FI96166B

FI96166B - Torjunta-ainekoostumuksen valmistusmenetelmä

Info

Publication number: FI96166B
Application number: FI940968A
Authority: FI
Inventors: Pontus Harju-Jeanty; Torbjoern Ahlskog
Original assignee: Kemira Agro Oy
Priority date: 1994-03-01
Filing date: 1994-03-01
Publication date: 1996-02-15
Also published as: PL316047A1; EP0748157B1; HU220505B1; CZ287615B6; CN1104192C; AU1813595A; HU9602367D0; CZ255896A3; UA29499C2; CN1146710A; RO116453B1; FI96166C; PL180633B1; DK0748157T3; WO1995023505A1; HUT75019A; DE69512896D1; EP0748157A1; ATE185677T1; CA2184590C

Description

, 96166

Toijunta-ainekoostumuksen valmistusmenetelmä - Förfarande för framställning av en bekämpningsmedelskomposition

Keksintö kohdistuu menetelmään lietemäisten toqunta-ainekoostumusten valmis-5 tamiseksi, jotka koostumukset tehoaineena voivat sisältää sinänsä tunnettuja karba-moyylioksifenyylikarbamaatteja, pinta-aktiivisia aineita, suspendointiaineita, vettä ja mahdollisesti muita apuaineita, kuten orgaanisia liuottimia, stabilointi-, vaahdon-esto-, paksunnos-, jäätymisenesto-, väri- sekä säilöntäaineita.

Toqunta-ainekoostumukset voidaan karkeasti jakaa kahteen pääryhmään: kiinteisiin 10 ja nestemäisiin formulaattimuotoihin. Valintaan vaikuttavat ensi kädessä tehoaineen liukoisuusominaisuudet ja toisaalta valmisteen biologinen teho. Tietyt tehoaineet ovat niin huonosti liukenevia, että niistä ei saada käytäntöä ajatellen riittävän väkeviä aitoja nestemäisiä formulaatteja.

Ainoat mahdollisuudet formulaatin muodostamiseksi ovat silloin erilaiset kiinteät 15 tuotteet tai nestemäinen suspensiokonsentraatti, jossa tehoaine on edelleen kiinteinä hiukkasina lietettynä veteen tai toiseen kantonesteeseen.

Käyttäjän ja ympäristön kannalta edullisinta olisi aito vesiliuos, mutta tehoaineen huono liukoisuus tai hajoaminen vedessä on usein esteenä tämän valmistemuodon käytölle.

20 Kun vettä ei voida käyttää liuottimena, on käytettävä orgaanisia liuottimia. Lisäämällä emulgaattoreita saadaan valmisteesta veteen emulgoituva emulsiokonsentraat-ti. Näitten formulaattien heikkoutena on orgaanisten liuottimien myrkyllisyys ja tu-lenarkuus sekä toisinaan vaikeudet saada tuotteesta muodostumaan veden kanssa pysyvä kiteytymätön emulsio.

25 Valmistemuodot, joissa tehoaineet eivät ole liuotettuina, ovat sinänsä edullisia, koska tällöin yleensä vältytään myrkyllisyys-, tulenarkuus-, pakkausmateriaali-ja 11 varastointiongelmilta. Mutta usein niitten biologinen teho on riittämätön, koska var sinkin lehtivaikutteisten rikkakasvihävitteiden kohdalla riittävän biologisen tehon aikaansaamiseksi vaaditaan läpitunkeutuvuutta ja kulkeutumiskykyä kasvissa. Myös 30 hydrolyyttinen hajoaminen on usein haittana. Molekyylimuodossa oleva tehoaine pystyy aidossa nesteessä tunkeutumaan vaha-ja kutikulakerrosten läpi paljon tehokkaammin kuin kiinteä hiukkanen. Tämän takia on liukenemattomien tehoainehiuk-* ’ kasien oltava mahdollisimman hienoksi jauhettuja ja niitten penetraatio- ja translo- 2 96166 kaatiokykyä on parannettava öljyillä, orgaanisilla liuotinainelisäyksillä ja pinta-ak-tiivisilla aineilla. Ilmasuihku-ja helmimyllyjä käytetään jauhatuksissa, jotta aikaansaataisiin mahdollisimman hienojakoista tehoainetta, mieluiten suuruusluokkaa 1-5 mikronia, sekä biologisen tehon varmistamiseksi että suspensiokonsentraateissa myös varastointikestävyyden parantamiseksi.

Lietevalmisteiden kiinteiden aineosien sedimentoitumisen estämiseksi joudutaan formulaattiin lisäämään kantonesteen lisäksi erilaisia apuaineita, kuten dispergointi-ja suspendointiaineita sekä usein mm. kostutus-, jäätymisenesto-, vaahdonesto-ja säilöntäaineita. Hyvän varastointistabiilisuuden aikaansaamiseksi joudutaan usein lisäämään lietteen viskositeettia paksunnosaineilla.

On tunnettua, että karbamoyylioksifenyylikarbamaatit, joista merkittävimmät ovat metyyli-3-m-tolyylikarbamoyylioksifenyylikarbamaatti, yleiseltä nimeltään fenme-difaami, sekä etyyli-3-fenyylikarbamoyylioksifenyylikarbamaatti, yleiseltä nimeltään desmedifaami (BE 679283) // A— NHCOOR2 / ^—NHCOO ^

Rl'^==^ jossa R.J ja R2 on CH3 tai Rj on H ja R2 on CH2CH3, ovat herbisidisiltä ominaisuuksiltaan valikoivia ja hyviä. Näitä tehoaineita voidaan käyttää erillisinä tai seoksina keskenään ja/tai muitten toijunta-aineiden kanssa erityisesti sokerijuurikkaan rikkakasvien toijunnassa.

Perinteisesti on yllä mainitut tehoaineet formuloitu emulsiokonsentraateiksi. Mutta koska pyrkimyksenä on välttää orgaanisia liuottimia, ja koska fenmedifaami kiteytyy helposti näitä formulaattimuotoja laimennettaessa veteen, on esillä olevan keksinnön tavoitteena ollut valmistaa näistä tehoaineista suspensiokonsentraatteja.

On tunnettua valmistaa karbamoyylioksifenyylikarbamaatteja öljy- (EP-242 888) tai vesipohjaisina (EP-299 961) suspensiokonsentraatteina, joissa tehoaineet ovat kiinteässä muodossa hienoksi jauhettuina ja dispergoituneina pinta-aktiivisten aineitten välityksellä joko vesi- tai öljyfaasiin. Nimenomaan karbamoyylioksifenyylikarba-maatit kiinteässä muodossa vaativat öljymäisiä tuotteita ja/tai orgaanisia liuottimia 96166 3 sekä pinta-aktiivisia aineita varmistamaan biologisen tehon, öljypohjaisissa suspen-siokonsentraateissa ovat öljymäiset nesteet kantoaineina ja mahdollinen vesi on * emulgoituneena öljyfaasiin vesi/öljyemulsiona. Vastaavasti vesipohjaisissa suspen- siokonsentraateissa on vesi kantonesteenä, johon öljymäiset komponentit ovat emul-5 goituneet öljy/vesiemulsioina. Molemmissa tapauksissa on kuitenkin tuotteen oltava sekoitettavissa veteen, jolloin öljymäiset komponentit muodostavat öljy/vesiemul-sion. Tämä maanviljelijän suorittama laimennos on suuruusluokkaa 1 osa tuotetta per 20-200 osaa vettä. Tehoaineet ovat hienoksijauhettuja, mieluiten alle 5 pm, ja dispergoituneina joko öljy- tai vesifaasiin. Jauhaminen tapahtuu kuiva- tai märkä-10 jauhatuksena ilmasuihku- tai vastaavasti helmimyllyllä.

Kantonesteeseen lisätään pinta-aktiiviset aineet, dispergointiaineet kiinteitä tehoai-nehiukkasia varten ja emulgaattorit joko vettä tai öljymäisiä raaka-aineita sekä lopputuotteen emulgoitumista varten sekä muut mahdolliset apuaineet, kuten stabilointiaineita, saattamaan tuotteen happamuus tasolle pH 1-5 estämään karbamoyylioksi-15 fenyylikarbamaattien hajoaminen sekä paksunnosaineita parantamaan valmisteiden fysikaalista varastointikestävyyttä.

öljypohjaisten suspensiokonsentraattien heikkouksina ovat tuotteiden huonot varas-tointistabiilisuudet, tarve käyttää suuria emulgaattorimääriä vastaamaan sitä energiatarvetta mitä tuotteiden emulgoituminen maanviljelijän ruiskussa öljy/vesi-emulsi-20 oksi vaatii, vähintään yli 10 % ja tavallisesti yli 20 % sekä tuotteiden huonot sekoi-tettavuusominaisuudet muiden tuotteiden kanssa vesilaimennoksessa maanviljelijän ruiskussa. Näistä tekijöistä johtuen on olemassa esimerkkejä tuotteista, jotka on jouduttu poistamaan markkinoilta.

•

Vaikka vesipohjaiset suspensiokonsentraatit, joissa öljymäiset komponentit ovat 25 emulgoituneena vesifaasiin, ovat yleensä öljypohjaisia suspensiokonsentraatteja varastointi-ja sekoitettavuusominaisuuksiltaan parempia, vaativat myös nämä suurehkoja, vähintään yli 5 % ja tavallisesti yli 10 % pinta-aktiivisia ainemääriä mahdollistamaan öljyjen emulgoitumisen sekä kiinteiden tehoaineiden dispergoitumisen veteen. Näihin tarkoituksiin käytetyt pinta-aktiiviset aineet ovat kalliita ja lisäävät näin 30 ollen tuotteiden hintaa, öljymäisten aineiden määrän tuotteessa tulee olla mielellään yli 10 %, tavallisimmin yli 20 %, jotta kilpailukykyinen biologinen teho saavutettaisiin.

Molempien suspensiokonsentraattien yhteisenä piirteenä on öljymäisten komponenttien j oko jo tuotteissa tai viimeistään maanviljelijän ruiskussa muodostuneiden 35 emulsiopisaroiden karkeus. On tunnettua, että pienentämällä emulsiopisaroiden ko- 96166 4 koa pystytään parantamaan tuotteen stabiilisuutta. Tähän voidaan vaikuttaa valitsemalla optimaaliset emulgaattorit ja ennen kaikkea oikea HLB-arvo (hydrophilic-lipophilic balance) käytetyille emulgaattoreille, esim. parafiinimineraaliöljyillä noin 10-12, kun kyseessä on öljy/vesi-emulsio. On myös tunnettua, että suorittamalla 5 emulgointi PIT-lämpötilan (phase inversion temperature) tuntumassa eli lämpötilassa, jossa vesi/öljy-öljy/vesi-emulsiot ovat käänteiset, saavutetaan pienempi emul-siopisarakoko, joka myös säilyy emulsion jäähtyessä.

Nyt on yllättäen havaittu, että valmistamalla öljyä sisältäviä vesipohjaisia torjunta-ainekoostumuksia, joissa öljyosa emulgoidaan erikseen korkeatehodispergaattorilla, 10 saavutetaan merkittäviä parannuksia tuotteiden säilyvyys- ja sekoitettavuusominai- suuksiin sekä pystytään vähentämään huomattavasti emulgaattorimääriä, jolloin tuotteiden taloudellisuus paranee.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetuissa tuotteissa on tehoaineita yleensä 15 10-80 %, edullisesti 15-50 %, öljymäisiä tuotteita 5-80 %, edullisesti 20-60 %, sekä vettä 5-80 %, edullisesti 20-60 %. Keksinnön mukaisesti öljy emulgoidaan erikseen korkeatehodispergaattorilla vesifaasiin, jolloin aikaansaadaan emulsiopisaroita, jotka keskikooltaan ovat 1-10 pm, edullisesti alle 5 pm. Tällöin pinta-aktiivisten aineiden määrät voivat olla alle 5 % lopputuotteessa.

20

Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Korkeatehodispergaattoreilla, joilla saavutetaan nopeuksia aina tuhansiin kierroksiin minuutissa, tai joiden sekoitusterillä päästään edullisesti noin 10-20 m/s kehäkier-: 25 rosnopeuksiin, saavutetaan öljy/vesi-emulsiopisarakokoja, jotka ovat keskimäärin alle 5 pm, kun öljymäinen aine ohjataan pyörivään sekoitusterään tai sen välittömään läheisyyteen. Näin voidaan sisällyttää lopputuotteeseen hyvin korkeita öljy-määriä, aina noin 80 %:iin asti, ja emulgaattorimäärä voi olla alle 5 %, edullisesti 0,5-3 %. Terien sekä korkean pyörimisnopeuden mekaanista kitka- sekä liike-ener-30 giaa saadaan varastoitua tuotteeseen, jolloin edellä mainitut edut saavutetaan. Vas-• · taava energiamäärä on muutoin sisällytettävä emulgaattoreihin, jotta maanviljelijä suorittaessaan laimennoksen veteen ruiskussaan aikaansaisi hyvän ja pysyvän emulsion veteen. Kuitenkaan ei maanviljelyssä käytettyjä ruiskuja ole varustettu tehokkailla sekoittimilla, vaan yksinkertaisilla kierrätyspumpuilla, joilla ei pystytä 35 vaikuttamaan emulsioiden pisarakokoon. Seurauksena on karkea emulsio, joka on hienoa emulsiota labiilimpi. Tämä epäkohta korostuu merkittävästi ruiskuissa ai-' ‘ kaansaatavissa seoksissa kun yhdessä karbamoyylioksifenyylikarbamaattivalmistei- 96166 5 den kanssa käytetään muita valmisteita, joiden omat pinta-aktiiviset ainekomponen-tit herkemmin pystyvät horjuttamaan huonon emulsion. Käytännössä on tilanne juuri tämä. Hyvin harvoin maanviljelijä käyttää yksinomaan karbamoyylioksifenyyli-karbamaattivalmisteita, vaan sekoittaa samanaikaisesti ruiskuunsa muita rikkakasvi-5 hävitteitä, kuten esim. etofumesaattia, metamitronia, kloridatsonia, lenasiilia, pyri-daattia, metolaklooria, EPTC, quinmerac'ia, sykloaattia, klopyralidia, fluroxipyyriä, alloksidimi-natriumia, setoksidiinia, sykloksidiinia, iluazifop-butyyliä sekä sulfo-nyyliureaherbisidejä. Myös hyönteistoijunta-aineita, kasvitautihävitteitä, kasvun-sääteitä ja lannoitteita sisällytetään usein samaan ruiskuun.

10

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetuissa suspensiokonsentraattivalmis-teissa ovat tehoaineina karbamoyylioksifenyylikarbamaatit, etenkin fenmedifaami ja desmedifaami, mutta on itsestään selvää, että samaan valmisteeseen voi sisällyttää myös muita rikkakasvihävitteitä, hyönteistoijunta-aineita, kasvitautihävitteitä ja/tai 15 kasvunsääteitä. Erityisen sopivia rikkakasvien torjuntaspektrin laajentamiseksi juurikkailla ovat etofumesaatti, metamitroni, kloridatsoni, lenasiili, pyridaatti, metola-kloori, trikloorietikkahappo, EPTC, quinmerac, sykloaatti, klopyralidi, fluroxipyyri, benzthiazuron, klorprofaami, fenuroni, isokarbimidi, profaami, trifluraliini, alloksi-diini-natrium, setoksidiimi, sykloksidiimi, diallaatti, fluazitop-butyylit, triallaatti, 20 dalaponi, propaquizafob sekä sulfonyyliureaherbisidit. Tavanomaisia hyönteistor-junta-aineita juurikkaille ovat fosforihappoesterit, organoklooriyhdisteet, karbamaa-tit, pyretriinit ja pyretroidit. Kasvitautihävitteinä yleisiä ovat bentsimidatsolit, tri-atsolit, karbamaatit, trifenyylitina-ja rikkiyhdisteet. Käytettyjä kasvunsäätelijöitä on esim. naiitaleenietikkahappo.

. 25

Yleensä toijunta-ainesuspensiokonsentraatit sisältävät tehoainemääriä suuruusluokkaa 10-80 % ja edullisesti 15-50 %. Nämä lopputuotteet laimennetaan ruiskutettaessa veteen.

30 Pinta-aktiivisia aineita käytetään dispergoituvuuden, suspensiostabiilisuuden, kostu- : vuuden, penetraation ja translokaation parantamiseksi, öljyn emulgoimiseksi itse konsentraatissa sekä valmisteen sekoittumiskyvyn ja suspensio/emulsiostabiilisuu-den aikaansaamiseksi käyttölaimennoksessa.

35 öljyinä käytetään esim. mineraaliöljyä, kasviöljyä, veteen liukenemattomia alkoholeja, happoja, ketoneja, eettereitä, estereitä ja näiden halogenoituja yhdisteitä sekä glykoleja yksinään tai seoksina. Myös muita orgaanisia liuottimia on mahdollista sisällyttää valmisteeseen. Kun kysymyksessä on karbamoyylioksifenyylikarbamaattia 96166 6 sisältävä valmiste, on tarkoituksenmukaista lisätä formulaattiin öljyä noin 5-80 paino-% tuotteesta, edullisesti noin 20-60 %.

Pinta-aktiivisina aineina voidaan käyttää anionisia, kationisia ja ei-ionisia sekä am-5 folyyttisiä pinta-aktiivisia aineita ja niiden seoksia. Näitä ovat mm. alkyylisulfaatit ja niiden johdannaiset, sulfonihappo-ja sulfonaattiyhdisteet, fosforihappoesterit ja niiden suolat, polyetoksiloidut amiinit, amidit ja rasvahapot, alkenoksiloidut fenolit ja alkanolit, polyglykolieetterit, rasva-alkoholialkeenioksidikonsentraatit, alkyylia-minohapot, imidatsoliiniamfotensidit sekä erilaiset saartoseospolymeerit. Pinta-ak-10 tiivisten aineiden titaalimäärä keksinnön mukaisessa tuotteessa voi olla alle 5 %, niin että öljyn emulgoitumiseen tarvitaan edullisesti vain 0,5-3 % emulaattoria.

Kyseiset suspensiokonsentraatit voivat myös sisältää muita apuaineita kuten veteen sekoittuvia ja/tai liukenevia kanto- ja/tai deflokkulointiaineita (esim. kaoliini, lig-15 niiniyhdisteet), vaahdonestoaineita (esim. silikonipohjaiset), paksunnosaineita (esim. selluloosaderivaatit), jäätymisenestoaineita (esim. etyleeniglykoli), orgaanisia liuottimia (esim. keroseeni), väriaineita (esim. atsoväriaineet), säilöntäaineita (esim. formaliinibiosidi etenkin jos tuote sisältää orgaanisia suspendointi- ja paksunnosaineita ja esim. butyloitu hydroksitolueeniantioksidantti, etenkin jos tuote sisältää 20 kasvisöljyä) sekä lannoitteita (esim. urea).

Kun valmiste sisältää tehoaineenaan yhtä tai useampaa karbamoyylioksifenyylikar-bamaattia on tuotteen happamuus säädettävä mieluiten alle pH 5 stabilointiaineella (esim. sitruunahappo).

25

Keksinnön kohteena olevia valmisteita voidaan käyttää sekä ennen että jälkeen hyötykasvin taimettumisen. Yleisimmin käytetään kuitenkin karbamoyylioksifenyy-likarbamaatteja yksinään tai seoksina juurikkaiden taimettumisen jälkeen, jolloin myös torjuttavat rikat ovat esillä. Sopiva tehoainemäärä viljeltyä hehtaaria kohden ja 30 ruiskutettua pinta-alaa kohden on 0,1-1 kg riippuen siitä, suoritetaanko yksittäinen vai useampia perättäisiä ruiskutuksia sekä seossuhteista.

Keksinnön mukaisen menetelmän eräänä olennaisena piirteenä on öljyn emulgoimi-nen korkeatehodispergaattorin (esim. Ultra Turrax, Mastermix, Dispax, Ystral) 35 avulla vesi-emulgaattoriseokseen. Kun öljy lisätään joko vesi-emulgaattoriesiseok-seen tai jo tehoaineita sisältävään emulgaattori-suspensioseokseen korkeatehodispergaattorin repivän terän välittömään läheisyyteen esim. ohjaamalla syöttöputken avulla, pystytään lopputuotteeseen emulgoimaan hyvin korkeita öljymääriä, aina 7 96166 80 %:iin, hyvin pienien emulgaattorimäärien avulla, eli alle 5 %, suurissa tuhansien litrojen erissä. Liukenemattomat tehoaineet voidaan jauhaa joko märkäjauhatuksena helmimyllyssä (esim. Dyno, Drais) tai kuivajauhatuksena ilmasuihkumyllyssä (esim. Alpine, Chrispro) ja sekoittaa tavanomaisilla sekoittimilla muiden apuaineiden kans-5 sa kantonesteeseen. Edullisin lopputulos aikaansaadaan kun lopputuote valmisteaan vaiheittain niin, että tehoaineet dispergoidaan erikseen dispergointiaineiden avulla vesifaasiin suspensioesiseokseksi ja öljy erikseen korkeatehodispergaattorin avulla emulgaattori-vesiseokseen öljy/vesiemulsioseokseksi. Nämä esiseokset yhdistetään lopuksi tavanomaisella hitaalla sekoituksella lopputuotteeksi. Näin aikaansaadaan 10 erittäin pysyviä suspensioemulsioita, joiden varastointi- ja sekoitettavuusominaisuu-det ovat omaa luokkaansa ja joiden taloudellisuus on alhaisten emulgaattorimäärien takia aikaisempaa edullisempi.

Keksintöä selvennetään seuraavassa lähemmin esimerkkien avulla.

15

Esimerkki 1 I Valmistettiin öljy/vedessä -emulsio käyttämällä keksinnön mukaista menetelmää, jossa öljy emulgoitiin veteen korkeatehodispergaattorilla (Ystral X 50/10 20 varustettu sekoitusterällä 41 G, 4000-5000 rpm, kehäkierrosnopeus n. 7-9 m/s).

II Samoilla raaka-aineilla valmistettiin öljy/vedessä -emulsio käyttämällä potkuri-sekoitinta (Morat, 1500-2000 rpm, kehäkierrosnopeus n. 4-5 m/s).

. 25

Vesi 26,6 %

Emulgaattori 1,8 % Öljy 71.6 % 100,0 % 30

. Valmiste I Valmiste II

Keskihiukkaskoko (pm) 4,3 32,6

Voidaan siis selvästi osoittaa korkeatehodispergaattorin paremmuus emulsioiden valmistuksessa potkurisekoittimeen verrattuna.

35 Valmisteella II saavutettu stabiilisuus on heikko.

96166 8

Esimerkki 2 I Valmistettiin erikseen Esiseos A ja Esiseos B, minkä jälkeen esiseokset yhdistettiin ja paksunnosaine ja dispergointiaine sekoitettiin joukkoon.

Esiseoksen A raaka-aineet sekoitettiin tavanomaisella potkurisekoittajalla, minkä 5 jälkeen seos jauhettiin helmimyllylllä (Dyno KDL-Special) keskimääräiseen hiuk-kaskokoon alle 3 pm.

Esiseos B valmistettiin eri astiassa lisäämällä hitaasti öljy korkeatehodispergaattorin (Ystral X 50/10 varustettu sekoitusterällä 41 G) avulla vesi-emulgaattoriseokseen.

Paksunnosaine, loppudispergointiaine ja esiseos B lisättiin esiseokseen A, minkä 10 jälkeen seos homogenisoitiin korkeatehodispergaattorilla.

II Valmistus tapahtui muuten kuten vaihtoehdossa I, mutta loppusekoitus Esiseos A + paksunnosaine + loppudispergointiaine + Esiseos B tapahtui tavanomaisella potkurisekoittimella (Morat, 1500-2000 rpm).

III Esiseos A valmistettiin kuten vaihtoehdossa I, minkä jälkeen paksunnosaine, 15 loppudispergointiaine, esiseos B:n vesi ja emulgaattori lisättiin Esiseos A:han ja viimeksi öljy emulgoitiin korkeatehodispergaattorin avulla seokseen.

IV Esiseos A valmistettiin kuten vaihtoehdossa I, mutta Esiseos B tavanomaisella potkurisekoittimella (Morat, 1500-2000 rpm). Myös loppusekoitus, jossa Esiseos A ja Esiseos B yhdistettiin, tapahtui potkurisekoittimella.

20 Esiseos A:

Vesi 46,5 19,4 Säilöntäaine 0,01 0,005

Vaahdonestoaine 0,3 0,1 Jäätymisenestoaine 7,8 3,2 25 Stabilisaattori 0,8 0,3

Dispergointiaine 5,3 2,2

Fenmedifaami (tekn.) 39.3 16.3 100,0% 41,5% 96166 9

Esiseos B:

Vesi 26,6 15,1

Emulgaattori 1,8 1,0 Öljy 71J> 40,5 5 100,0 % 56,6 %

Paksunnosaine 0,4

Dispergointiaine 1.5 100,0 % 10

Suspendoituvuus on määritetty CIPAC-ohjeen 161 mukaisesti. Koe suoritettiin +30°C:n lämpötilassa ja sen kesto oli 1 tunti. Laimennoksen väkevyys vastasi käyt-tölaimennosta eli 250 ml:an kovaa vettä (CIPAC MT 18, Standard Water D) sekoitettiin 5 g formulaattia. Taulukossa annetut arvot ovat kahden rinnakkaisnäytteen 15 keskiarvo.

Partikkelikoko on määritetty Coulter LS 130 -hiukkaskokoanalysaattorilla +20°C:n lämpötilassa. Ennen määrityksen suorittamista on analysoitavasta näytteestä tehty esilaimennos (n. 2 g näytettä/50 ml vettä), esilaimennoksesta on määritetty partikkelikoot laitteen käyttöohjeen mukaisesti. Taulukossa annetut koot ovat partikkeli-20 kokojakauman keskiarvo (mean value).

Näytteiden viskositeetit on määritetty Bohlin CS -reometrillä +25°C:n lämpötilassa. Varastoinnissa olleet näytteet on sekoitettu kääntämällä näytepulloa 10 kertaa ylösalaisin ennen näytteen lisäämistä reometrin näytekuppiin. Ennen mittauksen suorit-taqmista on näyte saanut olla 5 minuuttia liikkumattomana näytekupissa. Viskosi-25 teetti on määritetty mittausgeometrialla C 25 leikkausnopeuden funktiona. Viskosi-teettiajossa on käytetty 10 eri leikkausnopeutta ja ajo on tehty syklinä aloittaen pienimmällä leikkausnopeudella (0,13 s‘l), josta asteittain on siirrytty suurimpaan nopeuteen (39 s"l) ja lopuksi takaisin pienempään nopeuteen. Taulukossa annetut vis-kositeettiarvot on saatu ensimmäisessä vaiheessa nopeudella 4,6 s"l.

30 Varastointikestävyyttä (= kerrostumat) on määritetty silmämääräisesti kyseisiin lämpötiloihin varastoiduista n. 100 ml näytteistä. Annetut kerrostumat on ilmaistu tilavuus-%:eina.

10 96166

Formu- I Π III

laatti- vaihto- ehdot___ __ 2 vko 1 kk 2 kk _2vko 1 kk 2 kk _2vko 1 kk 2 kk

Suspendoitu- 98,0 97,6 97,9 97,8 100,6 97,8 97,8 99,1 101,4 98,8 98,6 97,7 vuus(%)_______

Kesk. hiuk- kas-koko 2’8 2’9 3’5 4’4 2’9 3’7 718 4’1 4’3 4,5 4,9 4,9 (μιη)_____________

Viskositeetti 384 292 315 367 348 279 239 251 213 169 168 166 (mPas)_________

Kerrostuma (%) +54°C__1,5 8,0__1,0 10,0__9,0 13,0 16,0 +4Q°c____j__6,o io,o +20°C__J_J__J_____ 1,6 3 0_

Tuloksista ilmenee, että olennaista on öljyn emulgoiminen veteen korkeatehodisper-gaattorin avulla. Eroa ei ole vaihtoehtojen I ja II välillä, joissa öljyn emulgoituminen tapahtuu erikseen. Varastointikestävyys kärsii hieman (vaihtoehto III), kun öljy 5 emulgoidaan tehoainesuspensioon. Vaihtoehto IV, mikä perustuu esim. 1 :n valmiste II:een, ei voida toteuttaa käytännössä mahdottomien varastointi-ja sekoitettavuus-ominaisuuksien takia.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 öljy-vesi-emulsioista I ja II valmistettiin vastaavat lopputuotteet I ja II 10 sekoittamalla mukaan esimerkin 2 esiseos A sekä lisädispergointiaine ja paksun-nosaine. Sekoitus suoritettiin potkurisekoittimella (Morat, 1500-2000 rpm, kehäkier-rosnopeus n. 4-5 m/s).

Valmiste I Valmiste II

15 Kesk. hiukkaskoko (pm) 5,1 10,1 i 96166 11

Koska esiseoksen A tehoaineen kesk. hiukkaskoko oli 2,6 pm, saadaan vastaavasti alhaisempi seoshiukkaskoko emulsiopisaroista ja tehoainehiukkasista valmisteessa Π. Tilanne varmistettiin tutkimalla tuotteet mikroskoopin alla, jolloin suspendoidut tehoainehiukkaset kooltaan kesk. 1-5 pm erottuivat selvästi emulsiopisaroista, joiden koot valmisteessa I olivat kesk. 2-6 pm ja valmisteessa 2 kesk. 10-50 pm. Valmiste Π ei ole varastointi-ja sekoitettavuusominaisuuksiltaan hyväksyttävissä. 1 ·

Claims

96166

1. Förfarande för framställning av vattenhaltiga bekämpningsmedelkompositioner innehällande olja och karbamoyloxifenylkarbamat, kännetecknat av att oljedelen emulgeras skilt antingen till vatten-emulgatorblandningen ensam eller tili vatten-emulgatorblandningen innehällande det verksamma medlet medelst en högeffekt-dispergator, i vilken det rivande omrörarbladet har en cirkelrotationshastighet av cirka 7-20 m/s, varvid erhallen genomsnittlig storlek av oljeemulsionsdroppama företrädesvis är under 5 pm.

1. Menetelmä vesipitoisten öljyä ja karbamoyylioksifenyylikarbamaattia sisältävien torjunta-ainekoostumusten valmistamiseksi, tunnettu siitä, että öljyosa emul-goidaan erikseen joko pelkkään vesi-emulgaattoriseokseen tai tehoaineita sisältävään vesi-emulgaattoriseokseen korkeatehodispergaattoiilla, jonka repivän sekoitusterän kehäkierrosnopeus on noin 7-20 m/s, jolloin saavutettu keskimääräinen öljyemulsio-pisaroiden koko on edullisesti alle 5 pm.

2. Förfarande enligt patentkrav 1, kännetecknat av att karbamoyloxifenylkarba-matherbiciden är metyl-3-m-tolylkarbamoyloxifenylkarbamat (fenmedifam) och/eller etyl-3-fenylkarbamoyloxifenylkarbamat (desmedifam), vars genomsnittliga partikelstorlek företrädesvis är under 5 pm.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että karbamoyyli-oksifenyylikarbamaattirikkakasvihävite on metyyli-3-m-tolyylikarbamoyylioksife-nyylikarbamaatti (fenmedifaami) ja/tai etyyli-3-fenyylikarbamoyylioksifenyylikarba-maatti (desmedifaami), jonka keskimääräinen hiukkaskoko on edullisesti alle 5 pm.

3. Förfarande enligt patentkrav 1 eller 2, kännetecknat av att slutprodukten innehäller karbamoyloxifenylkarbamatherbiciden ensam eller tillsammans med 96166 andra bekämpningsmedel av 10-80 %, foreträdesvis 15-50%, oljeformiga produkter 5-80%, företrädesvis 20-60%, vatten 5-80%, foreträdesvis 20-60%, ytaktiva ämnen , företrädesvis under 5% samt eventuella andra hjälpmedel.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lopputuote sisältää karbamoyyhoksifenyylikarbamaattirikkakasvihävitettä yksinään tai yhdessä muitten toijunta-aineiden kanssa 10-80 %, edullisesti 15-50 %, öljymäisiä tuotteita 5-80 %, edullisesti 20-60 %, vettä 5-80 %, edullisesti 20-60 %, pinta-aktii-visia aineita edullisesti alle 5 % sekä mahdollisesti muita apuaineita.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lopputuotetta käytetään torjunta-aineena juurikkaalla laimennussuhteessa 1 osa tuotetta per 20-200 osaa vettä.

4. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-3, kännetecknat av att slutproduk-ten används som bekämpningsmedel pä beta i utspädningsförhällande 1 del produkt per 20-200 delar vatten.