FI118482B - Järjestely telan värähtelyjen vaimentamiseksi - Google Patents

Description

118482 Jäij estely telan värähtely]' en vaimentamiseksi Arrangemang för att dämpa vibrationer i en vals TEKNIIKAN ALA 5

Keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen järjestelyyn. TEKNIIKAN TASO

10 Paperi- j a kartonkikoneiden leveyksien kasvaessa j a nopeuksien noustessa teloj en värähtelystä muodostuu yhä suurempi ongelma.

Paperi- tai kartonkikoneen lopussa raina rullataan koneen levyiseksi niin sanotuksi jumborullaksi. Tämä jumbomlla rullataan auki ja leikataan pituusleikkurissa 15 useiksi kaistaleiksi, jotka rullataan niin sanotuiksi asiakasrulliksi. Erityisesti kan-totela- tai kantohihnatyyppisissä pituusleikkureissa värähtely on ongelma. Eräs kantotelaleikkurilla esiintyvä tärinäongelma syntyy kantoteloilla muodostettavan paperirullan pyörimistaajuuden monikerran herättäessä kantotelojen ominaistaajuudet. Samantyyppistä värähtelyongelmaa esiintyy myös rullaimien rullausteloil-20 la.

·«· • · · • · · • ·· * · · * * . Koneen tai laitteen käytönaikaisten resonanssivärähtelyjen syynä on riittämätön • * · m · ! vaimennus eli riittämätön dynaaminen jäykkyys resonanssitaajuudella. Tilanteen • · · "V korjaaminen onnistuu usein modifioimalla suoraan resonoivaa rakennetta siten, • t · .1·. 25 että sen vaimennus kasvaa. Esimerkiksi värähtelevän ohuen levykentän päälle • · • · · voidaan liimata vapaa tai pakotettu viskoelastinen kerros. Levykentän muodon- ;·, muutokset saavat tällöin aikaan muodonmuutoksia suuren häviökertoimen omaa- • ·♦ .***. vassa viskoelastisessa materiaalissa, jolloin ominaismuodon vaimennus kasvaa.

· *. Resonoivaan rakenteeseen on kuitenkin joskus erittäin vaikeaa tai mahdotonta • · · m 30 tehdä mitään muutoksia, joilla vaimennusta voitaisiin lisätä. Esimerkkinä voidaan • · ’·* mainita taivutusominaismuodollaan resonoiva pienen halkaisijan omaava tela.

* * • *♦ • · 2 118482

Paksun telavaipan elastisen energian suuruuden vuoksi vaipan viskoelastinen pakotettu kerros ei lisää merkittävästi dynaamista jäykkyyttä alimmalla taivu-tusominaistaajuudella. Viskoelastiseen kerrokseen ei tällöin saada syntymään riittävän suuria muodonmuutoksia johtuen telavaipan muodonmuutosten pienuudes-5 ta. Tällöin täytyy vaikuttaa telarakenteen dynaamiseen jäykkyyteen muulla tavalla.

FI patentissa 94458 on esitetty eräs menetelmä ja laitteisto paperikoneen telojen värähtelyn hallitsemiseksi. Menetelmässä muutetaan telan kriittisten nopeusaluei-10 den paikkaa ajon aikana. Kriittistä nopeutta muutetaan muuttamalla telan massaa, ja/tai jäykkyyttä, ja/tai telan tuentapistettä. Eräänä mahdollisuutena esitetään telan päätylaakeroinnin jäykkyyden muuttaminen. Päätylaakereiden laakeripesien alus-talevyn ja rungon väliin voidaan asentaa joustavaa materiaalia olevat välipalat. Säätämällä sitä voimaa, jolla laakeripesä puristaa välipaloja runkoa vasten, voi-15 daan säätää laakeripesien kiinnityksen jäykkyyttä. Mainittua puristusvoimaa voidaan säätää sylinterilaitteen tai ruuvin avulla.

JP patenttijulkaisussa 3082843 on esitetty järjestely värähtelyjen vähentämiseksi telassa. Telan käyttömoottori on kiinnitetty joustavasti runkoon. Kiinnitys käsittää ... 20 värähtelyä kestävän kumisen välipalan käyttömoottorin kiinnitysosan pohjalevyn • ♦ · a · * I.. ja rungon välissä. Pohjalevyn kiinnityspultit ulottuvat runkolevyn läpi runkolevyn a · · . alapintaan kiinnitettyyn sylinteriin, jossa ne kiinnittyvät sylinterissä olevaan män- a a ; *·' tään. Kiinnityspulttien kantojen alla on kumiholkit, jolloin pohjalevyn kiinnitys • a a . .·. saadaan kelluvaksi. Sylinterin sisäpinnassa on uloke, joka rajoittaa männän liiket- • * · • a a ,···. 25 tä ylöspäin sylinterissä. Sylinterin katon ja männän yläpinnan välissä on jousi ja männän alapinnan ja sylinterin pohjan välissä on painetila, jossa paineväliaineena on paineilma. Mäntä ajetaan paineilmalla ensin sylinterin sisäpinnan uloketta vas-·"*: ten, jolloin kumisiin välipaloihin ja holkkeihin kohdistuu minimipuristusvoima.

• ta *Kun vähennetään männän alla olevan paineilman painetta, mäntä liikkuu alaspäin / ·, 30 männän yläpuolella olevan jousen voimasta, jolloin kumisiin välipaloihin ja kumi- • · ··· 1 • a • · • ·· * 3 118482 siin holkkeihin kohdistuu suurempi puristusvoima. Männän alla olevan paineväli-aineen paineella voidaan siten säätää telan kiinnityksen jäykkyyttä.

FI patentissa 101283 on esitetty menetelmä paperirainan rullauksessa, jossa pyri-5 tään välttämään muodostettavan paperirullan aiheuttamat värähtelyherätteet rullannen ajonopeuden säädöllä. Rullaimen ajonopeutta säädetään muodostettavan paperirullan pyörimistaajuuden perusteella siten, että muodostettavan paperirullan pyörimistaajuuden lähestyessä tärinäaluetta lasketaan ajonopeutta siten, että muodostettavan paperirullan pyörimisnopeus laskee tärinäalueen alataajuuden alle. 10 Tämän jälkeen rullaimen ajonopeutta nostetaan siten, että muodostettavan paperirullan pyörimisnopeus pysyy vakiona, kunnes saavutetaan alkuperäinen rullaimen ajonopeus.

KEKSINNÖN YHTEENVETO 15

Keksinnön mukaisella järjestelyllä voidaan vähentää paperi- tai kartonkikoneen telan värähtelyjä.

Keksinnön mukaisen järjestelyn pääasialliset tunnusmerkit on esitetty patenttivaa- ... 20 timuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

• · · • · « **· • · • · ,! . Keksinnön mukaisessa järjestelyssä lisätään joustavan, heikosti vaimennetun ra- • · \ kenteen vaimennuskapasiteettia muuttamalla rakenteen reunaehtoja siten, että • · · , X vaimennus tuodaan vaimennettavaan rakenteeseen kiinnitysten kautta. Rakenteen • · · ··· .···. 25 ja sen tuennan staattinen jäykkyys pienenee tällöin, mutta itse rakenteen dynaami- • 1 • i* nen jäykkyys kasvaa. Dynaamisen jäykkyyden kasvattaminen on ekvivalenttia sen :\mm kanssa, että taajuusvastefunktion maksimiamplitudia pienennetään resonanssikoh- .***. dassa.

• · · · * ··· " · ·. 30 Dynaamista j äykkyyttä lisätään tukemalla telan laakeripesät j oustavien j a vaimen- • · • · · tavien välipalojen välityksellä koneen runkoon tai perustukseen. Laakeripesät run- • · • ·· • · 4 118482 koon tai perustukseen kytkevät välipalat mitoitetaan siten, että välipalojen jousivakio kf on välillä (kopt, max(5koPt, 0,5 GN/m)) ja häviökerroin on suurempi kuin 0,1 telan normaaleissa toimintaolosuhteissa taajuusalueella, joka on ±10 % laskettuna telan alimmasta, ominaistaajuudesta. Optimaalinen välipalojen jousivakio 5 kopt lasketaan seuraavasta kaavasta: _L=J_.±_± (1)

Kpl Koli K ki jossa kroii on telarungon jousivakio, kb on akselitapin ja laakeripesän välisen kon-10 taktin jousivakio, kg on laakeripesän alla olevan perustuksen jousivakio.

Keksinnön mukaista jäijestelyä voidaan soveltaa telaan, jonka värähtely esiintyy sellaisella ominaistaajuudella, johon liittyvässä värähtelymuodossa laakeripesän tuentajouston kasvattaminen lisää laakeripesän suhteellista liikettä ko. ominaistaa-15 juudella.

Keksinnön mukainen jäijestely soveltuu hyvin esim. kantotelatyyppisen pituus-leikkurin kantotelojen värähtelyjen vaimentamiseen sekä esim. rullaimien rullaus-telojen värähtely]en vaimentamiseen.

• · 1 20 • « ·

*.2·1 KUVIOIDEN LYHYT SELOSTUS

• · • · t · • · · • · · ·2· · . Kuviossa 1 on esitetty vaimennuksen kasvattamisen vaikutus taajuusvasteen mak- ··· .3. simiin.

• · ··· 25 ·1·.. Kuviossa 2 on esitetty vaimennuksen kasvattamisen vaikutus dynaamisen jäyk- : 1 1 1: kyyden minimiin.

··· • · 2 • t1 t M·· .··1. Kuviossa 3 on esitetty kaaviomainen leikkauskuva telasta, jossa on esitetty myös 3 ·«« 30 telan tuentaan liittyvät jousivakiot.

J 1♦· 5 118482

Kuviossa 4 on esitetty 2-vapausasteen malli telasta ja sen tuennasta.

Kuviossa 5 on havainnollistettu telanrungon jousivakion määritelmää.

5

Kuviossa 6 on esitetty telan keskikohdan taajuusvastefunktion maksimia tuennan jouston funktiona.

Kuviossa 7 on esitetty telan tuennan jouston ja häviökertoimen vaikutusta telan 10 keskikohdan taajuusvastefunktioon.

Kuviossa 8 on esitetty 2-vapausasteen mallin tapauksessa telan keskikohdan ja tuentapisteen suhteelliset amplitudit telan tuennan jouston funktiona.

15 EDULLISTEN SUORITUSMUOTOJEN SELOSTUS

Kuviossa 1 on havainnollistettu vaimennuksen lisäämisen vaikutusta 1. vapausasteen lineaarisen mekaanisen systeemin taajuusvastefunktioon. Katkoviiva vastaa suurempaa vaimennusta.

20 • f i * · · *„ Kuviossa 2 on havainnollistettu vaimennuksen lisäämisen vaikutusta 1. vapausas- • · * i · · .1 teen lineaarisen mekaanisen systeemin dynaamiseen jäykkyyteen. Katkoviiva vas- * * * | taa suurempaa vaimennusta.

* * · • M · • · · .··*. 25 Kuviossa 3 on esitetty kaaviomainen leikkauskuva telasta 10. Tela 10 käsittää • · ··· telavaipan 11, jonka päihin on kiinnitetty akselitapit 12a, 12b. Tela 10 on tuettu j*. akselitappien 12a, 12b välityksellä laakeripesiin 13a, 13b. Tela 10 pääsee pyöri- .***; mään pituusakselinsa ympäri laakeripesien 13a, 13b suhteen. Akselitapin 12a, 12b • ·# ja laakeripesän 13a, 13b välisen kontaktin jousivakioita merkitään suureella kb.

‘!!!> 30 Laakeripesät 13a, 13b on tuettu koneen runkoon tai perustukseen joustavalla tu- • · • · · « ·· • ♦ • ·♦ • · 6 118482 ennalla eli välipaloilla 21a, 21b ja tämän joustavan tuennan jousivakiota merkitään viitemerkinnällä kf.

Kuviossa 4 on esitetty 2-vapausasteen malli telasta ja sen luennasta. Telavaipan 5 11 keskikohdan liikettä kuvaa ylempi massa m, jota jäljempänä kutsutaan primää- rimassaksi. Telavaipan 11 joustoa on merkitty jousivakiolla k2 ja telavaipan hä-viökerrointa on merkitty viitemerkinnällä η2. Laakeripesien 13a, 13b massaa kuvaa alempi massa mb ja tuennan yhteisvaikutusta kuvaavat jousivakio ki ja hä-viökerroin ηι. Jousivakio ki on siis kuviossa 3 esitettyjen jousivakioiden kb, kf ja 10 kg yhteisvaikutus. Primäärimassaan m kohdistuu ulkoinen sinimuotoinen voima F, joka voi muodostua esim. asiakasrullan leikkurin kantoielaan kohdistamasta voimasta.

Primäärimassan m taajuusvastefunktio kuviossa 4 esitetyn mallin tapauksessa on 15 seuraava: (p) = 1 __^/^(1 + /^) + 1 + 1172-mb/m(o)/ö}0)2 _ F k2 [l + i^2 ~(ω/ω0)2 Jk, / ^(\ + ίη2) + 1 + ϊη2-mb/m(colω0)2\-(\ + ϊη2)2 missä t 1 2 1 • · 1 * 20 ··· ^v • · · • » ω = kulmataajuus = 2nf, missä f on taajuus • · e · - : ω0 = J— . \ m • · · • · · · t ♦ • · • t 1

Keksinnön mukaisen ratkaisun lähtökohtana edellä esitetyssä yhtälössä on se, että: 25 a) kaikki muut suureet paitsi tuennan parametrit eli ki ja η i ovat tunnettuja .1. b) primäärimassan m häviökerroin η 2 on hyvin pieni (<0,02) käyttöolosuhteissa ja ···1 alimman ominaistaajuuden ± 10 % ympäristössä.

2 • · • ·· 7 118482 c) tuennan jäykkyys eli jousivakio ki on vähintään samaa kertaluokkaa kuin tela-vaipan jäykkyys eli jousivakio k2.

Keksinnön mukaisessa järjestelyssä määritetään tuennan parametrit siten, että te-5 lavaipan keskikohdan eli kuvion 4 tapauksessa primäärimassan dynaaminen jäykkyys saavuttaa maksimiarvon. Tämä on ekvivalenttia sen kanssa, että telavaipan keskikohdan eli kuvion 4 tapauksessa primäärimassan taajuusvastefunktion mak-simiamplitudi alimmalla ominaistaajuudella saavuttaa minimikohdan.

10 Perustulos on se, että jos ηι on selvästi eli ainakin 2-3 kertaa suurempi kuin η2, niin tuennan jäykkyydelle ki on olemassa optimaalinen arvo, jolla dynaaminen jäykkyys saavuttaa maksimin alimmalla ominaistaajuudella.

Kuviossa 6 on esitetty primäärimassan m taajuusvastefunktion maksimi alimmalla 15 ominaistaajuudella jäykkyyssuhteen ki/k2 funktiona. Laskennassa on käytetty arvoja mb/m = 0,05, ηι = 0,32 ja η2 = 0,001. Kuviosta nähdään, että optimaalinen tulos saavutetaan jäykkyyssuhteella noin 1. Vaste kasvaa nopeasti kun tuennan jäykkyyttä k! pienennetään tästä optimiarvosta ja vaste kasvaa toisaalta selvästi hitaammin kun tuennan jäykkyyttä ki kasvatetaan tästä optimiarvosta. Arvoilla 20 ki/k2 > 1 käyrän kulmakerroin määräytyy häviökertoimien suhteesta ηΙ/η2.

• « · ··· • · · • · * !*.*: Kuviossa 7 on esitetty tuennan häviökertoimen ηι vaikutus taajuusvastefunktion • · • ·*: maksimiin. Kuvan perusteella näyttää siltä, että tuennan häviökertoimen ηι vaiku- :#Γ: tus on pääosin eksponentiaalinen eli tuennan häviökertoimen kasvattaminen esim.

·*· 25 käyttämällä joustavaa materiaalia laakeripesien ja rungon välissä vaimentaa värähtelyä tehokkaasti. Käytetyt parametriarvot ovat samat kuin kuviossa 6.

·· • k • ·· ··* *·...* Käytännössä tilanne ei yleensä ole aivan näin hyvä, sillä tuennan kokonaisjous- •j’ toon ja häviökertoimeen pystytään vaikuttamaan vain rajoitetusti. Esim. telan tu- :'t (! 30 entajousto muodostuu akselitapin ja laakeripesän, laakeripesän ja perustuksen !*. t sekä perustuksen omasta joustosta. Helpoiten päästään vaikuttamaan laakeripesän ♦ • · 118482 s ja perustuksen väliseen joustoon, jolloin voidaan ajatella, että kolmen Saijassa olevan jousen yhteen jouseen tehdään muutos.

Syy edellä esitetyn kaltaiseen käyttäytymiseen selviää hyvin kun tutkitaan alinta 5 ominaismuotoa. Kuviossa 8 on esitetty amplitudit xi ja X2 alimmalla ominaismuodolla jäykkyyssuhteen ki/k2 funktiona. Kun tuennan jäykkyyttä ki pienennetään laakeripesien tuennan amplitudi xt kasvaa, jolloin suuren vaimennuksen omaava tuenta tuo alimpaan ominaismuotoon lisää vaimennusta. Kun kj on riittävän pieni lähes kaikki liike tapahtuu tuennassa eikä vaimennus enää kykene estämään amp-10 litudin kasvua. Absoluuttinen vaimennus on suoraan verrannollinen j äykkyyteen.

Edellä mainitun perusteella voidaan telan 10 keskikohdan dynaaminen jäykkyys alimmalla ominaismuodolla maksimoida mitoittamalla laakeripesien 13a, 13b ja koneen rungon tai perustusten väliin asennettujen välipalojen 21a, 21b jousivakio 15 ja häviökerroin edellä annettujen ohjeiden mukaisesti. Nämä välipalat 21a, 21b mitoitetaan siten, että laakeripesän ja rungon tai perustuksen välinen jousivakio on telan käyttöolosuhteissa alueella (kopt, max(5*kopt,0,5 GN/m)) ja häviökerroin on suurempi kuin 0,1 taajuusalueella, joka on ± 10 % laskettuna telan alimmasta ominaistaajuudesta. Kantotelaleikkurin tapauksessa välipalojen kuormitus vaihte- • * * : : 20 lee mm. paperirullien massan muuttumisen vaikutuksesta, mutta tämä vaikutus on • · * v * yleensä häviävän pieni laakeripesien kiinnitysruuvien aiheuttamaan kuormituk- • · * • V seen nähden.

• · • · · t · · • ·· ·

Laakeripesien 13a, 13b ja rungon välissä olevien välipalojen 21a, 21b lisäksi täy- • · · • · *···* 25 tyy myös laakeripesien 13a, 13b kiinnityspulttien kantojen alle asentaa joustavat välilevyt. Näiden ja pesän alle asennettavien välipalojen jousivakioiden summa on φ · jousivakio kf.

* · • · • * ·

Esimerkki laakeripesän ja perustuksen välisen tuennan mitoituksesta.

• · · 30 • * • · « · · • · 118482 9

Tarkastellaan kuviossa 5 esitettyä telaa, jonka vaipan leveys 1 on 10 m, vaipan ulkohalkaisija D on 1 m, vaipan sisähalkaisija d on 0,9 m, vaipan seinämän paksuus dl on 50 mm ja akselitappien pituus a on 150 mm. Sovittamalla telalle tehdyt moodimittaukset, jotka on tehty ennen välipalojen asennusta, kuvion 3 mukaiseen 5 telamalliin saadaan tuentaparametrille seuraavat arvot: kb = 1,87 GN/m kf = 4,5 GN/m kg =15 GN/m 10 r|b = 0 r|f= 0,087 missä % on akselitapin ja laakeripesän välisen kontaktin häviökerroin ja pf on laakeripesärt ja perustuksen välinen häviökerroin.

15

Telavaipan jousivakio voidaan laskea käyttäen FEM-laskentaa tai esim. Eulerin palkkimallista johdettavalla kaavalla: k - (2)

:T: ro“ (12a2 +6al+l2)l U

• ·· v : 20 ·· * * * * : .* missä E on telavaipan materiaalin kimmomoduli, I on vaipan hitausmomentti eli • · • · · : jäyhyysmomentti, 1 on vaipan pituus ja a on akselitappien pituus. Teräksen kim- • · · - *·"* momoduli on 200 kN/mm2 eli 200 GN/m2 ja vaipan hitausmomentti I voidaan • · ’ · · · ’ laskea seuraavasta kaavasta: 25 • * • · • · · ;···: / = ^(D*-rf4) (3) 54 • · · ® · · · ·* ·...· Sijoittamalla arvot D = 1 m ja d = 0,9 m edellä esitettyyn kaavaan (3) saadaan ·*·., vaipan hitausmomentiksi: • · 1 1 8482 ίο I = 0,0169 m4

Sijoittamalla arvot E = 200 GN/m2,1 = 0,0169 m4, a = 0,15 m ja 1 = 10 m edellä 5 esitettyyn kaavaan (2) saadaan telavaipan jousivakioksi: kroii = 0,15 GN/m.

Sijoittamalla arvot kron = 0,15 GN/m, kb = 1,87 GN/m ja kg = 15 GN/m edellä 10 esitettyyn kaavaan (1) saadaan laakeripesien ja rungon väliin asennettavien välipalojen optimaaliseksi jousivakioksi: kopt = 0,08 GN/m.

15 Rajoiksi (kopt, max(51kopt, 0,5 GN/m)) saadaan (0,08,0,5) GN/m.

Edellä on esitetty ainoastaan eräitä keksinnön edullisia suoritusmuotoja ja alan ammattimiehelle on selvää, että niihin voidaan tehdä lukuisia modifikaatioita oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

20 • · « • · · • · · • · · *· · • · · • ® • · • » • · · • · · ··· · • · · • · · * 1 · • · · • · • · · • · • · ♦ ·1 • · • · * · « « • · · #··· ··· • 1 • · ··· • ♦ · • « • ·· m

Claims (3)

118482 11 1. Järjestely telan värähtelyjen vaimentamiseksi, joka paperi- tai kartonkikoneen tela 5 on tuettu päistään pyöiivästi laakeripesissä oleviin laakereihin ja jotka laakeripesät on tuettu koneen runkoon tai perustukseen joustavilla välipaloilla, tunnettu siitä, että välipalojen jousivakio on välillä (kopt, max(5*kopt, 0,5 GN/m)) ja häviökerroin on suurempi kuin 0,1 telan normaaleissa toimintaolosuhteissa taajuusalueella, joka on ±10 % laskettuna telan alimmasta ominaistaajuudesta, jolloin optimaalinen välipalan 10 jousivakio kopt lasketaan seuraavasta kaavasta: J_ = _2___1___1_ k opt kroll missä kroii on telarungon jousivakio, kb on akselitapin ja laakeripesän välisen kontak-15 tin j ousivakio j a kg on laakeripesän alla olevan perustuksen jousivakio. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäqestely, tunnettu siitä, että jäi] estelyä sovelletaan paperi- tai kartonkikoneen pituusleikkurin kantotelaan. *·· • * · • · · ·«· V : 20 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäijestely, tunnettu siitä, että jäijestelyä sovelle- ***** : .* taan paperi- tai kartonkikoneen rullaimen rullaustelaan. * · * · · I · *·· · * · · • * · *·· ·*· • * • · ··· *· • · • ·* • · · • · * · ··· ··· ·*·· • · · « * · ··· 1 • · « · • ♦· 12 118482

1. Arrangemang för att dämpa vibrationer i en vals, vilken vals i en pappers- eller kartongmaskin är stödd ffän sinä ändar roterbart medelst lager i lagerhus och vilka 5 lagerhus är stödda vid maskinens ram eller fundament medelst mellanlägg av ett elastiskt material, kännetecknat av att mellanläggens fjäderkonstant är i omradet (kopt, max(51 2kop,, 0,5 GN/m)) och förlustkonstanten är större än 0,1 i valsens normala operationsbetingelser inom ett frekvensomräde som är ±10 % räknat fran valsens lägsta egenfrekvens, varvid den optimala elasticitetskonstanten kopt hos mellanläggen 10 beräknas ur följande ekvation: 1 _ 2___1___1_ Kp, Kot, K kg där kron betecknar valsramens fjäderkonstat, kb betecknar fjäderkons täten mellan 15 axeltappen och lagerhuset och kg betecknar fjäderkonstaten för fundamentet under lagerhuset. • φ 1 v‘

·’ 2. Arrangemang enligt krav 1, kännetecknat av att arrangemanget appliceras pä en • · · : bärvals i en rullskärmaskin i en pappers- eller kartongmaskin. ·1 · ϊ .1 20 φ · :.ϊ

: 3. Arrangemang enligt krav 1, kännetecknat av att arrangemanget appliceras pä en • · · * · ϊ · 1 rullvals i en rullstol i en pappers- eller kartongmaskin. • · • m m ♦ · ·» • · • 3 ·1· • · • · • · · • • Φ · • φ Φ Φ·Φ •Φ • Φ Φ Φ 2 Φ·Φ • Φ m φ 1 φ φ Φ φ Φφφ φ * φ Φ 3