FI92455B - Substraatti maattomaan viljelyyn - Google Patents

Substraatti maattomaan viljelyyn Download PDF

Info

Publication number
FI92455B
FI92455B FI901283A FI901283A FI92455B FI 92455 B FI92455 B FI 92455B FI 901283 A FI901283 A FI 901283A FI 901283 A FI901283 A FI 901283A FI 92455 B FI92455 B FI 92455B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
substrate
fibers
felt
compression
substrate according
Prior art date
Application number
FI901283A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI92455C (fi
FI901283A0 (fi
Inventor
Bernard Kafka
Original Assignee
Saint Gobain Isover
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=9379696&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI92455(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Application filed by Saint Gobain Isover filed Critical Saint Gobain Isover
Publication of FI901283A0 publication Critical patent/FI901283A0/fi
Publication of FI92455B publication Critical patent/FI92455B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI92455C publication Critical patent/FI92455C/fi

Links

Classifications

    • D—TEXTILES; PAPER
    • D04—BRAIDING; LACE-MAKING; KNITTING; TRIMMINGS; NON-WOVEN FABRICS
    • D04H—MAKING TEXTILE FABRICS, e.g. FROM FIBRES OR FILAMENTARY MATERIAL; FABRICS MADE BY SUCH PROCESSES OR APPARATUS, e.g. FELTS, NON-WOVEN FABRICS; COTTON-WOOL; WADDING ; NON-WOVEN FABRICS FROM STAPLE FIBRES, FILAMENTS OR YARNS, BONDED WITH AT LEAST ONE WEB-LIKE MATERIAL DURING THEIR CONSOLIDATION
    • D04H3/00—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of yarns or like filamentary material of substantial length
    • D04H3/08—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of yarns or like filamentary material of substantial length characterised by the method of strengthening or consolidating
    • D04H3/12—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of yarns or like filamentary material of substantial length characterised by the method of strengthening or consolidating with filaments or yarns secured together by chemical or thermo-activatable bonding agents, e.g. adhesives, applied or incorporated in liquid or solid form
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
    • A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
    • A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
    • A01G24/40—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor characterised by their structure
    • A01G24/44—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor characterised by their structure in block, mat or sheet form
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
    • A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
    • A01G24/60—Apparatus for preparing growth substrates or culture media
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
    • A01G31/00—Soilless cultivation, e.g. hydroponics
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D04—BRAIDING; LACE-MAKING; KNITTING; TRIMMINGS; NON-WOVEN FABRICS
    • D04H—MAKING TEXTILE FABRICS, e.g. FROM FIBRES OR FILAMENTARY MATERIAL; FABRICS MADE BY SUCH PROCESSES OR APPARATUS, e.g. FELTS, NON-WOVEN FABRICS; COTTON-WOOL; WADDING ; NON-WOVEN FABRICS FROM STAPLE FIBRES, FILAMENTS OR YARNS, BONDED WITH AT LEAST ONE WEB-LIKE MATERIAL DURING THEIR CONSOLIDATION
    • D04H1/00—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres
    • D04H1/40—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres from fleeces or layers composed of fibres without existing or potential cohesive properties
    • D04H1/42—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres from fleeces or layers composed of fibres without existing or potential cohesive properties characterised by the use of certain kinds of fibres insofar as this use has no preponderant influence on the consolidation of the fleece
    • D04H1/4209—Inorganic fibres
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D04—BRAIDING; LACE-MAKING; KNITTING; TRIMMINGS; NON-WOVEN FABRICS
    • D04H—MAKING TEXTILE FABRICS, e.g. FROM FIBRES OR FILAMENTARY MATERIAL; FABRICS MADE BY SUCH PROCESSES OR APPARATUS, e.g. FELTS, NON-WOVEN FABRICS; COTTON-WOOL; WADDING ; NON-WOVEN FABRICS FROM STAPLE FIBRES, FILAMENTS OR YARNS, BONDED WITH AT LEAST ONE WEB-LIKE MATERIAL DURING THEIR CONSOLIDATION
    • D04H1/00—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres
    • D04H1/40—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres from fleeces or layers composed of fibres without existing or potential cohesive properties
    • D04H1/42—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres from fleeces or layers composed of fibres without existing or potential cohesive properties characterised by the use of certain kinds of fibres insofar as this use has no preponderant influence on the consolidation of the fleece
    • D04H1/4209—Inorganic fibres
    • D04H1/4218—Glass fibres
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D04—BRAIDING; LACE-MAKING; KNITTING; TRIMMINGS; NON-WOVEN FABRICS
    • D04H—MAKING TEXTILE FABRICS, e.g. FROM FIBRES OR FILAMENTARY MATERIAL; FABRICS MADE BY SUCH PROCESSES OR APPARATUS, e.g. FELTS, NON-WOVEN FABRICS; COTTON-WOOL; WADDING ; NON-WOVEN FABRICS FROM STAPLE FIBRES, FILAMENTS OR YARNS, BONDED WITH AT LEAST ONE WEB-LIKE MATERIAL DURING THEIR CONSOLIDATION
    • D04H1/00—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres
    • D04H1/40—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres from fleeces or layers composed of fibres without existing or potential cohesive properties
    • D04H1/58—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres from fleeces or layers composed of fibres without existing or potential cohesive properties by applying, incorporating or activating chemical or thermoplastic bonding agents, e.g. adhesives
    • D04H1/64—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of staple fibres or like relatively short fibres from fleeces or layers composed of fibres without existing or potential cohesive properties by applying, incorporating or activating chemical or thermoplastic bonding agents, e.g. adhesives the bonding agent being applied in wet state, e.g. chemical agents in dispersions or solutions
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D04—BRAIDING; LACE-MAKING; KNITTING; TRIMMINGS; NON-WOVEN FABRICS
    • D04H—MAKING TEXTILE FABRICS, e.g. FROM FIBRES OR FILAMENTARY MATERIAL; FABRICS MADE BY SUCH PROCESSES OR APPARATUS, e.g. FELTS, NON-WOVEN FABRICS; COTTON-WOOL; WADDING ; NON-WOVEN FABRICS FROM STAPLE FIBRES, FILAMENTS OR YARNS, BONDED WITH AT LEAST ONE WEB-LIKE MATERIAL DURING THEIR CONSOLIDATION
    • D04H3/00—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of yarns or like filamentary material of substantial length
    • D04H3/002—Inorganic yarns or filaments
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D04—BRAIDING; LACE-MAKING; KNITTING; TRIMMINGS; NON-WOVEN FABRICS
    • D04H—MAKING TEXTILE FABRICS, e.g. FROM FIBRES OR FILAMENTARY MATERIAL; FABRICS MADE BY SUCH PROCESSES OR APPARATUS, e.g. FELTS, NON-WOVEN FABRICS; COTTON-WOOL; WADDING ; NON-WOVEN FABRICS FROM STAPLE FIBRES, FILAMENTS OR YARNS, BONDED WITH AT LEAST ONE WEB-LIKE MATERIAL DURING THEIR CONSOLIDATION
    • D04H3/00—Non-woven fabrics formed wholly or mainly of yarns or like filamentary material of substantial length
    • D04H3/002—Inorganic yarns or filaments
    • D04H3/004—Glass yarns or filaments
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A01—AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01G—HORTICULTURE; CULTIVATION OF VEGETABLES, FLOWERS, RICE, FRUIT, VINES, HOPS OR SEAWEED; FORESTRY; WATERING
    • A01G24/00—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor
    • A01G24/10—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing inorganic material
    • A01G24/18—Growth substrates; Culture media; Apparatus or methods therefor based on or containing inorganic material containing inorganic fibres, e.g. mineral wool

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Textile Engineering (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Environmental Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Dispersion Chemistry (AREA)
  • Cultivation Of Plants (AREA)
  • Nonwoven Fabrics (AREA)
  • Hydroponics (AREA)
  • Soil Conditioners And Soil-Stabilizing Materials (AREA)
  • Apparatus Associated With Microorganisms And Enzymes (AREA)
  • Road Paving Structures (AREA)
  • Fertilizers (AREA)
  • Mushroom Cultivation (AREA)
  • Chemical Or Physical Treatment Of Fibers (AREA)
  • Cultivation Of Seaweed (AREA)
  • Paper (AREA)

Description

92455
Substraatti maattomaan viljelyyn
Esillä oleva keksintö koskee kasvien viljelyyn sopivilla 5 ominaisuuksilla varustettua substraattia maattomaan viljelyyn.
Kasvien kasvulle on tärkeää, että substraatti sisältää ilmaa ja voi absorboida ja pidättää vettä tai ravitsevia vesili-10 uoksia.
Maattomaan viljelyyn on ehdotettu mineraalikuituhuovasta, kuten lasi- tai vuorivilla, valmistettuja substraatteja, koska nämä substraatit ovat erittäin huokoisia kuitujen vie-15 dessä yleensä enintään 5 % substraattien kokonaistilavuudesta. Ne voivat olla juurien tukena, ilman, veden tai ravinne-liuosten varastona; toisaalta ne ovat kevyitä ja kemiallisesti inerttejä.
20 Tiedetään, että eri substraatit ovat tarpeellisia kasvien viljelylle ja että niiden käyttö riippuu kas/i.en kasvuvaiheesta. Itse asiassa, kasvien kehityksen mukaan, substraateilla on oltava suurempi tilavuus ja rakenne, joka sallii niiden antaa kasveille näiden tarvitsemia aineita (vesi, 25 ilma, ravinneliuokset) ja riittävästi tilaa niiden juurien kehitykselle.
Tällä hetkellä kasvihuoneissa maaton viljely sisältää ainakin kaksi vaihetta. Ensimmäinen on kasvien kasvu, ja juuris-30 ton ollessa kehittymätön se vaatii kuutiomaisen tiheydeltään alhaisen substraatin. Toisen vaiheen aikana tiheydeltään ‘1 alhaiset substraatit korvataan tiheämmillä levymäisillä substraateilla juurien täydellisen kasvun mahdollistamiseksi ja kasvien hyvän kasvun takaamiseksi. Levymäisissä substraa-55 teissä on yleensä useita kuutiomaisia pieniä substraatteja.
Esillä oleva keksintö koskee erityisesti tätä toista subst-raattilajia (levyt), jonka ei ainoastaan tule tarjota riit- 2 92455 tävää tilavuutta juurien kehitykselle, vaan myös tarpeellinen vesi- ja ilmamäärä niiden ja useiden kasvien kasvulle.
Substraatin vedenpidätyskyky tai hydroretentio on tärkeä 5 ominaisuus kasvien viljelyn kannalta. Kosteusolosuhteet voivat vaihdella riippuen eri tekijöistä, kuten viljeltävien kasvien tyyppi, ilmasto, vuodenajat, kasvin kehitysaste.
Mitkä tahansa ovatkin toivotut kosteusolosuhteet tietylle substraattityypille, on välttämätöntä, että substraatti ab-10 sorboi ja pidättää vettä tietyssä määrin: se ei saa vettyä välittömästi, mutta vettä on oltava kasvin käytettävissä.
Itse asiassa kasvi ei voi käyttää hyvissä olosuhteissa liian voimakkaasti substraattiin sitoutunutta tai liian nopeasti pois juoksevaa vettä tai liuosta.
15
Tiedetään, että hydroretentio liittyy substraatin muodostavan huovan kapillaarisuuteen. Kapillaarisuus riippuu kuitujen halkaisijasta, ei niiden hienoudesta, ja näistä kuiduista muodostetun huovan tiheydestä.
20
Samalla tiheydellä huovan hydroretentiivisyys lisääntyy kuitujen hienontuessa. Keskimääräiseltä halkaisijaltaan samoja kuituja sisältävän huovan hydroretentiivisyys kasvaa tiheyden kasvaessa.
25
Viljeltävien kasvien tyypin mukaan voi olla hyödyllistä käyttää rakenteeltaan erilaisia substraatteja, joissa voidaan muunnella erityisesti tiheyttä ja kuitujen halkaisijaa.
30 Esimerkiksi substraatin, jolla on korkea veden pidätyskyky, tulisi sisältää ohuita kuituja ja sillä tulisi olla suuri tiheys.
Veden lisäksi kasvi tarvitsee myös ilmaa kasvaakseen hyvin.
35 Tiheät substraatit, joilla on kasville hyödyllinen hyvä vedenpidätyskyky, saattavat sisältää riittämättömästi ilmaa.
II
92.455 3
Substraatissa olevien juurien ilmastuskapasiteetin lisäämiseksi on mahdollista esimerkiksi tehdä substraattiin ilma-aukkoja käyttäen substraatin paksuisia reikiä. On myös mahdollista alentaa substraatin tiheyttä muistaen kuitenkin, 5 että tiheyden laskeminen alentaa vedenpidätyskykyä.
Lisäksi aukot substraatissa tai alhainen tiheys voivat alentaa substraatin mekaanista kestävyyttä. Erityisesti (ilmava-raston lisäämiseksi) tiheydeltään harvan substraatin sisäl-10 täessä ohuita kuituja, jolloin kapillaarisuus ja sen seurauksena substraatin hydroretentiivisyys paranee, vähenee mekaaninen kestävyys. Kun substraatteihin on imeytetty vettä, ne voivat painua kokoon ja sitä enemmän kun substraatteina käytetään useita kuutioita sisältäviä levyjä. Syntyvät 15 paksuuden vähenemiset aiheuttavat erityisesti ilmareservin pienenemisen ja paksuushäviöt ovat sitä suurempia mitä alhaisempi on substraatin tiheys ja mitä ohuempia ovat kuidut.
On siis pyritty valmistamaan maatonta viljelyä varten subst-20 raatteja, joilla on riittävä mekaaninen kestävyys kestämään pieni kokoonpainuminen vedestä aiheutuvan paineen aikana ja joilla on hyvä vedenpidätyskyky ja riittävät ilmavarastot juurien hyvälle kehittymiselle ja kasvien kasvulle.
25 Keksintö esittää maattomaaan viljelyyn substraattia, jolla : on nämä ominaisuudet.
Tämä keksinnön mukainen, maattomaaan viljelyyn tarkoitettu substraatti on valmistettu mineraalikuiduista, jotka on si-30 dottu toisiinsa termisessä käsittelyssä verkkomaisen rakenteen muodostavalla hartsipitoisella sideaineella, ja on tunnettu siitä, että se muodostuu tarvittaessa kostuttavaa ainetta sisältävästä mineraalikuituhuovasta, joka on saatu ainakin yhdellä jatkuvalla pitkittäispuristuksella suhteella 35 1,5-15 mineraalikuiturainasta, jossa kuiduilla on alunperin taipumus asettua tämän rainan ylä- ja alapinnan suuntaisiin . kerroksiin tai kerrostumiin, puristuksen tapahtuessa ennen * 92455 4 sideaineen verkkoonnuttamiseksi tapahtuvaa rainan termistä käsittelyä.
Termillä "jatkuva pitkittäispuristus" tarkoitetaan sitä, 5 että huovan valmistamiseen tuleva mineraalikuitukerros, ennen sideaineen verkkoonnuttamiseksi tapahtuvaa termistä käsittelyä, puristetaan ainakin kerran, jatkuvasti, ohjaamalla se kahden, sen ylä- ja alapintaa rajoittavan kuljettimen välistä, jokaisen kuljetinparin nopeuden ollessa edellisen 10 kuljetinparin nopeutta alhaisempi.
Termillä "puristussuhde" tarkoitettaan kuitujen massan suhdetta pinta-alayksikköön ennen ja jälkeen puristuksen.
15 Mineraalikuitulevy (raina) muodostetaan, kuten tavallista erityisesti valmistettaessa eristäviä kuitutuotteita, kerrostamalla ilmavirralla kuljetettuja mineraalikuituja kulje-tinmatolle, joka läpäisee ilmaa ja pidättää kuidut. Kuidut asettuvat käytännössä kuljetinmaton tason suuntaisten ker-20 rosten muotoon ja niiden orientaatio on mikä tahansa. Levyn alapinta syntyy maton pinnan kanssa kosketuksessa olevien kuitujen tiivistymisestä, jolloin kuidut asettuvat käytännössä samalla tavoin tämän pinnan kanssa.
25 Puristuskäsittely vastaa mineraalilevyn kreppausta, jossa t on, levyn asettumissuuntaa kuljetinmatolla vastaavan pitkittäisleikkauksen paksuudella, pieniä epätasaisuuksia. Nämä pienet epätasaisuudet voidaan havaita sideaineen läsnäolosta johtuvana kuitujen lievänä värinvaihteluna.
30
Mineraalikuitulevyyn kohdistettu puristussuhde riippuu kui-tujen laadusta, erityisesti niiden halkaisijasta. Keksinnön mukaiselle substraatille tämä suhde on yli 1,5, koska pienemmällä suhteella kreppaus ei riitä aikaansaamaan merkittä-35 viä pieniä epätasaisuuksia, jotka antavat substraatille suuremman mekaanisen kestävyyden ja juurille mahdollisuuden kehittyä paremmin substraatissa. Puristussuhde on suositel- « tavasti alle 7 ja erityisesti noin 4-5.
9 2 4 b 5 5
Pitkittäispuristukseen voidaan liittää paksuuden suuntainen puristus, joka voidaan suorittaa jatkuvana ja mieluiten progressiivisesti.
5 Huovan sisältäessä kostuttavaa ainetta, jolloin sillä ei ole riittävää hydrofiilistä luonnetta, tämä aine voidaan lisätä siihen tunnetulla menetelmällä, esimerkiksi kuten on kuvattu patentissa EP-A 099 801.
10 Keksinnön mukaisella substraatilla on parannettu mekaaninen kestävyys. Se kestää paremmin erityisesti kokoonpainumista, kun siihen on imeytetty liuosta.
Toisaalta, substraattien muodostamiseksi tapahtuvien käsi-15 tellyn levyn leikkausten suuntaisesti ja näiden substraattien mahdollisen 90° rotaation mukaisesti, jolloin substraatin huovan pintojen suunnat muuttuvat vastaavasti, voidaan käyttää hyväksi rakennepiirteitä, esimerkiksi juurien kehityksen kannalta suotuisien suuntien mukaisesti koko subst-20 raatin paksuudelta, jolloin epätasaisuudet haittaavat niiden nopeaa kehittymistä painovoiman suunnassa. Tämä on erityisesti havaittavissa substraateilla, jotka on saatu leikkaamalla pitkittäisesti tai poikittaisesti suhteessa suuntaan, johon levy on asettunut kuljetinmatolle.
25
Maattomaan viljelyyn käytettyjen substraattien mineraalikui-tuhuopien tiheydet ovat suositeltavasta pienempiä kuin 60 kg/m3 ja erityisesti välillä 10-30 kg/m3 ja ne sisältävät kuituja, joiden halkaisija on yleensä välillä 2-12 μπι ja 3 0 suositeltavasti alle 8 μιη kasvien kasvulle riittävän hydro-retentiivisyyden kannalta. Substraatti, jolla on kasvien viljelyyn soveltuva hydroretentiivisyys, sisältää vähintään noin 50 % vettä 10 cm:n vesivalumalle. Jotta saadaan määritetyksi substraatin pidättämä hydroretentiivisyydeksi kut-35 suttu vesimäärä, kohdistetaan siihen veden imeyttämisen jälkeen imuvoimia ja määritetään sen vesipitoisuus voimien funktiona. Täten määritetään vesisenttimetreinä ilmaistuna 6 924 55 annetuna alipaineena substraatin sisältämä vesimäärä, joka esittää substraatin tietyn tilavuusprosentin.
Esimerkkeinä annetuissa piirroksissa: 5 Kuvio 1 esittää perspektiivissä ilman pitkittäispuristusta saadun huovan näytteen leikkausta.
Kuvio 2 esittää perspektiivissä keksinnön mukaisen, maattomaan viljelyyn käytettävän, pitkittäispuristuksella saadun huovan näytteen leikkausta. Leikkaussuunnat, pitkittäinen x 10 ja poikittainen y, on merkitty.
Kuvio 3 esittää suhteellisen deformaation (%) käyrää ilman pitkittäispuristusta saatuun näytteeseen A ja keksinnön mukaiseen, maattomaan viljelyyn käytettävään, pitkittäispuristuksella saatuun näytteeseen B kohdistetun jännityksen 15 (kN/m2) funktiona.
Kuvio 4 on yleisesitys keksinnön mukaisen, maattomaan viljelyyn käytettävän substraatin huovan valmistamiseen soveltuvasta laitteistosta.
20 Kuten kuvio 1 osoittaa, tavallisen, paksuussuunnassa puris-tamattoman huovan kuidut asettuvat suositeltavasti samalla tavoin huovan pintojen kanssa. Kuitujen asettuminen on lähes sama ajateltaessa huopaa nuolella merkityssä pituussuunnassa tai poikittaisessa suunnassa (suhteessa kuljetinmattoon, • 25 jonka päälle huopa muodostuu). Tämän tyyppinen huopa puristuu helposti paksuussuunnassa erityisesti alhaisilla tiheyksillä.
Kuvio 2 esittää huopaa, joka on puristettu pitkittäisesti 30 ennen sideaineen rakenteen verkkoonnuttamiseksi tapahtuvaa termistä käsittelyä. Pitkittäissuunnassa havaitaan pieniä epätasaisuuksia; kuidut ovat asettuneet satunnaisiin suuntiin. Poikittaissuunnassa kuitujen pääasiallinen asento pysyy tyypillisesti samana kuin huovan ylä- ja alapintojen 35 suunnat. Tämä rakenne, kuten edellä on mainittu, mahdollistaa juurien merkittävän kehittymisen koko substraatin paksuudelta ja paremman mekaanisen kestävyyden.
li 7 92*4 H5
Eräs menetelmä keksinnön mukaisen substraatiksi maattomaan viljelyyn soveltuvan mineraalikuituhuovan valmistamiseksi on kuvattu esimerkiksi eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP A 133 083. Mineraalikuitulevy muodostetaan kerrostamalla 5 kuituja kuljetinmatolle, kuten edellä on mainittu.
Sideaine levitetään kuiduille niiden matkalla kohti kulje-tinmattoa. Mahdollisesti paksuussuunnassa puristettu levy puristetaan ainakin kerran jatkuvalla pitkittäispuristuksel-10 la viemällä se kuljetinparien läpi jokaisen kuljetinparin nopeuden vähetessä levyn liikkumissuunnassa. Tämän jälkeen levy käsitellään termisesti sideaineen rakenteen verkkoon-nuttamiseksi ja saadun huovan rakenteen kiinnittämiseksi.
15 Kuvio 4 esittää kaaviota laitteistosta, jota voidaan käyttää valmistettaessa mineraalikuituhuopaa, jota käytetään substraattina maattomassa viljelyssä; substraatti on kuvattu eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP A 133 083.
20 Kaaviossa on kolme erilaista osaa, joissa huopa muodostetaan lähtien liikkeelle kuiduista, huopa puristetaan pitkittäisestä ja huopa käsitellään termisesti sideaineen verkkoon-nuttamiseksi.
25 Kuitujen muodostaminen on esitetty kolmella sentrifugilait-teella 1. Kuitujen muodostuminen ei ole sidoksissa mihinkään erityiseen tapaan. Ainoa tapa, johon on viitattu, on teollisuudessa lasikuitujen muodostamiseksi yleisimmin käytetty, mutta myös muut ovat mahdollisia, erityisesti ne, joita käy-30 tetään valmistettaessa vuorivillaa ja joissa on sentrifu- gisarja päässä, josta materiaali syötetään kiihdytettäväksi ja ruiskutettavaksi kuiduiksi.
Kolme sentrifugilaitetta 1 on asennettu sarjaan. Suurissa 35 laitteistoissa sentrifugien määrä voi olla kymmenen tai sitäkin enemmän.
8 92455
Jokaisen sentrifugin 1 tuottamat kuidut muodostavat alunperin rengasmaisen levyn 2. Ne johdetaan kaasuvirroilla kammion 3 alaosaan, jossa sijaitsee kaasun läpäisevä ja kuidut pidättävä kuljetinmatto 4. Kaasun kierto varmistetaan kulje-5 tinmaton 4 alapuolella ylläpidetyllä imulla, joka syntyy laatikoissa 5 vallitsevan alipaineen ja kammion 3 ilmanpaineen välillä.
Kuidut asettuvat kuljetinmatolle paksuudeksi, joka kasvaa 10 kulkiessaan kammion suuaukolle.
Kammion sisäpuolella laitteet, joita ei ole esitetty, suihkuttavat kuiduille nestemäistä sideaineyhdistettä.
15 Kammiosta 3 lähtevä levy 6 on tavallisesti suhteellisen kevyt. Sen keskitiheys on alhainen tarvittavalle paksuudelle. Lisäksi huovan valmistamismenetelmästä johtuen kuidut ovat asettuneet käytännössä kuljetinmaton pinnan kanssa samanlaisiksi kerroksiksi, joissa niiden orientaatio on mikä tähän-20 sa. Toisiaan seuraavilla muutoksilla tämän levyn tiheys kasvaa hieman ja kuitujen orientaatio muuttuu.
Nämä muutokset voivat sisältää levyn puristuksen paksuus-suunnassa. Tämä puristus voidaan suorittaa esimerkiksi kuten 25 on esitetty kuviossa 4 viemällä levy 6 kahden kuljettimen 7 ja 8 välistä. Kahta kuljetinta erottava väli suositeltavasti vähenee progressiivisesti levyn purkautumissuunnassa kuitujen vahingoittumisen välttämiseksi.
30 Levyn paksuussuuntainen puristus voi lisäksi tapahtua koko levyn pituudelta ennen kuivausuunia; se voi vaihdella progressiivisesti koko levyn pituudelta tai olla vakio osalla pituutta esimerkiksi pitäen vakiona kahden kuljettimen vastakkaisten pintojen välimatkan. Se voi myös vaihdella kulje-35 tinpareittain, esimerkiksi vähetä ja sitten lisääntyä, riippuen toivotusta puristusvaikutuksesta.
li 92455 9 Tämän jälkeen levy kulkee kuljetinparien 9, 10 ja 11, 12 välistä kunkin parin nopeuden ollessa edellisen parin nopeutta alhaisempi, mikä aiheuttaa levyn jatkuvan pitkittäis -puristuksen.
5 Tämän jälkeen levy viedään suoraan kuivausuuniin 13, jossa lämpökäsittely takaa sideaineen verkkoontumisen ja tuotteen stabiloinnin.
10 Kuivausuunin 13 jälkeen saatu huopa leikataan ja valmistellaan oletetun käytön mukaisesti.
Saadun huovan rakenne riippuu erityisesti kuitulevyn tiheydestä ja paksuudesta. Kahden vastakkaisen kuljettimen 15 välimatkaa säätämällä voidaan vaikuttaa tiheyteen ja paksuuteen huomioiden kammiosta 3 tulevan levyn paksuus ja paksuus, joka uunista 13 tulevalla levyllä tulee olla.
Maattomaan viljelyyn tarkoitetuksi substraatiksi soveltuvan 20 huovan valmistusmenetelmän ja laitteiston lisätietojen osalta viitataan edellä mainittuun eurooppalaiseen patenttihakemukseen EP A 133 083.
Pitkittäispuristukseen yhdistetyn levyn paksuussuuntaisen 25 puristuksen avulla on mahdollista muodostaa levy, jossa ylä-ja alapintakerroksen kuidut ovat orientoituneet käytännöllisesti katsoen samalla tavoin kuljetinmaton pinnan kanssa.
Alapintakerros muodostuu kuljetinmaton kanssa kosketuksessa 30 olevien kuitujen painuessa kokoon. Yläpintakerros muodostuu paksuuden suuntaisella puristuksella. Nämä kaksi pintaker-;. rosta edistävät huovan sisäosan kuitujen uudelleen järjestymistä satunnaisissa suunnissa pitkittäispuristuksen aikana.
35 Tällaiset maattomassa viljelyssä substraatteina käytetyt huovat edistävät veden tai ravinneliuoksen pitäytymistä koko substraatin pinnalla näiden pintakerrosten avulla, joissa 10 92455 kuidut ovat orientoituneet käytännöllisesti katsoen samalla tavoin kuljetinmaton pinnan kanssa.
Seuraavat ei-rajoittavat esimerkit kuvaavat keksintöä.
5
Esimerkit koskevat koesubstraattia A, joka on saatu vertai-luhuovasta, jota ei ole pitkittäispuristettu (kuvio 1) ja keksinnön mukaista substraattia B, joka on valmistettu pit-kittäispuristetusta huovasta, kuten kuvio 2 esittää.
10
Substraatit A ja B on valmistettu lasikuiduista, joiden keskimääräinen halkaisija on 6 μτα.
Vertailusubstraatti A muodostuu tavallisella menetelmällä 15 saadusta epäjatkuvia lasikuituja sisältävästä huovasta, eli lasikuitulevy on muodostettu kuljetinmatolla ja sitä on puristettu paksuussuunnassa ja käsitelty termisesti huovan muodostamiseksi. Sen tiheys on 28 kg/m3.
20 Keksinnön mukainen substraatti B on saatu eurooppalaisessa patenttihakemuksessa EP A 133 083 kuvatulla menetelmällä valmistetusta huovasta, ja se on toteutettu kuvion 4 esittämällä laitteistolla.
25 Eri kuljettimien nopeudet on säädetty siten, että lopulliseksi puristussuhteeksi saadaan 4. Syötön ja ensimmäisen kuljetinryhmän 7, 8 nopeus on 30 m/min. Toisen kuljetinryh-män 9, 10 nopeus on 14 m/min ja kolmannen ryhmän 11, 12 nopeus on 6 m/min. Ensimmäisen ryhmän kahden kuljettimen väli 30 on vakio ja on 100 mm, toisen ryhmän kuljettimien 120 mm ja kolmannen ryhmän kuljettimien 80 mm. Kuivausuunin jälkeen : saadaan huopa, jonka tiheys on 22 kg/m3.
Substraattien A ja B paksuus on 75 mm.
Näiden kahden substraatin puristuskestävyyttä arvioidaan tutkimalla niiden suhteellista deformaatiota (%) puristuksen (KN/m2) funktiona. Katso kuvio 3.
35 92455 11 Tämä testi on suoritettu puristamalla 0,16 m2:n näytteitä eri paineilla käyttäen Instron 1195 -dynamometriä.
Kuviosta 3 voidaan arvioida, että samalla puristuksella ai-5 nakin alhaisilla arvoilla vertailusubstraatti A hajoaa keksinnön mukaista substraattia B enemmän vaikka sen tiheys (28 kg/m3) on suurempi.
Keksinnön mukainen substraatti B kestää siis paremmin puris-10 tusta, mikä tekee sen vielä soveltuvammaksi maattomaan viljelyyn. Itse asiassa, kuten on jo mainittu, parempi mekaaninen kestävyys tekee siitä kestävämmän kokoonpainumista vastaan, kun siihen on imeytetty vettä tai liuosta. Täten substraatti säilyttää paremmin alkuperäiset ominaisuutensa ja 15 erityisesti juurien kehittymiselle ja kasvien hyvälle kasvulle tarpeellisen ilma/vesi-suhteen. Lisäksi näitä mekaanisesti kestävämpiä substraatteja voidaan valmistaa huovista, joilla on alhaisempi tiheys (esimerkiksi 22 kg/m3) ja joiden kuitujen halkaisija on melko pieni (6 μιη) . Täten esillä ole-20 va keksintö esittää substraatteja, joita voidaan käyttää erityisesti useita kuutioita sisältävinä levyinä, joilla ei ainoastaan ole suurempi ilmavarasto vaan myös hyvä hydrore-tentiivisyys, jotka piirteet mahdollistavat juurien paremman kehittymisen ja kasvin paremman kasvun.

Claims (10)

  1. 924 55
  2. 1. Maattomaan viljelyyn tarkoitettu substraatti, joka on valmistettu mineraalikuiduista, jotka on sidottu toisiinsa termisessä käsittelyssä verkkomaisen rakenteen muodostavalla 5 hartsipitoisella sideaineella, tunnettu siitä, että se muodostuu tarvittaessa kostuttavaa ainetta sisältävästä mineraalikuituhuovasta, joka on saatu ainakin yhdellä jatkuvalla pitkittäispuristuksella kertoimella 1,5-15 mineraali-kuiturainasta, jossa kuiduilla on alunperin taipumus asettua 10 tämän rainan ylä- ja alapinnan suuntaisiin kerroksiin tai kerrostumiin, puristuksen tapahtuessa ennen sideaineen verk-koonnuttamiseksi tapahtuvaa rainan termistä käsittelyä.
  3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen substraatti, t u n - 15. e t t u siitä, että kuitujen keskimääräinen halkaisija on välillä 2-12 μιη.
  4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen substraatti, tunnettu siitä, että huovan tiheys on alle 60 kg/m3. 20
  5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen substraatti, tunnettu siitä, että huovan tiheys on välillä 15-30 kg/m3.
  6. 5. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen subst-25 raatti, tunnettu siitä, että se muodostuu huovasta, *' joka on saatu jatkuvalla pitkittäispuristuksella suhteella, joka on alle 7 ja erityisesti noin 4-5.
  7. 6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-5 mukainen sub- 30 straatti, tunnettu siitä, että se muodostuu huovasta, joka on saatu jatkuvalla pitkittäispuristuksella ja paksuuden suuntaisella puristuksella.
  8. 7. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-6 mukainen sub-35 straatti, tunnettu siitä, että se on valmistettu lasikuidusta. : 8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-7 mukainen sub- II 92455 straatti, tunnettu siitä, että se muodostuu mineraali, ikuituhuovas ta, joka on leikattu poikittaisesti suhteessa mineraalikuiturainan kulkusuuntaan kuljetinmatolla, jolla huopa muodostuu. 5
  9. 9. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-7 mukainen substraatti, tunnettu siitä, että se muodostuu mineraa-likuituhuovasta, joka on leikattu pitkittäisesti suhteessa mineraalikuiturainan kulkusuuntaan kuljetinmatolla, jolla 10 huopa muodostuu.
  10. 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen substraatti, tunnettu siitä, että se muodostuu pitkittäisesti tai poikittaisesti leikatusta huovasta, jota on käännetty 90°. 15
FI901283A 1989-03-15 1990-03-14 Substraatti maattomaan viljelyyn FI92455C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FR8903372A FR2644321B1 (fr) 1989-03-15 1989-03-15 Substrat pour culture hors-sol a structure macroscopiquement isotrope
FR8903372 1989-03-15

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI901283A0 FI901283A0 (fi) 1990-03-14
FI92455B true FI92455B (fi) 1994-08-15
FI92455C FI92455C (fi) 1994-11-25

Family

ID=9379696

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI901283A FI92455C (fi) 1989-03-15 1990-03-14 Substraatti maattomaan viljelyyn

Country Status (19)

Country Link
US (1) US5086585A (fi)
EP (1) EP0388287B1 (fi)
JP (1) JPH02276513A (fi)
KR (1) KR900013836A (fi)
AT (1) ATE93120T1 (fi)
AU (1) AU644066B2 (fi)
BR (1) BR9001219A (fi)
CA (1) CA2012273A1 (fi)
DD (1) DD292829A5 (fi)
DE (1) DE69002784T2 (fi)
ES (1) ES2045834T3 (fi)
FI (1) FI92455C (fi)
FR (1) FR2644321B1 (fi)
HU (1) HU207402B (fi)
IL (1) IL93638A0 (fi)
MA (1) MA21769A1 (fi)
NO (1) NO174651C (fi)
PT (1) PT93432A (fi)
ZA (1) ZA901908B (fi)

Families Citing this family (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPH0661191B2 (ja) * 1989-05-17 1994-08-17 ニチアス株式会社 水稲育苗用マットの製造法
JPH0634659B2 (ja) * 1990-04-18 1994-05-11 新日鐵化学株式会社 植物栽培用成型培地及びその製造法
JPH0694201B2 (ja) * 1990-06-28 1994-11-24 新日鐵化学株式会社 軽量板材及びその製造方法
DE4035249A1 (de) * 1990-11-06 1992-05-07 Gruenzweig & Hartmann Formteil aus gebundener mineralwolle zur kultivierunng von pflanzen
FR2709919A1 (fr) * 1993-08-10 1995-03-24 Saint Gobain Isover Substrat de culture hors-sol.
ES2139808T3 (es) * 1994-10-13 2000-02-16 Wolfgang Behrens Estera de lana mineral higroscopica.
ES2154833T3 (es) * 1995-08-30 2001-04-16 Rockwool Int Sustrato hidrofilo para el crecimiento de plantas, que comprende una resina de furano.
DE19728184C2 (de) * 1997-07-02 2002-08-14 Fraunhofer Ges Forschung Multifunktionale Mineralfaserplatte, Verfahren zu deren Herstellung und deren Verwendung
DE60039084D1 (de) 1999-03-19 2008-07-17 Saint Gobain Cultilene B V Substrat für erdlose Kultur
FR2813750B1 (fr) 2000-09-08 2003-06-06 Tech Etancheite Ct Coussins et cellules de retention d'eau, leurs procedes de fabrication et leurs applications
KR100502624B1 (ko) * 2002-12-13 2005-07-22 경상남도 섬유부산물 보온덮개를 이용한 과채류의 양액재배용 배지
JP4528565B2 (ja) * 2004-07-01 2010-08-18 日本板硝子株式会社 緑化用保水マット
KR100790347B1 (ko) * 2006-10-27 2008-01-02 주식회사 대목환경건설 수생식물용 식생블록
EP1961291A1 (en) * 2007-07-23 2008-08-27 Rockwool International A/S Mineral wool growth substrate and its use
EP2714977B1 (en) 2011-05-31 2017-11-29 Knauf Insulation Mineral wool product
CN104705179A (zh) * 2013-12-11 2015-06-17 旅顺鸡冠山农场 一种无土栽培装置
JP2023528750A (ja) * 2020-05-07 2023-07-06 プロファイル プロダクツ エルエルシー コンテナ基材の圧縮工程及び製品

Family Cites Families (9)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DK235775A (da) * 1975-05-28 1976-11-29 Kosan As Dyrkningsklods og fremgangsmade til fremstilling af denne
US4826722A (en) * 1983-07-07 1989-05-02 Saint-Gobain Recherche Forming of felts which have an isotropic structure
FR2548695B1 (fr) * 1983-07-07 1986-06-20 Saint Gobain Isover Formation de feutres a structure isotrope
FR2581503B1 (fr) * 1985-05-07 1988-09-16 Saint Gobain Isover Substrat pour culture hors-sol
CA1276077C (en) * 1985-07-19 1990-11-13 Nippon Steel Chemical Co., Ltd. Culture medium supports for plant tissue culture
JPH0626499B2 (ja) * 1986-03-24 1994-04-13 東京戸張株式会社 植物のロツクウ−ル栽培法
US4777763A (en) * 1986-06-17 1988-10-18 Owens-Corning Fiberglas Corporation Plant growing medium
WO1989001736A1 (fr) * 1987-08-28 1989-03-09 Isover Saint Gobain Substrats de culture a base de laine minerale
FR2621218B1 (fr) * 1987-10-02 1989-12-08 Saint Gobain Isover Substrat pour culture hors sol a teneur en eau controlee dans son epaisseur

Also Published As

Publication number Publication date
BR9001219A (pt) 1991-03-19
HU207402B (en) 1993-04-28
FI92455C (fi) 1994-11-25
US5086585A (en) 1992-02-11
FR2644321A1 (fr) 1990-09-21
MA21769A1 (fr) 1990-10-01
HUT57514A (en) 1991-12-30
EP0388287B1 (fr) 1993-08-18
ATE93120T1 (de) 1993-09-15
PT93432A (pt) 1990-11-07
NO174651B (no) 1994-03-07
AU5111090A (en) 1990-09-20
EP0388287A1 (fr) 1990-09-19
HU901390D0 (en) 1990-05-28
NO174651C (no) 1994-06-15
ES2045834T3 (es) 1994-01-16
NO901164L (no) 1990-09-17
AU644066B2 (en) 1993-12-02
IL93638A0 (en) 1990-12-23
FI901283A0 (fi) 1990-03-14
DE69002784D1 (de) 1993-09-23
FR2644321B1 (fr) 1992-04-24
ZA901908B (en) 1991-12-24
DE69002784T2 (de) 1994-03-31
CA2012273A1 (fr) 1990-09-15
KR900013836A (ko) 1990-10-22
JPH02276513A (ja) 1990-11-13
NO901164D0 (no) 1990-03-13
DD292829A5 (de) 1991-08-14

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI92455B (fi) Substraatti maattomaan viljelyyn
KR930010536B1 (ko) 무토양 재배용 기질
FI87877C (fi) Underlag foer jordfri odling med kontrollerad vattenhalt i tjockleksriktningen
CA1161738A (en) High density interface gypsum board
US4777763A (en) Plant growing medium
KR100768827B1 (ko) 촙드 스트랜드 부직 매트 및 그것의 제조 방법
FI96474C (fi) Mullattomaan viljelyyn tarkoitettu kasvatuskuutio
FI87509C (fi) Foerfarande foer tillverkning av en produkt foer odling av vaexter samt en foer odling av vaexter avsedd produkt
SE8500208L (sv) Fluidumpermeabel fibermatris och sett att framstella densamma
US5006399A (en) Planar textile structure
US6389748B1 (en) Plant cubes
CN113293649B (zh) 一种慢速定性滤纸及其制备方法
JPH08501944A (ja) 土壌を用いない栽培基質
EP3876700B1 (en) Moss growth substrate
EP2624681B1 (en) A cultivation substrate and arrangements comprising said cultivation substrate
EP4316648A1 (en) Adsorption sheet and production method therefor
FI70151B (fi) Filtermaterial baserat pao ett cellulosahaltigt raomaterial oc foerfarande foer dess framstaellning
FI97100C (fi) Menetelmä kasvien viljelemistä varten tarkoitetun kasvualustan valmistamiseksi ja menetelmällä valmistettu kasvualusta
EP0520892A1 (fr) Voile en fibres hydrophiles et utilisation du voile dans un substrat de culture hors-sol
FI97743C (fi) Eriste ja sen valmistusmenetelmä

Legal Events

Date Code Title Description
BB Publication of examined application
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: ISOVER SAINT-GOBAIN