FI92524C - Poltin - Google Patents

Description

α. 92524

Poltin - Brånnare

Keksinto koskee poltinta, jossa on onton kappaleen muotoinen pydrivå kaasutin, jossa on ilman tuloaukko sekå kaasu/ilma-seoksen poistoaukko, kåyttdakseli kaasuttimen pyorittåmiseksi sekå tuulettimen kåyttåmiseksi, jotta polttoaine kaasutinta nopeasti pyoritettåesså jakautuisi tasaisesti ohuena kalvona kaasuttimen sisåseinåmålle sekå vålineet polttoaineen sydttå-miseksi kaasuttimeen.

Ero tehdåån sumutinpolttimen ja kaasutinpolttimien vålillå. Sumutinpolttimissa polttoaine suihkutetaan suuttimella ja pol-tetaan polttotilassa, samalla ilmaa syottåen. Koska suuttimen sumutustehoa voidaan vaihdella vain ahtaissa rajoissa, on su-mutinpolttimilla se haitta, ettå niiden tehoa ei voida jatku-vasti sååtåå. Niitå ei voida myoskåån rakentaa hyvin pienille tehoille. Pienimmåt suuttimet on mitoitettu n. 1,4 kg/h 61jyn-kulutusta vårten. Koska sumutinpolttimien tehoa ei voida jat-kuvasti sååtåå, kåytetåån sumutinpolttimia pienellå låmmåntar-peella ajoittain. Koska kåyttojaksoja ei voida valita miten lyhyiksi tahansa, ovat suhteellisen suuret låmmityskattilat tarpeen energiavarastoina. Ajoittaisella kåyt:611å on se haitta, ettå polttimen toistuva kåynniståminen je. pysåyttåminen tuo voimakkaita låmpotilan muutoskuormituksia materiaaleille sekå suuren noki- ja haitallisten aineiden kuormituksen låm-mityskattilalle, uunille ja ympåristolle. Epåtåydellinen pa-laminen ja noen muodostus, joita esiintyy erikoisesti kåynnis-tysvaiheessa, vaikuttavat huomattavasti låmmityslaitteiston kokonaishydtysuhteeseen. Edelleen suuren låmmityskattilan så-teilyhåviot vaikuttavat lisåå kokonaishydtysuhteen alenemi-seen.

Vastakohtana kuvatuille sumutinpolttimille on kaasutinpoltti-milla såånnollisesti se etu, ettå niitå voidaan jatkuvasti sååtåå låmmitystarvetta vastaavasti aina hyvin pieniin tehoi-hin saakka. Edelleen saavutetaan, poltettaessa kaasutettua polttoainetta, huomattava haitallisten ainexden, esim. pala-mattomien hiilivetyaineiden ja noen pååstdjen våheneminen.

2 92524

Huolimatta monista eduista, joita kaasutinpolttimilla on, niita kåytetåån vain vahaieeeea maarin. Eras olennainen eyy tahån on siinå, ettå useimmat kaasutinpo1ttimet tarvitsevat paljon huoltoa. Kaasutinpolttimilla on såånnollisesti taipu-mus muodostaa kaasutinkammioon ei-toivottuja saostumia, jotka pian vaikuttavat huomattavasti kaasutuksen tehokkuuteen ja siten polttimen kayttoon.

Julkaisussa EP-A-0 036 128 kuvataan kaasutinpo1tinta, jossa on sahkoisesti kuumennettava kaasutinkammio. Taman kaasutin-kammion lampotila mitataan låmpotila-anturista ja se pidetaån såatolaitteen avulla optimaa1isessa arvossa, polttoaineen karstaantumisen valttamiseksi. Eras toinen toimenpide kars-taantumisen valttamiseksi on siinå, ettå kaasutinkammiossa ei ole mitåån ilman pååsyaukkoja. Lisåksi kaasutinkammioon on jårjestetty pyorivå puhdistuselin pyyhkijån muodosea. Tåmå pyyhkijå toimii polttoaineen jakamiseksi hienona kuumille kaasutinseini 1le ja saostumien muodostumisen ehkåisemiseksi, niin ettei esiinny mitåån saostumien vahingollisia vaikutuk-sia polttoaineen hoyrystymiselle. Kaasutinkammiossa muodos-tettu kaasu jåttåå kammion kulkemalla suuttimen låpi suhteel-lisen suurella nopeudella. Polttoilma johdetaan tuulettimen kautta. Kuvatulla polttimella on se haitta, ettå se tarvitee suhteellisen paljon såhkoenergiaa polttoaineen hoyryståmisek-... si. Lisåksi tållaiset polttimet ovat suhteellisen kalliita, koska ne tarvitsevat låmpotila-anturin ja låmpotilan sååtåjån. Verrattuna muihin kaasutinpolttimiin, joissa polttoaineen ja ilman sekoittaminen tapahtuu ennen polttamista kaasutinkam-miossa, on suuttimesta suhteellisen suurella nopeudella ulos-tulevan kaasun polttamisella se haitta, ettå se aiheuttaa suhteellisen suuren melun. Lisåksi voi esiintyå kylmåkåynnie-tysongelmia, koska ilmaa ei kuumenneta ennen polttamista tai kuumennetaan vain epåolennaisen våhån. Edelleen on myoe hai-tallista, ettå kaasutetun polttoaineen jålkipalamieen loppuee-sa se tapahtuu nokeavalla liekillå. On myoe mahdollista, ettå

II

3 92524 pyeåyttåmisen jålkeen voi kaaeutinkammioeta tulla ulos vielå palamatonta hiilivetyainetta.

Julkaisuesa EP-A-0 067 271 esitetåån portaattomasti såådettå-vå oljypoltin, jossa on ilman eieåånpååsyaukoilla varustettu, såhkoisesti kuumennettava hoyrystyslaite, jota valvotaan ter-mostaatin avulla. Tåmå hoyrystyslaite on pikarin muotoinen, jolloin pikarin pohjalle on jårjestetty ilman sisåånpååsyau-kot. Tåseå pikarissa on pyorivå sylinteri oljyn jakamiseksi. Tåmå sylinteri tåyttåå hoyrystystilan pikarissa pieneen ra-koon asti. Oljyn jakamiseksi pyorivåån sylinteriin syotetåån oljyå onton kåyttoakselin kautta, joka sitten keekipakovoiman vaikutukeesta lingotaan såteittåisistå porauksista pybrivåsså sylinterieså hoyrystyst ilan sisåseinåmille. Tållaiset oljy-polttimet eivåt kuitenkaan ole loytåneet mitåån kaupallista kåyttoå. Haitallista on, ettå kaasutinkammio on taipuvainen 1ikaantumaan, jolloin ilman sisååntulo, tai ilma/kaasuseoksen ulostulo håiriintyy. Koska paine-ero ilman sisååntulon ja ilma/kaasuseoksen ulosmenon vålillå on hyvin pieni, johtaa jo våhåinen 1ikaantuminen nokeavaan liekkiin. Erås toinen haitta on siinå, ettå pyorivå sylinteri ottaa sylinterin vaippapin-nan kautta hyvin paljon låmpoå ja johtaa sen kåyttoakselin kautta kåyttomoottoriin, joka voi nåin vahingoittua, ellei jårjestetå kalliita laitteita sen suojakei. Kaasuttimen tar-vitsema termostaattivalvonta aiheuttaa lisåksi polttimen han-kintakustannusten nousun.

Julkaisuesa US 3 640 673 kuvataan poltinta polttooljyuunia vårten, jossa on jårjestetty tuuletin såhkoisesti ja polttimen liekin avulla kuumennettavaan kaaeutinkammioon. Tuuletti-men kehån ja kaaeutinkammion kuumennetun seinåpinnan vålillå on suhteellisen suuri vålitila. Tuulettimen kåy11bakse 1 i 1la on suihkutuekiekko polttoainetta vårten. Kun kåytosså polt-toainetta suihkutetaan suihkutuskiekon påålle, tåmå jakaa polttoaineen hienoiksi pisaroiksi, jotka keekipakovoiman avulla lingotaan uloepåin. Tålloin ne sekoitetaan tuulettimen avulla kaaeutinkammioon sisåån virtaavaan, es ilåmmitettyyn 4 92524 ilmaan. fCoska vålimatka puhaltimen kehån ja kaasutinkammion kuumennetun seinåpinnan vålillå on suhteellieen suuri, hoy-rystyvåt useimmat polttoainepisarat ilman mitåån kosketusta seinåpinnan kanssa. Muutamat polttoainepisarat, jotka tulevat kaasutinkammion kuumennetulle eeinåmålle, hoyrystyvåt silloin eiinå. Haitallieta on tålloin, ettå seinåmille muodostuu ker-rostumia, jotka vaikuttavat hoyrystymiseen erikoisesti kåyn-nistysvaiheessa, kun kaasutinkammiota kuumennetaan vain såh-kbieesti. Tåma voi silloin johtaa kåynnistysongelmiin. Mybe sekå kåynnistye ettå myos pysåytysvaiheissa eeiintyy tålloin palamattomia hi i 1ivetyaineita. Kuvatun polttimen eras toinen haitta on eiinå, ettå sitå voidaan kåyttåå vain polttooljyMlå, se on kåytånnosså atmosfåårinen poltin ja siten ei eovellu kåytettåvåksi hoyrykattilan kanssa.

Julkaisussa EP-A 0 166 329 kuvataan kaasutinpoltinta, johon on jårjestetty siivillå varustetty roottori, jonka siivet ulottuvat kaasutinkammion kuumennetun seinåmån låhelle. Kaasut inkammi os sa on ilman sisååntuloaukko. Roottoriakselin kautta syotetty polttoaine jaetaan roottorilla hienoksi ja sekoitetaan puristetun ilman kanssa, jolloin se hoyrystyy kuumaeea kaasutinkammiossa. Seos voi poistua sitten polttole-vysså olevien aukkojen kautta suhteellieen suurella paineella ja palaa våhåmeluisella sinisellå liekillå.

Tåyde11 isyyden vuoksi viitataan vielå julkaisussa CH 628 724 kuvattuun o1jypolttimeen, joka tosin on sumutinpoltin, mutta siinå on samalla kaasutinpolttimen piirteitå. Siinå on se su-mutinpolttimelle ominainen haitta, ettå sitå ei voida sååtåå laajalla tehoalueella. Myos pienimmållå tehoalueella se vaa-tii vielå suhteellieen suuren kulutuksen 1,6-2,1 kg oljyå tunnissa.

Suihkutettujen dljypisaroiden kaasuuntumisen saavuttamiseksi on jårjestetty suuttimen kanssa samanakselisesti sekoitusput-ki ja liekkiputki. Kåytdsså suihkutetaan oljyå suuttimen låpi

II

5 92524 ft sekoituaputkeen, johon myoe puhalletaan polttamisessa våltta-måtontå ilmaa. Sekoitusputken paåhån muodostuu silloin liekki. Osa kuumista polttokaasuista uudelleenkierratetaan eitten sekoitusputken alkupaåhan ja sekoitetaan siinå dljysumu/ilma-seoksen kanssa låmmonvaihtoa vårten. Tåmå poltin mahdollistaa polttokaasujen osan uudelleenkierråttåmisen johdosta oljypi-saroiden pitkalle menevån kaasuntumsen sekoitusputkessa ja siten paremman polton pienemmållå noenmuodostuksella . Tåmå etu kuitenkin menetetåån typpioksidien (Ν0χ) kasvaneen muo-dostuksen kautta. Poltin vaatii nimittåin pitkån 1iekkiputken. Koska liekin jånnitysten poisto tapahtuu vasta liekkiputkesta poistumisen jålkeen, muodostuu suhteellisen suuri liekkivyo-hyke, jossa on hyvin korkeat låmpdtilat, joka edietåå typ-pioksidien muodostumista. Kuten jo mainittiin, on polttimella vielå se haitta, etta sitå ei voida sååtåå suurella teho-alueella. Alimmalla tehoalueella se vaatii suhteellisen suuren oljyn lapikulun, 1,6 litraa tunnissa. Lisåongelmia kuvattu poltin tarjoaa kåynnistettåesså ja pysåytettåesså. Tåmå on siitå vakavampaa, koska poltinta tåytyy kåyttåå ajoittain. Eråån ongelman kåynnistettåesså tarjoaa sumutinsuuttimesta virtaavien dljypiearoiden sytyttåminen. Toisin kuin tavalli-silla sumutinpo1ttimi1la estetåån tåsså sytytyselektrodien optimaalinen jårjestely seinåmållå, jossa on ilmavåli seinåmå. Syntyy siten suuri vaara, ettå toistetuilla kåynnistysyrityk-sillå ei tapahdu mitåån sytytystå. Toisen ongelman muodostaa tilanne, ettå kåynnistettåesså sekoitusputki on kylmå, ja siten sillå ei ole mitåån hdyrystysvaikutusta. Liekki on lisåk-si voimakkaasti nokeava, kunnes sekoitusputki on saavuttanut korkean låmpotilan ja pystyy hoyryståmåån siihen osuvan oljyn. Pysåytettåesså poltinta tapahtuu suuttimesta pisaroivan oljyn palamista voimakkaasti nokeavalla liekillå. Koska edelleen pysåytettåesså låhellå suutinta sijaitseva sekoitusputki on vielå vaaleanpunaisena hehkuva, se såteilee paljon låmpoå euuttimeen påin, mikå voi johtaa polttoaineen karstaantumi-seen suuttimessa. Siten suutin voi tukkeutua, erikoisesti kun on kyse pienestå suuttimesta.

> 6 92524

Julkaieueta DE-A-3 346 431 on tullut tunnetukei poltin, jossa on pyoriva hbyryetineeikammio. Tåmå on liekin puolelta eul-jettu ja siinå on vain moottorin puolella uloetuloaukko hoy-rystettyå polttoainetta vårten. Hbyryetineeikammio on ympåroi-ty renkaan muotoieella kaantokammiolla ilman eybttoå vårten. Kaaeuuntunut polttoaine ja ilma virtaavat eitten hoyryetin-esikammion ja liekkiputken valisså kahtena samankeskisenå virtana, joilla on renkaanmuotoinen poikkileikkaue, ne koh-taavat aukkolevyn påållå ja sekoittuvat ja muodostavat eitten liekin. Haitallieta on tålloin, ettå hoyrystinti la ei ole påållyetetty kuumien kaasujen voimakaeta virtausta vårten, niin ettå muodostuu kerroetumia, jotka pian vaikuttavat polttimen toimintaan. Erikoieesti eeiintyy tålloin poltinta py-såytettåeseå palamattomien hi i 1ivetyaineiden voimakaeta le-viåmietå.

Mybe julkaieueea FR-A-2 269 029 eeitetåån poltin, joeea on pyorivå hbyryetineeikammio, joka on suljettu liekin puolelta. Hbyryetineeikammio on eieåeivultaan påållyetetty teråelanka-verkolla, joka toimii polttoaineen poievirtaamieen eetåmieek-ei. Tåmå poltin vaatii voimakkaan puhaltimen, jolla on euh-teellieen euuri energian kulutue, koeka tuore ilma eekå myoe ilma/kaaeueeoe tåytyy monta kertaa kååntåå. Haitallieta on edelleen, ettå polttimen pyeåhtymieen jålkeen hoyryetyy ai-kaieemmin ilmalla pyyhkåietyetå ja eenvuokei euhteellieen kylmåkei jååneeetå teråelankaverkoeta vielå paljon polttoainetta, niin ettå eeiintyy hi i 1ivetyaineiden voimakaeta leviå-mietå .

Julkaieu US-2 535 316 eeittåå polttimen, jossa on kuulamainen kaaeutinkammio, joka hitaaeti pyorii. Johtoa pitkin virtaava polttoaine muodoetaa oljykylvyn kammion pohjalle, joeta ke-vyemmåt jakeet hoyryetyvåt. Jåljelle jååvå jåånnoe, joka on tervaa ja kokeia, muodoetaa ohuen kerrokeen kammion eeinåmål-le ja kulkeutuu hitaaeta pyorimieeetå johtuen hitaaeti yloe-påin. Siellå virtaa ilmavirta tåtå kerrosta vaetaan ja polt- li 7 92524 taa sen jatkuvasti pois. Haitallista on tålloin, ettå pol-tinta pysåytettåesså oljykylpy aiheuttaa voimakasta noen, tervan ja palamattomien hiilivetyaineiden leviåmistå.

Esillå olevan keksinnon tehtåvånå on aikaansaada aikaisemmin mainitun laatuinen poltin, jolla ainakin osittain våltetåån kuvattujen polttimien selostetut haitat. Sen tulee mahdol-listaa kåytto pienillå tehoilla ja/tai tehon sovittaminen vastaten låmmitystarvetta, olla kåyttovarma ja vaatia våhån huoltotoitå. Sen tulee myos vastata korkeita ympåriston-suojeluvaatimuksia ja esim. kåytosså varmistaa puhdas polt-to, muodostaa våhån typen oksideja ja kåynnistettåesså ja pysåytettåesså olla aiheuttamatta mitåån palamattomien hiilivetyaineiden pååstojå.

Keksinndn mukaiselle polttimelle on tunnusomaista se, mitå selviåå patenttivaatimuksista.

Keksinnon mukaisesti saavutetaan tåmå aikaisemmin mainitun laatuisella polttimella siten, ettå nopeasti pyorivåsså kaa-suttimessa on sisååntuloaukko ilmaa vårten ja ulostuloaukko kaasu/ilmaseosta vårten, ja ettå on jårjestetty vålineet kuumien polttokaasujen uudelleen kierråttåmiseksi sisååntu-loaukkoon. Koska kaasutin pyorii nopeasti, ei tarvita mitåån sumutinsuutinta polttoaineen jakamiseksi kaasuttimen siså-seinåmån yli. Nåin våltetåån sumutinsuuttimilla varustettuja polttimien haitat.

Polttoaineen sumuttamisen sijasta se voidaan suunnata esim. suihkun muodossa kaasuttimen sisåseinåmåå vasten. Polttoaine jåå silloin kiinnittyneeksi sisåseinåmåån. Keskipakovoima vaikuttaa kuitenkin, ettå se puristuu lujasti sisåseinåmålle ja leviåå lisåksi ohuena kerroksena koko sisåseinåmån yli. Tållå tavoin edistetåån polttoaineen kaasuuntumista. Jatku-vassa kåytdsså tuotetaan kaasuuntumiselle vålttåmåton låmpd kuumien polttokaasujen uudelleenkierråttåmisen avulla. Tål-laiset kuumat polttokaasut virtaavat liekistå taaksepåin ul-koseinåmålle kaasuttimen ohi ja tunkeutuvat sisåån kaasuttimen sisååntuloaukkoon. Johtuen korkeasta låmpdtilasta kaasut- 8 92524 timeeea ja ilman ja polttokaasujen nopeasta låpivirtauksesta, tapahtuu jatkuva puhdistuminen. Tåmå sallii polttaa moitteet-tomasti myos suhteellisen huonoja oljylaatuja. Merkitystå on myos sillå, ettå polttimen tehoa voidaan ongelmitta såataå euunnilleen suhteeeea 1:3.

Kaasuttimella on edulliseeti sylinterimåisen putkikappaleen muoto. Tåmån muotoilun avulla kaasuttimen valmistus helpottuu olennaieesti. Se voidaan valmietaa esim. sy1 interimåisestå putkimateriaalista. Sylinterimåisella muotoilulla on lieåksi se etu, ettå keskipakovoimat aikaansaavat polttoaineen hyvån jakaantumisen koko sisåseinåmån yli. Lisåksi riittåå, ettå polttoaineen syottojohto viedåån hieman putkikappaleen sisåån. Polttoaineen syottojohto voi ulottua kaasuttimen sisååntulon låpi kaasuttimen eisåosaan. Ei siis tarvita mitåån polttoaineen syottoå kaasuttimen kåyttoakselin låpi, joka vaatisi suhteellisen kalliin konstruktion. Joe kuitenkin halutaan, voi luonnolliseeti polttoaineen sybtto tapahtua myos kåyt-tbakse1 in låpi.

Tarkoituksenmukaisesti on polttoaineen sybttojohdon pååhån jårjestetty kaasuttimen seinåmåå vasten suunnattu euutin, joka ulottuu låhelle kaasuttimen sisåseinåmåå tai låhelle pin-taa suurentavan valineen pintaa. Suuttimen kohdalla on kyse yksinomaan polttoaineen johdon kaventamisesta noin 1 mm låpi-mittaiseksi poikki 1eikkaukseksi, siis ei sumutinsuuttimesta, jollaista kåytetåån sumutinsuuttimissa. Sen eetåmiseksi, ettå polttoaine tulee ulos putkikappaleen påistå, on tarkoituksenmukaisesti jårjestetty ainakin putkikappaleen ulostulon puo-liseen pååhån såteittåisesti sisåånpåin suunnattu uloke.

On mahdollista kåyttåå pybrivåå kaasutinta useilla eri ta-voilla. Niinpå voitaieiin pyorittåå kaasutinta esim. sen låpi virtaavan ilmavirran avulla. Edullisesti on kuitenkin pyori-våsså kaasuttimessa kåyttoakseli, joka on kytketty kåyt-tbyksikkobn, esim. polttimen moottoriin. Nåin varmistetaan, « 9 92524 ettå kaasutin pyorii, kun poltin on kåynnistetty. Tarkoituk-senmukaisesti on jårjestetty liitosvålineet, esim. tappien muodossa, jotka yhdiståvåt kaasuttimen kåyttåakselin tai kåyttoakselilla olevan navan kanssa. Tapit on tarkoituksen mukaisesti jårjestetty ulostuloon. Tåmå raahdollistaa sen, ettå polttoainejohto voi ulottua sisååntulosta kaasuttimen sisåån. Lisåksi on tålloin kåytettåvisså kåytånnollisesti katsoen koko kaasuttimen seinåmå metallikudosta olevan sisåk-keen kiinnittåmistå vårten. Jotta kaasutinta voitaisiin låm-mittåå poltinta kåynnistettåesså, jårjestetåån tarkoituksen-mukaisesti vålimatkan pååhån pydrivåstå kaasuttimesta kiinteå såhkolåmmitys. Kaasutinta låmmitetåån silloin såteilylåmmon avulla. Edullisesti jårjestetåån silloin myos liekkiputki sa-manakselisesti ja vålimatkan pååhån kaasuttimeen ja såhkolåm-mittimeen nåhden.

Kaasuttimella, jonka låpi ilma virtaa, on se haitta, ettå ilma jååhdyttåå sitå voimakkaasti. Jos såhkolåmmityksen tåy-tyisi jatkuvasti syottåå kaasuuntumiseen vålttåmåtontå ener-giaa, niin tåmå johtaisi huomattavaan virran kulutukseen. Keksinnon mukaan jårjestetåån kuitenkin uudelleenkierråtys sisååntuloon kaasutinta vårten. Tåmå tekee mahdolliseksi kat-kaista såhkolåmmitys polttimen kåynniståmisen jålkeen ja ot-taa kaasuuntumislåmpo palamisessa syntyneistå kuumista kaa-suista. Edullisesti jårjestetåån ilmavåliseinåmå, jossa on aukko ilman syottåmiseksi kaasuttimen sisååntuloon. Tåmå auk-ko ilman syottåmiseksi on tarkoituksenmukaisesti jårjestetty keskisesti ja toimii samalla kåyttdakselin låpimenona kaasutinta vårten. Suhteellisen kylmå ilma ohjataan siten kaasuttimen keskiosaan.

Tarkoituksenmukaisesti on jårjestetty ainakin yksi kaasuttimen sisåån ulottuva sekoitussormi. Nåiden sekoitussormien avulla aikaansaadaan turbulenssi, joka johtaa kaasuuntuneen polttoaineen sekoittumiseen ilman kanssa. Tarkoituksenmukaisesti on joukko sekoitussormia jårjestetty samankeskisesti 10 92524 ilmavåliseinåmån aukon ympårille. Tåmå laitteisto mahdollie-taa ilman erikoieen hyvan sekoittumieen kaaauuntuneen polt-toaineen kanesa.

Tarkoitukeenmukaisesti on ilmavåliseinåmå jårjestetty våli-matkan pååhån kaasuttimeen nåhden, jolloin rako ilmavåliseinåmån ja kaasuttimen vålillå muodostaa uude11eenkierråtyksen sisååntulon. Tåstå jårjestelystå johtuen ensi sijaesa juuri kuumat, uudelleenkierråtetyt kaasut pyyhkivåt pitkin kaasuttimen sisåseinåmåå, samalla kun kylmå ilma virtaa enemmånkin kaasuttimen sisållå sen låpi, Nåin saavutetaan polttoaineen hyvå hoyrystyminen ja våltetåån polttoaineen jålkihoyrystymi-nen polttimen pyeåyttåmieen jålkeen.

Keksinnon erååseå suoritusesimerkisså pidetåån edeltåpåin huolta, ettå kaasuttimen ulostuloon on jårjestetty sekoitus-påå. Tåmå sekoituspåå pyorii yhdesså kaasuttimen kanesa ja aikaansaa kaasuntuneen polttoaineen ja ilman hyvan sekoittu-misen keskenåån. On erilaisia mahdollisuuksia sekoituspåån muoto i 1emiseksi. Sekoituspåå voidaan muotoilla esim. vålimat-kan pååhån ulosmenosta jårjestetyn tuuletinkiekon avulla, jossa on såteittåieet siivet. Tållainen sekoituspåå voidaan våhåisin kustannuksin valmistaa pellistå.

' On osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi jårjeståå vålimatkan pååhån kaasuttimen ulostulosta edullisesti uurrettu patoamis-kiekko. Tåmå ediståå uudelleenkierråtystå. Patoamiskiekon uurtamise1la saavutetaan, ettå jååhdytetåån riittåvåsti.

Erååseå edullisessa suoritusmuodoesa pidetåån edeltåpåin huolta, ettå sekoituspåå muodostetaan vålimatkan pååhån kaa-suttimesta jårjestetyn kååntoosan avulla, jossa on kaasuttimeen saakka ulottuvat siivet. Siivet ovat siis sekoituspåån kehållå ja ne on asetettu sellaiseen kulmaan, jossa ne pyrki-våt syottåmåån ilmaa ulkoa sisålle påin. Nåin ei kuitenkaan tapahdu kåytosså, koska ilmavåliseinåmån aukon låpi virtaava

II

11 92524 ilma vaikuttaa tåtå pyrkimystå vastaan. Sekoituspåån kuvatul-la muodoetamisella aikaansaadaan erikoisen hyvå kaasuuntuneen polttoaineen ja ilman sekoittuminen keskenåån niin, ettå syn-tyy rauhallinen liekki sekoituspåån kehållå.

Polttoaineen syoton sååtåmiseks i voi olla jårjestetty volu-staatti . Voluetaatilla ymmårretåån laitetta, joka syottåå tu-losignaalin mukaan vastaavan sybttotilavuuden aikayksikosså, johon syottbjohdossa olevat vastukset kåytånnoseå eivåt voi vaikuttaa. Syotettyyn tilavuuteen ei mydskaån juuri vaikuta polttoaineen viskositeetti.

Edullieesti kaasuttimeeea on pintaa suurentava våline, esim. meta 11 ikudos·. Sillå suurennetaan polttoaineen kalvon vaikut-tavaa pintaa ja kiihdytetåån kaasuuntumista. Kåytettåessa me-tallikudoeta tai huokoista sintterimassaa vaikuttavat myos kapi1laarivoimat, jotka helpottavat polttoaineen jakaantumis-ta yli koko kaasutinseinåmån. Tarkoituksenmukaisesti pintaa suurentavat vålineet muodostetaan sisåkkeellå, joka peittåå onton rungon sisåseinåmån. Tållainen sisåke voidaan huolto-tdisså tarvittaessa helposti vaihtaa. Polttoaine, tullessaan uloe sydttojohdosta joutuu heti kosketukseen pintaa suuren-tavan meta11ikudoksen kanssa, ja kapillaari- ja keskipakovoi-mat tulevat heti vaikuttaviksi, ja pyrkivåt jakamaan sen yli ·' koko kaasuttimen sisåosan pinnan. Nåin ei muodostu mitåån vaa- raa siitå, ettå polttoainepisarat repåiståisiin mukaan voi-makkaaseen ilmavirtaan kaasuttimessa ja vietåisiin ulos.

Edullieesti sisåkkeessa on kåytånnoeså såteittåiseeti sisåån-påin ulottuva laippa. Tåmå vaikuttaa siten, ettå jokainen bl-jypisara saadaan kiinni ja hoyrystetåån eisåkkeen kuumalla pinnalla.

Erååsså keksinnon edullisessa suoritusmuodossa pidetåån edel-tåpåin huolta, ettå kaasutin, sekoituspåå ja kååntoosa muo-dostavat yhden yksikon. Tåmå voidaan silloin helposti kiin- 12 92524 nittåå yhdellå ruuvilla kåyttoakselille. Nain polttimen huol-totyot helpottuvat. Myoskin voi henkilo, jolla ei ole asian-tuntemusta, vaihtaa yksikon, joeea on kaasutin ja sekoituspåå, lyhyesså ajassa. Tåmå ei olisi mahdollista esim. vaihdettaes-sa suutin tunnetuesa sumutinpo1ttimessa. Kaasutin ja sekoi-tuspåå voivat olla muodostetut yhdestå yks11tå ises tå putki-kappaleesta, tai putkikappaleeksi muodostetueta peltikappa-leesta. Nåin valmistus yksinkertaistuu ja halpenee huomatta-vasti. Sekoituspåån siivet voivat olla muodostetut taivutta-malla seinåmåstå. Tåmå voi tapahtua esim. stanssaama1la.

Siivillå on kuvatussa kaasuttimen ja sekoituspåån muodostami-sessa kaksoistehtåvå. Ne toimivat toisaalta vålineinå kaa-suuntuneen p-olttoaineen ja ilman sekoittamiseksi keskenåån ja toisaalta 1 iitosvaiheina kaasuttimen ja kåyttoakselin vålillå. Siten ei tarvita mitåån erikoisia tappeja, kuten on laita muodostettaessa kaasutin ja sekoituspåå erillisinå osina.

Siivet ulottuvat tarkoituksenmukaisesti sisåånpåin. Tåmå hel-pottaa suhteellisen rauhallisen liekin muodostamieta sekoi-tuspååsså.

On mahdollista kåyttåå hyvåksi kaasuttimeen virtaavan ilman jååhdyttåvåå vaikutusta kåyttoakselin laakerin jååhdyttåmi-• seksi, jolloin jårjestetåån vålimatka kaasuttimen ja laakerin vålille, joka suunnilleen vaetaa kaasuttimen pituutta.

Keksinnon suoritusesimerkkejå kuvataan nyt piirustukseen vii-taten. Siinå esittåå: kuvio 1 påållikuvaa keksinnon mukaiseeta polttimesta; kuvio 2 leikkausta polttimen ensimmåisen suoritusesimerkin låpi ; kuvio 3 sivukuvaa kuvion 2 mukaiseeta kaasuttimesta nåhtynå oikealta; kuvio 4 leikkausta polttimen toisen euoritusesimerkin låpi, li 13 92524 jolloin Jcuitenkln olennaisesti on mukaan piirretty vain ne osat, jotka on muodostettu toiein kuin kuvioeea 2; kuvio 5 leikkaueta pitkin viivaa V-V kuviossa 4; kuvio 6 leikkaueta pitkin viivaa VI-VI kuviossa 4; kuvio 7 leikkaueta polttimen kolmannen edullisen suoritueesi- merkin låpi, jossa kaasutin ja sekoituspåå muodostuvat yhdes- tå kappaleesta; kuvio Θ U-muotoisten rakojen muodostamieta sekoituspåån sii-pien muodostamieeksi; kuvio 9 påallikuvaa vasemmalta kuviossa 7 esitetystå raken-neyks ikostå; kuvio 10 polttimen neljåttå suoritueesimerkkiå, jossa on kaa-suttimen pystysuora jårjestely.

Kuviossa 1 esitetysså polttimessa on moottori 11, joka kåyt-tåå polttoainepumpun 13 kåyttdpydråstoå, tuuletinta 15 ja pyorivåå kaasutinta 17 (kuviot 2 ja 3). Polttoainepumpusta 13 johtaa polttoainejohto 19 kaasuttimeen 17 (kuvio 2), joka on ympåriltå sul jettu liekkiputkella 21. Liekkiputki 21 voidaan helposti erottaa irrottamalla ruuvit 23. Volustaatti, mag-nee11iventti i 1 i tai muu sopiva laite 25 toimii polttoaineen syoton sååtåmiseksi låmmityksen sååtolaitteen 26 sååtokåskyjen mukaisesti. Volustaatteja toimittaa esim. Satronic, Regens-dorf, Sveitsi.

Kuviossa 2 esitetaan nyt helposti vaihdettava rakenneyksikko 27, joka olennaisesti kåsittåå pyorivån kaasuttimen 17, sekoituspåån 29, patoamiskiekon 31, kåy11oakse1 in 33 kaasutinta 17 vårten, ilmavåliseinåmån 35, sovitinhylsyn 37, polttoaine-johtokappaleen 19', såhkolåmmityksen 39 ja sytytyselektrodit 41. Rakenneyksikko 27 suljetaan asentamisen jålkeen ympåril-tåån liekkiputkella 21. Tåmå on suhteellisen lyhyt ja ulottuu vain våhån yli sekoituspåån 29.

14 92524

Sekoituspåå 29 muodostuu tuuletinkiekosta, jossa on såteit-tåiset siivet 30. Muita sekoituspåån 29 euoritusmuotoja kuva-taan seuraavassa viitaten kuvioihin 4 ja 6.

Kåyttoakseli 33 on laakeroituna sovitinhyleyeså 37 kahdella laakerilla 43, 45, esim. sintter ilaakerei 1la. Kåyttoakselin 33 aksiaalinen aeento kiinnitetåån esim. eååtbrenkailla 47, 49. Ilmavåliseinåmå 35 on kiinnitetty tuella 51 sovitinhyl-sy11e 37.

Kaasutin 17 on siis muodostettu ontoksi pyorintåkappaleeksi ja siinå on sisååntuloaukko 53 ja ulostuloaukko 55. Esitetysså 8uoritu8eeimerkie8å kaaeuttimella on sylinterimåisen putki-kappaleen 56 muoto, ja siina on uloetuloaukossa liitosvåli-neet tappien 57 muodosea, jotka johtavat putkikappaleesta 56 såteittåisesti sisåånpåin navalle 59. Kaasutin muodostuu siis olennaisesti putkikappaleesta 56, tapeista 57 ja navasta 59, joka toimii kåyttoakselin 33 kiinnittåmistå vårten. Kaasutti-men 17 kiinnittåminen tapahtuu yhdesså sekoituspåån 29 ja pa-toamiskiekon 31 kanesa ruuvilla 61, joka on ruuvattu akselin 33 kierreporaukseen 63.

On oeoittautunut edulliseksi varustaa kaasuttimeen 17 pintaa suurentavat vålineet 65. Nåmå voivat olla esim. meta11ikudok-• seeta muodostettu sisåke 65. Tållaisen meta11ikudoksen avulla syntyy kapi1laarivaikutus, jolla polttoaine jaetaan hienoksi. Olisi kuitenkin myoe mahdollista jårjeståå kaasuttimen 17 ei-såseinåmålle joukko hienoja uurteita pintaa suurentavana vå-lineenå. Nåiden urien tulisi kulkea aksiaalisessa suunnassa tai ruuviviivan muotoiseeti, jotta varmistetaan polttoaineen hyvå jakaantuminen keskipakovoimien avulla.

Edullista on putkikappaleen 56 kumpaankin pååhån, siis si-eååntuloaukkoon 53 ja ulostuloaukkoon 55, jårjeståå eåteit-tåisesti sisåånpåin suunnattu uloke 67, 69. Niiden avulla es- tetåån nestemåisen polttoaineen ulostulo vaikuttavien keski- » 15 92524 pakovoimien vuokei. Uloke 67 toimii lisåksi pidikkeenå metal-likudokaeeta muodoetettua sisåkettå 65 vårten.

Koeka tapit 57 ovat uloetuloaukosea, voi polttoainejohtokap-pale 19' ulottua eisåantuloaukon 53 lapi kaasuttimen 17 si-sålle. Polttoainejohtokappaleen 19' pååsså on kaasuttimen seinåmåå vaeten suunnattu suutin 71, joka ulottuu låhelle si-såkettå 65, niin ettå ulos virtaava polttoaine joutuu heti kosketukseen metal1ikudokeen kanssa.

Liekkiputkessa 21 on ulokerengas 73, joka puristaa vaeten ti ivistysrengasta 75 ilmavåliseinåmåsså 35. Nåin varmistetaan, ettå palamisessa vålttåmåton ilman helposti voi virrata kes-kisen aukon 77 låpi ilmavåliseinåmåan 35. Aukossa 77 on uu-de1leenkierråtyksen eisååntulo 79 kaasutinta 17 vårten. Tåmå uudelleenkierråtyksen eisååntulo 79 muodostetaan siten, ettå ilmavå1 iseinåmå 35 on jårjestetty vålimatkan pååhån kaasutti-meeta 17. Nåin muodostuu rako 79 ilmavåliseinåmån 35 ja kaasuttimen 17 vålille, joka rako muodostaa uudelleenkierråtyksen sieååntulon.

Poltin toimii seuraavaeti: kåynnistettåesså kytketåån ensin låmmityksen såådon 26 avulla såhkolåmmitys 39 noin kahden mi- nuutin ajaksi. Tånå aikana kuumennetaan låmmityskierte iden så- o *· teilyn avulla kaasutin 17 sekå sisåke 65 n. 550 C:een. Tamån esilåmmitysajan jålkeen kåynnistetåån polttimen moottori 11, joka kåyttåå pumppua 13 ja tuuletinta 15 palamisilman sydttoå vårten, niin ettå kaasutin 17 saadaan pyorimåån. Pumpun 13 syottåmå oljy virtaa polttoainejohdon 19, 19' låpi suuttimeen 71 ja kostuttaa meta11ikudosta olevan sisåkkeen 65. Johtuen meta11ikudoksen kapi1laarivaikutuksesta ja keskipakovoimasta polttoaine jaetaan koko sisåkkeen 65 yli ja se hdyrystyy kor-keasta låmpotilasta johtuen. Hoyrystynyt polttoaine sekoite-taan aukon 77 låpi virtaavan ilman kanssa ja se sytytetåån uloetulossa 55 sytytyeelektrodeilla 41. Renkaanmuotoisessa raossa kaasuttimen ulostuloaukon 55 ja patoamislevyn 31 vå- 16 92524 lilla muodostuu sininen liekki, joka ulottuu pitkålle liekki-putken 23 påån yli. Oea liekin kehittåmistå kuumieta palamis-kaaeuista virtaa u1ostuloaukosta 55 kaasuttimen 17 ja liek-kiputken 23 vålisså taaksepain uude1leenkierråtyksen sisåån-tuloon 79 ja huolehtii tålloin kaasuttimen 17 låmmitykseetå. Såhkolåmmitys 39 voidaan silloin kytkea pois. Takaisin johde-tut kuumat kaasut virtaavat silloin sisaåntuloaukon 53 jål-keen ulostuloaukkoon 55 ja sekoittuvat tålloin toisaalta kaa-suuntuneen polttoaineen ja toisaalta sisåån virtaavan tuoreen ilman kanssa. Koska tuore ilma virtaa sisaåntuloaukon keskus-taan, se ei saa aikaan mitåån liiallista kaasuttimen jååhty-mistå, joka voisi vaikuttaa kaasuuntumiseen. Ulostuloaukkoon 55 jårjestetty sekoituspåå 29 aikaansaa ilman, uudelleenkier-råtettyjen kaasujen ja kaasuuntuneen polttoaineen hyvån se-koittumisen, niin ettå tapahtuu optimaalinen palaminen. Pol-tinta pyeåytettåesså lakkaa polttoaineen syotto heti suutti-men 71 låpi. Kaasutin 17 pyorii kuitenkin vielå jonkin aikaa edelleen, jolloin myos vielå edelleen syotetåån ilmaa tuulet-timen 15 låpi. Kaasuttimen 17 pysahtymiseen saakka hoyrystyy meta11ikudoksessa 65 oleva polttoaine ja palaa vielå tåydel-liseeti. Koska kaaeuttimesea olevia kylmiå osia, siis akselia 33, tappeja 57 ja napaa 59 ei kostuteta polttoaineella, ei poltinta pyeåytettåesså tule ulos palamattomia hiilivetyai-neita kaasuttimesta. Sama koskee myos kåynnistysvaihetta.

• · «

On myos huomattava, ettå sekoituspåån 29 ja patoamislevyn 31 avulla tapahtuu ulostuloaukosta 55 ulostulevan kaasu/ilma-seoksen kååntåminen ja siten liekin kååntaminen suuntaan koh-ti liekkiputken 21 sisåseinåmåå. Liekki koskettaa eiie liek-kiputkea 21 pian sen muodostumisen jålkeen. Tållå on se etu, ettå liekkiputki voidaan mitoittaa lyhyeksi. Tåmå taas sallii polttimen kåyton suuressa mååråsså erilaisia låmmityskatti-loita. Aivan erikoista merkitystå on sillå, ettå liekki jåt-tåå liekkiputken pian sen muodostumisen jålkeen ja voi laaje-ta. Nåin liekin låmpotila laskee . Alhaisella liekin låmpoti-lalla on ympåriston euojelua ajatellen se tårkeå etu, ettå

II

17 92524 muodostuu våhån typen okeideja. Huolimatta lyhyestå liekki-putkesta 21 varmistetaan kuitenkin riittåvå uudelleenkierrå-tye kaaauttimen låmmittåmieekei, koeka liekki on liekkiputken pinnalla ja eiten aikaansaa riittåvån paineen liekkiputken takaoeaeea.

Kuvioiden 4-6 mukainen euoritusesimerkki eroaa kuvion 2 mu-kaisesta suoritusesimerkistå periaatteesea vain siten, ettå sekoituepåå 29 on muodostettu toieella tapaa, ja etta. ilma-våliseinåmå 35 on varuetettu sekoitussormi1la Θ1. Muuten on kuvion 4 mukainen poltin muodostettu samalla tavoin kuin ku-vioieaa 1 ja 2, niin ettå voidaan viitata tåtå koskevaan ku-vaukseen.

Kuten eeitetåån kuviossa 5, on eekoituseormet 81 jårjeetetty samankeskisesti ilmavålieeinåmån 35 aukon 77 ympårille. Nåmå eekoituseormet aikaaneaavat turbuleneeeja kaasutintilaesa ja aikaansaavat siten kaasuuntuneen polttoaineen ja ilman hyvån eekoittumieen keekenaan.

Sekoituepåå 29 muodostuu edullisesti yhdeetå kappaleesta.

Siina on kaantbosa 31', jonka kehåltå ulottuvat siivet 30 kaasuttimeen 17. Nåmå eiivet 30 ovat suunnilleen yhtå kaukana pybrintåakse1 i 1ta 83, kuin kaaauttimen 17 ulkokehå. Kuten • i * eeitetåån kuviossa 6, on siivet 30 jårjestetty eiten sekoi- tuspåån pyorimissuuntaan 85 nåhden, ettå niilla on pyrkimys syottåå ilmaa ulkoa sisåånpåin. Nåin ei kuitenkaan tapahdu poltinta kåytettåeeså, koeka kaaauttimen låpi virtaava ilma vaikuttaa tåtå pyrkimystå vaetaan. Siivillå 30 saavutetaan erikoieen intensiivinen polttoaineen ja ilman sekoittuminen keekenåån, niin ettå sekoituspåån 29 kehålle syntyy rauhalli-nen liekki.

Kuvioiden 7-9 mukainen kolmae euoritueeeimerkki esittåå olennaista yksinkertaistamieta kahteen suoritusesimerkkiin nåhden. Muuten polton on samalla tavoin muodostettu kuin ku- 92524 1β vioisea 1 ja 2, niin ettå yksi tyiekohtien osalta voidaan vii-tata nåitå koekevaan kuvaukseen. Rakenneyksikko 27 kåsittåå olennaisesti nopeasti pyorivån kaasuttimen 17, jossa on se-koituspåå 29 ja kååntoosa 31', kåyttoakseli 33 kaasutinta 17 vårten, ilmavåliseinåmå 35, sovitinhyley 37, polttoainejohto-kappale 19', såhkolåmmitys 39 ja sytytyselektrodit 41. Raken-neykeikko 27 tulee suljetuksi liekkiputken 21 asentamisen jålkeen. Viitenumerolla 28 on merkitty laippaa rakenneyksikon 27 kiinnittåmistå vårten tuulettime1le 15 (kuvio 1). Kiinnit-tåminen tapahtuu kiristamallå ruuvi 34. Kåyttoakseli 33 on laakeroitu sovitinhylsyyn 37 kahdella laakerilla 43, 45. Laa-keri 45 on suhteellisen suuren vålimatkan pååsså kaasuttimes-ta 17, niin ettå se on hyvin suojattu kuumennusvaikutusta vastaan. Tåmån saavuttamiseksi on jårjestetty sovitinhylsylle 37 aksiaalisesti såådettåvå ja ruuvilla 50 kiinnitettåvå tuki 51, jossa on varret tai vålielementit 52, ilmavåliseinåmån 35 kannattamiseksi. Kåytosså varmistetaan ilmavåliseinåmån 35 sijoittamisella vålin pååhån laakerista 45, ettå kåyttoakse-lia 33 jååhdytetåån tuoreella ilmalla laakerin 45 ja kaasuttimen 17 vålillå. Vålielementit 52 voivat olla yhdistetyt esim. ruuvien 46, 48 avulla tuen tai ilmavåliseinåmån 35 kansea.

Kytkentå moottorin 11 ja kåyttoakselin 33 vålillå tapahtuu kytkentåkappaleen 36 kautta, jossa on kierre 38, elastomeeri-sestå materiaalista valmistettu runkokappale 40 ja kierre 42. Kierre 38 voidaan ruuvata sekoituepååtå 29 kiertåmållå moottorin 11 akselissa olevaan aksiaaliseen kierteeseen (kuvio 1). Kaasutin 17, sekoituepåå 29 ja kååntoosa 31' muodostavat yh-den ykeikon 18, joka on kiinnitetty yhdellå ruuvilla 61 kåyt-toakselille 33. Tåmå yksikko voidaan halvalla valmistaa yh-deetå putkikappaleesta. Valmistus on myos mahdollinen yhdestå peltikappaleesta, joka silloin rullataan putkikappaleekei ja hitsataan toisiinsa påin olevista påistå tai muuten liitetåån yhteen. Putkikappaleen osaan, joka muodostaa sekoituspåån 29, asetetaan eitten kååntoosa 31' ja hitsataan putkikappaleen • · i 19 92524 kanesa tai liitetåån jollain muulla tavalla yhteen. Sekoitus-påa 29 muodostetaan putkikappaleen etummaieeata osasta. Se-koituepåå 29 on erotettu kaaeuttimesta 17 kavennuksella 69'. Tåmå kavennus vastaa uloketta 69 kuviossa 2 ja muodoetaa si-saånpain ulottuvan eeteen, joka estaå nestemåistå polttoai-netta virtaamasta hoyrystymåttomånå eekoituspååhån.

Sekoituepååaså 29 on eiivet 30. Nåmå eiivet 30 voivat olla muodostetut eeinåmåstå siten, ettå peltikappaleeseen tai eei-nåmåån muodostetaan U-muotoisia rakoja 32 (kuvio 8) ja lavat 30' taivutetaan. Siivet 30 ulottuvat sisålle ja ne on edulli-sesti jårjestetty siten sekoituspåån 29 pyorimissuuntaan nåh-den, ettå niillå on pyrkimys johtaa ilmaa ulkoa sisållepåin. Kåytoeså vaikuttaa kuitenkin kaaeuttimen låpi virtaava ilma tåtå pyrkimystå vastaan. Tålloin saavutetaan, ettå siivet 30 aikaansaavat kaaeuuntuneen polttoaineen ja ilman tehokkaan sekoittumisen keskenåan, niin ettå sekoituspåån 29 kehålle syntyy rauhallinen liekki.

Kuvatun rakenteen erås etu on siinå, ettå ei tarvita mitåån 1iså1 i itosvå1ineitå, esim. tappeja, kuten kuvioiden 2 ja 3 mukaieissa suoritusesimerkeisså, kaaeuttimen 17 1 i ittåmiseksi kåyttoakselille 33.

Kokeet ovat osoittaneet, ettå usein voidaan luopua yhdestå metal1ikudoksesta valmistetusta sisåkkeestå (kuvio 2:65).

Nåin on laita erikoisesti silloin, kun kaasutin 17 on muodos-tettu suhteellisen pitkåksi. Lyhyeen kaasuttimeen 17 on edullista jårjeståå yksi meta 11ikudosta oleva sisåke 65, jos-sa on taivutettu reuna. Tåmå reuna muodoetaa såteittåisesti vielå kaaeutinti laan ulottuvan laipan 66, jolla kaikki polt-toainepisarat voidaan keråtå, niin ettå ne hoyrystyvåt .

Liekkiputkessa 21 on ulokerengas 73, joka puristaa vaeten tiivistyerengasta 75 ilmavåliseinåmån 35 kohdalla. Siten var-mistetaan, ettå palamieeen tarvittava ilma voi helposti vir- 20 92524 rata keskisen aukon 77 låpi. Vålimatkan johdosta kaasuttimes-ta 17 ilmavåliaeinåmåån 35 syntyy uudelleenkierråtykeen si-sååntulo 79.

Materiaalina yksikkoå 18 ja liekkiputkea 21 vårten on edulli-sesti sopiva tulenkeståvå teras.

Kuvion 10 mukainen neljånnen euoritueeeimerkin mukainen poltin on kåytånnosså samoin muodostettu kuin kuvioissa 7-9, niin ettå ykeityiskohdiesa voidaan viitata edellå olevaan ku-vaukeeen. Kuvion 10 mukaisessa polttimesea on kyse kuitenkin ns. syoksypolttimeeta, so. polttimesta, joka on jårjestetty vaakasuoran sijasta pystysuoraan. Kaaeuttimeesa 17 on hieman kartiomainen osa 17'. Sillå aikaansaadaan, ettå kaasuttimen 17 pyoriesså keekipakovoima kompensoi painovoiman, joka vai-kuttaa po1ttoaineeseen, joka tultuaan ulos polttoainejohdosta 19' ulikaa virrata alas kaasuttimen 17 sisåseinåmålle. Polttoaine jaetaan lisåksi, huolimatta kaasuttimen 17 pystysuo-rasta jårjestelystå, melko tasaisesti sisåseinåmån yli, jol-loin se hoyryetyy. Muutokset ovat vielå mahdollisia poikkea-matta keksinnon perusajatukaista. Niinpå voisi esim. poltin myos olla jårjestetty pystysuoraan siten, ettå sekoituspåå on suunnattu ylospåin.

Claims (26)

1. Poltin, jossa on onton kappaleen muotoinen pyorivå kaa-sutin (17), jossa on ilman tuloaukko (53) sekå kaasu/il-maseoksen poistoaukko (55), kåyttoakseli (33) kaasuttimen (17) pyorittåmiseksi sekå tuulettimen (15) kåyttåmiseksi, jotta polttoaine kaasutinta (17) nopeasti pyoritettåesså jakautuisi tasaisesti ohuena kalvona kaasuttimen (17) si-såseinåmålle sekå vålineet (13, 25, 19) polttoaineen syottå-miseksi kaasuttimeen (17), tunnettu siitå, ettå kuumien pa-lamiskaasujen uudelleenkierråttåmiseksi on jårjestetty liek-kiputki (21) vålimatkan pååhån kaasuttimesta (17) sekå kier-råtystuloaukko (79) kaasuttimen (17) tuloaukon (53) kohdal-le, ja ettå vålimatkan pååhån kaasuttimen (17) poistoaukosta (55) on jårjestetty kååntoosa (31') tai patoamislevy (31).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå kaasuttimella on sylinterimåisen putkikappaleen (56) muoto.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå ainakin putkikappaleen (56) ulostulon puoliseen pååhån on jårjestetty renkaan muotoinen, såteittåisesti sisåånpåin suunnattu uloke (69, 69').

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå polttoaineen syottojohto (19') ulottuu kaasutti- • * men (17) sisååntuloaukon (53) låpi kaasuttimen sisåosaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen poltin, tunnettu siitå ettå polttoaineen syåttojohdon (19') pååhån on jårjestetty kaasuttimen seinåmåå kohti suunnattu suutin (71), joka ulottuu låhelle kaasuttimen (17) sisåseinåmåå tai låhelle pintaa suurentavan vålineen (65) pintaa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå kåyttoakseli (33) on laakeroitu sovitinhyl-syyn (37) ainakin yhteen laakeriin (43, 45) ja on kytketty ττ~ 22 92524 esim. kytkinkappaleen (36) avulla kåyttdyksikon, esim. pol-tinmoottorin (11) kanssa.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen poltin, tunnet-tu siitå, ettå on jårjestetty liitosvålineet (57) esim. tappien muodossa, jotka yhdiståvåt kaasuttimen (17) kåyttoakse-lin (33) tai kåyttoakselilla (33) olevan navan (59) kanssa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen poltin, tunnet-tu siitå, ettå vålimatkan pååhån pyorivåstå kaasuttimesta (17) on jårjestetty kiinteå såhkolåmmitys (39).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå liekkiputki (21) on jårjestetty samanakselisesti ja vålimatkan pååhån kaasuttimesta (17) ja såhkolåmmityksestå (39) .

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen poltin, tunnet-tu siitå, ettå on jårjestetty ilmavåliseinåmå (35), jossa on aukko (77) , ilman sydttåmiseksi kaasuttimen (17) sisååntulo-aukkoon (53).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen poltin, tun-nettu siitå, ettå on jårjestetty ainakin yksi, kaasuttimeen (17) ulottuva sekoitussormi (81).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå on jårjestetty joukko sekoitussormia (81) samankeski-sesti ilmavåliseinåmån (35) aukon (77) ympårille.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen poltin, tun- •t nettu siitå, ettå ilmavåliseinåmå (35) on jårjestetty våli matkan pååhån kaasuttimesta (17) , jolloin rako ilmavåliseinåmån (35) ja kaasuttimen (17) vålillå muodostaa uudelleen-kierråtyksen sisååntulon (79). 23 92524

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen poltin, tun-nettu siitå, ettå kaasuttimen (17) ulostuloaukkoon (55) on jårjestetty sekoituspåå (29).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå sekoituspåå (29) muodostetaan vålimatkan pååhån kaasuttimen (17) ulostuloaukosta (55) jårjestetyn tuuletinkiekon avulla, jossa on såteittåiset siivet (30).

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen poltin, tun-nettu siitå, ettå patoamislevy (31) on varustettu raoilla.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå on jårjestetty volustaatti (25) polttoai-neen syåton sååtåmistå vårten.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 14-17 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå pyorivå kaasutin (17), sekoituspåå (29) ja/tai patoamislevy (31) kaasuttimen (17) ulostuloaukossa (55), kåyttåakseli (33), sovitinhylsy (37), ilmavåliseinåmå (35), såhkolåmmitys (39) ja sytytyselektrodi (41) muodosta-vat helposti vaihdettavan rakenneyksikån (27) poltinta vårten.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukainen poltin, tun- ’ nettu siitå, ettå kaasuttimessa (17) on pinta-alaa suurenta- va våline (65), esim. metallikudos.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå pinta-alaa suurentava våline muodostetaan sisåkkeen (65) avulla, joka peittåå ainakin osittain kaasuttimen (17) sisåseinåmån.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå sisåkkeesså (65) on såteittåisesti sisåånpåin ulottuva laippa (66). 92524 24

21 92524

22. Patenttivaatimuksen 14 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå kaasutin (17), sekoituspåå (29) ja kååntoosa muodosta-vat yhden ainoan rakenneyksikon (18).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå kaasutin (17) ja sekoituspåå (29) muodostuvat yhdestå ainoasta putkikappaleesta.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå sekoituspåån (29) siivet (30) on muodostettu esim. stanssaamalla U-muotoisia rakoja (32) putkikappaleen seinå-måstå ja taivuttamalla nåin muodostettuja rakoja.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 6-24 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå kaasuttimen (17) ja kåyttdakselin (33) yhden laakerin (45) vålillå on etåisyys, joka vastaa suun-nilleen kaasuttimen (17) pituutta.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 1-25 mukainen poltin, tunnettu siitå, ettå kaasuttimen (17) ainakin yksi osa (17') on muodostettu hieman kartiomaiseksi.