FI91194B - Kaapeliton tietokonelaitteisto - Google Patents

Description

91194

Kaapeliton tietokonelaitteisto

Esillä oleva keksintö koskee tietokonelaitteistoja. Sillä on erityinen, joskaan ei muita poissulkeva, sovellu-5 tus niin kutsuttuihin henkilökohtaisiin tietokoneisiin, jotka tyypillisesti pidetään pöydän päällä.

Tietokoneet, joita käytetään erilaisissa sovellutuksissa, tarvitsevat erilaisia ominaisuuksia. Jotkut käyttäjät tarvitsevat suhteellisen suuren määrän muistia, kyvyn 10 kommunikoida muihin tietokoneisiin tai kyvyn suorittaa monimutkaisia graafisia toimintoja. Koska kaikki käyttäjät eivät kuitenkaan tarvitse kaikkia näitä ominaisuuksia, tie-tokonemyyjät tavallisesti tuottavat perusmallin, joka ei omaa kaikkia niitä ominaisuuksia, mutta se on sovitettu 15 sallimaan lisäkovon lisäämisen enemmän tai vähemmän helposti. Esimerkiksi tilat lisäpiirilevyille on tuotettu perusyksikköön ja käyttäjä voi lisätä lisäkovoa kun hän tarvitsee sitä.

Laajennustilojen tuottaminen edustaa kuitenkin ongel-20 maa, koska ylimääräiset (piirilevy)tilat tarvitsevat ylimääräistä tilaa, ja on tärkeää tyypillisessä henkilökohtaisen tietokoneen ympäristössä, että yksikkö varaa niin vähän tilaa pöydän päällä kuin mahdollista. Tämä ongelma voidaan välttää pitämällä perusyksikkö niin pienenä kuin mahdollis-25 ta ja aikaansaamalla laajennus erillisessä kotelossa olevan kovon avulla. Kuitenkin, vaikka tämä pitää tilavaatimukset perusyksikölle pienenä, laitteisto, joka on tuloksena, kun laajennusyksikkö lisätään, voi vaikuttaa epämiellyttävältä ja epäsiistiltä, koska kytkennät piirien välillä kahdessa 30 yksikössä täytyy tehdä johdoilla koteloiden ulkopuolella.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saavuttaa minimikokoinen perusyksikkö, mutta varustautua laajennukseen ilman epäsiistiä kytkentälaitteistoa, joka tavallisesti liittää laajennusmoduulit. Toisena pyrkimyksenä on 35 tuottaa sopiva menettelytapa lisätä ominaisuuksia tietokoneen perusyksikköön.

2

Edellä olevat ja asiaan liittyvät pyrkimykset saavutetaan tietokonelaitteistossa, jossa tietokoneen pääyksikkö kytketään laajennusyksikköön pelkästään asettamalla se laajennusyksikön päälle? kytkennät tehdään kahden yksikön 5 rajakkain olevien koteloiden seinien kohdalla. Pääyksikön kotelon pohjaseinässä on syvennys, johon on sijoitettu ainakin yksi liitin, jonka kautta voidaan saada sähköinen yhteys signaaliteihin, joihin ympäryslaitteet täytyy kytkeä, jotta ne toimisivat yhteistoiminnassa pääyksikössä 10 olevan tietokoneen kanssa. Laajennusyksikössä on liittimen pari, joka on sovitettu liitettäväksi pääyksikön liittimeen. Laajennusyksikössä ovat kotelon ylemmällä pinnalla myös ohjaintapit, jotka sopivat ohjainsyvennyksiin, jotka on toteutettu pääyksikön pohjaseinään. Ohjainpinnat, jotka 15 lähestyvät ohjainsyvennyksiä, ympäröivät niitä syvennyksiä siten, että sijoitettaessa pääyksikkö laajennusyksikön päälle, ohjainpinnat ohjaavat ohjaintapit ohjainsyvennyksiin. Tämä kohdentaa yksiköt toisiinsa nähden siten, että pää- ja laajennusyksikön liittimet työntyvät paikalleen 20 vaikka käyttäjä ei voi nähdä niitä, ohjatakseen ne paikalleen. Näillä laitteistotyypeillä kaikki kytkennät tehdään mekaanisessa liitännässä pääyksikön ja laajennusyksikön välillä siten, että esteettisiä haittoja, jotka normaalisti liittyvät laajennuskehikön käyttöön, ei tule.

25 Keksintö on määritelty yksityiskohtaisemmin liittee nä olevissa patenttivaatimuksissa.

Esillä olevan keksinnön nämä ja lisäpiirteet ja edut kuvataan viitaten mukana oleviin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 on perspektiivikuvanto esillä olevan keksin-30 nön mukaisesta laitteistosta, jossa pääyksikkö on erotettu laajennusyksiköstä; kuvio 2 on etupuolinen sivukuvanto laajennusyksiköstä; kuvio 3 on suunnittelupiirros laajennusyksiköstä; 35 kuvio 4 on pohjapiirros pääyksiköstä? kuvio 5 on poikkileikkauskuvanto pääyksikön ja

II

91194 3 laajennusyksikön rei'istäf jotka vastaanottavat yhden salvoista, joiden avulla pääyksikkö mekaanisesti lukitaan laa-jennusyksikköön; ja kuvio 6 on poikkileikkauskuvanto liittimestä, jonka 5 kautta saadaan aikaan sähköinen yhteys kahden yksikön välille.

Kuvio 1 kuvaa esillä olevan keksinnön tietokonelaitteistoa 10. Pääyksikkö 12 sisältää kotelon 14, joka sisältää tietokoneen piirit samoin kuin katodisädeputken, jonka 10 kuvapinta 16 esitetään piirroksessa. Pääyksikkö voi myös sisältää levyohjaimen, johon pääsy tapahtuu luukun 18 kautta.

Pääyksikön pohjapinta 20 on sovitettu yhtymään laa-jennusyksikön 24 yläpintaan 22. Parhaiten voidaan antaa 15 arvoa keksinnölle samanaikaisella viittauksella kuvioihin 1, 2 ja 3, joissa laajennusyksikön 24 ylempi pinta 22 muodostaa kaksi ylöspäin suuntautuvaa ohjaintappia 26 ja 28, jotka vastaanotetaan pääyksikön pohjapinnassa 20, jotta kahden yksikön muut elementit kohdistettaisiin oikein.

20 Salvat 30 ja 32 laajennusyksikön 24 sivuilla huolehtivat laajennusyksikön 24 lukitsemisesta pääyksikköön 12, kun pääyksikkö 12 on sijoitettu laajennusyksikön 24 päälle. Reunaliitin 36 työntyy esiin ylemmän pinnan 22 läpi naa-rasliittimeen, joka on saavutettavissa pääyksikön 12 pohja-25 pinnan 20 läpi, työntymistä varten.

Sähköisten kontaktien lisäksi, jotka saadaan aikaan reunaliittimen 36 kautta, toinen liitin, joka sisältää tapit 38, tuottaa tehosyötön pääyksiköstä komplementaarisen teholiittimen, joka on pääyksikössä 12, avulla. Maadoitus-30 levy 40 yhdistyy maadoituskytkentään pääyksikössä.

Kun yksiköt on yhdistetty, staattinen kitka liittimien välillä pyrkii pitämään laajennusyksikön 24 kiinni pääyksikössä 12 jopa ilman salpoja. Jos laajennusyksikkö 24 olisi painavampi, tämä kitka voitettaisiin kun pääyksik-35 köä nostettaisiin salpojen avaamisen jälkeen, joten yksiköt 12 ja 24 voitaisiin helposti erottaa avaamalla salvat 4 ja sitten yksinkertaisesti nostamalla pääyksikköä 12. Kuitenkin laajennusyksikkö 24 on suhteellisen kevyt, joten painovoiman ei voida laskea tuottavan vaadittavaa erotus-voimaa. Jousipidin 42 on sen vuoksi toteutettu. Jousipidin 5 sisältää jousen (ei esitetä), joka tuottaa ylimääräisen voiman pääyksikköä 12 vastaan, pyrkiäkseen erottamaan sen laajennusyksiköstä 24. Kun yksiköt 12 ja 24 on vapautettu salvoista, tämä jousi voittaa kitkavoiman ja erottaa kaksi yksikköä kun käyttäjä nostaa pääyksikköä.

10 Teho syötetään pääyksikköön sähköpistotulpan (ei esitetä) kautta, joka sopii pistorasiaan (ei myöskään esitetä) pääyksikön 12 takaosassa. Jos käyttäjä yrittää sijoittaa pääyksikön laajennusyksikön päälle kun tehojohto on työnnetty sisään, lukituslaite 44 törmää pistotulppaa 15 vasten ja estää kahden yksikön yhdistämisen. Sen jälkeen kun käyttäjä on yhdistänyt kaksi yksikköä, pääyksikön ollessa ilman pistotulppaa, hän asettaa sähköpistotulpan luki-tuslaitteen aukon 46 kautta sähköpistorasiaan. Pistotulpan ollessa siten asetettuna aukon 46 kautta, käyttäjä ei voi 20 irrottaa pääyksikköä 12 laajennusyksiköstä 24 ennenkuin hän on irroittanut pistotulpan.

Pääyksikön ominaisuudet, jotka ovat komplementääri-siä laajennusyksikön yläpinnan vastaaviin nähden kuvataan kuviossa 4. Ohjainsyvennys 48, joka on ohjaintapin 28 vas-25 taanottamista varten on ympäröity rengasmaisella jalalla 50 ja kartiomaisella ohjainpinnalla 52 ja sitä rajoittaa sylinterimäinen ohjainpinta 54. Toinen ohjainsyvennys 56, joka on ohjaintapin 26 vastaanottamista varten, on vähän pidennetty syvennyksen 48 keskuksen säteissuunnassa. Syven-30 nys 56 on ympäröity jalalla 58 ja ohjainpinnalla 60. Ohjainpinta 60 on lähellä syvennystä 56, jota rajoittaa pinta 62. Lukuunottamatta pidennystä, jalka 58 ja pinnat 60 ja 62 ovat samanlaisia kuin jalka 50 ja syvennyksen 48 pinnat 52 ja 54.

35 Joustavat "puristus"rivat 63 (kuvio 3) suuntautuvat pituussuunnassa pitkin tappien 26 ja 28 sivupintoja.

91194 5 Näiden ripojen, jotka on joustavasti muotoiltu ohjainpin-tojen 54 ja 62 mukaan, avulla syvennys 48 huolehtii ohjain-tapin 28 asettamisesta hyvin tarkasti absoluuttiseen paikkaan, kun taas syvennys 56 huolehtii ohjaintapin 26 aset-5 tamisesta hyvin tarkasti kulma-asentoonsa suhteessa ohjain-syvennyksen 48 keskustaan. Ohjainpinnoista johtuen, kaikki mitä käyttäjän on tehtävä, on tehdä tappien karkea alkuase-mointi; ohjainpinnat ja painovoima tekevät muun.

Kahdella yksiköllä, jotka on asetettu tarkasti pai-10 kalleen toistensa suhteen, muut yhdistyvät osat menevät helposti kohdalleen. Aukko 64 pääyksikön 12 alapinnassa 20 tuottaa pääsyn liittimeen, joka kuvataan alla. Ohjain-pinnat 66 ympäröivät syvennystä 64 ohjatakseen reunaliitti-men 36 paikalleen. Toleranssien sovittamiseksi reunaliitti-15 men 36 (kuvio 2) sallitaan "kellua" hiukan suhteessa laa-jennusyksikköön 24, johon se on kiinnitetty, ja se voidaan siten ohjata ohjainpintojen 66 avulla oikeaan asemaan riippumatta sen alkuasennosta suhteessa ohjaintappeihin 26 ja 28.

20 Lisäaukko 68, joka on ympäröity ohjainpinnoilla 70, on sijoitettu vastaanottamaan laajennusyksikön tehonsyöttö-liittimen kosketintapit päästääkseen ne yhteyteen komple-mentääriliittimen (ei esitetä), joka on laajennusyksikön 24 sisällä, kanssa. Aukko 72 on myös toteutettu maadoitus-25 levyä 40 varten.

Salpa 30 vastaanotetaan aukossa 74, jonka vieressä kotelon pohjaseinä 20 muodostaa ulkoneman 76, johon salvan 30 on tartuttava. Samanlainen aukko 78 vastaanottaa salvan 32, joka tarttuu samanlaiseen ulkonemaan 80. Pohja-30 levyn takaseinä 82 muodostaa tartuntaulkoneman takaosan salvalle 34.

Kuvio 5 esittää salvan 30 toimintaa. Salpa 32 toimii samalla tavalla, jolla salpa 30 toimii. Salpa 30 muodostaa salvanleuan 84 pystyvarrelle 85. Leuka 84 tarttuu 35 pääyksikön pohjalevyn ulkonemaan 80 pitääkseen kaksi yksikköä yhdessä. Lyhyt akseli 86 on tuettu "laakerilla" 88, 6 joka on muodostettu laajennusyksikön 24 ylempään seinään 22 siten, että salpa 30 kääntyy akselin 86 ympäri. Salpa 30 sopii aukkoon 90 laajennusyksikön sivuseinässä 92 ja sillä on uritettu pinta 94 jokseenkin samalla tasolla kuin 5 laajennusyksikön 24 ylempi pinta 22. Käyttäjä painaa tätä pintaa avatessaan yksikköjen välisen salvan.

Kaareva jousi 96 on juotettu yhteen salvan 30 kanssa ja siinä on kaareva pää 98, joka nojaa tukipintaan 100 tartuntalohkossa 102. Tartuntalohko 102 on tuettu yhdeltä 10 sivulta tukiseinään 104. Toinen tukiseinä (ei esitetä) tukee sitä toiselta sivulta. Asennossa, joka esitetään kuviossa 5, jousi 96 on puristunut yrittämään salvan 30 kääntämistä myötäpäivään, kun taas pysäytysosa 106 estää sitä kääntymästä kauemmas siihen suuntaan. Tällä tavalla 15 salpa pysyy esitetyssä asennossa.

Salpa 30 esitetään kuviossa 5, jossa laajennusyksik-kö 24 on jo salvattu pääyksikköön 12. Kuvattu kalteva orientaatio on myös eräs, jonka salpa 30 normaalisti ottaa ennenkuin se kiinnitetään pääyksikköön. Kun pääyksikkö 12 20 on laskettu paikalleen, pääyksikön pohjaseinän alempi reuna 108, joka muodostaa salvan aukon 78, osuu salvan 30 nok-kapintaan 110, aiheuttaen sen kääntymisen vastapäivään vastaan momenttia, jonka jousi 96 saa aikaan. Tämä siirtää salvan pois tieltä siten, että uloke 80 voi siirtyä ohi 25 leuan 84. Heti kun tämä on suoritettu, salpa kääntyy myötäpäivään jälleen takaisin tarttuakseen ulokkeeseen 80, jonka muodostaa pääyksikkö 12.

Poistaessaan pääyksikön 12 laajennusyksikön 24 päältä käyttäjä ensiksi painaa salpoja 30 ja 32. Tämä aiheut-30 taa kummankin salvan jäämisen asentoon, jota kuvaa katkoviiva 112; kun käyttäjä painaa salpaa 30, salpa 30 kääntyy vastapäivään ja L:n muotoisen lukitusjousen 116 kärki 114, joka on muodostettu yhteen sen kanssa, tulee kosketukseen tartuntalohkon 102 tartuntapinnan 118 kanssa. Tämä 35 aiheuttaa lukitusjousen 116 taipumisen jonkin verran taaksepäin saavuttaakseen suurimman jännityskohtansa kun se

II

91194 7 saavuttaa tartuntapinnan 118 kärjen 120. Jos käyttäjä jatkaa salvan 30 painamista tämän kohdan ohi, jousen 116 voima pakottaa sen kärjen 114 tartuntasyvennykseen 122 ja salpa siten menee asentoon, jonka katkoviiva 112 osoittaa.

5 Tämä on stabiili asento joten salpa 30 (ja samoin salpa 32) pysyy auki samalla kun käyttäjä jatkaa poistamisoperaa-tion loppuosaa.

Suorittaakseen loppuun poistamisoperaation, käyttäjä painaa salpaa 34, jolla on vain yksi stabiili asento ja 10 sitä ei esitetä yksityiskohtaisesti piirustuksissa. Salvan 34 painaminen vapauttaa reunan 82, joka sen mukaisesti nousee vasteena jousivoimalle jousen pitimessä 42 tasolle, jonka toisella puolella salpa 34 voi tarttua siihen. Tämän syyn vuoksi salvalla 34 ei ole kahta stabiilia asentoa.

15 Sitten käyttäjä yksinkertaisesti nostaa pääyksikön. Yhdistetyt paino- ja jousivoima erottavat kaksi yksikköä.

Kun käyttäjä nostaa pääyksikköä 12, nokkapinta 124 alaspäin suuntautuvalla nokalla 126, joka on muodostettu pääyksikön pohjaseinään, tavoittaa pystyvarren 85 takapin-20 taan 128 ja pakottaa sen oikealle siten, että salpa 30 kääntyy myötäpäivään ja salpajousen kärki 114 ohittaa nok-kapinnan nokan 120, siten että salpa 30 palaa asentoon, joka esitetään ehyellä viivalla kuviossa 5.

Yllä mainittiin, että salpa 30 on normaalisti tässä 25 asennossa, kun pääyksikkö 12 lasketaan laajennusyksikön 24 päälle. Joskus voi sattua, että käyttäjä vahingossa asettaa salvan 30 asentoon, joka esitetään katkoviivalla kuviossa 5. Jos tämä tapahtuu, pääyksikön 12 laskeminen aiheuttaa salvan 30 liikkumisen takaisin asentoon, joka 30 esitetään ehyellä viivalla kuviossa 5. Erityisesti toinen nokkapinta 130 nokalla 126 tavoittaa pystyvarren 85 takapintaan 128 ja pakottaa varren tarpeeksi kauas oikealle, jotta salpa palaa myötäpäivään stabiiliin asentoon.

Yllä kuvattua tyyppiä olevien salpojen yhdistäminen 35 erotusjousen kanssa on edullista tässä sovellutuksessa, koska salvat eivät vaadi yhtään ylimääräistä tilaa toimin- 8 taansa varten. Vastakohdassa, vivut, joita tavallisesti käytettäisiin nokkatyyppistä tai nollavoimaliitintä varten, joita saatettaisiin käyttää kuvattujen kitkaliitti-mien sijasta, jotta helpotettaisiin poistamista, olisi 5 tyypillisesti käännettävä vaakasuoraan ulospäin yksiköiden koteloista ja ne siten vaatisivat ylimääräistä tilaa pöydän päällä. Ohjainpintojen 54 ja 62 yhteistoiminta (kuvio 4) ohjaintappien 26 ja 28 (kuvio 3) kanssa, kumpaakin vastaavasti, kohdentaa kahden yksikön kotelot tarkasti 10 suhteessa toisiinsa. Kuten yllä mainittiin, voi kuitenkin olla toleransseja liittimien asettamisessa kotelon sisällä ja nämä sovitetaan sallimalla tiettyjen osien "kellua" hieman ja tuottamalla ohjainpinnat ohjaamaan kelluvat osat paikalleen.

15 Eräs esimerkki tästä menetelmästä on kuvattu kuvios sa 6. Aukko 64 pääyksikön pohjaseinässä avautuu liittimeen 134, jossa on vastakkaiset parit jousikontakteja 136, jotka tekevät kosketuksen reunaliittimen 36 johtaviin alueisiin. Nämä kontaktit tekevät myös kytkennät piirile-20 vyyn 138 pääyksikön sisäosissa ja siten tuottavat sähköisen yhteyden laajennusyksikössä olevien ympäryslaitteiden ja signaaliteiden, joihin niiden täytyy olla yhteydessä, välille, jotta ne olisivat yhteistoiminnassa pääyksikössä 12 olevan tietokoneen kanssa. Reunaliitin 36 on kiinni-25 tetty laajennusyksikköön 24 sillä tavalla, että sen sallitaan liikkua hieman aukossa 140, minkä avulla se työntyy esiin laajennusyksikön 24 sisäosista. Tästä liikkumiskyvystä johtuen ohjainpinnat 66 aukossa 64 voivat ohjata liittimen 36 oikeaan asemaan liittimeen 134 yhdistämistä varten. 30 Tämän sovitelman käytöllä tulee mukaan vähän tai ei ollenkaan esteettisiä haittoja pääyksikön ulkopuolisen kovon lisäämisestä, joten tulee hyväksyttävämmäksi eliminoida suurin osa tai kaikki ylimääräisestä tilasta, joka muuten varattaisiin pääyksikköön tulevaisuuden laajennuksia 35 varten. Tämä sovitelta siten helpottaa tilan, jonka pääyksikkö vaatii, minimoimista. Tämä muodostaa siten merkittävän parannuksen aiheessa.

Il

Claims (8)

91194 9

1. Tietokonelaitteisto sisältäen: A. tietokoneen pääyksikön (12), joka sisältää pää-5 kotelon (14) ja tietokoneen sijoitettuna koteloon, pääyksikön sisältäessä katodisädeputkinäytön ja pääyksikön liittimen (134) sähköisten kytkentöjen tuottamiseksi tietokoneessa oleviin signaaliteihin, joihin ympäryslaitteen on oltava yhteydessä, jotta se toimisi yhteistoiminnassa 10 tietokoneen kanssa; B. laajennusyksikön (24), joka sisältää laajennus-yksikön kotelon ja ympäryslaitteen sijoitettuna laajennus-yksikön koteloon, laajennusyksikön sisältäessä laajennusyksikön liittimen (36), joka on sähköisesti kytketty 15 ympäryslaitteeseen ja sovitettu toiminnallisesti kytkeytymään pääyksikön liittimen kanssa, jotta tuotettaisiin sähköinen yhteys ympäryslaitteen ja tietokoneessa olevien signaaliteiden, joihin ympäryslaitteen täytyy olla yhteydessä, välille, jotta ne toimisivat yhteistoiminnassa, 20 laajennusyksikön omatessa alemman pinnan, joka on sovitet tu olemaan vaakasuoralla pinnalla ja omatessa ylemmän pinnan (22), joka on sovitettu kannattamaan pääyksikköä, t u n n e t t u siitä, että pääkotelo (14) sisältää pohjasei-nän (20), joka muodostaa joukon ohjainsyvennyksiä (48, 56) 25 ja niihin liittyvät ohjainpinnat (52, 60), jotka konver-goivat ohjainsyvennyksiin ohjatakseen ohjaintappeja oh-jainsyvennyksiin, pääyksikön kotelon lisäksi muodostaessa joukon tartuntapintoja (76, 80), jotka on sovitettu kytkeytyväksi laajennusyksikön salpoihin, laajennusyksikön 30 kotelon yläpinnan muodostaessa ohjaintapin (26, 28), jollainen liittyy jokaiseen ohjainsyvennykseen, siten sijoitettuna sen päällä, että kun ohjaintapit ovat samanaikaisesti kosketuksessa ohjainpintoihin, jotka liittyvät vastaaviin ohjainsyvennyksiin, ohjainpinnat ohjaavat laajen-35 nusyksikön asemaan, jossa laajennusyksikönliitin on toiminnallisessa yhteydessä pääyksikön liittimen kanssa, laa- 10 jennusyksikön lisäksi sisältäessä joukon salpoja (30, 32), jotka on sovitettu kytkeytymään pääyksikön kotelon tartuntapintoihin (76, 80), kun pääyksikkö lasketaan laajen- nusyksikön päälle ja siten lukitsemaan laajennusyksikön 5 pääyksikköön.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietokonelaitteisto, tunnettu siitä, että: A. laajennusyksikön liitin (36) on vapaa liikkumaan rajoitetun matkan suhteessa laajennusyksikön koteloon; ja 10 B. pohjaseinä (20) muodostaa lisäksi liittimenoh- jauspintoja (66), jotka rajoittavat liitinaukkoa (64), joka tuottaa pääsyn pääyksikön liittimeen, liittimenohjaus-pintojen ollessa muotoiltu ohjaamaan pariliitin toiminnalliseen yhteyteen pääyksikön liittimen kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tietokonelait teisto, tunnettu siitä, että: A. salvat (30, 32) ovat käyttäjän vapautettavissa salliakseen yksikköjen erkanemisen sen jälkeen kun salvat ovat kytkeytyneet tartuntapintoihin; ja 20 B. laajennusyksikkö (24) sisältää lisäksi jousen (96), joka on sijoitettu vaikuttamaan pääyksikköä vastaan siten, että jousi kohdistaa voiman, joka pyrkii erottamaan pää- ja laajennusyksiköt, kun laajennusyksikkö kannattaa pääyksikköä, minkä vuoksi jousi avustaa yksikköjen erotta-25 misessa, kun salvat on vapautettu.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että jousen (96) voima on tarpeeksi suuri kohottamaan ainakin osan pääyksiköstä (12), kun salvat (30, 32) on vapautettu, pois asemasta, jonka se ottaa, kun 30 kaikki salvat ovat tarttuneet tartuntapintoihin (76, 80), ja erottamaan pääyksikön ja laajennusyksikön liittimet (134 ja 36).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietokonelaitteisto, tunnettu siitä, että ainakin yksi kaksi- 35 asentoinen salvoista on jousikuormitteinen, jotta sillä olisi stabiili tartunta-asento, jossa se lukitsee pääyksi- 91194 11 kön laajennusyksikköön, ja stabiili vapautusasento, jossa se sallii pääyksikön poistamisenlaajennusyksikön päältä, minkä avulla kaksiasentoinen salpa pysyy vapautusasennos-sa, kun käyttäjä operoi sen vapautusasentoon ja käyttäjä 5 voi siten poistaa pääyksikön, pitämättä kaksiasentoista salpaa auki.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tietokonelaitteisto, tunnettu siitä, että pääkotelolla on pa-lautuspinta, joka tukee kaksiasentoista salpaa vasten, kun 10 kaksiasentoinen salpa on vapautusasennossaan ja koteloa ollaan poistamassa laajennuskotelon päältä, palauttamaan kaksiasentoisen salvan stabiiliin tartunta-asentoon, kun pääyksikkö on poistettu laajennusyksikön päältä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietokonelait-15 teisto, tunnettu siitä, että pääkotelossa (14) on toinen palautuspinta, joka tukee kaksiasentoista salpaa vasten, kun kaksiasentoinen salpa on vapautusasennossaan ja pääkoteloa ollaan laskemassa laajennusyksikön päälle, palauttamaan kaksiasentoisen salvan stabiiliin tartunta-20 asentoon, kun pääyksikkö on laskettu laajennusyksikön päälle.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tietokonelaitteisto, tunnettu siitä, että: A. pääyksikkö sisältää lisäksi sähköpistorasian, 25 johon sähköpistotulppa asetetaan syöttämään tehoa tietokoneeseen; ja B. laajennusyksikkö sisältää lukituslaitteen (44), joka liikkuu, kun pääyksikköä lasketaan laajennusyksikön päälle tai poistetaan siitä, sen tilan kautta, jonka säh- 30 köpistotulppa ottaa kun se on asetettu sähköpistorasiaan, mutta muodostaa aukon (46), jonka kautta sähköpistotulppa voi työntyä sähköpistorasiaan kun pääyksikkö on salvattu laajennusyksikön päälle, minkä avulla lukituslaite estää pääyksikön laskemisen laajennusyksikön päälle tai poista-35 misen siitä silloin, kun sähköpistotulppa on työnnetty sähköpistorasiaan. 12