FI97633B - Menetelmä sienihyökkäyksen tai vastaavien estämiseksi ja torjumiseksi olemassa olevissa rakennusten rakenteissa sekä elektrodisarja menetelmän toteuttamiseksi - Google Patents

Description

97633

Menetelmä sienihyökkäyksen tai vastaavien estämiseksi ja torjumiseksi olemassa olevissa rakennusten rakenteissa sekä elektrodisarja menetelmän toteuttamiseksi - Förfarande för att förhindra och bekämpa svampangrepp eller liknande i 5 existerande byggnadsstrukturer samt uppsättning av elektro- der för utförande av förfarandet Tämän keksinnön kohteena on menetelmä sienihyökkäyksen, var-10 sinkin lahosienen (Merylius lacrymans) ja/tai muiden haitallisten elävien organismien, kuten pitkäsarvisten kuoriaisten, puumatojen ja vastaavien aiheuttaman hyökkäyksen estämiseksi ja torjumiseksi olemassa olevissa rakennusten rakenteissa, jolloin korkeataajuusgeneraattori sijoitetaan raken-15 nuksen hyökkäyksen kohteeksi joutuneen rakenteen alueen viereen olemassa olevassa rakennuksessa, elektrodit liitetään korkeataajuusgeneraattoriin korkeataajuussyöttöjohdoilla, korkeataajuusgeneraattori sovitetaan ja käytetään syöttämään riittävän voimakasta korkeataajuustehoa (kW) leviämään ra-20 kennuksen rakenteen käsiteltävälle alueelle, kuumentaen siten hyökkäyksen kohteena olevaa aluetta sähkömagneettisella energialla eläviä organismeja tappavaan lämpötilaan ja pitäen korkeaa lämpötilaa yllä ennalta määrätyn ajan (esimerkiksi ainakin 1 minuutin ajan).

25

Menetelmää voidaan soveltaa rakennusten rakenteisiin yleensä, mutta se on erityisesti kehitetty käytettäväksi vanhoissa rakennuksissa.

30 Rakennusten lahosienten torjunnassa on monen vuoden ajan ollut yleisenä käytäntönä uusia kaikki puuaines, jossa la-I hosientä on havaittu. Tämä on tietysti kallis menettely, jos hyökkäys on ollut suurimittainen. 1

Aikaisemmin on tehty yrityksiä välttää tällaista uusimista tuhoamalla elävät organismit, kuten madot, kasvit ja/tai mikro-organismit, jotka aiheuttavat puun tuhoutumista, käsittelemällä niitä sähkömagneettisilla aalloilla.

2 97633 DE-patentissa nro 855 331 selitetään, miten hyökkäyksen kohteena olevaa puurakennetta tai tiilirakennetta käsitellään nk. korkeataajuus- (HF) tai UHF-säteilyllä, jonka avulla haitalliset organismit (madot tai kasvit) tuhotaan. Tähän 5 liittyvistä julkaisuista ja piirroksista käy ilmi, että UHF:ää tai muuta mikroaaltosäteilyä käytetään kysymyksessä olevassa menetelmässä ja että puurakenteet alistetaan mikro-aaltosäteilylle.

10 DE-patentissa nro 937 200 julkistetaan menetelmä rakennusten rakenteissa olevalle puulle haitallisten matojen tai kasvien tuhoamiseksi, koskien varsinkin lahosientä, minkä yhteydessä myös uusi hyökkäys estetään. Selitetyn menetelmän mukaan rakenneosiin porataan läpimeneviä reikiä ja lämmityspanoksia 15 sijoitetaan kuumentamaan rakenneosia sähkövastuskuumennuk-sella, minkä jälkeen porausreiät täytetään kemiallisella estoaineella.

Patentissa DE-1 936 502 selitetään myös menetelmää rakennus-20 ten haitallisten organismien tuhoamiseksi, minkä yhteydessä rakennuksen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta aluetta lämmitetään mikroaaltoenergialla hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle alueelle sijoitetusta energialähteestä. Energialähde voi olla magnetroni. Siinä ilmoitetaan, että noin 40°C lämpötila 25 ylläpidettynä 10 minuutin ajan on riittävä tuhoamaan laho- sienen ja 1 minuutin ajan ylläpidetty 65°C lämpötila riittää tuhoamaan puumadot.

Lisäksi tunnetaan keino, jonka mukaan koko rakennus kääri-30 tään tiiviiseen materiaaliin ja pidetään se sen jälkeen yhden tai useamman päivän ajan lämmitettynä erittäin korkeaan - noin 50°C - lämpötilaan.

Tämä menetelmä on kuitenkin erittäin kallis, johtuen osit-35 tain kuluista, jotka liittyvät talon ympärille sijoitettavan eristyksen asennukseen ja purkamiseen sekä varsinaiseen lämmittämiseen, johtuen osittain myös niistä vaurioista, joita tehokas ja pitkään jatkettu lämmittäminen voi saada aikaan

II

3 97633 talon muihin materiaaleihin ja sisustukseen. Niinpä taloustavarat onkin vietävä suurimmaksi osaksi pois lämmityksen aikaisen tuhoutumisen välttämiseksi.

5 Julkaisusta SE-412 878 tiedetään lisäksi, miten puurakenteita voi lämmittää siten, että ne säilyvät kemiallisten puun-säilytysaineiden avulla, säteilyttämällä puuainesta sähkömagneettisilla aalloilla. Menetelmän tavoitteena on kuitenkin saada aikaan kemiallisen säilytysaineen parannettu si-10 sääntunkeutuminen ja hajautuminen.

Lisäksi tunnetaan myös tapa kuumentaa puuta korkeataajuus-generaattoreilla, missä yhteydessä käytetään niin kutsuttuja kapasitiivisia korkeataajuisia kiinteitä järjestelmiä usei-15 den ei-metallisten materiaalien kuivaamiseksi ja kuumentamiseksi, varsinkin puun ja lankojen kuivaamiseksi, huonekalujen ja kirjansidontaosien liimaamiseksi, hiekkajyvien kuivaamiseksi valimoissa ja muovien hitsaamiseksi.

20 Lisäksi tunnetaan myös tapa alistaa elävä kudos sähkömagneettisen säteilyn alaiseksi patogeenisten kasvainten tai syövän tapaisten tappavien kasvainten torjumiseksi.

Tämä keksintö koskee tämän selityksen alussa esitettyä tyyp-25 piä olevaa menetelmää sienihyökkäyksen tai vastaavien estämiseksi ja torjumiseksi olemassa olevissa rakennusten rakenteissa, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että elektrodeina käytetään joko levyelektrodeja tai vierekkäisten, yhdensuuntaisten sauvojen muodostamia elektrodeja, jotka sijoite-30 taan rakennuksen rakenteen hyökkäyksen kohteena olevan alueen tai sen osan kummallekin puolelle siten, että elektrodit muodostavat yhdessä yhden tai useamman kondensaattorin, jolloin ainakin osa rakennuksen rakenteen hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta alueesta muodostaa kokonaan tai osittain kondensaat-35 torin tai kondensaattoreiden dielektrisen eristeen ja että käytetään yhtä tai useampaa taajuutta taajuusalueella 3-20 MHz, varsinkin alueella 10-15 MHz ja mieluummin alueella 13- 4 97633 14 MHz, kaikkein mieluiten 13,56 MHz, kuumentaen täten alue muutamassa minuutissa noin 50°C lämpötilaan.

Erityisen tehokas kuumennus saadaan aikaan käyttämällä 5 korkeataajuusvirtaa, koska sekä puuosat että sementti ovat kuumennettavissa korkean taajuuden avulla. Sen sijaan perinteistä menetelmää käytettäessä paksua palkkia on pakko kuumentaa useita tunteja, jotta olisi mahdollista varmistaa sen keskiosan lämpötilan nousu haluttuun arvoon; esim. 50°C läm-10 pötila saavutetaan korkeataajuusvirran avulla muutaman minuutin kuluessa.

Haitallisten organismien tuhoamiseksi tarvittavan kokonais-lämpöenergian määrä on yleensä huomattavasti alhaisempi tä-15 män keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä kuin tunnettuja menetelmiä käytettäessä. Nopea kuumentaminen esimerkiksi 70°C lämpötilaan tuhoaa kaikki elävät organismit muutaman minuutin kuluessa, kun taas samaan tulokseen pääsemiseksi on pidettävä yllä 50°C lämpötilaa ainakin tunnin ajan ja kuu-20 mentamista noin 45°C lämpötilaan on pidettävä yllä ainakin 24 tuntia. On totta, että näissä alhaisemmissa lämpötiloissa lämpötilaero ulkoilman lämpötilaan verrattuna on vastaavasti alhaisempi, mutta koska kuumennusaika on huomattavasti pitempi, on ilmeistä, että lämpömäärän ympäristöön menevä ko-25 konaishäviö (koko käsittelyajalta yhteen laskettuna) on olennaisempi hidasta käsittelyä alhaisella lämpötilalla käytettäessä kuin nopeaa käsittelyä korkealla lämpötilalla käytettäessä .

30 Korkeataajuuskäsittely on erityisen edullista nopean kuumennuksen yhteydessä, koska kuumennukseen vaikuttavat eris-. . tyshäviöt ja siten se tapahtuu yhtä hyvin materiaalin kes kellä kuin sen pinnallakin. Useimmat muut kuumennusmenetel-mät ovat riippuvaisia siitä, että kuumuus leviää itse mate-35 riaalin sisään lämmön johtumisen avulla. Tämä on erittäin hidas tapahtuma, varsinkin puussa, joka on melko huono lämmön j ohdin. 1 5 97633 Lämpötila on sitä paitsi tavallisesti jonkin verran korkeampi palkin keskiosassa, koska lämmön häviämistä ulkoilmaan tapahtuu vain ulkopinnalta, kun taas kuumennus kohdistuu palkin koko poikkileikkauksen alueelle. Korkeataajuuskuumen-5 nuksella on lisäksi mahdollista kuumentaa rakennuksen rakenteet huomattavasti korkeampiin lämpötiloihin, mikäli tarpeen, yli 100°C tai jopa 150°C saakka, ottaen tietysti huomioon kysymyksessä olevan materiaalin kestävyys.

10 Menetelmä on myös halvempi käytössä kuin tähän asti tunnetut menetelmät, koska talosta tarvitsee kuumentaa vain hyökkäyksen kohteeksi joutuneet alueet.

Toinen menetelmän etu on, että sen voi toteuttaa nopeammin 15 kuin aikaisemmin tunnetut menetelmät. Verrattain suuria alueita voi käsitellä samanaikaisesti ja menetelmää voi käyttää niin pieniin kuin suuriinkin alueisiin.

Keksinnön mukaan parhaana pidetty taajuusalue antaa mahdol-20 lisuuden käyttää tunnetun tyyppisiä korkeataajuusgeneraatto-reita, jotka ovat melko suuritehoisia generaattorin painoon ja tehonkulutukseen nähden - nämä kaksi tekijää ovat erittäin tärkeitä, kun kalustoa kuljetetaan ja asennetaan väliaikaisesti paikalliseen käyttöpaikkaan, joka on tyypillises-25 ti vanha talo, jossa pääsy hyökkäyksen kohteena olevalle alueelle saattaa olla hankala.

Tuotetun korkeataajuuskentän teho (tyypillisesti 5-100 kW) on mieluiten sellainen, että käsitelty alue kuumennetaan 30 lyhytaikaisesti muutamassa minuutissa ainakin lämpötilaan 50°C ja mieluummin lämpötilaan alueella 50°C-80°C, parhaana pidettävän lämpötilan ollessa 70°C, ja mainittua lämpötilaa pidetään yllä mielellään ainakin 1 minuutin ajan, mieluummin 2-10 minuuttia ja kaikkein mieluiten 3-5 minuuttia. Yleensä 35 voi sanoa, että mitä korkeampi lämpötila, sitä lyhyempi käsittelyaika. Sen jälkeen lämpötila laskee hitaasti, johtuen lämmön säteilemisestä ympäristöön, mutta, etenkin puurakenteiden huonosta lämmönjohtokyvystä johtuen, lämpötila pysyy 6 97633 tyypillisesti yli tunnin ajan yli 50°C tasolla sen jälkeen, kun aines on kuumennettu läpikotaisin 70°C lämpötilaan.

Keksinnön mukaisessa edullisessa menetelmässä käytetään kor-5 keataajuusgeneraattoria, joka käsittää symmetrisen annon, joka on yhteydessä kahteen olennaisesti samanlaiseen elektrodiin korkeataajuussyöttöjohtojen välityksellä, mainittujen elektrodien muodon ja mittojen ollessa sovitettuja kattamaan ainakin osan käsittelyä vaativista rakennuksen rakenteista 10 ja lisäksi sovitettuja saamaan aikaan parhaan mahdollisen korkeataajuusgeneraattorille sopivan impedanssin.

Tämän keksinnön puitteisiin kuuluu sellaisen generaattorin käyttö, johon kuuluu epäsymmetrinen anto, joka on yhteydessä 15 keskenään erilaisiin elektrodeihin.

Palkin käsittelemiseksi käytetään levyelektrodeja, jotka järjestetään palkin kummallekin puolelle siten, että käytetty korkeataajuuskenttä ulottuu toisesta elektrodista toi-20 seen, kulkien suoraan käsiteltävän palkin läpi.

Tavallista huomattavampien hyökkäyksen kohteiden kohdalla osia hyökkäyksen kohteena olevasta alueesta käsitellään vuorotellen, kunnes koko hyökkäyksen kohteena oleva alue on 25 käsitelty. Tällaisen peräkkäisen käsittelyn yhteydessä on edullista varmistaa, että käsitellyt osuudet limittyvät keskenään. Seinää tai väliseinää käsiteltäessä elektrodit voivat edullisella tavalla olla suorakulmaisia levyelektrodeja, jotka on järjestetty käsittelyä vaativan seinän tai välisei-30 nän samalle puolelle, kolmannen johtavan levyn ollessa sijoitettuna seinän tai väliseinän vastakkaiselle puolelle, 1 mainitun johtavan levyn ollessa ilman galvaanista liitäntää generaattoriin, mutta sen toimiessa yhdessä kahden elektrodin kanssa, sekä ollessa sijoitettuna tarkalleen kahden 35 elektrodin vastakkaiselle puolelle, jolloin ainoastaan käsittelyä vaativa seinä tai väliseinä erottaa kolmannen levyn kahdesta elektrodista. Tämän tuloksena elektrodit ovat helposti liitettävissä generaattoriin ja käyttäjän on helppo vaihtaa elektrodien paikkaa käsittelyn edistyessä.

7 97633

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan lisäksi vielä käyttää rakennuksen rakenteiden kosteiden osuuksien kuivaamiseen la-hosienen ja vastaavien tuholaisten ehkäisemiseksi.

5 Keksinnön kohteena on lisäksi elektrodisarja käytettäväksi keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, jolle elekt-rodisarjalle on tunnusomaista, että se käsittää elektrodeja, jotka ovat joko levyelektrodeja tai vierekkäisten, yhdensuuntaisten sauvojen muodostamia elektrodeja ja jotka on 10 sovitettu liitettäviksi korkeataajuusgeneraattorin liitäntöihin johtimilla.

Parhaaksi katsotun toteutusmuodon mukaan elektrodisarja käsittää olennaisesti samanlaiset sähköä johtavat levyt, joi-15 den koko ja mitat on sovitettu kattamaan ainakin osa käsittelyä vaativan rakennuksen rakenteesta ja sovitettu liitettäväksi Iitteinä, leveillä nauhajohtimilla korkeataajuus-generaattorin liitäntöihin. Käyttämällä elektrodeja, jotka on suunniteltu kattamaan niin suuri alue kuin käytännössä on 20 hyödyllistä, rakennuksen käsittely toteutetaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti esimerkkien avulla ja viittaamalla oheisiin piirroksiin, joissa 25 kuvio 1 esittää monikerroksista, sienihyökkäyksen kohteeksi joutunutta rakennusta, johon on järjestetty elektrodein varustettu korkeataajuusgeneraattori toteuttamaan tämän keksinnön mukaista menetelmää; 30 kuvio 2 on esimerkki kahden korkeataajuuselektrodin sijoittamisesta ja korketaajuusgeneraattorin liittämisestä niihin; kuvio 3 esittää elektrodien vaihtoehtoista järjestelyä; 35 kuvio 4 on leikkauskuva kuvion 3 seinän läpi; 1 kuvio 5 on esimerkki elektrodiasennelmasta; 8 97633 kuvio 6 on kaavioimainen 1eikkausnäkymä kuvion 5 esittämän e]ektrodiasennelman läpi, puisen rakennuksen rakenneosan päällä; 5 kuvio 7 on esimerkki elektrodisarjasta; kuvio 8 on kaavioimainen leikkausnäkyrnä kuvion 7 esittämän el ekt.rodi sarjan läpi, näiden ollessa puisen rakennuksen rakenteen kummallakin puolella; 10 kuvio 9 on esimerkki elektrodien järjestelystä käsiteltäessä rakennuksen rakenteen nurkkaa; kuvio 10 on esimerkki elektrodiasennelmasta lattian käsitt.e-15 lemiseksj ja kuvio 11 on esimerkki elektrodiasennelmasta lattian nurkan käsi ttelemiseksi.

20 Kun tarkoituksena on käsitellä rakennuksen hyökkäyksen kohteeksi joutunut alue, hyökkäyksen kohteena olevalle paikalle kuljetetaan kalusto (10), johon kuuluu voimakas korketaa-juusgeneraattori (12) ja ainakin yksi elektrodisarja (16, 18). Elektrodit (16, 18) järjetetään siten, että ne muodos-25 tavat kondensaattorin, jossa höykkäyksen kohteena oleva puurakenne, tiilimuuraus tai betonikerros muodostaa dielektri-sen eristeen, joka sijaitsee korkeat.aajuusgeneraattorin (12) syöttämän kapasitiivisen kentän sisällä.

30 Kuten piirroksen kuviosta 2 käy ilmi, molemmat elektrodit ovat olennaisilta osiltaan samanlaiset ja näin ollen käytetään sellaista korkeat.aa juusgeneraattori a , jossa on tasapainotetut antoliitännät. Elektrodien tarkka muoto ja järjestely sovitetaan siten, että saadaan aikaan oikea impedanssi, 35 joka sopii generaattorin ja kuormituksen välille. Alaan perehtyneille tämä ongelma on hyvin tunnettu eikä sitä käsi-.· teliä tämän tarkemmin tämän sovelluksen yhteydessä. 1 9 97633

Menetelmän toteuttamiseen käytetään generaattoria, joka toimii noin 13,56 MHz taajuudella ja jonka antoteho on noin 8 kW. Generaattorin vaatima toiminta-aika hyökkäyksen kohteeksi joutuneen puurakenteen kuumentamiseksi riippuu tietysti 5 hyökkäyksen kohteena olevan puurakenteen mitoista, ulkoilman lämpötilasta ja puun kosteuspitoisuudesta. Laitteisto on mielellään varustettu aikareleel1ä, jonka voi säätää esimerkiksi nollasta 5 minuuttiin. Toisessa toteutusmuodossa laitteistoon voi edullisella tavalla kuulua yksi tai useampia 10 lärnpöanturei ta, jotka on liitetty ohjaus- tai säätöosaan, joka kytkee generaattorin irti, kun haluttu lämpötila on saavutettu.

Kuviossa 1 esitetty järjestely on tehty olettaen, että sie-15 nihyökkäys on löytynyt nelikerroksisen rakennuksen kattorakenteen yhdestä osasta. Generaattori järjestetään paikalle, jolta käsin kattorakenteen hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen osaan avautuu pääsytie.

20 Parhaina pidettyihin elekt.rodeihin kuuluu kaksi elektrodi levyä (16, 18), jotka on tavallisesti sijoitettu käsiteltävän puurakenteen (20) kummallekin puolelle, kuten kuviossa 2 on kuvattu.

25 Sen jälkeen elektrodit (16, 18) liitetään generaattorin lii~ - täntöihin (13, 14), mieluiten leveillä, joustavilla nauha- johtirnilla (15, 17), jotka on tehty kuparista, messingistä, alumiinista tai näiden seoksista, jotka sopivat suuren pintansa vuoksi korkeataajuusvirran johtamiseen. On selvää, et-30 tä generaattorin ja elekt.rodi järjestelmän välisten johtavien nauhojen tulee olla mahdollisimman lyhyitä. Nauhojen tosiasiallinen pituus riippuu käsittelyä vaativan alueen pääsyteistä . 1

Elektrodilevyt voivat olla muodoltaan suorakulmion muotoisia levyjä, joiden leveys on tyypillisesti 200-300 mm ja pituus noin 2 m. Elektrodien muodon ja mitat voi sopeuttaa edullisella tavalla käsittelyä vaativan rakennuksen rakenteen, 10 97633 esimerkiksi palkin mittojen mukaiseksi. Kun otetaan huomioon, että on paikkoja, joihin elektrodilevyjä ei voi tilanpuutteen vuoksi sijoitaa, on tarkoituksenmukaista pitää mukana hieman lyhyempiäkin elektrodeja.

5

Pitkiä elektrodeja käyttäen on mahdollista käsitellä kaikki käsittelyä vaativat rakennuksen rakenteet lyhyen ajan puitteissa. Rakennuksen rakenteet voi kuumentaa lämpötilaan 70°C muutamassa minuutissa keksinnön mukaisten elektrodien ja 10 niihin liittyvän generaattorin avulla. Jatkamalla virransyöttöä muutaman minuutin ajan (2-5 minuuttia) kaikki elävät organismit elektrodien välillä tuhoutuvat vamrasti. Sen jälkeen elektrodit siirretään seuraavalle käsittelyä vaativalle alueelle. Puun huonon lämmönjohtokyvyn vuoksi käsitellyn 15 alueen lämpötila pysyy lisäksi korkeana huomattavan ajan eikä lämpötila mahdollisesti laske alle 55°C ennen kuin tunnin kuluttua käsittelyn päättymisen jälkeen. Tämä riippuu tietysti ulkoilman lämpötilasta ja kysymyksessä olevan alueen tuuletuksesta.

20

Joissakin tapauksissa, seinää käsiteltäessä, kuvion 2 mukainen elektrodien järjestely siten, että yksi elektrodi on kummallakin puolella seinää, vaikeuttaa sähköliitännän saamista molempiin elektrodeihin. Tällaisissa tapauksissa on 25 edullista käyttää kuvion 3 esittämää elektrodi järjestelyä, jonka mukaan kaksi elektrodia (16, 18) toimii yhdessä apule-vyn (19) kanssa siten, että tämä on sijoitettuna käsiteltävän seinän (20) taakse.

?0 Apulevyn (19) koko ori mieluiten sellainen, että se ulottuu seinän (20) koko korkeudelle ja huomattavalle osuudelle sen leveyttä, jolloin käyttäjä joutuu useimmissa tapauksissa vain siirtämään generaattoriin (12) liitettyä kahta elektrodia (16, 18). Tästä johtuen ei tarvita mitään seinäkanavaa 35 korkeataajuussyöttöjohtoa varten, eikä myöskään vaihtoeh toista, erittäin pitkän korkeataajuussyöttöjohdon käyttöä siten, että se johdetaan "esteiden" ympäri ja esimerkiksi oven läpi. Tämän ratkaisun avulla, joka on esitetty kuviossa n 11 97633 3 ja leikkauskuvana kuviossa 4, kaksi elektrodia ja apulevy muodostavat kaksi sarjaan kytkettyä kondensaattoria, toisin sanoen, ensimmäisen kondensaattorin ensimmäisen elektrodin (16) ja apulevyn (19) välille ja toisen kondensaattorin apu-5 levyn (19) ja toisen elektrodin (18) välille.

Kokemus on osoittanut, että seinän paksuus tulisi rajoittaa noin 70 mm:iin, kun käytetään parhaana pidettyä generaattoria, joka toimii taajuudella 13,56 MHz ja koestetuilla elek-10 trodeilla. Kun seinän paksuus kuitenkin on yli 70 mm, käsittelyn voi toistaa edullisella tavalla seinän toiselta puolelta käsin, jolloin rakennuksen käsitellyn rakenteen leveys ei saisi ylittää 2 x 70 mm.

15 Vielä yhdessä keksinnön mukaisessa toteutusmuodossa elekt.ro-disarjaan voi edullisella tavalla kuulua niin kutsuttu "köynnöselektrodi", joka käsittää kaksi, sarjan samansuuntaisia sauvoja (21) muodostavaa elektrodia kytkettyinä toisiinsa siten, että puolet sauvoista, toisin sanoen joka toi -20 nen sauva, on liitettynä ensimmäiseen liitäntään (23), joka on liitettävissä korkeataa juusgeneraat.tori n liitäntään nauha johdon välityksellä, ja toinen puoli, toisin sanoen edellisten väliin jäävät sauvat, on liitetty korkeataajuusgene-raattorin toiseen liitäntään (24), esimerkiksi kuvion 5 25 esittämällä tavalla. Sauvojen väli on tyypillisesti 20-100 mm. On ilmeistä, että sauvojen väliset keskinäiset liitännät ovat muotoiltavissa monella eri tavalla. Kuvio 5 kuvaa ainoastaan elektrodin perusrakennetta. 1 2 3 4 5 6

Edellä kuvatun elektrodiasennelman avulla saadaan aikaan 2 olennaisilta osiltaan kuvion 6 mukaisen muotoinen sähkökent 3 tä. Termi "köynnöselektrodi" johtuu kuvion 6 esittämästä ra 4 kennelmasta. "Köynnösmäinen" kenttä saadaan aikaan, koska 5 kenttää vetää puoleensa irtonainen, eristävä rakennusmateri- 6 aali (20), yläpuolella olevan ilman sijasta. Elektrodiasen-nelmaa käytetään käsiteltäessä esimerkiksi kattoja ja latti-: oita. Paksuudeltaan yli 30 mm lattioita voi käsitellä tällä menetelmä!1ä.

12 97633

Vielä yhdessä toteutusmuodossa, joka on esitetty kuviossa 7 ja leikkauskuvana kuviossa 8, jokaiseen elektrodiin voi lisäksi kuulua sen oma sarja rinnakkaisia sauvoja (26), jolloin elektrodit on sijoitettu rakennuksen käsittelyä vaati-5 van rakenteen, esimerkiksi palkin (20) kummallekin puolelle. Kuvion 8 alempi elektrodi (28) on mieluiten hieman sivussa ylempään elektrodiin (29) nähden, siten että alemman elektrodin (28) sauva on sijoitettu suunnilleen puoleenväliin ylemmän elektrodin (29) sauvojen väliin.

10 Tämän tuloksena saadaan aikaan kuvion 8 mukainen kenttärakenne. Elektrodisauvat on esitetty mustina neliöinä ja ohuet viivat (30) sauvojen välissä ilmaisevat sähköisiä kenttävii-voja, jotka kuvaavat syntyvää sähkökenttää.

15

Nurkkien käsittelyssä on edullista käyttää sellaista elekt-rodirakennelmaa, joka käsittää kaksi rinnakkaista sauvaa (31, 32), kuten kuviossa 9 on esitetty. Tällainen elektrodi-rakennelma tuottaa kentän, joka yltää täysin kulman sisään 20 saakka sellaisissakin tapauksissa, joissa kulmaan pääsy on vaikeaa.

Kuvioissa 5 ja 6 esitetyn tyyppisiin elektrodirakennelmiin voi lisäksi edullisella tavalla liittää kuvion 10 mukaisen 25 varren (35), jolloin koko rakennetta voi käyttää ikäänkuin lattiaa pyyhkivänä "luutana".

Kun lattiaa käsitellään tällaisella "elektrodiluudalla" (36), jalkalistat on poistettava tilan tekemiseksi uloimmal-30 le elektrodisauvalle (21), kokonaan lattia-alueen ulkopuo-·' lei le, kuten kuviossa 11 on esitetty, jotta varmistettaisiin lattialueen (20) reunankin riittävä kuumeneminen.

Kalustoa voi käyttää myös muuntyyppisten rakennusvaurioiden 35 yhteydessä, kuten pitkäsarvisia kuoriaisia torjuttaessa, ja kosteuden kuivaamiseen perustusten, tiiliseinien, paneelien : ja muiden rakennuksen rakenteiden välistä. Lisäksi menetelmä sopii käytettäväksi vanhojen puualusten käsittelyyn.

97633 3 3

Keksintöä on selitetty edellä viittaamalla parhaana pidettyyn toteutusmuotoon. Monia muunnoksia voi kuitenkin toteuttaa poikkeamatta keksinnön puitteista.

Claims (9)

14 97633

1. Menetelmä sienihyökkäyksen, varsinkin lahosienen (Mery-lius lacrymans) ja/tai muiden haitallisten elävien organismien, kuten pitkäsarvisten kuoriaisten, puumatojen ja vas- 5 taavien aiheuttaman hyökkäyksen estämiseksi ja torjumiseksi olemassa olevissa rakennusten rakenteissa, jolloin korkea-taajuusgeneraattori (12) sijoitetaan rakennuksen hyökkäyksen kohteeksi joutuneen rakenteen alueen viereen olemassa olevassa rakennuksessa, elektrodit (16, 18) liitetään korkea-10 taajuusgeneraattoriin korkeataajuussyöttöjohdoilla (15, 17), korkeataajuusgeneraattori (12) sovitetaan ja käytetään syöttämään riittävän voimakasta korkeataajuustehoa (kW) leviä-mään rakennuksen rakenteen käsiteltävälle alueelle (20), kuumentaen siten hyökkäyksen kohteena olevaa aluetta sähkö-15 magneettisella energialla eläviä organismeja tappavaan lämpötilaan ja pitäen korkeaa lämpötilaa yllä ennalta määrätyn ajan (esimerkiksi ainakin 1 minuutin ajan), tunnettu siitä, että elektrodeina käytetään joko levyelektrodeja (16, 18) tai vierekkäisten, yhdensuuntaisten sauvojen (21, 22, 26) : 20 muodostamia elektrodeja (28, 29), jotka sijoitetaan rakennuksen rakenteen hyökkäyksen kohteena olevan alueen tai sen osan kummallekin puolelle siten, että elektrodit muodostavat yhdessä yhden tai useamman kondensaattorin, jolloin ainakin osa rakennuksen rakenteen hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta 25 alueesta (20) muodostaa kokonaan tai osittain kondensaattorin tai kondensaattoreiden dielektrisen eristeen ja että käytetään yhtä tai useampaa taajuutta taajuusalueella 3-20 MHz, varsinkin alueella 10-15 MHz ja mieluummin alueella 13-14 MHz, kaikkein mieluiten 13,56 MHz, kuumentaen täten alue 30 muutamassa minuutissa noin 50°C lämpötilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alue (20) lämmitetään 50°C ja 80°C välillä olevaan lämpötilaan, jolloin noin 70°C lämpötilaa pidetään parhaana, 35 ja korkeaa lämpötilaa pidetään yllä 2-10 minuutin, mieluiten 3-5 minuutin ajan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään korkeataajuusgeneraattoria (12), II 15 97633 joka käsittää symmetrisen annon (13, 14), joka on yhteydessä kahden keskenään olennaisesti samanlaisen, suorakulmiomaisen elektrodin (16, 18) kanssa korkeataajuussyöttöjohtojen (15, 17) välityksellä. 5

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että elektrodeina käytetään suorakulmiomaisia levyelektrodeja (16, 18), jotka sijoitetaan samalle puolelle rakennuksen käsittelyä vaativaa rakennetta, kuten seinää tai 10 väliseinää (20), kolmas sähköä johtava levy (19), joka ei ole galvaanisesti liitetty generaattoriin (12), mutta toimii yhdessä kahden elektrodin (16, 18) kanssa, sijoitetaan rakennuksen rakenteen vastakkaiselle puolelle siten, että se on tarkalleen näiden kahden elektrodin vastakkaisella puo- 15 lella, jolloin ainoastaan rakennuksen käsittelyä tarvitseva rakenne erottaa kolmannen levyn (19) kahdesta elektrodista (16, 18) .

5. Elektrodisarja käytettäväksi yhden tai useamman edellä 20 esitetyn patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää elektrodeja, jotka ovat joko levyelektrodeja (16, 18) tai vierekkäisten, yhdensuuntaisten sauvojen (21, 22, 26) muodostamia elektrodeja (28, 29) ja jotka on sovitettu liitettäviksi korkeataajuus- 25 generaattorin (12) liitäntöihin (13, 14) johtimilla (15, 17).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen elektrodisarja, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi olennaisesti samanlaista pit- 30 kulaista suorakulmaista sähköä johtavaa levyä (16, 18), jotka on sovitettu liitettäviksi korkeataajuusgeneraattorin (12) liitäntöihin (13, 14) Iitteinä, leveillä nauhajohti-milla (15, 17). 1

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen elektrodisarja, tunnettu siitä, että levyjen (16, 18) pituus on suunnilleen 2 m ja leveys suunnilleen 200-300 mm. 16 97633

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen elektrodisarja, tunnettu siitä, että se käsittää kaksi olennaisesti samanlaista elektrodia (28, 29), joista kumpikin käsittää joukon samansuuntaisia, toisiinsa liitettyjä vierekkäisiä sauvoja (26), 5 jolloin kukin elektrodi (28, 29) muodostaa olennaisesti tasaisen, suorakulmaisen säleikköpinnan.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen elektrodisarja, tunnettu siitä, että elektrodit käsittävät useita määrävälein toisis- 10 taan sijoitettuja yhdensuuntaisia sauvoja (21, 22), jotka on järjestetty vierekkäin siten, että ne muodostavat lähes tasaisen pinnan ja väliin pitkulaisia vierekkäisten sauvojen välisiä tiloja, jolloin joka toinen sauva (21) on liitetty ensimmäiseen liitäntään (23) järjestettynä liitettäväksi 15 toiseen generaattorin liitännöistä (13, 14) ja väliin jäävät sauvat (22) on liitetty toiseen liitäntään (24), järjestettynä liitettäväksi generaattorin toiseen liitäntään (13, 14) . : 20 Patentkrav