FI97335B - Annosteluruisku, erityisesti korkeapaineannosteluruisku - Google Patents

Description

97335 »

Annosteluruisku, erityisesti korkeapaineannosteluruisku. Doseringspistol, skärskilt högtryckdoseringspistol.

Keksinnön kohteena on patenttivaatimusten 1, 10 ja 17 johdanto-osien mukainen annosteluruisku, erityisesti korkeapaineannosteluruisku aineen, kuten kiillotustahnan suihkuttamiseksi.

Julkaisussa DE-C-22 04 942 on ensimmäisen kerran esitetty korkeapaineannosteluruisku, jossa paineilmamoottorin avulla aikaansaadaan suihkutettavan aineen, kuten kiillotustahnan vastaanottavaan varastokammioon paine, jonka avulla venttii-likappaleen, kuten venttiilimännän liike määräytyy. Tätä varten aine ympäröi ainakin venttiili-istukan kohdalla venttiilimäntää siten, että vallitsevasta paineesta riippuen venttiilimäntä on välin päässä venttiili-istukasta tai nojaa sitä vasten, jotta näin valinnaisesti voitaisiin ruiskuttaa ainetta tai pidättää sitä.

Jos aineen suihkuttaminen tapahtuu ilman ilman lisäämistä, puhutaan "Airless,,-menetelmästä. Ennenkuin ainetta voidaan suihkuttaa, on tarpeen, että korkeapaineannosteluruisku ilma-taan. Tätä varten on tarpeen toisaalta erilaiset venttiilit tai toisaalta olemassa oleva ilma työnnetään ulos ruiskutustapahtuman alussa siten, että tämän ajan aikana tapahtuu aineen toistettavissa oleva luovutus.

Julkaisussa DE-A-32 02 189 on esitetty korkeapaineannosteluruisku, jossa venttiilikappale on järjestetty kiinteästi ja jousen avulla painekuormitettu, venttiili-istukan omaava suutin on saatettavissa nojaamaan vasten venttiilimäntää tai välin päähän siitä. Jousi ympäröi samankeskisesti suutinta ja se kiinnitetään kytkinmutterin avulla. Tällainen konstruktio on osoittautunut kaikin puolin epäedulliseksi. Suurin puute tällaisessa ruiskussa on, että tiivistys tapahtuu venttiilikap-paleen ja sen suhteen siirtyvän, suuttimen vastaanottavan 97335 2 sylinterielementin osan välillä, jolloin saadaan suhteellisen suuri tiivistyspinta, mistä aiheutuu suuret voimat, jotka puolestaan jousielementin on vastaavan suuruisella korkealla voimalla kompensoitava tai tasattava. Tästä aiheutuu vaara, että jo vähäisillä venttiili-istukan tai itse tiivisteen epä-tiiveyksillä ei enää muodostu riittävää sisäistä painetta sylinterielementin liikuttamiseksi. Erityisesti käytettäessä kuluttavia aineita, kuten kiillotustahnaa, on oleellisen tärkeää, että venttiililaite avautuu riittävästi, koska muuten, kovametal1 ien tai vastaavien käyttämisestä huolimatta, syntyy itsetuhoava vaikutus johtuen epätasaisesta venttiili-istukan tai venttiilivarren pesusta, mikä vielä kiihdyttää kulumista. Lisäksi käyttöönottoa varten tarvittava venttiililaitteen manuaalinen avaus järjestelmän ilmaamiseksi on mahdollista ainoastaan ylimääräisen erikoistyökalun avulla. Tällaisen laitteen käyttöä varten hajotusilmaa käyttäen puuttuu tarpeellinen herkkyys, jotta saavutettaisiin tasaisen hyvä annosteltavuus, joka kuitenkin on suotavaa. Tämä ei ole saavutettavissa julkaisussa DE-A-32 02 189 esitetyllä laitteella.

Vastaavilla korkeapaineannosteluruiskuilla on lisäksi epäkohtana, että niissä on tarpeen jatkuva kulumisosien, kuten vent-tiilikappaleiden tai venttiili-istukan omaavien venttii1iele-menttien, kuten reikälevyjen vaihtaminen. Lisäksi tällöin voi olla konstruktiivisia epäkohtia, jos venttiilikappale on muo- ·: dostettu ontelokärjeksi, jonka lävitse suihkutettava aine - - * · virtaa.

Oheisen keksinnön tehtävänä on mm. kehittää edelleen erityisesti patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista annostelu-ruiskua siten, että kulumisosien vaihtamistarve vähenee, että .. suihkutettavan aineen suuri toistettavuus tapahtuu konstruk- tiivisesti yksinkertaisin keinoin, jolloin erityisesti on valittava pienet tiivistepinnat, jotta voitaisiin paremmin hallita esiintyvät voimat. Myös mahdollisesti kuluneiden osien 97335 3 vaihdon tulee olla yksinkertaisella tavalla mahdollista.

Lopuksi on vielä oltava mahdollista käyttää annosteluruiskua valinnaisesti "Airless,,-menetelmällä tai sekoitamalla paine-ilmaa. Keksinnön tehtävänä on myös erityisesti patenttivaatimuksen 10 johdanto-osan mukaisen annosteluruiskun yhteydessä suorittaa yksinkertaisella tavalla ilmanpoisto, jolloin sekä pikailmanpoisto että myös mahdollisesti jatkuva ilmanpoisto on mahdollista. Edelleen suuttimen tulee olla yksinkertaisin välinein säädettävissä ilman, että kiinnikierrettävät kytkinmut-terit tai vastaavat ovat tarpeen.

Tämä tehtävä tai nämä osatehtävät ratkaistaan oleellisesti patenttivaatimusten 1, 10 ja 17 tunnusosassa esitettyjen tunnusmerkkien avulla.

Erityisesti keksintö on tunnettu siitä, että venttiilikappale on irrotettavasti ensimmäisessä, sen kanssa yksiköitä muodostavassa hoikissa, että ensimmäinen holkki lähtee kartussikap-paleesta tai kotelosta ja että venttiili-istukka on muodostettu ensimmäisen hoikin suhteen siirtyvän ontelosylinterin otsapin-taan, joka sylinteri muodostaa yksikön toisen, jousielementtiä vastaan siirtyvän hoikin kanssa. Tällöin on erityisesti järjestetty siten, että venttiilikappale, jonka ympäri aine virtaa, on tuettu välike-elementtien avulla ensimmäisen hoikin suhteen, jotka välike-elementit puolestaan muodostavat yhtenäisen osan “ venttiilikappaleen kanssa. Erityisesti on järjestetty siten, että venttiilikappale välike-elementteineen on muodostettu symmetriseksi sekä pääakselin että myös sivuakselin suhteen. Sama pätee venttiili-istuk?n omaavan ontelosylinterin suhteen.

Toisessa, ontelosylinterin vastaanottavassa hoikissa on yksi tai useampi vuotoreikä, jotka ensinnäkin estävät, että ontelo-sylinterin ja ensimmäisen hoikin väliin ei keräänny läpitun-keutuvaa ainetta eikä näin estetä laitteen liikkuvuutta, ja toiseksi tekevät havaittavaksi, että tiivisteen ja ontelosy- 97335 4 1interin tai venttiili-istukan tarkastuksen on tapahduttava.

Erityisesti viimeksi mainitun tunnusmerkin mukana saadaan se etu, että kulumisosat ovat käännettävissä, joten kaksinkertainen käyttö verrattuna tunnettuihin laitteisiin, on mahdollista. Ts. on järjestetty kääntöventtiilikappale ja kääntöontelosy-linteri, jonka otsaosa kulloinkin omaa venttiili-istukan. Ensimmäisen, aineen sisältävän, venttiili-istukan ja venttiili-kappaleen välissä olevan työkammion tiivistys tapahtuu onte-losylinterin ulkosivulla sopivimmin urarenkaan avulla. Tämän vuoksi tarvitaan ainoastaan yksi tiivistyspinta, joten esiintyvät voimat ovat paremmin hallittavissa.

Eräässä sovellutusmuodossa on järjestetty siten, että ensimmäisen ja toisen hoikin säteittäisesti ulospäin ulottuvien osien väliin on muodostettu työkammio siten, että paineilma-kuormitettaessa sitä toinen holkki voi siirtyä jousielementin voimaa vasten, jolloin työkammion ja ulosmenokanavien välillä on yhteys. Ts. keksinnön mukaista annosteluruiskua voidaan käyttää sekä ,,Airless,,-menetelmässä että myös paineilmasekoi-tusta käytettäessä.

Venttiili-istukan omaavassa ontelosylinterissä on otsapinnalla ulkopuolelta osittain kartiomaisesti laajeneva nailontiiviste, joka on sovitettavissa vasten suuttimen sisäpintaa. Nailontii-visteen ulkogeometria on sovitettu vastaavasti muodostetun toisen hoikin mukaisesti, jonka hoikin päälle ulkopuolelle on kierrettävissä suuttimen tiivisteen suunnassa kiinnivetävä kytkinmuttsri, Tällä tavoin saadaan varma ontelosylinterin ja tiivisteen ja suuttimen kiinnitys toisen hoikin suhteen, joka holkki osittain ympäröi ensimmäistä hoikkia ja on siirrettävissä sen suhteen.

Toista hoikkia ympäröi puolestaan toinen kytkinmutteri, joka lähtee kartussikappaleesta tai kotelosta. Toisen kytkinmutte- 5 97335 rin ja toisen hoikin ulkopinnan välissä on jousielementti, joka puristaa toista hoikkia kotelon suuntaan. Toisen kytkinmutterin etummaiseen otsapintaan on sopivimmin järjestetty vaste, joka rajoittaa toisen hoikin ja siten venttiili-istukan aksiaalisen siirtymisen poispäin kotelosta tai venttiilikappaleesta.

Patenttivaatimuksen 10 johdanto-osan mukaisessa annosteluruis-kussa, jossa venttiilikappale on muodostettu jousielementin voimaa vastaan kartussikappaleen tai kotelon suhteen liikkuvaksi, ehdotetaan keksinnön mukaisesti, että kytkinmutteri vastaanottaa suuttimen kiertyvästi ja jousielementin voimaa vasten aksiaalisesti siirtyvästi. Lisäksi on järjestetty siten, että venttiili-istukan omaava reikälevyelementti nojaa uivasti vasten suutinta.

Keksinnön mukaisen hoikin avulla saadaan mahdollisuus työkalun, kuten tavallisen ruuvitaltan avulla aikaansaada vipuvaikutus myös suutinmutteriksi nimitettävän kytkinmutterin ja itse suuttimen välillä, jonka vaikutuksen avulla suutin siirtyy korkeapaineannosteluruiskun sisään. Tällä tavoin laitteen johdoissa ja niihin liittyvissä letkuissa oleva ilma saa mahdollisuuden poistua. Niin pian kun työkalu on poistettu, sulkeutuu venttiililaite automaattisesti, ts. venttiilikappale on jälleen vasten venttiili-istukkaa siten, että muodostuu riittävä tiivistys.

»«

Erään sovellutusmuodon mukaan on ensimmäinen, suuttimen vastaanottava kytkinmutteri kiinnitetty toiseen, kartussikappa-leen tai annosteluruiskukotelon päälle kierrettävään kytkin-mutteriin, jonka otsapinnan puoleinen, ensimmäistä kytkinmut-teria kohti oleva aukko on sovitettu suuttimen asennuslaipan halkaisijan mukaan. Tämä osa on muodostettu toisen kytkinmut-teriin liittyvän osan suhteen esiinpistäväksi siten, että venttiilielementtin, kuten reikälevy, voi sisäpuolelta nojata sitä vasten. Tällä tavoin saadaan se etu, että suutinta pois- • 97335 6 tettaessa, ts. kierrettäessä auki ensimmäinen kytkinmutteri, venttiilikappale edelleen nojaa vasten venttiili-istukkaa, eli varmistaa riittävän tiivistyksen aineen kontrolloimatonta suihkuttamista vastaan, koska venttiililevyä kannattaa toisen kytkinmutterin otsapinnan puoleinen osa.

Itse venttiilikappale on sopivimmin siirtyvästi laakeroitu venttiilimäntäohjaimessa, jossa on sisäpuolinen venttiilikap-paleen kanssa vuorovaikutteinen vaihdettava kulumisholkki.

Tiivistys ensimmäisen, aineen vastaanottavan, venttiili-istukan ja venttiilikappaleen välissä olevan työkammion välillä tapahtuu kulumisholkin kohdalla venttiilikappaleen seinämässä olevan kiertävän tiivisteen avulla. Myös tällä tavoin on ainoastaan vähäinen tiivistyspinta tarpeen, joten suuttimen herkkä avaaminen tai sulkeminen on varmistettu.

Venttiili laitteen oleelliset osat, kuten venttiilikappale, venttiilimäntäohjain, kulumisholkki ja jousielementin kanssa vuorovaikutuksessa oleva jousilautanen on ainoastaan pistetty paikalleen. Kaikki osat voidaan poistamalla toinen kytkinmutteri vaihtaa ja uusia yksinkertaisella tavalla. Tämän ansiosta annosteluruiskun huolto yksinkertaistuu.

Keksinnön mukaiseen mahdollisuuteen säätää yksinkertaisella tavalla suutin viitattakoon vielä seuraavassa. Tavallisesti käytettävät "Airless"-suuttimet eivät useimmissa tapauksissa suihkuta pyörösuihkua vaan viuhkamuodon. Tässä tapauksessa suuttimen on sen vuoksi oltava säteittäisesti suunnattu. Tunnetuissa laitteissa suutin vedetään kiinni kiinityslaipas-taan kytkinmutterin avulla, jolloin yleensä suutin itse on kiinnitettävä erillisellä avaimella, jotta estettäisiin mukana-pyöriminen. Keksinnön mukaisen opin avulla nämä hankalat toimenpiteet tulevat tarpeettomiksi, koska jousielementin voim jousilautasen, venttii1imännän ja venttiili-istukan kautta 97335 7 vaikuttaa suuttimen asennusvaippaan ja suutin nojaa tiiviisti vasten kytkinmutteria olevaa seinämää. Suutin voidaan esimerkiksi kita-avaimen avulla, joka tarttuu suuttimeen järjestettyyn avainpintaan, kiertää mihin tahansa haluttuun asemaan ilman, että sitä ennen tarvitsee löysyttää tai sen jälkeen kiristää kytkinmutteria.

Jotta valinnaisesti voitaisiin käyttää patenttivaatimuksen 17 johdanto-osan mukaista annosteluruiskua paineilmaa sekoittaen tai ilman sitä, on järjestetty siten että ontelosylinterin ja suuttimen väliin on järjestetty sopivimmin muovista muodostuva tiiviste, joka on tuettavissa toiseen hoikkiin, ja että suutinta kannattava kytkinmutteri suuttimen ja tiivisteen kiinnittämiseksi on kierrettävissä toisen hoikin päälle.

Keksinnön mukaista annosteluruiskua voidaan tarpeen mukaan käyttää erilaisissa suihku- ja annostelumenetelmissä perusrakennetta muuttamatta. Annosteluruisku soveltuu aggressiivisille, kuluttaville, matala- ja korkeaviskoosisille aineille. Käytetystä ruiskutusmenetelmästä riippuen toinen työkammio liitetään tarpeen mukaan paineilmalähteeseen. Annosteluruiskun osat ovat konstruktiivisesti yksinkertaisia ja siten taloudellisesti valmistettavia. Koko annosteluruisku voidaan nopeasti ja helposti purkaa. Sen vuoksi kuluttavien aineiden yhteydessä kovalle kulutukselle joutuvat osat ovat nopeasti ja yksinkertaisesti vaihdettavissa.

Muita, sinällään ja/tai yhdistelminä erityisen edullisia tunnusmerkkejä on esitetty erityisesti patenttivaatimuksissa 2 -9, 11 - 16 ja 18 - 24.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin edullisten sovellutusesimerkkien avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joista esimerkeistä samoin ilmenee muita yksityiskohtia, etuja ja tunnusmerkkejä.

97335 8

Kuvio 1 esittää annosteluruiskun ensimmäistä sovellutusmuotoa perspektiivikuvantona.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen annosteluruiskun sivukuvan-toa, osittain pitkittäisleikkauksena.

Kuvio 3 esittää annosteluruiskun toista sovellutusmuotoa.

Kuvio 4 esittää annosteluruiskun kolmatta sovellutusmuotoa, jossa on aksiaalisesti siirtyvä venttii1ikappale.

Kuvio 5 esittää annosteluruiskun erityisen edullista sovellutusmuotoa .

Kuvio 6 esittää kuvion 5 mujkaista annosteluruiskua, joka lisäksi on varustettu paineilmasekoituksella.

Kuvio 7 esittää takaiskuventtiilin yksityiskohtia.

Kuvio 8 esittää annosteluruiskua varten tarkoitetun venttiili-laitteen yksityiskohtia.

Kuvio 9 esittää venttiilikappaleen erityisen edullista sovel-lutusmuotoa kääntöelementin muodossa.

Kuvioissa 1 ja 2 on esitetty annosteluruisku 1 nestemäisten tai tahnamaisten aineiden, ts. erilaisen viskositeetin omaavien aineiden suihkuttamiseksi tai ruiskuttamiseksi. Annosteluruisku 1 sisältää kotelon 2, jonka yhdelle sivulle on liitetty paine-ilma-mäntä-sylinteri-laite 3. Kotelon 2 vastakkaiselle sivulle on järjestetty venttiililaite 4. Kotelon yhdell sivulle on vielä järjestetty takaiskuventtiili 5. Takaiskuventtiiliin 5 on liitetty sulkuhana 6, jossa on liitinkappale 7 lähemmin esittämättä jätettyä letkua varten, joka letku on liitetty ruiskutettavan tai suihkutettavan aineen paineenalaiseen lähtee- 97335 9 seen. Paineilma-mäntä-sylinteri-laite 3 sisältää onton sylinterin 8, joka yhdeltä sivultaan on suljettu tiivistetyn levyn 9 avulla, joka levy on kiinnitetty kytkinmutterin 10 avulla sylinteriin 8.

Levyyn tai kanteen 9 on kiinnitetty 1iitinkappaie lähemmin esitettyä letkua varten, joka letku ohjausventtiilin, erityisesti kolmitieventtiilin, jota myöskään ei ole esitetty, välityksellä on liitetty erityisesti alhaisen paineen omaavaan paineilmaläh-teeseen. Levyn 9 keskelle on järjestetty vastekara 12, jossa on paineilma-mäntä-sylinteri-laitteen 3 ulkopuolelle järjestetty säätömutteri 13, jonka avulla sylinterin 8 sisällä olevan vastekaran 12 aksiaalista upotussyvyyttä voidaan säätää.

Sulkuhanassa 6 on lähemmin esittämättä jätetty käyttökahva. Kotelossa 2 on kierrereikä 14 esittämättä jätetyn liitinkappa-leen kiertämiseksi, joka liitinkappale samoin esittämättä jätetyn letkun välityksellä on liitetty mainitun tai jonkin toisen paineilmalähteen kanssa.

Takaiskuventtiilin 5 ontto kierretappi 15 on kierretty esittämättä jätettyyn kotelon 2 kierrereikään. Tämä kierrereikä suppenee kotelon 2 sisäpuolisesta päästään ja on aukon 16 välityksellä liitetty lieriömäisen ontelotilan 17 kanssa, joka tila ulottuu kotelon lävitse ja omaa päissään lähemmin esittämättä • jätetyt suurempihalkaisijäiset osat. Yhdessä näistä osista, joka on ontelotilan 17 sillä puolella, joka on poispäin paine-ilma-sylinteri-laitteesta 3, on sisäkierre. Tähän sisäkiertee-seen on kierretty kartussimainen sisäke ^8, jossa on ontelo-tilaan 17 työntyvä osa 19, johon on järjestetty lieriömäinen varastokammio 20, joka osassa 19 olevan läpimenoaukon 21 väli- • tyksellä on liitetty ontelotilassa 17 olevan vapaan tilan 22 kanssa. Aukko 16 johtaa vapaaseen tilaan 22.

Varastokammioon 20 on järjestetty pitkittäin siirtyvästi puskin 97335 10 23, jonka varastokammiosta 20 poispäin olevaa päätä kannattaa mäntä 24, joka on siirtyvästi laakeroitu ontelosylinterin 8 sisään. Lieriömäiseen, tarkemmin esittämättä jätettyyn männän 24 seinämään on järjestetty tiiviste 25. Mäntä 24, ontelosylinterin 8 sisäseinämä ja levy 9 sulkevat sisäänsä työkammion 26, johon kaasut pääsevät liitinkappaleen 11 kautta.

Ontelosylinteri 8 on levyyn 9 nähden vastakkaisesta päästään suljettu lieriömäiseen ontelotilaan sovitetun ja sen seinämään varmistustenkaan 27 avulla kiinnitetyn ympyrämäisen laipan 28 avulla, jossa laipassa on lähemmin esittämätön läpimenoaukko puskinta 23 varten. Laipassa 28 on lähemmin esittämättömät, yhdensuuntaisesti ontelosylinterin 8 pitkittäisakseliin nähden ulottuvat reiät, joihin ruuvit 29 on sovitettu ja kierretty kotelon 2 kierrereikiin. Laippa 28 ja kotelo 2 on varustettu lähemmin esittämättä jätetyillä, keskenään samassa tasossa olevilla vuotorei'illä. Lisäksi sylinteriä varten on järjestetty lähemmin esittämättä jätetyt ilmanpoistoreiät.

Lieriömäinen varastokammio 20 suppenee toisesta päästään kohti lähemmin esittämättä jätettyä sama-akselista kierreporausta, johon myös venttiilirunkona kuvattava ulkopuolisella kierteellä varustetun pääteosan 31 omaava ontelokärki 30 on kierretty. Ontelokärki 30, jolla on pitkittäissuuntaan ulottuva, keskellä oleva kanava 32, kuuluu venttiililaitteeseen 4. Kanavan 32 suu-aukon viereen varastokammiossa 20 on sovitettu syvennykseen sulkutiiviste 33. Ontelokärjessä 30 on mutteriksi muotoiltu keskiosa 34, johon liittyy toisen sylinterimuodon omaava pääte-osa 35, jonka ulkopuoli ainakin osittain on muodostettu ohjaus-pinnaksi 36.

• «

Sisäkkeen 18 osa 37 ulottuu kotelon 2 ulkopuolelle. Osan 37 sisällä on ontto sylinteri 38, joka muodostaa ohjauspinnan siirtokappaleen 40 osalle 39. Sylinterin 38 seinämään on järjestetty tiiviste 41. Siirtokappaleessa 40 on osan 39 suhteen 97335 11 säteittäisesti sisäänpäin vedetty porras, minkä ansiosta muodostuu vapaa tila sylinterin 38 seinämän ja siirtokappaleen 40 väliin. Tähän vapaaseen tilaan on järjestetty kierrejousi 42, jonka toinen pää tukeutuu portaan rengasmaiseen seinämään osan 39 vieressä. Kierrejousen 42 toinen pää tukeutuu kytkinmutte-riin 43, joka on kierretty osan 37 ulkokierteen päälle ja jossa on keskellä oleva läpimenoaukko osan 37 ohitse ulostyöntyvää siirtokappaleen 40 osaa varten. Siirtokappale 40 on sisältään varustettu ontelotilalla 44, jossa keskiosa 34 sijaitsee. Koteloa 2 kohti oleva osan 39 seinämä muodostaa sylinterin 38 seinämien kanssa toisen työkammion 45, joka sisäkkeessä 18 olevan kanavan 46 välityksellä on yhdistetty kierrereiän 14 kanssa. Osaan 19 on järjestetty tiiviste 47, joka tiivistää kanavan 46 ja työkammion 45 tilan 22 suhteen, jossa tilassa suihkutettava tai ruiskutettava aine on. Ontelotila 44 suppenee lieriömäiseksi ohjauspinnaksi 48 eli ns. ohjausontelosylinte-riksi, joka ympäröi venttiilirungossa 30 olevaa ohjauspintaa 36. Ohjausontelosylinterin 48 ohjauspinnalle on järjestetty tiiviste 49.

Kanava 32 on ontelokärjen 30 kotelosta 2 esiinpistävän pään lähellä taivutettu säteittäisesti ulospäin ja siinä on suu-aukko ontelotilaan 51, joka tila on muodostettu siirtokappa-leessa 40 olevan lieriömäisen syvennyksen avulla. Tämän on-telotilan 51 halkaisija on suurempi kuin ohjausontelosylin-terin 48 halkaisija. Ontelotila 51 ulottuu siirtokappaleen 40 otsapinnalle 52 saakka.

Otsapinnan 52 vieressä on ontelotilan 51 etumaisen aukon sulkeva venttiililevy 53, jossa on keskellä oleva läpimenoaukko 54. Tämän läpimenoaukon 54 reuna on muodostettu vent-tiili-istukkapinnaksi venttiilipäälle 55, joka on venttiili-rungon 30 tai ontelon kärjen siinä päässä, joka pistää esiin kotelosta 2. Venttiilipää 55 voi olla yhtenäinen osa ontelokärjen 30 kanssa. On myös mahdollista kiinnittää erillinen 97335 12 venttiilipää 55 ontelokärjen 30 päähän. Sopivimmin venttiilipää 55 on muodostettu kuula- tai puolikuulamaiseksi.

Siirtokappale 40 on kotelosta 2 poispäin olevasta päästään varustettu lähemmin esittämättä jätetyllä ulkokierteellä, jonka päälle on kierretty kytkinmutteri 56, joka puristaa suuttimella 58 varustetun sisäkkeen 57 vasten venttii1i1evyä 53 ja sen vasten otsapintaa 52.

Sisäke 57 sisältää suuttimen 58 ohella iImanpoistokanavat 59, jotka ulottuvat rengasontelotilaan 60, joka on järjestetty sisäkkeen 57 sisemmän otsapinnan, kytkinmutterin 56, venttii-lilevyn 53 ja otsapinnan 52 väliin. Rengasontelotila 60 on yhdistetty kanavan 61 välityksellä ontelotilan 44 kanssa.

Iskuventtiilin 5 päällä on mutterimainen kierreliitos 63 aineen kuljetukseen tarkoitetun ja sulkuhanaan 6 johtavan kanavan kääntökohdassa. Kierreliitoksen 63 jatkeosassa 64 on lähemmin esittämättä jätetty painesensori, jossa on optinen osoitinele-mentti 65 painetta varten. Myös voidaan mahdollisesti käyttää sähköistä näyttöä ja esimerkiksi digitaalista paineen osoitusta .

Toinen painesensori 62 on yhdistetty varastokammion 20 kanssa sisällä olevan tuntoelementin kanssa. Painearvot saadaan elektronisesti ja niitä voidaan käyttää koko järjestelmän toiminnan valvontaan.

Kuviosta 2 on vielä täydentäen todettava, että hydraulinen yksikkö, joka käsittää kartussin ja venttiililaitteen, on erotettavissa urarenkaan 123 avulla paineilmamoottorista, millä aikaansaadaan erittäin korkea huoltoystäväl1 isyys.

Edellä selostetulla laitteella voidaan toteuttaa kuusi erilaista suihkutus- tai ruiskutusmenetelmää, joita seuraavassa 13 lähemmin selostetaan.

1. Aineen jatkuvaa ruiskuttamista varten käytetään kuvion 2 yhteydessä lähemmin selostettua sisäkettä 57. Kierrereikä 14 on yhdistetty lähemmin esittämättä jätetyn kolmitieventtii-lin välityksellä paineilmalähteen kanssa. Työtila 26 on yhteydessä liitinkappaleen 11 välityksellä ulkopuolisen ilmanpaineen kanssa. Kierrereiän 14 ja kanavan 46 kautta paineilma pääsee työkammioon 45. Sieltä paineilma virtaa ontelotilan 44 ja kanavan 61 kautta rengasontelotilaan 60, josta se poistuu suutinta 58 tasavälein ympäröivien ilman-poistokanavien 59 kautta. Työkammiota 45 kohti oleva rengasmainen osan 39 otsapinta on muodostettu sovittamalla se niin suureksi ilmanpoistokanavista 59 tulevaan ilmamäärään nähden, että työkammiossa 45 muodostuva paine riittää siirtämään siirtokappaleen 40 vasten kierrejousen 42 voimaa pienen matkan, esim. 2 mm. Tällöin venttiilikappale 55 kohottaa venttiililevyn 53. Venttiililevyn 53 ja venttiili-kappaleen 55 sisältämään venttiiliin syntyy läpimenoaukko. Suihkutettava aine kulkeutuu paineisena varastokammioon 20 ja virtaa sieltä kanavan 32 lävitse ontelotilaan 51. Venttiilin aukon lävitse joutuu siten suihkutettava aine jatkuvasti suuttimeen 58, josta aine tulee ulos ja joutuu ilmanpoistokanavista 59 ulostulevan paineilman vaikutusalueelle, jonka paineilman kanssa aine muodostaa ilma-materiaali-seoksen, joka paineisena suihkusumuna voidaan levittää kohteen päälle.

2. Edelleen on kuvioiden 1 ja 2 esittämällä annosteluruiskulla 1 mahdollista suihkuttaa viskoosista ainetta, jolla on tar- '[ kasti ennalta määrätty tilavuus, joka määrätään vastekaran 12 aksiaalisen aseman avulla. Säätömutterissa 13 olevan lähemmin esittämättä jätetyn asteikon avulla osoitetaan varastokammion 20 vastekaran 12 avulla säädettävä tilavuus. Liitinkappale 11 on edellä mainittua menetelmää käytettäes- 97335 14 sä, esimerkiksi kolmitieventtiilin avulla samalla tavoin kuin kierrereikä, liitetty paineilmalähteeseen. Sillä paineella, jolla suihkutettava aine etenee, täyttyy varasto-kammio aineella, kunnes mäntä 24 on vasten vastekaraa 12. Jousi männän 24 takaisinvetämiseksi pääteasemaansa tulee näin tarpeettomaksi. Tämän jälkeen työkammioihin 26 ja 45 syötetään paineilmaa, joka jakautuu tasaisesti työkammioihin 26 ja 45. Venttiililaite 4 toimii samalla tavoin kuin edellä jo on selostettu. Mäntä 24 työntää puskimen 23 varastokammioon 20, jolloin sinne muodostuu paine, jonka vuoksi takaiskuventtiili 5 sulkeutuu. Sen vuoksi ei enää tule lisää ainetta varastokammioon 20. Puskin 23 työntää pois varastokammiossa 20 olevaa viskoosista ainemäärää, joka virtaa kanavan 32 ja venttiilin kautta suuttimeen 58, kunnes puskimen 23 otsapinta nojaa vasten sulkutiivistettä 33.

Tämän jälkeen työkammiot 26 ja 45 saatetaan ympäröivään ilmanpaineeseen. Tästä on seurauksena, että venttiililaite 4 sulkeutuu ja takaiskuventtiili 5 avautuu. Ainetta joutuu paineisena uudelleen varastokammioseinämässä olevan rengas-kammion 67 välityksellä puskimen 23 otsapuolel 1 e, joka puskin varastokammioon 20 virtaavan aineen vaikutuksesta työntyy sieltä pois, kunnes mäntä 24 nojaa vasten vaste-karaa 12. Tämän jälkeen edellä selostettu tapahtuma voi toistua.

Paineilman tuloa työkammioon 26 voidaan vähentää esittämättä jätetyn sisäänmenevän ilman kuristimen avulla, jotta paineen annettaisiin työkammiossa 26 tulla juuri niin suureksi, että takaiskuventtiili 5 sulkeutuu ja puskin 23 liikkuu sulkutii-visteeseen 33 saakka.

3. Jatkuva suihkuttaminen alhaisella paineella ilman paineilman sekoittamista materiaalin siirtopaineen (Klecksen) avulla edellyttää, että ei käytetä ilmanpoistokanavia 59. Laitteeseen 1 asennetaan esimerkiksi vastaava sisäke ilman ilman- 97335 15 poistokanavia 59. On myös mahdollista järjestää tiiviste rengasontelotilaan 60, jonka tiivisteen avulla ilmanpoisto-kanavat 59 tukkeutuvat. Paineilma joutuu työkammioon 45 ja liikuttaa siirtokappalettä 40 venttiilin avautumisasentoon vasten kierrejousen 42 voimaa. Tällöin aine pääsee varasto-kammiosta 20 kanavan 32 ja ontelotilan 51 kautta avoimeen venttiiliin, josta se joutuu suuttimeen 58. Suuttimesta aikayksikössä ulostuleva ainemäärä riippuu varastokammiossa 20 vallitsevasta paineesta tai materiaalin syöttöpaineesta. Suihkutusaikaa ohjataan sopivimmin aikareleen avulla, jolla releellä paineilman syöttö työkammioon 45 keskeytetään, jolloin venttiililaite 4 sulkeutuu.

4. Tilavuusannostelu aikaansaadaan suihkutettaessa alhaisella paineella ilman paineilman sekoittamista materiaalin siir-topaineen (Klecksen) avulla, kun työkammion 26 samalla tavoin kuin kohdassa 2 mainitussa menetelmässä syötetään paineilmaa. Jotta työkammioon 26 ei muodostuisi epäsuotavan korkeata painetta, kuristetaan paineilman syöttöä, kun ennalta määrätty ainemäärä tunkeutuu varastokammiosta 20.

5. Aineen korkeapainesuihkuttamiseksi ilman paineilman sekoitusta saatetaan työkammio 45 ilmakehän paineen alaiseksi.

Työkammio 26 liitetään esittämättä jätetyn ohjausventtii-lin avulla paineilmaan. Työkammiossa 26 olevan paineen vaikutuksesta mäntä 24 liikuttaa puskinta 23 varastokam-mioon 20, jolloin siinä muodostuu paine, joka sulkee taka-iskuventtiilin 5. Puskimen 23 edelleen tapahtuva siirtyminen johtaa paineen kohoamiseen varastokammiossa 20, kanavassa 32 ja ontelotilassa 51, kunnes venttiililevyyn 53 vaikuttava paine ylittää jousi jännityksen. Tällöin siirtokappale 40 siirtyy venttiililaitteen 4 avausasentoon. Venttiilistä ulostuleva aine joutuu suuttimeen 58 ja tulee sieltä ulos korkealla paineella, jolloin se sumuttuu. Niin kauan kun 97335 16 aine on korkeassa paineessa, pysyy venttiililaite 4 avoinna. Kun mäntä 24 osuu laippaan 28, putoaa paine nopeasti siten, että venttiililaite 4 sulkeutuu. Männän 24 avulla, jolla männällä on suurempi tartuntapinta kuin puskimella 23, aikaansaadaan ilmatonta (Airless) sumuttamista varten tarvittava korkea paine.

6. Tietyssä tapauksessa on tarpeellista vaikuttaa korkeapaine-sumuttmiseen (Airless) lisäämällä edelleen paineilmaa tietyissä rajoissa. Tätä menetelmää nimitetään ilmatuetuksi Airiess-menetelmäksi. Tässä menetelmässä työkammioita 26 ja 45 voidaan samalla kuormittaa paineilmalla. Sisäkkeessä 57 on suuttimen 58 ohella jälleen ilmanpoistokanavat 59. Kier-rereiän 14 ja paineilmalähteen väliin on kuitenkin järjestetty kuristin. Ensiksi on paineilman syöttö työkammioon 45 esim. paineeton tai suljettu. Kun paineilman syöttö kammioon 26 vapautetaan, paine kasvaa varastokammiossa 20, mikä jatkuu edellä kohdassa 5 esitetyllä tavalla ontelotilaan 51 ja venttiilaite 4 avautuu. Tämän jälkeen voidaan työkanunion 45 kautta avaamalla kuristin johtaa paineilmaa ontelotilaan 44 ja kanavaan 61 sekä rengasontelotilan 60 kautta sisäkkee-seen 57, joka sekoittuu hajotettuun aineeseen. Tällä tavoin vaikutetaan halutulla tavoin suihkutussumuun. Mitä enemmän kuristin avautuu, sitä vähemmän ilmaa tai painetta on käytettävissä työkammiossa 26, joten männän 24 muodostama korkea paine voi rinnakkaisesti tämän kanssa laskea. Tällöin laskee myös laajenemistilassa oleva paine, ja venttiililaite 4 voisi mahdollisesti sulkeutua, mikä kuitenkin siirtokappa-leen 40 työkammion 45 kautta vaikuttavan paineilman vuoksi tasoittuu, mikä muodostaa riittävästi painetta venttiili-laitteen 4 pitämiseksi avoimena.

Puskimen 23 isku päättyy tiivisteeseen 33 ja se säädetään, kuten kohdissa 2 ja 4 kuvatuissa annostelumenetelmissä vastekaran 12 avulla haluttuun arvoon.

97335 17

Kuviossa 3 on puhtaasti kaavioi 1isesti ja osittain leikattuna esitetty osa annosteluruiskun, erityisesti korkeapaineannos-teluruiskun 200 toisesta sovellutusmuodosta, jossa on ruiskun runkoon 212 irrotettavasti sovitettava kartussikappale 209. Ruiskun runkoon 212 on järjestetty esittämättä jätetty, esim. edellä selostetunlainen paineilmamoottori, jotta liikuttamalla suihkutettavaa ainetta vastaanottavassa varastokammiossa siirrettävää puskinta halutussa määrin aikaansaadaan paine. Suihkutettava aine, kuten kiillotustahna, ulottuu piirustuksessa liu’utetulla alueella venttiilikappaleen, kuten venttiilimännän 205, venttii1ipäähän 213. Venttii1imäntä 205 on järjestetty aksiaalisesti siirtyvästä venttiilimäntäohjaimeen 207, joka ympäröi kulumisholkkia 206, jota pitkin venttiilimäntä 205 voi liikkua. Venttiilimännän 205 ja kulumisholkin 206 välinen tiivistys tapahtuu uraan 214 sovitetun tiivisteen 215 avulla. Kulumisholkki 206 muodostaa takimmaisen rengasmaisen otsasei-nämänsä 216 kanssa vasteen jousilautaselle 208, jonka takimmainen otsaseinämä 217 on yhteistoiminnassa venttiilimännän 205 kanssa. Venttiili lautanen 208, joka avautuu ruiskun rungon 212 suuntaan, vastaanottaa puristusjousen 211, joka tukeutuu vasten kantta 210, joka asennetussa annosteluruiskussa 200 on oleellisesti siirtymättömästi kiinnitetty nojaamalla vasten esimerkiksi esittämättä jätettyä vastetta. Kansi 210 on leikkaukseltaan U-muotoinen, jolloin jousilautasen 208 suuntaan ulottuva .. ympärikiertävä reuna 218 on tiivistetty ontelosylinterin muodon omaavan venttiilimäntäohjaimen 207 suhteen. Jousen 211 aikaansaama voima vaikuttaa jousilautasen 208 siirtymiseen ja siten venttiilimännän 205 siirtymiseen suuttimen 202 suuntaan, jonka suuttimen vastaanottaa ensimmäinen kytkinmutteri tai suutinmut-teri 201. Suutinmutteri 201 on puolestaan kierretty yhdessä toisen kytkinmutterin 204 kanssa, joka mutteri 204 ympäröi osittain ulkopuolelta kartussikappaletta 209. Kytkinmutterin 204 ja kartussikappaleen 204 välinen tiivistys tapahtuu tällöin staattisesti tiivistävän O-rengastiivisteen 219 avulla.

97335 18

Suuttimessa 202 on asennuslaippa 220, joka nojaa vasten ensimmäisen kytkinmutterin 201 sisäpintaa. Venttiilimännän 205 vent-tiilipään 213 ja asennuslaipan 202 väliin on lisäksi uivasti laakeroitu venttiili-istukan 222 omaava venttiilielementti, kuten reikälevy 203.

Venttiilipään 213 kohdalla vallitsevasta paineesta riippuen, joka paine paineilmamoottorin muodostamana välitetään suihkutettavan aineen välityksellä, voi venttiilimäntä 205 kohota venttiili-istukasta 203 vasten jousen 211 muodostamaa voimaa, jotta näin ainetta voidaan suihkuttaa suuttimen 202 kautta.

Toisen kytkinmutterin 204 otsapinnassa on säteittäisesti sisäänpäin ulottuva osa 223, jonka sisähalkaisija on suurempi kuin asennuslaipan 220 halkaisija, mutta kuitenkin pienempi kuin reikälevyn 203 halkaisija.

Seuraavassa selostetaan korkeapaineannosteluruiskun 200 keksinnön mukaisten tunnusmerkkien toimintatapaa.

Ensimmäisen kytkinmutterin tai suutinmutterin 201 kannattamaa suutinta 202 voidaan ruuvitaltan avulla, joka on sovitettavissa suutinmutterissa 201 olevaan syvennykseen 221, puristaa vasten suutinta 202, jolloin suutin 202 siirtyy sisäänpäin. Tällöin suuttimeen 202 nojaava ja uivasti laakeroitu, venttiili-istukan 222 omaava reikälevy 203 mukaanlukien venttiilimäntä 205, siirtyy sulkujousen 211 voimaa vastaan. Kohottamalla suuttimen 202 asennuslaippaa 220 suutinmutterin 201 sisäpinnasta lakkaa tiivistys suutinmutterin 201 sisäpinnalla, jolloin venttiili-laitteessa oleva ilma voi poistua suutinvaipan ohitse. Kun • työkalu poistetaan syvennyksestä 221, sulkeutuu venttiililaite automaattisesti, koska jousen 211 voima vaikuttaa siten, että jousilautanen 208 venttiilimännän 205 ja venttiili-istukan 202 tai reikälevyn 203 välityksellä aikaansaa voiman asennuslaip-paan 220 kytkinmutteria 201 vasten tapahtuvaa tiivistävää no- 97335 19 jäämistä varten.

Jos halutaan jatkuvaa ilmanpoistoa, löysytetään kytkinmutteria 204 niin pitkälle kartussikappaleesta 209, kunnes jousilautanen 208 nojaa vasten kulumisholkin 206 vastetta 216. Kytkinmutteria 204 edelleen aukikierrettäessä jousivoima ei enää voi vaikuttaa venttii1imäntään 205, joten venttiilimännän 205 tai venttiili-pään 213 sulkuvoima venttiili-istukassa 222 lakkaa ja siten mahdollisesti olemassa oleva ilma voi poistua reikälevyn 203 ja suuttimen lävitse.

Jos ainoastaan suutinmutteri 201 yhdessä suuttimen 202 kanssa poistetaan esimerkiksi niiden uusimiseksi, on annosteluruiskun 200 sisäosa edelleen tiivistettynä, jolloin se siis voi olla paineisena. Syynä tähän on, että reikälevy 203 edelleen nojaa vasten toisen kytkinmutterin 204 säteittäisesti sisäänpäin esiinpistävän osan 223 sisäpintaa. Tämän seurauksena venttii-lipää 213 on tiiviisti vasten venttiili-istukkaa 222 ja sulkee sisätilan.

Kuviosta 4 ilmenee vielä muita erityisen edullisia keksinnön sovellutusmuotoja. Tällöin on periaatteessa jo kuvioista 1 ja 2 otetuista elementeistä käytetty samoja viitenumerolta.

Kotelosta 2 lähtee ontelosylinteriosa 70, joka ulottuu venttii-lilaitteen 4 suuntaan. Ontelosylinteriosa 70 voi tällöin myös olla kotelosta 2 esiinpistävä kartussin 100 pääteosa, joka on irrotettavasti järjestettävissä koteloon 2, mutta suihkutus-laitteen käytön yhteydessä kuitenkin kiinnitetty pysyvästi koteloon 2. Kotelo 2 ja kartussi 100 voivat myös muodostaa yhden yksikön. Ontelosylinteriosan 70 sisään on järjestetty siirrettävästi mäntä 101. Kuvion 4 mukaisen sovellutusesimerkin mäntä 101 muodostaa venttiilikappaleen 102 osan, joka on muodostettu ohjausontelosylinterin 48 suhteen siirrettäväksi. Venttiilikappale 102 on muodostettu oleellisesti pitkänomai- 97335 20 seksi ontelosylinteriksi, joka puolestaan ympäröi kiinteästi kartussin 100 tai kotelon 2 kanssa kierrettävää ontelokärkeä 103, joka on avoin varastokammion 20 suuntaan. Myös ontelo-tappina kuvattu ontelokärki 103 on varastokammiossa varustettu tiivisteellä 33, jota vasten työntömäntä 23 maksimaalisen iskun yhteydessä on saatettavissa nojaamaan. Ontelotapin 103 avulla voidaan nyt puristaa suihkutettavaa ainetta sen saattamiseksi virtaamaan säteittäisesti ulottuvan aukon 104 kautta onteloti-laan 51 ohjausonteiosyiinterin 48 ja venttiilikappaleen 102 ulkopinnan väliin. Siellä vallitsevasta paineesta riippuen venttiilipää 55 kohoaa tällöin venttiili-istukasta 53. Aukko 104 muodostaa yhteyden kammion 105 ja ontelotilan 51 välille, jolloin ensin mainittua rajoittavat venttiilikappaleen 102 sisäseinämä ja ontelotapin 103 otsapinta.

Ohjausontelosylinterin 48 vastaanottaa puolestaan kotelo-ontelo-sylinteriosaan 70 kierrettävä ontelosylinteri 73, jonka päälle puolestaan kuppimainen venttii1i1aitteen 4 pääteosa 83 ja toinen painetta säätävästi vaikuttava kytkinmutteri 112 on kierrettävissä.

Mäntää 101 kohti olevan ohjausontelosylinterin 48 vastaanottavan ontelosylinterin 73 seinämän 106, joka sylinteri puolestaan on kiinteästi liitetty kartussin 100 tai kotelon 2 ontelosylin-** teriosan 70 kanssa, ja männän 103 venttiilin puoleisen otsapin- nan 107 väliin on muodostettu toinen työkammio 78, joka kanavan 79 välityksellä on liitettävissä paineilmaliittimeen 80, jotta näin vallitsevasta paineesta riippuen mäntä 101 voidaan siirtää vasten jousen 76 voimaa ja siten kohottaa venttii1ikappaletta 102 venttiili-istukasta 53. Työkammiosta 78 lähtee kanavat 107 • ja 109, jotka johtavat ilmanpoistokanaviin 59. Tällöin kuvion 4 sovellutusesimerkin mukaan ilmanpoistokanavat 59 voivat suutti-men 58 kautta ulostulevan aineen suihkuttamiseksi ulottua kuppimaisen pääteosan 83 ja keskitysvaipan 110 välissä, joka puolestaan vastaanottaa suuttimen 58. Suuttimen 58 ja venttiili- 97335 21 istukan 53 välissä on lisäksi katkaistun kartion muotoinen sopivimmin polymeeristä muodostuva tiiviste 111.

Säätämällä säätörengasta 112 voidaan nyt kanavien 108 ja 109 välistä yhteyttä muuttaa siten, että enemmän tai vähemmän paineilmaa kulkeutuu ilman ulostulokanavien 59 kautta.

Venttiilikappaleen 102 siirtyminen, joka kappale keksinnön mukaisesti muodostaa jäykän yksikön vasten jousta 76 siirtyvän männän 101 kanssa, joka jousi aikaansaa kotelosta 2 poispäin suunnatun voiman, voi tapahtua sinällään ja/tai paineilman avustamana.

Kuviossa 8 on esitetty myös kulumisholkiksi nimitettävän ohjaussylinterin 48 suositeltava sovellutusmuoto yhdessä sen vastaanottaman materiaalisuuttimen 58 kanssa. Materiaalisuutin 58 on sovitettavissa kotelon puolelta ohjaussylinteriin 48, jolloin keskitys aikaansaadaan esiinpistävien nokkien 120 ja 122 avulla. Materiaalisuuttimessa itsessään on kovametallisi-säke 124, joka muodostaa varsinaisen suuttimen ja joka pistää esiin kotelon puolella suuttimen vastaanottavan pidinkappaleen 125, jossa on tasomainen pinta 126, ylitse. Tämä pinta 126 toimii samanaikaisesti venttiili-istukkana venttii1ipäälle 127 venttiilikappaleen 102 tai 30 otsapinnalla. Tällöin voi venttiilikappaleen 30, 102 otsapintaan olla sovitettu kimmoinen elementti, joka tällöin toimii venttiilipäänä 55, mahdollisten kanttausten tasoittamiseksi. Vastaavan konstruktion avulla on mahdollista yksinkertainen rakenne ja siten ongelmaton vent-tiilipään huolto, jolloin esimerkiksi kuvion 2 yhteydessä selostetut venttii1ilevyt 53 jäävät tarpeettomiksi. Myöskään ei ole välttämätöntä, että venttiilipää muodostetaan kuulamai-seksi, kuten kuvioissa 2 ja 4 on esitetty. Lisäksi venttiili-istukkaa 126 vastapäätä oleva pinta voi olla muodostettu tasomaiseksi, kuten kuviossa 6 on esitetty.

97335 22

Kuviossa 7 takaiskuventtiili 5 on esitetty räjäytyskuvana, joka venttiili keksinnön erään tunnusmerkin mukaan voi olla muodostettu vaihdettavaksi yksiköksi. Takaiskuventtiili 5 muodostuu kierrettävästä vaipasta 174, johon on vaihdettavasti järjestetty puristus jousi 176 keramiikasta tai kovametallista muodostuvan tiivistyskuulan 178 kanssa, venttiili-istukka 180 ja tii-vistyslevy 182. Takaiskuventtiilin 5 kuluessa tarvitsee edellä mainittu elementeistä 174 - 182 muodostuva yksikkö ainoastaan kiertää ulos kotelosta sen korvaamiseksi uudella. Tällä tavoin aikaansaadaan erittäin suuri huoltoysätävällisyys.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty keksinnön mukaisen korkeapaine-annosteluruiskun 500 ja 600 erityisen edulliset sovellutus-muodot, jotka toimivat paineilmalla tai ilman paineilmaa (Arless-menetelmä). Muuten korkeapaineannosteluruiskujen 500 ja 600 rakenne on sama, joten samoja elementtejä on merkitty samoilla viitenumeroilla.

Ruiskukoteloon 502 on järjestetty kiinteästi kartussi 504. Kartussiin 504 on kierretty ensimmäinen lieriömäinen holkki 506, jossa on säteittäisesti ulospäin esiinpistävä uloke 508. Hoikin 506, eli siis ontelosylinterimäisen kappaleen etupäässä 510 on sisäänpäin suunnattu säteittäinen osa urarengastiivis-teen 512 vastaanottamiseksi ensimmäisen hoikin 506 ja ontelo-. sylinterielementin 514 väliin. Urarengastiivisteen 512 ja säteittäisesti sisäänpäin ulottuvan kartussikappaleen 504 osan 516 väliin on irrotettavasti kiinnitetty ns. kääntöventtiili-kappale 518, joka muodostuu sylinteriosasta 520 ja otsapin-noissa olevista venttii1ikuulaosista 522 tai 524. Kappale 520 voi tällöin olla muodostettu ontoksi. Kappaleen 520 ulkopinnalta kohoavat välike-elementit ensimmäisen hoikin 506 sisäpinnan suuntaan, jotta näin varmistettaisiin kääntöventtiili-kappaleen 518 paikoitus. Näitä välike-elementtejä on kuviossa 9 merkitty viitenumerolla 526 ja 528. Sivukuvassa kääntöventtii-1ikappaleel1 a 518 on likimain luumainen muoto, jolloin otsaosat 97335 23 530 ja 532 nojaavat toisaalta urarengastiivisteeseen 512 ja toisaalta kartussikappaleen 504 osaan 516. Sylinterimäistä osaa 520 ympäröi täydellisesti korkeapaineannosteluruiskulla 500 tai 600 ruiskutettava aine, kuten kiillotustahna. Tämä syötetään esittämättä jätetyn, mutta jo edellä selostetun paineilmamoot-torin avulla kotelosta 502 varastokammion 534 kautta kääntö-venttiilikappaleen 518 ja ensimmäisen hoikin 506 sisäpinnan välissä olevaan ensimmäiseen työkammioon 536.

Kääntöventtiilikappale 518 on muodostettu symmetriseksi sekä pääakselinsa 538 suhteen että myös kohtisuorasti sitä vastaan olevan sivuakselin 540 suhteen. Tästä saadaan se etu, että venttiilipään 522 tai 524 kuluessa kääntöventtiilikappale 518 tarvitsee ainoastaan kääntää ympäri vielä käyttämättömän venttiilipään 524 tai 522 kohdistamiseksi ontelosylinteriin 514, jonka otsapinta muodostaa venttiili-istukan 542. Tällöin on ontelosylinteri 514 samoin muodostettu sekä pitkittäisakselinsa 538 että myös sivuakselinsa suhteen symmetriseksi siten, että kääntäminen on mahdollista.

Ontelosylinteri 514 tai venttiili-istukka voi muodostua kova-metallista, keraamista, muovikarbidista tai vastaavasta.

Ensimmäinen työkammio 536 tiivistetään toisaalta venttiili-istukan 542 ja sitä vasten nojaavan venttiilipään 522 välistä. Toisaalta tiivistys tapahtuu ontelosylinterin 514 ulkopinnalle tukeutuvan urarenkaan 512 avulla.

Ontelosylinteri 514 on muodostettu ensimmäisen hoikin 504 suhteen siirtyväksi, jotta se näin olisi ensimmäisessä työ-kammiossa 536 vallitsevasta paineesta riippuen välin päässä venttii1ipäästä tai nojaisi sitä vasten. Lisäksi on järjestetty toinen holkki 544, joka osittain ympäröi ensimmäistä hoikkia 506 ja on muodostettu sitä pitkin siirtyväksi. Toinen holkki 544, eli siis ontelosylinterimäinen kappale, käsittää 97335 24 kartiomaisesti laajenevan otsaosan 546, jonka sisätilaan on sovitettavissa sopivimmin nailonista muodostuva tiiviste 548, joka esimekriksi puristussovitteella on liitetty ontelosy-linterin 514 kanssa. Ulkopuolella tiivistettä 548 vasten nojaa suutin 550, jonka kautta aine suihkutetaan. Suuttimeen 550 tarttuu ensimmäinen kytkinmutteri 552, joka on kierrettävissä toisen hoikin 544 päälle siten, että tiiviste 548 tarttuu toisen hoikin 544 sisältä kartiomaiseksi muodostetun osan 546 kartiomaiseen laajennukseen. Tällä tavoin kiinnittyy samanaikaisesti venttiili-istukat 542 ja 554 käyttöön asettama onte-losylinteri 514.

Toisessa hoikissa 544 on yksi tai useampia vuotoreikiä 572.

Nämä estävät sen, että ensimmäisen ja toisen hoikin 506 ja 544 väliin ontelosylinterin 514 kohdalle 574 ei synny toisen hoikin 544 ensimmäisen hoikin suhteen tapahtuvan siirtymisen vuoksi ali- tai ylipainetta, mikä voisi vaikuttaa keskinäiseen liikkuvuuteen. Edelleen voi tiivisteestä 512 ulostuleva aine, joka joutuu pitkin ulkopintaa tilaan 574, päästä vuotoreikien 572 kautta ulos siten, että aine ei keräänny ja siten ei myöskään voi haitallisesti vaikuttaa liikkuvuuteen. Kun havaitaan aineen ulostuloa, merkitsee tämä samalla sitä, että tiiviste 512 ja ontelosylinteri 514 on tarkistettava.

Toinen holkki 544 voi liikkua vasten jousen 556 voimaa, joka jousi on kiinnitetty toisen hoikin 544 ja toisen kytkinmutterin 558 väliin, joka mutteri lähtee kartussikappaleesta 504. Jousen 556 voima on suunnattu siten, että toinen holkki 544 puristuu kotelon 502 suuntaan. Samalla aikaansaadaan, että venttiili-istukka 542 nojaa vasten kiinteästi kartussikappaleessa 504 olevaa venttiilipäätä 522 ja siten koteloon 502 järjestettyä kääntöventtii1ikappalettä 518.

Toisen kytkinmutterin 558 otsaosassa on säteittäisesti sisäänpäin ulottuva osa 560, joka toimii toisen hoikin 544 vasteena.

97335 25

Toisen hoikin 544 ja siten venttiili-istukan 542 kohoaminen venttii1ipäästä 522 tapahtuu silloin, kun ensimmäisessä työ-kammiossa 536 vallitseva paine ylittää jousielementin 556 aikaansaaman voiman. Tässä tapauksessa aine voi virrata suut-timeen 550 ulottuvan kanavan 562 kautta tullakseen siten suihkutetuksi .

Jotta kulumisosat, kuten kääntöventtii1ikappale 518 ja venttiili-istukat 542 ja 554 omaava ontelosylinteri 514 voitaisiin kääntää tai vaihtaa, on ainoastaan tarpeen, että ensimmäisen kytkinmutterin 552 1öysyttämisen jälkeen toinen kytkinmutteri 558 poistetaan toisen hoikin 544 ja sen jälkeen ensimmäisen hoikin 506 poistamiseksi peräjälkeen ja kulumisosien vaihtamiseksi tai kääntämiseksi tämän jälkeen.

Kuvion 6 mukainen sovel1utusmuoto poikkeaa kuvion 5 sovellu-tusmuodosta sikäli, että toisen hoikin 544 kohottaminen ja siten venttiili-istukan 542 kohottaminen venttiilikappaleesta 518 tapahtuu paineilma-avusteisesti, jolloin samanaikaisesti suuttimen 550 kohdalla kulkevien ulosmenokanavien 562 kautta tapahtuu suihkutettavan aineen sekoittaminen paineilman kanssa.

Tätä varten on järjestetty toinen työkammio 564, joka on yhteydessä esittämättä jätettyyn paineilmalähteeseen.

Toista työkammiota 564 rajoittaa sivuilta toisaalta ensimmäisen hoikin 506 säteittäisesti ulospäin ulottuva osa 508 ja toisaalta sen kanssa yhdensuuntaisesti säteettäisesti ulospäin ulottuva toisen hoikin 544 osa 566, jonka vastakkainen seinämä toimii jousielementin 556 tukipintana. Toista työkammiota 564 rajoittaa lisäksi kytkinmutterin 558 sisäseinämän osa sekä ensimmäisen hoikin 506 tai lähemmin esittämättä jätetyn ren-gaselementin ulkopinta.

Jos työkammiota 564 kuormitetaan paineilmalla, voitetaan osa 97335 26 jous ie Lettien, tin 556 aikaansaamasta voimasta. Tällä autetaan venttiili-istukan 542 kohoamista venttii1ipäästä 522. Työ-kammiosta 564 virtaa tällöin paineilmaa toisen hoikin 544 ja toisen kytkinmutterin 558 välissä olevan tilan kautta ulos-menokanaviin 562.

Claims (24)

1. 27 97335
2. 1. Annosteluruisku (500, 600), erityisesti korkeapaineannoste-luruisku aineen, kuten kiillotustahnan suihkuttamiseksi, jossa ruiskussa on kotelon (502) vastaanottama kartussikappale (504), venttiilikappale (518) ja venttiili-istukka (542, 554), jotka siirtyvät toistensa suhteen, kun venttiili-istukan (542) ja venttiilikappaleen (518) välissä olevassa ensimmäisessä työ-kammiossa (536) on riittävä, aineen avulla muodostettu paine, ja johon ruiskuun lisäksi kuuluu sopivimmin kytkinmutterin (502) kannattama suutin (550), joka mahdollisesti paineilman mukaan sekoittamiseksi on varustettu ulosmenokanavilla (562) tai on niiden ympäröimä, tunnettu siitä, että venttiilikappale (518) on irrotettavasti ensimmäisessä, sen kanssa yksiköitä muodostavassa hoikissa (506), että ensimmäinen holkki lähtee kartussikappaleesta (504) tai kotelosta (502) ja että venttiili-istukka (542, 554) on muodostettu ensimmäisen hoikin suhteen siirtyvän ontelosylinterin (514) otsapintaan, joka sylinteri muodostaa yksikön toisen, jousielementtiä (556) vastaan siirtyvän hoikin (544) kanssa.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiilikappale (518), jonka ympäri aine virtaa, on tuettu välike-elementtien (526, 528, 530, 532) avulla ensimmäisen hoikin (506) suhteen, jotka välike-elementit puolestaan muodostavat yhtenäisen osan venttiilikappaleen (518) kanssa.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiilikappale (518) välike-element-teineen (526, 528, 530, 532) on muodostettu symmetriseksi sekä pääakselin (538) että myös sivuakselin (540) suhteen.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiili-istukan (542, 554) omaava 97335 ontelosylinteri (514) on muodostettu symmetriseksi sekä pää-akselin että myös sivuakselin suhteen.
6. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen hoikin (506, 544) säteittäisesti ulospäin ulottuvien osien (508, 566) väliin on muodostettu työkammio (564) siten, että paineilmakuormitettaes-sa sitä toinen holkki (544) voi siirtyä jousielementin (556) voimaa vasten, jolloin työkammion ja ulosmenokanavien (562) välillä on yhteys.
7. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että ensimmäinen työkammio (536) on ulkopuolelta tiivistetty ontelosylinterin (514) vierestä sopivimman urarenkaan (512) avulla.
8. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että ontelosylinterin (514) ja suuttimen (550) väliin on järjestetty sopivimmin muovista muodostuva tiiviste (548), joka on tuettavissa toiseen hoikkiin (544), ja että suutinta kannattava kytkinmutteri (552) suuttimen ja tiivisteen kiinnittämiseksi on kierrettävissä toisen hoikin (544) pääl1 e. • 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen annosteluruisku, tun nettu siitä, että jousielementti (556) on toisen hoikin (544) ulkopinnan ja sitä osittain ympäröivän kartussikappalees-ta (504) tai kotelosta (502) lähtevän toisen kytkinmutterin (558) välissä.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että toisessa kytkinmutterissa (558) on toisen hoikin (544) siirtymistä rajoittava vaste (560).
10. 10. Annosteluruisku, erityisesti korkeapaineannosteluruisku, 29 9 7 3 3 5 aineen, kuten kiillotustahnan suihkuttamiseksi, jossa ruiskussa on kotelon (212) vastaanottama kartussikappale (209), jonka sisällä venttiilikappale (205) on järjestetty liikkumaan vasten jousielementin (211) voimaa, jolloin venttiilikappale voi nojata vasten venttiili-istukkaa (222) tai olla välin päässä siitä, ja johon ruiskuun lisäksi kuuluu ensimmäinen suutin (202), jota kannattaa kytkinmutteri (201), jolloin suuttimessa (202) on asennuslaippa (220), joka sisäpuolelta nojaa vasten kytkinmutteria (201), tunnettu siitä, että kytkinmutteri (201) vastaanottaa suuttimen (202) kiertyvästi ja jousielementin (211) voimaa vasten aksiaalisesti siirtyvästi.
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen korkeapaineannosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiili-istukan omaava reikäle-vyelementti (203) nojaa uivasti vasten suutinta (202).
12. 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen korkeapaineannosteluruisku, tunnettu siitä, että kytkinmutteri (201) on kiinnitetty toiseen, kartussikappaleen (209) päälle kierrettyyn kytkinmut-teriin (204), jonka etummaisella läpimenoaukolla on ainakin osittain pienempi sisähalkaisija kuin reikälevyelementillä (203) .
13. 13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen korkeapaineannosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiilikappaleeseen (205) vaikuttava jousi (211) on toisaalta tuettu ensimmäiseen seinämään, kuten kanteen (210), ja toisaalta toiseen, siirtyvää seinämään (208), kuten jousilautaseen, joka voi nojata vasten venttiili-männän (205) takimmaista otsapintaa (217).
14. 14. Patenttivaatimukse 10 mukaien korkeapaineannosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiilikappale (205) on siirtyvästi laakeroitu venttii1imäntäohjaimeen (207), jossa on osa (206), jossa puolestaan on toista seinämää (208) varten vasteena (216) toimiva olake. 30 97335
15. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen korkeapaineannosteluruisku, tunnettu siitä, että osa (206) on muodostettu vaihdettavaksi kulumisholkiksi.
16. 16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen korkeapaineannosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiilikappale (205) on muodostettu ainetta johtavaksi ontelokappaleeksi, jonka seinämässä on kulumisholkin (206) suhteen tiivistävä, ympärikiertävä tiiviste (214).
17. 17. Annosteluruisku (1), erityisesti korkeapaineannoseluruisku aineen, kuten kiillotustahnan suihkuttamiseksi, jossa ruiskussa on kotelosta (2) lähtevä kartussikappale (18, 100), venttiili-kappale (30, 102) ja järjestetty venttiili-istukka (54), jotka ovat toistensa suhteen jousielementin (42, 76) voimaa vasten siirtyviä, kun venttiili-istukan ja venttiilikappaleen välissä olevassa ensimmäisessä työkammiossa (51) on riittävä paine aikaansaatuna aineen avulla, ja johon ruiskuun lisäksi kuuluu sopivimmin kytkinmutterin (56, 83) kannattama suutin (58, 111), joka mahdollisesti paineilman lisäämiseksi on liitetty ulos-menokanaviin (59) tai on niiden ympäröimä, tunnettu siitä, että venttiilikappalettä (30, 102) ympäröi ainakin osittain ohjausontelosylinteri (48), että venttiilikappale ja oh-jausontelosylinteri ovat toistensa suhteen siirtyviä, että oh-jausontelosylinterin ja suuttimen (58, 111) väliin on kiinnitetty venttiili-istukan (54) omaava venttii1ielementti (53), ja että ohjausontelosylinterin tai sen kanssa yhdistetyn elementin ja venttiilikappaletta kannattavan tai siitä lähtevän elementin (18, 75) väliin on järjestetty toinen työkammio (45, 78), joka venttiilikappaleen venttii1ielementtiin (53) nähden tapahtuvaa suhteellista siirrettävyyttä varten on kuormitettavissa paine-ilmalla, jolloin toinen työkammio on yhdistetty uiosmenokana-vien (59) kanssa.
18. 18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen annosteluruisku, t u n - 97335 n e t t u siitä, että venttiilikappale on muodostettu ontelo-kärjeksi (30), jossa on sen ensimmäiseen työkammioon (51) työntyvässä pääteosassa (35) säteittäisesti taivutettu ulosmenoka-nava, ja että ontelokärjen (30) pää kannattaa venttiilipäätä ensimmäisessä työkammiossa (51).
19. 19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen annosteluruisku, jossa on siirrettävä venttiilikappale, tunnettu siitä, että venttiilikappaleessa (30, 102) on säteittäisesti ulospäin ulottuva osa, kuten mäntä (101), joka toiselta sivultaan rajoittuu toiseen työkammioon (78) ja vastakkaiselta sivultaan jousielementtiin (76), joka aikaansaa kotelosta (2) poispäin suunnatun voiman.
20. 20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiilikappale (102) ympäröi aksiaa-lisesti siiirtyvästi ontelosylinteriä (103), joka on liitetty kotelon (2) tai kartussikappaleen (100) kanssa ja jonka lävitse annosteluruiskusta suihkutettava aine virtaa.
21. 21. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että suuttimen (58) vastaanottaa sopivimmin ohjausontelosylinteri (48) ja suuttimessa on kovametallista muodostuva sisäke (124), jonka ulkopää muodostaa venttiilin ulostuloaukon ja sisäpää venttiili-istukan (126).
22. 22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että venttiili-istukka (126) on muodostettu tasomaiseksi ja jota istukkaa vasten tasomainen otsapinta tai tasomaiseksi muodostettu mahdollisesti kimmoinen, vaihdettava venttii1ikappaleen (30, 102) päätykappale (127) nojaa.
23. 23. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen annosteluruisku, tunnettu siitä, että ainetta johtavassa johdossa on takaiskuventtiili (5), joka vaihdettavana yksikkönä 97335 käsittää paikalleen kierrettävän vaipan (174) siinä olevine puristus jousineen (176), venttii1ikuulineen (168), venttiili-istukoineen (180) ja tiivistyslevyineen (182).
24. 24. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen annoste-luruisku, tunnettu siitä, että ensimmäisen, aineen vastaanottavan työkammion (51) tiivistys tapahtuu toisaalta venttiili-istukan (54) välityksellä ja toisaalta venttiili-kappaleen (30, 102) ja ohjausontelosy1interin (48) väliin järjestetyn tiivisteen (49) avulla. 97335