FI87877C - Underlag foer jordfri odling med kontrollerad vattenhalt i tjockleksriktningen - Google Patents

Description

1 87877

Paksuussuuntaiselta vesipitoisuudeltaan säädetty mullaton viljelyalusta

Esillä oleva keksintö koskee mullattomia viljelyalustoja, erityisesti sellaisia alustoja, joissa on säädetty vesipitoisuus paksuussuunnassa.

Kasvien kasvua varten on tärkeää, että alusta sisältää ilmaa ja pystyy absorboimaan ja pidättämään vettä tai ravinne-vesiliuoksia.

Mullatonta viljelyä varten on ehdotettu mineraalikuituihin perustuvia alustoja, kuten vuori- tai lasivillaan perustuvia alustoja, koska näiden alustojen etuna on suuri huokoisuus, kuitujen kattaessa yleensä enintään 5 % alustojen kokonaistilavuudesta. Ne voivat toimia juurien, ilma- ja vesivaraston tai ravinneliuosten alustana. Lisäksi ne ovat kevyitä ja kemiallisesti inerttejä.

Esillä olevassa selityksessä viitataan yksinkertaisuuden vuoksi alustojen syöttämiseen vedellä. Kuitenkin on selvää, että kaikki kasville sopivat ravinnevesiliuokset ovat käyttökelpoisia.

Alustan vedenpitokyky on tärkeä tunnusmerkki kasvienviljelyä hoidettaessa. Kosteusolosuhteet voivat vaihdella eri tekijöistä riippuen, kuten viljeltävien kasvien laadusta, ilmastosta, vuodenajoista, kasvin kehitysvaiheesta. Riippumatta erityiselle alustatyypille toivotuista kosteusolosuhteista on välttämätöntä, että alusta absorboi ja pidättää jossain määrin vettä. Veden ei tule valua pois välittömästi mutta tulee kuitenkin olla kasvin saatavilla. Liian voimakkaasti . alustaan sitoutunut tai liian nopeasti poisvaluva vesi tai liuos ei ole kasvin käytettävissä hyvissä olosuhteissa.

Ominaisuuksiensa ansiosta mineraalikuitupohjaiset alustat antavat tyydyttäviä tuloksia käytettäessä niitä mullatonta 2 87877 viljelyä varten. Niillä on kuitenkin eräs haittapuoli; käytettäessä alustoja ne asetetaan vettä läpäisemättömille alustoille ja syötetään yleensä vedellä suodattamalla. Vesi valuu painovoiman vaikutuksesta pois alustan läpi. Alustan alaosa jää kosketukseen veden kanssa hiushuokoisuutensa vuoksi. Siten alustan alaosa sisältää enemmän vettä kuin yläosa ja vähemmän ilmaa kuin se. Veden/ilman jakautumistun-nusmerkit eivät siis ole samanlaisia alustan koko paksuudelta. Juuret kehittyvät epätasaisesti alustassa kokonaisuudessaan, mikä on haitallista kasville ja vähentää alustan tehokkuutta.

Keksinnön mukaan on siis esitetty uutta alustaa mullatonta viljelyä varten, jolla ei olisi yllämainittua haittaa ja jolla erityisesti on säädetty vesipitoisuus alustan paksuus-suunnassa.

Keksinnön mukainen alusta mullatonta viljelyä varten, jota alustaa käytetään kasvien syöttämiseksi vedellä tai ravinne-liuoksilla, muodostuu mineraalikuituhuovasta, jolle on tunnusomaista heterogeeninen rakenne, jolla on sellainen veden-pidätysgradientti, että tämä vähenee painovoiman suunnan mukaan. Vedenpidätysgradientti korvaa painovoiman vaikutuksen ja mahdollistaa toivotun vesipitoisuuden saavuttamisen alustan paksuussuunnassa sen käytön aikana.

Alustan vedenpidätys vastaa sen veden absorbointi- ja pidä-: tyskykyä.

Alustan pidättämän vesimäärän määrittämiseksi, jota sanotaan vedenpidätykseksi, siihen kohdistetaan sen jälkeen kun se on kyllästetty vedellä imuvoimia ja sen vesipitoisuus määritetään näiden voimien funktiona. Alustaan sisältyvä vesitila-vuus, joka edustaa tiettyä prosenttimäärää alustan tilavuudesta määritetään siten vesisenttimetreinä ilmaistun imuvoi-man vallitessa.

3 87877

Perinteisesti käytetään kahta viitearvoa alustan vedenpidä-tyksen määrittämiseksi: alustan pidättämän veden tilavuuden prosenttimäärä 10 cm:n veden imuvoimalla ja alustan pidättämän veden tilavuuden prosenttimäärä 20 cm:n veden imuvoimalla. Alustassa on tyydyttävä vedenpidätys kun näiden arvojen välillä uutettu vesivolyymi, joka vastaa käytettävissä olevaa vettä, on suuri.

Todetaan, että alustojen pidättämä veden tilavuuden prosenttimäärä 10 cm:n veden imuvoimalla on korkea ja se on yleensä pieni 20 cm:n veden imuvoimalla. Eri alustojen erottamiseksi vedenpidätyksen suhteen viitataan siten 10 cm:n veden imu-voimalla saavutettuihin tilavuuden prosenttimääriin.

On olemassa eri menetelmiä alustan vedenpidätyksen määrittämiseksi. Esillä olevaa keksintöä varten käytettyä menetelmää kuvataan seuraavassa.

Kuten on yllä mainittu, mineraalikuidusta muodostuvassa alustassa alle 5 % sen tilavuudesta muodostuu kuiduista.

95 % alustan tilavuudesta voi siis olla veden ja ilman täyt-tämä. Yleensä tyydyttävän vedenpidätyksen omaava alusta sisältää vähintään noin 50 % vettä, 10 cm:n veden imuvoiman osalta, ja tämä arvo voi olla erilainen erityisen viljely-- tyypin tapauksessa.

Tavanomaisissa alustoissa vedenjakautuma ei ole pysyvä koko paksuudelta painovoimasta johtuen, mikä on haitallista kasvien hyvälle kasvulle. Kontrolloimalla vedenpidätystä alustan koko paksuudelta keksinnön mukaisesti poistetaan tämä haitta.

Oheisessa piirroksessa, joka esitetään esimerkkinä, kuvio 1 esittää tavanomaisten alustojen vedenpidätyskäyriä, joiden keskitiheys on sama mutta jotka sisältävät keskimääräiseltä halkaisijaltaan erilaisia kuituja.

4 87877

Kuviossa 2 on tavanomaisten alustojen vedenpidätyskäyrät, jotka sisältävät saman keskihalkaisijan mutta eri keskitiheyden omaavia kuituja.

Kuviot 3, 4 ja 5 esittävät keksinnön mukaisten alustojen I, III ja V vedenpidätyskäyriä ja alustojen II, IV ja VI veden-pidätyskäyriä, joiden rakenne on sauna mutta joita käytetään olosuhteissa, jotka eivät vastaa keksintöä.

Kuviossa 6 esitetään laitetta, jolla voidaan määrittää ve-denpidätys.

Vedenpidätys liittyy alustan muodostavan huovan hiushuokoi-suuteen. Hiushuokoisuus riippuu kuitujen halkaisijasta, t.s. niiden paksuudesta, ja näistä kuiduista saadun huovan tiheydestä .

On huomattu, että saman tiheyden osalta huovan vedenpidätys kasvaa kuitujen paksuuden myötä.

Kuviossa 1 esitetään kolmen tavanomaisen alustan A, B ja C vedenpidätyskäyrät (veden tilavuuden prosenttimäärä veden senttimetri-imuvoiman funktiona), jotka eivät vastaa keksintöä, muodostuen 3 paksuudeltaan 75 mm:n ja keskimääräiseltä tiheydeltään 35 kg/m3 huovasta. Nämä alustat sisältävät la-. . sikuituja, joiden keskihalkaisija on erilainen: Alustassa A

kuitujen keskihalkaisija on 4 /im, alustassa B 5,6 /im ja alustassa C 8 μια. Voidaan todeta, että parhaimman vedenpidä-tyksen omaava alusta on se, joka koostuu ohuimmista kuiduista, eli alusta A.

Huovissa, jotka sisältävät saman keskihalkaisijan omaavia kuituja, vedenpidätys vähenee keskimääräisen tiheyden vähetessä.

Kuviossa 2 esitetään alustojen vedenpidätyskäyriä, jotka sisältävät saman keskihalkaisijan 4 μιη mutta eri keskitihey- 5 87877 den omaavia kuituja. Todetaan, että paras vedenpidätys saavutetaan alustalla, jonka keskitiheys on suurin.

Koko paksuudeltaan määrätyn vedenpitoisuuden omaavien alustojen saamiseksi, joissa on mahdollisimman vähän vedenkeräy-tymistä alaosaan painovoiman vaikutuksesta, keksinnön mukaan muodostetaan alusta, jolla on homogeeninen kuiturakenne ja jonka vedenpidätys pienenee painovoiman suunnan mukaan johtuen alustan paksuuden mukaisesta tiheysgradientista.

Toinen keksinnön mukainen alusta käsittää heterogeenisen kuiturakenteen, jonka vedenpidätysgradientti saadaan kuitujen alustan paksuuden mukaisella kuitujen paksuusgradientil-la.

Tällainen keksinnön mukainen alusta koostuu esimerkiksi mineraalikuitujen huovasta, joiden keskitiheys on määrätty ja keskihalkaisija kasvaa painovoiman suuntaan.

Keksinnön mukaisissa alustoissa käytettyjen huopien tiheys voi vaihdella suuresti. Se on yleensä välillä 15-60 kg/m3 ja edullisesti välillä 20-30 kg/m3.

Kuitujen keskihalkaisija voi olla mikä tahansa sopiva. Se on yleensä välillä 2-12 μπι ja edullisesti välillä 4-8 μιη. Halkaisijaltaan alle 2 μπι olevat kuidut eivät ole toivottavia, koska saataisiin huopia, joilla on suuri vedenpidätys: ilma-pitoisuus olisi pieni ja aiheuttaisi juurien tukehtumista. Lisäksi näin ohuista kuiduista valmistetuilla huovilla olisi huono mekaanisten rasitusten kestävyys. Halkaisijaltaan yli 12 μπι:η kuidut muodostaisivat huopia, joilla on huono vedenpidätys .

Yllä määritelty vedenpidätysgradientti voidaan myös saada alustan paksuuden mukaisilla tiheys- ja paksuusgradienteil-la.

, 87877

Riippumatta tiheyden ja/tai paksuuden vaihtelusuunnasta keksinnön mukaiset alustat muodostavilla huovilla on oltava vedenpidätys, joka vähenee painovoiman suuntaan. Siten yläpinnan lähellä olevilla kuiduilla on tunnusmerkit, jotka mahdollistavat suuremman vesimäärän pidättämisen kuin alustan pohjassa sijaitsevilla kuiduilla.

Painovoimasta johtuvaa vedenkerääntymistä alustan alaosaan vähennetään siten.

Viljely voi vaatia erikoisalustan käyttöä, jolla on erityinen vedenpidätys, joka johtuu nimenomaan itse kasvista, ilmastosta ja vuodenajoista, kuten yllä mainitaan. Keksinnöllä voidaan saavuttaa alusta, joka sopii jokaiseen viljelyyn vaihtelemalla sopivasti alustan valmistukseen käytetyn huovan kuitujen tiheys- ja halkaisijatunnusmerkkejä.

Keksinnön avulla siis voidaan muodostamalla vedenpidätysgra-dientti alustan muodostavaan huopaan tarkistaa alustan vesi-pitoisuutta, joka pitoisuus voi olla pysyvä tai vaihdella alustan koko paksuudelta käyttötarkoituksen mukaan. Erityisesti saadaan hyviä tuloksia kun vedenpidätys on hyvin suuri alustan yläosassa. Tämä koskee nimenomaan tapausta, jolloin alustan yläosa sisältää keskihalkaisijaltaan hyvin pieniä kuituja, esimerkiksi välillä 2-5 μια, tai niillä on suuri tiheys, esimerkiksi välillä 30-60 kg/m3.

Keksinnön mukaisilla alustoilla voi olla tiheys- ja/tai pak-suusgradientteja vaihtelemalla progressiivisesti kuitujen tiheyttä ja/tai halkaisijaa alustan koko paksuudelta. Alustat voivat myös muodostua useammasta erillisestä kerroksesta, joista kullakin on sopivat kuitujen tiheys- ja paksuus-tunnusmerkit toivotun tuloksen saavuttamiseksi, s.o. vedenpidätys, joka vähenee painovoiman suuntaan.

Alustan muodostavien kuitukerrosten määrittämiseksi viitataan niiden pintapainoon (g/m2) , joka liittyy tiheyteen ja paksuuteen. Kerroksissa voi kussakin olla eri tai sama pin- 7 87877 tapaino, esimerkiksi 300-2500 g/m2. Alustan muodostavien kerrosten määrä voi vaihdella toivotun alustan mukaan. Voidaan käyttää alustoja, joissa on 2-8 kuitukerrosta ja edullisesti vähintään 3 kerrosta. Suurella kerrosmäärällä voidaan hienontaa vedenpidätysgradienttia alustan koko paksuudelle.

Alustan kokonaispaksuus voi vaihdella riippuen käyttötarkoituksesta. Se on useimmiten 70-75 mm:n luokkaa. Alustoilla voi olla pienempi tai suurempi paksuus; kuitenkin paksuuksien on oltava riittävät riittävän juurikehityksen ja kasvien vedellä tai ravinneliuoksilla syöttämisen mahdollistamiseksi .

Keksinnön mukaiset alustat muodostuvat mineraalikuituhuovas-ta. Voidaan käyttää vuorivillaa, joka valmistetaan sellaisista aineista kuin basalttikivi, masuunikuona, jne. Huokoisuutensa ansiosta tätä vuorivillaa voidaan käyttää keksinnön mukaisten alustojen muodostamiseksi. Kuitenkin valmistusmenetelmästä johtuen saadussa huovassa on melko suuri prosenttimäärä kuidutonta ainesta. Nämä ovat hiukkasia, joiden halkaisija on suurempi kuin varsinaisten kuitujen ja jotka hyvin rajoitetusti vaikuttavat kapillaarisen verkoston muodostumiseen ja siten vedenpidätysominaisuuksiin.

Keksinnön mukaisia alustoja varten voidaan myös käyttää lasivillaa. Ominaisuuksiensa ansiosta tämä villa on erityisen sopiva mullattomille viljelyalustoille. Lasikuitujen nykyisten valmistusmenetelmien, esimerkiksi sellaisen, jossa kuidut valmistetaan kuljettamalla sula aine keskipakosuulakkeen läpi, etuna on homogeenisen rakenteen omaavien huopien saaminen. Näistä kuiduista saadut huovat eivät sisällä kuidutonta ainesta, ja ovat siis kevyempiä kuin vuorivillahuovat, ja niillä on parempi vedenpidätyskyky. Lisäksi lasikuitu-huovilla on huomattavia etuja sikäli, että ne ovat hyvin ·-- kokoonpuristuvia ja niiden paksuus palautuu puristuksen lo puttua, jotka tunnusmerkit mahdollistavat paremman pakkauksen ja varastoinnin.

8 87877

Alustan vedenvastaanottokyvyn parantamiseksi voidaan lisätä kostutusainetta alustan muodostavaan mineraalikuituhuopaan. Kostutusainetta voidaan lisätä huovan valmistuksen aikana tai milloin tahansa myöhempänä ajankohtana. Lisäys voidaan suorittaa millä tahansa sopivalla menetelmällä kuten ruiskutuksella tai upottamisella.

Seuraavat esimerkit esitetään viitteellisesti keksinnön havainnollistamiseksi.

Ilman erityistä mainintaa esimerkkien alustat muodostuvat lasikuituhuovista, jotka on valmistettu tunnetulla keskipa-kosuulaketta käyttävällä menetelmällä. Tämän menetelmän mukaan kuidut muodostetaan kuljettamalla sulaa ainetta keski-pakosuulakkeen reikien läpi. Sen jälkeen niitä venyttää voimakas kaasuvirtaus, joka vie ne liikkuvalle ja kaasuvirtauk-sen läpäisevälle vastaanottomatolle. Alustan käsittäessä useampia kerroksia nämä saadaan asettamalla liikkuvalle vastaanottomatolle peräkkäisistä keskipakosuulakkeista tulevia kuituja.

Alustojen vedenpidätys määritellään seuraavalla menetelmällä (vrt. kuvio 6): käytetään säiliötä 1, joka sisältää huokoista ainetta 2 kuten vedellä kyllästettyä hiekkaa. Säiliön . . pohja on yhteydessä joustavan putken 3 kautta vettä sisältä vään astiaan 4. Veden korkeus pysyy samana ylijuoksujärjestelmällä 5. Astian 4 asentoa voidaan säätää toivon mukaan pystysuoralla alustalla. "Pysyvää tasoa" säädetään, jotta vedenkorkeus hiekkasäiliössä sijaitsee 37,5 mm hiekan ylätason yläpuolella (eli puolet näytteiden korkeudesta, joka on yhtä kuin 75 mm).

Mineraalikuituhuovasta leikataan 10 cm x 10 cm x 7,5 cm:n kokoisia näytteitä. Näytteet punnitaan ja upotetaan vedellä täytettyyn säiliöön 24 tunnin ajaksi.

Sen jälkeen sijoitetaan näytteet 6 hiekalle 2. Sitten laske taan pysyvää pintaa tietty määrä imuvoiman kohdistamiseksi 9 87877 alustaan. Tason lasku tai imuvoima d mitataan käyttämällä näytteen puolikorkeutta vertailuna. Kunkin imuvoimavaikutuk-sen jälkeen punnitaan näyte 24 tunnin jälkeen vesitasapainon saavuttamiseksi, sitten ne sijoitetaan takaisin hiekalle ja pysyvä taso lasketaan uudelleen veden imuvoiman lisäämiseksi .

Siten saadaan alustan pidättämä vesipaino ja siten veden tilavuuden prosenttimäärä suhteessa alustan kokonaistilavuuteen käytettyjen imuvoimien funktiona.

Esimerkki 1

Valmistetaan keksinnön mukainen alusta I, jonka tiheys on 25 kg/m3 sisältäen lasikuituja, joiden kuituhalkaisijan mukaan määritelty paksuus kasvaa painovoiman suuntaan.

Alustan kokonaispaksuus on 75 mm ja se muodostuu kolmesta kerroksesta, joista kunkin pintapaino on 600 g/m2. Nämä kerrokset jakautuvat seuraavassa järjestyksessä ylhäältä alas, s.o. painovoiman suuntaan: ensimmäinen kerros käsittää kes-kihalkaisijaltaan 4 μιη:η lasikuituja, toinen kerros keski-halkaisijaltaan 5,6 /xm-.n kuituja ja viimeinen kerros keski -halkaisijaltaan 8 /im:n kuituja.

. . Määritetään alustan I vedenpidätys imuvoimien mukaan yllä- ; esitetyllä menetelmällä. Se esitetään käyrällä I kuvassa 3.

Todetaan, että 10 cm:n veden imuvoiman osalta alustan pidät tämä vesimäärä edustaa hieman yli 50 % alustan kokonaistilavuudesta .

Saimaa näytettä käytetään vastakkaiseen suuntaan, s.o. alustan I ylin kerros, joka sisältää ohuempia kuituja, muodostaa alustan alakerroksen (alustan II).

Siten saadaan alusta II, jossa kuitujen paksuus vähenee painovoiman suuntaan.

10 87 877

Kuvion 3 käyrä II esittää alustan II vedenpidätyksen. Todetaan, että 10 cm:n veden imuvoiman osalta alustan pidättämä vesitilavuus on alle 40 %. Siten alusta II, jossa ohuemmat kuidut sijaitsevat alaosassa ja paksummat kuidut pinnalla, pidättää vähemmän vettä kuin alusta I, jonka rakenne on sama mutta päinvastainen.

Esimerkki 2

Alusta III, jonka tiheys on 25 kg/m3, kokonaispaksuus 75 mm, käsittää 3 lasikuitukerrosta, jotka jakautuvat seuraavassa järjestyksessä ylhäältä alaspäin: ensimmäinen kerros, jolla on pintapaino 300 g/m2 ja sisältää keskihalkaisijaltaan 4 μιη:η kuituja; toinen kerros, jonka pintapaino on 900 g/m2 sisältäen keskihalkaisij altaan 5,6 μιη:η kuituja, ja kerros, jonka pintapaino on 600 g/m2 sisältäen keskihalkaisijaltaan 8 μπΐ:η kuituja. Alustan III vedenpidätyskäyrä esitetään kuviossa 4 (käyrä III). Todetaan, että 10 cm:n veden imuvoiman osalta alustan pidättämä vesitilavuus edustaa n. 45 % alustan tilavuudesta.

Saman alustan III näytteessä, jota käytetään vastakkaiseen suuntaan, ensimmäisessä ohuiden keskihalkaisij altaan 4 μπ\:η kuitujen kerroksessa alustan alaosassa (alusta IV) on veden-pidätys (n. 35 % vettä 10 cm:n veden imuvoiman osalta), joka on pienempi kuin alustan II vedenpidätys, jonka rakenne on samanlainen mutta päinvastainen.

Esimerkki 3

Valmistetaan kuten edellisissä esimerkeissä alusta I, joka muodostuu tiheydeltään 25 kg/m3 lasikuiduista. Alustan kokonaispaksuus on 75 mm. Se käsittää 2 seuraavasti jakautunutta kerrosta ylhäältä alaspäin: kerros, jonka pintapaino on 600 g/m2 sisältäen keskihalkaisij altaan 4 μπΐ:η lasikuituja, ja kerros, jonka pintapaino on 1200 g/m2 sisältäen keskihal-kaisijaltaan 5,6 μπ\:η lasikuituja.

Rakenteeltaan samanlaisten mutta päinvastaisten alustan V ja alustan VI vedenpidätyskäyrät esitetään kuviossa 5. Tode- 11 87877 taan, että 10 cm:n veden imuvoiman osalta alustan V pidättäviä vesi edustaa yli 60 % alustan tilavuudesta ja alustan VI pidättämä vesi edustaa yli 45 %.

Huomataan, että ohuimpien kerrosten sijaitessa huovan yläosassa alustan vedenpidätys on suurempi.

Yllämainittujen käyrien tutkimisen jälkeen voidaan todeta, että suuremman vedenpidätyksen saavuttamiseksi on edullista, että kuitujen keskihalkaisija kasvaa painovoiman suuntaan (käyrät I, II ja V).

Edellisissä esimerkeissä ilmoitettiin koko alustaan pidätetyn veden tilavuusprosenttimäärä.

Seuraavassa esimerkissä määritetään kunkin alustan muodostavan kuitukerroksen pidättämän veden tilavuusprosenttimäärä, jotta voidaan osoittaa, että keksinnön mukaan säädetään alustan vesipitoisuus ja saadaan pysyvä vedenpidätys sen koko paksuudelta muodostamalla sen paksuuteen vedenpidätys-gradientti.

Esimerkki 4 Alusta A : näyte

Valmistetaan kokonaispaksuudeltaan 100 mm:n alusta A asettamalla päällekkäin neljä lasikuitukerrosta, joiden paksuus on 25 mm ja tiheys läheinen. Neljä kerrosta sisältää keskihal-kaisijaltaan samoja, 8 μπι:η kuituja.

Siten saadaan alusta, jonka rakenne vastaa tavanomaisia alustoja, s. o. joilla ei ole tiheysgradienttia eikä kuitu-j en paksuusgradient t ia.

Upotetaan alusta A veteen ja annetaan veden valua pois luonnollisesti 10 min ajan.

Kuhunkin kerrokseen sisältyvän veden tilavuusprosenttimäärät esitetään seuraavassa taulukossa.

12 87877

Alusta Kerroksia Kuitujen halkaisija Vedenpidätys (%) AI 8 μπι 36,6 2 8 μπι 77,8 3 S μία 96,8 4 8 μπι 98,2

Huomataan, että kuitujen keskihalkaisijan ollessa sama koko alustassa, vedenpidätys on voimakkaampaa alakerroksissa.

Alusta B

Valmistetaan alusta B, joka vastaa alustaa A mutta jossa ensimmäinen kerros (kerros 1) sisältää keskihalkaisijaltaan 4 μπι:n kuituja.

Alustan B pidättämät veden tilavuusprosenttimäärät esitetään seuraavassa taulukossa:

Alusta Kerroksia Kuitujen halkaisija Vedenpidätys (%) B 1 4 μπι 99 2 8 μπι 57 3 8 μιη 97,6 4 8 μπι 99,5

Alustan B kolme viimeistä kerrosta 2, 3 ja 4, joiden tiheys on läheinen ja sisältävät halkaisijaltaan samoja kuituja, muodostavat alustan osan, jossa ei ole tiheys- eikä paksuus-gradienttia ja jonka rakenne siis vastaa tavanomaisia alustoja. Sillä on myös niiden haittapuolet sikäli, että vesi kerääntyy painovoiman vaikutuksesta alakerroksiin, jotka sisältävät enemmän vettä kuin yläkerrokset.

Kerros 1, joka sisältää ohuempia kuituja (4 μπι) , mahdollistaa hyvän vedenpidätyksen omaavan kerroksen muodostamisen pintaan.

13 87877

Alusta C

Verrataan alustaa B alustaan C, jonka kokonaispaksuus on 100 mm asettamalla päällekkäin neljä 25 mmm paksuista lasikui-tukerrosta, jotka jakautuvat seuraavassa järjestyksessä ylhäältä alaspäin:

Kerros 1 käsittää keskihalkaisijaltaan 4 μχα:η kuituja.

Kerros 2 sisältää keskihalkaisijaltaan 5,6 /im:n kuituja. Kerrokset 3 ja 4 sisältävät keskihalkaisijaltaan 8 μπΐ:η kuituja.

Kuten alustan B osalta, arvioidaan alustan C kuhunkin kerrokseen sisältyvän veden tilavuusprosenttimäärät 10 min luonnollisen vedenpoiston jälkeen. Tulokset annetaan seuraavassa taulukossa:

Alusta Kerroksia Kuitujen halkaisija Vedenpidätys (%) C 1 4 /un 97,7 2 5,6 μια 92,4 3 8 I® 93,5 4 8 /im 97,6

Voidaan todeta, että alusta C poikkeaa alustasta B sikäli, että se käsittää kerroksessa 2 halkaisijaltaan pienempiä kuituja (5,6 /im 8 μπι:η sijasta alustassa B) . Alustassa C kuitujen keskihalkaisija kasvaa painovoiman suuntaan keksinnön mukaisesti. Todetaan, että käytettäessä tällaista alustaa saadaan vedenpidätys, joka on suunnilleen pysyvä alustan koko paksuudelta.

Claims (12)

14 87877

1. Mullaton viljelyalusta, joka muodostuu mineraalikuitu-huovasta, jota voidaan käyttää veden ja ravinnevesiliuoksen antamiseen kasveille, tunnettu siitä, että siinä on heterogeeninen kuiturakenne, jolla on sellainen vedenpidätysgra-dientti, joka vähenee painovoiman suuntaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alusta, tunnettu siitä, että vedenpidätysgradientti saadaan mineraalikuituhuovan paksuuden mukaisella tiheysgradientilla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen alusta, tunnettu siitä, että vedenpidätysgradientti saadaan mineraalikuituhuovan paksuuden mukaisella kuitujen paksuusgradientilla.

4. Patenttivaatimuksen l mukainen alusta, tunnettu siitä, että vedenpidätysgradientti saadaan mineraalikuituhuovan paksuuden mukaisella tiheys- ja paksuusgradientilla.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen alusta, tunnettu siitä, että kuitujen halkaisija kasvaa painovoiman suuntaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 3-5 mukainen alusta, tunnettu siitä, että kuitujen keskihalkaisija on välillä 2 ja .. . 12 /xm.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen alusta, tunnettu siitä, että tiheys vähenee painovoiman suuntaan.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 2, 4 tai 7 mukainen alusta, tunnettu siitä, että tiheys on välillä 15 ja 60 kg/m3.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen alusta, tunnettu siitä, että se sisältää yläosassaan kuituja, joiden keskihalkaisija on välillä 2 ja 5 μπι.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen alusta, tunnettu siitä, että sen yläosan tiheys on välillä 30 ja 60 kg/m3. is 87877

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-10 mukainen alusta, tunnettu siitä, että se käsittää useampia kuitukerroksia.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 1-11 mukainen alusta, tunnettu siitä, että se käsittää lasikuituja.