FI121752B - Laitteisto ja menetelmä kuiturainan käsittelynipin ajettavuuden hallitsemiseksi - Google Patents
Laitteisto ja menetelmä kuiturainan käsittelynipin ajettavuuden hallitsemiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI121752B FI121752B FI20095766A FI20095766A FI121752B FI 121752 B FI121752 B FI 121752B FI 20095766 A FI20095766 A FI 20095766A FI 20095766 A FI20095766 A FI 20095766A FI 121752 B FI121752 B FI 121752B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- hydraulic
- roller
- damping force
- external
- nip
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21G—CALENDERS; ACCESSORIES FOR PAPER-MAKING MACHINES
- D21G1/00—Calenders; Smoothing apparatus
- D21G1/0073—Accessories for calenders
- D21G1/008—Vibration-preventing or -eliminating devices
Landscapes
- Paper (AREA)
- Treatment Of Fiber Materials (AREA)
- Preliminary Treatment Of Fibers (AREA)
Description
LAITTEISTO JA MENETELMÄ KUITURAINAN KÄSITTELYNIPIN AJETTAVUUDEN HALLITSEMISEKSI
KEKSINNÖN ALA 5
Keksintö liittyy kuiturainan käsittelynipin ajettavuuden hallitsemiseen. Erityisesti, mutta ei pelkästään, keksintö liittyy kuiturainakoneen nippivärähtelyn vaimentamiseen.
10 KEKSINNÖN TAUSTA
Värähtely kuiturainakoneen nipeissä haittaa paperikoneen ajettavuutta. Esimerkiksi kalanterissa nippivärähtely aikaansaa kuiturainaa puristavien telojen ja/tai hihnojen ja/tai kuiturainaradan muokkautumista. Muokkautuminen ilmenee 15 telan ja/tai hihnan ja/tai kuiturainan pinnassa näkyvinä radan poikkisuuntaisina juovina.
Nippivärähtely on luonteeltaan epästabiilia ja itseherätteistä. Värähtelyn aikaansaaman kuiturainan käsittelyelimen kuten telapinnan tai hihnapinnan tai 20 radan muokkautuminen nipissä toimii lisäherätteenä, kun kuiturainan käsittelyelimen pinta tai rata saapuu uudelleen saman kuiturainan käsittelylaitteen toiseen nippiin, esimerkiksi kalanteritelaston toiseen nippiin. Kuiturainan käsittelyelimen pinnoitteen kuten telapinnoitteen ollessa kyseessä muokkautuneen pinnoitteen saapuminen uudelleen samaan nippiin voi toimia lisäherätteenä.
O
o 25 Edellä selostettua muokkautumista tapahtuu kuiturainan käsittelylaitteen kuten c\i kalanteritelaston ominaistaajuuksilla, koska näillä taajuuksilla värähtelyherkkyys i oo on suurimmillaan.
0
CC
Kalanteritelaston värähtelyherkkyyteen on voitu vaikuttaa kehittämällä uusia 30 telapinnoitteita ja estämällä telojen pyörimistaajuuksien ja telaston o ominaistaajuuksien synkronoitumista. Synkronoitumista on pyritty estämään 0X1 muuttamalla kalenterin nopeutta tai vaikuttamalla kalanteritelojen 2 ominaistaajuuksiin. Ominaistaajuuksia voidaan muuttaa mm. telojen tuennan jäykkyyttä muuttamalla ja nippikuomnaa säätämällä.
Telan värähtelyä on pyritty estämään vaimennuksella. Vaimennusta on toteutettu 5 erilaisilla massavaimentimilla, joilla on haluttu vaikuttaa värähtelysysteemin ominaistaajuuteen. On tehty myös adaptiivisia vaimentimia, joiden ominaistaajuutta voidaan säätää muuttuvien olosuhteiden mukaan.
Julkaisussa EP1275776A1 on esitetty kalanteri, jossa joustavapintaista telaa 10 siirretään telaston puristustason suhteen sivusuunnassa.
Julkaisussa FI117566B on esitetty menetelmä, jossa hydraulisella toimilaitteella tuetun telan ominaistaajuutta muutetaan muuttamalla hydraulijärjestelmän nestetilavuutta ainakin 5% hydraulijärjestelmän kokonaisnestetilavuudesta.
15
YHTEENVETO
Keksinnön erään ensimmäisen näkökohdan mukaan toteutetaan laitteisto nipin ajettavuuden hallitsemiseksi, jonka nipin muodostavat väliinsä ensimmäinen tela ja 20 toinen kuiturainan käsittelyelin, joka on tela tai hihna, ja ensimmäinen tela on tuettu sen päissä olevista akseleista laakeripesien välityksellä runkoon. Laitteisto käsittää - hydraulisen toimilaitteen kuten hydraulisylinterin, joka on sovitettu tuottamaan ensimmäisen telan tuentapisteeseen tuentapisteen värähtelyn o o 25 liikenopeudelle vastakkaissuuntaista ulkoista hydraulista vaimennusvoimaa, c\j ja i g - hydraulisen pulssigeneraattorin, jonka painepuoli on paineyhteydessä x hydraulisen toimilaitteen paineelliseen sylinteriosaan tai painelinjaan,
CL
ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman taajuuden säätämiseksi 30 vaikuttamaan liikenopeudelle vastakkaisessa vaiheessa.
σ> o o C\1
Keksinnön erään toisen näkökohdan mukaan toteutetaan laitteisto nipin ajettavuuden hallitsemiseksi, jonka nipin muodostavat väliinsä ensimmäinen tela ja 3 toinen kuiturainan käsittelyelin, joka on tela tai hihna, ja ensimmäinen tela on tuettu sen päissä olevista akseleista laakeripesien välityksellä runkoon. Laitteisto käsittää - hydraulisen toimilaitteen kuten hydraulisylinterin, joka on sovitettu 5 tuottamaan ensimmäisen telan tuentapisteeseen tuentapisteen värähtelyn liikenopeudelle vastakkaissuuntaista ulkoista hydraulista vaimennusvoimaa, ja - piezotoimisen hydraulilaitteen, joka on yhdistetty hydraulisen toimilaitteen kanssa paineyhteyteen ulkoisen hydraulisesti tuotettavan vaimennusvoiman 10 taajuuden ja/tai amplitudin säätämiseksi vaikuttamaan liikenopeudelle vastakkaisessa vaiheessa.
Joidenkin suoritusmuotojen mukaan laitteisto käsittää - ensimmäisen telan tuentapisteeseen järjestetyn nippivärähtelyn 15 liikenopeuden mittauslaitteen, - ensimmäisen telan pyörimisen vaihekulman mittauslaitteen, - ensimmäisen telan tuentapisteeseen liikenopeudelle vastakkaissuuntaista ulkoista vaimennusvoimaa tuottavan hydraulisen toimilaitteen kuten hydraulisylinterin, 20 - ulkoisesti hydraulisesti tuotettavan vaimennusvoiman mittauslaitteen, - hydraulisen pulssigeneraattorin, joka on yhdistetty hydraulisen toimilaitteen painelinjaan, ulkoisen hydraulisesti tuotettavan vaimennusvoiman taajuuden säätämiseksi vaikuttamaan liikenopeudelle vastakkaisessa vaiheessa.
o δ 25
(M
c\j Edullisesti laitteiston käsittämä hydraulinen pulssigeneraattori, joka on yhdistetty i g hydraulisen toimilaitteen kanssa paineyhteyteen ulkoisen hydraulisesti tuotettavan x vaimennusvoiman taajuuden ja/tai amplitudin säätämiseksi vaikuttamaan
CL
liikenopeudelle vastakkaisessa vaiheessa, käsittää pyörimisnopeudeltaan 30 säädettävän pyöritettävän venttiilikaran ja venttiiliulostuloja, jotka ovat venttiilikaraa o pyöritettäessä sulkeutuvia ja avautuvia vaimennusvoiman taajuuden säätämiseksi.
(M
4
Edullisesti vaimennusvoimaa tuottava hydraulisylinteri on sama hydraulisylinteri, joka on sovitettu muodostamaan nipin nippipaine.
Edullisesti laitteisto käsittää hydraulisen pulssigeneraattorin käsittämien 5 ulostulojen kuristuksen tai kuristimen mainituista ulostuloista ulos johtavassa hydraulinestelinjassa vaimennusvoiman amplitudin säätämiseksi.
Edullisesti laitteisto käsittää piezotoimisen hydraulilaitteen, joka on yhdistetty hydraulitoimilaitteen kanssa paineyhteyteen ulkoisen hydraulisesti tuotettavan 10 vaimennusvoiman taajuuden ja/tai amplitudin muuttamiseksi.
Edullisesti laitteisto käsittää värähtelyliikkeen nopeuden mittaukseen soveltuvan mittausanturin, joka on kiinnitetty ensimmäisen telan tuentapisteeseen, edullisesti laitteisto käsittää laakeripesään kiinnitetyn kiihtyvyysanturin.
15
Edullisesti laitteisto käsittää ensimmäisen telan pyörimisliikkeen vaihekulman määrittämiseen soveltuvan vaihekulma-anturin, edullisesti ensimmäisen telan päähän kiinnitetyn pulssianturin.
20 Edullisesti laitteisto käsittää ulkoisen vaimennusvoiman mittauksen, joka käsittää paineanturin sylinterin paineen mittausta varten tai voima-anturin ensimmäisen telan tuentapisteeseen vaikutettavan voiman mittausta varten tai venymämittausanturin tuentarakenteen venymän mittausta varten.
o δ 25 Keksinnön erään kolmannen näkökohdan mukaan toteutetaan menetelmä nipin
(M
c\j ajettavuuden hallitsemiseksi, jonka nipin muodostavat väliinsä ensimmäinen tela ja i g toinen kuiturainan käsittelyelin, joka on tela tai hihna, ja ensimmäinen tela on x tuettu sen päissä olevista akseleista laakeripesien välityksellä runkoon.
CL
Menetelmässä:
CD
30 - tuotetaan ensimmäisen telan tuentapisteeseen hydraulisella toimilaitteella o kuten hydraulisylinterillä ulkoista vaimennusvoimaa, joka on tuentapisteen C\1 värähtelyn liikenopeudelle vastakkaissuuntaista, - säädetään hydraulisen toimilaitteen paheelliseen sylinteriosaan tai 5 painelinjaan yhdistetyllä hydraulisella pulssigeneraattorilla ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman taajuutta vaikuttamaan liikenopeudelle vastakkaisessa vaiheessa.
5 Joidenkin suoritusmuotojen mukaan menetelmässä: - mitataan ensimmäisen telan tuentapisteestä nippivärähtelyn liikenopeutta, - mitataan ensimmäisen telan pyörimisen vaihekulmaa, - tuotetaan ensimmäisen telan tuentapisteeseen hydraulisella toimilaitteella kuten hydraulisylinterillä ulkoista vaimennusvoimaa, joka on liikenopeudelle 10 vastakkaissuuntaista, - mitataan ulkoista hydraulisesti tuotettua vaimennusvoimaa, - säädetään hydraulisen toimilaitteen painelinjaan yhdistetyllä hydraulisella pulssigeneraattorilla ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman taajuutta vaikuttamaan liikenopeudelle vastakkaisessa vaiheessa.
15
Edullisesti ulkoinen vaimennusvoima tuotetaan aktiivisesti mittaamalla ensimmäisen telan tuentapisteen liikeamplitudia ja säätämällä vaimennusvoiman amplitudia vaimennustehon maksimoimiseksi.
20 Edullisesti ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman taajuutta säädetään muuttamalla hydraulisen pulssigeneraattorin venttiilikaran pyörimisnopeutta, joka hydraulinen pulssigeneraattori käsittää pyöritettävän ja venttiiliulostuloja pyöritettäessä sulkevan ja avaavan venttiilikaran.
o 0 25 Edullisesti ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman amplitudia säädetään c\j muuttamalla hydraulisen pulssigeneraattorin käsittämien ulostulojen kuristusta tai i g mainituista ulostuloista tankkiin johtavan tankkilinjan kuristusta.
CC
CL
Edullisesti ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman mittaamiseksi 30 mitataan hydraulisylinterin painetta tai mitataan hydraulisylinterin ensimmäisen o telan tuentapisteeseen vaikuttamaa voimaa tai mitataan ensimmäisen telan
C\J
tuentarakenteen venymää.
6
Edullisesti yhtä vaimennusvoiman taajuuskomponenttia säädetään kerrallaan.
Edullisesti mittaukset vaimennusvoiman säätöä varten tehdään keskiarvoistamalla liikenopeuden, vaihekulman ja voiman mittauksista telan pyörimistaajuuden 5 monikertakomponentteja, kunnes niiden vaihtelu on riittävän pientä.
Edullisesti vaimennustehoa maksimoidaan optimointialgoritmin avulla käyttäen parametreinä vaimennusvoiman vaihekulmaa ja amplitudia, joka vaimennusteho on vaimennusvoiman ja värähtelyn liikenopeuden tulo. Edullisesti käytetään 10 optimointialgoritmina Newtonin iteraatiota tai gradienttihakualgoritmia.
Joidenkin edullisten suoritusmuotojen mukaan menetelmässä lisäksi muutetaan hydraulitoimilaitteen kanssa paineyhteyteen järjestetyn piezotoimilaitteen avulla hydraulitoimilaitteella tuotettavan vaimennusvoiman taajuutta ja/tai amplitudia.
15
Esillä olevan keksinnön eri suoritusmuotoja kuvataan tai on kuvattu vain keksinnön jonkin tai joidenkin näkökohtien yhteydessä. Alan ammattimies ymmärtää, että keksinnön jonkin näkökohdan mitä tahansa suoritusmuotoa voidaan soveltaa keksinnön samassa näkökohdassa ja muissa näkökohdissa yksinään tai 20 yhdistelmänä muiden suoritusmuotojen kanssa.
KUVIOIDEN LYHYT ESITTELY
Keksintöä kuvataan nyt esimerkinomaisesti viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: δ 25
(M
c\i kuvio 1 esittää kaksitelaista kalanteria kuvattuna sivulta; i g kuvio 2 esittää kaavallisesti kuvion 1 ylätelaa värähtelijänä; x kuvio 3 esittää kaavioilisesti kuvion 1 nippitelojen poikkileikkauksia;
CL
kuviot 4 ja 5 esittävät kaavallisesti eräitä järjestelyjä kuvion 1 kalenterin 30 nippivärähtelyn vaimentamiseksi; o kuvio 6 esittää kaavioi lisesti erään hydraulisen pulssigeneraattorin C\] poikkileikkausta; ja kuvio 7 esittää kuvion 6 pulssigeneraattoria leikattuna pituussuunnassa.
7
YKSITYISKOHTAINEN SELITYS
Seuraavassa selostuksessa samanlaisilla viitemerkinnöillä tarkoitetaan saman 5 kaltaisia osia. On huomattava, että esitettävät kuviot eivät ole kokonaisuudessaan mittakaavassa, ja että ne lähinnä palvelevat vain keksinnön suoritusmuotojen havainnollistamistarkoitusta.
Kuvio 1 esittää kalenteria 1, jonka alatela 2 ja ylätela 3 muodostavat väliinsä 10 kuiturainaa W kalanteroivan nipin N1. Kalanterin 1 runkoon 5 on kiinnitetty nivelien 6 ympäri kääntyviksi laakeroidut kannatus-ja kuormitusvarret 7, joihin alatela 2 on tuettu pyörivästi molemmissa päissä olevista akseleistaan laakeripesien 4 välityksellä. Alatelaa 2 voidaan liikuttaa kannatus- ja kuormitusvarsien 7 varaan tuettuna nipin N1 sulkemiseksi ja avaamiseksi sekä alatelan 2 kuormittamiseksi 15 sen yläpuolella olevaa ylätelaa 3 vasten. Ylätela 3 on tuettu pyörivästi molemmissa päissä olevista akseleistaan laakeripesien 8 välityksellä jäykästi runkoon 5 kiinnitettyihin kannatusosiin 9. kalanterin 1 ajon aikana ala- ja ylätela ovat nippikosketuksessa, jolloin nipin N1 välistä johdettua kuiturainaa W kalanteroidaan. Kalanterin 1 runkoon 5 on kiinnitetty hydrauliset toimilaitteet 10, 20 joilla alatelaa 2 tuetaan ja liikutetaan kannatus- ja kuormitusvarsien 7 varassa.
Hydraulisena toimilaitteena voidaan käyttää hydraulisylinteriä 10. Hydraulinen toimilaite voi vaikuttaa laakeripesään tai esimerkiksi telaa kannattavaan ja kuormittavaan kannatus- ja kuormitusvarteen. Kuviossa 1 sylinterin 10 o 25 männänvarsi 11 vaikuttaa laakeripesään 4 ja voi olla kiinnitetty kannatus- ja c\i kuormitusvarteen 7 tai laakeripesään 4 tavalla, joka mahdollistaa kannatus- ja i oo kuormitusvarren 7 liikkeen. Alatelaan 2 kohdistuvaa kuormitusta voidaan säätää
O
x muuttamalla sylinteriosassa 12 olevan hydraulinesteen painetta p. Kumpikin hydraulisylinteri 10 voi olla kytketty omaan erilliseen hydraulipiiriin, jolloin 30 sylinterien 10 kuormitusta voidaan säätää toisistaan riippumatta.
05 o o
CM
Mikäli kalanterin 1 ajon aikana jommankumman telan pyörimistaajuus tai sen monikerta osuu kalanterin 1 ominaistaajuudelle tai sen lähelle, syntyy haitallisia 8 värähtelyjä. Värähtelyjen rajoittamiseksi nipin N1 kriittisellä kohdalla, jossa värähtely on suurimmillaan kuiturainan prosessointia haittaavaa, värähtelymuotoa muutetaan pienemmäksi. Tällöin nippiin osallistuvan telan tuentapisteessä laakeripesässä värähtelyä saa edelleen esiintyä. Edullisesti nippiin N1 osallistuvan 5 telan laakerituentaa voidaan muuttaa joustavammaksi. Joustava laakerituenta voidaan toteuttaa asentamalla joustavaa materiaalia esimerkiksi kumia tai polymeerimateriaalia tuennan yhteyteen. Joustavalla tuennalla voidaan absorboida liike-energiaa ja värähtelyä.
10 Kuviossa 2 on esitetty kaavioilisesti kuvion 1 kalanteria 1 ja ylätelaa 3 värähtelyjärjestelmänä, jossa nopeudella x värähtelevään massaan 3,m vaikutetaan ulkoisella voimalla F. Kuviossa 2 ulkoisen voiman F suunta on alaspäin ja nopeuden x suunta on ylöspäin. Värähtelyn vaimentamiseksi ulkoista voimaa F tuotetaan liikenopeudelle x vastakkaiseen suuntaan.
15 Värähtelyjärjestelmässä 1 massan m tuennoilla 3’ on jousivakio k ja vaimennus c.
Värähtelyjärjestelmän sisäinen vaimennusvoima Fc on järjestelmän vaimennuksen c ja liikenopeuden x tulo seuraavan yhtälön mukaisesti:
Fc = c x (1) 20
Kuvion 2 värähtelyjärjestelmänä on havainnollistettu kuvion 1 kalanterirakennetta 1, jossa pyörimistaajuudella T pyörivä tela 3 on tuettu kummastakin päästään joustavalla tuennalla 3’. Joustava tuenta 3’ käsittää esimerkiksi telan 3 akselin o tuennan laakeripesän 8 välityksellä kalanterin 1 runkoon 5,9. Joustavalla tuennalla ^ 25 3’ on kuvion 2 esimerkissä jousivakio k ja vaimennus c, ja telalla 3 on värähtelevä massa m. Telan 3 eri päissä olevien joustavien tuentojen ei välttämättä tarvitse o olla samanlaiset, vaan tuennoilla voi olla erilainen jousivakio ja/tai vaimennus.
X
CC
Q_ co Kuviossa 3 on esitetty kaavallisesti kuvion 1 kalanterin 1 nippitelojen
CO
!λ 30 poikkileikkauksia ja esimerkinomaisesti telan 3 poikkileikkauksen geometriaa 3a.
O) o Kalanterin 1 tela 3 ja sen alapuolinen tela 2 muodostavat väliinsä nipin N1. Tela 3 on ympyrämäisyysprofiililtaan 3a aaltomainen. Pyöritettäessä telaa 3, telan 3 nippiin N1 (suunnassa Θ = 180°) kohdistama puristusvaikutus vaihtelee, koska 9 telan 3 säteen arvo nipin N1 suuntaan vaihtelee telan 3 pyörimisen vaihekulmasta Θ riippuen. Telan 3 vaihekulmassa Θ = 180° telan 2 säde nipin N1 suuntaan on r. Kuvion 3 esimerkissä telan 3 yhden pyörähdyksen aikana telan säteen r arvo vaihtuu kasvavasta pienenevään seitsemän kertaa, jolloin nippiin N1 voi syntyä 5 telan 3 ympyrämäisyysprofiilista 3’ johtuen seitsemänkertainen värähtelytaajuus f verrattuna pyörimistaajuuteen fi. Telalla 3 voi olla esimerkiksi 44 aaltoa käsittävä ympyrämäisyysprofiili 3a, jolloin ajettaessa prosessia nopeudella 1200 m/min (20 m/s) halkaisijaltaan 700 mm telalla 3, telan pyörimistaajuudeksi fi tulee 9 Hz, ja värähtelytaajuudeksi f voi muodostua 44 kertaa 9 Hz eli noin 400 Hz. 10 Luonnollisesti nipin värähtelytaajuuteen vaikuttaa muitakin suureita, kuten toisenkin nippitelan 2 ympyrämäisyysprofiili ja nipissä kalanteroitava raina W. Tyypillisesti värähtely nipissä N1 synkronoituu tietylle taajuudelle, mikä osaltaan johtuu telojen ns. pehmeiden pinnoitteiden muokkautumisesta. Vastaavasti värähtelyä ja värähtelyn synkronoitumista voi tapahtua myös useamman kuin 15 kahden telan muodostamissa värähtelyjärjestelmissä, mutta esittämisen yksinkertaistamisen vuoksi esimerkkinä on käytetty kaksitelaista kalanteria.
Rakenteen tietyssä pisteessä saavutettu vaimennusteho P on huipussaan, kun tässä pisteessä värähtelyliikkeen nopeuden xja ulkoisen vaimennusvoiman F tulo 20 saavuttavat miniminsä, P = vaimennusvoiman F tekemä työ/jakso, T = jaksonaika:
T
P = f F x dt (2) 0
Vaimennusteho P ei maksimoidu maksimaalisella ulkoisella vaimennusvoimalla F,
? vaan liian suuri vaimennusvoima F rajoittaa liikeamplitudia. Vaimennusvoimalla F
o
™ on siis tietty optimi värähtelyjärjestelmän suurimman vaimennustehon P
C\l V 25 aikaansaamiseksi.
00 o
X
£ Vaimentavaa ulkoista voimaa F syötetään ajan funktiona F(t). Pyörivää telaa 3 § vaimennettaessa syötettävä ulkoinen voima F on värähtelytaajuuden f ja S vaihekulman Θ funktio: o ° 30 F = F(t) = F(f,0) (3) 10 Värähtelytaajuus f tunnistetaan haitallisesta värähtelystä kalanteria ajettaessa. Värähtelytaajuus f voidaan mitata pyörivästä telasta 3, esimerkiksi telan 3 laakeripesään 8 kiinnitetyllä kiihtyvyysanturilla 15. Haitallinen värähtelytaajuus f on tunnettu esimerkiksi barring-taajuutena. Telan 3 pyörimisen vaihekulmaa Θ 5 voidaan mitata telan 3 akseliin yhdistetyllä vaihekulman määrittämiseen soveltuvalla vaihekulma-anturilla 16 kuten pulssianturilla.
Kun halutaan maksimoida vaimentava teho P, ulkoisen vaimennusvoiman amplitudia ja vaihekulmaa säädetään siten, että em. vaimennusteho maksimoituu 10 (termin P minimi).
F(t) = A sin (ujt + Θ) (4)
T
P(A, Θ ) = /F(t) X dt (5) 0 A0pt, 0 opt [ V δ,ε =$ P(A0pt, Θ opt) *· P(Aopt δ j 0 opt + ε)] (6) 15 -F(f,0) x = c x (7)
Kalanterin 1 ulkoinen vaimennusvoima F tuotetaan aktiivisesti. Telan 3 tuentapisteen liikeamplitudia mitataan ja vaimennusvoimaa F säädetään siten, että vaimennusteho P saavuttaa maksiminsa.
20
Ulkoista vaimennusvoimaa F tuotetaan telan 3 tuentapisteeseen kuten laakeripesään 8 toimilaitteella, joka kykenee tuottamaan merkittäviä voima- ° amplitudeja nipin N1 värähtelytaajuuksilla f. Nipin värähtelytaajuusalue on luokkaa o
^ 100 - 1000 Hz. Nipin N1 värähtelyyn vaikutetaan aktiivisesti ulkoista voimaa F
(M
T 25 tuottavalla laitteistolla, jolla imetään värähtelyenergiaa värähtelyjärjestelmästä.
00 ° Aktiivisesti ulkoista voimaa F tuottavana laitteistona voidaan käyttää
X
£ hydraulijärjestelmää 19, 19’, jollainen käsittää hydraulisen toimilaitteen 10 kuten § hydraulisylinterin 10 ja hydraulisen pulssigeneraattorin 21, joka käsittää pyörivän g karan 29. Hydraulisen pulssigeneraattorin 21 avulla voidaan muuttaa ° 30 hydraulisylinterin 10 tuottaman voiman F taajuutta ja amplitudia.
11
Seuraavassa on kuvioiden 4 ja 5 avulla havainnollistettu eräiden suoritusmuotojen mukaisia kalanterin 1 nippivärähtelyn vaimentamistapoja takaisinkytkettyjen hydraulijärjestelmien 19 (kuvio 5) ja 19’ (kuvio 6) avulla.
5 Nippivärähtelyn vaimennuslaitteistoissa mitataan voimaa F voimanmittauksella 17, joka voi perustua sylinterin 10 paineen mittaukseen (esim. sylinteriosasta 12) tai voiman mittaukseen (esim. männän 11 ja laakeripesän 4 välistä) tai tuentarakenteen venymiä (esim. kannatus-ja kuormitusvarren 7 venymiä).
10 Nippivärähtelyn vaimennuslaitteistoissa mitataan telan 2 tuentapisteen liikenopeutta x vaimennustehon P mittaamiseksi nipissä N1. Värähtelyliikkeen nopeutta x värähtelyjärjestelmässä mitataan kiihtyvyysanturilla 13, jollaiseksi soveltuu esimerkiksi teollinen kiihtyvyysanturi. Kiihtyvyysanturi 13 voi olla kiinnitetty telan 2 laakeripesään 4. Kiihtyvyysanturin 13 absoluuttinen tarkkuus ei 15 ole sovelluksen kannalta tärkeää, koska säädön kannalta etsitään maksimivaimennusta riippumatta kiihtyvyysanturin 13 kalibroinnista.
Telan 2 pyörimisen vaihekulmaa Θ ja pyörimistaajuutta fi mitataan telan 2 akseliin yhdistetyllä pulssianturilla 14.
20
Voimanmittauksella 17 saatu mittaustieto voimasta F ja kiihtyvyysanturin mittaustieto värähtelyn liikenopeudesta x kerrotaan kertoimessa 18 ja integroidaan jaksonajan yli, jolloin saadaan takaisinkytkentä y(t) siitä, kuinka hydraulisella 0 toimilaitteella 10,21 syötetty vaimennusteho on vaikuttanut.
δ OR
CM
£! Ohjaus u(t) on kalanterin/nipin kuormitussäätö, joka toimii hitaalla nopeudella.
00 o
Vaimennussäätöä varten voidaan tehdä keskiarvoistamalla mittaussignaaleista Q_ <0 telan pyörimistaajuuden T monikertakomponentteja, kunnes niiden vaihtelu on
CO
30 riittävän pientä. Tämä menetelmä tunnetaan nimellä STA (syncronized time σ> § averaging). Vaimennussäädössä on kaksi parametria, kompensointivoiman
CM
vaihekulma ja amplitudi. Säätö voidaan toteuttaa tavallisilla optimointialgoritmeilla, esimerkiksi Newtonin iteraatiolla tai gradienttihakualgoritmeilla. Newtonin 12 iteraatiota käytettäessä hetkelliseen toimintapisteeseen tehdään muutos ja vasteen muutoksen avulla määritetään seuraavan muutosaskeleen suuruus.
Vaimennussäätömenetelmässä ulkoisen kompensointivoiman F vaihekulma 5 säädetään siten, että vaimennusteholle haetaan maksimia tai vaimennusteho maksimoituu. Tällöin voima F voi vaikuttaa myös tuennan jäykkyyttä pienentävästi, jolloin suurempi osa liike-energiasta siirtyy vaimennettavaan pisteeseen. Vaimennusvoiman amplitudia kasvatetaan kunnes vaimennusteho saavuttaa maksiminsa.
10
Yhtä hydraulista pulssigeneraattoria 21 käytettäessä voidaan säätää vain yhtä taajuuskomponenttia kerrallaan. Tämä komponentti voidaan valita esimerkiksi suurimman värähtelyspektrin komponentin mukaan. Pyörivä kara 29 säädetään esimerkiksi servomoottorilla M pyörimään synkronissa telan pyörimisen kanssa ja 15 vaihekulma säädetään optimoinnin avulla kuten edellä on selostettu.
Käytettäessä sähköistä toimilaitetta kuten kuvion 5 piezotoimilaitetta 24 vaimennussäädöllä voidaan toteuttaa takaisinkytketyn säätöluupin ohjaus usealle taajuuskomponentille kerrallaan. Tällöin ohjaussilmukassa suoritetaan useita 20 optimointisilmukoita kerrallaan. Silmukat voivat olla toisistaan riippumattomia, koska eri taajuudet vaikuttavat toisistaan riippumatta.
Kuvioissa 4 ja 5 telatuennassa käytettävän hydraulisylinterin 10 painevastetta kasvatetaan hydraulisella pulssigeneraattorilla 21. Hydraulisylinteriin 10 johtaa o 25 säädettävästä painelähteestä 20 ensimmäinen painelinja 20’. Eräs hydraulinen c\j pulssigeneraattori 21 on esitetty kuvioissa 6 ja 7. Pulssigeneraattorin 21 i g paineenpuoleinen sisääntulo 25 on yhdistetty toisen painelinjan 21’ välityksellä x ensimmäiseen painelinjaan 20’. Pulssigeneraattorilta 21 johtaa ulostulon 26 kautta tankkilinja 23’ tankkiin 23. Tankkilinja 23’ on varustettu kuristimella 22, jolla 30 voidaan muuttaa tankkilinjan 23’ virtauksen kuristusta. Pulssigeneraattorin 21 o avulla voidaan saavuttaa useiden satojen Flertzien painevasteita.
C\J
Pulssigeneraattorin 21 läpivirtaus voidaan järjestää vähäiseksi, eikä se alenna ensimmäisen painelinjan 20’ painetta p.
13
Kuviossa 5 takaisinkytketty hydraulijärjestelmä 19’ käsittää (erona kuvion 4 hydraulijärjestelmään 19) hydraulisen pulssigeneraattorin 21 lisäksi piezotoimilaitteen 24, jolla hydraulisylinterin 10 painevastetta voidaan kasvattaa 5 hydraulisen pulssigeneraattorin 21 lisäksi. Piezotoimilaite 24 kykenee tuottamaan useiden satojen Hertzien taajuisen voimavaihtelun. Piezotoimilaitteen 24 avulla voidaan muuttaa hydraulisylinterin 10 tuottaman voiman F taajuutta ja amplitudia.
Piezotoimilaite 24 voi olla integroitu hydraulisylinteriin 10. Piezotoimilaitteen 10 integroiminen hydraulisylinteriin 10 voi vähentää hydraulisten pulssien vaimenemista hydraulinestekanavistossa. Kuviossa 5 hydraulisylinteri 10 käsittää paineessa p olevan sylinteriosan 12 ja sylinteriosasta 12 joustavalla paineherkällä seinällä 12” erotetun painekammion 12’. Painekammio 12’ on järjestetty paineyhteyteen piezotoimilaitteen 24 kanssa kolmannella paineputkella 24’. 15 Normaalitilassa piezotoimilaite 24 järjestetään olemaan passiivinen puristusjännityksen alaisena siten, että painekammiossa 12’ vallitsee hydraulinesteen paine p. Piezotoimilaitteen käyttäminen hydraulisylinterin 10 yhteydessä voi tarjota yksinkertaisen mekaanisen kytkennän telavärähtelyjen aktiivisen vaimennuksen toteuttamiseksi.
20
Tavallisen telatuennassa käytettävän hydraulisylinterin vaimennusvoiman taajuusalue ulottuu noin 50 Hertziin saakka ilman pulssigeneraattoria 21. Kuvioissa 4 ja 5 esitetty hydraulijärjestelmä varustettuna pulssigeneraattorilla 21 on tarkoitettu nipin N1 värähtelyn vaimentamiseen taajuusalueella 100 - 1000 Hz.
0 δ 25
(M
c\i Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty hydraulista pulssigeneraattoria 21, joka voidaan co yhdistää telatuennassa käytettävän hydraulisylinterin 10 paineella p toimivaan 1 painelinjaan 21. Pulssigeneraattori 21 käsittää edullisesti pyöritettävän
CL
venttiilikaran 26, joka pyöriessä avaa ja sulkee venttiiliulostuloja 26. r5 30 Pulssigeneraattori 21 käsittää sisääntulon 25 painelinjasta 21’ tulevaa o hydraulinestettä varten ja edullisesti useita ulostuloja 26 tankkilinjaan 23’ lähtevää
C\J
hydraulinestettä varten. Sisääntulosta 25 hydraulineste johdetaan jakokammion 27 kautta venttiilikammioon 28, jossa olevalla pyöritettävällä karalla 29 avataan ja 14 suljetaan vuorotellen ulostuloja 26. Pyöritettävä kara 29 käsittää pyöritysakselin 29’, johon on kytketty moottori M, esimerkiksi servomoottori. Kuviossa 7 pulssigeneraattori 21 on esitetty leikattuna pituussuunnassa, ja kuviossa 6 on esitetty pulssigeneraattorin 21 poikkileikkaus pyöritettävän karan 29 kohdalta ja 5 sisääntulon 25 suunnasta tarkasteltuna.
Kuviossa 7 pulssigeneraattori 21 käsittää ensimmäisen osan 21a, jossa on sisääntulo 25, joka yhtyy jakokammioon 27. Pulssigeneraattori 21 käsittää ensimmäiseen osaan 21a painetiiviisti kiinnitetyn toisen osan 21b, johon on 10 muodostettu pyöritettävää karaa 29 varten pesämäinen venttiilikammio 28, joka edullisesti läpäisee toisen osan 21b. Venttiilikammiosta 28 on virtausyhteys ulostuloihin 26. Venttiilikammio 28 on avoin jakokammion 27 suuntaan, josta hydraulineste pääsee karan 29 ulkosyrjällä olevien harjanteiden 29b välissä oleviin laaksokohtiin 29a. Pyörivän venttiilin rungon muodostaa pulssigeneraattorin 21 15 kolmas osa 21c, jota vasten pyörivä kara 29 pyörii ja johon toinen osa 21b on kiinnitetty painetiiviisti. Kolmas osa 21c käsittää useita ulostuloja 26. Hydraulinestettä poistuu venttiilikammiosta 28 ulostuloihin 26 karan 29 laaksokohtien 29a ollessa karan 29 pyörimisliikkeen aikana ulostulojen 26 kohdalla.
20
Pulssigeneraattorin 21 taajuutta säädetään karan 29 pyörimisnopeutta muuttamalla ja paineamplitudia säädetään ulostulojen 26 tai tankkilinjan 23’ kuristusta 22 muuttamalla. Jos tankkilinja 23’ on täysin suljettu, pulssigeneraattori 21 ei vaikuta hydraulisylinterin 10 painesäätöön.
O
δ 25
(M
c\j Vaimennusratkaisua voidaan käyttää myös muun kuin esitetyn tyyppisissä i oo kalantereissa, esimerkiksi softkalantereissa tai monitelakalantereissa. Alatelan
O
x sijasta tai lisäksi ylätelaa voidaan kuormittaa hydraulisilla toimilaitteilla.
CL
CD
30 Joidenkin suoritusmuotojen mukaisia ratkaisuja voidaan käyttää myös muissa o laitteissa, joissa on pyöriviä teloja tai pyörivien telojen muodostamia nippejä.
C\1 Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi paperikoneen puristin ja rullain sekä pituusleikkuri.
15
Edellä esitetty selitys tarjoaa ei-rajoittavia esimerkkejä keksinnön joistakin suoritusmuodoista. Alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö ei kuitenkaan rajoitu esitettyihin yksityiskohtiin vaan, että keksintö voidaan toteuttaa myös muilla 5 ekvivalenttisilla tavoilla.
Esitettyjen suoritusmuotojen joitakin piirteitä voidaan hyödyntää ilman muiden piirteiden käyttöä. Edellä esitettyä selitystä täytyy pitää sellaisenaan vain keksinnön periaatteita kuvaavana selostuksena eikä keksintöä rajoittavana. Täten 10 keksinnön suojapiiriä rajoittavat vain oheistetut patenttivaatimukset.
o δ
CM
CM
00 o
X
cc
CL
CD
CO
LO
05
O
O
CM
Claims (16)
1. Laitteisto nipin (N1) ajettavuuden hallitsemiseksi, jonka nipin (N1) muodostavat väliinsä ensimmäinen tela (2) ja toinen kuiturainan käsittelyelin, joka 5 on tela (3) tai hihna, ja ensimmäinen tela (2) on tuettu sen päissä olevista akseleista laakeripesien (4) välityksellä runkoon (5), tunnettu siitä, että laitteisto käsittää - hydraulisen toimilaitteen (10) kuten hydraulisylinterin, joka on sovitettu tuottamaan ensimmäisen telan (2) tuentapisteeseen (4) tuentapisteen (4) 10 värähtelyn liikenopeudelle (x) vastakkaissuuntaista ulkoista hydraulista vaimennusvoimaa (F), ja - hydraulisen pulssigeneraattorin (21), jonka painepuoli (25) on paineyhteydessä hydraulisen toimilaitteen (10) paheelliseen sylinteriosaan (12,p) tai painelinjaan (20’, p), ulkoisen hydraulisesti tuotetun 15 vaimennusvoiman (F) taajuuden säätämiseksi vaikuttamaan liikenopeudelle (x) vastakkaisessa vaiheessa.
2. Laitteisto nipin (N1) ajettavuuden hallitsemiseksi, jonka nipin (N1) muodostavat väliinsä ensimmäinen tela (2) ja toinen kuiturainan käsittelyelin, joka 20 on tela (3) tai hihna, ja ensimmäinen tela (2) on tuettu sen päissä olevista akseleista laakeripesien (4) välityksellä runkoon (5), tunnettu siitä, että laitteisto käsittää - hydraulisen toimilaitteen (10) kuten hydraulisylinterin, joka on sovitettu tuottamaan ensimmäisen telan (2) tuentapisteeseen (4) tuentapisteen (4) o 25 värähtelyn liikenopeudelle (x) vastakkaissuuntaista ulkoista hydraulista £! vaimennusvoimaa (F), ja i § - piezotoimisen hydraulilaitteen (24), joka on yhdistetty hydraulisen g toimilaitteen (10) kanssa paineyhteyteen ulkoisen hydraulisesti tuotettavan CL ^ vaimennusvoiman (F) taajuuden ja/tai amplitudin säätämiseksi CD 30 vaikuttamaan liikenopeudelle (x) vastakkaisessa vaiheessa. O) o o (M
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää hydraulisen pulssigeneraattorin (21), jonka painepuoli (25) on paineyhteydessä hydraulisen toimilaitteen (10) paheelliseen sylinteriosaan (12,p) tai painelinjaan (20’,p), ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman (F) taajuuden säätämiseksi vaikuttamaan liikenopeudelle (x) vastakkaisessa vaiheessa, ja joka käsittää pyörimisnopeudeltaan säädettävän pyöritettävän 5 venttiilikaran (29) ja venttiiliulostuloja (26), jotka ovat venttiilikaraa (29) pyöritettäessä sulkeutuvia ja avautuvia vaimennusvoiman (F) taajuuden säätämiseksi.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 10 laitteisto käsittää hydraulisen pulssigeneraattorin (21) käsittämien ulostulojen (26) kuristuksen tai kuristimen (22) mainituista ulostuloista (26) ulos johtavassa hydraulinestelinjassa (23’) vaimennusvoiman (F) amplitudin säätämiseksi.
5. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 15 laitteisto käsittää piezotoimisen hydraulilaitteen (24), joka on yhdistetty hydraulitoimilaitteen (10) kanssa paineyhteyteen (12’,12”,24’) ulkoisen hydraulisesti tuotettavan vaimennusvoiman (F) taajuuden ja/tai amplitudin muuttamiseksi.
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää värähtelyliikkeen nopeuden (x) mittaukseen soveltuvan mittausanturin (13,14), joka on kiinnitetty ensimmäisen telan (2) tuentapisteeseen, edullisesti laitteisto käsittää laakeripesään (4) kiinnitetyn kiihtyvyysanturin (13,14). o o 25
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että cv laitteisto käsittää ensimmäisen telan (2) pyörimisliikkeen vaihekulman (Θ) i g määrittämiseen soveltuvan vaihekulma-anturin (16), edullisesti ensimmäisen telan g (2) päähän kiinnitetyn pulssianturin. CL CD CD
8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että CO § laitteisto käsittää ulkoisen vaimennusvoiman (F) mittauksen (17), joka käsittää C\1 paineanturin sylinterin (10) paineen (p) mittausta varten tai voima-anturin ensimmäisen telan (2) tuentapisteeseen vaikutettavan voiman (F) mittausta varten tai venymämittausanturin tuentarakenteen (7) venymän mittausta varten.
9. Menetelmä nipin (N1) ajettavuuden hallitsemiseksi, jonka nipin (N1) muodostavat väliinsä ensimmäinen tela (2) ja toinen kuiturainan käsittelyelin, joka 5 on tela (3) tai hihna, ja ensimmäinen tela (2) on tuettu sen päissä olevista akseleista laakeripesien (4) välityksellä runkoon (5), tunnettu siitä, että menetelmässä: - tuotetaan ensimmäisen telan (2) tuentapisteeseen (4) hydraulisella toimilaitteella (10) kuten hydraulisylinterillä ulkoista vaimennusvoimaa (F), joka 10 on tuentapisteen (4) värähtelyn liikenopeudelle (x) vastakkaissuuntaista, - säädetään hydraulisen toimilaitteen (10) paheelliseen sylinteriosaan (12,p) tai painelinjaan (20’,p) yhdistetyllä hydraulisella pulssigeneraattorilla (21) ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman (F) taajuutta vaikuttamaan liikenopeudelle (x) vastakkaisessa vaiheessa. 15
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä: - mitataan ensimmäisen telan (2) tuentapisteestä (4) nippivärähtelyn liikenopeutta (x), 20. mitataan ensimmäisen telan (2) pyörimisen vaihekulmaa (Θ), - tuotetaan ensimmäisen telan (2) tuentapisteeseen (4) hydraulisella toimilaitteella (10) kuten hydraulisylinterillä ulkoista vaimennusvoimaa (F), joka on liikenopeudelle (x) vastakkaissuuntaista, 0. mitataan ulkoista hydraulisesti tuotettua vaimennusvoimaa (F), 25. säädetään hydraulisen toimilaitteen (10) painelinjaan (20’) yhdistetyllä i ^ hydraulisella pulssigeneraattorilla (21) ulkoisen hydraulisesti tuotetun i o vaimennusvoiman (F) taajuutta vaikuttamaan liikenopeudelle (x) c vastakkaisessa vaiheessa. CL CD CD
11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että σ> o menetelmässä tuotetaan ulkoinen vaimennusvoima aktiivisesti mittaamalla (M ensimmäisen telan (2) tuentapisteen (4) liikeamplitudia ja säätämällä vaimennusvoiman (F) amplitudia ja vaihekulmaa telan vaihekulmaan nähden vaimennustehon (P) maksimoimiseksi.
12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä säädetään ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman 5 (F) taajuutta muuttamalla hydraulisen pulssigeneraattorin (21) venttiilikaran (29) pyörimisnopeutta, joka hydraulinen pulssigeneraattori (21) käsittää pyöritettävän ja venttiiliulostuloja (26) pyöritettäessä sulkevan ja avaavan venttiilikaran (29).
13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 10 että menetelmässä säädetään ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman (F) amplitudia muuttamalla hydraulisen pulssigeneraattorin (21) käsittämien ulostulojen (26) kuristusta tai mainituista ulostuloista (26) tankkiin (23) johtavan tankkilinjan (23’) kuristusta.
14. Jonkin patenttivaatimuksen 9-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä ulkoisen hydraulisesti tuotetun vaimennusvoiman (F) mittaamiseksi (17) mitataan hydraulisylinterin (10) painetta (p) tai mitataan hydraulisylinterin (10) ensimmäisen telan (2) tuentapisteeseen vaikuttamaa voimaa (F) tai mitataan ensimmäisen telan (2) tuentarakenteen (7) venymää. 20
15. Jonkin patenttivaatimuksen 9-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä mittaukset vaimennusvoiman (F) säätöä varten tehdään keskiarvoistamalla liikenopeuden, vaihekulman ja voiman mittauksista (x,0,F) telan pyörimistaajuuden (fi) monikertakomponentteja, kunnes niiden vaihtelu on riittävän o 25 pientä. i C\l oo
16. Jonkin patenttivaatimuksen 9-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, x että menetelmässä maksimoidaan vaimennustehoa (P) optimointialgoritmin avulla CL käyttäen parametreinä vaimennusvoiman vaihekulmaa ja amplitudia, joka 30 vaimennusteho (P) on vaimennusvoiman (F) ja värähtelyn liikenopeuden (x) tulo. CD o o CM
Priority Applications (4)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20095766A FI121752B (fi) | 2009-07-07 | 2009-07-07 | Laitteisto ja menetelmä kuiturainan käsittelynipin ajettavuuden hallitsemiseksi |
| DE102010030846A DE102010030846A1 (de) | 2009-07-07 | 2010-07-02 | Vorrichtung und Verfahren zur Steuerung der Fahrbarkeit des Behandlungsnips einer Faserbahn |
| CN2010102249237A CN101942776B (zh) | 2009-07-07 | 2010-07-07 | 控制纤维幅材处理压区的移动性的装置和方法 |
| ATA1147/2010A AT508405B1 (de) | 2009-07-07 | 2010-07-07 | Vorrichtung und verfahren zur steuerung der fahrbarkeit des behandlungsnips einer faserbahn |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI20095766A FI121752B (fi) | 2009-07-07 | 2009-07-07 | Laitteisto ja menetelmä kuiturainan käsittelynipin ajettavuuden hallitsemiseksi |
| FI20095766 | 2009-07-07 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI20095766A0 FI20095766A0 (fi) | 2009-07-07 |
| FI20095766A FI20095766A (fi) | 2011-01-08 |
| FI121752B true FI121752B (fi) | 2011-03-31 |
Family
ID=40935847
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI20095766A FI121752B (fi) | 2009-07-07 | 2009-07-07 | Laitteisto ja menetelmä kuiturainan käsittelynipin ajettavuuden hallitsemiseksi |
Country Status (4)
| Country | Link |
|---|---|
| CN (1) | CN101942776B (fi) |
| AT (1) | AT508405B1 (fi) |
| DE (1) | DE102010030846A1 (fi) |
| FI (1) | FI121752B (fi) |
Families Citing this family (3)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| EP2808445B1 (en) * | 2013-05-30 | 2017-03-15 | Valmet Technologies, Inc. | Deflection compensated roll |
| FI127119B (fi) * | 2015-10-27 | 2017-11-30 | Valmet Technologies Oy | Järjestelmä värähtelyjen vaimentamiseksi kuiturainakoneen nipissä |
| CN108118551B (zh) * | 2017-11-09 | 2019-07-05 | 维美德(中国)有限公司 | 造纸机压榨部无线提升系统及方法 |
Family Cites Families (6)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE19815339A1 (de) * | 1998-04-06 | 1999-10-14 | Voith Sulzer Papiermasch Gmbh | Walzenmaschine und Verfahren zu ihrem Betrieb |
| FI110713B (fi) * | 1998-04-09 | 2003-03-14 | Metso Paper Inc | Vaimenninlaite nipin muodostavan telaparin värähtelyn vaimentamiseksi paperi- tai kartonkikoneessa |
| DE10133891C1 (de) | 2001-07-12 | 2002-11-28 | Voith Paper Patent Gmbh | Kalander und Verfahren zum Anordnen von Walzen in einem Walzenstapel eines Kalanders |
| FI118858B (fi) * | 2005-09-30 | 2008-04-15 | Metso Paper Inc | Järjestelmä paperikoneen osan värähtelyiden vaimentamiseksi ja estämiseksi |
| DE102007041725A1 (de) * | 2007-09-04 | 2009-03-05 | Voith Patent Gmbh | Kalander und Kalanderzwischenwalze |
| FI119335B (fi) * | 2007-09-28 | 2008-10-15 | Metso Paper Inc | Monitelakalanteri |
-
2009
- 2009-07-07 FI FI20095766A patent/FI121752B/fi not_active IP Right Cessation
-
2010
- 2010-07-02 DE DE102010030846A patent/DE102010030846A1/de not_active Withdrawn
- 2010-07-07 CN CN2010102249237A patent/CN101942776B/zh not_active Expired - Fee Related
- 2010-07-07 AT ATA1147/2010A patent/AT508405B1/de not_active IP Right Cessation
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI20095766A (fi) | 2011-01-08 |
| DE102010030846A1 (de) | 2011-01-13 |
| FI20095766A0 (fi) | 2009-07-07 |
| AT508405B1 (de) | 2013-03-15 |
| AT508405A2 (de) | 2011-01-15 |
| CN101942776B (zh) | 2013-05-01 |
| AT508405A3 (de) | 2012-07-15 |
| CN101942776A (zh) | 2011-01-12 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| US6361483B1 (en) | System for controlling vibration of a dynamic surface | |
| US6911117B1 (en) | Method and equipment for attenuation of oscillation in a paper machine or in a paper finishing device | |
| FI121752B (fi) | Laitteisto ja menetelmä kuiturainan käsittelynipin ajettavuuden hallitsemiseksi | |
| CA2652877C (en) | Composite spring constant enhanced vibration attenuated roll assembly | |
| EP2808445B1 (en) | Deflection compensated roll | |
| JP2006506538A (ja) | 長形のロール装置の位置及び／又は力を制御するための方法と装置 | |
| FI118858B (fi) | Järjestelmä paperikoneen osan värähtelyiden vaimentamiseksi ja estämiseksi | |
| FI115554B (fi) | Laitteisto paperi-, kartonki- tai jälkikäsittelykoneen telan tukemiseksi sekä menetelmä telan taipuman ohjaamiseksi | |
| FI104121B (fi) | Menetelmä ja laite paperi- tai kartonkikoneen nippitelarakenteen ominaistaajuuden muuttamiseksi | |
| FI122166B (fi) | Menetelmä ja järjestely värähtelyjen kontrolloimiseksi | |
| FI104209B (fi) | Laitteisto värähtelyjen vaimentamiseksi paperikoneympäristössä | |
| CN201924228U (zh) | 砑光机和砑光机中辊 | |
| FI119519B (fi) | Paperikoneen tela ja värähtelyn vaimennin | |
| CN101479499A (zh) | 在造纸机/纸板机环境下的振动质量体中的振动衰减装置 | |
| FI123495B (fi) | Järjestely kalanterin telojen värähtelyjen vaimentamiseksi | |
| US20080000363A1 (en) | Adjustable Anti-Barring Device for Calender Rolls | |
| FI121276B (fi) | Järjestely värähtelyn vaimentamiseksi kuiturainakoneessa | |
| FI118741B (fi) | Menetelmä telavärähtelyn vaimentamiseksi ja terävärähtelyn vaimennin | |
| WO2000005450A1 (en) | Method and device for changing the natural frequency of a nip roll construction in a paper or board machine | |
| CN110067147B (zh) | 减振器和在纤维幅材机中的布置 | |
| FI117566B (fi) | Menetelmä järjestelmän värähtelyn hallitsemiseksi | |
| FI111134B (fi) | Menetelmä ja sovitelma filminsiirtopuristimen telojen värähtelyjen estämiseksi | |
| JP4852424B2 (ja) | マルチニップカレンダ又はカレンダ・アレイにおける振動を防止する方法及び配置 | |
| FI110333B (fi) | Sovitelma monitelakalanterin värähtelyjen vaimentamiseksi | |
| FI120055B (fi) | Menetelmä värähtelyjen vaimentamiseksi ja värähtelyvaimennin paperi- tai kartonkikoneeseen |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 121752 Country of ref document: FI |
|
| MM | Patent lapsed |