FI92524B - Poltin - Google Patents

Description

! 92524

Poltin - Brännare

Keksintö koskee poltinta, jossa on onton kappaleen muotoinen pyörivä kaasutin, jossa on ilman tuloaukko sekä kaasu/ilma-seoksen poistoaukko, käyttöakseli kaasuttimen pyörittämiseksi sekä tuulettimen käyttämiseksi, jotta polttoaine kaasutinta nopeasti pyöritettäessä jakautuisi tasaisesti ohuena kalvona kaasuttimen sisäseinämälle sekä välineet polttoaineen syöttämiseksi kaasuttimeen.

Ero tehdään sumutinpolttimen ja kaasutinpolttimien välillä. Sumutinpolttimissa polttoaine suihkutetaan suuttimella ja poltetaan polttotilassa, Saimalla ilmaa syöttäen. Koska suuttimen sumutustehoa voidaan vaihdella vain ahtaissa rajoissa, on sumut inpolttimilla se haitta, että niiden tehoa ei voida jatkuvasti säätää. Niitä ei voida myöskään rakentaa hyvin pienille tehoille. Pienimmät suuttimet on mitoitettu n. 1,4 kg/h öljyn-kulutusta varten. Koska sumutinpolttimien tehoa ei voida jatkuvasti säätää, käytetään sumutinpolttimia pienellä lämmöntarpeella ajoittain. Koska käyttöjaksoja ei voida valita miten lyhyiksi tahansa, ovat suhteellisen suuret lämmityskattilat tarpeen energiavarastoina. Ajoittaisella käytröllä on se haitta, että polttimen toistuva käynnistäminen je. pysäyttäminen tuo voimakkaita lämpötilan muutoskuormituksia materiaaleille sekä suuren noki- ja haitallisten aineiden kuormituksen lämmityskattilalle, uunille ja ympäristölle. Epätäydellinen palaminen ja noen muodostus, joita esiintyy erikoisesti käynnistysvaiheessa, vaikuttavat huomattavasti lämmityslaitteiston kokonaishyötysuhteeseen. Edelleen suuren lämmityskattilan sä-teilyhäviöt vaikuttavat lisää kokonaishyötysuhteen alenemiseen.

Vastakohtana kuvatuille sumutinpolttimille on kaasutinpoltti-milla säännöllisesti se etu, että niitä voidaan jatkuvasti säätää lämmitystarvetta vastaavasti aina hyvin pieniin tehoihin saakka. Edelleen saavutetaan, poltettaessa kaasutettua polttoainetta, huomattava haitallisten aineiden, esim. palamattomien hiilivetyaineiden ja noen päästöjen väheneminen.

2 92524

Huolimatta monista eduista, joita kaasutinpolttimilla on, niitä käytetään vain vähäisessä määrin. Eräs olennainen syy tähän on siinä, että useimmat kaasutinpo1ttimet tarvitsevat paljon huoltoa. Kaasutinpolttimilla on säännöllisesti taipumus muodostaa kaasutinkammioon ei-toivottuja saostumia, jotka pian vaikuttavat huomattavasti kaasutuksen tehokkuuteen ja siten polttimen käyttöön.

Julkaisussa EP-A-0 036 128 kuvataan kaasutinpo1tintä, jossa on sähköisesti kuumennettava kaasutinkammio. Tämän kaasutin-kammion lämpötila mitataan lämpötila-anturista ja se pidetään säätölaitteen avulla optimaalisessa arvossa, polttoaineen karetaantumisen välttämiseksi. Eräs toinen toimenpide kars-taantumisen välttämiseksi on siinä, että kaasutinkammiossa ei ole mitään ilman pääsyaukkoja. Lisäksi kaasutinkammioon on järjestetty pyörivä puhdistuselin pyyhkijän muodossa. Tämä pyyhkijä toimii polttoaineen jakamiseksi hienona kuumille kaasut inseini 1le ja saostumien muodostumisen ehkäisemiseksi, niin ettei esiinny mitään saostumien vahingollisia vaikutuksia polttoaineen höyrystymiselle. Kaasutinkammiossa muodostettu kaasu jättää kammion kulkemalla suuttimen läpi suhteellisen suurella nopeudella. Polttoilma johdetaan tuulettimen kautta. Kuvatulla polttimella on se haitta, että se tarvitee suhteellisen paljon sähköenergiaa polttoaineen höyrystämisek-... ei. Lisäksi tällaiset polttimet ovat suhteellisen kalliita, koska ne tarvitsevat lämpötila-anturin ja lämpötilan säätäjän. Verrattuna muihin kaasutinpolttimiin, joissa polttoaineen ja ilman sekoittaminen tapahtuu ennen polttamista kaasutinkam-miossa, on suuttimesta suhteellisen suurella nopeudella ulos-tulevan kaasun polttamisella se haitta, että se aiheuttaa suhteellisen suuren melun. Lisäksi voi esiintyä kylmäkäynnis-tysongelmia, koska ilmaa ei kuumenneta ennen polttamista tai kuumennetaan vain epäolennaisen vähän. Edelleen on myös haitallista, että kaasutetun polttoaineen jälkipalamieen loppuessa se tapahtuu nokeavalla liekillä. On myös mahdollista, että

II

3 92524 pysäyttämisen jälkeen voi kaasutinkammiosta tulla ulos vielä palamatonta hiilivetyainetta.

Julkaisussa EP-A-0 067 271 esitetään portaattomasti säädettävä öljypoltin, jossa on ilman sieäänpääsyaukoilla varustettu, sähköisesti kuumennettava höyrystyslaite, jota valvotaan termostaatin avulla. Tämä höyrystyslaite on pikarin muotoinen, jolloin pikarin pohjalle on järjestetty ilman sisäänpääsyau-kot. Tässä pikarissa on pyörivä sylinteri öljyn jakamiseksi. Tämä sylinteri täyttää höyrystystilan pikarissa pieneen rakoon asti. Öljyn jakamiseksi pyörivään sylinteriin syötetään öljyä onton käyttöakselin kautta, joka sitten keskipakovoiman vaikutuksesta lingotaan säteittäisistä porauksista pyörivässä sylinterissä höyrystystilan sisäseinämille. Tällaiset öljy-polttimet eivät kuitenkaan ole löytäneet mitään kaupallista käyttöä. Haitallista on, että kaasutinkammio on taipuvainen likaantumaan, jolloin ilman sisääntulo, tai ilma/kaasuseoksen ulostulo häiriintyy. Koska paine-ero ilman sisääntulon ja ilma/kaasuseoksen ulosmenon välillä on hyvin pieni, johtaa jo vähäinen likaantuminen nokeavaan liekkiin. Eräs toinen haitta on siinä, että pyörivä sylinteri ottaa sylinterin vaippapin-nan kautta hyvin paljon lämpöä ja johtaa sen käyttöakselin kautta käyttömoottoriin, joka voi näin vahingoittua, ellei järjestetä kalliita laitteita sen suojaksi. Kaasuttimen tarvitsema termostaattivalvonta aiheuttaa lisäksi polttimen hankintakustannusten nousun.

Julkaisussa US 3 640 673 kuvataan poltinta polttoöljyuunia varten, jossa on järjestetty tuuletin sähköisesti ja polttimen liekin avulla kuumennettavaan kaasutinkammioon. Tuulettimen kehän ja kaasutinkammion kuumennetun seinäpinnan välillä on suhteellisen suuri välitila. Tuulettimen käyttöakee1i1la on suihkutuekiekko polttoainetta varten. Kun käytössä polttoainetta suihkutetaan suihkutuskiekon päälle, tämä jakaa polttoaineen hienoiksi pisaroiksi, jotka keskipakovoiman avulla lingotaan ulospäin. Tällöin ne sekoitetaan tuulettimen avulla kaasutinkammioon sisään virtaavaan, esilämmitettyyn 4 92524 ilmaan. Koska välimatka puhaltimen kehän ja kaasutinkammion kuumennetun seinäpinnan välillä on suhteellisen suuri, höyrystyvät useimmat polttoainepisarat ilman mitään kosketusta seinäpinnan kanssa. Muutamat polttoainepisarat, jotka tulevat kaasutinkammion kuumennetulle seinämälle, höyrystyvät silloin siinä. Haitallista on tällöin, että seinämille muodostuu kerrostumia, jotka vaikuttavat höyrystymiseen erikoisesti käynnistysvaiheessa, kun kaasutinkammiota kuumennetaan vain sähköisesti. Tämä voi silloin johtaa käynnistysongelmiin. Myös sekä käynnistys että myös pysäytysvaiheissa esiintyy tällöin palamattomia hii1ivetyaineita. Kuvatun polttimen eräs toinen haitta on siinä, että sitä voidaan käyttää vain polttoöljyMlä, se on käytännössä atmosfäärinen poltin ja siten ei sovellu käytettäväksi höyrykattilan kanssa.

Julkaisussa EP-A 0 166 329 kuvataan kaasutinpoltintä, johon on järjestetty siivillä varustetty roottori, jonka siivet ulottuvat kaasutinkammion kuumennetun seinämän lähelle. Kaasut inkammi os sa on ilman sisääntuloaukko. Roottoriakselin kautta syötetty polttoaine jaetaan roottorilla hienoksi ja sekoitetaan puristetun ilman kanssa, jolloin se höyrystyy kuumassa kaasutinkammiossa. Seos voi poistua sitten polttole-vyssä olevien aukkojen kautta suhteellisen suurella paineella ja palaa vähämeluisella sinisellä liekillä.

Täydellisyyden vuoksi viitataan vielä julkaisussa CH 628 724 kuvattuun ö1jypolttimeen, joka tosin on sumutinpoltin, mutta siinä on samalla kaasutinpolttimen piirteitä. Siinä on se su-mutinpolttimelle ominainen haitta, että sitä ei voida säätää laajalla tehoalueella. Myös pienimmällä tehoalueella se vaatii vielä suhteellisen suuren kulutuksen 1,6-2,1 kg öljyä tunnissa.

Suihkutettujen öljypisaroiden kaasuuntumisen saavuttamiseksi on järjestetty suuttimen kanssa samanakselisesti sekoitusput-ki ja liekkiputki. Käytössä suihkutetaan öljyä suuttimen läpi

II

5 92524 ft sekoituaputkeen, johon myös puhalletaan polttamisessa välttämätöntä ilmaa. Sekoitusputken päähän muodostuu silloin liekki. Osa kuumista polttokaasuista uudelleenkierrätetään sitten sekoitusputken alkupäähän ja sekoitetaan siinä öljysumu/ilma-seoksen kanssa lämmönvaihtoa varten. Tämä poltin mahdollistaa polttokaasujen osan uudelleenkierrättämisen johdosta öljypi-saroiden pitkälle menevän kaasuntumsen sekoitusputkessa ja siten paremman polton pienemmällä noenmuodostuksella. Tämä etu kuitenkin menetetään typpioksidien (Ν0χ> kasvaneen muodostuksen kautta. Poltin vaatii nimittäin pitkän 1iekkiputken. Koska liekin jännitysten poisto tapahtuu vasta liekkiputkesta poistumisen jälkeen, muodostuu suhteellisen suuri liekkivyö-hyke, jossa on hyvin korkeat lämpötilat, joka edistää typpioksidien muodostumista. Kuten jo mainittiin, on polttimella vielä se haitta, että sitä ei voida säätää suurella teho-alueella. Alimmalla tehoalueella se vaatii suhteellisen suuren öljyn läpikulun, 1,6 litraa tunnissa. Lisäongelmia kuvattu poltin tarjoaa käynnistettäessä ja pysäytettäessä. Tämä on siitä vakavampaa, koska poltinta täytyy käyttää ajoittain. Erään ongelman käynnistettäessä tarjoaa sumutinsuuttimesta virtaavien öljypiearoiden sytyttäminen. Toisin kuin tavallisilla sumutinpo1ttimi 1la estetään tässä sytytyselektrodien optimaalinen järjestely seinämällä, jossa on ilmaväliseinämä. Syntyy siten suuri vaara, että toistetuilla käynnistysyrityk-sillä ei tapahdu mitään sytytystä. Toisen ongelman muodostaa tilanne, että käynnistettäessä sekoitusputki on kylmä, ja siten sillä ei ole mitään höyrystysvaikutusta. Liekki on lisäksi voimakkaasti nokeava, kunnes sekoitusputki on saavuttanut korkean lämpötilan ja pystyy höyrystämään siihen osuvan öljyn. Pysäytettäessä poltinta tapahtuu suuttimesta pisaroivan öljyn palamista voimakkaasti nokeavalla liekillä. Koska edelleen pysäytettäessä lähellä suutinta sijaitseva sekoitusputki on vielä vaaleanpunaisena hehkuva, se säteilee paljon lämpöä suuttimeen päin, mikä voi johtaa polttoaineen karstaantumi-seen suuttimessa. Siten suutin voi tukkeutua, erikoisesti kun on kyse pienestä suuttimesta.

> 6 92524

Julkaisusta DE-A-3 346 431 on tullut tunnetuksi poltin, jossa on pyörivä höyrystineeikammio. Tämä on liekin puolelta suljettu ja siinä on vain moottorin puolella ulostuloaukko höy-rystettyä polttoainetta varten. Höyrystinesikammio on ympäröity renkaan muotoisella kääntökammiolla ilman syöttöä varten. Kaasuuntunut polttoaine ja ilma virtaavat sitten höyrystin-esikammion ja liekkiputken välissä kahtena samankeskisenä virtana, joilla on renkaanmuotoinen poikkileikkaus, ne kohtaavat aukkolevyn päällä ja sekoittuvat ja muodostavat sitten liekin. Haitallista on tällöin, että höyrystintila ei ole päällystetty kuumien kaasujen voimakasta virtausta varten, niin että muodostuu kerrostumia, jotka pian vaikuttavat polt-timen toimintaan. Erikoisesti esiintyy tällöin poltinta pysäytettäessä palamattomien hii1ivetyaineiden voimakasta leviämistä .

Myös julkaisussa FR-A-2 269 029 esitetään poltin, jossa on pyörivä höyrystineeikammio, joka on suljettu liekin puolelta. Höyrystinesikammio on sisäsivultaan päällystetty teräslanka-verkolla, joka toimii polttoaineen poisvirtaamisen estämiseksi. Tämä poltin vaatii voimakkaan puhaltimen, jolla on suhteellisen suuri energian kulutus, koska tuore ilma sekä myös ilma/kaaeueeos täytyy monta kertaa kääntää. Haitallista on edelleen, että polttimen pysähtymisen jälkeen höyrystyy aikaisemmin ilmalla pyyhkäistystä ja senvuoksi suhteellisen kylmäksi jääneestä teräslankaverkosta vielä paljon polttoainetta, niin että esiintyy hii1ivetyaineiden voimakasta leviä-mistä .

Julkaisu US-2 535 316 esittää polttimen, jossa on kuulamainen kaasutinkammio, joka hitaasti pyörii. Johtoa pitkin virtaava polttoaine muodostaa öljykylvyn kammion pohjalle, josta kevyemmät jakeet höyrystyvät. Jäljelle jäävä jäännös, joka on tervaa ja koksia, muodostaa ohuen kerroksen kammion seinämälle ja kulkeutuu hitaasta pyörimisestä johtuen hitaasti ylöspäin. Siellä virtaa ilmavirta tätä kerrosta vastaan ja polt- n 7 92524 taa sen jatkuvasti pois. Haitallista on tällöin, että pol-tinta pysäytettäessä öljykylpy aiheuttaa voimakasta noen, tervan ja palamattomien hiilivetyaineiden leviämistä.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on aikaansaada aikaisemmin mainitun laatuinen poltin, jolla ainakin osittain vältetään kuvattujen polttimien selostetut haitat. Sen tulee mahdollistaa käyttö pienillä tehoilla ja/tai tehon sovittaminen vastaten lämmitystarvetta, olla käyttövarma ja vaatia vähän huoltotöitä. Sen tulee myös vastata korkeita ympäristönsuojeluvaatimuksia ja esim. käytössä varmistaa puhdas poltto, muodostaa vähän typen oksideja ja käynnistettäessä ja pysäytettäessä olla aiheuttamatta mitään palamattomien hiilivetyaineiden päästöjä.

Keksinnön mukaiselle polttimelle on tunnusomaista se, mitä selviää patenttivaatimuksista.

Keksinnön mukaisesti saavutetaan tämä aikaisemmin mainitun laatuisella polttimella siten, että nopeasti pyörivässä kaa-suttimessa on sisääntuloaukko ilmaa varten ja ulostuloaukko kaasu/ilmaseosta varten, ja että on järjestetty välineet kuumien polttokaasujen uudelleen kierrättämiseksi sisääntu-loaukkoon. Koska kaasutin pyörii nopeasti, ei tarvita mitään sumutinsuutintä polttoaineen jakamiseksi kaasuttimen sisä-seinämän yli. Näin vältetään sumutinsuuttimi11a varustettuja polttimien haitat.

Polttoaineen sumuttamisen sijasta se voidaan suunnata esim. suihkun muodossa kaasuttimen sisäseinämää vasten. Polttoaine jää silloin kiinnittyneeksi sisäseinämään. Keskipakovoima vaikuttaa kuitenkin, että se puristuu lujasti sisäseinämälle ja leviää lisäksi ohuena kerroksena koko sisäseinämän yli. Tällä tavoin edistetään polttoaineen kaasuuntumista. Jatkuvassa käytössä tuotetaan kaasuuntumiselle välttämätön lämpö kuumien polttokaasujen uudelleenkierrättämisen avulla. Tällaiset kuumat polttokaasut virtaavat liekistä taaksepäin ul-koseinämälle kaasuttimen ohi ja tunkeutuvat sisään kaasuttimen sisääntuloaukkoon. Johtuen korkeasta lämpötilasta kaasut- 8 92524 timeeea ja ilman ja polttokaasujen nopeasta läpivirtauksesta, tapahtuu jatkuva puhdistuminen. Tämä sallii polttaa moitteettomasti myös suhteellisen huonoja öljylaatuja. Merkitystä on myös sillä, että polttimen tehoa voidaan ongelmitta säätää suunnilleen suhteessa 1:3.

Kaasuttimella on edullisesti sylinterimäisen putkikappaleen muoto. Tämän muotoilun avulla kaasuttimen valmistus helpottuu olennaisesti. Se voidaan valmistaa esim. sylinterimäisestä putkimateriaalista. Sylinterimäisellä muotoilulla on lisäksi se etu, että keskipakovoimat aikaansaavat polttoaineen hyvän jakaantumisen koko sisäseinämän yli. Lisäksi riittää, että polttoaineen syöttöjohto viedään hieman putkikappaleen sisään. Polttoaineen syöttöjohto voi ulottua kaasuttimen sisääntulon läpi kaasuttimen sisäosaan. Ei siis tarvita mitään polttoaineen syöttöä kaasuttimen käyttöakselin läpi, joka vaatisi suhteellisen kalliin konstruktion. Jos kuitenkin halutaan, voi luonnollisesti polttoaineen syöttö tapahtua myös käyttöaksel in läpi.

Tarkoituksenmukaisesti on polttoaineen syöttöjohdon päähän järjestetty kaasuttimen seinämää vasten suunnattu euutin, joka ulottuu lähelle kaasuttimen sisäseinämää tai lähelle pintaa suurentavan välineen pintaa. Suuttimen kohdalla on kyse yksinomaan polttoaineen johdon kaventamisesta noin 1 mm läpimittaiseksi poikkileikkaukseksi, siis ei sumutinsuuttimesta, jollaista käytetään sumutinsuuttimi ssa. Sen estämiseksi, että polttoaine tulee ulos putkikappaleen päistä, on tarkoituksenmukaisesti järjestetty ainakin putkikappaleen ulostulon puoliseen päähän säteittäisesti sisäänpäin suunnattu uloke.

On mahdollista käyttää pyörivää kaasutinta useilla eri tavoilla. Niinpä voitaisiin pyörittää kaasutinta esim. sen läpi virtaavan ilmavirran avulla. Edullisesti on kuitenkin pyörivässä kaasuttimessa käyttöakseli, joka on kytketty käyttöyksikköön, esim. polttimen moottoriin. Näin varmistetaan, « 9 92524 että kaasutin pyörii, kun poltin on käynnistetty. Tarkoituksenmukaisesti on järjestetty liitosvälineet, esim. tappien muodossa, jotka yhdistävät kaasuttimen käyttöakselin tai käyttöakselilla olevan navan kanssa. Tapit on tarkoituksen mukaisesti järjestetty ulostuloon. Tämä mahdollistaa sen, että polttoainejohto voi ulottua sisääntulosta kaasuttimen sisään. Lisäksi on tällöin käytettävissä käytännöllisesti katsoen koko kaasuttimen seinämä metallikudosta olevan sisäk-keen kiinnittämistä varten. Jotta kaasutinta voitaisiin lämmittää poltinta käynnistettäessä, järjestetään tarkoituksenmukaisesti välimatkan päähän pyörivästä kaasuttimesta kiinteä sähkölämmitys. Kaasutinta lämmitetään silloin säteilylämmön avulla. Edullisesti järjestetään silloin myös liekkiputki sa-manakselisesti ja välimatkan päähän kaasuttimeen ja sähköläm-mittimeen nähden.

Kaasuttimella, jonka läpi ilma virtaa, on se haitta, että ilma jäähdyttää sitä voimakkaasti. Jos sähkölämmityksen täytyisi jatkuvasti syöttää kaasuuntumiseen välttämätöntä energiaa, niin tämä johtaisi huomattavaan virran kulutukseen. Keksinnön mukaan järjestetään kuitenkin uudelleenkierrätys sisääntuloon kaasutinta varten. Tämä tekee mahdolliseksi katkaista sähkölämmitys polttimen käynnistämisen jälkeen ja ottaa kaasuuntumislämpö palamisessa syntyneistä kuumista kaasuista. Edullisesti järjestetään ilmaväliseinämä, jossa on aukko ilman syöttämiseksi kaasuttimen sisääntuloon. Tämä aukko ilman syöttämiseksi on tarkoituksenmukaisesti järjestetty keskisesti ja toimii samalla käyttöakselin läpimenona kaasutinta varten. Suhteellisen kylmä ilma ohjataan siten kaasuttimen keskiosaan.

Tarkoituksenmukaisesti on järjestetty ainakin yksi kaasuttimen sisään ulottuva sekoitussormi. Näiden sekoitussormien avulla aikaansaadaan turbulenssi, joka johtaa kaasuuntuneen polttoaineen sekoittumiseen ilman kanssa. Tarkoituksenmukaisesti on joukko sekoitussormia järjestetty samankeskisesti 10 92524 ilmaväliseinämän aukon ympärille. Tämä laitteisto mahdollistaa ilman erikoisen hyvän sekoittumisen kaasuuntuneen polttoaineen kanssa.

Tarkoituksenmukaisesti on ilmavä1iseinämä järjestetty välimatkan päähän kaasuttimeen nähden, jolloin rako ilmaväliseinämän ja kaasuttimen välillä muodostaa uude11eenkierrätykeen sisääntulon. Tästä järjestelystä johtuen ensi sijassa juuri kuumat, uudelleenkierratetyt kaasut pyyhkivät pitkin kaasuttimen sisäeeinämää, samalla kun kylmä ilma virtaa enemmänkin kaasuttimen sisällä sen läpi. Näin saavutetaan polttoaineen hyvä höyrystyminen ja vältetään polttoaineen jälkihöyrystymi-nen polttimen pysäyttämisen jälkeen.

Keksinnön eräässä suoritusesimerkissä pidetään edeltäpäin huolta, että kaasuttimen ulostuloon on järjestetty sekoitus-pää. Tämä sekoituspää pyörii yhdessä kaasuttimen kanssa ja aikaansaa kaasuntuneen polttoaineen ja ilman hyvän sekoittumisen keskenään. On erilaisia mahdollisuuksia sekoituspään muotoilemiseksi. Sekoituspää voidaan muotoilla esim. välimatkan päähän ulosmenoeta järjestetyn tuuletinkiekon avulla, jossa on säteittäiset siivet. Tällainen sekoituspää voidaan vähäisin kustannuksin valmistaa pellistä.

' On osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi järjestää välimatkan päähän kaasuttimen ulostulosta edullisesti uurrettu patoamis-kiekko. Tämä edistää uudelleenkierrätystä. Patoamiskiekon uurtamisella saavutetaan, että jäähdytetään riittävästi.

Eräässä edullisessa suoritusmuodossa pidetään edeltäpäin huolta, että sekoituspää muodostetaan välimatkan päähän kaa-suttimesta järjestetyn kääntöosan avulla, jossa on kaasuttimeen saakka ulottuvat siivet. Siivet ovat siis sekoituspään kehällä ja ne on asetettu sellaiseen kulmaan, jossa ne pyrkivät syöttämään ilmaa ulkoa sisälle päin. Näin ei kuitenkaan tapahdu käytössä, koska ilmaväliseinämän aukon läpi virtaava

II

11 92524 ilma vaikuttaa tätä pyrkimystä vastaan. Sekoituspään kuvatulla muodostamisella aikaansaadaan erikoisen hyvä kaasuuntuneen polttoaineen ja ilman sekoittuminen keskenään niin, että syntyy rauhallinen liekki sekoituspään kehällä.

Polttoaineen syötön säätämiseksi voi olla järjestetty volu-staatti. Voluetaatilla ymmärretään laitetta, joka syöttää tu-losignaalin mukaan vastaavan syöttötilavuuden aikayksikössä, johon syöttöjohdossa olevat vastukset käytännössä eivät voi vaikuttaa. Syötettyyn tilavuuteen ei myöskään juuri vaikuta polttoaineen viskositeetti.

Edullisesti kaasuttunessa on pintaa suurentava väline, esim. meta 11 ikudos·. Sillä suurennetaan polttoaineen kalvon vaikuttavaa pintaa ja kiihdytetään kaasuuntumista. Käytettäessä me-tallikudoeta tai huokoista sintterimassaa vaikuttavat myös kapillaarivoimat, jotka helpottavat polttoaineen jakaantumista yli koko kaasutinseinämän. Tarkoituksenmukaisesti pintaa suurentavat välineet muodostetaan sisäkkeellä, joka peittää onton rungon sisäseinämän. Tällainen sisäke voidaan huoltotöissä tarvittaessa helposti vaihtaa. Polttoaine, tullessaan ulos syöttöjohdosta joutuu heti kosketukseen pintaa suurentavan meta11ikudoksen kanssa, ja kapillaari- ja keskipakovoimat tulevat heti vaikuttaviksi, ja pyrkivät jakamaan sen yli ·' koko kaasuttimen sisäosan pinnan. Näin ei muodostu mitään vaa raa siitä, että polttoainepisarat repäistäisiin mukaan voimakkaaseen ilmavirtaan kaasuttimessa ja vietäisiin ulos.

Edullisesti eisäkkeessä on käytännössä säteittäiseeti sisäänpäin ulottuva laippa. Tämä vaikuttaa siten, että jokainen öl-jypisara saadaan kiinni ja höyrystetään eisäkkeen kuumalla pinnalla.

Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa pidetään edeltäpäin huolta, että kaasutin, sekoituspää ja kääntöosa muodostavat yhden yksikön. Tämä voidaan silloin helposti kiin- 12 92524 nittää yhdellä ruuvilla käyttöakselille. Näin polttimen huoltotyöt helpottuvat. Myöskin voi henkilö, jolla ei ole asiantuntemusta, vaihtaa yksikön, jossa on kaasutin ja sekoituspää, lyhyessä ajassa. Tämä ei olisi mahdollista esim. vaihdettaessa suutin tunnetussa sumutinpo1ttimeesa. Kaasutin ja sekoituspää voivat olla muodostetut yhdestä yksittäisestä putki-kappaleesta, tai putkikappaleeksi muodostetusta peltikappa-leesta. Näin valmistus yksinkertaistuu ja halpenee huomattavasti. Sekoituspään siivet voivat olla muodostetut taivuttamalla seinämästä. Tämä voi tapahtua esim. stanssaamalla.

Siivillä on kuvatussa kaasuttimen ja sekoituspään muodostamisessa kaksoistehtävä. Ne toimivat toisaalta välineinä kaasuuntuneen polttoaineen ja ilman sekoittamiseksi keskenään ja toisaalta 1iitosvaiheina kaasuttimen ja käyttöakselin välillä. Siten ei tarvita mitään erikoisia tappeja, kuten on laita muodostettaessa kaasutin ja sekoituspää erillisinä osina.

Siivet ulottuvat tarkoituksenmukaisesti sisäänpäin. Tämä helpottaa suhteellisen rauhallisen liekin muodostamista sekoi-tuspäässä.

On mahdollista käyttää hyväksi kaasuttimeen virtaavan ilman jäähdyttävää vaikutusta käyttöakselin laakerin jäähdyttämi-• seksi, jolloin järjestetään välimatka kaasuttimen ja laakerin välille, joka suunnilleen vastaa kaasuttimen pituutta.

Keksinnön suoritusesimerkkejä kuvataan nyt piirustukseen viitaten. Siinä esittää: kuvio 1 päällikuvaa keksinnön mukaisesta polttimesta; kuvio 2 leikkausta polttimen ensimmäisen suoritusesimerkin läpi ; kuvio 3 sivukuvaa kuvion 2 mukaisesta kaasuttimee ta nähtynä oikealta; kuvio 4 leikkausta polttimen toisen euoritusesimerkin läpi, n 13 92524 jolloin kuitenkin olennaisesti on mukaan piirretty vain ne osat, jotka on muodostettu toisin kuin kuviossa 2; kuvio 5 leikkausta pitkin viivaa V-V kuviossa 4; kuvio 6 leikkausta pitkin viivaa VI-VI kuviossa 4; kuvio 7 leikkausta polttimen kolmannen edullisen suoritueesi-merkin läpi, jossa kaasutin ja sekoituspää muodostuvat yhdestä kappaleesta; kuvio Θ U-muotoieten rakojen muodostamista sekoituspään siipien muodostamiseksi; kuvio 9 päällikuvaa vasemmalta kuviossa 7 esitetystä raken-neyks iköstä; kuvio 10 polttimen neljättä suoritusesimerkkiä, jossa on kaasuttimen pystysuora järjestely.

Kuviossa 1 esitetyssä polttimessa on moottori 11, joka käyttää polttoainepumpun 13 käyttöpyöräetöä, tuuletinta 15 ja pyörivää kaasutinta 17 (kuviot 2 ja 3). Polttoainepumpusta 13 johtaa polttoainejohto 19 kaasuttimeen 17 (kuvio 2), joka on ympäriltä suljettu liekkiputkella 21. Liekkiputki 21 voidaan helposti erottaa irrottamalla ruuvit 23. Volustaatti, magneetti vent t i i 1 i tai muu sopiva laite 25 toimii polttoaineen syötön säätämiseksi lämmityksen säätölaitteen 26 säätökäskyjen mukaisesti. Voluetaatteja toimittaa esim. Satronic, Regens-dorf, Sveitsi.

Kuviossa 2 esitetään nyt helposti vaihdettava rakenneyksikkö 27, joka olennaisesti käsittää pyörivän kaasuttimen 17, sekoituspään 29, patoamiskiekon 31, käy11öakse1 in 33 kaasutinta 17 varten, ilmaväliseinämän 35, sovitinhylsyn 37, polttoaine-johtokappaleen 19', sähkölämmityksen 39 ja sytytyselektrodit 41. Rakenneyksikkö 27 suljetaan asentamisen jälkeen ympäriltään liekkiputkella 21. Tämä on suhteellisen lyhyt ja ulottuu vain vähän yli sekoituspään 29.

14 92524

Sekoituspää 29 muodostuu tuuletinkiekosta, jossa on asteittaiset siivet 30. Muita sekoituspään 29 suoritusmuotoja kuvataan seuraavassa viitaten kuvioihin 4 ja 6.

Käyttöakseli 33 on laakeroituna sovitinhylsyssä 37 kahdella laakerilla 43, 45, esim. sintterilaakerei1la. Käyttöakselin 33 aksiaalinen asento kiinnitetään esim. säätörenkailla 47, 49. Ilmaväliseinämä 35 on kiinnitetty tuella 51 sovitinhyl-sy11e 37.

Kaasutin 17 on siis muodostettu ontoksi pyörintäkappaleeksi ja siinä on sisääntuloaukko 53 ja ulostuloaukko 55. Esitetyssä 8uoritu8eeimerki8sä kaasuttimella on sylinterimäisen putki-kappaleen 56 muoto, ja siinä on uloetuloaukossa liitosväli-neet tappien 57 muodossa, jotka johtavat putkikappaleesta 56 säteittäisesti sisäänpäin navalle 59. Kaasutin muodostuu siis olennaisesti putkikappaleesta 56, tapeista 57 ja navasta 59, joka toimii käyttöakselin 33 kiinnittämistä varten. Kaasuttimen 17 kiinnittäminen tapahtuu yhdessä sekoituspään 29 ja pa-toamiskiekon 31 kanssa ruuvilla 61, joka on ruuvattu akselin 33 kierreporaukseen 63.

On osoittautunut edulliseksi varustaa kaasuttimeen 17 pintaa suurentavat välineet 65. Nämä voivat olla esim. meta11ikudok-• sesta muodostettu sisäke 65. Tällaisen meta11ikudoksen avulla syntyy kapi 1laarivaikutus, jolla polttoaine jaetaan hienoksi. Olisi kuitenkin myös mahdollista järjestää kaasuttimen 17 ei-säseinämälle joukko hienoja uurteita pintaa suurentavana välineenä. Näiden urien tulisi kulkea aksiaalisessa suunnassa tai ruuviviivan muotoisesti, jotta varmistetaan polttoaineen hyvä jakaantuminen keskipakovoimien avulla.

Edullista on putkikappaleen 56 kumpaankin päähän, siis si-sääntuloaukkoon 53 ja ulostuloaukkoon 55, järjestää säteit-täisesti sisäänpäin suunnattu uloke 67, 69. Niiden avulla es tetään nestemäisen polttoaineen ulostulo vaikuttavien keski- » 15 92524 pakovoimien vuoksi. Uloke 67 toimii lisäksi pidikkeenä metal-likudokseeta muodostettua sisäkettä 65 varten.

Koska tapit 57 ovat ulostuloaukossa, voi polttoainejohtokap-pale 19' ulottua sisääntuloaukon 53 läpi kaasuttimen 17 sisälle. Polttoainejohtokappaleen 19' päässä on kaasuttimen seinämää vasten suunnattu suutin 71, joka ulottuu lähelle sisäkettä 65, niin että ulos virtaava polttoaine joutuu heti kosketukseen metal1ikudokeen kanssa.

Liekkiputkessa 21 on ulokerengas 73, joka puristaa vasten tiivistysrengasta 75 ilmaväliseinämässä 35. Näin varmistetaan, että palamisessa välttämätön ilman helposti voi virrata keskisen aukon 77 läpi ilmaväliseinämään 35. Aukossa 77 on uu-de1leenkierrätyksen sisääntulo 79 kaasutinta 17 varten. Tämä uudelleenkierrätyksen sisääntulo 79 muodostetaan siten, että ilmavä1iseinämä 35 on järjestetty välimatkan päähän kaasutti-meeta 17. Näin muodostuu rako 79 ilmaväliseinämän 35 ja kaasuttimen 17 välille, joka rako muodostaa uudelleenkierrätyksen sisääntulon.

Poltin toimii seuraavasti: käynnistettäessä kytketään ensin lämmityksen säädön 26 avulla sähkölämmitys 39 noin kahden minuutin ajaksi. Tänä aikana kuumennetaan lämmityskierte iden sä- o *· teilyn avulla kaasutin 17 sekä sisäke 65 n. 550 C:een. Tämän esilämmitysajän jälkeen käynnistetään polttimen moottori 11, joka käyttää pumppua 13 ja tuuletinta 15 palamisilman syöttöä varten, niin että kaasutin 17 saadaan pyörimään. Pumpun 13 syöttämä öljy virtaa polttoainejohdon 19, 19' läpi suuttimeen 71 ja kostuttaa meta11ikudosta olevan sisäkkeen 65. Johtuen meta11ikudoksen kapi 1laarivaikutuksesta ja keskipakovoimasta polttoaine jaetaan koko sisäkkeen 65 yli ja se höyrystyy korkeasta lämpötilasta johtuen. Höyrystynyt polttoaine sekoitetaan aukon 77 läpi virtaavan ilman kanssa ja se sytytetään ulostulossa 55 sytytyeelektrodeilla 41. Renkaanmuotoisessa raossa kaasuttimen ulostuloaukon 55 ja patoamislevyn 31 vä- 16 92524 lilla muodostuu sininen liekki, joka ulottuu pitkälle liekki-putken 23 pään yli. Osa liekin kehittämistä kuumista palamis-kaasuista virtaa u1ostuloaukosta 55 kaasuttimen 17 ja liek-kiputken 23 välissä taaksepäin uude1leenkierrätyksen sisääntuloon 79 ja huolehtii tällöin kaasuttimen 17 lämmityksestä. Sähkölämmitys 39 voidaan silloin kytkeä pois. Takaisin johdetut kuumat kaasut virtaavat silloin sisääntuloaukon 53 jälkeen ulostuloaukkoon 55 ja sekoittuvat tällöin toisaalta kaasuuntuneen polttoaineen ja toisaalta sisään virtaavan tuoreen ilman kanssa. Koska tuore ilma virtaa sisääntuloaukon keskustaan, se ei saa aikaan mitään liiallista kaasuttimen jäähtymistä, joka voisi vaikuttaa kaasuuntumiseen. Ulostuloaukkoon 55 järjestetty sekoituspää 29 aikaansaa ilman, uudelleenkier-rätettyjen kaasujen ja kaasuuntuneen polttoaineen hyvän sekoittumisen, niin että tapahtuu optimaalinen palaminen. Pol-tinta pysäytettäessä lakkaa polttoaineen syöttö heti suutti-men 71 läpi. Kaasutin 17 pyörii kuitenkin vielä jonkin aikaa edelleen, jolloin myös vielä edelleen syötetään ilmaa tuulettimen 15 läpi. Kaasuttimen 17 pysähtymiseen saakka höyrystyy meta11ikudoksessa 65 oleva polttoaine ja palaa vielä täydellisesti. Koska kaaeuttimesea olevia kylmiä osia, siis akselia 33, tappeja 57 ja napaa 59 ei kostuteta polttoaineella, ei poltinta pysäytettäessä tule ulos palamattomia hiilivetyai-neita kaasuttimesta. Sama koskee myös käynnistysvaihetta.

• · «

On myös huomattava, että sekoituspään 29 ja patoamis levyn 31 avulla tapahtuu ulostuloaukosta 55 ulostulevan kaasu/ilma-seoksen kääntäminen ja siten liekin kääntäminen suuntaan kohti liekkiputken 21 eisäseinämää. Liekki koskettaa siis liek-kiputkea 21 pian sen muodostumisen jälkeen. Tällä on se etu, että liekkiputki voidaan mitoittaa lyhyeksi. Tämä taas sallii polttimen käytön suuressa määrässä erilaisia lämmityskattiloita. Aivan erikoista merkitystä on sillä, että liekki jättää liekkiputken pian sen muodostumisen jälkeen ja voi laajeta. Näin liekin lämpötila laskee. Alhaisella liekin lämpötilalla on ympäristön suojelua ajatellen se tärkeä etu, että

II

17 92524 muodostuu vähän typen oksideja. Huolimatta lyhyestä liekki-putkesta 21 varmistetaan kuitenkin riittävä uudelleenkierrä-tye kaasuttimen lämmittämiseksi, koska liekki on liekkiputken pinnalla ja siten aikaansaa riittävän paineen liekkiputken takaosassa.

Kuvioiden 4-6 mukainen suoritusesimerkki eroaa kuvion 2 mukaisesta suoritusesimerkistä periaatteessa vain siten, että sekoituspää 29 on muodostettu toisella tapaa, ja että ilma-väliseinämä 35 on varustettu sekoitussormi11a Θ1. Muuten on kuvion 4 mukainen poltin muodostettu samalla tavoin kuin kuvioissa 1 ja 2, niin että voidaan viitata tätä koskevaan kuvaukseen .

Kuten esitetään kuviossa 5, on eekoitussormet 81 järjestetty samankeskisesti ilmaväliseinämän 35 aukon 77 ympärille. Nämä eekoitussormet aikaansaavat turbulensseja kaasutintilassa ja aikaansaavat siten kaasuuntuneen polttoaineen ja ilman hyvän sekoittumisen keskenään.

Sekoituspää 29 muodostuu edullisesti yhdestä kappaleesta.

Siinä on kääntöosa 31', jonka kehältä ulottuvat siivet 30 kaasuttimeen 17. Nämä siivet 30 ovat suunnilleen yhtä kaukana pyörintäakse1i1ta 83, kuin kaasuttimen 17 ulkokehä. Kuten • i * esitetään kuviossa 6, on siivet 30 järjestetty siten sekoi- tuspään pyörimissuuntaan 85 nähden, että niillä on pyrkimys syöttää ilmaa ulkoa sisäänpäin. Näin ei kuitenkaan tapahdu poltinta käytettäessä, koska kaasuttimen läpi virtaava ilma vaikuttaa tätä pyrkimystä vastaan. Siivillä 30 saavutetaan erikoisen intensiivinen polttoaineen ja ilman sekoittuminen keskenään, niin että sekoituspään 29 kehälle syntyy rauhallinen liekki.

Kuvioiden 7-9 mukainen kolmas suoritusesimerkki esittää olennaista yksinkertaistamista kahteen suoritusesimerkkiin nähden. Muuten polton on samalla tavoin muodostettu kuin ku- 92524 1β vioissa 1 ja 2, niin että yksityiskohtien osalta voidaan viitata näitä koskevaan kuvaukseen. Rakenneyksikkö 27 käsittää olennaisesti nopeasti pyörivän kaasuttimen 17, jossa on se-koituspää 29 ja kääntöosa 31', käyttöakseli 33 kaasutinta 17 varten, ilmaväliseinämä 35, sovitinhylsy 37, polttoainejohto-kappale 19', sähkölämmitys 39 ja sytytyselektrodit 41. Raken-neykeikkö 27 tulee suljetuksi liekkiputken 21 asentamisen jälkeen. Viitenumerolla 28 on merkitty laippaa rakenneyksikön 27 kiinnittämistä varten tuulettime1le 15 (kuvio 1). Kiinnittäminen tapahtuu kiristämällä ruuvi 34. Käyttöakseli 33 on laakeroitu sovitinhylsyyn 37 kahdella laakerilla 43, 45. Laakeri 45 on suhteellisen suuren välimatkan päässä kaasuttimes-ta 17, niin että se on hyvin suojattu kuumennusvaikutusta vastaan. Tämän saavuttamiseksi on järjestetty sovitinhylsylle 37 aksiaalisesti säädettävä ja ruuvilla 50 kiinnitettävä tuki 51, jossa on varret tai välielementit 52, ilmaväliseinämän 35 kannattamiseksi. Käytössä varmistetaan ilmaväliseinämän 35 sijoittamisella välin päähän laakerista 45, että käyttöakse-lia 33 jäähdytetään tuoreella ilmalla laakerin 45 ja kaasuttimen 17 välillä. Välielementit 52 voivat olla yhdistetyt esim. ruuvien 46, 48 avulla tuen tai ilmaväliseinämän 35 kanssa.

Kytkentä moottorin 11 ja käyttöakselin 33 välillä tapahtuu kytkentäkappaleen 36 kautta, jossa on kierre 38, elastomeeri-sestä materiaalista valmistettu runkokappale 40 ja kierre 42. Kierre 38 voidaan ruuvata sekoituepäätä 29 kiertämällä moottorin 11 akselissa olevaan aksiaaliseen kierteeseen (kuvio 1). Kaasutin 17, sekoituepää 29 ja kääntöosa 31' muodostavat yhden yksikön 18, joka on kiinnitetty yhdellä ruuvilla 61 käyt-töakselille 33. Tämä yksikkö voidaan halvalla valmistaa yhdestä putkikappaleesta. Valmistus on myös mahdollinen yhdestä peltikappaleesta, joka silloin rullataan putkikappaleekei ja hitsataan toisiinsa päin olevista päistä tai muuten liitetään yhteen. Putkikappaleen osaan, joka muodostaa sekoituspään 29, asetetaan sitten kääntöosa 31' ja hitsataan putkikappaleen

• · I

19 92524 kanssa tai liitetään jollain muulla tavalla yhteen. Sekoitus-pää 29 muodostetaan putkikappaleen etummaisesta osasta. Se-koituepää 29 on erotettu kaasuttimeeta 17 kavennuksella 69'. Tämä kavennus vastaa uloketta 69 kuviossa 2 ja muodostaa sisäänpäin ulottuvan esteen, joka estää nestemäistä polttoainetta virtaamasta höyrystymättömänä sekoituspäähän.

Sekoituspäässä 29 on siivet 30. Nämä siivet 30 voivat olla muodostetut seinämästä siten, että peltikappaleeseen tai seinämään muodostetaan U-muotoisia rakoja 32 (kuvio 8) ja lavat 30' taivutetaan. Siivet 30 ulottuvat sisälle ja ne on edullisesti järjestetty siten sekoituspään 29 pyörimissuuntaan nähden, että niillä on pyrkimys johtaa ilmaa ulkoa sisällepäin. Käytössä vaikuttaa kuitenkin kaasuttimen läpi virtaava ilma tätä pyrkimystä vastaan. Tällöin saavutetaan, että siivet 30 aikaansaavat kaasuuntuneen polttoaineen ja ilman tehokkaan sekoittumisen keskenään, niin että sekoituspään 29 kehälle syntyy rauhallinen liekki.

Kuvatun rakenteen eräs etu on siinä, että ei tarvita mitään 1 isä1iitosvä1ineitä, esim. tappeja, kuten kuvioiden 2 ja 3 mukaisissa suoritusesimerkeissä, kaasuttimen 17 liittämiseksi käyttöakselille 33.

Kokeet ovat osoittaneet, että usein voidaan luopua yhdestä metal1ikudoksesta valmistetusta sisäkkeestä (kuvio 2:65).

Näin on laita erikoisesti silloin, kun kaasutin 17 on muodostettu suhteellisen pitkäksi. Lyhyeen kaasuttimeen 17 on edullista järjestää yksi meta 11ikudosta oleva sisäke 65, jossa on taivutettu reuna. Tämä reuna muodostaa eäteittäisesti vielä kaasutintilaan ulottuvan laipan 66, jolla kaikki polt-toainepisarat voidaan kerätä, niin että ne höyrystyvät.

Liekkiputkessa 21 on ulokerengas 73, joka puristaa vasten tiivistysrengasta 75 ilmaväliseinämän 35 kohdalla. Siten varmistetaan, että palamiseen tarvittava ilma voi helposti vir 20 92524 rata keskisen aukon 77 läpi. Välimatkan johdosta kaasuttimes-ta 17 ilmaväliseinämään 35 syntyy uudelleenkierrätyksen sisääntulo 79 .

Materiaalina yksikköä 18 ja liekkiputkea 21 varten on edullisesti sopiva tulenkestävä teräs.

Kuvion 10 mukainen neljännen suoritusesimerkin mukainen poltin on käytännössä samoin muodostettu kuin kuvioissa 7-9, niin että yksityiskohdissa voidaan viitata edellä olevaan kuvaukseen. Kuvion 10 mukaisessa polttimessa on kyse kuitenkin ns. syöksypolttimesta, so. polttimesta, joka on järjestetty vaakasuoran sijasta pystysuoraan. Kaasuttimessa 17 on hieman kartiomainen osa 17'. Sillä aikaansaadaan, että kaasuttimen 17 pyöriessä keskipakovoima kompensoi painovoiman, joka vaikuttaa polttoaineeseen, joka tultuaan ulos polttoainejohdosta 19' uhkaa virrata alas kaasuttimen 17 sisäseinämälle. Polttoaine jaetaan lisäksi, huolimatta kaasuttimen 17 pystysuorasta järjestelystä, melko tasaisesti eisäseinämän yli, jolloin se höyrystyy. Muutokset ovat vielä mahdollisia poikkeamatta keksinnön perusajatuksista. Niinpä voisi esim. poltin myös olla järjestetty pystysuoraan siten, että sekoituspää on suunnattu ylöspäin.

Claims (26)

1. Poltin, jossa on onton kappaleen muotoinen pyörivä kaasutin (17), jossa on ilman tuloaukko (53) sekä kaasu/il-maseoksen poistoaukko (55), käyttöakseli (33) kaasuttimen (17) pyörittämiseksi sekä tuulettimen (15) käyttämiseksi, jotta polttoaine kaasutinta (17) nopeasti pyöritettäessä jakautuisi tasaisesti ohuena kalvona kaasuttimen (17) si-säseinämälle sekä välineet (13, 25, 19) polttoaineen syöttämiseksi kaasuttimeen (17), tunnettu siitä, että kuumien pa-lamiskaasujen uudelleenkierrättämiseksi on järjestetty liek-kiputki (21) välimatkan päähän kaasuttimesta (17) sekä kier-rätystuloaukko (79) kaasuttimen (17) tuloaukon (53) kohdalle, ja että välimatkan päähän kaasuttimen (17) poistoaukosta (55) on järjestetty kääntöosa (31') tai patoamislevy (31).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poltin, tunnettu siitä, että kaasuttimella on sylinterimäisen putkikappaleen (56) muoto.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen poltin, tunnettu siitä, että ainakin putkikappaleen (56) ulostulon puoliseen päähän on järjestetty renkaan muotoinen, säteittäisesti sisäänpäin suunnattu uloke (69, 69').

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen poltin, tunnettu siitä, että polttoaineen syöttöjohto (19') ulottuu kaasutti- • * men (17) sisääntuloaukon (53) läpi kaasuttimen sisäosaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen poltin, tunnettu siitä että polttoaineen syöttöjohdon (19') päähän on järjestetty kaasuttimen seinämää kohti suunnattu suutin (71), joka ulottuu lähelle kaasuttimen (17) sisäseinämää tai lähelle pintaa suurentavan välineen (65) pintaa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen poltin, tunnettu siitä, että käyttöakseli (33) on laakeroitu sovitinhyl-syyn (37) ainakin yhteen laakeriin (43, 45) ja on kytketty 22 92524 esim. kytkinkappaleen (36) avulla käyttöyksikön, esim. pol-tinmoottorin (11) kanssa.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen poltin, tunnettu siitä, että on järjestetty liitosvälineet (57) esim. tappien muodossa, jotka yhdistävät kaasuttimen (17) käyttöakse-lin (33) tai käyttöakselilla (33) olevan navan (59) kanssa.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen poltin, tunnet-tu siitä, että välimatkan päähän pyörivästä kaasuttimesta (17) on järjestetty kiinteä sähkölämmitys (39).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen poltin, tunnettu siitä, että liekkiputki (21) on järjestetty samanakselisesti ja välimatkan päähän kaasuttimesta (17) ja sähkölämmityksestä (39) .

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen poltin, tunnet-tu siitä, että on järjestetty ilmaväliseinämä (35), jossa on aukko (77) , ilman syöttämiseksi kaasuttimen (17) sisääntulo-aukkoon (53) .

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen poltin, tunnettu siitä, että on järjestetty ainakin yksi, kaasuttimeen (17) ulottuva sekoitussormi (81).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen poltin, tunnettu siitä, että on järjestetty joukko sekoitussormia (81) samankeski-sesti ilmaväliseinämän (35) aukon (77) ympärille.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen poltin, tun- •t nettu siitä, että ilmaväliseinämä (35) on järjestetty väli matkan päähän kaasuttimesta (17), jolloin rako ilmaväliseinämän (35) ja kaasuttimen (17) välillä muodostaa uudelleen-kierrätyksen sisääntulon (79). 23 92524

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen poltin, tunnettu siitä, että kaasuttimen (17) ulostuloaukkoon (55) on järjestetty sekoituspää (29).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen poltin, tunnettu siitä, että sekoituspää (29) muodostetaan välimatkan päähän kaasuttimen (17) ulostuloaukosta (55) järjestetyn tuuletinkiekon avulla, jossa on säteittäiset siivet (30).

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-15 mukainen poltin, tunnettu siitä, että patoamislevy (31) on varustettu raoilla.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukainen poltin, tunnettu siitä, että on järjestetty volustaatti (25) polttoaineen syötön säätämistä varten.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 14-17 mukainen poltin, tunnettu siitä, että pyörivä kaasutin (17), sekoituspää (29) ja/tai patoamislevy (31) kaasuttimen (17) ulostuloaukossa (55), käyttöakseli (33), sovitinhylsy (37), ilmaväliseinämä (35), sähkölämmitys (39) ja sytytyselektrodi (41) muodostavat helposti vaihdettavan rakenneyksikön (27) poltinta varten.

19. Jonkin patenttivaatimuksen 1-18 mukainen poltin, tun- ’ nettu siitä, että kaasuttimessa (17) on pinta-alaa suurenta va väline (65), esim. metallikudos.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen poltin, tunnettu siitä, että pinta-alaa suurentava väline muodostetaan sisäkkeen (65) avulla, joka peittää ainakin osittain kaasuttimen (17) sisäseinämän.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen poltin, tunnettu siitä, että sisäkkeessä (65) on säteittäisesti sisäänpäin ulottuva laippa (66). 24 92524

21 92524

22. Patenttivaatimuksen 14 mukainen poltin, tunnettu siitä, että kaasutin (17), sekoituspää (29) ja kääntöosa muodostavat yhden ainoan rakenneyksikön (18).

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen poltin, tunnettu siitä, että kaasutin (17) ja sekoituspää (29) muodostuvat yhdestä ainoasta putkikappaleesta.

24. Patenttivaatimuksen 23 mukainen poltin, tunnettu siitä, että sekoituspään (29) siivet (30) on muodostettu esim. stanssaamalla U-muotoisia rakoja (32) putkikappaleen seinämästä ja taivuttamalla näin muodostettuja rakoja.

25. Jonkin patenttivaatimuksen 6-24 mukainen poltin, tunnettu siitä, että kaasuttimen (17) ja käyttöakselin (33) yhden laakerin (45) välillä on etäisyys, joka vastaa suunnilleen kaasuttimen (17) pituutta.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 1-25 mukainen poltin, tunnettu siitä, että kaasuttimen (17) ainakin yksi osa (17') on muodostettu hieman kartiomaiseksi.