FI101940B - Laite ja menetelmä paloitellun kiinteän aineksen kuivajauhamista varte n - Google Patents

Description

- ' 101940

Laite ja menetelmä paloitellun kiinteän aineksen kuiva-jauhamista varten Tämän keksinnön kohteena on paloitellun kiinteän 5 aineksen kuivajauhamiseen tarkoitettu laite. Keksintö kos kee myös paloitellun kiinteän aineksen kuivajauhamiseen tarkoitettua menetelmää. Keksinnön mukaista laitetta ja menetelmää käytetään epäorgaanisten aineiden, kuten kaoliinin, kalkitetun kaoliinin, talkin, kiilteen, slllko-10 nien, kalsiumkarbonaatin, kipsin ja vastaavien pintakä sittelyyn aineilla, jotka parantavat epäorgaanisten aineiden yhteensopivuutta tai sekolttuvuutta orgaaniseen liuot-tlmeen tai orgaaniseen polymeerimateriaaliin.

Kuiva jauhamisella tarkoitetaan, että jauhaminen ta-15 pahtuu siten, ettei mukana ole enempää kuin 10 paino-% vettä.

Patenteissa GB-A-2 190 016 ja GB-A-2 179 268 esitellään laite paloiteltujen kiinteiden aineiden jauhamiseksi. Tämä laite käsittää jauhlnkammion, välineet pa-20 loltellun kiinteän aineen syöttämiseksi jauhinkammioon, jauhlnkammion rei'itetyn pohjan, jonka kautta sisään syötetään kaasua kulkemaan paloitellun kiinteän aineen läpi, sekä jauhlnkammiossa pyörivä juoksupyörä, joka ravistelee kammiossa olevaa paloiteltua kiinteää ainesta.

25 Jos esimerkiksi jauhetun luonnonmineraalin tapaista epäorgaanista ainetta käytetään täyteaineena tai lisäaineena orgaanisessa väliaineessa tai polymeerialneessa, usein on toivottavaa käsitellä epäorgaanisen aineen pintaa jollakin aineella siten, että epäorgaaninen aine kostute-30 taan hyvin orgaanisella väliaineella tai sideaineella po- lymeeriaineen yhteydessä. Tätä tarkoitusta varten jauhettua luonnon kalsiumkarbonaattia on käsitelty steaarihapol-la ja kaoliinia sekä silikoneja on käsitelty yläpään al-kyyliamiineilla (10 - 24 hiiliatomia) tai kvaternaarisilla 35 ammoniakkiyhdisteillä tai substituoiduilla silaaneilla.

Joissakin tapauksissa pintakäsittelyyn on vaikutettu jau- 101940 2 hanalla luonnon mlneraallalnes käsittelyaineen yhteydessä, kuten esimerkiksi patenttien GB-7 28 698, GB-1 249 901, GB-1 25 3067 ja US-3 549 091 yhteydessä. On kuitenkin havaittu, että aikaisemman käytännön mukaisissa, luonnon 5 mineraalimateriaallen ja käsittelyaineiden yhteiseen kä sittelyyn liittyvissä menetelmissä ei ole saatu aikaan kovin tasaista käsittelyaineen jakautumaa mineraaliaineen pinnalle ja siksi on tarvittu verrattain suuri määrä käsittelyainetta määrätyn tuloksen aikaansaamiseksi. Esimer-10 kiksi silloin, kun käsiteltyä mineraaliainetta on tarkoi tus käyttää vahvistavana täytteenä kumi- tai muoviyhdisteessä, mineraaliaineeseen tarvitaan verrattain suuri määrä käsittelyainetta vaadittujen lujuusominaisuuksien aikaansaamiseksi .

15 Tämän keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on saada aikaan parannettu laite paloitellun kiinteän aineen kuiva jauhamista varten. Tämä laite käsittää jauhlnkammion, välineet paloitellun kiinteän aineksen syöttämiseksi jau-hinkammioon, rei'itetyn jauhlnkammion alustan, jonka läpi 20 johdetaan kaasua virtaamaan ylöspäin paloitellun kiinteän aineksen läpi, rei'itetyn alustan käsittäessä keskellä rei'ittämättömän alueen, joka saa kaasun kulkemaan ensisijaisesti jauhinkammion keskustasta kaukana olevan alueen läpi, ja juoksupyörän, joka pyörii jauhinkanuniossa ja se-25 koittaa siinä olevan paloitellun kiinteän aineksen. Jol loin laitteelle on tunnusomaista, että keskiaukolla varustettu vaakasuora välilevy on asetettu jauhinkammioon rei'itetyn alustan yläpuolelle ja korkeudelle, joka ei ole suurempi kuin puolet jauhlnkammion poikklleveydestä.

30 Kun juoksupyörä pyörii Jauhinkammion paloitellun kiinteän aineen seassa, tilanne pyrkii aiheuttamaan pyörteen siten, että paloitellun kiinteän aineksen pohjan korkeus on jauhinkammion alueella suurempi lähellä seiniä kuin keskialueella. Rei'itetyn alustan keskellä oleva 35 rei'ittämätön alue estää kaasun kulkeutumisen ensisijai sesti alimman korkeuden omaavan alustan alueen läpi ja 3 101940 pakottaa kaasun kulkemaan jauhinkammiossa alustan seinämiä lähellä olevan alueen läpi.

Keskialueen rei*ittämättömän alueen leveys on mieluiten vähintään 50 % eikä yli 80 % jauhlnkammion poikki-5 leveydestä. Jauhlnkammion poikkileikkaus on mieluiten pyö reä ja sen keskellä olevan rei'ittämättömän alueen läpimitta on vähintään 50 % eikä yli 80 % jauhlnkammion läpimitasta .

Vaakasuoran väliseinän tarkoituksena on estää pa-10 loitellun kiinteän aineksen ulottuminen liian suuressa määrin ylöspäin jauhamisastlan seinien lähellä. On todettu, että jos alustan korkeutta ei rajoiteta, jauhamisas-tian seinämien lähellä olevan alueen kiinteän aineksen palat pyrkivät levittäytymään liian pitkälle toisistaan 15 alustalla, jotta tehokas jauhaminen voisi toteutua. Jär jestämällä vaakasuora välilevy alustaan, se on tehokkaalla tavalla puristunut kokoon Jauhamisastlan seinien läheisellä alueella ja kappaleiden keskimääräinen väli pienenee siten, että palaset törmäävät toisiinsa entistä useammin 20 ja jauhamisen tehokkuus paranee.

Vaakasuoran välilevyn kesklaukon leveys on mieluiten vähintään 40 % eikä yli 70 % jauhlnkammion leveydestä. Kalkkein mieluiten kesklaukon leveys on noin 40 - 45 % jauhlnkammion poiklttalsleveydestä.

25 Paloiteltu kiinteä aines syötetään mieluiten jau- hinkammioon jauhlnkammion keskialueelle tai sen lähelle, t.s. paikkaan, jossa paloitellun kiinteän aineksen alustan korkeus on pienin. Näin varmistetaan hyvä sekoittuminen jo alustalla olevan aineksen ja juuri jauhinkammloon syötetyn 30 aineksen välillä.

Mikäli tarpeen, jauhinkammloon voidaan tehdä hankausta kestävä slsäplnnoite, joka voi olla esimerkiksi keraamista tai elastomeerista ainetta.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä paloitellun 35 kiinteän aineksen jauhamiseksi, jossa paloiteltu kiinteä aines syötetään jauhinkammloon, jossa pyöritetään juoksu- 101940 4 pyörää sekoittamaan paloiteltua kiinteää ainesta Ja jonka läpi ajetaan ylöspäin suuntautuva kaasuvirta sellaisella nopeudella, joka on riittävä huuhtomaan hienonnetut osaset pois jauhinkammiosta, ja jolloin kaasu johdetaan jauhin-5 kammioon alueella, joka on kaukana jauhinkanunion keskus tasta, jolloin menetelmälle on tunnusomaista, että kaasu poistuu jauhinkammiosta vaakasuoran välilevyn keskiaukos-ta, levyn ollessa sijoitettuna jauhinkammioon sen alustan yläpuolelle korkeudelle, joka ei ole suurempi kuin puolet 10 jauhinkammion poikkileveydestä.

Jauhinkanunion läpi kulkevan kaasun ylöspäin suuntautuvan virtauksen nopeus on mieluiten vähintään 0,1 cm/s eikä enempää kuin 250 cm/s, kaikkein mieluiten vähintään 10 cm/s eikä yli 150 cm/s.

15 Juoksupyörän äärireunan tai kärjen nopeus on mie luiten vähintään 5 m/e eikä yli 20 m/s.

On edullista, että vettä sekoitetaan jauhinkammioon tulevan kaasun joukkoon sellaisessa suhteessa, että jauhinkammion suhteellinen kosteus pysyy alueella 40 - 80 %.

20 Veden voi sekoittaa kaasuun jauhinkammiossa tai ennen kaa sun kulkemista rel'itetyn alustan läpi jauhinkammioon. Vesi suihkutetaan tai sumutetaan mieluiten kaasuun sen hyvän sekoittumisen varmistamiseksi. Kaasun suhteellinen kosteus on mitattava sen jälkeen, kun huomattava osa kai-25 kista kiinteistä hiukkasista on erotettu siitä Ja anturi, joka tuottaa sähköisen, kaasun suhteelliseen kosteuteen suhteessa olevan signaalin, voi olla sijoitettuna sopivan kaasun/kiinteiden aineiden erotuslaltteen ja kaasuun sekoitettavan veden määrän ohjaukseen käytetyn sähköisen 30 signaalin alapuolelle. Mikäli halutaan, veteen voi sekoit taa pinta-aktiivista pesuainetta, koska joissakin tapauksissa tämä parantaa jauhamistehokkuutta. Jauhinkammiossa olevaa paloiteltua kiinteää ainesta voi jauhaa itsenäises-tikin, t.s. hankauttamalla kiinteän aineksen osasia keske-35 nään. Tässä tapauksessa kiinteän aineksen osaset ovat mie luiten kooltaan alle noin 30 mm.

101940 5

Vaihtoehtoisesti jauhinkammioon voi syöttää paloiteltua jauhinväliainetta, johon kuuluu jauhettavasta paloitellusta aineksesta poikkeavaa ainetta olevia hiukkasia. Paloiteltu jauhinväliaine käsittää mieluiten osasia 5 jostakin kovasta aineesta, kuten piikivestä, alumiinisili- kaatista, esim. mulliitista, alumiinidioksidista tai zir-konisilikaatista. Jauhinväliaineen hiukkaskoko on mieluiten alueella 150 mikronista 10 mm:iin. Painosuhde paloitellun jauhinväliaineen ja jauhettavan aineksen välillä 10 voi hyvin olla vähintään 2:1 eikä yli 10:1. Siinä tapauk sessa, että paloiteltua jauhinväliainetta käytetään, jauhettava aines koostuu mieluiten hiukkasista, joiden koko ei ole yli 2 mm.

Kaasun voi saada virtaamaan ylöspäin jauhlnkammion 15 läpi sellaisella nopeudella, joka on riittävä huuhtomaan hienonnetut hiukkaset jauhinkammiosta joko puristamalla kaasua kokoon ennen sen kulkeutumista rei'itetyn alustan läpi tai käyttämällä alennettua painetta kohdistumaan jau-hinkammion yläosaan.

20 On edullista ohjata jauhinkammiosta erotellut hiuk kaset, yhdessä niitä kuljettavan kaasun kanssa, sopivan kuiva-aineen hiukkasten luokittelulaltteen, kuten syklonin tai pyörivätyyppisen luokittelulaltteen läpi. Hiukkaset, jotka eivät ole jauhautuneet riittävän hienoiksi, voidaan 25 palauttaa jauhlnkammloon.

Saattaa olla edullista johtaa Jauhlnkammion alus taan kaasusykäyksiä, joiden paine on suurempi kuin jauhin-kammion läpi ylöspäin virtaavan kaasun paine. Nämä sykäykset auttavat minimoimaan hienojakoisten Jauhettujen hluk- 30 kasten kasautumien muodostumista. Sykäysten keston tulee olla mieluiten vähintään 0,1 sekunnin pituisia ja korkeintaan 2 sekunnin pituisia, sykäysten taajuuden ollessa yksi sykäys 1 - 120 sekunnissa. Sisään syötetyn kaasun paine on mieluiten vähintään 14 kPa (2 pslg) eikä yli 140 kPa 35 (20 pslg).

101940 6

On havaittu, että tämän keksinnön mukainen Jauhin-laite on erityisen sopiva epäorgaanisten ainesten pintakäsittelyyn. Tämän keksinnön vielä yhden ominaisuuden mukaan onkin tämän vuoksi laadittu menetelmä epäorgaanisen aineen 5 pinnan käsittelemiseksi käsittelyaineella, joka parantaa epäorgaanisen aineen suorituskykyä orgaanisessa väliaineessa, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että se käsittää epäorgaanisen aineksen kuivajauhamisen yhdessä käsittelyaineen kanssa minkä tahansa patenttivaatimuksen 1 -10 6 mukaisen laitteen jauhinkammiossa.

Epäorgaaninen aine voi olla esimerkiksi kaoliinia, kalkitettua kaoliinia, talkkia, kiillettä, silikoneja, kalsiumkarbonaattia tai kipsiä, ja käsittelyaine voi olla esimerkiksi erittäin rasvaista happoa, t.s. rasvaisessa 15 hapossa on 12 tai useampia hiiliatomeja, yksi amiini tai kvaternaarinen ammoniakkiyhdiste, jossa on ainakin yksi ylempi alkyyliryhmä, t.s. sellainen alkyyliryhmä, jossa on 10 - 24 hiiliatomia tai substituoitu silaani. Vaadittava käsittelyaineen määrä on yleensä 0,1 ja 5 painoprosentin 20 välillä, perustuen kuivan epäorgaanisen aineen painoon, mutta keksinnön mukaisessa menetelmässä on havaittu, että parhaisiin tuloksiin päästään yleensä käyttämällä 0,1 ja 1 painoprosentin välistä osuutta, perustuen kuivan epäorgaanisen aineen painoon. Silloin kun käsittelyaine on kva-25 ternaarinen ammoniakkiyhdiste, sen voi lisätä liuokseen, esimerkiksi veteen tai isopropyylialkoholiin tai näiden molempien seokseen.

Käsittelyaine voidaan joko lisätä tai sekoittaa epäorgaaniseen aineeseen ennen sen syöttämistä jauhinkam-30 mioon, tai sen voi vaihtoehtoisesti syöttää suoraan jau- hinkammloon erillään käsiteltävästä epäorgaanisesta aineesta .

Tulokseksi saatavaa käsitellyn aineen pintaa voi käyttää vahvistavana täytteenä kumi- tai muoviyhdisteessä, 35 jossa sen on todettu tarjoavan parannettuja ominaisuuksia näistä tehdyissä artikkeleissa. Pintakäsitelty aine saat- 7 101940 taisi olla erityisen sopivaa liitettäväksi pehmitettyihin tai pehmittämättömiin PVC-y hdi eteisiin, polypropyleeni yhdisteisiin sekä silikoni- ja polysulfiditlivisteyhdisteisiin.

5 Tämän keksinnön paremman ymmärtämisen vuoksi ja sen toteuttamisen kuvaamiseksi viittaamme nyt esimerkinomaisesti oheisiin piirroksiin, joissa: kuvio 1 esittää leikkausta jauhinlaitteen läpi; kuvio 2 on kaaviomainen esitys, osittain leikattu-10 na, jauhinlaitteen toisesta toteutusmuodosta; ja kuvio 3 on kaavio kuvion 2 käsittämän Jauhinlaitteen sisältävän jauhinyksikön yleisjärjestelyistä.

Kuvion 1 laitteessa jauhettava paloiteltu kiinteä aine syötetään syöttösuppilosta 1 pyörivän venttiilin 5 15 läpi ja syöttöaukon 3 kautta jauhlnkammioon 4. Jauhinkaro mi on pohja on tehty revitetystä alustalaatasta 8, jossa on keskellä rei'ittämätön alue 10. Revitetyn alustalaatan 8 alla on syöttökammlo 9, johon pääsee paineistettua ilmaa kanavan 13 kautta.

20 Jauhinkammiossa olevaa paloiteltua kiinteää ainetta sekoitetaan juoksupyörän 42 avulla. Se käsittää neljä pyöreää tankoa 44 sijoitettuina ristimuotoon ja kiinnitettyinä jäykästi akseliin 45, Jota pyöritetään sähkömoottorilla (ei kuvassa) vaihdelaatikon 7 välityksellä.

25 Kaasu lähtee yhdessä siihen tarttuneiden hienoksi jauhettujen hiukkasten kanssa jauhinkaromiosta ulosmenoau-kon 24 kautta.

Jauhlnkammion pyöreä poikkileikkaus on läpimitaltaan 1,0 metriä ja Jauhlnkammion korkeus on rei'itetystä 30 alustalaatasta 8 ylärajaan laskettuna 863 mm.

Revitetyn alustalaatan 8 keskiosa on tehty rei'it-tämättömäksi siten, että kaasu pakotetaan nousemaan ylöspäin paloitellun kiinteän aineen alustasta rengasmaisella alueella, lähellä jauhlnkammion 4 seinämiä. Revitetyn 35 alustalaatan 8 rei'ittämättömän keskiosan 10 läpimitta on 600 mm tai 60 % jauhlnkammion läpimitasta.

B

101940

Vaakasuora välilevy 17, jossa on keskellä pyöreä aukko 18, on sijoitettu 330 mm korkeuteen, t.s. 33 % korkeuteen jauhinkammion läpimitasta, ja rei'itetyn alusta-laatan 8 yläpuolelle. Välilevyn yläpuolelle on tehty kat-5 kaistun kartion muotoinen suppilo 19 ohjaamaan sisään tu levaa syöttöainetta paloitellun kiinteän aineen alustan keskiosaan. Keskiosan pyöreän aukon läpimitta on 410 mm, t.s. 41 % jauhinkammion läpimitasta.

Kuvio 2 esittää toisen tämän keksinnön mukaisen 10 kuivajauhinlaitteen toteutusmuodon. Paloiteltu jauhettava kiinteä aine syötetään pyörivän venttiilin 5 läpi syöttö-aukon 3 kautta lieriömäiseen jauhlnkammloon 4, jonka alus-talaatta 8 on rei'itetty ja jonka keskiosa 10 on rei'ittä-mätön. Rei'ittämättömän alueen läpimitta on 60 % jauhin-15 kammion läpimitasta. Paineistettua kaasua päästetään kana van 13 kautta syöttökammloon 9, joka on rei'itetyn alusta-laatan 8 alapuolella ja se kulkee ylöspäin alustalaatassa olevien reikien kautta, pääosin jauhinkammion seinämien läheisellä, rengasmaisella alueella.

20 Jauhinkammiossa olevaa paloiteltua kiinteää ainesta sekoitetaan juoksupyörän 42 avulla. Siihen kuuluu keskiö 43, johon neljä pyöreää tankoa 44 on ruuvattu kiinni ris-tinmuotoiseen kuvioon. Keskiö 43 on kiinnitetty jäykästi akseliin 45, jota sähkömoottori 31 pyörittää altapäin 25 vaihdelaatlkon 7 kautta. Akseli 45 on tuettu laakeriin 46 ja se pyörii hienoisina välyksineen vaipassa 47, kaasun päästessä tähän välykseen paineistettuna kanavan 48 kautta, kaasuvirrasta, joka tulee syöttökammloon 9 kanavan 13 kautta.

30 Jauhinkammion 4 ylälaatta 17 on korkeudella h, mikä on 33 % jauhinkammion läpimitasta, rei'itetyn alustalaatan 8 yläpuolella. Ylälaatassa 17 on keskellä pyöreä aukko 18, joka on yhteydessä katkaistun kartion muotoiseen kammioon 26, joka ympäröi syöttöaukkoa 3 ja on sen kanssa aksiaali-35 sesti samansuuntainen. Kaasun ja sen mukana kulkeutuvien, hienojakoiseksi jauhettujen hiukkasten ulostuloaukko 24 on 9 101940 tehty katkaisun kartion muotoisen kammion 26 toiselle puolelle. Pyöreän aukon 18 läpimitta 18 on 41 % jauhlnkammion läpimitasta. Ylälaatta 17 toimii vaakasuorana väliseinämä-nä, estäen paloitellun kiinteän aineksen alustan laajene-5 misen lähelle jauhinkammion seinämien aluetta korkeudella, jonka se saavuttaisi ilman mitään rajoitinta rei'itetyn alustalaatan 8 läpi tulevan kaasun vaikutuksesta. Alustalla olevat hiukkaset puristetaan täten verrattain lähelle toisiaan ja jauhamisen tehokkuus paranee.

10 Vettä voi johtaa jauhinkammioon kanavan 6 kautta, joka purkautuu lähelle syöttöaukon 3 alapäätä. Mikäli halutaan, pinta-aktiivista pesuainetta voi lisätä johdon 22 kautta ja sekoittaa se veteen.

Kuvio 3 esittää jauhinyksikön yleisen järjestelyn, 15 mukaan luettuna tämän keksinnön mukainen laite. Jauhetta va, paloiteltu kiinteä aines syötetään syöttösupplloon 1, josta se johdetaan hihnakuljettimellä 2 jauhinkammion 4 syöttöaukkoon 3, johon se tulee pyörivän venttiilin 5 kautta. Paineilmaa syötetään syöttökammioon 9 puhaltlmel-20 la 11 johdon 13 kautta ja sitä tulee jauhinkammioon 4 rei'itetyn laatan 8 läpi; siinä on rei'ittämätön keskiosa 10, jonka läpimitta on 60 % jauhinkammion läpimitasta.

Venttiiliaukko 12, jonka läpivirtausta ohjataan venttiilillä 14, säätää paineilman syötön syöttökam-25 mioon 9.

Juoksupyörää 42, johon kuuluu neljä pyöreäpoikki-lelkkauksista tankoa 44 ruuvattuina keskiöön 43, pyöritetään jauhlnkammion 4 alaosassa, heti rei'itetyn laatan 8 yläpuolella, vaihdelaatlkon 7 kautta toimivalla sähköraoot-30 torilla 31. Hihnakuljetintä 2 käytetään sähkömoottorilla, joka käynnistyy ja pysähtyy sähkömoottorin 31 vaatiman virran mukaan. Kun jauhlnkammion 4 kuormitus nousee jauhettavan aineksen luonteen mukaisesti, moottorin 31 vaatima virta joko lisääntyy tai vähenee. Ja tehokkaimman jau-35 hamlsen kannalta on todettu toivottavaksi pystyä säätämään paloitellun kiinteän aineksen tuloa jauhinkammioon siten, 101940 10 että moottori 31 käy lähellä täyttä kuormitusta. Moottorin 31 vaatimaan virtaan suhteessa oleva sähköinen signaali syötetään ohjaimeen 58, joka käynnistää tai pysäyttää moottorin 57 moottorin 31 vaatiman virran noustessa halut-5 tuun maksimiarvoon ja kääntää moottorin 31 tilan suunnan, kun virta laskee ennalta määrättyyn alempaan arvoon.

Jauhinkammioon 4 on sijoitettu ylälaatta 17 rei'itetyn laatan 8 yläpuolelle, joka on kooltaan 33 % jauhinkammion läpimitasta. Ylälaattaan 17 on tehty keskel-10 le pyöreä aukko 18, jonka läpimitta on 41 % jauhinkammion läpimitasta ja se on yhteydessä katkaistun kartion muotoiseen kammioon 26, jonka sivusta johto 24 Johtaa sykloniin 27, jossa valtaosa kiinteistä hiukkasista erotetaan kaasusta ja voidaan purkaa pois pyörivän venttiilin 28 kaut-15 ta. Kaasu, jossa on vielä joltakin mukana kulkevia hieno jakoisia hiukkasia, kulkee syklonin 27 yläpäästä johtoa 29 pitkin säkklsuotlmeen 30, jossa loput hienojakoisesta materiaalista erotetaan ilmasta. Korkeapalneilmaa syötetään sykäyksinä johdosta 32 joukkoon sisääntuloaukkoja 33, jot-20 ka ovat yhteydessä säkkisuotimessa olevien suodinsukkien (ei kuvassa) sisäosaan, kertyneen kiinteän aineksen puhaltamiseksi pois suodinsukkien ulkopinnalta. Kiinteä aines putoaa säkklsuodlnasennelman alaosaan, josta se puretaan pois pyörivällä venttiilillä 35.

25 Jokseenkin puhdasta ilmaa poistuu säkkisuotlmesta polstoaukon 34 kautta. Kosteusanturi 41 on sijoitettu poistoaukkoon 34 ja se syöttää suhteelliseen kosteuteen suhteessa olevaa sähkösignaalia ohjaimeen 38. Lämpötilan anturi 40 on sijoitettu johtoon 24 ja se syöttää kaasun ja 30 sen mukana olevien kiinteiden ainesten lämpötilaan suh teessa olevaa sähkösignaalia ohjaimeen 36. Ohjain 38 toimittaa signaalin solenoiditoimiseen venttiiliin 39, joka ohjaa vedensyötön määrää johdon 6 kautta. Jos tarpeen, pinta-aktiivista pesuainetta voi sekoittaa johdon 22 kaut-35 ta jauhinkammioon tulevaan veteen.

11 101940

Mikäli halutaan, jauhinkanunioon voi johtaa sisään-tuloaukkojen 15 kautta ja aukkosarjasta 16 ilmasykäyksiä korkeammalla paineella kuin jauhinkammion läpi ylöspäin johdetulla ilmalla on.

5 Kun yllä kuvattua laitetta käytetään epäorgaanisen materiaalin pintakäsittelyyn, käsittelyaine (nestemäinen tai kiinteä) voidaan sekoittaa etukäteen epäorgaaniseen aineeseen ennen sen johtamista jauhlnkammloon. Vaihtoehtoisesti se voidaan lisätä suoraan jauhlnkammloon tai epä-10 orgaaniseen aineeseen ennen sen syöttöä jauhlnkammloon, esimerkiksi syöttösuppilossa 1 tai kuljettimella 2. Jos käsittelyaine on nestemäistä, se voidaan kaataa suoraan jauhlnkammloon, erillään käsiteltävästä epäorgaanisesta aineesta.

15 Kuvioissa 2 ja 3 kuvatussa toteutusmuodossa pelkkä aine syötetään syöttösuppllosta 1 ja käsittelyaine lisätään nestemuodossa johdon 22 kautta, joka purkautuu jauhinkanunioon lähellä syöttöaukon 3 alapäätä.

Vettä voi johtaa jauhlnkammloon johdosta 6, joka 20 avautuu lähelle syöttöaukon 3 alapäätä. Käsittelyaine voi daan sekoittaa veteen ennen sen syöttämistä jauhinkam-mioon. Kuivassa hankausjauhamismenetelmässä vesi toimii sekä jäähdytysaineena että jauhamisen apuna. Erillinen veden lisääminen ei yleensä ole välttämätöntä käsittelyai-25 netta lisättäessä, koska käsittelyaine sinänsä voitelee käsiteltävän epäorgaanisen aineksen hiukkasten pintaa. Saattaa kuitenkin olla suotavaa lisätä vettä käsittelyaineen yhteyteen käsittelyaineen saamiseksi paremmin liukenevaksi tai sekoittuvaksi, jotta käsittelyainetta pystyt-30 täisiin mittaamaan tavallista tarkemmin.

Seuraavassa keksintöä selitetään esimerkein ja viittaamalla seuraavlin esimerkkeihin.

Esimerkki 1

Marmorierät, jotka oli hienonnettu jakelua varten 35 osakokoon siten, että jokseenkin kaikki osaset menivät brittiläisen normiseulan nro 300 (nimellisaukko 53 mikro- 101940 12 nia) läpi, syötettiin kahteen erilaiseen kuivajauhinlait-teeseen, näistä toinen oli patentissa GB-A-2 190 016 esitetyn mukainen ja toinen kuviossa 2 kuvatun mukainen. Kummassakin tapauksessa jauhinkammioon syötettiin myös jauha-5 misväliaineeksi Ottawa-hiekkahlukkasla, joiden koko vaih- teli välillä 0,5 mm - 1,0 mm, sellaisina määrinä, että kuivahiekan suhde kuivamarmoriin oli 6:1.

Kussakin tapauksessa juoksupyörää 42 pyöritettiin nopeudella 200 r/min, mikä sai aikaan juoksupyörän no-10 peuden 9 m/s, ja ilmaa syötettiin samalla syöttökammioon 9 sopivalla tilavuusvirtausnopeudella. Patentin GB-A-2 190 016 selittämän aikaisemman tavan mukaisessa tapauksessa ei ilmaa voitu syöttää suuremmalla kuin 5 m3/min virtausnopeudella, koska tätä suuremmat virtaustasonopeudet 15 aiheuttivat j auttamattomien syöttöosien huuhtoutumisen pois jauhinkammiosta. Kuviossa 2 kuvatun mukaisen laitteen tapauksessa käyttö oli mahdollista virtausnopeuksilla, jotka ylsivät aina lukemaan 15 m3/min saakka.

Kussakin tapauksessa marmorin jauhaminen toteutet-20 tiin olosuhteissa, jotka olisivat aikaisemman kokemuksen mukaan tuottaneet tuotteen, jonka hiukkaskoon jakautuma olisi sellainen, että 20 - 30 % tuotteen painosta koostuisi hiukkasista, joiden vastaava ympäryksen läpimitta olisi alle 2 mikronia. Juoksupyörää 32 käyttävien moottorien ja 25 paineilmaa syöttökammioon 9 jauhamisen aikana syöttävän puhaltimen 11 kuluttama energia mitattiin kussakin tapauksessa kilowattituntimittarilla ja kulutettu energia laskettiin kutakin jauhettua kuivamarmoritonnia kohti. Syöt-töaineksesta ja kustakin jauhetusta tuotteesta mitattiin 30 sellaisten osien paino, joiden vastaava ympärysläpimitta oli suurempi kuin 10 mikronia ja vastaavasti pienempi kuin 2 mikronia.

13 iuiy40

Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa I: Taulukko I

5 Laite- Ilman Ilman Kulutettu osien painon muk.

tyyppi virtaus nopeus energia suur.kuin pien.kuin (m3/mln) (cm/s) (kWh/t) 10 mikr. 2 mlkr.

Syöttö - - 75 7 10 Entinen 5 10,6 344 55 26

Kuv.2 8 117,0 151 41 22

Esimerkki 2

Marmorierät, jotka oli murskattu ja ajettu 12 mm 15 aukkoisen seulan läpi, syötettiin kahteen erilaiseen Jau- hlnlaltteeseen, joista toinen oli patentin GB-A-2 190 016 esittämän mukainen ja toinen kuviossa 2 kuvatun mukainen.

Kussakin tapauksessa juoksupyörää pyöritettiin nopeudella 200 r/min (juoksupyörän kärkinopeus 9 m/s ja 20 syöttökammioon 9 syötettiin ilmaa tilavuusvirtausno- peudella 8 m3/min. Marmorin jauhaminen toteutettiin kussakin tapauksessa sellaisissa olosuhteissa, joiden tarkoituksena oli tuottaa tuotetta, Jonka osasten kokojakautuma olisi sellainen, että 30 - 35 % tuotteen painosta koostui-25 si osasista, joiden vastaava ympäryksen läpimitta on alle 2 mikronia.

Tässä tapauksessa ei käytetty mitään jauhamisen lisäväliainetta, vaan marmoripalaset jauhettiin sellaisenaan.

30 Jauhamisen aikana juoksupyörää 32 ja puhallinta 11 käyttävien sähkömoottorien kuluttama energia mitattiin kummassakin tapauksessa ja kulutettu energia kuivamarmori-tonnia kohti laskettiin. Kustakin jauhetusta tuotteesta mitattiin vastaavasti niiden osasten painoprosenttiosuu-35 det, jotka jäivät brittiläisen normin nro 300 seulaan 101940 14 (nimel11saukko 53 mikronia) Ja Joiden vastaava ympäryslä-plmltta oli suurempi kuin 10 mikronia tai pienempi kuin 2 mikronia.

Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa II: 5

Taulukko II

Laite- Kulutettu osasten palno-%-osuus tyyppi energia suur. kuin suur. kuin pien. kuin 10 _fkWh/t) 53 mikronia 10 mikronia_2 mikronia

Entinen 680 7 46 35

Kuv. 2 187 3 41 31 Tästä näkyy, että keksinnön mukainen, kuviossa 2 15 esitetty laite pystyy tuottamaan Jauhettua marmoria, Jonka osasten kokojakautuma on haluttu, pienemmällä energiankulutuksella kuin mitä vaaditaan. Jos käytetään entisen tyypin mukaista laitetta.

Esimerkki 3 20 50 kg Jauhettua luonnon kalkkia, Jonka osasten ko koj akautuma oli sellainen, että 15 % painosta koostui osasista, Joiden vastaava ympärysläpimitta oli suurempi kuin 10 pm Ja 35 % painosta koostui osasista. Joiden vastaava ympärysläpimitta oli alle 2 pm, sekoitettiin 0,125 kg:aan 25 (0,25% painosta, kuivan kalkin painoon perustuen) steaari- happoa "PRISTERENE 4903" ("PRISTERENE" on Unichema Internationalin tavaramerkki) käyttämällä matalanopeukslsta sekoitinta. Tämä seos sekoitettiin sen Jälkeen 250 kg:aan Ottawa-hiekkaa, Jonka osasten koko oli brittiläisen nor-30 min mukaisten seulojen alueella -16:sta +30:een (0,5 mm - 1,0 mm). Tulokseksi saatu kalkin, steaarihapon Ja hiekan sekoitus. Jossa hiekan Ja kalkin suhde oli painon mukaan 5:1, syötettiin edellä kuvatun tyyppiseen Jauhinmyllyyn. Juoksupyörää pyöritettiin nopeudella 200 r/min, mikä sai 35 aikaan Juoksupyörän kärkinopeuden 9 m/s Ja syöttökanunioon 15 101940 syötettiin ilmaa tilavuusvirtausnopeude11a 5 m3/min. Juo-ksupyörää käyttävän moottorin sähkövirtaa tarkkailtiin jatkuvasti. Kun hyvin voidellut, steaarihapolla pinnoitetut osaset huuhdottiin alustasta, virrankulutus kasvot.

5 Tämän väitämme tapahtuvan siksi, että hyvin voideltujen osasten poistaminen huuhtomalla aiheutti alustan "vis-koosisuuden" nousun. Tästä johtuen vlrrankulutuksen kasvun katsottiin ilmaisevan, että huomattava osuus hienoksi jauhetuista kalkkihiukkaslsta oli huuhtoutunut pois Jauhin-10 kammiosta. Tästä Johtuen lisää syöttöseosta kulkeutui au tomaattisesti jauhlnkammloon, kunnes virta palasi normaalille käyttötasolleen. Jauhamista jatkettiin 6 tunnin ajan, mutta koska järjestelmä vaatii huomattavan ajan tasapainotilan saavuttamiseksi, näytteitä tuotteesta kerät-15 tiin lisäkoetusta varten ainoastaan Jauhamisvaiheen 3 vii meisen tunnin aikana. Jauhetut, pinnoitetut kalkklhlukka-set erotettiin huuhteluilmasta syklonilla ja säkkisuoti-mella ja ajettiin sen jälkeen 0,5 mm silmälsen seulan läpi kaikkien J auhinkammlosta myös ulos huuhtoutuneiden hiekka-20 hiukkasten erottamiseksi pinnoitetusta kalkista.

Koe toistettiin sen jälkeen neljä kertaa, käyttäen vastaavasti steaarihapon määränä 0,5%, 1,0%, 1,5% ja 2,0 %, kuivaksikin painoon perustuen. Kussakin tapauksessa kerättiin lisäkokeita varten näytteitä hienoksi jauhetusta 25 kalkista, joka oli tasaisen steaarihapon pinnoittama, jau hami s vaiheen 3 viimeisen tunnin aikana.

Kussakin tapauksessa tuotteen kokeissa todettiin niiden hiukkasten prosenttiosuus, joiden vastaava ympärys-läpimitta oli suurempi kuin 10 pm ja pienempi kuin 2 μιη, 30 tässä järjestyksessä, ja tulokset esitetään edempänä tau lukossa III: 101940 16

Taulukko 111 palno-% Painon mukainen osuus steaari- suurempi kuin pienempi kuin 5 happoa 10,. »m 0,25 2,2 67,0 0,5 3,2 53,8 1,0 2,0 63,5 1,5 1,4 68,9 10 2,0 5,8 54,1

Erisuuruisella steaarihappo-osuudella pinnoitetut, hienoksi jauhetut kalkkinäytteet yhdistettiin pehmitettyihin PVC-yhdisteislin, joiden koostumus oli seuraava: 15

Paino-osaa PVC - CORVIC S71/105 100

Pehmitin - Di-2-etyylioktyyliftalaatti 55

Stabil.aine - Kolmiemäksinen lyijysulfaatti 5 20 Täyteaine - Steaarihappopintainen kalkki 100 "CORVIC" on Imperial Chemical Industries plc:n rekisteröity tavaramerkki.

Aineosat sekoitettiin ensin käsin, käyttämällä lastaa ja astiaa, pehmitin lisättiin viimeisenä. Seos syötet-25 tiin sen jälkeen höyrylämmitteisen kaksoistelamyllyn telo jen väliin. Kun polymeeri oli sulanut täysin ja ja ainekset sekoittuneet tasaisesti, yhdistelmän ollessa tasaisesti jakautuneena toiselle telalle, yhdistelmä poistettiin telalta ja sen annettiin jäähtyä huoneen lämpötilaan. Muo-30 vilevyt leikattiin sen jälkeen suunnilleen neliömäisiksi paloiksi, joiden leveys oli 25 - 40 mm. Neliömäiset palat syötettiin sen jälkeen nelilapaiseen raemyllyyn, jonka yhteydessä oli silmäkooltaan 6 - 7 mm seula. Tulokseksi saadut rakeet syötettiin injektiomuottipuristimeen, johon 35 oli asennettu puumuotti; sillä tuotettiin kustakin yhdis teestä levy, jonka läpimitta oli 90 - 100 mm ja paksuus 17 101940 3 nun, litteä kellomainen koekappale sekä vakiomittaisia tankoja, joita tarvitaan taivutuskertoimen ja taivutusmuodon määrittelemiseksi.

Vertailutarkistuksen vuoksi valmistettiin myös 5 koekappaleita pehmitetystä PVC-yhdisteestä, joka sisälsi täyteaineena kaupallista, pintakäsiteltyä kalsiumkarbo-naattituotetta, joka tunnetaan nimellä "POLARCARB S" ("POLARCARB" on ECC International Ltd:n rekisteröity tavaramerkki), jonka hiukkaskokojakautuma oli sellainen, että 10 0,6 % painosta koostui osasista, joiden vastaava ympärys- läpimitta oli suurempi kuin 10 pm ja 89,9 % painosta koostui osasista, joiden vastaava ympärysläpimitta oli pienempi kuin 2 pm. Tätä kalsiumkarbonaattituotetta oli käsitelty 1 paino-%:lla, kuivan kalsiumkarbonaatin painon mukaan 15 laskettuna, steaarihappoa kuumennetussa iskumyllyssä.

Kussakin tapauksessa kellonmuotoista koekappaletta koestettiin yhdisteen vetolujuus- ja venytysmurtuulisen selvittämiseksi Britannian normispeslfikaatlon 2782: osa III: menetelmä 320:n määräämällä menetelmällä ja 90 -20 100 mm läpimittainen levy koestettiin megaohmlmlttarllla sähköisen volyymiominaisvastuksen selvittämiseksi. Levy asetettiin koekennoon alumiinielektrodien väliin ja näitä puristettiin 0,4 MPa paineella yhteen, käyttämällä pientä hydraulista puristinta. Elektrodit liitettiin 500 V tasa-25 virtalähteeseen ja volyymiomlnaisvastus mitattiin vastaa vasti lämpötiloissa 16 *C Ja 60 eC. Kunkin yhdisteen väri mitattiin ilmaistuna merkillä "ÖE", käyttäen levyä koekappaleena, järjestelmällä, joka perustuu Commission Internationale d’Eclairagen kehittämään ja nimellä C.I.E. 1976 30 L* a* b* tunnettuun kaavaan. Näytteen pinnasta heijastu vasta valon voimakkuudesta tehtiin kolme mittausta käyttäen Tristimulus X, Y ja Z -suotimia, joista kukin kattaa leveän kaistan aaltopituuksia näkyvällä alueella, mutta ovat, tässä järjestyksessä, yleensä väriltään punainen, 35 vihreä ja sininen. Mittaukset tehtiin käyttämällä Elrepho- 101940 18 valotusmittaria Ja arvot L*, a* Ja b* laskettiin X-, Y- Ja Z-suotlmlen heijastusarvoista seuraavan kaavan mukaan: L* - IOVy, a* - 17.5 (1,02X-Y), b* - <Y-0,8467Z) 5 Ί Y /y

Voidaan sanoa, että arvot a* Ja b* ovat kromaatti-suutta (t.s. "punaisuutta", "keltaisuutta" Jne.) edustavia koordinaatteja Ja että arvo L* on varjon valoisuutta tai 10 pimeyttä edustava tekijä. Erikoista mielenkiintoa tarjoaa täytetyn polymeeriyhdisteen näytteen väriero puhtaan valkoisesta (L* - 100, a* - b* - 0) ja tätä tarkoitusta varten onkin laskettu väriero &E, joka saadaan kaavasta: 15 βΕ - [(ÖL*)2 + (öa*)2 + ( 6b*)2}** jossa 6l*, 6a* ja Öb* edustavat näytteen arvojen L*, a* ja b* eroa puhtaan valkoisen pinnan arvoista.

Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa IV: 20

Taulukko IV

Paino-% Vetolujuus Venyminen steaari- murtuessa 25 happoa (MPa) (%)

Vertailu 13,7 110,2 0,25 % 15,8 84,3 0,5 % 16,2 78,1 1.0 % 16,0 74,3 30 1,5 % 15,3 81,0 2.0 % 14,8 87,5 19 101940

Paino-% Volyymiominaisvastus steaari- (Ω. can-1) Väri happo i 16°C^ (6Q°C 'S ( δΕ ) 5 Vertailu 2,55xl014 0,56xl013 29,7 0,25 % 3,50xl014 l,28xl013 28,7 0,5 % 3,30xl014 1,40xl013 27,5 1,0 * 3, lOxlO14 1,21xl013 29,5 1,5 * 3,48xl014 0,90xl013 36,2 10

Esimerkki 4 Näytteet viidestä erästä, keksinnön mukaan ja esimerkin 3 kuvaamalla tavalla valmistettua plntakäslteltyä kalsiumkarbonaattia sekä vielä yksi näyte kaupallisesti 15 plntakäslteltyä kalsiumkarbonaattia liitettiin yhteen peh- mittämättömiin PVC-yhdisteisiin, joilla oli seuraava koostumus:

Paino-osaa 20 PVC - CORVIC S71/105 100

Stabil.aine/voit.aine - BQ3301 6

Prosessolntiapu - PARALOID K125 2 Täyteaine 30

Kustakin yhdisteestä valmistettiin injektiorauotti-25 koekappaleet kellon, levyn ja normikoetankojen muotoisina esimerkin 3 mukaisesti. Koekappaleita käytettiin vetolujuuden ja venytysmurtuman määrittämiseen sekä joustoker-tolmen ja joustomyödön määrittämiseen menetelmällä, joka on kuvattu Britannian normlspesifikaatiossa 2782: osa III: 30 menetelmä 335A. Kunkin yhdisteen väri tai "ÄE" määritet tiin myös. Näytteet alistettiin myös putoavan painon is-kunkestävyyden toteamiseksi käyttämällä Yarsleyn putoavan painon iskukoestuslaitetta, jossa 5 kg painon, jonka päässä on 20 mm pyöreän juntta, annettiin pudota 820 mm kor-35 keudelta 90 - 100 mm läpimittaiseen levyyn, jonka tukena 101940 20 oli rengas, jonka sisäläpimitta oli 40 mm. Junttapäähän asennettu lähetin välitti juntan PVC-levyn keskelle kohdistaman voiman ja kosketuksen ja energian absorboimisen jälkeen murtumiseen kulunut aika laskettiin.

5 Tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa V:

Taulukko V

Paino-% Veto- Venyminen Taipumlskerroln 10 steaari- lujuus murtuessa happoa (MPal (%) (MPal

Vertailu 44,9 43,3 1998 0,25 % 42,3 41,5 2047 0,5 % 45,5 51,4 2047 15 1,5 % 45,9 71,7 2150 2.0 « 45,6 45,2 1984

Paino-% Talpumls- Isku- steaari- myötö energia Väri 20 happoa (MPai lj) lSe)

Vertailu 70,5 0,220 21,8 0,25 * 67,0 0,237 22,6 0,5 % 69,8 0,182 22,5 1.0 % 68,6 0,198 22,0 25 1,5 % 68,0 0,223 23,2 2.0 * 69,6 0,182 25,9

Esimerkki 5 Näytteet viidestä erästä tämän keksinnön mukaan esimerkissä 3 valmistettua plntakäslteltyä kalsiumkarbo-30 naattia sekä vielä yksi näyte kaupallisesti pintakäsitel- tyä kaisiumkarbonaattia yhdistettiin polypropyleeniyhdis-teislin, joiden koostumus oli seuraava:

Paino-osaa 35 Polypropyleeni "PR0PATHENE" GWM22 100 Täyteaine 100 21 101940 "PROPATHENE" on Imperial Chemical Industries plc:n rekisteröity tavaramerkki.

Kustakin yhdisteestä valmistettiin koekappaleita esimerkissä 3 esitetyllä menetelmällä, paitsi että alnek-5 siä el sekoitettu käsin ennen niiden syöttämistä höyryläm- mitettyyn kaksoistelamyllyyn. Sen sijaan vain polypropyleeni syötettiin ensin kaksoistelamyllyyn ja kun polymeeri oli täysin sulanut, siihen lisättiin täyteaine. Samat kokeet kuin edellä kuvatussa esimerkissä 4 tehtiin ja tulok-10 set esitetään seuraavassa taulukossa VI:

Taulukko VI

Paino-% Veto- Venyminen Taipumiskerroln 15 steaarl- lujuus murtuessa happoa (MP ai Lii (MPal

Vertailu 26,2 32,3 1358 0,25 % 28,2 23,7 1385 0,5 % 27,9 40,3 1314 20 1,5 % 26,1 30,0 1216 2.0 % 25,4 25,3 1163

Palno-% Taipumis- Isku- steaari- myötö energia Väri 25 happoa (MPa) Ui LfiEl

Vertailu 37,2 0,216 24,3 0,25 % 37,2 0,296 23,7 0,5 % 38,2 0,254 27,5 1.0 % 36,5 0,298 23,9 30 1,5 % 35,1 0,258 21,9 2.0 % 34,5 0,191 24,6

Claims (35)

101940 22

1. Laite paloitellun kiinteän aineksen kuivajauhamista varten, laitteen käsittäessä jauhinkammion (4), vä- 5 lineet (1, 5, 3) paloitellun kiinteän aineksen syöttämi seksi jauhinkammioon (4), rei'itetyn jauhinkammion alustan (8), jonka läpi johdetaan kaasua virtaamaan ylöspäin paloitellun kiinteän aineksen läpi, rei'itetyn alustan käsittäessä keskellä rei'lttämättömän alueen (10), joka saa 10 kaasun kulkemaan ensisijaisesti jauhinkammion (4) keskus tasta kaukana olevan alueen läpi, ja juoksupyörän (42), joka pyörii jauhinkammiossa (4) ja sekoittaa siinä olevan paloitellun kiinteän aineksen, tunnettu siitä, että kesklaukolla (18) varustettu vaakasuora välilevy (17) 15 on asetettu jauhinkammioon (4) rei'itetyn alustan (8) ylä puolelle ja korkeudelle, joka ei ole suurempi kuin puolet j auhlnkammion (4) poikkileveydestä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskellä olevan rei'lttämättömän 20 alueen (10) leveys on vähintään 50 % eikä yli 80 % jauhin kammion (4) poikkileveydestä.

3. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jauhinkammion (4) poikkileikkaus on pyöreä.

4. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuk sen mukainen laite, tunnettu siitä, että vaakasuoran välilaatan (17) keskiaukon (18) leveys on vähintään 40 % eikä yli 70 % jauhinkammion (4) poikkileveydestä, edullisesti suunnilleen 40 - 45 % jauhinkammion (4) 30 poikkileveydestä.

5. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että paloiteltu kiinteä aines syötetään jauhinkammioon (4) jauhinkammion (4) keskialueella tai sen lähellä.

6. Minkä tahansa edellä esitetyn patenttivaatimuk sen mukainen laite, tunnettu siitä, että jauhin- 101940 23 kammiossa (4) on hankausta kestävä vuoraus, joka voi olla esimerkiksi keraamista tai elastomeerista ainetta.

7. Menetelmä paloitellun kiinteän aineksen kuiva-jauhamista varten, jossa paloiteltu kiinteä aines syöte- 5 tään jauhinkammioon (4), jossa pyöritetään juoksupyörää (42) sekoittamaan paloiteltua kiinteää ainesta ja jonka läpi ajetaan ylöspäin suuntautuva kaasuvirta sellaisella nopeudella, joka on riittävä huuhtomaan hienonnetut osaset pois jauhinkammiosta (4), ja jolloin kaasu johdetaan jau-10 hinkammioon (4) alueella, joka on kaukana jauhinkammion (4) keskustasta, tunnettu siitä, että kaasu poistuu jauhinkammiosta (4) vaakasuoran välilevyn (17) keski-aukosta (18), levyn (17) ollessa sijoitettuna jauhinkammioon (4) sen alustan yläpuolelle korkeudelle, Joka el ole 15 suurempi kuin puolet jauhinkammion (4) poikkileveydestä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ylöspäin Jauhinkammion (4) läpi virtaavan kaasun nopeus on vähintään 0,1 cm/s eikä yli 250 cm/s, edullisesti vähintään 10 cm/s eikä yli 150 20 cm/s.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että juoksupyörän (42) äärireunan tai kärjen nopeus on vähintään 5 m/s eikä yli 20 m/s.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-9 mukal- 25 nen menetelmä, tunnettu siitä, että vettä sekoi tetaan kaasuun sellaisessa suhteessa, että jauhinkammion (4) suhteellinen kosteus pysyy vähintään 40 % ja korkeintaan 80 % suhteellisen kosteuden tasolla.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että vettä sekoitetaan kaasuun jauhinkammiossa (4).

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vettä sekoitetaan kaasuun ennen kaasun kulkeutumista ylöspäin rei’itetyn alustan (8) 35 läpi jauhinkammioon (4). 101940 24

13. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 - 12 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että vettä suihkutetaan tai sumutetaan kaasuun hyvän sekoittumisen varmistamiseksi.

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 - 13 mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että järjestetään anturi (41), joka tuottaa sähkösignaalin, joka on suhteessa kaasun suhteelliseen kosteuteen ja on sijoitettuna sopivan kaasun kiinteän aineksen erotuslaitteen (27, 10 30) alavirran puolelle, anturin tuottaman sähkösignaalin ollessa tarkoitettu kaasuun sekoitettavan veden määrän ohjaaminen.

15. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 - 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Järjeste- 15 tään lämpötila-anturi (40), joka tuottaa sähkösignaalin, joka on suhteessa jauhinkammiossa (4) olevan aineksen lämpötilaan tai kaasun ja sen mukana jauhinkammiosta (4) poistuvan kiinteän materiaalin lämpötilaan, ja että tätä anturin (40) tuottamaa sähkösignaalla käytetään ohjaamaan 20 kaasuun sekoitettavan veden määrää.

16. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 10 - 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että veteen sekoitetaan pinta-aktiivista pesuainetta.

17. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-16 mukai- 25 nen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhinkammios sa (4) olevaa paloiteltua kiinteää ainesta jauhetaan sellaisenaan.

18. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiinteän ai- 30 neksen osaset eivät edullisesti ole suurempia kuin noin 30 mm.

19. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhlnkammloon (4) syötetään jauhettavasta paloitellusta aineesta poik- 35 keavaa paloiteltua jauhamisväliainetta. 101940 25

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paloiteltu jauhamisvälialne käsittää sellaisten kovien aineiden osia, kuten piihiekka, alumlinlsilikaatti, esim. mulllittl, alumiinioksidi tai 5 zirkonisilikaatti.

21. Patenttivaatimuksen 19 tai 20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhamisväliaineen osasten koko on vähintään 150 mikronia eikä yli 10 mm.

22. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 19 - 21 mu- 10 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että paloitellun jauhamisväliaineen painon suhde jauhettavaan aineeseen on vähintään 2:1 eikä yli 10:1.

23. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-22 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että jauhettava 15 aine koostuu korkeintaan noin 2 mm kokoisista osasista.

24. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-23 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasu ajetaan virtaamaan ylöspäin jauhinkammion (4) läpi nopeudella, joka riittää huuhtomaan hienonnetut hiukkaset jauhinkam- 20 miosta (4).

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasun ylöspäin suuntautuva virtaus saadaan aikaan puristamalla kaasu ennen sen kulkemista rel'itetyn alustan (8) läpi.

26. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasun ylöspäin suuntautuva virtaus saadaan aikaan alentamalla jauhinkammion (4) yläosan painetta.

27. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 24 - 26 mu- 30 kainen menetelmä, tunnettu siltä, että jauhlnkam- miosta (4) huuhdotut hienonnetut hiukkaset ajetaan yhdessä niitä kuljettavan kaasun kanssa sopivan kuivahiukkasten luokittelulaitteen, kuten syklonin tai roottorin läpi.

28. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-27 mukai- 35 nen menetelmä, tunnettu siitä, että riittämättö- 101940 26 män hienoiksi jauhetut hiukkaset palautetaan jauhinkam-mioon (4).

29. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-28 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhinkammion 5 (4) hiukkasia kantavaan alustaan suunnataan kaasusykäyk- siä, joiden paine on korkeampi kuin jauhinkammion (4) läpi ylöspäin virtaavan kaasun paine.

30. Patenttivaatimuksen 29 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasusykäysten kesto on vä- 10 hintään 0,1 sekuntia eikä yli 2 sekuntia.

31. Patenttivaatimuksen 29 tai 30 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasusykäysten paine on vähintään 14 kPa eikä yli 140 kPa.

32. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 29 - 31 mu- 15 kalnen menetelmä, tunnettu siitä, että kaa susykäysten taajuus on yksi sykäys 1 - 120 sekuntia kohti.

33. Menetelmä epäorgaanisen aineen pinnan käsittelemiseksi käsittelyaineella, joka parantaa epäorgaanisen aineen suorituskykyä orgaanisessa väliaineessa, t u n- 20. e t t u siitä, että menetelmä käsittää epäorgaanisen aineksen kuivajauhamisen yhdessä käsittelyaineen kanssa minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen laitteen jauhinkammiossa (4).

34. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 7-32 mukai- 25 nen menetelmä epäorgaanisen aineen pinnan käsittelemiseksi käsittelyaineella, joka parantaa epäorgaanisen aineen suorituskykyä orgaanisessa väliaineessa, tunnettu siltä, että siihen kuuluu myös vaihe, jossa epäorgaaninen aine syötetään yhdessä käsittelyaineen kanssa jauhinkam-30 mioon (4).

35. Patenttivaatimuksen 33 tai 34 mukainen mene telmä, tunnettu siltä, että käytetyn käsittely-aineen määrä on alueella 0,1-5 painoprosenttia, edullisesti alueella 0,1-1 painoprosenttia, perustuen epäor- 35 gaanisen kuiva-aineen painoon. 101940 27