka ovat olennaisesti yhdensuuntaisia vetosauvan pituusakselin kanssa ja olennaisesti kohtisuorassa puristustasoon (E) nähden, ja jotka on järjestetty vas-15 tatukipintoihin (esim. laakeripukki 5) kosketusta varten. (Kuviot 8-10).

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen vetosauva, tunnet-t u siitä, että tukipinnat (39) on järjestetty välittömästi 20 päähän (20A).

26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen vetosauva, tunnet-t u siitä, että tukipinnat (39) on järjestetty pään (20B) jatkeelle (20'). . , 27. Patenttivaatimuksen 24 mukainen vetosauva, tunnet- ( ; t u siitä, että tukipinnat on järjestetty väliosan (19') 9 · · * ·* paksunnokselle (38) . • * · • · « * 9 · O ..iso 28. Jonkin patenttivaatimuksista 20-27 mukainen vetosauva, • e tunnettu siitä, että vetosauva on järjestetty seuraa- ♦ *« V : vaa järjestelyä varten puristuslaitteeseen: :*·.· a) vetosauva (7; 8; 8') ulottuu olennaisesti yhdensuuntai-• « ;*!35 sesti puristustason (E) kanssa ja poikittain rainan kul- .·, kusuuntaan nähden; * « *>·)> • · • < « 4 ( t t * · • · iti 25 107462 b) Mlattataso" on olennaisesti kohtisuorassa puristustasoon (E) nähden. I · ( «* · * · * 4 « « · * I I • · · • I* · ♦ «4 « « • * * * * * t ♦ « « < t f ♦ J « « * ♦ ♦ I « < • « « « 4 « «

4. I 4 « P J > > * · w + « i f 26 107462 ·