FI91194C - Kaapeliton tietokonelaitteisto - Google Patents

Description

91194

Kaapeliton tietokonelaitteisto

Esilla oleva keksinto koskee tietokonelaitteistoja. Silla on erityinen, joskaan ei muita poissulkeva, sovellu-5 tus niin kutsuttuihin henkildkohtaisiin tietokoneisiin, jotka tyypillisesti pidetaan pSydan pSHUS.

Tietokoneet, joita kSytetaan erilaisissa sovellutuk-sissa, tarvitsevat erilaisia ominaisuuksia. Jotkut kayttS-jSt tarvitsevat suhteellisen suuren mSaran muistia, kyvyn 10 kommunikoida muihin tietokoneisiin tai kyvyn suorittaa monimutkaisia graafisia toimintoja. Koska kaikki kSyttajSt eivat kuitenkaan tarvitse kaikkia naita ominaisuuksia, tie-tokonemyyjSt tavallisesti tuottavat perusmallin, joka ei omaa kaikkia niitå ominaisuuksia, mutta se on sovitettu 15 sallimaan lisakovon lisSamisen enemmån tai vahemman helpos-ti. Esimerkiksi tilat lisMpiirilevyille on tuotettu perus-yksikkdi5n ja kayttSjS voi lisStS lisåkovoa kun han tarvit-see sita.

Laajennustilojen tuottaminen edustaa kuitenkin ongel-20 maa, koska ylimaåraiset (piirilevy)tilat tarvitsevat yli-maåraistS tilaa, ja on tårkeaa tyypillisessa henkilokohtai-sen tietokoneen ymparistossa, ettå yksikko varaa niin vahan tilaa poydan paalla kuin mahdollista. TamS ongelma voidaan valttMå pitamalla perusyksikko niin pienena kuin mahdollis-25 ta ja aikaansaamalla laajennus erillisessS kotelossa olevan kovon avulla. Kuitenkin, vaikka tama pitåå tilavaatimukset perusyksikolle pienenM, laitteisto, joka on tuloksena, kun laajennusyksikko lisåtaan, voi vaikuttaa epåmiellyttSvaitå ja epasiistiltS, koska kytkennSt piirien valillS kahdessa 30 yksikossa tSytyy tehdS johdoilla koteloiden ulkopuolella.

Esilla olevan keksinnon tarkoituksena on saavuttaa minimikokoinen perusyksikko, mutta varustautua laajennuk-seen ilman epSsiistia kytkentålaitteistoa, joka tavallisesti liittaa laajennusmoduulit. Toisena pyrkimyksena on 35 tuottaa sopiva menettelytapa lisata ominaisuuksia tietokoneen perusyksikkSSn.

2

Edellå olevat ja asiaan liittyvat pyrkimykset saavu-tetaan tietokonelaitteistossa, jossa tietokoneen pMSyksik-ko kytketaan laajennusyksikkoSn pelkåståan asettamalla se laajennusyksikdn pSSlle? kytkennåt tehdåSn kahden yksikon 5 rajakkain olevien koteloiden seinlen kohdalla. Påayksik6n koteion pohjaseinSssS on syvennys, johon on sijoitettu ainakin yksi liitin, jonka kautta voidaan saada sahkoinen yhteys signaaliteihin, joihin ympåryslaitteet tSytyy kyt-kea, jotta ne toimisivat yhteistoiminnassa påayksikossS 10 olevan tietokoneen kanssa. Laajennusyksikdssa on liittimen pari, joka on sovitettu liitettMvåksi pååyksikQn liitti-meen. LaajennusyksikSssS ovat koteion ylenunSHS pinnalla myos ohjaintapit, jotka sopivat ohjainsyvennyksiin, jotka on toteutettu pSMyksikdn pohjaseinaån. Ohjainpinnat, jotka 15 lahestyvat ohjainsyvennyksia, ympåroivat niitå syvennyksiS siten, etta sijoitettaessa paåyksikko laajennusyksikon paålle, ohjainpinnat ohjaavat ohjaintapit ohjainsyvennyksiin. Tamå kohdentaa yksikot toisiinsa nShden siten, etta paa- ja laajennusyksikon liittimet tyontyvat paikalleen 20 vaikka kayttaja ei voi nahda niita, ohjatakseen ne paikalleen. Nailia laitteistotyypeilia kaikki kytkennat tehdaan mekaanisessa liitannassa paayksikdn ja laajennusyksikon valilla siten, etta esteettisia haittoja, jotka normaalis-ti liittyvat laajennuskehikon kayttdon, ei tule.

25 Keksinto on måaritelty yksityiskohtaisenunin liittee- na olevissa patenttivaatimuksissa.

Esilla olevan keksinnon nKma ja lisapiirteet ja edut kuvataan viitaten mukana oleviin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 on perspektiivikuvanto esilla olevan keksin-30 non mukaisesta laitteistosta, jossa påayksikkd on erotettu laajennusyksikdstå; kuvio 2 on etupuolinen sivukuvanto laajennusyksi- kosta; kuvio 3 on suunnittelupiirros laajennusyksikostå; 35 kuvio 4 on pohjapiirros påayksikQsta? kuvio 5 on poikkileikkauskuvanto pååyksikon ja

II

3 91194 laajennusyksikon rei'istå, jotka vastaanottavat yhden sal-voista, joiden avulla pååyksikkd mekaanisesti lukitaan laa-jennusyksikkdon; ja kuvio 6 on poikkileikkauskuvanto liittimestå, jonka 5 kautta saadaan aikaan såhkdinen yhteys kahden yksikon vå-lille.

Kuvio 1 kuvaa esillå olevan keksinnon tietokonelait-teistoa 10. Pååyksikkd 12 sisåltåå koteion 14, joka sisåltåå tietokoneen piirit samoin kuin katodisådeputken, jonka 10 kuvapinta 16 esitetåån piirroksessa. Pååyksikko voi myds sisåltåå levyohjaimen, johon pååsy tapahtuu luukun 18 kautta.

Pååyksikdn pohjapinta 20 on sovitettu yhtymåån laa-jennusyksikdn 24 ylSpintaan 22. Parhaiten voidaan antaa 15 arvoa keksinnolle samanaikaisella viittauksella kuvioihin 1, 2 ja 3, joissa laajennusyksikon 24 ylempi pinta 22 muo-dostaa kaksi ylospåin suuntautuvaa ohjaintappia 26 ja 28, jotka vastaanotetaan paåyksikon pohjapinnassa 20, jotta kahden yksikon muut elementit kohdistettaisiin oikein.

20 Salvat 30 ja 32 laajennusyksikSn 24 sivuilla huolehtivat laajennusyksikon 24 lukitsemisesta påSyksikkoon 12, kun pååyksikk6 12 on sijoitettu laajennusyksikdn 24 paalle. Reunaliitin 36 tydntyy esiin ylenunan pinnan 22 låpi naa-rasliittimeen, joka on saavutettavissa pååyksikdn 12 pohja-25 pinnan 20 låpi, tydntymistå vårten.

Såhkoisten kontaktien lisåksi, jotka saadaan aikaan reunaliittimen 36 kautta, toinen liitin, joka sisåltåå ta-pit 38, tuottaa tehosyoton pååyksikdstå komplementåårisen teholiittimen, joka on pååyksikosså 12, avulla. Maadoitus-30 levy 40 yhdistyy maadoituskytkentåån pååyksikosså.

Kun yksikot on yhdistetty, staattinen kitka liitti-mien vålillå pyrkii pitåmåån laajennusyksikon 24 kiinni pååyksikosså 12 jopa ilman salpoja. Jos laajennusyksikkd 24 olisi painavampi, tåmå kitka voitettaisiin kun pååyksik-35 kdå nostettaisiin salpojen avaaunisen jålkeen, joten yksi-kdt 12 ja 24 voitaisiin helposti erottaa avaamalla salvat 4 ja sitten yksinkertaisesti nostamalla pSSyksikkoS 12. Kui-tenkin laajennusyksikkQ 24 on suhteellisen kevyt, joten painovoiman ei voida laskea tuottavan vaadittavaa erotus-voimaa. Jousipidin 42 on sen vuoksi toteutettu. Jousipidin 5 sisSltSS jousen (ei esitetS), joka tuottaa ylimaårSisen voiman pSSyksikkSS 12 vastaan, pyrkiSkseen erottamaan sen laajennusyksikostS 24. Kun yksikdt 12 ja 24 on vapautettu salvoista, tSmS jousi voittaa kitkavoiman ja erottaa kaksi yksikkoå kun kSyttSjS nostaa pSSyksikkoS.

10 Teho syotetaan pSSyksikkddn sShkopistotulpan (ei esitetS) kautta, joka sopii pistorasiaan (ei myoskSSn esi-teta) pSSyksikon 12 takaosassa. Jos kåyttåjå yrittSS si-joittaa paayksikon laajennusyksikon paålle kun tehojohto on tyonnetty sisaån, lukituslaite 44 tormåå pistotulppaa 15 vasten ja estaa kahden yksikon yhdistamisen. Sen jalkeen kun kMyttåjM on yhdistånyt kaksi yksikkoS, pSSyksikon ol-lessa ilman pistotulppaa, han asettaa sahkopistotulpan luki-tuslaitteen aukon 46 kautta sShkopistorasiaan. Pistotulpan ollessa siten asetettuna aukon 46 kautta, kayttaja ei voi 20 irrottaa paSyksikkoa 12 laajennusyksikdsta 24 ennenkuin han on irroittanut pistotulpan.

PSSyksikon ominaisuudet, jotka ovat komplementSSri-siS laajennusyksikon ylSpinnan vastaaviin nShden kuvataan kuviossa 4. Ohjainsyvennys 48, joka on ohjaintapin 28 vas-25 taanottamista vårten on ympSroity rengasmaisella jalalla 50 ja kartiomaisella ohjainpinnalla 52 ja sitS rajoittaa sylinterimSinen ohjainpinta 54. Toinen ohjainsyvennys 56, joka on ohjaintapin 26 vastaanottamista vårten, on vShSn pidennetty syvennyksen 48 keskuksen sSteissuunnassa. Syven-30 nys 56 on ympSroity jalalla 58 ja ohjainpinnalla 60. Ohjainpinta 60 on IShellS syvennystS 56, jota rajoittaa pin-ta 62. Lukuunottamatta pidennystS, jalka 58 ja pinnat 60 ja 62 ovat samanlaisia kuin jalka 50 ja syvennyksen 48 pinnat 52 ja 54.

35 Joustavat "puristus"rivat 63 (kuvio 3) suuntautuvat pituussuunnassa pitkin tappien 26 ja 28 sivupintoja.

5 91194 Nåiden ripojen, jotka on joustavasti muotoiltu ohjainpin-tojen 54 ja 62 mukaan, avulla syvennys 48 huolehtii ohjain-tapin 28 asettamisesta hyvin tarkasti absoluuttiseen paik-kaan, kun taas syvennys 56 huolehtii ohjaintapin 26 aset-5 tamisesta hyvin tarkasti kulraa-asentoonsa suhteessa ohjain-syvennyksen 48 keskustaan. Ohjainpinnoista johtuen, kaikki mita kåyttajSn on tehtåvå, on tehdå tappien karkea alkuase-mointi; ohjainpinnat ja painovoima tekevåt muun.

Kahdella yksikollå, jotka on asetettu tarkasti pai-10 kalleen toistensa suhteen, muut yhdistyvMt osat menevat helposti kohdalleen. Aukko 64 påMyksikbn 12 alapinnassa 20 tuottaa paåsyn liittimeen, joka kuvataan alla. Ohjainpinnat 66 ympMrdivMt syvennysta 64 ohjatakseen reunaliitti-men 36 paikalleen. Toleranssien sovittamiseksi reunaliitti-15 men 36 (kuvio 2) sallitaan "kellua" hiukan suhteessa laa-jennusyksikkdon 24, johon se on kiinnitetty, ja se voidaan siten ohjata ohjainpintojen 66 avulla oikeaan asemaan riippumatta sen alkuasennosta suhteessa ohjaintappeihin 26 ja 28.

20 LisSaukko 68, joka on ymparoity ohjainpinnoilla 70, on sijoitettu vastaanottamaan laajennusyksikdn tehonsydtto-liittimen kosketintapit paastaåkseen ne yhteyteen komple-mentaSriliittimen (ei esiteta), joka on laajennusyksikdn 24 sisallM, kanssa. Aukko 72 on myds toteutettu maadoitus-25 levyå 40 vårten.

Salpa 30 vastaanotetaan aukossa 74, jonka vieresså koteion pohjaseinM 20 muodostaa ulkoneman 76, johon salvan 30 on tartuttava. Samanlainen aukko 78 vastaanottaa salvan 32, joka tarttuu samanlaiseen ulkonemaan 80. Pohja-30 levyn takaseinS 82 muodostaa tartuntaulkoneman takaosan salvalle 34.

Kuvio 5 esittaa salvan 30 toimintaa. Salpa 32 toi-mii samalla tavalla, jolla salpa 30 toimii. Salpa 30 muodostaa salvanleuan 84 pystyvarrelle 85. Leuka 84 tarttuu 35 paayksikdn pohjalevyn ulkonemaan 80 pitaakseen kaksi yk-sikkda yhdessa. Lyhyt akseli 86 on tuettu "laakerilla" 88, 6 joka on muodostettu laajennusyksikon 24 ylempåån seinåån 22 siten, ettå salpa 30 kaantyy akselin 86 yrnpari. Salpa 30 sopii aukkoon 90 laajennusyksikdn sivuseinasså 92 ja silla on uritettu pinta 94 jokseenkin samalla tasolla kuin 5 laajennusyksikdn 24 ylempi pinta 22. KåyttSjå painaa tåtå pintaa avatessaan yksikkdjen vålisen salvan.

Kaareva jousi 96 on juotettu yhteen salvan 30 kans-sa ja siinå on kaareva påå 98, joka nojaa tukipintaan 100 tartuntalohkossa 102. Tartuntalohko 102 on tuettu yhdeltå 10 sivulta tukiseinaån 104. Toinen tukiseinå (ei esitetS) tukee sitå toiselta sivulta. Asennossa, joka esitetSån kuviossa 5, jousi 96 on puristunut yrittåmåån salvan 30 kaantamista mydtapåivåån, kun taas pysaytysosa 106 estaa sita kåantymåstå kaueimnas siihen suuntaan. Talla tavalla 15 salpa pysyy esitetyssa asennossa.

Salpa 30 esitetaan kuviossa 5, jossa laajennusyksik-kd 24 on jo salvattu paayksikkodn 12. Kuvattu kalteva orien-taatio on myos eras, jonka salpa 30 normaalisti ottaa en-nenkuin se kiinnitetSSn paayksikkdon. Kun paSyksikkd 12 20 on laskettu paikalleen, paayksikon pohjaseinan alempi reu-na 108, joka muodostaa salvan aukon 78, osuu salvan 30 nok-kapintaan 110, aiheuttaen sen kåantymisen vastapaivåån vastaan momenttia, jonka jousi 96 saa aikaan. Tama siirtaa salvan pois tielta siten, etta uloke 80 voi siirtyå ohi 25 leuan 84. Heti kun tåma on suoritettu, salpa kSantyy mydtå-pMivaan jalleen takaisin tarttuakseen ulokkeeseen 80, jonka muodostaa pSayksikko 12.

Poistaessaan paSyksikon 12 laajennusyksikon 24 påål-ta kayttåja ensiksi painaa salpoja 30 ja 32. Tama aiheut-30 taa kummankin salvan jååmisen asentoon, jota kuvaa katko-viiva 112; kun kayttajS painaa salpaa 30, salpa 30 kSSn-tyy vastapaivSan ja L:n muotoisen lukitusjousen 116 kSrki 114, joka on muodostettu yhteen sen kanssa, tulee kosketuk-seen tartuntalohkon 102 tartuntapinnan 118 kanssa. Tåma 35 aiheuttaa lukitusjousen 116 taipumisen jonkin verran taak-sepåin saavuttaakseen suurimman jånnityskohtansa kun se

II

7 91194 saavuttaa tartuntapinnan 118 karjen 120. Jos kåyttajå jat-kaa salvan 30 painamista tSrnan kohdan ohi, jousen 116 voi-ma pakottaa sen kSrjen 114 tartuntasyvennykseen 122 ja salpa siten menee asentoon, jonka katkoviiva 112 osoittaa.

5 Tama on stabiili asento joten salpa 30 (ja samoin salpa 32) pysyy auki samalla kun kSyttSjS jatkaa poistamisoperaa-tion loppuosaa.

Suorittaakseen loppuun poistamisoperaation, kåyttåja painaa salpaa 34, jolla on vain yksi stabiili asento ja 10 sitå ei esitetå yksityiskohtaisesti piirustuksissa. Salvan 34 painaminen vapauttaa reunan 82, joka sen mukaisesti nou-see vasteena jousivoimalle jousen pitimessS 42 tasolle, jonka toisella puolella salpa 34 voi tarttua siihen. Taman syyn vuoksi salvalla 34 ei ole kahta stabiilia asentoa.

15 Sitten kayttaja yksinkertaisesti nostaa paayksikon. Yhdis-tetyt paino- ja jousivoima erottavat kaksi yksikkoS.

Kun kayttajS nostaa paayksikkQS 12, nokkapinta 124 alaspSin suuntautuvalla nokalla 126, joka on muodostettu pSSyksikon pohjaseinaan, tavoittaa pystyvarren 85 takapin-20 taan 128 ja pakottaa sen oikealle siten, etta salpa 30 kaantyy myStåpåivaån ja salpajousen karki 114 ohittaa nok-kapinnan nokan 120, siten etta salpa 30 palaa asentoon, joka esitetaan ehyelia viivalla kuviossa 5.

Ylia mainittiin, etta salpa 30 on normaalisti tassa 25 asennossa, kun pååyksikko 12 lasketaan laajennusyksikon 24 paaile. Joskus voi sattua, etta kayttaja vahingossa asettaa salvan 30 asentoon, joka esitetaan katkoviivalla kuviossa 5. Jos tama tapahtuu, paayksikdn 12 laskeminen aiheuttaa salvan 30 liikkumisen takaisin asentoon, joka 30 esitetaan ehyelia viivalla kuviossa 5. Erityisesti toinen nokkapinta 130 nokalla 126 tavoittaa pystyvarren 85 taka-pintaan 128 ja pakottaa varren tarpeeksi kauas oikealle, jotta salpa palaa myotSpSivaan stabiiliin asentoon.

Ylla kuvattua tyyppia olevien salpojen yhdistaminen 35 erotusjousen kanssa on edullista tåssS sovellutuksessa, koska salvat eivat vaadi yhtaan ylimåSrSista tilaa toimin- 8 taansa vårten. Vastakohdassa, vivut, joita tavallisesti kåytettåisiin nokkatyyppistå tai nollavoimaliitintå vårten, joita saatettaisiin kåyttåå kuvattujen kitkaliitti-mien sijasta, jotta helpotettaisiin poistamista, olisi 5 tyypillisesti kaannettava vaakasuoraan ulospåin yksikoi-den koteloista ja ne siten vaatisivat ylimaåraista tilaa pdydån påållå. Ohjainpintojen 54 ja 62 yhteistoiminta (ku-vio 4) ohjaintappien 26 ja 28 (kuvio 3) kanssa, kumpaakin vastaavasti, kohdentaa kahden yksikon kotelot tarkasti 10 suhteessa toisiinsa. Kuten yllå mainittiin, voi kuitenkin olla toleransseja liittimien asettamisessa koteion sisalla ja nåinå sovitetaan sallimalla tiettyjen osien "kellua" hieman ja tuottamalla ohjainpinnat ohjaamaan kelluvat osat paikalleen.

15 Erås esimerkki tåstå menetelmåstå on kuvattu kuvios- sa 6. Aukko 64 pååyksikdn pohjaseinåsså avautuu liitti-meen 134, jossa on vastakkaiset parit jousikontakteja 136, jotka tekevåt kosketuksen reunaliittimen 36 johtaviin alueisiin. Nåmå kontaktit tekevåt myos kytkennåt piirile-20 vyyn 138 pååyksikon sisåosissa ja siten tuottavat såhkoi-sen yhteyden laajennusyksikdsså olevien ympåryslaitteiden ja signaaliteiden, joihin niiden tåytyy olla yhteydesså, vålille, jotta ne olisivat yhteistoiminnassa pååyksikosså 12 olevan tietokoneen kanssa. Reunaliitin 36 on kiinni-25 tetty laajennusyksikkodn 24 sillå tavalla, ettå sen sal-litaan liikkua hieman aukossa 140, minkå avulla se tyontyy esiin laajennusyksikon 24 sisåosista. Tåstå liikkumiskyvys-tå johtuen ohjainpinnat 66 aukossa 64 voivat ohjata liit-timen 36 oikeaan asemaan liittimeen 134 yhdiståmistå vårten. 30 Tåmån sovitelman kåytollå tulee mukaan våhån tai ei ollenkaan esteettisiå haittoja pååyksikon ulkopuolisen kovon lisååmisestå, joten tulee hyvåksyttåvåmmåksi eliminoi-da suurin osa tai kaikki ylimååråisestå tilasta, joka muu-ten varattaisiin pååyksikk56n tulevaisuuden laajennuksia 35 vårten. Tåmå sovitelta siten helpottaa tilan, jonka pååyk-sikko vaatii, minimoimista. Tåmå muodostaa siten merkittå-vån parannuksen aiheessa.

II

Claims (8)

91194 9

1. Tietokonelaitteisto sisåltåen: A. tietokoneen pååyksikon (12), joka sisåltåå påå-5 kotelon (14) ja tietokoneen sijoitettuna koteloon, påayksikon sisåltåesså katodisådeputkinåyton ja påayksikon liittimen (134) såhkoisten kytkentojen tuottamiseksi tie-tokoneessa oleviin signaaliteihin, joihin ympåryslaitteen on oltava yhteydesså, jotta se toimisi yhteistoiminnassa 10 tietokoneen kanssa; B. laajennusyksikon (24), joka sisåltåå laajennusyksikon kotelon ja ympåryslaitteen sijoitettuna laajennusyksikon koteloon, laajennusyksikon sisåltåesså laajennusyksikon liittimen (36), joka on såhkoisesti kytketty 15 ympåryslaitteeseen ja sovitettu toiminnallisesti kytkeyty-måån pååyksikon liittimen kanssa, jotta tuotettaisiin såh-koinen yhteys ympåryslaitteen ja tietokoneessa olevien signaaliteiden, joihin ympåryslaitteen tåytyy olla yhteydesså, vålille, jotta ne toimisivat yhteistoiminnassa, 20 laajennusyksikon omatessa alemman pinnan, joka on sovitet tu olemaan vaakasuoralla pinnalla ja omatessa ylemmån pinnan (22), joka on sovitettu kannattamaan pååyksikkoå, t u η n e t t u siitå, ettå pååkotelo (14) sisåltåå pohjasei-nån (20), joka muodostaa joukon ohjainsyvennyksiå (48, 56) 25 ja niihin liittyvåt ohjainpinnat (52, 60), jotka konver-goivat ohjainsyvennyksiin ohjatakseen ohjaintappeja oh-jainsyvennyksiin, pååyksikon kotelon lisåksi muodostaessa joukon tartuntapintoja (76, 80), jotka on sovitettu kyt-keytyvåksi laajennusyksikon salpoihin, laajennusyksikon 30 kotelon ylåpinnan muodostaessa ohjaintapin (26, 28), jol-lainen liittyy jokaiseen ohjainsyvennykseen, siten sijoitettuna sen påållå, ettå kun ohjaintapit ovat samanaikai-sesti kosketuksessa ohjainpintoihin, jotka liittyvåt vas-taaviin ohjainsyvennyksiin, ohjainpinnat ohjaavat laajen-35 nusyksikon asemaan, jossa laajennusyksikonliitin on toi-minnallisessa yhteydesså pååyksikon liittimen kanssa, laa- 10 jennusyksikon lisåksi sisåltåesså joukon salpoja (30, 32), jotka on sovitettu kytkeytymåån paåyksikon koteion tartun-tapintoihin (76, 80), kun pååyksikko lasketaan laajen nusyksikon paaile ja siten lukitsemaan laajennusyksikon 5 pååyksikkoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietokonelait-teisto, tunnettu siitå, ettå: A. laajennusyksikon liitin (36) on vapaa liikkumaan rajoitetun matkan suhteessa laajennusyksikon koteloon; ja 10 B. pohjaseinå (20) muodostaa lisåksi liittimenoh- jauspintoja (66), jotka rajoittavat liitinaukkoa (64), joka tuottaa pååsyn paåyksikon liittimeen, liittimenohjaus-pintojen ollessa muotoiltu ohjaamaan pariliitin toiminnal-liseen yhteyteen paåyksikon liittimen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietokonelait- teisto, tunnettu siitå, ettå: A. salvat (30, 32) ovat kåyttåjån vapautettavissa salliakseen yksikkojen erkanemisen sen jålkeen kun salvat ovat kytkeytyneet tartuntapintoihin; ja 20 B. laajennusyksikko (24) sisåltåå lisåksi jousen (96), joka on sijoitettu vaikuttamaan pååyksikkoå vastaan siten, ettå jousi kohdistaa voiman, joka pyrkii erottamaan påå- ja laajennusyksikot, kun laajennusyksikko kannattaa pååyksikkoå, minkå vuoksi jousi avustaa yksikkojen erotta-25 misessa, kun salvat on vapautettu.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitå, ettå jousen (96) voima on tarpeeksi suu-ri kohottamaan ainakin osan pååyksikostå (12), kun salvat (30, 32) on vapautettu, pois asemasta, jonka se ottaa, kun 30 kaikki salvat ovat tarttuneet tartuntapintoihin (76, 80), ja erottamaan pååyksikon ja laajennusyksikon liittimet (134 ja 36).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietokonelait-teisto, tunnettu siitå, ettå ainakin yksi kaksi- 35 asentoinen salvoista on jousikuormitteinen, jotta sillå olisi stabiili tartunta-asento, jossa se lukitsee pååyksi- 11 91194 kon laajennusyksikkoon, ja stabiili vapautusasento, jossa se sallii påayksikon poistamisenlaajennusyksikon pååltå, minkå avulla kaksiasentoinen salpa pysyy vapautusasennos-sa, kun kåyttåjå operoi sen vapautusasentoon ja kåyttåjå 5 voi siten poistaa påayksikon, pitåmåttå kaksiasentoista salpaa auki.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tietokonelait-teisto, tunnettu siitå, ettå pååkotelolla on pa-lautuspinta, joka tukee kaksiasentoista salpaa vasten, kun 10 kaksiasentoinen salpa on vapautusasennossaan ja koteloa ollaan poistamassa laajennuskotelon pååltå, palauttamaan kaksiasentoisen salvan stabiiliin tartunta-asentoon, kun pååyksikko on poistettu laajennusyksikon pååltå.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietokonelait-15 teisto, tunnettu siitå, ettå pååkotelossa (14) on toinen palautuspinta, joka tukee kaksiasentoista salpaa vasten, kun kaksiasentoinen salpa on vapautusasennossaan ja pååkoteloa ollaan laskemassa laajennusyksikon påålle, palauttamaan kaksiasentoisen salvan stabiiliin tartunta-20 asentoon, kun pååyksikko on laskettu laajennusyksikon påålle.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietokonelait-teisto, tunnettu siitå, ettå: A. pååyksikko sisåltåå lisåksi såhkopistorasian, 25 johon såhkopistotulppa asetetaan syottåmåån tehoa tieto- koneeseen; ja B. laajennusyksikko sisåltåå lukituslaitteen (44), joka liikkuu, kun pååyksikkoå lasketaan laajennusyksikon påålle tai poistetaan siitå, sen tilan kautta, jonka såh- 30 kopistotulppa ottaa kun se on asetettu såhkopistorasiaan, mutta muodostaa aukon (46), jonka kautta såhkopistotulppa voi tyontyå såhkopistorasiaan kun pååyksikko on salvattu laajennusyksikon påålle, minkå avulla lukituslaite eståå påayksikon laskemisen laajennusyksikon påålle tai poista-35 misen siitå silloin, kun såhkopistotulppa on tyonnetty såhkopistorasiaan. 12