FI97578C - Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä - Google Patents

Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä Download PDF

Info

Publication number
FI97578C
FI97578C FI944856A FI944856A FI97578C FI 97578 C FI97578 C FI 97578C FI 944856 A FI944856 A FI 944856A FI 944856 A FI944856 A FI 944856A FI 97578 C FI97578 C FI 97578C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
state
alarm
signal
sensor
output
Prior art date
Application number
FI944856A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI944856A (fi
FI97578B (fi
FI944856A0 (fi
Inventor
Olli-Pekka Raikaa
Original Assignee
Nokia Telecommunications Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Nokia Telecommunications Oy filed Critical Nokia Telecommunications Oy
Publication of FI944856A0 publication Critical patent/FI944856A0/fi
Priority to FI944856A priority Critical patent/FI97578C/fi
Priority to AU36558/95A priority patent/AU699831B2/en
Priority to DE69527274T priority patent/DE69527274T2/de
Priority to US08/656,316 priority patent/US5625326A/en
Priority to PCT/FI1995/000564 priority patent/WO1996012348A1/en
Priority to AT95934162T priority patent/ATE220264T1/de
Priority to CN95191038A priority patent/CN1062397C/zh
Priority to EP95934162A priority patent/EP0734616B1/en
Priority to ES95934162T priority patent/ES2178679T3/es
Priority to JP51296396A priority patent/JP3167333B2/ja
Publication of FI944856A publication Critical patent/FI944856A/fi
Priority to NO962511A priority patent/NO962511D0/no
Publication of FI97578B publication Critical patent/FI97578B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI97578C publication Critical patent/FI97578C/fi

Links

Classifications

    • HELECTRICITY
    • H03ELECTRONIC CIRCUITRY
    • H03LAUTOMATIC CONTROL, STARTING, SYNCHRONISATION OR STABILISATION OF GENERATORS OF ELECTRONIC OSCILLATIONS OR PULSES
    • H03L7/00Automatic control of frequency or phase; Synchronisation
    • H03L7/06Automatic control of frequency or phase; Synchronisation using a reference signal applied to a frequency- or phase-locked loop
    • H03L7/08Details of the phase-locked loop
    • H03L7/085Details of the phase-locked loop concerning mainly the frequency- or phase-detection arrangement including the filtering or amplification of its output signal
    • H03L7/095Details of the phase-locked loop concerning mainly the frequency- or phase-detection arrangement including the filtering or amplification of its output signal using a lock detector
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC
    • Y10STECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y10S331/00Oscillators
    • Y10S331/02Phase locked loop having lock indicating or detecting means

Landscapes

  • Stabilization Of Oscillater, Synchronisation, Frequency Synthesizers (AREA)
  • Emergency Alarm Devices (AREA)
  • Alarm Systems (AREA)
  • Burglar Alarm Systems (AREA)

Description

97578
Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä Tämän keksinnön kohteena on sellaisen syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä, jossa on lukkiutumisen il-5 maisin ja jossa syntesoija voidaan nukuttaa kytkemällä käyttöjännitteet pois jänniteohjatulta oskillaattorilta sekä puskureilta.
Perusmuodossaan syntesoija käsittää ohjattavan vai-helukkopiirin PLL (Phase Locked Loop). Vaihelukko sisältää 10 jänniteohjatun oskillaattorin VCO, vaihevertailijan ja alipäästösuodattimen. Vaihevertailijan ensimmäiseen sisääntuloon tuodaan referenssitaajuinen signaali ja toiseen sisääntuloon tuodaan takaisinkytkettynä oskillaattorin lähtösignaali, joka on myös piirin lähtösignaali. Useissa 15 sovelluksissa kuten taajuussyntesoijissa on takaisinkyt-kentähaarassa silmukkajakaja, jonka jakoluku voidaan muuttaa ohjelmallisesti. Tällöin lähtösignaalin taajuus jaetaan ennen vaihevertailijalle viemistä, jolloin voidaan muodostaa referenssitaajuutta huomattavasti suurempia mut-20 ta siihen lukittuja taajuuksia.
Vaihevertailija havaitsee vaihe-eron tulosignaalien välillä ja antaa vaihe-eroon verrannollisen lähtösignaa-:.· i Iin, joka johdetaan silmukkasuodattimena toimivalle ali- : : : päästösuodattimelle. Sen lähtöjännite on puolestaan jänni- ·:· 25 teohjatun oskillaattorin ohjausjännitteenä. Silmukan oi- • * · · ··· lessa tasapainossa on lähtötaajuisen signaalin vaihe lu- • · · · kittunut referenssitaajuisen signaalin vaiheeseen.
Vaihelukon täytyy olla sellainen, että ensinnäkin se säilyttää tasapainotilansa ja ettei lähtösignaali modu- • · · ΓΙΙ 30 loidu huolimatta jompaankumpaan tulosignaaliin sisältyväs-• · · ’ tä nopeasta vaihtelusta kuten vaihekohinasta ja että toi- saalta asettumisaika muutettaessa lähtötaajuutta on mah-dollisimman lyhyt. Silmukkasuodattimelle asetetaan siten suuria vaatimuksia, jotka ovat lisäksi keskenään ristirii-35 täisiä. Silmukan ollessa lukittuneena täytyy suodattimen - 97578 2 rajataajuuden olla pieni, jottei tulosignaalin kohina näy modulaationa lähdössä kun taas asettumisen aikana, jolloin lähtötaajuus muuttuu toiseksi, on silmukan rajataajuuden oltava suuri, jotta asettumisaika olisi lyhyt.
5 Tieto siitä, onko silmukka lukittunut vai ei on olennaisen tärkeä useimmissa sovelluksissa. Sen vuoksi silmukkaan lisätään ns. lukituksen ilmaisin, joka antaa hälytyssignaalin kun silmukka ei ole tasapainossa. Erästä ilmaisinta on kuvattu esim. US-patentissa 4 135 165. II-10 maisin sinänsä ei kuulu tämän keksinnön piiriin.
Syntesoijan taajuuden muutos suoritetaan edellä sanotusti muuttamalla tavallisimmin useista jakajista muodostuvan silmukkajakajan jakolukuja. Ne muutetaan ohjelmallisesti, jolloin syntesoijalle syötetään piirin ulko-15 puolelta esim. mikroprosessorilta koodi, joka vastaa tiettyjä jakolukuja. Toteutustapoja on useita. Eräässä tavassa, joka on esitetty US-patentissa 4 330 758, koodi, joka on muistiosoite, avataan katsomalla PROM-muistin osoitteesta jakolukua vastaava data ja johtamalla se datan pi-20 topiiriin, josta se syötetään annetulla hetkellä jakajaan. Mikäli syntesoijapiirin käyttöjännite syystä tai toisesta • · · katoaa, katoaa myös pitopiiriin tallennettu data. Tällöin
• I
i.i käynnistettäessä syntesoi ja uudelleen on käytävä kokonai- • · ·,·.· suudessaan läpi koko prosessi jakolukujen syöttämiseksi i 25 jakajiin.
·;· Syntesoijan käynnistäminen kytkettäessä käyttösähkö päälle hallitaan alalla hyvin. Sen sijaan ongelma on syn- * tesoijan nukutus eli sen hetkellinen sammutus ja käynnis- . .·. tys ilman että hälytyspiiri antaisi turhaa hälytystä. Sei- • · · 1 2 3 4 5 6
II
laisessa laiteympäristössä, jossa syntesoijaa käytetään • · · 2 vain satunnaisesti, olisi nimittäin edullista voida nukut- 3 • · 4 ·.·, taa syntesoi ja ts. kytkeä syntesoi jalta sähköt pois päältä 5 silloin kun sitä ei käytetä. Tällöin se ei kuluta virtaa eikä mahdollisesti suuritaajuisena piirinä häiritse muita 6 ympäristössä olevia sähköisiä piirejä. Kun taas syntesoija • · 97578 3 kytketään päälle, sen tulisi käynnistyä nopeasti eikä antaa turhaan hälytystä, mikäli lukkiutuminen tapahtuu normaalisti. Hälytys olisi haitallinen, sillä useissa sovelluksissa monet laitteen sähköiset piirit ovat sidoksissa 5 syntesoijan tuottamaan taajuuteen ja mikäli ohjaava prosessori saa syntesoijalta hälytyksen se antaa esim. kes-keytys- tai odotuskomentoja muille piireille ja tämä taas hidastaa koko laitteen toimintaa.
Tämän keksinnön tavoitteena on sellainen kytkentä 10 syntesoijan hälytyksen hallitsemiseksi, joka ei nukutuksen aikana anna turhaa "silmukka ei lukossa"-hälytystä. Nukutus suoritetaan kytkemällä syntesoijalta käyttösähkö pois päältä. Käynnistyksen nopean sujumisen vuoksi ei silmukka-jakajalta ja siihen liittyviltä jakoluvun syöttöpiireiltä 15 voida kuitenkaan kytkeä sähköjä pois, koska kuten aikaisemmin jo todettiin häviäisi kaikki jakolukuihin liittyvä data ja jakolukujen syöttöprosessi olisi suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen. Sen sijaan jänniteohjatulta oskillaattorilta VCO ja silmukassa mahdollisesti olevilta 20 puskureilta voidaan käyttösähköt kytkeä pois. Keksinnön tarkennettu tavoite on siten syntesoijan VCO:n ja pusku- II· reiden nukutuksen hallinta.
i Asetettu tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella kytkennällä.
*:* 25 Keksinnön mukaisesti käytetään kahta erillistä tun- ··· nistuspiiriä. Ensimmäinen tunnistuspiirin tulona on syn- • · · · tesoijan lukituksen ilmaisimelta saatava "silmukka lukit-tunut/ei lukittunut"-tieto. Tunnistuspiirin lähtö vaihtaa tilaansa viivästetysti vasteena tulon tilan muutokselle.
• · · V.'.' 30 Viivästys on eri suuri silloin kun tulosignaalin infor- • « · *. maatio muuttuu informaatiosta "lukittunut" informaatioon « · v.: "ei lukossa" verrattuna siihen kun tulosignaalin informaa- : tio muuttuu informaatiosta "ei lukossa" informaatioon "lu kittunut". Tunnistuspiirin I lähtö on kaksitilainen sig-35 naali, joista ensimmäinen tila on "ei hälytyksen estoa" ja 97578 4 toinen tila "hälytyksen esto".
Toisen tunnistuspiirin tulona on syntesoijan käyttöjännitteen tilan antava informaatio "käyttösähkö päällä /käyttösähkö pois". Myös tämä tunnistuspiiri vaihtaa läh-5 tönsä tilaa viivästetysti vasteena tulon tilan muutokselle ja viivästys on eri suuruinen riippuen siitä, muuttuuko tulon tila informaatiosta "käyttösähkö päällä" informaatioon "käyttösähkö pois" vai päinvastoin. Tunnistuspiirin II lähtö on kaksitilainen signaali, joista ensimmäinen tilan 10 on "tunnistuspiiri II hälyttää" ja toinen tila "tunnistus-piiri II ei hälytä".
Tunnistuspiirien lähtösignaale ja verrataan hälytys-signaalin generoivassa elimessä, joka antaa kytkennän läh-tösignaaliksi "syntesoijan hälytys" vain silloin kun sa-15 manaikaisesti ensimmäisen tunnistuspiirin lähtö on tilassa "ei hälytyksen estoa" ja toisen tunnistuspiiri lähtö on tilassa "tunnistuspiiri II hälyttää". Keksinnön ydinajatus on asettaa ensimmäisen ja toisen tunnistuspiiriin viiveet eri suuruisiksi ja erityisesti tarkoituksen mukaisessa 20 suuruussuhteessa toisiinsa nähden siten, että saadaan kytkennän lähtösignaali, joka ei anna hälytystä syntesoijaa .:·* nukutettaessa ja herätettäessä mutta antaa hälytyksen kui- ·.: : tenkin silloin, kun silmukan asettumisaika ylittää ennalta '·.'·/ asetetun ajan. Tämä aika asetetaan toisen tunnistuspiirin ·:* 25 yhdellä viiveellä.
··· Keksinnön mukaisen kytkennän edulliset suoritusmuo-
«IM
dot ilmenevät oheisista epäitsenäisistä patenttivaatimuk-sista.
• Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin erään • « · • · · 30 keksinnön mukaisen edullisen suoritusmuodon avulla viita- • * * *. ten oheisiin kuvioihin, joista » · kuvio 1 esittää lohkokaaviona keksinnön kytkennän Γ": periaatetta, kuvio 2 on allekkain esitettynä tunnistimien tulo-35 jen ja lähtöjen sekä kytkennän lähdön tilat ja 97578 5 kuva 3 esittää erästä suoritusmuotoa.
Kuvassa 1 esitetyn keksinnön periaatteen mukaisesti käytetään kahta tunnistinta 1 ja 2: tunnistinta I ja tunnistinta II. Tunnistimen I tulona on syntesoijan luki-5 tuksen tunnistimelta (ei esitetty) saatava signaali LOCK_ALARM. Tämä signaali antaa tiedon "lukittunut", kun silmukka lukossa ja tiedon "ei lukossa”, kun asettautumi-sen jälkeen silmukka ei jostain syystä lukitu tai lukitus kadotetaan. Signaali LOCK_ALARM on kaksitasoinen tai on 10 kynnystetty kaksitasoiseksi. Tulosignaalin tilanmuutoksia nimitetään jäljempänä reunoiksi. Tunnistin I käsittää piirin tulosignaalin nousevan reunan viivästämiseksi ajalla TL ja laskevan reunan viivästämiseksi ajalla T2. Tunnistimen lähtö on joko "ei hälytyksen estoa" signaali ja "hälytyk-15 sen esto" signaali.
Vastaavasti tunnistimen II tulona on signaali CNTRL, joka on antaa informaation syntesoijan VCO:n ja puskureiden käyttösähkön tilasta. Tämäkin signaali on kaksitasoinen tai se on kynnystetty kaksitasoiseksi lukittu-20 nut/ei-lukossa - informaatioksi. Reunakäsite on sama kuin , edellä. Tunnistimen tulo voidaan kytkeä suoraan VCO:n ja « · 1 puskureiden käyttösähkölinjaan. Tunnistin käsittää piirin « · * : tulosignaalin nousevan reunan viivästämiseksi ajalla T3 ja :.v laskevan reunan viivästämiseksi ajalla T4. Tunnistimen läh- ..!·* 25 tösignaalin informaatio on joko "tunnistin II ei hälytä" *:* tai "hälyttää".
• · « · **
Tunnistimien lähdöt on yhdistetty hälytyssignaalin generoivaan elimeen 3, joka tulosignaalien tilan mukaan . .·. antaa lähtösignaaliksi SYNTE-ALARM joko hälytyssignaalin .···. 30 tai ei hälytystä -signaalin myöhemmin esitettävällä taval- • · · la.
• ·
Kuvassa 2 on esitetty allekkain tunnistimen tulojen ja lähtöjen tilat sekä hälytyssignaalin generoivan elimen 3 lähdön tila. Selostetaan syntesoijan hälytyskytkennän 35 toimintaa tämän kaavion perusteella. Hetkellä 0 alustetaan 97578 6 syntesoija kytkemällä sähköt asettaen CNTRL-signaali tilaan "käyttösähkö päällä". Syötetään Selmalla silmukkajaka-jaan jakoluvut. Syntesoijan lukituksen ilmaisimelta saatu LOCK_ALARM signaali antaa tiedon "ei lukossa", koska vai-5 helukittu silmukka ei ole vielä lukittunut. Asettumisajän Ts kuluttua silmukka lukittuu ja LOCK_ALARM signaali muuttaa tilaansa tilaan "lukossa". Tunnistin I, joka tähän asti on antanut signaalin "hälyttää", havaitsee LOCK_ALARM-signaalin tilan muutoksen eli reunan, jonka seurauksena 10 tunnistimen lähtösignaali muuttaa tilaansa viiveajan Tl kuluttua mainitusta reunasta. Tila muuttuu tilaksi "ei hälytä". Samanaikaisesti tunnistuspiiri II on havainnut, että käyttösähkö on päällä, jolloin piirin lähtösignaalin tila antaa informaation "ei hälytyksen estoa". Koko aika-15 välin 0...1 tunnistuspiiri II on tilassa "ei hälytyksen estoa" ja tunnistuspiiri I on mainitun aikavälin alussa tilassa "hälyttää" mutta syntesoijan asetuttua se on lopun aikaa aikavälistä tilassa "ei hälytä". Hälytyssignaalin generoiva elin tutkii molempien tunnistuspiirien lähdön 20 tilaa ja huomaa, ettei tunnistuspiiri II aseta hälytyksen . estoa. Tällöin hälytyssignaalin generoiva elin asettaa • « < ··;' kytkennän lähtösignaalin SYNTE_ALARM hälyttävään tilaan
« I
• aikavälin alussa, jolloin syntesoija silmukka on asettuva massa.
..*·* 25 Aikaväliksi 1-2 syntesoija nukutetaan kytkemällä >#·|* CNTRL-signaalilla käyttösähköt pois. CNTRL-signaalin het- kellä 1 tapahtuva tilan muutos eli reuna näkyy viiväste- tysti ajan T4 kuluttua tunnistuspiirin II lähdön tilanmuu- . .·. toksena "ei hälytyksen estoa"- tilasta "hälytyksen esto" # · · .···, 30 -tilaan. Hetkellä 1 syntesoijan lukitustilan ilmaiseva • · · LOCK_ALARM signaali muuttuu tilaan "ei lukossa", joka muu- • ·
·.·.· tos (reuna) näkyy viiveajan T2 kuluttua tunnistuspiirin I
lähdössä. Tunnistuspiiri I antaa nyt hälytyksen, mutta . koska T4 < T2, on tunnistuspiirin II tila on muuttunut , 35 hetkeä aikaisemmin hälytyksen esto-tilaan. Tämä saa aikaan li 97578 7 sen, ettei tunnistuspiirin I tuottama hälytys näy hälytys-signaalin generoivan elimen lähtösignaalissa SYNTE_ALARM. Hälytystä ei siis tapahdu aikavälillä 1-2, vaikka synte-soija on nukutettu. Tälle on kuitenkin välttämätöntä, että 5 T4 < T2.
Ajanhetkenä 2 syntesoijalle kytketään jälleen käyttösähköt päälle CNTRL signaalilla. LOCK_ALARM signaali vaihtaa tilaansa silmukan lukittumisajän Ts kuluttua, josta ajasta kuluu vielä viiveaika Tl, jonka kuluttua vasta 10 tunnistuspiiri I vaihtaa tilaansa tilasta "hälyttää" tilaan "ei hälytä". Kuitenkaan hälytyssignaalin generoiva elin 3 ei aseta lähtöään SYNTE_ALARM hälyttävään tilaan sähköjen kytkemisen jälkeen, sillä tunnistuspiirin II tila muuttuu "hälytyksen esto" tilasta "ei hälytyksen estoa" 15 tilaan vielä myöhemmin eli viiveajan T3 kuluttua. Tämä viiveaika T3 on suurempi kuin syntesoijan asettumisaika Ts + viiveaika Tl. Hälytystä ei siis tapahdu sähköjen kytkemisen vuoksi. Tälle on kuitenkin välttämätöntä, että T3 > Ts+Tl. Jos syntesoija ei asetu ajan T3 kuluessa, ta-20 pahtuu hälytys niin kuin pitääkin. Asettamalla T3 asetetaan siten samalla aika, jonka kuluttua lukkiutumisen epä- » » · onnistumisesta hälytetään.
• t i Edellä on selostettu keksinnön mukaisen kytkennän :.V toiminta yleispätevällä tasolla. Esitetyn toiminnan to- 25 teuttava piiri voidaan konstruoida monella eri tavalla ··* sekä analogisena että digitaalisena.
• · · · .*·*. Kuvassa 3 on esitetty eräs mahdollinen analogiato- teutus. Tunnistinpiiri I muodostuu komparaattorista Ai, jonka invertoiva sisääntulo on kytketty positiiviseen ver- 4 · *
Ij!^ 30 tailujännitteeseen Vref. Ei-invertoivaan sisääntuloon vai- • · · kuttaa sarjaresistanssin ja rinnakkaiskapasitanssin muo- • · v,; dostaman RC-kytkennän kautta syntesoijan lukituksen ilmai- i simelta saatava signaali LOCK_ALARM. Jos LOCK_ALARM on po sitiivinen, muodostuu RC-kytkentä vastuksesta R2 ja kon- i 1 • « densaattorista Cl ja kytkennän aikavakio on Tl. Kun 97578 8 LOCK_ALARM on pienempi kuin Vref, esim. 0 V tai negatiivinen arvo, muodostuu RC-kytkentä vastuksesta R2 ja kondensaattorista Cl, jolloin kytkennän aikavakio on T2. Vastaavasti tunnistinpiiri II muodostuu komparaattorista A2, 5 jonka ei-invertoiva sisääntulo on kytketty positiiviseen vertailujännitteeseen Vref. Invertoivaan sisääntuloon vaikuttaa syntesoijan käyttösähkön ohjaussignaali CNTRL. Kun käyttösähkö kytketään päälle, on ohjaussignaalilla positiivinen arvo, joka on suurempi kuin Vref. Tällöin jännite 10 komparaattorin tulossa nousee R3C2-kytkennän aikavakion T3 määräämällä nopeudella. Vastaavasti kun käyttöjännite kytketään pois päältä, jolloin CNTRL on pienempi kuin Vref, kondensaattorin varaus diodin D2 kautta. Aikavakio on tällöin T4.
15 Hälytyssignaalin generoiva elin käsittää kytkin- transistorit Tri ja Tr2 sekä ylösvetovastuksen R8.
Toiminta on seuraava: Alustettaessa syntesoijaa on CNTRL ylhäällä esim. 5 V. Tällöin VCO saa käyttösähköt ja alkaa värähdellä. Tunnistuspiirin II komparaattorin lähtö 20 on alhaalla, joten Tr2 ei johda. Lukituksen tunnistuspiirin lähtö LOCK_ALARM on alhaalla esim. 0 V, joka merkit- • see että syntesoija ei ole lukittunut. Tällöin tunnistus- • : piirin komparaattorin AI lähtö on alhaalla, joten Tri ei . johda. Hälytyssignaalin generoivan elimen lähtö jännite •j* 25 SYNTE ALARM on ylhäällä, mikä merkitsee syntesoijan häly- ··» ··· tystä. Kun syntesoijalle sitten syötetään datat, niin se » * · · lukkiutuu ja ALARM nousee ylös. Muutos näkyy aikavakion Tl » kuluttua komparaattorin Ai lähdössä, jolloin transistori Tri alkaa johtamaan ja hälytys poistuu. Tämän jälkeen syn- « · i '**. 30 tesoija nukutetaan sammuttamalla VCO:n käyttösähköt ts.
• · · *. * CNTRL menee alas. Muutos näkyy aikavakion T4 kulutta kom- • · V paraattorin A2 lähdössä, joka muuttuu positiiviseksi ajan >’T4 kuluttua, jolloin Tr2 alkaa johtaa. Käyttöjännitteen kadotessa syntesoijan lukkiutumisen hälytys LOCK_ALARM 35 menee alas, jolloin komparaattorin Ai lähtö menee alas . I I · 97578 9 viiveajan T2 kuluttua (purkautuminen reittiä R2 Cl). SYNTE_ALARM ei kuitenkaan hälytä, sillä komparaattori A2 on vaihtanut tilaansa ennen komparaattoria Ai, ts. T4<T2 ja näin ollen tunnistuspiiri II piirin I aiheuttamasta 5 hälytystä.
Kun nukutus lopetetaan, kytketään VCO:lle käyttö-sähköt nostamalla CNTRL ylös. Aikavakio T3 määrää ajan, jonka aikana syntesoijan pitää lukittua. Tämä merkitsee sitä, että komparaattorin Ai lähdön pitää vaihtaa tilaansa 10 ennen kuin komparaattori A2 vaihtaa lähtönsä tilaa ja aiheuttaisi hälytyksen SYNTE_ALARM lähdössä. Tunnistuspiirin I viiveajan Tl ja syntesoijan asettumisajän Ts summan on oltava siksi pienempi kuin tunnistuspiirin II viiveajan T3. Jos syntesoija ei asetu ajan T3 kuluessa, se aiheuttaa 15 hälytyksen SYNTE_ALARM lähdössä kuten pitääkin.
Syntesoija voidaan nukuttaa ja uudelleen herättää siten toistuvasti ilman että aiheutettaisiin tarpeettomasti hälytystä.
On ymmärrettävä, että edellä oleva selitys ja sii-20 hen liittyvät kuvat on ainoastaan tarkoitettu havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Alan ammattimiehille i » · tulevat olemaan ilmeisiä erilaiset keksinnön variaatiot ja *· i ί muunnelmat ilman että poiketaan oheisissa patenttivaati- ,V muksissa esitetyn keksinnön suojapiiristä ja hengestä.
..*·* 25 Tunnistuspiirit voivat olla erilliset kuten esitetyssä ·:· esimerkkikytkennässä tai piirit voivat käyttää yhteisiä *'{*: komponentteja. Hälytyssignaalin generoiva elin voi digi- 9 taalisovelluksissa olla yksinkertainen logiikkaportti, , ,·, jonka lähtö on suoraan syntesoijan hälytyssignaali.
* · ( 99 4 · « • » * « * f 9 « • ·
, I f I I
I i - I « • I I t • / 1 « · * 9

Claims (7)

10 97578
1. Hälytyskytkentä sellaista syntesoijaa varten, jossa vaihelukitun silmukan lukkiutumisen ilmaisimen sig-5 naali (LOCK_ALARM) ilmoittaa ensimmäisessä tilassa silmukan olevan lukittunut ja toisessa tilassa silmukan olevan ei-lukittunut ja jonka aktivoimiseksi ja tilapäiseksi nukuttamiseksi voidaan ainakin jänniteohjatun oskillaattorin käyttöjännite kytkeä päälle vasteena käyttöjännitteen kyt-10 kentäsignaalin (CNTRL) ensimmäiselle tilalle ja vastaavasti päältä pois vasteena kytkentäsignaalin (CNTRL) toiselle tilalle, tunnettu siitä, että kytkentään kuuluu: ensimmäinen tunnistin (1), jossa on ensimmäiset vä-15 lineet tunnistimen lähdön tilan vaihtamiseksi viivästettynä vasteena tähän tunnistimeen johdetulle ilmaisimen signaalin (LOCK_ALARM) muutokselle, toinen tunnistin (2), jossa on toiset välineet tunnistimen lähdön tilan vaihtamiseksi viivästettynä vasteena 20 tähän tunnistimeen johdetulle kytkentäsignaalin (CNTRL) muutokselle, hälytyssignaalin generoiva elin (3), joka vasteena ensimmäisen tunnistimen (1) ja toisen tunnistimen (2) läh-;.· * tösignaalille antaa hälytyskytkennän lähtösignaalin 25 (SYNTE_alarm) . •j*
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentä, t u n - • ♦ · · ··· n e t t u siitä, ensimmäiset välineet sisältävät ensim- • · · · mäisen viive-elimen, jolla on viiveaika Tl, ja toisen vii- • · · ve-elimen, jolla on viiveaika T2, ja että vasteena ilmaisi-30 men signaalin (LOCK_ALARM) muutokselle ensimmäisestä ti- • · · "I lasta toiseen tilaan muuttuu ensimmäisen tunnistimen läh- • · · ·, dön tila toisen viiveajan T2 kuluttua tilaan, jossa tun- nistin hälyttää ja vasteena ilmaisimen signaalin (LOCK_ALARM) muutokselle toisesta tilasta ensimmäiseen ti-35 laan muuttuu tunnistimen lähdön tila ensimmäisen viiveajan I; 97578 11 Tl kuluttua tilaan, jossa tunnistin ei hälytä.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että toiset välineet sisältävät kolmannen viive-elimen, jolla on kolmas viiveaika T3, ja neljän- 5 nen viive-elimen, jolla on neljäs viiveaika T4, ja että vasteena käyttöjännitteen kytkentäsignaalin (CNTRL) muutokselle ensimmäisestä tilasta toiseen tilaan muuttuu toisen tunnistimen lähdön tila neljännen viiveajan T4 kuluttua tilaan, jossa tunnistin estää hälytyssignaalia gene-10 roivaa elintä (3) antamasta hälytystä, ja vasteena käyttö-jännitteen kytkentäsignaalin (CNTRL) muutokselle toisesta tilasta ensimmäiseen tilaan muuttuu toisen tunnistimen lähdön tila kolmannen viiveajan T3 kuluttua tilaan, jossa tunnistin ei estä hälytyssignaalin generoivaa elintä (3) 15 antamasta hälytystä.
4. Patenttivaatimuksen 2 ja 3 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että neljännen viive-elimen viiveaika T4 on suurempi kuin toisen viive-elimen viiveaika T2 ja kolmannen viive-elimen viiveaika T3 on suurempi kuin 20 ensimmäisen viive-elimen viiveajan Tl ja syntesoijan aset- tumisajan summa, jolloin hälytyskytkentä ei tuota hälytystä syntesoijaa nukutettaessa ja herätettäessä.
'.· 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentä, t u n - • · j n e t t u siitä, että ensimmäinen tunnistin käsittää en- 25 simmäisen (Rl, Cl) ja toisen (R2, Dl, Cl) viive-elimen ja ··· komparaattorin (AI) , jonka ei-invertoivaan tuloon viive- • · · · elimet on kytketty, jolloin vasteena viive-elimiin tuodul- • · · · le syntesoijan lukitussignaalin muutokselle (LOCK ALARM) • · · — komparaattorin lähtö muuttaa tilaansa viivästetysti. . 30
6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kytkentä, t u n - • · · ;** n e t t u siitä, että toinen tunnistin käsittää kolmannen • · · '·' ’ (R3, C2) ja toisen (D2, Cl) viive-elimen ja komparaattorin (A2) , jonka invertoivaan tuloon viive-elimet on kytketty, jolloin vasteena viive-elimiin tuodulle käyttöjännitteen 35 kytkentäsignaalin (CNTRL) muutokselle komparaattorin lähtö 4 t -- l. . _____ 97578 12 muuttaa tilaansa viivästetysti.
7. Patenttivaatimuksen 5 ja 6 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että hälytyssignaalin generoivaan elimeen kuluu ensimmäisen kytkintransistori (Tri), jota 5 ohjaa ensimmäisen tunnistimen lähtösignaali, ja toinen kytkintransistori (Tr2), jota ohjaa toisen tunnistimen lähtösignaali, jolloin kumpi tahansa transistori ollessaan kytkettynä johtavaksi estää hälytyssignaalin generoivaa elintä antamasta hälytystä. * · » · · • · • · · • · · • · • · · ·»*« • · · • · · · • · · • · · « · · • · · • · · • M • · · • · · • « · , f « · 97578 13
FI944856A 1994-10-14 1994-10-14 Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä FI97578C (fi)

Priority Applications (11)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI944856A FI97578C (fi) 1994-10-14 1994-10-14 Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä
CN95191038A CN1062397C (zh) 1994-10-14 1995-10-11 频率合成器的锁定告警电路
ES95934162T ES2178679T3 (es) 1994-10-14 1995-10-11 Circuito de alarma de enclavamiento para un sintetizador de frecuencias.
US08/656,316 US5625326A (en) 1994-10-14 1995-10-11 Lock alarm circuit of a synthesizer
PCT/FI1995/000564 WO1996012348A1 (en) 1994-10-14 1995-10-11 A lock alarm circuit for a frequency synthesizer
AT95934162T ATE220264T1 (de) 1994-10-14 1995-10-11 Alarmschaltung für den einrastzustand eines synthetisierers
AU36558/95A AU699831B2 (en) 1994-10-14 1995-10-11 A lock alarm circuit for a frequency synthesizer
EP95934162A EP0734616B1 (en) 1994-10-14 1995-10-11 A lock alarm circuit for a frequency synthesizer
DE69527274T DE69527274T2 (de) 1994-10-14 1995-10-11 Alarmschaltung für den einrastzustand eines synthetisierers
JP51296396A JP3167333B2 (ja) 1994-10-14 1995-10-11 周波数合成器のロックアラーム回路
NO962511A NO962511D0 (no) 1994-10-14 1996-06-13 Låse-alarmkrets for en frekvenssyntetisator

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI944856 1994-10-14
FI944856A FI97578C (fi) 1994-10-14 1994-10-14 Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI944856A0 FI944856A0 (fi) 1994-10-14
FI944856A FI944856A (fi) 1996-04-15
FI97578B FI97578B (fi) 1996-09-30
FI97578C true FI97578C (fi) 1997-01-10

Family

ID=8541594

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI944856A FI97578C (fi) 1994-10-14 1994-10-14 Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä

Country Status (11)

Country Link
US (1) US5625326A (fi)
EP (1) EP0734616B1 (fi)
JP (1) JP3167333B2 (fi)
CN (1) CN1062397C (fi)
AT (1) ATE220264T1 (fi)
AU (1) AU699831B2 (fi)
DE (1) DE69527274T2 (fi)
ES (1) ES2178679T3 (fi)
FI (1) FI97578C (fi)
NO (1) NO962511D0 (fi)
WO (1) WO1996012348A1 (fi)

Families Citing this family (2)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US6583675B2 (en) * 2001-03-20 2003-06-24 Broadcom Corporation Apparatus and method for phase lock loop gain control using unit current sources
US7027796B1 (en) * 2001-06-22 2006-04-11 Rfmd Wpan, Inc. Method and apparatus for automatic fast locking power conserving synthesizer

Family Cites Families (8)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US4034310A (en) * 1977-01-05 1977-07-05 Coe Thomas F Phase-locked loop oscillator
US4330758A (en) * 1980-02-20 1982-05-18 Motorola, Inc. Synchronized frequency synthesizer with high speed lock
US4499434A (en) * 1982-07-19 1985-02-12 Rockwell International Corporation PLL Phase error alarm related to associated receiver
JPH0214589A (ja) * 1988-06-30 1990-01-18 Hoya Corp レーザ発振方法及びレーザ装置
EP0380946B1 (de) * 1989-01-31 1994-09-14 Siemens Aktiengesellschaft Verfahren zur Überwachung der Regelfähigkeit eines Phasenregelkreises
US5319798A (en) * 1990-10-31 1994-06-07 Nec Corporation Radio transceiver having PLL synthesizer
JP2638286B2 (ja) * 1990-10-31 1997-08-06 日本電気株式会社 位相比較回路
US5304953A (en) * 1993-06-01 1994-04-19 Motorola, Inc. Lock recovery circuit for a phase locked loop

Also Published As

Publication number Publication date
EP0734616B1 (en) 2002-07-03
FI944856A (fi) 1996-04-15
DE69527274T2 (de) 2002-11-21
NO962511L (no) 1996-06-13
JP3167333B2 (ja) 2001-05-21
AU699831B2 (en) 1998-12-17
EP0734616A1 (en) 1996-10-02
FI97578B (fi) 1996-09-30
DE69527274D1 (de) 2002-08-08
CN1136868A (zh) 1996-11-27
FI944856A0 (fi) 1994-10-14
JPH09507365A (ja) 1997-07-22
WO1996012348A1 (en) 1996-04-25
US5625326A (en) 1997-04-29
AU3655895A (en) 1996-05-06
ATE220264T1 (de) 2002-07-15
NO962511D0 (no) 1996-06-13
CN1062397C (zh) 2001-02-21
ES2178679T3 (es) 2003-01-01

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US10819355B1 (en) Phase to digital converter
KR910002135A (ko) 위상차 검출회로
JPH08237120A (ja) 位相同期ループにおいて使用する周波数検出回路のための方法および装置
TW200814538A (en) Multiloop phase locked loop circuit
JPH07202690A (ja) クロック信号発生回路
JP3984245B2 (ja) 位相ロックループ及び位相ロックループにおいてロック状況を検出する方法
US8319533B2 (en) System for detecting a reset condition in an electronic circuit
CN1829096B (zh) 用于锁相环的锁定检测器的方法和系统
US8094769B2 (en) Phase-locked loop system with a phase-error spreading circuit
JP2002026728A (ja) Pll回路のモード制御回路及び半導体装置
JP3609658B2 (ja) Pll回路
FI97578C (fi) Syntesoijan lukkiutumisen hälytyskytkentä
JP2794165B2 (ja) ロック維持回路を有するpll回路
US8710881B2 (en) PLL circuit
JPH1070457A (ja) Pll回路
US6566965B2 (en) PLL circuit including a DC power source alarm
JP2976723B2 (ja) 半導体装置
JPH0537370A (ja) 周波数シンセサイザ
JP2000077999A (ja) 半導体集積回路
KR0176208B1 (ko) 전압 제어 발진기의 프리 러닝 주파수 자동 조정장치
JPH1117536A (ja) 周波数シンセサイザ
JPH033166A (ja) 位相同期方法、位相同期回路、データ速度検出方式および位相同期回路の自走発振周期制御手段
JPS62290214A (ja) 位相同期発振器
KR920001482A (ko) 위상 동기 회로
KR20020001124A (ko) 안정적인 클럭 신호를 발생하기 위한 위상 고정 루프

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Owner name: NOKIA TELECOMMUNICATIONS OY

BB Publication of examined application
MA Patent expired