FI112264B - Puristinlaite - Google Patents

Description

112264 /

Puristinlaite

Keksintö koskee puristinlaitetta paperikonetta varten, erityisesti veden poistamiseksi paperirainasta, jossa puristinlaitteessa on kaksi puristintelaa, 5 jotka muodostavat nipin, jolloin ensimmäinen tela on kiinnitetty aksiaalisuunnas-sa ainakin yhdestä päästään, ensimmäiset iaakeripukit ensimmäisen puristinte-lan ensimmäisten laakeritappien tukemiseksi, toiset Iaakeripukit toisen puristin-telan paikallaan pysyvän kannattimen toisten laakeritappien tukemiseksi, ve-toelementit, joiden avulla toisia laakeripukkeja voidaan jäykistää ensimmäisiin 10 laakeripukkeihin nähden, jolloin vetoelementit sallivat puristintelojen suhteellisen liikkeen aksiaalisuunnassa, ja toisen puristintelan päälle kääntölaakereilla toisiin laakeripukkeihin nähden pyörivästi laakeroitu telavaippa.

Keksintö koskee lisäksi puristinlaitetta veden poistamiseksi märästä rainan muotoisesta materiaalista, erityisesti veden poistamiseksi paperirainasta, 15 jossa puristinlaitteessa on kaksi puristintelaa, jotka muodostavat nipin, jolloin ensimmäinen tela on kiinnitetty aksiaalisuunnassa ainakin yhdestä päästään, ensimmäiset Iaakeripukit ensimmäisen puristintelan laakeritappien tukemiseksi, toiset Iaakeripukit toisen puristintelan laakeritappien tukemiseksi, vetoelementit, joiden avulla toisia laakeripukkeja voidaan jäykistää ensimmäisiin laakeripukkei-20 hin nähden, jolloin vetoelementit sallivat puristintelojen suhteellisen liikkeen ak-... siaalisuunnassa, ja kääntölaakerit, toisten laakeritapit laakeroimiseksi pyörivästi toisiin laakeripukkeihin nähden.

• · *· ·; ’ Tällainen puristinlaite tunnetaan julkaisusta WO-A-92/17 641.

Tunnetussa puristimessa on sijoitettu toistensa suuntaisesti kaksi pu-...!* 25 ristintelaa, joiden väliin muodostuu nippi. Koska ensimmäisiä ja toisia laakeri- pukkeja on jäykistetty vetovälineillä, syntyy puristusvoiman nipissä siirtämiseksi :T: lyhyt voimavirtaus, joka ei kuormita kehyksen osia. Kehyksen pitää siis siirtää ainoastaan puristimen oma paino, ei suuria puristusvoimia. Sen vuoksi syntyy : ·. ·. yksinkertaisempi, kevyempi ja tilaa säästävämpi rakennustapa. Tunnetun puris- . · ·, 30 timen vetovälineet koostuvat lehtijousimaisesta keskiosasta ja päiden vasaran- " päistä, jotka on kiinnitetty laakeripukkien uriin. Laakeripukit liittyvät siis toisiinsa : ’·· suoraan mainituilla vetovälineillä. Puristintelojen aksiaalisuunnassa taivutusjous- ;.,.: tavat vetovälineet sallivat telojen taipumisen ja suurten puristusvoimien tai pituu- den muutosten, jotka voivat johtua esimerkiksi lämpötilan muutoksista, aiheut-35 tämän tietyn aksiaalisuuntaisen siirtymisen toisiinsa nähden käytön aikana. Pu- 2 112264 ristimen kuormittamattomassa tilassa vetovälineet eivät ole ollenkaan tai ovat vain erittäin vähän esijännitettynä.

Tunnetussa puristimessa ensimmäinen puristintela muodostuu niin sanotusta taipumaltaan säädettävästä telasta, eli telassa on paikallaan pysyvä 5 akseli tai kannatin, jonka päälle on laakeroitu pyöriväksi vaippa, joka tukeutuu kannattimeen hydraulisesti, jotta vaippa ei taipuisi käytännöllisesti katsoen ollenkaan erittäin suurillakaan puristusvoimilla tai taipuisi haluttaessa määrätyn määrän, jolloin kannatin voi taipua. Laakerienkin rakenne yksinkertaistuu tällä tavalla huomattavasti. Toinen tela on tunnetussa järjestelyssä muodostettu niin sano-10 tusta kenkäpuristintelasta, jossa on taas paikallaan pysyvä akseli, jonka yli kulkee letkumainen vaippa. Tämä vaippa kulkee nipin kohdalla puristuskengän yli, jonka muoto on sovitettu taipumaltaan säädettävänä telana toteutetun vastate-lan eli ensimmäisen puristintelan muotoon, niin että nipin kohdalla voidaan tuottaa erittäin suuri puristusvoima ja samalla mahdollistetaan puristusvoiman vähit-15 täinen kohoaminen nipin alussa.

Rainan ollessa kapeampi taipumaltaan säädettävä tela korvataan usein näennäisesti taipumattomalla umpitelalla, koska kuormitus on pienempi.

Tunnetulla puristimella on osoittautunut, että vetovälineet, joiden avulla siirretään käytön aikana puristusvoimia telojen välillä, voivat joutua alttiiksi 20 huomattaville taivutuskuormituksille, mikä vaikuttaa haitallisesti vetovälineiden kuormitettavuuteen. Erityisesti, kun koetetaan kääntää tunnetun järjestelyn ko-koonpano ylösalaisin eli sijoittaa kenkätela alle ja taipumaltaan säädettävä tela *··' päälle, ja kun taipumaltaan säädettävä tela kiinnitetään kenkätelaan ainoastaan vetovälineiden avulla, hallitsemattoman suuri taivutuskuormitus voi helposti ai-25 heuttaa vetovälineiden ylikuormituksen.

: _: ’: Keksinnön tehtävänä on sen vuoksi kehittää alussa mainitunlaisia pu- ristimiä siten, että vältetään suurin mahdollinen taivutuskuormitus, joka voi käytön aikana kohdistua vetovälineisiin.

Tehtävä ratkaistaan keksinnössä siten, että alussa mainitunlaisissa 30 puristimissa on järjestetty välineet toisiin laakeripukkeihin kohdistuvien kallis- * i * tusmomenttien vastaanottamiseksi.

: ' = · Tällä tavalla ratkaistaan täydellisesti keksinnön tehtävä. Keksinnössä I I » havaittiin nimittäin, että kun taipumaltaan säädettävä tela on kiinnitetty toiseen puristintelaan ainoastaan vetovälineillä, syntyy nelinivelinen järjestelmä, jolloin 35 taipumaltaan säädettävänä telana toteutetun telan kannatin taipuu käytön aika-

• I

na esiintyvien suurten puristusvoimien johdosta voimakkaasti. Tämä taipuma ai- 3 112264 heuttaa paikallaan pysyvien laakeritappien vinon asennon. Tämä vino asento siirtyisi perinteisissä järjestelyissä kannattimen laakerien hoikkien suhteellisen suuren kitkan johdosta laakeripukeille ja johtaisi niiden suhteellisen voimakkaaseen kallistumiseen vetovälineisiin nähden ja erittäin suureen taivutuskuormituk-5 seen. Tämä taivutuskuormitus vältetään keksinnön mukaan välineillä, jotka vastaanottavat toisiin laakeripukkeihin kohdistuvat kallistusmomentit. Laakeripukki-en sijainti vetovälineisiin nähden määräytyy keksinnössä näin ollen siten, etteivät laakeripukit enää voi seurata kannattimen voimakkaasti kallistuvia laakeritappe-ja, vaan mukautetaan sen sijaan vaipan sijaintiin, joka hydraulisen kannattimeen 10 tuentansa johdosta ei taivu tai taipuu vain erittäin vähän. Keksinnössä saavutetaan tällä tavalla se, että laakeripukit kallistuvat voimakkaalla kuormituksellakin erittäin vähän vetovälineisiin nähden, niin että vetovälineisiin kohdistuvat taivu-tuskuormitukset eivät ylitä sallittuja arvoja.

Keksinnössä havaittiin lisäksi, että kun telat on kiinnitetty toisiinsa ai-15 noastaan vetovälineillä, vetovälineisiin voi kohdistua voimakkaita taivutuskuormi-tuksia siinäkin tapauksessa, että toinen puristintela ei ole taipumaltaan säädettävä, vaan (esimerkiksi koneen leveyden ollessa pieni) näennäisesti taipumaton umpitela. Jos suoraan toisen puristintelan laakeripukkeihin asennetaan nimittäin toisiinsa liittyviä osia, esimerkiksi kaapimia, huovanohjausteloja tai vastaavia, 20 tämä johtaisi perinteisissä järjestelyissä vetovälineiden taivutuskuormituksen kasvamiseen. Tällaiset osat tarvitsevat toisaalta uivan laakeroinnin, jotta ne ky-' kenisivät tasoittamaan käytön aikana toiseen puristintelaan nähden tapahtuvat : pituuden muutokset. Tämä pituuden tasaus on enemmän tai vähemmän kitkaa aiheuttavaa toimintaa, ja tasausliikkeet aiheuttavat kallistusmomentteja kääntö-..; ·' 25 laakerien keskipisteen ympärillä. Helposti taipuvat vetovälineet eivät kykene vas- : f: taanottamaan toisen puristintelan aksiaalisuuntaisia kallistusmomentteja, ja ne johtavat perinteisillä järjestelyillä laakeripukkien hallitsemattomiin vinoihin asen- » töihin ja näin ollen myös vetovälineiden liialliseen taivutuskuormitukseen. Kek-sinnössä pienennetään tässäkin tapauksessa selvästi taivutuskuormitusta siten, 30 että käytössä on välineet, jotka vastaanottavat toisiin laakeripukkeihin kohdistu-’! * vat kallistusmomentit. Laakeripukkien kiinnitys tapahtuu tässä tapauksessa suo- • '·· raan pyöriviin laakeritappeihin, sillä laakeritapit kallistuvat umpitelan suhteellisen ’ ’ ’: pienellä taipumalla vain vähän.

Periaatteessa on olemassa useita vaihtoehtoja toisiin laakeripukkei-’' ”. 35 hin kohdistuvien kallistusmomenttien vastaanottamisen mahdollistamiseksi.

4 112264

Keksinnön ensimmäisen ehdotuksen mukaan toisen puristintelan kunkin kääntölaakerin vieressä on laakeripukkien kallistumisen estävä tukilaake-ri.

Kääntölaakerit on laakeritappien vastaanottamien suurten voimien ja 5 vinojen asentojen vuoksi toteutettu tähän asti ensi sijassa itseasennoituvina laakereina, jotka eivät kykene siirtämään kallistusmomentteja eli sallivat laakeripukkien kallistumisen. Keksinnössä saavutetaan tukilaakerin ansiosta laakeripukkien kallistumaton tuenta pyörivään telan vaippaan nähden, mikäli toinen puristin-tela muodostuu taipumaltaan säädettävästä telasta. Jos toinen puristintela on 10 umpitela, tukilaakereilla saavutetaan laakeripukkien paikalleen kiinnitys umpite-lan pyöriville laakeritapeille.

Keksinnön toisen ehdotuksen mukaan kääntölaakeritkin voidaan toteuttaa laakereina, jotka kykenevät vastaanottamaan kallistusmomentteja. Kääntölaakerit voivat muodostua esimerkiksi O-järjestyksessä olevista kaksirivi-15 sistä kartiorullalaakereista, niin että laakeripukit kiinnittyvät kulma-asentoihinsa umpitelan vaippaan tai laakeritappeihin suoraan tukilaakereitta. Tämän muodon etuna on se, että tukilaakerista voidaan luopua.

Tämän lisäksi on mahdollista käyttää muitakin tapoja kallistusmo-menttien vastaanottamiseksi toisilla laakeripukeilla. Laakeripukit voidaan esi-20 merkiksi yhdistää toisiinsa poikkipalkilla, niin että kallistuminen estyy. Lisäksi on ajateltavissa, että laakeripukit kiinnitetään kallistumisen estämiseksi paikalleen Y ’ suhteellisesti kehykseen nähden lisälaitteilla, kuten kytkimillä, riipukkeilla, oh- jaimilla ja vastaavilla.

Yksi mahdollisuus kallistusmomenttien vastaanottamiseksi toisilla , ;: ‘ 25 laakeripukeilla on sellainen, että niihin laitetaan tukivarret, joiden toinen pää on : kiinnitetty jäykästi toisiin laakeripukkeihin ja toinen pää tarttuu kiinteään oh- jaimeen, joka varmistaa, ettei pää siirry aksiaalisuunnassa, mutta sallii pystysuorat siirtymät.

: ·. ·, Myös toisten laakeripukkien tällaisen perustuksella tai alustalla sijait- 30 sevilla tukivarsilla ohjauksen avulla voidaan välttää laakeripukkien kallistuminen ‘' ja vetovälineiden liiallinen taivutuskuormitus.

• '·· Keksinnön toisen muodon mukaan vain toisessa laakeripukissa on : Y: tukivarsi, jonka toinen pää on kiinnitetty jäykästi laakeripukkiin ja toinen pää tart- Y tuu kiinteään ohjaimeen, joka varmistaa, ettei pää siirry aksiaalisuunnassa, mut- ‘ , 35 ta sallii pystysuorat siirtymät, jolloin toiset laakeripukit on yhdistetty toisiinsa vaa kasuoralla poikkipalkilla.

, 112264 o

Tukivarrella pitää tällä tavalla varmistaa aksiaalisuuntaisilta siirtymiltä ainoastaan toinen toisista laakeripukeista, kun taas toisella ei tarvita tällaista tukivartta, koska se on yhdistetty toiseen laakeripukkiin.

Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa tukivarret voidaan viedä myös 5 ensimmäisiin laakeripukkeihin. Tällaista muotoa pidetään edullisena, kun ensimmäinen puristintela on laakeroitu laakeripukkeihin suoraan (ilman holkkeja).

Keksinnön toisen muodon mukaan ensimmäiset laakeripukit on kytketty toisiin laakeripukkeihin olennaisesti pystysuorilla riipukkeilla, jolloin riipuk-keet muodostuvat jäykistä yhdysosista, joiden päät yhdistyvät nivelillä toisiin laa-10 keripukkeihin ja ensimmäisiin laakeritappeihin, ja jolloin riipukkeiden ja vetoväli-neiden välinen etäisyys on mitoitettu siten, että puristinlaitetta kuormitettaessa esiintyvän puristusvoiman aiheuttama vetovälineiden pituuden muutos vastaa suunnilleen telan päiden taipumisen aiheuttamaa kulloisenkin riipukkeen vaiku-tuspisteiden siirtymistä.

15 Sen sijaan, että toiset laakeripukit kiinnitettäisiin perustukseen tai en simmäisiin laakeripukkeihin siirtyvillä tukivarsilla, ensimmäiset ja toiset laakeri-pukit voidaan siis yhdistää nivelikkäästi riipukkeilla. Tämän edellytyksenä on kuitenkin se, että riipukkeet on sijoitettu sellaiselle etäisyydelle vetovälineistä, että vetovälineitä kuormitettaessa esiintyvät pituuden kasvut tasoitetaan kulloisenkin 20 riipukkeen vaikutuskohtien vastaavalla siirtymisellä, mikä tapahtuu telan päiden taipumisen seurauksena.

v : Tämän muunnelmana voidaan tällainen riipuke laittaa myös pelkäs- tään yhden ensimmäisen laakeripukin ja yhden toisen laakeripukin väliin, jolloin laakeripukkien varmistus puristimen vastakkaisella puolella saavutetaan taas si-; i · 25 ten, että toiset laakeripukit kytketään toisiinsa vaakasuoralla yhdysosalla.

; Keksinnön toisen ehdotuksen mukaan ainakin toinen toisista laakeri- . pukeista kytketään aksiaalisuuntaisilta siirtymiltä varmistamiseksi ensimmäiseen laakeripukkiin.

;. t. t Tällä saavutetaan se, että toista puristintelaa ei enää kiinnitetä tunne- ‘; 30 tun järjestelyn tapaan aksiaalisuunnassa suoraan koneen kehykseen, vaan en- simmäisen puristintelan laakeripukkiin. Vetovälineiden jäykistämän telan aksiaa-: ’ ·.. lisuuntaisten voimien vetovälineisiin mahdollisesti kohdistama taivutuskuormitus pienenee näin huomattavasti, sillä taivutuskuormitusta ei voi esiintyä enää vain ‘, toispuolisesti, vaan se jakautuu säädellysti vetovälineiden pituudelle.

6 112264

Keksinnön edullisena pidetyssä jatkokehitelmässä toinen toisista laa-keripukeista on kytketty ensimmäiseen laakeripukkiin telojen aksiaalisuunnassa kiinnitetyn, mutta vetovälineiden aksiaalisuuntaan liikkuvan nivelliitoksen avulla.

Tällä tavalla voidaan erityisen yksinkertaisella tavalla toteuttaa toisen 5 laakeripukin aksiaalisuuntainen kiinnitys ensimmäiseen laakeripukkiin.

Keksinnön toisessa muodossa nivelliitos on sijoitettu suunnilleen vetovälineiden pituuden keskikohdalle.

Tämän toimenpiteen etuna on se, että vetovälineiden maksimikuor-mitus pienenee edelleen, sillä niiden kussakin kiinnitetyssä päässä voi esiintyä 10 ainoastaan puolet taivutuskuormituksesta. Vetovälineiden annetulla mitoituksella voidaan näin ollen sietää telojen suurempiakin taipumia nipin kuormituksen alla, sillä siitä syntyvät taivutuskuormitukset jakautuvat tasaisesti vetovälineiden molempiin päihin.

Nivelliitoksen erityisen yksinkertainen muoto syntyy, kun se käsittää 15 tapin, joka kiinnittyy ohjaimeen pystysuoraan siirtyvästi.

Keksinnön vaihtoehtoisen muodon mukaan toinen toisista laakeripu-keista on kytketty ensimmäiseen laakeripukkiin kulissiohjaimella, joka liikkuu pystysuunnassa.

Edellä kuvatun kaltaisen liukunivelliitoksen sijasta syntyy siis iaakeri-20 pukkien välinen yksinkertaisempi liitos, sillä kulissiohjain voidaan sijoittaa suoraan laakeripukkien väliin, niin että se voi puristimen ollessa kuormittamaton • » ‘| * toimia samalla laakeripukkien välisenä tukena.

Keksinnön toisen muodon mukaan käyttöpuolella olevat laakeripukit \ f.: kiinnitetään toisiinsa nivelliitoksella.

25 Tämän toimenpiteen etuna on se, ettei nivelliitos ole tiellä telojen : vaippoja vaihdettaessa tai nipin kautta kulkevaa päätöntä huopaa vaihdettaes- • 1 * :T: sa.

On selvää, että edellä mainittuja ja jatkossa kuvattavia tunnusmerk-kejä voidaan käyttää keksinnön puitteissa kulloinkin esitetyn yhdistelmän lisäksi ‘..! 30 myös muina yhdistelminä ja erikseenkin.

’ *; * * Keksinnön edullisina pidettyjä suoritusesimerkkejä valaistaan seu- I ' · raavassa lähemmin piirustusten avulla, joista :j”: kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen puristimen ohjauspuolen osittai- ';, sena leikkauksena, ] ‘ ‘ ‘. 35 kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen suoritusmuodon käyttöpuolen, 7 112264 kuvio 3 esittää keksinnön kuvion 1 suoritusmuodosta hieman poikkeavan muodon, kuvio 4 esittää keksinnön toisen muunnelman ohjauspuolen osittaisena leikkauksena, jossa vastatela muodostuu umpitelasta, 5 kuvio 5 esittää keksinnön toisen muunnelman ohjauspuolen osittai sena leikkauksena, jossa toinen laakeripukki on varmistettu kallistumiselta tukivarrella, joka on kiinnitetty siirtyvästi ensimmäiseen laakeripukkiin, kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaisen muodon yksinkertaistettuna sivulta, kuvio 7 esittää kuvion 5 mukaisen muodon muunnelman, jossa toi-10 sen telan laakeripukki on kiinnitetty tukivarrella suoraan perustukseen ja kuvio 8 esittää keksinnön muodon, jossa päällekkäiset laakeripukit on yhdistetty toisiinsa nivelellä riipukkeen avulla.

Kuvioissa 1 ja 2 on merkitty keksinnön mukaista puristinlaitetta numerolla 10.

15 Puristinlaite 10 käsittää ensimmäisen puristintelan 14, joka muodos tuu niin sanotusta kenkätelasta, jossa on hydraulisesti puristettavissa oleva pu-ristuskenkä 11, sekä sen yläpuolelle sijoitetun toisen, samansuuntaisen telan 16, joka muodostuu niin sanotusta taipumaltaan säädettävästä telasta. Taipumaltaan säädettävän telan ja kenkäpuristintelan rakenne tunnetaan periaattees-20 sa, viitattakoon esimerkiksi julkaisuihin US-A-5 338 279 ja DE 92 03 395 U1, joiden ilmiasuun täten viittaamme.

';*/ Ensimmäinen puristintela 14 käsittää sinänsä tunnetulla tavalla vai- *··.' pan 17, joka on tukikiekoilla 13 laakeroitu pyöriväksi paikallaan pysyvälle akselil- :: le 22 ja voidaan puristuskengällä 11 puristaa hydraulisesti toista telaa 16 vasten.

25 Ensimmäisen puristintelan 14 ja toisen puristintelan 16 väliin muodostuu näin : nippi 12, jonka läpi raina, josta poistetaan vettä, ja yleensä ainakin yksi (esittä- mättä jätetty) huopa ohjataan.

Ensimmäinen puristintela 14 on laakeroitu jäykästi ensimmäisille •, ·. laakeripukeille 18,19 paikallaan pysyvän akselin 22 laakeritappien 52, 53 avulla.

30 Laakeripukki 18 on kiinnitetty käyttöpuolelle 38 kiintolaakerilla aksi- aalisuunnassa siirtymättömästi. Laakeripukki 18 liittyy tämän vuoksi nivelellä 43 : kehykseen 44, joka on kiinnitetty perustukseen 42. Laakeripukki 18 voi siis käyt- : ” ’ töpuolella 38 vain kääntyä tai "asettua vinoon", mutta ei liikkua aksiaalisuunnas- sa 28. Ohjauspuolen 40 laakeripukki 19 puolestaan on kiinnitetty uivalla laakeril-’ ” ’ ’ 35 la aksiaalisuunnassa siirtyväksi. Laakeripukki 19 liittyy tätä varten kaksoisnivelel- lä 47 kehykseen 45 (vrt. julkaisu DE 42 10 685 C1), joka on kiinnitetty perustuk- 8 112264 seen. Akselin 22 taipuessa laakeripukit 18 ja 19 voivat asettua vinoon laakeri-tappien 52, 53 vinouden mukaan.

Toinen, taipumaltaan säädettävänä telana toteutettu tela 16 käsittää paikallaan pysyvän kannattimen 15, jonka molemmat päät muodostuvat laakeri-5 tapeista, jotka on laakeroitu toisiin laakeripukkeihin 20, 21. Kussakin laakerita-pissa 55 on tämän vuoksi kuviosta 1 näkyvällä tavalla kaarevapintainen kiinto-rengas 56, joka on laakeroitu kääntyvästi vastaavan muotoiseen hoikkiin 57, jotta laakeritappien 55 kääntöliikkeet kannattimen 15 taipuessa kuormitustapauksessa olisivat mahdollisia. Telan 16 laakeripukit 20, 21 on kiinnitetty vetovälineil-10 lä 26 pareittain alla oleviin laakeripukkeihin 18,19.

Vetovälineet 26 eivät ole ollenkaan tai ovat vain erittäin vähän esijännitettynä lepoasennossa, mutta kuormitettuna, kun kenkää 11 puristetaan telaa 16 vasten, ne vastaanottavat kuorman ja siirtävät sen suoraan laakeripukeille 18, 19. Tämä takaa kuormitettaessa suoran voimavirtauksen laakeripukeilta 20, 15 21 vetovälineiden 26 kautta ensimmäisille laakeripukeille 18,19.

Kuormitettaessa on lisäksi periaatteessa mahdollista ensimmäisen puristintelan 14 ja toisen puristintelan 16 välinen aksiaalisuuntainen siirtyminen.

Telassa 16 on vaippa 58, jonka päät on laakeroitu laakeripukeille 20, 21 kääntölaakereilla ja joka tukeutuu kannattimeen 15 hydraulisesti.

20 Kääntölaakerit muodostuvat keksinnön mukaan laakereista, jotka ... voivat vastaanottaa kallistusmomentteja. Kuviossa 1 esitetty kääntölaakeri 25 ' muodostuu 0:n muotoisesta kaksirivisestä kartiorullalaakerista, niin että se ta- • · · kaa, että ohjauspuolen laakeripukki 21 on asennoitu telan putken 46 pään mu-:. i.: kaan. Sama pätee käyttöpuolen laakeripukkiin 20.

25 Koska toinen puristintela 16 muodostuu taipumaltaan säädettävästä : telasta, laakeritapit 55 taipuvat kuormitettaessa, mutta vaippa 58 tukeutuu hyd- : ’ j ’; raulisesti kannattimeen 15 eli on pääosin taipumaton tai taipuu (hieman) halutul la tavalla. Telan putken 46 päät asettuvat sen vuoksi kuormitettaessa huomatta-: ·, *. vasti vähemmän vinoon kuin laakeritapit 55. Koska kiintorengas 56 siirtää kan- ' 30 nattimen 15 taipuessa huomattavia hankausvoimia laakeripukkien 20, 21 holk- ; kiin 57, laakeripukit 20, 21 kallistuisivat laakeritappeineen 55, jos kääntölaakerit ’· eivät olisi kallistumattomia, koska telan 16 aksiaalisuunnassa helposti taipuvat : vetovälineet 26 eivät voisi ottaa vastaan näitä hankausvoimia, mikä johtaisi ve- ';, tovälineiden 26 voimakkaaseen taivutuskuormitukseen.

35 Kääntölaakerien kallistusmomenttien vastaanottamiskyvyn ansiosta vältetään tällainen kallistuminen, ja toiset laakeripukit 20, 21 kiinnittyvät paikal- 9 112264 leen telan putken 58 päihin. Näin vältetään kuormitettaessa vetovälineiden 26 liiallinen ja epämääräinen taivutuskuormitus.

Kuviosta 2 näkyy, että käyttöpuolen toinen laakeripukki 20 on lisäksi yhdistetty liukunivelliitoksella 32 ensimmäiseen laakeripukkiin 18. Tämä nivellii-5 tos 32 koostuu yksinkertaisimmassa tapauksessa varresta 35, joka on kiinnitetty laakeripukkiin 18 suunnilleen vetovälineiden 26 pituuden puoliväliin. Varren 35 päässä on tappi 34, joka kiinnittyy kiertyvästi pystysuoraan suuntaan 30 kulkevaan ohjaimeen 36 ja liikkuu pystysuoraan. Ohjain 36 on liitetty jäykästi laakeri-pukkiin 20. Laakeripukki 20 on näin kiinnitetty aksiaalisuunnassa 28 alla olevaan 10 laakeripukkiin 18, mutta voi liikkua pystysuunnassa 30, mikäli esimerkiksi veto-välineet 26 venyvät kuormittuessaan. Myös laakeripukin 18 vinoon asettaminen on mahdollista.

Toinen puristintela 16 nivelliitoksella 32 käyttöpuolen 38 ensimmäiseen laakeripukkiin 18 kiinnittämällä saadaan pienennettyä vetovälineisiin 26 15 käytön aikana kohdistuvaa taivutusjännitystä, ja nivelliitos 32 vetovälineiden 26 keskikohdalle sijoittamalla se jaetaan tasaisesti vetovälineiden 26 päihin.

Koska vetovälineet 26 ovat aksiaalisuunnassakin 28 joustavia ja voivat siis vastaanottaa vain pieniä poikittaisvoimia, nivelliitoksella 32 saadaan aikaan toisen puristintelan 16 kiinnitys aksiaalisuunnassa ensimmäisen puristinte-20 lan 14 suhteen, ja samanaikaisesti vetovälineiden 26 taivutuskuormitukset jakautuvat tasaisesti vetovälineiden 26 päihin. Vetovälineillä 26 vältetään näin v : myös sellaiset taivutuskuormitukset, jotka johtuvat toiseen puristintelaan 16 vai- :; kutiavista aksiaalisuuntaisista voimista.

: \ : Kuviosta 2 näkyy, että vetovälineiden 26 molemmissa päissä on si- •: · 25 nänsä tunnetulla tavalla vasarapäät 48, joiden avulla ne kiinnittyvät toisten laa- I I t t ; keripukkien T:n muotoisiin uriin ja ensimmäisten laakeripukkien 18, 19 yksinker- täisiin uriin.

< I <

Kuviossa 3 on merkitty numerolla 60 kuvioissa 1 ja 2 esitetyn suori-.. . tusmuodon muunnelmaa. Vastaavista osista käytetään samoja numeroita. Pu- :" 30 ristinlaite 60 eroaa edellä kuvatusta muodosta olennaisesti siten, että kallistus- ' ·; ' momenttien vastaanoton mahdollistavan kääntölaakerin sijasta käytetään perin- : * ·.. teisissä järjestelyissä tavallista kääntölaakeria 25a, joka muodostuu itseasennoi- tuvasta laakerista. Toisten laakeripukkien 21a paikalleen kiinnittymisen aikaan-, saamiseksi käytetään tukilaakereita 27a, joiden avulla toiset laakeripukit 21a *,,:t 35 asennoidaan samankeskisesti telan vaipan 58 päihin nähden. Kuvion 3 muoto

I < ) t I

vastaa muuten täysin kuvioiden 1 ja 2 suoritusmuotoa.

10 1 12264

Keksinnön toinen muunnelma on esitetty kuviossa 4 ja on merkitty numerolla 70. Vastaavista osista käytetään taas samoja numeroita.

Toinen puristintela 16 on tässä suoritusmuodossa umpitela, kuten voi olla, kun paperikoneen rainan leveys on kapeampi, niin että samalla viivapai-5 neella on odotettavissa vähäisempi taipuma, niin että umpitelana toteutettu yksinkertaisempi muoto riittää.

Toisen puristintelan 16 kummankin pään laakeritapit 55b on tällöin siis laakeroitu kääntölaakerien 25b avulla pyöriviksi suoraan toiseen laakeripuk-kiin 21b.

10 Koska laakeritapit 55b taipuvat näennäisesti taipumattoman toisen puristintelan 16 johdosta vain vähän ja pyörivissä kääntölaakereissa 25b, jotka muodostuvat itseasennoituvista laakereista, syntyy vain erittäin pieniä hankaus-voimia, toisiin laakeripukkeihin 21b kohdistuu vain vähäisiä kallistusmomentteja, niin että toisia laakeripukkeja ei sinänsä tarvitsisi enää kiinnittää paikalleen pa- 15 remmin. Jos toisiin laakeripukkeihin 21b kuitenkin kiinnitetään toisiinsa liittyviä osia, esimerkiksi kaapimia, huovanohjausteloja tai vastaavia, tämä johtaisi näiden osien hankausta aiheuttavan aksiaalisuuntaisen tasauksen johdosta taas toisten laakeripukkien kallistumiseen, mistä puolestaan seuraisi vetovälineiden 26 liiallinen taivutuskuormitus.

20 Tästä syystä keksinnössä käytetään toisen puristintelan 16 laakerita- peissa 55b tukilaakereita 27b, jotta toiset laakeripukit 21b asennoitaisiin saman- • · · ·' keskisesti laakeritappien 55b kanssa. Taaskin olisi mahdollista käyttää tämän rakenteen sijasta, jossa kääntölaakerit 25b on toteutettu itseasennoituvina rulla-:. I,: laakereina, kääntölaakereita, jotka voivat siirtää kallistusmomentteja.

25 Keksinnön kolmas muoto on esitetty kuvioissa 5 ja 6 ja on merkitty : : ‘: numerolla 80. Vastaavista osista käytetään taas samoja numeroita.

Puristinlaite 80 käsittää toisen puristintelan 16, joka muodostuu umpi-telasta, ja ensimmäisen puristintelan 14, joka on toteutettu edellä kuvatulla taval-la kenkätelana.

30 Toisen puristintelan 16 kummankin pään laakeritapit 55c on tällöin siis laakeroitu edellä kuvion 4 avulla kuvatulla tavalla itseasennoituvan rullalaa- · kerin 25c avulla toisiin laakeripukkeihin 21c.

j Toisin kuin kuvion 4 suoritusmuodossa ei kallistusmomenttien vas- [ , taanottamiseen kuitenkaan käytetä tukilaakeria.

11 112264

Toisten laakeripukkien 21c ensimmäisiin laakeripukkeihin 19c nähden kallistumisten välttämiseksi on toisiin laakeripukkeihin 21c kiinnitetty sen sijaan tukivarsi 82, joka on viety ensimmäisiin laakeripukkeihin 19c.

Olennaisesti levynä toteutetun tukivarren 82 yläpää 83 on liitetty 5 kyseiseen toiseen laakeripukkiin 21c ruuveilla 89 (esitetty kuviossa 6).

Tukivarren 82 alapäässä on kaksi alaspäin osoittavaa jatketta 81, joiden väliin muodostuu rako 85, jonka sisään on viety siirtyvästi tappi 86, joka on kiinnitetty laakeritappiin 53c.

Tukivarret 82 liittyvät siis jäykästi toiseen laakeripukkiin 21c, ja niiden 10 alapää 84 on kiinnitetty laakeritappiin 53c vaakasuorassa suunnassa 28, mutta voi liikkua pystysuunnassa 30.

Kuviossa 5 on esitetty pelkästään ohjauspuoli 40, mutta piirustuksessa esittämättä jätetyllä käyttöpuolella on toisessa laakeripukissa vastaava tukivarsi, joka on kiinnitetty ensimmäisen laakeripukin ohjaimeen vaakasuorassa 15 suunnassa 28, mutta voi liikkua pystysuunnassa 30.

Käyttöpuolella on lisäksi toisen laakeripukin ja ensimmäisen laakeri-pukin välillä kuviota 2 vastaava nivelliitos, joka sijaitsee vetovälineiden pituuden keskikohdalla. Tämä murrosnivel tarvitaan toisen puristintelan 16 aksiaalisuun-taan 28 käyttö- tai ohjauspuolelle väistymisen estämiseksi, sillä vetovälineet 26 20 eivät pysty yksinään vastaanottamaan taivutusvoimia (liikeopillisesti syntyisi muuten nelinivelinen voimansiirtokoneisto).

Näin vältetään vetovälineiden ylikuormittuminen taivutuksesta toisten :···: laakeripukkien kallistumisen tai toisen puristintelan 16 aksiaalisuuntaisten liik- :: keiden johdosta.

25 Vaihtoehtoisessa muodossa voi toisen laakeripukin kiinnitys ensim- : mäiseen laakeripukkiin tapahtua tukivarrella ainoastaan puristimen 80 toisella, ensi sijassa käyttöpuolella, kun taas ohjauspuolen 40 toinen laakeripukki 21c liitetään kuvion 7 mukaisella vaakasuoralla yhdysosalla 101 toiseen laakeripukkiin : v. jaon tällä tavalla varmistettu kallistumiselta.

» » 30 Kuviossa 6 on esitetty lisäksi toisen laakeripukin 21c sivulla oleva :*' huovanohjaustela 87, jonka kautta huopa 88 ja raina, josta vettä poistetaan, ; tunnetulla tavalla viedään. Tällainen huovanohjaustela 87 tarvitsee toiselle puo- lelle uivan laakeroinnin, jotta käytön aikaiset pituuden muutokset toiseen puris-’. § tintelaan nähden saadaan tasoitettua. Tämä pituuden tasaus on enemmän tai * . 35 vähemmän hankausta aiheuttavaa ja tuottaa tasausliikkeillä itseasennoituvan 12 1 12264 rullalaakerin 25c keskipisteen ympärille kallistusmomentteja, jotka edellä kuvattu rakenne vastaanottaa.

Keksinnön mukaisen puristimen yksi muunnelma on esitetty kuviossa 7 ja on merkitty numerolla 90. Tässäkin käytetään vastaavista osista taas samo-5 ja numeroita.

Toinen puristintela 16 on taas toteutettu umpitelana, jonka laakerita-pit 55d on laakeroitu itseasennoituvien rullalaakerien 25d avulla toisiin laakeri-pukkeihin 21 d.

Ensimmäinen puristintela 14 muodostuu taas kenkäteiasta, jonka 10 laakeritapit 53d on kuitenkin edellä kuvatusta suoritusmuodosta poiketen laakeroitu kiintorenkaan 97 avulla kulloisenkin ensimmäisen laakeripukin 19d hoikkiin 96.

Tässä suoritusmuodossa toinen ensimmäisistä laakeripukeista, ensi sijassa käyttöpuolella 38 oleva, muodostuu kiintolaakerista ja on kuvion 2 esit-15 tämällä tavalla kiinnitetty nivelellä perustukseen 42. Ensimmäinen laakeripukki 19d voi siten käyttöpuolella ainoastaan kääntyä tai asettua vinoon, mutta ei liikkua aksiaalisuuntaan 28. Vastapäinen puoli, ohjauspuoli, on kiinnitetty perustukseen uivalla laakerilla. (Kuviossa 7 on esitetty edellä kuvattujen muotojen muunnelmana puristimen 90 vasemmalla puolella oleva käyttöpuoli 38.) 20 Toisen laakeripukin 21 d varmistus aksiaalisuuntaisilta siirtymiltä ta pahtuu kulissiohjaimella 98, joka on sijoitettu toisen laakeripukin 21 d ja ensim-* mäisen laakeripukin 19d väliin. Kulissiohjaimessa 98 on ylä-ja alapäässä poikit- täinen väliseinä 100, joka tarttuu toisen laakeripukin 21 d ja ensimmäisen laakeri. ·' ripukin 19d rakoon 99.

25 Tämä on vaihtoehtoinen muoto kuviossa 2 esitetylle nivelliitokselle 32.

Tällainen kulissiohjain 98 sijoitetaan ainoastaan käyttöpuolelle 38. Sen eräänlaisena haittana on se, että laakeripukkien 19d ja 21 d aksiaalisuuntai-nen kiinnitys ei tapahdu tarkalleen vetovälineiden 26 keskikohdalla, vaan sen *..! 30 yläpäässä.

T’ Mikäli toinen puristintela 16 eli kenkätelan 14 vastatela on toteutettu : *> umpitelana, toisilla laakeripukeilla 21d esiintyvät kallistusmomentit ovat suhteel- lisen pieniä, niin ettei taivutuskuormituksia tarvitsekaan välttämättä jakaa aivan tasaisesti vetovälineille 26.

1 * I

» 13 1 12264

Kuvion 7 mukaisessa muodossa on tukivarren 92 yläpää 93 kiinnitetty kallistusmomenttien vastaanottamiseksi toiseen laakeripukkiin 21 d, esimerkiksi esittämättä jätetyillä ruuveilla.

Kuvioissa 5 ja 6 kuvatusta muodosta poiketen ei tukivarren 92 ala-5 päätä 94 ole kiinnitetty ensimmäiseen laakeripukkiin, vaan suoraan ohjaimeen 95, joka on kiinnitetty paikalleen perustukseen 42. Liukuohjain 95 sallii siirtymät pystysuunnassa 30, mutta kiinnittää tukivarren 92 alapään 94 aksiaalisuunnas-sa.

Tukivarren 92 ja kulissiohjaimen 98 yhdistelmän ansiosta käyttöpuo-10 Ien 38 toinen laakeripukki 21d varmistetaan kallistumiselta ja aksiaalisuuntaisilta siirtymiltä.

Vastapäisellä ohjauspuolefla voitaisiin myös käyttää vastaavaa tukivarrella 92 varmistusta.

Kuviossa 7 on kuitenkin käytetty ohjauspuolen toisen laakeripukin 15 vaihtoehtoisena varmistusmuotona tukivarren sijasta toisten laakeripukkien 21d välistä poikkitangon muodostamaa yhdysosaa 101, niin että ohjauspuolen puo-leinenkin toinen laakeripukki 21 d on käyttöpuolen laakeripukin kallistumatto-muuden ansiosta varmistettu kallistumiselta.

Keksinnön mukaisen puristimen edellä kuvatun muodon vielä yksi 20 muunnelma on kuvattu kuviossa 8 ja on merkitty numerolla 110.

Toinen puristintela 16 on taas toteutettu umpitelana, jonka laakerita-* pit 55e on laakeroitu itseasennoituvien rullalaakerien 25e avulla toisiin laakeri- pukkeihin 21 e.

Ensimmäinen puristintela 14 muodostuu taas kenkätelasta, jonka 25 laakeritapit 53e on laakeroitu suoraan ensimmäisiin laakeripukkeihin 19e (käyt-: tämättä holkkeja), kuten kuvion 5 avulla jo kuvattiin.

:' · ‘; Kuviossa 8 on esitetty taas ohjauspuoli 40.

Kuvion 5 mukaisesta muodosta poiketen ei toisten laakeripukkien 21 e kallistumisen välttämiseen ole käytetty tukivarsia, jotka on viety siirtyvästi ! 30 ensimmäisiin laakeripukkeihin 19e, vaan toiset laakeripukit 21 e liittyvät puristi men 110 molemmilla puolilla allaan oleviin ensimmäisiin laakeripukkeihin 19e nivelikkäästi riipukkeilla 112. Riipukkeet muodostuvat jäykistä yhdystangoista, : : joiden yläpää 113 liittyy nivelellä 115 toiseen laakeripukkiin 21 e kiinnitettyyn kiinnittimeen 120. Ensimmäisen puristintelan 14 laakeritapissa 53e on uloke ‘ 35 117, johon on kiinnitetty riipukkeen 112 alapää 114 taas nivelellä 116.

14 1 12264 Tällaista riipukeliitosta käytetään puristimen 110 molemmissa päissä. Ohjauspuoiella on lisäksi kuvion 2 mukainen nivelliitos 32 aksiaalisuuntaisen kiinnityksen aikaansaamiseksi.

Jotta puristimen 110 nippiä 12 nimellispuristusvoimalla kuormitetta-5 essa saavutettaisiin se, etteivät toiset laakeripukit 21e kallistuisi, ja jotta siis vältettäisiin vetovälineiden 26 liiallinen taivutuskuormitus, riipukkeet on 112 sijoitettava sellaiselle etäisyydelle a vetovälineiden 26 keskikohdasta, että puristusvoiman aiheuttama vetovälineiden 26 venymä Δ L vastaa juuri siirtymää X, jonka riipukkeet 112 siirtyvät telojen 14, 16 taipuman johdosta laakeritapeilla 53e, 55e. 10 Riipukkeiden 112 ja vetovälineiden 26 välinen etäisyys a pitää siis mitoittaa laitteistosta riippuen, jotta toisten laakeripukkien 21e kallistuminen vältettäisiin.

Kuviossa 8 on esitetty selvyyden vuoksi vetovälineiden 26 kuormituksen alla venymisen synnyttämä etäisyys Δ joka johtaa toisen puristintelan 16 pyörimisakselin 118 vastaavaan siirtymiseen ylöspäin. Ensimmäisen puristinte-15 lan 14, joka esitetyssä esimerkissä on kenkätela, paikallaan pysyvä akseli 22 taipuu, mikä johtaa laakeritappien 53e vastaavaan vinoon asentoon, joka on esitetty pistekatkoviivalla 119. Riipukkeen 112 tämän johdosta nivelissä 115, 116 ylöspäin siirtymisen pitää vastata toisen puristintelan 16 pyörimisakselin 118 siirtymistä Δ L (vetovälineiden 26 jatkeesta mitattuna).

20 Tällainen tulkinta varmistaa, että toisen puristintelan 16 molemmat v : laakeripukit kiinnittyvät nimelliskuormituksella kallistumattomasti, niin että väite- :: tään vetovälineiden 26 liiallinen taivutuskuormitus.

: : : Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa kuvion 8 mukainen laite voi olla • * · ·** pelkästään käyttöpuolella, jolloin kuvion 7 mukainen vaakasuora yhdysosa 101 ; 25 liittää toiset laakeripukit toisiinsa ja varmistaa näin ohjauspuolen puoleisenkin , : ·, laakeripukin kallistumiselta.

Mikäli toinen puristintela 16 toteutetaan esitetystä muodosta poiketen .. . taipumaltaan säädettävänä telana (vrt. kuvio 3), esiintyy hoikkien avulla laake- roinnin johdosta voimakkaampia kitkamomentteja ja samalla myös kallistusmo- t i ‘ ·; ·' 30 mentteja. Riipukkeet 112 pitää tällöin mitoittaa sopivalla tavalla vahvemmiksi.

On selvää, että keksinnön puitteissa ovat mahdollisia puristimen esi-tettyjen laitteistokokoonpanojen, joissa on uiva vastatela, lisäksi myös lukuisat ’. muut kokoonpanot.

t i

Claims (15)

1. Puristinlaite paperikonetta varten, erityisesti veden poistamiseksi paperirainasta, jossa puristinlaitteessa on kaksi puristintelaa (14, 16), jotka 5 muodostavat nipin (12), jolloin ensimmäinen tela (14) on kiinnitetty aksiaalisuun-nassa (28) ainakin yhdestä päästään, ensimmäiset laakeripukit (18, 19) ensimmäisen puristintelan (14) ensimmäisten laakeritappien (52, 53) tukemiseksi, toiset laakeripukit (20, 21, 21a) toisen puristintelan (16) paikallaan pysyvän kannattimen (15) toisten laakeritappien (54, 55) tukemiseksi, vetoelementit (26), joiden 10 avulla toisia laakeripukkeja (20, 21, 21a) voidaan jäykistää ensimmäisiin laakeri-pukkeihin (18, 19) nähden, jolloin vetoelementit (26) sallivat puristintelojen (14, 16) suhteellisen liikkeen aksiaalisuunnassa (28), ja toisen puristintelan (16) päälle kääntölaakereilla (25, 25a) toisiin laakeripukkeihin (21, 21a) nähden pyörivästi laakeroitu telavaippa (58), tunnettu siitä, että on järjestetty välineet (25, 15 27a) toisiin laakeripukkeihin (20, 21, 21a) kohdistuvien kallistusmomenttien vastaanottamiseksi.

2. Puristinlaite veden poistamiseksi märästä rainan muotoisesta materiaalista, erityisesti veden poistamiseksi paperirainasta, jossa puristinlaitteessa on kaksi puristintelaa (14,16), jotka muodostavat nipin (12), jolloin ensimmäinen 20 tela (14) on kiinnitetty aksiaalisuunnassa (28) ainakin yhdestä päästään, ensimmäiset laakeripukit (19, 19c, 19d, 19e) ensimmäisen puristintelan (14) laake-‘ ritappien (53, 53c, 53d, 53e) tukemiseksi, toiset laakeripukit (21b, 21c, 21d, 21e) toisen puristintelan (16) laakeritappien (55b, 55c, 55d, 55e) tukemiseksi, ve-toelementit (26), joiden avulla toisia laakeripukkeja (21b, 21c, 21 d, 21 e) voidaan 25 jäykistää ensimmäisiin laakeripukkeihin (19, 19c, 19d, 19e) nähden, jolloin ve-: : ’: toelementit (26) sallivat puristintelojen (14, 16) suhteellisen liikkeen aksiaali- suunnassa (28), ja kääntölaakerit (25b, 25c, 25d, 25e), toisten laakeritapit (55b, 55c, 55d, 55e) laakeroimiseksi pyörivästi toisiin laakeripukkeihin (21b, 21c, 21d, 21 e) nähden, tunnettu siitä, että on järjestetty välineet (27b, 82, 92, 112), ‘..I 30 toisiin laakeripukkeihin (21b, 21c, 21 d, 21 e) kohdistuvien kallistusmomenttien vastaanottamiseksi.

• ’·* 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puristinlaite, tunnettu siitä, että on järjestetty tukilaakerit (27a, 27b), jotka pitävät kääntölaakerit (25a, 25b) kallistumattomina. 16 1 12264

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puristinlaite, tunnettu siitä, että kääntölaakerit (25) muodostuvat laakereista, jotka kykenevät vastaanottamaan kallistusmomentteja.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen puristinlaite, tunnettu siitä, 5 että kääntölaakerit (25) muodostuvat kaksirivisistä kartiorullalaakereista O- järjestyksessä.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puristinlaite, tunnettu siitä, että ainakin yhdessä toisista laakeripukeista (21c, 21 d) on tukivarsi (82, 92), jonka ensimmäinen pää (83, 93) on kiinnitetty jäykästi toiseen laakeripukkiin 10 (21c, 21 d) ja toinen pää (84, 94) tarttuu ohjaimeen (85, 86, 95), joka on kiinteä tai sijaitsee yhdessä ensimmäisistä laakeripukeista (19c) ja varmistaa, ettei toinen pää (84, 94) siirry aksiaalisuunnassa (28), mutta sallii siirtymät pystysuorassa suunnassa (30).

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puristinlaite, tunnettu 15 siitä, että ainakin yksi toisista laakeripukeista (21 e) on kytketty ensimmäiseen laakeripukkiin (19e) riipukkeella (112), jolloin riipuke (112) muodostuu jäykästä yhdysosasta, jonka päät (113, 114) on yhdistetty nivelillä (115, 116) toiseen laakeripukkiin (21e) ja ensimmäisen puristintelan (14) laakeritappiin (53e), jolloin riipukkeen (112) ja vetovälineiden (26) välinen etäisyys (a) on mitoitettu siten, et-20 tä puristinlaitetta kuormitettaessa puristusvoiman aiheuttama vetoelementtien ... (26) pituuden muutos (Δ L) vastaa puristintelojen (14, 16) taipumisen aiheutta- ,'.., maa riipukkeen (112) nivelten (115,116) siirtymää (X). "I

8. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ‘ :; * puristinlaite, tunnettu siitä, että toiset laakeripukit (25d) on kytketty toisiinsa < · · • * · j 25 vaakasuoralla yhdysosalla (101).

9. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen • * · : puristinlaite, tunnettu siitä, että yksi toisista laakeripukeista (20, 21 d) on varmistettu aksiaalisuuntaisilta siirtymiltä (28) ensimmäisen laakeripukin (18, 19d) avulla. » · :30

10. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen puristinlaite, tunnettu siitä, että vetoelementit (26) voivat muuttaa pu-:>t“ ristintelojen (14, 16) aksiaalisuunnassa (28) muotoaan taivutusjoustavasti ja on **··* kiinnitetty päistään jäykästi ensimmäisiin laakeripukkeihin (18, 19, 19c, 19d, i* 19e) ja toisiin laakeripukkeihin (20, 21, 21a, 21b, 21c, 21 d, 21 e). i i t t • ..: 35

11. Yhden tai useamman edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen puristinlaite, tunnettu siitä, että yksi toisista laakeripukeista (20) on 17 112264 kytketty ensimmäiseen laakeripukkiin (18) puristintelojen (14, 16) aksiaalisuun-nassa (28) kiinnitetyn, mutta vetoelementtien (26) aksiaalisuuntaan (30) liikkuvan nivelliitoksen (32) avulla.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen puristinlaite, tunnettu sii-5 tä, että nivelliitos (32) on sijoitettu suunnilleen vetoelementtien (26) pituuden keskikohdalle.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen puristinlaite, tunnettu siitä, että nivelliitos (32) käsittää tapin (34), joka kiinnittyy pystysuoraan siirtyvästi ohjaimeen (36).

14. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 1 tai 10 mukainen pu ristinlaite, tunnettu siitä, että yksi toisista laakeripukeista (21 d) on kytketty ensimmäiseen laakeripukkiin (19d) kulissiohjaimella (98), joka liikkuu pystysuunnassa, mutta on kiinnitetty puristintelojen aksiaalisuunnassa (28).

15. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 9-14 mukainen pu-15 ristinlaite, tunnettu siitä, että käyttöpuolen laakeripukit on kiinnitetty toisiinsa. im • » » • I I • I I • · • · • · · • 1 · • · · « I ( • » · • I I I • · · * 1 · • 1 · • · 1 * 1 · » I I 1 I · 1 i 1 > ie 112264