FI93919B - Menetelmä maissin ja durran liuottamiseksi ja prosessoimiseksi - Google Patents

Menetelmä maissin ja durran liuottamiseksi ja prosessoimiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI93919B
FI93919B FI884046A FI884046A FI93919B FI 93919 B FI93919 B FI 93919B FI 884046 A FI884046 A FI 884046A FI 884046 A FI884046 A FI 884046A FI 93919 B FI93919 B FI 93919B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
leaching
grains
phytin
soaking
hours
Prior art date
Application number
FI884046A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI884046A (fi
FI93919C (fi
FI884046A0 (fi
Inventor
Timo Vaara
Martti Vaara
Abraham Caransa
Maarit Simell
Antti Lehmussaari
Original Assignee
Dorr Oliver Inc
Alko Ltd
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=19850924&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI93919(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Dorr Oliver Inc, Alko Ltd filed Critical Dorr Oliver Inc
Publication of FI884046A0 publication Critical patent/FI884046A0/fi
Publication of FI884046A publication Critical patent/FI884046A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI93919B publication Critical patent/FI93919B/fi
Publication of FI93919C publication Critical patent/FI93919C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12YENZYMES
    • C12Y301/00Hydrolases acting on ester bonds (3.1)
    • C12Y301/03Phosphoric monoester hydrolases (3.1.3)
    • C12Y301/030264-Phytase (3.1.3.26), i.e. 6-phytase
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23LFOODS, FOODSTUFFS, OR NON-ALCOHOLIC BEVERAGES, NOT COVERED BY SUBCLASSES A21D OR A23B-A23J; THEIR PREPARATION OR TREATMENT, e.g. COOKING, MODIFICATION OF NUTRITIVE QUALITIES, PHYSICAL TREATMENT; PRESERVATION OF FOODS OR FOODSTUFFS, IN GENERAL
    • A23L5/00Preparation or treatment of foods or foodstuffs, in general; Food or foodstuffs obtained thereby; Materials therefor
    • A23L5/20Removal of unwanted matter, e.g. deodorisation or detoxification
    • A23L5/25Removal of unwanted matter, e.g. deodorisation or detoxification using enzymes
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A23FOODS OR FOODSTUFFS; TREATMENT THEREOF, NOT COVERED BY OTHER CLASSES
    • A23LFOODS, FOODSTUFFS, OR NON-ALCOHOLIC BEVERAGES, NOT COVERED BY SUBCLASSES A21D OR A23B-A23J; THEIR PREPARATION OR TREATMENT, e.g. COOKING, MODIFICATION OF NUTRITIVE QUALITIES, PHYSICAL TREATMENT; PRESERVATION OF FOODS OR FOODSTUFFS, IN GENERAL
    • A23L7/00Cereal-derived products; Malt products; Preparation or treatment thereof
    • A23L7/10Cereal-derived products
    • A23L7/104Fermentation of farinaceous cereal or cereal material; Addition of enzymes or microorganisms
    • A23L7/107Addition or treatment with enzymes not combined with fermentation with microorganisms
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12YENZYMES
    • C12Y302/00Hydrolases acting on glycosyl compounds, i.e. glycosylases (3.2)
    • C12Y302/01Glycosidases, i.e. enzymes hydrolysing O- and S-glycosyl compounds (3.2.1)
    • C12Y302/01004Cellulase (3.2.1.4), i.e. endo-1,4-beta-glucanase
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C12BIOCHEMISTRY; BEER; SPIRITS; WINE; VINEGAR; MICROBIOLOGY; ENZYMOLOGY; MUTATION OR GENETIC ENGINEERING
    • C12YENZYMES
    • C12Y302/00Hydrolases acting on glycosyl compounds, i.e. glycosylases (3.2)
    • C12Y302/01Glycosidases, i.e. enzymes hydrolysing O- and S-glycosyl compounds (3.2.1)
    • C12Y302/01015Polygalacturonase (3.2.1.15)

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Bioinformatics & Cheminformatics (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Polymers & Plastics (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Nutrition Science (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Genetics & Genomics (AREA)
  • Biotechnology (AREA)
  • Food Science & Technology (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Cereal-Derived Products (AREA)
  • Preparation Of Compounds By Using Micro-Organisms (AREA)
  • Enzymes And Modification Thereof (AREA)
  • Medicines Containing Plant Substances (AREA)
  • Fodder In General (AREA)
  • Powder Metallurgy (AREA)

Description

93919
Menetelmä maissin ja durran liuottamiseksi ja prosessoimi-seksi - Förfarande för utlakning och behandling av majs och durra 5 Keksintö liittyy maissin ja durran jyvien ja liotus- prosessiin rikkidioksidia sisältävässä lämpimässä vedessä. Tämän jälkeen mainitsemme mukavuuden vuoksi vain viljan. Viljan jyvien liotus on ensimmäinen vaihe viljan prosessoinnissa pyrittäessä erilaisiin tuotefraktioihin kuten 10 ituihin, proteiineihin ja tärkkelykseen. Tässä ensimmäisessä vaiheessa liottaminen suoritetaan lämpötilassa 20 - 60°C 12 - 48 tuntia, vähintään yhtä fytiiniä hajottavaa entsyymiä sisältävän entsyymipreparaatin, kuten fytaasin tai happaman fosfataasin, läsnäollessa, määränä, joka kykenee suu-15 rimmaksi osaksi hajottamaan fytiinin jyvissä. Jyvät absorboivat vettä, ja ne turpoavat. Samanaikaisesti vesiliukoisia substansseja liukenee viljasta ja siirtyy liotusveteen. Liotusveden lämpötila on useimmiten 40 - 55°C. Rikkidioksidi, jota yleensä on läsnä noin 0,2 %, rikkoo solunseinän 20 rakenteen ja estää mikro-organismien kasvun liotuksen aikana. Liotusprosessi kestää noin 48 tuntia. Kaikki myöhemmät vaiheet, joissa saadaan erilaisia tuotefraktioita, ovat paljon lyhyempiä. Saatu viljanliotusvesi (CSL) konsentroidaan haihduttamalla. Saatua tuotetta käytetään pääasi-25 assa eläinten rehuksi mutta myöskin ravinteena mikrobifer-mentaatioissa. Turvonneet jyvät erotetaan edelleen itu-, kuitu-, tärkkelys- ja proteiinifraktioiksi eri vaiheissa.
Kuten monien muidenkin kasvien siemenissä fytiinihap-po, myoinositolin heksafosfaattiesteri on läsnä viljan 30 jyvissä. Fytiinihappo esiintyy useimmiten kalsium- ja mag-nesiumsuoloina, joita yleensä kutsutaan fytiiniksi. Suuri osa kasveissa olevasta fosforista on varastoituneena näihin yhdisteisiin. Liotusprosessissa suurin osa fytiinihaposta siirtyy CSL:ään. Se muodostaa ei-toivotun komponentin seu-35 raavista syistä.
CSL:n fytiinihappo saostaa lietettä proteiinien ja . metalli-ionien kanssa. Tämä on aiheuttanut ongelmia CSL:n 93919 2 konsentroinnissa haihduttamalla, kuljetuksessa ja varastoinnissa. Käytettäessä ravinteena mikrobifermentaatioissa, CSL laimennetaan ja pH nostetaan 4 - 5:een. Kun tämä mee-diumi steriloidaan, fytiinihappo muodostaa sakkakalvon 5 fermentorin sisäpinnalle. Tätä sakkaa on jälkeenpäin vaikea hangata pois, ja se häiritsee myös fermentaation lopputuotteiden puhdistusta.
Kun CSL:ää käytetään eläinten rehuna, mukanaoleva fytiinihappo aiheuttaa seuraavia ongelmia. Koska fytiinihappo 10 on vuorovaikutuksessa multivalenttinen metalli-ionien kanssa, se häiritsee useiden metallien assimilaatiota eläinten (ja ihmisten) kehossa. Tämä saattaa johtaa puutostauteihin. Fytiinihappo voi myös inhiboida kehon monia entsyymejä, kuten pepsiiniä. Sen lisäksi fytiinihapossa oleva fosfaatti 15 ei ole yksiravintoisten eläinten käytettävissä, koska ne voivat sulattaa fytiinihappoa vain rajoitetun määrän.
US-patentin selvitys 2 515 157 kuvaa CSL:n käsittelyprosessia, jolla saadaan parannettuna ravinnetta antibioottisiin fermentaatioihin. Tässä prosessissa fytiinihappo 20 poistetaan lisäämällä alumiini-ioneja antavaa yhdistettä CSL:ään alhaisessa pH:ssa, kuumentamalla ja erottamalla muodostunut alumiinifytaatti.
US-patentin selvitys 2 715 516 kuvaa samanlaista prosessia, jossa fytaatti saostetaan kaisiumsuolanaan. Näissä 25 US-patenttien selvityksissä kuvatut prosessit suoritetaan " liotusvaiheen jälkeen. Sen vuoksi tarvitaan lisävaihe fytiinihapon poistamiseksi.
Nyt on havaittu, että tämä lisävaihe voidaan välttää suorittamalla liotus yhtä tai useampaa fytiiniä hajottavaa 30 entsyymiä sisältävän entsyymipreparaatin läsnäollessa.
Tämä keksintö mahdollistaa erityisesti maissin tai "· durran sellaisen prosessoinnin, joka sisältää seuraavat peräkkäiset vaiheet a) maissin tai durran jyvien liottaminen rikkidioksi-35 dia sisältävässä lämpimässä vedessä b) liotusveden erottaminen jyvistä ja sen konsentroin-ti
II
93919 3 c) jyvien jauhaminen karkeaksi ja itujen erottaminen ja veden poisto d) jyvien jauhaminen hienoksi, kuitujen erottaminen tärkkelyksestä ja proteiinista ja kuitufraktion veden 5 poisto ja e) tärkkelyksen ja proteiinin erottaminen toisistaan, proteiinifraktion konsentrointi ja tärkkelysfraktion kuivaus ja/tai jalostaminen.
Mieluiten entsyymipreparaatti sisältää sellaisen mää-10 rän yhtä tai useampaa fytiiniä hajottavaa entsyymiä, että jyvissä oleva fytiini hajoaa suurin piirtein kaikki. Tässä käytetyllä termillä "fytiini" tarkoitetaan fytiinihapon suoloja ja myös fytiinihappoa itseään.
Fytiiniä hajottavat entsyymit defosforyloivat inosi-15 tolifosfaatteja, jolloin saadaan inositolia ja ortofosfaat-tia. Fytiiniä hajottavat entsyymit käsittävät fytaasin ja happamat fosfataasit. Fytaasia ja happamia fosfataase-ja tuottavat useat mikro-organismit kuten Aspergillus spp., Rhizopus spp. ja hiivat (appi. Microbiol 16 (1968) 20 1 348 - 1 357; Enzyme Microb. Technol. 5 (1983). 377 - 382, kun taas fytaasia tuottavat myös useat kasvien, kuten esim. vehnän siemenet germinaation aikana. Fytiiniä hajottavat entsyymit ovat hyvin aktiivisia liotusveden alhaisessa pH:ssa. Yleisesti tunnettujen menetelmien mukaan entsyymi-25 preparaatteja voidaan saadaan yllämainituista organismeista. On havaittu, että viljan fytiiniä hajottavat tehokkaimmin Aspergillus spp. entsyymit. Siten sama annos Aspergillus nigerillä tuotettua entsyymipreparaattia on tehokkaampi kuin vehnän fytaasi.
30 Mikrobeilla tuotetut entsyymipreparaatit saattavat sisältää ylimääräisiä kasvimateriaalia hajottavia entsyymejä kuten entsyymejä, joilla on sellulaasi-, hemisellu-laasi- ja/tai pektinaasiaktiivisuutta. Nämä muut aktiivisuudet edistävät niitä etuja, joita saavutetaan keksinnön 35 mukaisella prosessilla. Sopivia entsyymipreparaatteja ovat esim. Econase EP 43 -sarjan entsyymit, joita valmistaa . Oy Alko Ab.
93919 4
Keksinnön mukaan lämpötila liotusprosessin aikana on 20 - 60°C ja yleensä noin 50°C. Käytetty entsyymipreparaat-timäärä riippuu käytetystä preparaatista, viljan jyvien fytiinisisällöstä ja reaktio-olosuhteista. Alan asiantuntiin ja pystyy helposti arvioimaan oikean annoksen.
Keksinnön mukaisella prosessilla on paitsi mahdollista välttää lisävaihe, aikaansaada monia tärkeitä etuja. Ensiksi entsyymipreparaatin lisäyksellä liotusvaihetta kiihdytetään sellaiseen mittaan, että liotusaikaa voidaan lyhentää 10 huomattavasti. Koska liotusprosessi on pisin vaihe viljan koko prosessoinnissa, sen lyhenemisellä on suurta taloudellista merkitystä. Siten liotusvaihe voidaan lyhentää vain 12 tuntiin ilman mitään menetyksiä päätuotefraktioiden saannossa. Mieluusti liotusvaihe on 12 - 18 tuntia, kuiten-15 kin sitä pidemmät liotusajat 48 tuntiin saakka ovat mahdollisia .
Toiseksi keksinnön mukaiset erotusprosessit liotusprosessin jälkeen paranevat ja saannot ovat suuremmat. Kun liotus suoritetaan esim. 16 tunnin aikana entsyymipreparaa-20 tin läsnäollessa, tärkkelyssaanto on suurempi kuin konventionaalisessa liotusprosessissa.
Kolmanneksi viljan liotus fytiiniä hajottavien entsyymien läsnäollessa johtaa sellaiseen viljanliotusveteen, joka ei sisällä fytiiniä. Sen tuloksena CSL:n konsentrointi 25 on helpompaa, ja saavutettu tuote sopii erinomaisesti ” eläinten rehuksi ja mikrobifermentaatioihin.
Liotusaikaa voidaan edelleen lyhentää suorittamalla liotusprosessi kahdessa vaiheessa, ensin liottamalla 4-10 tuntia, jota seuraa vilja jyvien jauhaminen ja sitten edel-30 leen liottamalla jauhettuja vilja jyviä toiset 3-6 tuntia. Tämän kaksivaiheisen liotuksen toinen vaihe suoritetaan mieluiten vedessä, joka ei sisällä rikkidioksidia.
c
Esimerkeissä keksinnön mukainen prosessi suoritetaan laboratoriomittakaavassa Pelshenken ja Lindemannin standar-35 dimäärityksen mukaan. Kuten voidaan odottaa, toteutettaessa prosessi teollisesti saadut tulokset ovat samanlaiset tai jopa paremmat johtuen parannetuista erotustekniikoista.
li 93919 5
Esimerkki I
Useissa kokeissa 50 g viljanjyviä liotetaan 0,2 % rikkidioksidia sisältävään 50°C:een veteen tietyn määrän kanssa Econase EP 434:ää tai ilman. Tällä entsyymipreparaa-5 tiliä on pääaktiivisuutena fytiiniä ja selluloosaa hajottavaa aktiivisuutta ja sivuaktiivisuutena hemisellulaasia ja pektinaasia. Kokeiden liotusajat vaihtelevat 12:sta 48:aan tuntiin kuten on esitetty taulukossa A. Entsyymiannokset esitetään fytiiniä hajottavina yksikköinä /g viljaa. Yksi 10 fytiiniä hajottava yksikkö (1 PU) on määrä entsyymiä, joka vapauttaa 1 nmol:n epäorgaanista fosforia natriumfytaatista minuutissa vakio-olosuhteissa (40°C, pH 5,5). Jyviä prosessoidaan edelleen liotuksen jälkeen taulukossa B mainittujen tuotefraktioiden aikaansaamiseksi.
15
TAULUKKO A
Koe_1 2 3 4 5_6_
Liotusaika (h) 48 48 24 20 16 12
Econase EP 434-annos - 70 135 160 200 270 20 (PU/g viljaa)
TAULUKKO B
Yksivaiheisen liotuksen tulokset
Saanto % kuivapainosta 25
Koe_1_2_3_4_5_6
Kuiva-aine CSL 5,28 5,61 4,78 4,72 4,23 3,91 idut 7,34 7,12 7,42 7,66 9,00 7,51
Kuitu 9,70 9,21 9,55 9,52 9,41 9,70 30 (tärkkelyspitoisuus)3 (19,01) (17,16) (16,91) (8,60) (16,71) (17,46) Tärkkelys (proteiini- 64,09 65,49 65,29 65,38 66,20 64,00 pitoisuus)3 (0,37) (0,37) (0,35) (0,43) (0,39) (0,44)
Gluteeni 7,31 6,24 7,57 8,12 6,94 9,42 !. (proteiinipitoisuus)3 (46,57) (51,43) (47,52) (49,21) (57,60) (42,76) 35 Supernatantin kuiva-aine 2,21 2,25 2,88 2,89 3,00 2,59 Tärkkelyssaanto 94,4 96,5 96,5 96,3 97,5 94,3
Kuiva-aineen kokonaissaanto 95,91 95,92 95,92 98,29 98,78 97,15 40 bilmaistuna %:na fraktiosta 93919 6
Taulukosta B ilmenee, että tärkkelyssaanto on suurempi 16 tai 48 tunnin yksivaiheisen liotuksen jälkeen entsyymi-preparaatin läsnäollessa kuin konventionaalisessa liotuksessa ilman entsyymipreparaattia, ja 12 tunnin liotuksen 5 jälkeen entsyymipreparaatin läsnäollessa tärkkelyssaanto on melkein yhtä suuri kuin konventionaalisessa liotuksessa ilman entsyymipreparaattia.
Esimerkki II
50 g viljan jyviä esiliotetaan 0,2 % rikkidioksidia ja 10 Econase EP 434:ää (135 PU/g viljaa) sisältävässä 50°C
vedessä ja kuusi tuntia. Käsin suoritettavan itujen poistamisen jälkeen tuote jauhetaan karkeaksi. Sitten idut lisätään takaisin seokseen. Sen jälkeen liotuksen toinen vaihe suoritetaan Econase EP 434:ää (135 PU/g viljaa) sisältäväs-15 sä tuoreessa, 50°C vedessä neljän tunnin ajan. Saatua suspensiota prosessoidaan edelleen taulukossa C mainittujen tuotefraktioiden aikaansaamiseksi.
Taulukko C
Saanto % kuiva-ainetta 20 Kuiva-aine CSL 2,19 idut 8,80
Kuitu (tärkkelyspitoisuus) 9,64 (20,99) Tärkkelys (proteiinipitoisuus) 65,53 (0,37)
Gluteeni (proteiinipitoisuus) 6,8 (56,74) 2 5 Supernatantin kuiva-aine_5.45_ '* Tärkkelyssaanto 96,5
Kuiva-aineen kokonaissaanto 98,41
Huom! Tässä kokeessa on välttämätöntä poistaa idut 30 ennen jauhamista, koska käytettävä mylly vahingoittaisi ituja. Kun kaksivaiheinen liotus suoritetaan teollisesti, voidaan käyttää myllyä, joka ei vahingoita ituja. Itujen erotus ei ole silloin tarpeen.
Esimerkki III
35 CSL laimennetaan suhteessa 1:10, ja pH säädetään
5,0:aan. Viljajauho laimennetaan suhteessa 1:10 0,2 M
II
93919 7 sitraattipuskuriin, pH 5,0. Lisätään 0,02 % natriumatsidia mikrobikasvun estämiseksi. Lisätään Aspergillus spp. -entsyymipreparaatti, joka sisältää fytiiniä hajoittavaa aktiivisuutta tai vehnän fytaasia (Sigma P-1259) annoksena 5 7 000 PU/g fytiiniä (300 PU laimennettua CSL-ml:aa kohti ja 150 PU 2 grammaa viljajauhoja kohti).
Suspensioita inkuboidaan ravistelijassa (250 rpm) 50°C:ssa. Määrätyin väliajoin reaktio pysäytetään samalla määrällä 6 % (w/v) H2S04. Fytaatti uutetaan happamaan nes-10 teeseen 30 min huoneen lämmössä. Fytiinihappo saostetaan sitten kirkkaasta supernatantista ferrikloridilla. Ferri-ionit poistetaan seostamalla natriumhydroksidilla. Fytaatti määrittää HPLC:llä käyttäen natriumfytaattia standardina.
Taulukko D esittää CSL:n ja viljajauhojen jäljellä 15 olevaa fytiinipitoisuutta inkuboinnin jälkeen fytiiniä hajottavalla entsyymeillä. Kokeessa a) inkubointi suoritetaan Aspergillus spp. entsyymipreparaatilla ja kokeessa b) inkubointi suoritetaan vehnän fytaasilla.
Taulukko D
20 Aspergillus spp. entsyymipreparaatin ja vehnän fytaa- sin vertailu
Fytiini (fytiinihappona) Inkubointiaika koe a) Koe b) 25 Substraatti_[h]_mg/ml % ma/ml % t CSL 0 3,1 100 3,4 100 2 2,7 87 2,4 71 4 1,4 45 1,9 56 10 1,0 32 2,0 59 30 24 0 0 1,4 41 • ' " * " 1 " " ——— ........... ' ' —^ viljajauhot 0 13,6 100 11,4 100 2 9,1 67 9,1 80 4 0 0 7,9 69 35 10 0 0 6,8 60 24 00 2,3 20 93919 8
Taulukko D osoittaa, että fytiinihappopitoisuutta voidaan vähentää huomattavasti molemmilla fytiiniä hajottavilla entsyymeillä. Sama entsyymiannos Aspergillus spp. entsyymipreparaattia on tehokkaampi kuin vehnän fytaasi.
5 Esimerkki IV
25 g viljanjyviä liotetaan 50 ml:ssa vettä, joka sisältää 0,2 % rikkidioksidia 50°C:ssa. Vertailunäytteeseen ei lisätä entsyymipreparaattia ja keksinnön mukaisessa kokeessa Aspergillus spp. entsyymipreparaattia lisätään 10 135 PU/g viljaa. Liotusaika on 24 tuntia tai 48 tuntia.
Liottamisen jälkeen tiettyä määrää CSL:ää uutetaan 30 minuuttia ajan samalla määrällä 6 %:sta (w/v) H2S04 huoneen lämmössä. Fytiinihappo saostetaan kirkkaasta super-natantista ferrikloridilla. Ferri-ionit poistetaan saosta-15 maila natriumhydroksidilla. Fytaatti määritetään HPLC:llä käyttäen natriumfytaattia standardina.
Taulukko E osoittaa CSL:n fytiinihappopitoisuuden. Koe a) sisältää konventionaalisen liottamisen ilman fytiiniä hajottavia entsyymejä ja koe b) sisältää liottamisen yllä-20 esitetyn entsyymipreparaatin läsnäollessa.
Taulukko E
CSL:n fytiinipitoisuus
mg fytiinihappoa/ml CSL
25 Liotusaika (h)_koe a)_koe b) 24 1,6 0 48 3,1 0
Taulukko E osoittaa, että kun viljanjyviä liotetaan 30 fytiiniä hajottavien entsyymien läsnäollessa, CSL on vapaa fytiinistä.
»
Esimerkki V
Econase EP 434 ja kasvin solunseinää hajottava entsyy-mipreparaatti, jossa on mitättömän vähän fytiiniä hajotta-35 vaa aktiivisuutta, testataan yksivaiheisessa ja kaksivaiheisessa liotuksessa.
Il 93919 9
Yksivaiheisessa liotuksessa 50 g viljanjyviä liotetaan 0,2 % rikkidioksidia sisältävässä 50°C:ssa vedessä. Econase EP 434 - annos on 135 PU/g viljaa. Käytetään sama määrä kasvin solunseinää hajottavaa entsyymipreparaattia, jolla 5 on mitättömän vähän fytiiniä hajottavaa aktiivisuutta. Liotusaika on 20 tuntia. Jyvät prosessoidaan edelleen Peshenken ja Lindemannin menetelmän mukaan.
Kaksivaiheisessa liotuksessa 50 g viljajyviä esiliote-taan kuusi tuntia 50°C:ssa vedessä, joka sisältää 0,2 % 10 rikkidioksidia ja Econase EP 434 135 PU/g viljaa tai vastaavan määrän kasvin solunseinää hajottavaa entsyymipreparaattia, jolla on mitättömän vähän fytiiniä hajottavaa aktiivisuutta. Käsin suoritettavan itujen erottamisen jälkeen tuote jauhetaan karkeaksi. Sitten idut lisätään 15 takaisin seokseen. Sen jälkeen liotuksen toinen vaihe suoritetaan neljän tunnin ajan tuoreessa 50°C:ssa vedessä, joka sisältää Econase EP 434 135 PU/g viljaa tai saman määrän kasvin solunseinää hajottavaa entsyymipreparaattia, jolla on mitättömän vähän fytiiniä hajottavaa aktiivisuut-20 ta. Seosta prosessoidaan edelleen Pelshenken ja Lindemannin menetelmän mukaan.
Taulukko F
Tärkkelyssaannot eri entsyymipreparaateilla 1. Econase EP 434 25 2. Kasvin soluseinää hajottava entsyymipreparaatti, jolla on mitättömän vähän fytiiniä hajottavaa aktiivisuutta
Liotusprosessi Liotusaika Entsyymi Tärkkelyssaanto _h_%_ 30 Yksivaiheinen 20 1 97,0 20 2 94,4
Kaksivaiheinen 6+4 1 96,5 6+4 2 91,4 35 Taulukosta F ilmenee, että tärkkelyssaanto on suurem pi, kun jyviä käsitellään entsyymipreparaatilla, joka - sisältää fytiiniä hajottavaa aktiivisuutta.

Claims (8)

9391 9
1. Menetelmä maissin tai durran jyvien liottamiseksi rikkidioksidia sisältävässä lämpimässä vedessä, tunnet - 5. u siitä, että liottaminen suoritetaan lämpötilassa 20 - 60°C 12 - 48 tuntia, vähintään yhtä fytiiniä hajottavaa entsyymiä sisältävän entsyymipreparaatin, kuten fytaa-sin tai happaman fosfataasin, läsnäollessa, määränä, joka kykenee suurimmaksi osaksi hajottamaan fytiinin jyvissä.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että entsyymipreparaatti sisältää lisäksi muita kasvimateriaalia hajottavia entsyymejä.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet - t u siitä, että kasvimateriaalia hajottavilla entsyymeillä on sellulaasi-, hemisellulaasi- ja/tai pektinaasiaktiivi-suutta.
4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fytiiniä hajottavaa entsyymi-preparaattia saadaan vehnästä tai AsperaiUus spp.:sta tai muista kasvi- tai mikrobiperäisistä lähteistä.
5. Patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että jyviä liotetaan 12 - 18 tuntia.
6. Menetelmä maissin tai durran prosessoimiseksi,joka sisältää seuraavat peräkkäiset vaiheet 30 a) maissin tai durran jyvien liottaminen rikkidioksi- . dia sisältävässä lämpimässä vedessä b) liotusveden erottaminen jyvistä ja sen konsentroin-ti c) jyvin jauhaminen karkeaksi ja itujen erottaminen ja 35 veden poisto 9391 9 d) jyvien jauhaminen hienoksi, kuitujen erottaminen tärkkelyksestä ja proteiinista ja kuitufraktion veden poisto ja e) tärkkelyksen ja proteiinin erottaminen toisistaan, 5 proteiinifraktion konsentrointi ja tärkkelysfraktion kuivaus ja/tai jalostaminen, tunnet tu siitä, että liottaminen vaiheessa a) suoritetaan jonkin patenttivaatimuksen 1-5 menetelmän mukaisesti.
7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liottaminen suoritetaan kahdessa vaiheessa, ensin liottamalla 4-10 tuntia, jota seuraa jyvin jauhaminen ja sitten liottamalla edelleen jauhettuja jyviä toiset 3-6 tuntia. 15
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet -t u siitä, että liottamisen toinen vaihe suoritetaan vedessä, joka ei sisällä rikkidioksidia. « 9391 9
FI884046A 1987-11-17 1988-09-01 Menetelmä maissin ja durran liuottamiseksi ja prosessoimiseksi FI93919C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
NL8702735 1987-11-17
NL8702735A NL8702735A (nl) 1987-11-17 1987-11-17 Werkwijze voor het weken van granen met een nieuw enzympreparaat.

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI884046A0 FI884046A0 (fi) 1988-09-01
FI884046A FI884046A (fi) 1989-05-18
FI93919B true FI93919B (fi) 1995-03-15
FI93919C FI93919C (fi) 1995-06-26

Family

ID=19850924

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI884046A FI93919C (fi) 1987-11-17 1988-09-01 Menetelmä maissin ja durran liuottamiseksi ja prosessoimiseksi

Country Status (17)

Country Link
US (1) US4914029A (fi)
EP (1) EP0321004B1 (fi)
JP (1) JP2589560B2 (fi)
KR (1) KR0124792B1 (fi)
CN (1) CN1018518B (fi)
AR (1) AR242092A1 (fi)
AT (1) ATE71811T1 (fi)
CA (1) CA1296668C (fi)
DE (1) DE3868032D1 (fi)
ES (1) ES2028263T3 (fi)
FI (1) FI93919C (fi)
MX (1) MX173082B (fi)
NL (1) NL8702735A (fi)
PH (1) PH24663A (fi)
PT (1) PT88316B (fi)
RU (1) RU1829959C (fi)
ZA (1) ZA885074B (fi)

Families Citing this family (67)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US5780292A (en) * 1987-04-29 1998-07-14 Alko Group Ltd. Production of phytate degrading enzymes in trichoderma
US5366755A (en) * 1989-02-10 1994-11-22 Maritta Timonen Foodstuffs containing novel degraded cellulose derivatives
UA27702C2 (uk) * 1989-09-27 2000-10-16 Гіст-Брокейдс Н.В. Фрагмент геномної днк, що кодує фітазу aspergillus niger,фрагмент кднк, що кодує фітазу aspergillus niger, рекомбінантна плазмідна днк для експресії фітази в aspergillus (варіанти), штам aspergillus-продуцент фітази aspergillus (варіанти), спосіб одержання фітази, рекомбінанта фітаза aspergillus niger
PL167790B1 (pl) 1989-09-27 1995-11-30 Gist Brocades Nv Sposób wytwarzania peptydu lub bialka o aktywnosci fitazy PL
KR100225087B1 (ko) * 1990-03-23 1999-10-15 한스 발터라벤 피타아제의 식물내 발현
US5593963A (en) * 1990-09-21 1997-01-14 Mogen International Expression of phytase in plants
US7033627B2 (en) 1990-03-23 2006-04-25 Syngenta Mogen B.V. Production of enzymes in seeds and their use
US5543576A (en) * 1990-03-23 1996-08-06 Mogen International Production of enzymes in seeds and their use
JP2921920B2 (ja) * 1990-05-17 1999-07-19 日本製粉株式会社 フスマ加工品及びその製造法
AU4787993A (en) * 1992-07-31 1994-03-03 Alko Limited Recombinant cells, dna constructs, vectors and methods for expression phytate degrading enzymes in desired ratios
US5593855A (en) * 1992-12-08 1997-01-14 Doosan Technical Center Method of using yeast to recover phytin by precipitation from cornsteep liquor or light steep water
ES2202305T3 (es) * 1993-04-05 2004-04-01 Aveve N.V. Hidrolisis de fitina y composicion de enzimas que tienen actividad hidrolizante de fitato.
AU692859B2 (en) 1994-04-22 1998-06-18 Novozymes A/S A method for improving the solubility of vegetable proteins
US5830732A (en) * 1994-07-05 1998-11-03 Mitsui Toatsu Chemicals, Inc. Phytase
FR2729971B1 (fr) * 1995-01-31 1997-06-06 Roquette Freres Composition nutritive resultant de la trempe du mais et son procede d'obtention
KR19980702782A (ko) * 1995-03-09 1998-08-05 혼 마가렛 에이. 녹말 액화 방법
US5900262A (en) * 1995-09-20 1999-05-04 Kabushiki Kaisha Hayashibara Seibutsu Kagaku Kenkyujo Fermented formula feed, its production, and uses
FR2751333B1 (fr) * 1996-07-18 1998-09-25 Roquette Freres Composition nutritive amelioree resultant de la trempe du mais et son procede d'obtention
FR2751987B1 (fr) * 1996-08-01 1998-12-31 Biocem Phytases de plantes et applications biotechnologiques
EP0941359A1 (en) * 1996-11-21 1999-09-15 Novo Nordisk A/S Use of carbohydrate-binding domain in starch processing
US20020127288A1 (en) * 1997-12-23 2002-09-12 Protein Technologies International, Inc. Method for producing ultrapure vegetable protein materials
US6156563A (en) * 1998-01-29 2000-12-05 Board Of Supervisors Of Louisiana State University And Agricultural And Mechanical College Method for clarifying cane sugar juice
US6451572B1 (en) 1998-06-25 2002-09-17 Cornell Research Foundation, Inc. Overexpression of phytase genes in yeast systems
DK1165806T3 (da) 1999-03-31 2005-12-05 Cornell Res Foundation Inc Phosphataser med forbedret phytaseaktivitet
EP1206195A2 (en) * 1999-08-06 2002-05-22 Novo Nordisk Biotech, Inc. Methods for making popcorn kernels with improved flake production
AU7709000A (en) * 1999-09-21 2001-04-24 Prodigene, Inc. Methods for producing recombinant proteins
US6841370B1 (en) 1999-11-18 2005-01-11 Cornell Research Foundation, Inc. Site-directed mutagenesis of Escherichia coli phytase
WO2001062947A1 (en) * 2000-02-23 2001-08-30 Novozymes A/S Fermentation with a phytase
US20040058421A1 (en) * 2000-10-03 2004-03-25 Van Walsem Hendrik Johan Method of preparing a modified corn steep liqour product
FI109358B (fi) * 2001-02-06 2002-07-15 Danisco Sugar Oy Menetelmä entsyymin uuttamiseksi
BRPI0213813B1 (pt) 2001-10-31 2018-11-21 Cornell Res Foundation Inc método para aprimorar o valor nutricional de uma ração consumida por um animal monogástrico e ração
WO2004024885A2 (en) * 2002-09-13 2004-03-25 Cornell Research Foundation, Inc. Using mutations to improve aspergillus phytases
CN1788083B (zh) 2003-03-10 2011-10-05 诺维信公司 酒精产品生产方法
US20070065540A1 (en) * 2003-07-24 2007-03-22 Jones Alison M Enhanced steep-water
AR047658A1 (es) 2004-02-03 2006-02-01 Cargill Inc Concentrado de proteinas y corriente acuosa con carbohidratos hidrosolubles
US20090209423A1 (en) * 2005-08-03 2009-08-20 Johannis Slabbekoorn Corn protein concentrates
MX2008001581A (es) * 2005-08-03 2008-04-09 Cargill Inc Concentrados de proteinas de maiz.
US7919297B2 (en) 2006-02-21 2011-04-05 Cornell Research Foundation, Inc. Mutants of Aspergillus niger PhyA phytase and Aspergillus fumigatus phytase
US8540984B2 (en) * 2006-08-03 2013-09-24 Cornell Research Foundation, Inc. Phytases with improved thermal stability
PL2617823T3 (pl) 2006-09-21 2015-12-31 Basf Enzymes Llc Fitazy, kodujące je kwasy nukleinowe oraz sposoby ich wytwarzania i stosowania
WO2008077594A1 (en) * 2006-12-25 2008-07-03 Velle Rw Ltd. A probiotic oat-based food product and process for making the same
US7842184B2 (en) * 2007-06-27 2010-11-30 H R D Corporation Process for water treatment using high shear device
US7750188B2 (en) * 2007-06-27 2010-07-06 H R D Corporation System and process for the production of aniline and toluenediamine
US7652175B2 (en) * 2007-06-27 2010-01-26 H R D Corporation High shear process for the production of acetaldehyde
US7491856B2 (en) * 2007-06-27 2009-02-17 H R D Corporation Method of making alkylene glycols
WO2009002734A1 (en) * 2007-06-27 2008-12-31 H R D Corporation System and process for production of nitrobenzene
US7749481B2 (en) * 2007-06-27 2010-07-06 H R D Corporation System and process for gas sweetening
US8518186B2 (en) * 2007-06-27 2013-08-27 H R D Corporation System and process for starch production
US8022153B2 (en) * 2007-06-27 2011-09-20 H R D Corporation System and process for production of polyethylene and polypropylene
US20090005619A1 (en) * 2007-06-27 2009-01-01 H R D Corporation High shear process for the production of chlorobenzene
US7691953B2 (en) * 2007-06-27 2010-04-06 H R D Corporation System and process for production of polyvinyl chloride
US7479576B1 (en) 2007-06-27 2009-01-20 H R D Corporation Method of hydrogenating aldehydes and ketones
US7592493B2 (en) * 2007-06-27 2009-09-22 H R D Corporation High shear process for cyclohexanol production
US7919645B2 (en) 2007-06-27 2011-04-05 H R D Corporation High shear system and process for the production of acetic anhydride
US8080684B2 (en) * 2007-06-27 2011-12-20 H R D Corporation Method of producing ethyl acetate
US8278494B2 (en) * 2007-06-27 2012-10-02 H R D Corporation Method of making linear alkylbenzenes
US8304584B2 (en) 2007-06-27 2012-11-06 H R D Corporation Method of making alkylene glycols
US7652174B2 (en) * 2007-06-27 2010-01-26 H R D Corporation High shear process for the production of chloral
US8192734B2 (en) 2007-07-09 2012-06-05 Cornell University Compositions and methods for bone strengthening
US8039244B2 (en) 2007-10-17 2011-10-18 Global Process Technologies, Inc. Reducing insoluble deposit formation in ethanol production
WO2010027846A1 (en) * 2008-08-26 2010-03-11 Danisco Us Inc., Genencor Division Phytase in enzymatic wet milling process
US20100204964A1 (en) * 2009-02-09 2010-08-12 Utah State University Lidar-assisted multi-image matching for 3-d model and sensor pose refinement
PL2419521T3 (pl) 2009-04-17 2018-10-31 Danisco Us Inc. Sposoby przetwarzania zboża bez regulacji ph
AU2010249500B2 (en) 2009-05-21 2016-03-24 Basf Enzymes Llc Phytases, nucleic acids encoding them and methods for making and using them
CN102441451A (zh) * 2011-11-11 2012-05-09 河南工业大学 一种酶法小麦调质方法
ITRM20120468A1 (it) * 2012-10-02 2014-04-03 Uni Degli Studi Di Foggia Metodo per la detossificazione delle proteine del glutine dalla granella dei cereali
CN113100388A (zh) * 2021-05-19 2021-07-13 六枝特区食品药品检验检测所 一种酸玉米的制作方法

Family Cites Families (8)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2555235A (en) * 1944-06-09 1951-05-29 Mars And Huzenlaub Process for treatment of cereals
US2515157A (en) * 1945-12-08 1950-07-11 Staley Mfg Co A E Treatment of corn steepwater
US2712516A (en) * 1950-06-17 1955-07-05 Corn Prod Refining Co Method of treating steep liquor
US3966971A (en) * 1975-01-02 1976-06-29 Grain Processing Corporation Separation of protein from vegetable sources
IL71080A0 (en) * 1984-02-27 1984-05-31 Galam Ltd Improvements of the process for starch manufacture from corn grains
US4596776A (en) * 1984-02-28 1986-06-24 Cpc International Inc. Process for making starch hydrolyzates and high fructose syrups
NL8602850A (nl) * 1986-11-11 1988-06-01 Dorr Oliver Inc Werkwijze voor het bereiden van zetmeel uit graan.
US4795101A (en) * 1987-05-13 1989-01-03 Genencor, Inc. Use of cellulase in a method of wet milling a starch-containing grain

Also Published As

Publication number Publication date
CN1033925A (zh) 1989-07-19
NL8702735A (nl) 1989-06-16
FI884046A (fi) 1989-05-18
CN1018518B (zh) 1992-10-07
ATE71811T1 (de) 1992-02-15
DE3868032D1 (de) 1992-03-05
PT88316B (pt) 1993-01-29
JP2589560B2 (ja) 1997-03-12
PT88316A (pt) 1988-09-01
MX26691A (es) 1993-06-01
AR242092A1 (es) 1993-03-31
CA1296668C (en) 1992-03-03
FI93919C (fi) 1995-06-26
RU1829959C (ru) 1993-07-23
KR0124792B1 (ko) 1997-11-27
EP0321004B1 (en) 1992-01-22
PH24663A (en) 1990-09-07
KR890007662A (ko) 1989-07-05
ES2028263T3 (es) 1992-07-01
ZA885074B (en) 1989-03-29
JPH01281048A (ja) 1989-11-13
MX173082B (es) 1994-01-31
US4914029A (en) 1990-04-03
EP0321004A1 (en) 1989-06-21
FI884046A0 (fi) 1988-09-01

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI93919B (fi) Menetelmä maissin ja durran liuottamiseksi ja prosessoimiseksi
Raun et al. Ruminant nutrition, phytate phosphorus hydrolysis and availability to rumen microorganisms
DE69738483T2 (de) Polypeptide mit phytase-aktivität und sie kodierende nukleinsäuren
CN100475051C (zh) 含有肌醇六磷酸酶的动物食物和方法
US5902615A (en) Nutritional composition resulting from maize steeping
Han Microbial fermentation of rice straw: nutritive composition and in vitro digestibility of the fermentation products
Han et al. Phytase production by Aspergillus ficuum on semisolid substrate
WO1992001389A1 (en) Enzymatic treatment of silage
US5853779A (en) Process for preparing grain product
CN101897383A (zh) 一种发酵法去除棉菜粕毒物和提高营养价值的方法、一种饲用发酵棉菜粕蛋白原料及其应用
Nair et al. Reduction of phytic acid content in canola meal by Aspergillus ficuum in solid state fermentation process
US5891708A (en) Nutrient composition resulting from maize steeping
Huhtanen et al. Enzymes as silage additive. Effect on fermentation quality, digestibility in sheep, degradability in sacco and performance in growing cattle
US5948454A (en) Method for treatment of fibrous crops with a modified cellulase to improve feed values storage and other properties
EP3735837A1 (en) Method for producing fermented composition with improved odor using yeast
JPH11164A (ja) 新規フィターゼ及びその製造法
Kanti et al. Aspergillus niger Str 3 and Neurospora sitophila for phytase production on coconut oil cake supplemented with rice brand in solid-state fermentation
Han Use of microbial phytase in improving the feed quality of soya bean meal
Adejuwon et al. Effect of cultivation conditions on activity of α-amylase from a tropical strain Aspergillus flavus Link.
JPH08214822A (ja) 穀類を原料とした生成物、その使用方法およびその製造方法
Qureshi et al. Production of alkaline phosphatase from newly isolated Aspergillus fumigatus EFRL05
Mahmood et al. Stimulatory effect of medium components on phytase production by Aspergillus niger and biotechnological application as a poultry feed additive
Ogbonna et al. Isolation and optimization of phytase from Pseudomonas aeruginosa and Aspergillus niger isolated from poultry faeces
Arkut et al. CHARACTERIZATION AND PURIFICATION OF THE INTRACELLULAR PHYTASE FROM
US7927860B2 (en) Eballistra lineata CM602(KCTC 10945BP) and phytase produced therefrom

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed

Owner name: DORR-OLIVER INCORPORATED

Owner name: ALKO LTD