FI123753B

FI123753B - Kuiturainakoneen telan tuentajärjestely

Info

Publication number: FI123753B
Application number: FI20075476A
Authority: FI
Inventors: Marko Jorkama; Heikki Foehr; Kimmo Penttilae
Original assignee: Metso Paper Inc
Priority date: 2007-06-21
Filing date: 2007-06-21
Publication date: 2013-10-15
Also published as: CA2635512A1; EP2006227B1; ATE553050T1; FI20075476A0; US20080315057A1; FI20075476A; CA2635512C; EP2006227A2; EP2006227A3; US8146397B2

Description

Kuiturainakoneen telan tuentajärjestely [001] Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen kuiturainakoneen telan tuentajärjestely, joka käsittää ensimmäisen runko- 5 osan, johon kuiturainakoneen tela on päästään tuettavissa, ja toisen runko-osan, johon ensimmäinen runko-osa on kiinnitetty joustavan kiinnityksen välityksellä.

[002] Keksintö liittyy yleisesti kuiturainakoneen telan tai vastaavan akselin laakeroinnin tuentaan runkorakenteeseen. Erityisesti keksintö liittyy paperi- tai kartonki- 10 koneen laitteen tai osan telaan ja sen laakeroinnin tuentaan runkorakenteeseen, kun telaan kohdistuu ulkoinen voima. Tällaisen ulkoisen voiman voi aiheuttaa esimerkiksi toinen tela, tukikudos tai rainarulla.

[003] Telojen värähtely on suuri ongelma nykyaikaisilla kuiturainakoneilla mm. 15 käyntinopeuden kasvamisen myötä. Perinteisesti telat on kiinnitetty perustuksiin mahdollisimman jäykästi, tämä pätee erityisesti pituusleikkurin kantoteloihin.

[004] Julkaisuissa W09849394, W00004227 ja W00004228 on esitetty ratkaisuja, joissa paperikoneen telan laakeripesään on järjestetty säädettävä värähtelyn vai- 20 mennin. Julkaisuissa esitetyissä ratkaisuissa värähtelyä vaimennettavan taajuuden säädettävyys on toteutettu muuttamalla massan asemaa värähtelevässä palkissa tai vaihtoehtoisesti muuttamalla massan suuruutta. Kun vaimentimen luokse pääsee suhteellisen helposti, viritystä voidaan muuttaa jopa koneen käynnin aikana. Näissä vaimennin on telan ulkopuolella, jolloin se mm. vie merkittävästi tilaa. Tällainen rat-25 kaisu ei kuitenkaan aina aikaansaa riittävän hyvää vaimennusta.

CO

£ [005] Fl patentissa 94458 on esitetty eräs menetelmä ja laitteisto paperikoneen

C\J

^ telojen värähtelyn hallitsemiseksi. Menetelmässä muutetaan telan kriittisten nope- ° usalueiden paikkaa ajon aikana. Kriittistä nopeutta muutetaan muuttamalla telan 00 30 massaa, ja/tai jäykkyyttä, ja/tai telan tuentapistettä. Eräänä mahdollisuutena esite-

X

£ tään telan päätylaakeroinnin jäykkyyden muuttaminen. Päätylaakereiden laakeriko pesien alustalevyn ja rungon väliin voidaan asentaa joustavaa materiaalia olevat S välipalat. Säätämällä sitä voimaa, jolla laakeripesä puristaa välipaloja runkoa vas- o ten, voidaan säätää laakeripesien kiinnityksen jäykkyyttä. Mainittua puristusvoimaa

C\J

2 voidaan säätää sylinterilaitteen tai ruuvin avulla. Tällaisessa ratkaisussa on kuitenkin ongelmana se, että samalla, kun kriittisiä nopeusalueita muutetaan tekemällä tuennasta joustava, kärsii tuennan staattinen jäykkyys. Erityisesti tällaisessa ratkaisussa tuennan staattinen jäykkyys heikkenee sellaisissakin suunnissa, joissa se ei 5 ole haluttua. Tämä on aiheuttaa ongelmia erityisesti tarkkaa asetusta vaativissa kohteissa, kuten esimerkiksi nippikontaktit telojen välillä ja telan ja rainarullan välillä ovat.

[006] Julkaisussa JP 3082843 on esitetty järjestely värähtelyjen vähentämiseksi 10 telassa. Telan käyttömoottori on kiinnitetty joustavasti runkoon. Kiinnitys käsittää värähtelyä kestävän kumisen välipalan käyttömoottorin kiinnitysosan pohjalevyn ja rungon välissä. Pohjalevyn kiinnityspultit ulottuvat runkolevyn läpi runkolevyn alapintaan kiinnitettyyn sylinteriin, jossa ne kiinnittyvät sylinterissä olevaan mäntään. Kiin-nityspulttien kantojen alla on kumiholkit, jolloin pohjalevyn kiinnitys saadaan kellu-15 vaksi. Sylinterin sisäpinnassa on uloke, joka rajoittaa männän liikettä ylöspäin sylinterissä. Sylinterin katon ja männän yläpinnan välissä on jousi ja männän alapinnan ja sylinterin pohjan välissä on painetila, jossa paineväliaineena on paineilma. Mäntä ajetaan paineilmalla ensin sylinterin sisäpinnan uloketta vasten, jolloin kumisiin välipaloihin ja holkkeihin kohdistuu minimipuristusvoima. Kun vähennetään männän alla 20 olevan paineilman painetta, mäntä liikkuu alaspäin männän yläpuolella olevan jousen voimasta, jolloin kumisiin välipaloihin ja kumisiin holkkeihin kohdistuu suurempi puristusvoima. Männän alla olevan paineväliaineen paineella voidaan siten säätää telan kiinnityksen jäykkyyttä. Myös tässä julkaisussa esitetyssä ratkaisussa on ongelmana se, että tuennan tekeminen joustavammaksi aiheuttaa helposti sen, että 25 joustavuus, erityisesti sen suunta, ei ole riittävän hallittua.

CO

ς [007] Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada vaatimuksen 1 johdanto-osan mu-

CNJ

^ kainen kuiturainakoneen telan tuentajärjestely, joka käsittää ensimmäisen runko- ° osan, johon tela on päästään tuettavissa, ja toisen runko-osan, johon ensimmäinen 00 30 runko-osa on kiinnitetty joustavan kiinnityksen välityksellä, ja joka tuentajärjestely

X

£ käsittää liikkeen suunnanohjausjärjestelyn joustavan kiinnityksen salliman liikkeen co suunnan ohjaamiseksi suunnanohjausjärjestelyn määrittämällä tavalla, ja joka tuen- S tajärjestely sallitulla joustavuudella omaa ainakin yhden, tietyn määrätyn suunnan, ja o on muihin suuntiin olennaisesti staattisesti jäykkä.

CVJ

3 [008] Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisesti siten, että. suunnanoh-jausjärjestely käsittää ainakin yhden, tukiosan, joka on kiinnitetty sekä ensimmäiseen runko-osaan että toiseen runko-osaan, ja että tukiosa on järjestetty jouston 5 sallittuun suuntaan nähden oleellisesti kohtisuoraan, ja että tukiosa on jouston sallitussa suunnassa ohut.

[009] Tällä järjestelyllä saadaan aikaiseksi se vaikutus, että tuennassa saadaan värähtelyn vaimennus tehokkaaksi vaarantamatta tuennan jäykkyyttä sellaisissa 10 sunnissa, joissa jäykkyyttä tarvitaan.

[0010] Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisen telan tuentajärjestelyn suun-nanohjausjärjestely käsittää ainakin yhden tukiosan, joka on kiinnitetty sekä ensimmäiseen runko-osaan että toiseen runko-osaan. Tukiosa on järjestetty keksinnön 15 mukaisesti jouston sallittuun suuntaan nähden oleellisesti kohtisuoraan ja se on jouston sallitussa suunnassa ohut. Tällä tavalla järjestetty tukiosa estää ensimmäisen kappaleen ja toisen kappaleen keskinäisen liikkeen pääasiassa muussa kuin tukiosan tasoon nähden olennaisesti kohtisuorassa suunnassa.

20 [0011] Edullisesti ohut tukiosa on pitkän muodonmuutosalueen omaava kappale.

Tukiosan paksuus on tyypillisesti enintään 10% sen muodonmuutosalueen pituudesta.

[0012] Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisessa telan tuentajärjestelyssä 25 suunnanohjausjärjestely käsittää ensimmäisen runko-osan käsittämään toiseen kiinnityskorvakkeeseen järjestetyn nivelen, joka sallii oleellisesti vain kiertoliikkeen.

CO

^ Nivelen avulla estetään liike ei-toivotuissa suunnissa ja sallitaan halutussa suunnas- cvj , sa.

i^- o i tj- ^ 30 [0013] Erään suoritusmuodon mukaisesti nivel käsittää ainakin kaksi yhteisellä leik-

X

£ kausviivalla toistensa leikkaavissa tasoissa olevia tukiosia.

CO

S [0014] Keksinnön erään suoritusmuodon mukaisesti tukiosat käsittävät tukiosan pi- Γ1'' o tuussuunnassa ulottuvia sideosia etäisyyden päässä toisistaan siten, että kustakin

CVJ

4 etäisyyden määrittämästä välistä voidaan viedä muun nivelöinnissä käytettävän tu-kiosan / muiden nivelöinnissä käytettävien tukiosien sideosa lävitse.

[0015] Joustava kiinnitys käsittää elastisen joustokappaleen sovitettuna ensimmäi-5 sen ja toisen runko-osan väliin.

[0016] Muut keksinnölle ominaiset lisätunnuspiirteet käyvät ilmi oheisista patenttivaatimuksista.

10 [0017] Tässä yhteydessä paperikoneella tarkoitetaan erilaisia kuiturainan valmistus ta! käsittelylaitteistoja tai niiden osia, kuten paperikoneita, kartonkikoneita, puris-tinosia, rullaimia, kalantereita ja pituusleikkureita. Keksintö soveltuu muun muassa hyvin sovellettavaksi pituusleikkureiden rullausosan kantotelojen ja/tai painotelojen yhteydessä.

15

[0018] Seuraavassa keksintöä ja sen toimintaa selostetaan viittaamalla oheisiin kaaviomaisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen telan tuentajär-jestelyä, 20 kuvio 2 esittää toista keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista telan tuentajär-jestelyä, kuvio 3 esittää kolmatta keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista telan tuenta-järjestelyä, kuvio 4 esittää neljättä keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaista telan tuenta-25 järjestelyä, kuvio 5 esittää erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisesti nivelöinnistä,

CO

5 kuvio 6 esittää erästä suoritusmuotoa keksinnön mukaisista sidekappaleista, ja

C\J

^ kuvio 7 esittää erästä keksinnön mukaista telan tuentajärjestelyä sovellettuna pi- ° tuusleikkurin rullausosaan.

™ 30

X

£ [0019] Kuiturainakoneen telat tuetaan tyypillisesti päistään koneen runkoon tai peto rustukseen. Tela voi olla rakenteeltaan sellainen, että se käsittää onton vaipan ja S sen päihin sovitetut päädyt, joissa edelleen on lyhyehkö akseli. Tällainen tela on tu- o ettu pyöritettävästi edellä mainituilla akseleilla koneen runkoon tai perustuksiin. Tela

C\J

5 voi olla rakenteeltaan myös sellainen, että se käsittää päistään runkoon tuettavissa olevan käytössä stationaarisen rungon ja sen ympärille pyörivästi sovitetun vaipan. Tällaisessa telassa vaippa voi olla jopa jossain määrin joustava, ja sen sisäpuolelle vaippaa tukemaan järjestetty kenkä, jolloin telasta usein käytetään nimitystä pit-5 känippitela.

[0020] Keksinnön kuvion 1 yhteydessä esitetty erään edullisen suoritusmuodon mukainen kuiturainakoneen telan tuentajärjestely 10 käsittää ensimmäisen runko-osan 12 ja toisen runko-osan 22. Ensimmäinen runko-osa 12 koostuu tässä laakeripesäs-10 tä 14, ja sen yhteydessä olevista kiinnityskorvakkeista 16. Kiinnityskorvakkeet 16 on sovitettu laakeripesän 14 vastakkaisille puolille ulottuen laakeripesästä 14 olennaisesti vastakkaisiin suuntiin yhdensuuntaisessa tasossa kuin telan pituusakseli, joka on kuviossa 1 kohtisuorassa kuvioon nähden. Kuviossa 1 on katkoviivalla esitetty kuvainnollisesti myös laakeripesän 14 yhteyteen sovitettu laakerijärjestely 18 ja tela 15 20, joka on pyöritettävästi tuettu laakeripesään laakerijärjestelyn 18 kautta. Laakeri- pesä 14 tukeutuu tässä suoritusmuodossa toiseen runko-osaan 22 ja kolmannen runko-osan 24 kautta olennaisesti jäykästi kuiturainakoneen runkoon tai perustukseen 26.

20 [0021] Ensimmäinen runko-osa 12 on kiinnitetty toiseen runko-osaan 22 joustavan kiinnityksen välityksellä. Tässä suoritusmuodossa se on toteutettu seuraavasti. Ensimmäisen runko-osan 12 kiinnityskorvakkeiden 16 lävitse on sovitettu vetotanko-, pultti- tai vastaava 28, yksi tai useampi. Pultti 28 ulottuu kiinnityskorvakkeen 16 läpi ja kiinnittyy toisen runko-osan 23 aukon sisäkierteeseen. Kiinnityskorvakkeen 16 ja 25 pultin 28 kannan välisen levyn 29 sekä kiinnityskorvakkeen 16 ja toisen runko-osan 22 väleihin on sovitettu joustokappaleet 32, jotka mahdollistavat joustavan kiinnityk-

OO

£ sen. Pultit 28 kiristetään erillisiä holkkeja 30 vasten. Holkit 30 ulottuvat pultin 28 le- c\j ^ vystä 29 toisen runko-osan 22 pintaan, joten hoikin 30 pituus määrää tässä jousto- ° kappaleiden 32 puristuksen. Jotta joustavuuden mahdollistaman liikkeen suunta on 00 30 hallittavissa, on kuvion 1 suoritusmuodossa liikkeen suunnanohjausjärjestely 34.

CC

CL

co [0022] Käytännön tilanteeseen keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi voidaan S määritellä ns. konesuunta MD, poikkisuunta CD ja pystysuunta Z, jolloin poikkisuun- Γ1'' o o C\l 6 ta on kuviossa kohtisuoraan kuvion tasoon nähden. Seuraavassa selostuksessa näitä käytetään myös apuna suunnan ilmaisemisessa.

[0023] Liikkeen suunnanohjausjärjestely 34 käsittää kuvion 1 suoritusmuodossa en-5 sinnäkin kiinnityskorvakkeiden 16 kautta järjestettyyn tuentaan liittyvät ohuet tu-kiosat 36. Tukiosat 36 ovat levymäisiä kappaleita, jotka on edullisesti valmistettu jousiteräksestä tai vastaavasta. Esimerkkinä kiinnityskorvakkeiden 16 koosta voidaan mainita eräässä koejärjestelyssä käytetyt kolme erillistä 1 mm paksuista tu-kiosaa, joissa muodonmuutosalueen 38 pituutena menestyksekkäästi käytettiin 30 -10 60 mm:n pituutta. Kokemusten perusteella muodonmuutosalue on sovelluksesta riippuen ainakin 20mm. Tukiosan kokonaispaksuus on käytännössä enintään 15% sen muodonmuutosalueen 38 pituudesta, jolloin se on siis ohut. Muodonmuutosalue on se alue, jonka osuudelta tukiosa 36 on vapaa taipumaan käytössä. Tukiosa 36 on kiinnitetty pulteilla tai vastaavilla sen toisen reunan läheisyydestä toiseen runko-15 osaan 22 ja vastaavasti ensimmäisen reunan läheisyydestä ensimmäiseen runko-osaan 12, tässä joustokappaleen 32 ja kiinnityskorvakkeen 16 väliin. Tukiosa 36 rajoittaa siten jouston suunnan. Pulttien 28, hoikkien 30 ja joustokappaleiden 32 avulla toteutettu joustava kiinnitys sallii ensimmäisen runko-osan 12 joustoliikkeen pääasiassa hoikin ja pultin suunnassa, eikä oleellisesti muissa suunnissa. Ensimmäisen 20 runko-osan 12 ja telan 20 liikkeen estämisen em. muissa suunnissa varmistamiseksi laakeripesä 14 käsittää olkapään 42, jota vasten tukiosa 36 on ensimmäisestä reunastaan järjestetty. Tämä estää tukiosan 36 ja ensimmäisen runko-osan 12 välisen liikkeen ja näin rajoittaa ensimmäisen runko-osan 12 ja telan 20 liikkeen tukiosan 36 tason suunnassa, joka tässä vastaa konesuunnan MD ja poikkisuunnan CD mää-25 räämää tasoa. Koska tukiosa 36 on päistään liikkumattomasti kiinnitetty ensimmäiseen ja toiseen runko-osaan 12;22 ja koska se on leveydeltään suhteellisen suuri,

CO

£ se estää myös poikkisuuntaisen CD liikkeen. Tukiosan 36 tason suunta määrää siis ™ suunnat, joissa tukiosa 36 erityisesti rajoittaa liikettä. Koska tukiosan ensimmäisen h- ° ja toisen reunan kiinnityspisteet ensimmäiseen ja toiseen runko-osaan ovat etäisyy- 't ^ 30 den päässä toisistaan, voi tukiosassa 36 tapahtua muodonmuutos siten, että se tai-

X

£ puu lehtijousen tavoin. Näin tukiosa 36 sallii ensimmäisen ja toisen runko-osan co 12;22 välisen liikkeen oleellisesti tukiosan tasoon nähden likimain kohtisuorassa S suunnassa. Toisaalta tukiosan tason suunnassa ensimmäisen ja toisen runko-osan Γ1'' o o C\l 7 liike on mahdollista pääosin vain tukiosan venymän puitteissa, mikä on käytännössä hyvin minimaalista.

[0024] Kuvion 1 suoritusmuodossa laakeripesän 14 alapuolella on kolmas tukiosa 5 36, joka ulottuu toiseen runko-osaan 22 molemmista päistään ja on keskiosalta kiin nitetty pultein ensimmäisen runko-osan 12 eli tässä laakeripesän alapintaan. Tässä tukiosassa muodonmuutospituus 38 on hieman pidemmäksi valittu kuin kiinnityskor-vakkeiden 16 yhteydessä olevien tukiosien. Eri tukiosat 36 voivat olla eri ominaisuuksilla varustettuja, kuten valmistettu eri materiaalista sovelluksen vaatimalla ta- 10 valla.

[0025] Tukiosan 36 tason suuntaisen liikkeen minimoimiseksi laakeripesä ts. ensimmäisen runko-osa 12 ja toinen runko-osa 22 käsittävät toistensa kanssa oleellisesti yhdensuuntaiset ohjauspinnat 40. Ohjauspintojen suunta yhtyy sallitun liikkeen 15 suunnan kanssa ja on oleellisesti kohtisuorassa tukiosan 36 tason suuntaan nähden.

[0026] Tässä kuvion 1 suoritusmuodossa perusasetelma on sellainen, että siinä on toiminnallisesti kolme osaa: ensimmäinen runko-osa 12, jonka sisällä on varsinainen 20 telan vierintälaakeri, toinen runko-osa 22, joka on mahdollisimman jäykästi kiinnitetty kuiturainakoneen runkoon tai perustuksiin, ja näiden 12;22 välisen liikkeen mahdollistava joustava ja vaimentava tuentajärjestely.

[0027] Erityisesti pituusleikkurin rullausosien kantotelasovelluksissa on oleellista, 25 että välykset on minimoitu ja joustoliike tapahtuu joustokappaleiden sallimissa rajoissa. Laakeripesän vaimennuskyvyn maksimoimiseksi laakeripesästä tehdään sel- co £ lainen, että mahdollisimman suuri osa pesässä dynaamisen kuormituksen takia ta-

C\J

. pahtuvasta liikkeestä tapahtuu tärinää hyvin vaimentavassa osassa, o i ^ 30 [0028] Oleellista on siis konstruoida tuenta niin, että se on värähtelyn liikkeen suun-

X

£ nassa mahdollisimman paljon vaimentavan osan ja suunnanohjausjärjestelyn varasto sa, muihin suuntiin riittävän jäykkä ja kaikkiin suuntiin oleellisesti välyksetön.

m n- o o

C\J

8

[0029] Tyypillisesti kuiturainakoneiden telojen, esimerkiksi pituusleikkurin kantotelan tuennan tulee olla staattisesti vähintään niin jäykkä kaikkiin suuntiin, että telan alimmat ominaistaajuudet ovat jonkin verran telan suurinta pyörimistaajuutta korkeammat.

5

[0030] Kuviossa 2 on esitetty eräs toinen suoritusmuoto keksinnön mukaisesta telan tuentajärjestelystä 10. Tässä ensimmäinen runko-osa 12 käsittää kaksi pääosa, jotka ovat telan pään kiinnitysosa 12.1 ja kiinnityspalkki 12.2. Telan 20 pään kiinni-tysosa voi olla konstruoitu siten, että se mahdollistaa telan pään kiinnittymisen sta- 10 tionaarisesti, jolloin käytettävä tela voi olla esimerkiksi taipumakompensoitu tela. On selvää, että ensimmäinen runko-osa 12 voidaan konstruoida käsittämään laakeripe-sän, jolloin pyöritettävissä olevan telan pään akseli kiinnittyy laakeriin.

[0031] Ensimmäinen runko-osa 12 on kiinnitetty toiseen runko-osaan 22 joustavan 15 kiinnityksen välityksellä. Tässä suoritusmuodossa joustava kiinnitys on toteutettu siten, että ensimmäisen runko-osan 12 ensimmäinen pää on pulttiliitoksella 28 kiinnitetty toiseen runko-osaan 22 siten, että ensimmäisen runko-osan kiinnityskorvake 16 on yhdellä tai useammalla pultilla 28 kiristetty joustokappaleiden 32 väliin.

20 [0032] Kuvion 2 suoritusmuodossa liikkeen suunnanohjausjärjestely 34 käsittää toi seen kiinnityskorvakkeeseen järjestetyn nivelen 50. Nivel käsittää päistään kiinnitys-korvakkeeseen kiinnitetyn tapin tai vastaavan 52 sekä kiinnityskorvakkeeseen järjestetyn laakerin tai hoikin 54. Tässäkin yhteydessä voidaan määritellä ns. ko-nesuunta MD, poikkisuunta CD ja pystysuunta Z, jolloin poikkisuunta on kuviossa 25 kohtisuoraan kuvion tasoon nähden. Tällöin ensimmäiselle runko-osalle 12 on mahdollista kiertoliike tapin 52 pituusakselin ympäri. Välykset tapin 52 ja hoikin 54 välillä

CO

ς valitaan käytännössä riittävän pieniksi, jolloin konesuuntainen MD ja pystysuunta!-

C\J

^ nen Z liike on käytännössä estetty. Käytännössä kiertoliike on niin vähäistä, että en- ° simmäisen runko-osan 12 välittämä liike sen toisen pään joustokappaleille 32 on 't ^ 30 likimain suoraviivaista. Nivelen 50 vaikutuksesta ensimmäinen runko-osa 12 voi siis

X

£ liikkua toiseen runko-osaan 22 nähden oleellisesti vain yhteen suuntaan.

CO

r-- lo [0033] Käytännössä se suunta, jossa liike sallitaan, valitaan tapauskohtaisesti. Se o voi olla esimerkiksi juuri pystysuunta. Kuviossa 2 on esitetty esimerkkitapauksena C\1 9 tilanne, jossa tela 20 tukee paperirullaa 56. Tällöin nivelen 50 sijainti valitaan niin, että rullan 56 nipin ja telan keskipisteen kautta vedetty suora L1 voidaan järjestää kohtisuoraksi nivelen ja telan keskipisteiden kautta kulkevaan suoraan L2 nähden.

5 [0034] Kuviossa 3 on esitetty keksinnön kolmas suoritusmuoto. Tässä kuiturainako- neen telan tuentajärjestely 10 käsittää ensimmäisen runko-osan 12 ja toisen runko-osan 22. Ensimmäinen runko-osa koostuu tässä laakeripesästä 14, ja sen yhteydessä olevista kiinnityskorvakkeista 16. Kiinnityskorvakkeet on sovitettu laakeripe-sän 14 vastakkaisille puolille ulottuen laakeripesästä vastakkaisiin suuntiin yhden-10 suuntaisessa tasossa telan pituusakselin kanssa, joka pituusakseli on kuviossa 3 kohtisuorassa kuvioon nähden. Kuviossa 3 on katkoviivalla esitetty kuvainnollisesti myös laakeripesään sovitettu laakerijärjestely 18 ja tela 20, joka on pyöritettävästi tuettu laakeripesään laakerijärjestelyn 18 kautta. Laakeripesä tukeutuu tässä suoritusmuodossa toiseen runko-osaan 22, ja kolmannen runko-osan 24 kautta kuitu-15 rainakoneen runkoon tai perustukseen 26.

[0035] Laakeripesän ensimmäinen kiinnityskorvake 16, joka on kuviossa 3 vasemmalla puolella, on varustettu kuviossa 1 esitetyllä kiinnityskorvakkeen 16 joustavalla kiinnityksellä. Siinä kiinnityskorvake on pulttiliitoksella 28 kiinnitetty toiseen runko-20 osaan 22 joustokappaleiden 32 väliin tuettuna. Kuviossa 3 vasemmanpuoleinen liikkeen suunnanohjausjärjestely 34 käsittää ensinnäkin kiinnityskorvakkeiden 16 kautta järjestettyyn tuentaan liittyvän ohuen tukiosan 36. Tukiosa 36 on siis levymäinen ohut kappale, joka on edullisesti valmistettu jousiteräksestä tai vastaavasta. Tukiosa 36 on kiinnitetty pulteilla tai vastaavilla sen toisen reunan läheisyydestä toi-25 seen runko-osaan 22 ja samoin kuin ensimmäisen reunan läheisyydestä ensimmäiseen runko-osaan 12, tässä joustokappaleen 32 ja kiinnityskorvakkeen 16 väliin.

co ^ Tukiosa 36 rajoittaa jouston suunnan. Tukiosan 36 asemoinnin varmistamiseksi laa-

C\J

, keripesä 14 käsittää olkapään 42, jota vasten tukiosa on ensimmäisestä reunastaan ° järjestetty. Tämä estää tukiosan 36 ja ensimmäisen runko-osan 12 välisen liikkeen 00 30 ja näin rajoittaa ensimmäisen runko-osan ja telan liikkeen tukiosan tason suunnas-

X

£ sa, joka tässä vastaa konesuunnan MD ja poikkisuunnan CD tasoa. Koska tukiosa co 36 on päistään liikkumattomasti kiinnitetty ensimmäiseen ja toiseen runko-osaan ja S koska se on leveydeltään suhteellisen suuri, se estää konesuuntaisen liikkeen lisäk- § si myös poikkisuuntaisen CD liikkeen. Tukiosan 36 tason suunta määrä siis suunnat,

CVJ

10 joissa tukiosa erityisesti rajoittaa liikettä. Koska tukiosan 36 ensimmäisen ja toisen reunan kiinnityspisteet ensimmäiseen ja toiseen runko-osaan 12;22 ovat etäisyyden päässä toisistaan, voi tukiosassa 36 tapahtua muodonmuutos muodonmuutosalu-eella 38 siten, että se taipuu lehtijousen tavoin. Näin tukiosa 36 sallii ensimmäisen ja 5 toisen runko-osan välisen liikkeen oleellisesti tukiosan tasoon nähden likimain kohtisuorassa suunnassa.

[0036] Kuvion 3 suoritusmuodossa toinen kiinnityskorvake (kuviossa oikealla puolella) on erityisellä tavalla nivelöity toiseen runko-osaan 22. Keksinnön kannalta toi-10 minnallisesti kuvion 3 nivelöinti 50 vastaa kuviossa 2 esitettyä niveltä 50, mutta on rakenteellisesti erilainen. Kuvion 3 nivelöinti on täysin välyksetön, jolloin se soveltuu erityisen hyvin pituusleikkurin rullausosan kantotelan tuetaan, ja muihin sellaisiin kohteisiin, joissa telan tarkka asemointi on erityisen tärkeää.

15 [0037] Kuviossa 3 esitetty keksinnön mukainen nivelöinti selostetaan seuraavassa viitaten kuvioihin 3 ja 6. Nivelöinti perustuu kahden tai useamman toistensa leikkaa-viin tasoihin järjestettyihin ohuisiin tukiosiin 36. Näin muodostuvan nivelen nivelak-seli X on tasojen leikkausviivalla. Nivelen muodostavat tukiosat 36 käsittävät tukiosan poikkisuunnassa ulottuvan ensimmäisen kiinnitysalueen 60, jonka alueen yli 20 on järjestetty kiinnitystä varten reikiä 62 välimatkan päähän toisistaan. Kiinnitysalu-eelle on järjestetty useita tukiosan pituussuunnassa ulottuvia sideosia 64 niin ikään etäisyyden päähän toisistaan. Etäisyys sideosien 64 välissä valitaan siten, että kustakin välistä voidaan viedä muiden nivelöinnissä käytettävien tukiosien 36 sideosa lävitse. Sideosien suunta määrittää kunkin tukiosan sen suunnan, jossa sen jousto 25 on erityisesti minimaalista. Sideosiin on järjestetty keksinnön mukaisen nivelöinnin muodonmuutosalue 38.

CO

δ

CVJ

^ [0038] Kunkin sideosan päässä on kuvion 6 suoritusmuodossa reikä 66, jonka väli- ° tyksessä kukin sideosa ja siten tukiosa kokonaisuudessaan voidaan toisesta pääs- 00 30 tää kiinnittää. Sideosa 64 on muodonmuutosalueen normaalin suunnassa ohut, joi-

X

£ loin se voi taipua suhteellisen helposti, mutta muodonmuutosalueen tasossa leveä, co jolloin tukiosa ja tukiosista näin muodostettu nivel on niveltoimintoa lukuun ottamatta S oleellisesti jäykkä.

o o

CVJ

11

[0039] Tukiosa voi olla muodostettu yhdestä levystä 68 tai useamman yksittäisen päällekkäisen levyn 68.1,68.2, 68.N muodostamasta pakasta. Molemmat tavat ovat sinänsä käyttökelpoisia, mutta levypakka mahdollistaa nivelen suuremman taivuttamisen eli kiertymiskulma on mahdollista järjestää suuremmaksi levypakkaa käyttä- 5 en.

[0040] Kuviossa 3 esitetyssä nivelessä 50 ensimmäisessä tasossa oleva tukiosa 36.1 on ensimmäisestä päästään ts. kiinnitysalueeltaan 60 kiinnitetty jäykästi pultein toiseen runko-osaan 22. Tukiosan sideosat 64 ulottuvat kiinnityskorvakkeen 16 ja 10 kiinnityspalan 16.1 väliin, johon sideosan reiän 66 läpi järjestettävät pultit kiristävät tukikappaleen toisen pään. Toisessa tasossa oleva tukiosa 36.2 on ensimmäisestä päästä kiinnitetty vastaavasti toiseen runko-osaan ja toisesta päästää kiinnityspa-laan 16. Tässä tasot ovat kohtisuorassa toisiaan vasten. Näin muodostuu nivel, joka sallii kiertymisen tason leikkausviivalla X, mutta on oleellisesti jäykkä muissa suun-15 nissa.

[0041] Muodonmuutosalueen, eli sen alueen, jonka osuudelta tukiosa, tai tarkemmin sen sideosa, on vapaa taipumaan asennuksessa, pituudella voidaan vaikuttaa mm. nivelöinnin jäykkyyteen.

20

[0042] Kuviossa 4 on ensimmäisen runko-osan 12 ja toisen runko-osan 22 välinen nivel vastaa toiminnaltaan kuviossa 3 esitettyä. Tässä on järjestetty kaksi toistensa leikkaaviin tasoihin järjestettyjä tukiosia, joiden muodonmuutosaluetta hyödynnetään nivelöinnin aikaansaamisessa kuvioissa 3 ja 6 esitettyyn periaatteeseen perustuen.

25

[0043] Ensimmäisen runko-osan 12 ensimmäinen kiinnityskorvake 16 on tässäkin

CO

^ pultilla 28 kiristetty joustinpalojen 32 ja 32’ väliin. Kiinnityskorvakkeen yläpuolinen

CVJ

^ joustinpala 32 on järjestetty tässä pultin yhteyteen, mutta alapuolinen joustinpala 32’ ° on ensimmäisen runko-osan 12 alapinnalla siten, että pultti ei kulje sen läpi. Alapuo- 00 30 lisen joustinpalan 32’ ja toisen runko-osan 22 välissä (järjestys voi olla myös toisin

X

£ päin) on etäisyyden säätölaitteisto 70. Etäisyyden säätölaitteistolla voidaan säätää co ensimmäisen 12 ja toisen runko-osan 22 välistä asemaa toisiinsa nähden. Tällainen S tarve voi olla joissakin sovelluskohteissa prosessitekninen kuten nippivoiman säätö, Γ1'' o mutta pääasiassa sen tarkoitus on kompensoida joustokappaleiden pysyvät muo-

C\J

12 donmuutokset, joita ajan kuluessa käytön aikana voi tapahtua. Järjestely käsittää myös etäisyys- tai asema-anturin 72, jonka mittaustiedon perusteella etäisyyden säätölaitteistoa säädetään ja ensimmäisen 12 ja toisen runko-osan 22 asema toisiinsa nähden asetetaan. Järjestely voi käsittää myös ohjausyksikön 74, joka vas-5 taanottaa etäisyys- tai asema-anturin 72 mittaustietoa ja käsittelee sitä esimerkiksi lähettämällä mitta-arvon valvontalaitteistolta nähtäväksi, hälyttämällä asetusarvojen ulkopuolelle menevästä etäisyydestä tai suoraan ohjaamalla etäisyyden säätölaitteistoa 70 korjaavalla toimenpiteellä.

10 [0044] Etäisyyden säätölaitteisto 70 käsittää tässä suoritusmuodossa kaksi päällek käistä kappaletta 76, joiden vastinpinnat ovat eri suuntaan kaltevat muodostaen kiilamaisen raon. Tähän rakoon on sovitettu kiilakappale 78. Kiilakappaleen kapeammassa päässä on ruuvilaite 80, joka kiristyessä on järjestetty saamaan aikaan vetoa kiilakappaleeseen aiheuttaen vastavoiman sen molemmilla puolilla oleviin päällek- 15 käisiin kappaleisiin 76. Tämä aikaansaa kiilakappaleen liikkeen raossa kappaleisiin 76 nähden ja näiden muotojen vaikutuksesta kappaleiden 76 liikkeen toisistaan kauemmas ja edelleen ensimmäisen runko-osan liikkeen kauemmas toisesta runko-osasta. Järjestely toimii vastaavalla tavalla myös toiseen suuntaan.

20 [0045] Kuviossa 5 on esitetty eräs suoritusmuoto keksinnön mukaisesta nivelöinnis- tä 50. Tässä suoritusmuodossa on ensimmäisen runko-osan 12 ja toisen runko-osan 22 välinen nivelöinti aikaansaatu käyttämällä kolmea samassa tasossa toisensa leikkaavaa tukiosaa 36. Myös tässä nivelakseli on tasojen leikkausviivalla X.

25 [0046] Kuviossa 7 on esitetty erästä keksinnön mukaista telan tuentajärjestelyä 10 sovellettuna kuiturainan pituusleikkurin rullausosaan 100. Tässä rullausosan on kan-

CO

g totelarullain, jossa tela 20 on järjestetty etutelaksi 140. Rullaimessa kuituraina w

CNJ

^ johdetaan telan 20 kautta rainarullaan 110, jota kannattelee myös hihnatelasto 130 ° ja painotela 120. Myös painotelan 120 tuenta voi käsittää keksinnön mukaisen tuen- 00 30 tajärjestelyn.

CC

CL

cd [0047] On huomattava, että edellä on esitetty vain muutamia keksinnön edullisimpia S suoritusmuotoja. Siten on selvää, että keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyihin o suoritusmuotoihin vaan sitä voidaan soveltaa monin tavoin oheisten vaatimusten

CVJ

13 määrittämissä puitteissa. Eri suoritusmuotojen yhteydessä esitettyjä piirteitä voidaan niin ikään käyttää muissa suoritusmuodoissa, mikäli tekniset mahdollisuudet ovat olemassa.

CO

δ c\j i 1^ o C\l

X

cc

CL

CD

1^

LO

1^

O

o

CM

Claims

1. Kuiturainakoneen telan tuentajärjestely (10), joka käsittää ensimmäisen runko-osan (12), johon tela (20) on päästään tuettavissa, ja toisen runko-osan (22), 5 johon ensimmäinen runko-osa (12) on kiinnitetty joustavan kiinnityksen välityksellä, joka järjestely käsittää liikkeen suunnanohjausjärjestelyn (34) joustavan kiinnityksen salliman liikkeen suunnan ohjaamiseksi suunnanohjausjärjestelyn (34) määrittämällä tavalla, tunnettu siitä, että suunnanohjausjärjestely (34) käsittää ainakin yhden tukiosan (36), joka on kiinnitetty sekä ensimmäiseen runko-osaan (12) että toiseen 10 runko-osaan (22), ja että tukiosa (36) on järjestetty jouston sallittuun suuntaan nähden oleellisesti kohtisuoraan, ja että tukiosa (36) on jouston sallitussa suunnassa ohut.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, 15 että ohut tukiosa (36) on pitkän muodonmuutosalueen omaava kappale.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen runko-osa (12) käsittää telan pään kiinnitysosan (12.1) ja ensimmäisen kiinnityskorvakkeen (16) ja että suunnanohjausjärjestely (34) on järjestetty 20 ensimmäinen kiinnityskorvakkeen (16) yhteyteen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen runko-osa (12) käsittää edelleen toisen kiinnityskorvakkeen (16) ja että suunnanohjausjärjestely käsittää toisen kiinnityskorvakkeeseen (16) järjeste- 25 tyn nivelen (50), joka sallii oleellisesti vain kiertoliikkeen, δ C\J

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, o ^ että nivel (50) käsittää sisäkkäin sovitetut tapin (52) ja laakerin (54). CVJ X Q- 30

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, että nivel (50) käsittää ainakin kaksi yhteisellä leikkausviivalla toisensa leikkaavissa tasoissa olevia tukiosia (36). o o CVJ

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, 35 että tukiosat (36) käsittävät sideosia (64) etäisyyden päässä toisistaan siten, että kustakin etäisyyden määrittelemästä välistä on vietävissä muiden nivelöinnissä käytettävien tukiosien sideosa lävitse.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, 5 että ensimmäinen runko-osa (12) käsittää laakeripesän (14) ja siitä olennaisesti vastakkaisiin suuntiin ulottuvat ensimmäisen kiinnityskorvakkeen (16) ja toisen kiinni-tyskorvakkeen (16) ja että sekä ensimmäinen että toinen kiinnityskorvake on varustettu suunnanohjausjärjestelyllä (34).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, että joustava kiinnitys käsittää ainakin yhden elastisen joustokappa-leen (32) sovitettuna ensimmäisen (12) ja toisen runko-osan (22) väliin.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen telan tuentajärjestely, 15 tunnettu siitä, että telan tuentajärjestely on järjestetty kuiturainakoneen pituusleik- kurin rullausosan (100) telan (140) yhteyteen.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen telan tuentajärjestely, tunnettu siitä, että tela on kanto- tai painotela (140;120). 20 CO δ (M h- o 'i (M X cc 0- co 't LO 1·"· o o CM