FI89557C - Dubbelhaerdande tandfyllnadscement - Google Patents

Description

1 89557

Kaksoiskovettuva hampaanpaikkaussementti Tämä keksintö koskee hammashoidossa käyttökelpoista koostumusta. Tarkemmin sanoen tämä keksintö koskee va-5 lopolymeroituvaa kalsiumhydroksidihampaanpaikkaussement- tiä.

Terveen hampaan sisäosassa on tunnetusti ydin.

Ydin paljastuu usein täysin tai osittain, jos hampaaseen tulee reikä tai sitä porataan. Hampaan ydin on tunnetus-10 ti erityisen herkkä lämmölle ja paineelle, koska se liittyy hampaaseen johtavaan hermoon. Niinpä on tapana suojata ydin reikien täytön tai muiden hammashoitomenettely-jen aikana. Tällöin toimitaan yleensä siten, että hampaassa olevan reiän pohja päällystetään sementtimäisellä 15 päällysteellä. Tämä sementtipäällyste muodostuu yleensä kahdesta pääkomponentista, joista toinen sisältää lähinnä kalsiumhydroksidia (tai kalsiumhydroksidin prekursoria, esim. kalsiumoksidia) ja toinen komponentti sisältää lähinnä salisylaattia.

20 Uskotaan yleisesti, että sementtimäisen päällys teen kovettuminen johtuu kalsiumionien kelatoitumisesta salisylaatin kanssa ionihilamaiseksi rakenteeksi. Koska koostumus on vesiliukoinen, siitä uuttuu kalsium- ja hydroksidi-ioneja, mikä on tunnetusti eduksi. Hydroksidi-25 ionit edesauttavat alkalisen ympäristön synnyssä ja tuhoavat siten bakteereja. Kalsiumionit voivat edistää hampaan uudelleenkasvua edistämällä uudelleenmineralisoin-tiprosessia.

US-patentissa 3 047 408 kuvataan hampaanpaikkaus-30 sementti, jossa stoikiometrinen ylimäärä kalsiumhydroksidia ensimmäisessä tahnassa sekoitetaan toisen tahnan kanssa, joka sisältää moniarvoisesta alkoholista ja salisyylihaposta muodostuvaa esteriä tai estereitä.

Patentissa mainitaan, että komponentit reagoivat 35 kalsiumfenolaatista muodostuvaksi jäykäksi ja huokoisek- 2 89557 si massaksi, johon on saostunut kalsiumhydroksidia.

Joskin yllä kuvatun kaksipakkaussementin tyyppiset systeemit suojaavat hammasydintä, niihin liittyy määrättyjä puutteita. Sementin kovettumisaika on esimerkik-5 si liian pitkä. Käyttäjän on sekoitettava molemmat komponentit (sekoitus voi epäonnistua), asetettava seos paikalleen ja odotettava kovettumisreaktion tapahtumista. Voidaan sanoa, että tämän tyyppisiltä koostumuksilta puuttuu "säädellyn kovettumisen" kyky, koska sementin 10 muodostumiseen johtava reaktio alkaa välittömästi komponenttien sekoittamisen jälkeen. Käyttäjä menettää sementin kovettumisajan hallinnan ja hänen on työskenneltävä yhtäjaksoisesti.

Ionihilarakenteisen sementin mekaaniset ominai-15 suudetkin ovat suhteellisen huonot. Ottaen huomioon voiman, jonka käyttäjä työskennellessään kohdistaa hampaaseen, erityisesti työntäessään täytteen paikalleen, se-menttipäällysteen on olennaisesti oltava hyvin luja.

Rakenteen ioniluonteesta johtuen koostumukset 20 liukenevat myös melko hyvin veteen. Tämä voi ajan mittaan jossain määrin huonontaa sementtipäällystettä.

On tunnettua, että vaikkakin ionihilarakenteinen sementti sitoutuu hyvin hampaaseen, se ei sitoudu lujasti tavanomaisiin paikka-aineksiin kuten amalgaamiin tai 25 komposiitteihin ja se vaikuttaa paikkaa irroittavasti.

Alumiinioksidin lisääminen, kuten on kuvattu brittiläisissä patenttijulkaisuissa GB 2173184A ja 2173207A, voi parantaa sementin mekaanista lujuutta, mutta ioni-hilaluonne voi rajoittaa lujuutta.

30 Näkyvällä valolla kovettuvaan päällystekoostumuk- seen liittyy useita etuja verrattuna yllä kuvattuihin kalsiumhydroksidilla kovettuviin sementteihin. Käyttäjä pystyy esim. tarkemmin säätelemään koostumuksen kovettumista, koska kovettumisreaktio käynnistyy vasta näkyvän 35 valon vaikutuksesta. Valonlähde on tyypillisesti näky- 3 89557 väliä aallonpituusalueella noin 400-600yUm. On myös käytetty ultraviolettialueella olevia aallonpituuksia. Tällaiset koostumukset sisältävät yleensä metakrylaatti-ryhmän. Tiedetään, että metakrylaattiryhmät pystyvät va-5 loherkän katalyytin läsnäollessa polymeroitumaan polymeeriksi, jonka lujuus on kasvanut kovalenttisidosten ansiosta.

Euroopan patenttihakemuksessa EP 189903 kuvataan valolla kovettuva, polymeroituva koostumus, jonka toksi-30 suus on vähäinen, käytettäväksi välittömässä kosketuksessa elävän ydinkudoksen kuten luun ja dentiinin kanssa. Koostumus sisältää vähintään yhden polymeroituvan mono-meerin, joka polymeroituu vapaiden radikaalien mekanismin avulla eikä niinkään kelatoitumalla tai saippuoituja maila. Koostumus voi sisältää kalsiumhydroksidia, mutta tämän mukanaolo ei ole olennainen piirre. Yllä mainitun Euroopan patenttihakemuksen piiriin kuuluvaa tuotetta markkinoidaan nimellä "Prisma VLC" ja sen sanotaan olevan valolla kovetettu perusaine/päällystekoostumus. Mutta on 2o ilmeistä, että tässä aineksessa ei voi tapahtua todellista "sementin"muodostusreaktiota. Kovetettu aines vaikuttaa metakrylaatilla funktionalisoidulta hartsilta, jossa kalsiumhydroksidi on pelkästään täyteaineena. Kalsiumhydroksidia käytetään siinä vain täyteaineena ja se ei 25 osallistu sementinmuodostusreaktioon. Oletetaan, että "Prisma VLC"-koostumuksessa käytetty hartsi on trimetyy-liheksametyleenidi-isosyanaatti, joka on suojattu hydrok-sipropyylimetakrylaatilla.

Valolla kovettuvan koostumuksen etujen vastapaino-30 na on useita haittapuolia. Esim. koostumuksen pienentynyt liukoisuus vähentää kalsiumionien uuttumista ja seurauksena saattaa olla se, että koostumuksen bakteereja tuhoava vaikutus heikkenee ja sementin uudelleenminerali-soiva kyky pienenee. Koska päällystekoostumus kovettuu 35 suhteellisen nopeasti ja kovalenttisidosten muodostumi nen synnyttää enemmän energiaa, reaktiossa syntynyt lämpö- < 89557 määrä on merkitsevästi suurempi kuin ionikovetetussa (sementin muodostavassa) reaktiossa. Tämä on epäedullista, koska sementtiä käytetään yleensä lähellä herkkää hammasydintä. On myös tunnettua, että valolla kovettu-5 vat päällystekoostumukset sitoutuvat hyvin tavanomaisiin paikka-aineksiin, mutta eivät muodosta lujaa sidosta varsinaisen hampaan kanssa.

Käsiteltävänä olevan keksinnön mukaisesti tarjotaan parannettu sementtikoostumus, jossa käytetään sekä 10 näkyvää valoa että sementinmuodostusta ja saadaan kovetettu aines, joka on lujempi kuin tavanomainen kaksipak-kaussementti.

Tämän keksinnön koostumuksilla on sekä kalsiumhyd-roksidisementin että valokovetuksen tunnusmerkit ja siten 15 on ilmeistä, että luja sidos syntyy sekä hampaan että tavanomaisten paikka-ainesten kanssa. Paikan irtoaminen reiästään on epätodennäköistä.

Käsiteltävänä oleva keksintö tarjoaa kaksikompo-nenttikoostumuksen, joka käsittää ensimmäisen komponentin, 20 joka muodostuu etyleenisesti polymeroituvasta yhdistees tä, jossa on sekä salisylaattiryhmä että vähintään yksi akrylaatti-, alkakrylaatti-, akryyliamidi- tai alkakryy-liamidiryhmä, ja toisen komponentin, joka muodostuu kal-siumhydroksidista tai kalsiumhydroksidin sopivasta pre-25 kursorista.

Etyleenisesti polymeroituva yhdiste, jossa on sekä salisylaattiryhmä että vähintään yksi akrylaatti-, alkakrylaatti-, akryyliamidi- tai alkakryyliamidiryhmä ja joita seuraavassa kutsutaan akrylosalisylaateiksi, voidaan val-30 mistaa kaksivaiheisen synteesin avulla.

Ensimmäisessä vaiheessa salisyylihappo tai alkyyli-salisylaatti (jonka alkyylissä on 1-8, edullisesti 1-4 hiiliatomia) kondensoidaan tai vaihtoehtoisesti vaihto- 5 39557 esteröidään moniarvoisella alkoholilla, joka edullisesti sisältää vähintään kolme hydroksiryhmää, moolisuh-teessa 0,1:1 ... m:l, edullisesti 0,3:1 ... 3:1 ja edullisimmin noin 1,5:1, erikoisesti katalyytin läsnäollessa, 5 jolloin m on moniarvoisen alkoholin sisältämien hydroksyyli-ryhmien lukumäärä. Käytetystä moolisuhteesta riippuen muodostunut hydroksialkyylisalisylaatti sisältää joukon alkyylihydroksisivuryhmiä.

Sopivat moniarvoiset alkoholit sisältävät kolme 10 tai useampia hydroksyyliryhmiä. Voidaan myös käyttää di-oleja ja ne kuuluvat keksinnön piiriin, mutta kovetetun sementtikoostumuksen ominaisuudet voivat olla vähemmän toivottavia.

Sopivien diolien esimerkkejä ovat: 15 HO-(CH~) -OH, KO— (CH-CH-O) -H, z n z z n CH-j I 3 HO-(CH0-CHO) -H, HO—(CHoCHoCH_0) -H tai z n z z z n HO-(CH2CH2CH2CH20)2~H, joissa n on kokonaisluku 1-10.

Sopivien triolien esimerkkejä ovat glyseroli, tri-20 etanoliamiini, trimetylolipropaani tai näiden yhdisteiden oksipropyloidut tai oksietyloidut johdannaiset, di-etanoliamiinin ja monoetanoliamiinin oksipropyloidut ja oksietyloidut johdannaiset.

Sopivien tetrolien esimerkkejä ovat pentaerytri-25 toli ja pentaerytritolin oksipropyloidut tai oksietyloidut johdannaiset tai tolyleenidiamiini.

Sopivien heksitolien esimerkkejä ovat sorbitoli ja dipentaerytritoli ja näiden yhdisteiden oksipropyloidut tai oksietyloidut johdannaiset.

-· 30 Sopivien oktolien esimerkkejä ovat tripentaerytri- toli ja tripentaerytritolin oksipropyloidut tai oksietyloidut johdannaiset tai sakkaroosi.

Moniarvoisten alkoholien seoksia voidaan myös käyttää.

35 Sopivien salisylaattien esimerkkejä ovat kaikki yhdisteet, jotka ovat kaavaa 6 89557

OH O

5 jossa R on H tai γ-Cg-alkyyli, edullisesti γ-Cg-alkyy- li. R on edullisimmin metyyli.

lo Reaktiossa käytettävä katalyytti valitaan edulli sesti ryhmästä organometalliyhdisteet, esim. tetrabutyy-lititanaatti tai dibutyylitinadilauraatti, tai amiinit, esim. di-n-butyyliamiini, tai mitkä tahansa muut sopivat katalyytit, mutta edullisimmat ovat alkalimetalli-15 tai maa-alkalimetallialkoksidit kuten natriummetoksidi.

Näyttää siltä, että käytettäessä näitä edullista tyyppiä olevia katalyyttejä, reaktioseos värjäytyy vähemmässä määrin.

Salisylaattiryhmä reagoi moniarvoisen alkoholin 2o hydroksiryhmien kanssa moniarvoisesta alkoholista ja sa-lisylaatista muodostuvien koostumusten seokseksi. Reaktio tapahtuu edullisesti lämpötilassa yli noin 130°C ja normaalipaineessa. Alkoholiin liittyvien salisylaattiryh-mien määrä riippuu käytettyjen lähtökomponenttien suh-25 teestä ja moniarvoisen alkoholin sisältämien hydroksiryhmien määrästä.

Akrylosalisylaatti muodostuu toisessa vaiheessa yllä mainitussa ensimmäisessä vaiheessa muodostuneen hyd-roksialkyylisalisylaatin reagoidessa (alk)akryylihapon tai 3Q sen sopivan johdannaisen, edullisesti halogenidin kanssa edullisesti liuoksessa, jossa voidaan käyttää jokaista sopivaa liuotinta, esim. metyleenikloridia. (Alk)akrylo-yylihalogenidina voi olla C^-C^-alkakryloyylihalogenidi, edullisesti metakryloyylikloridi. On myös eduksi, että 35 reaktio suoritetaan sopivan happoakseptorin, edullisesti amiinin kuten pyridiinin läsnäollessa.

7 89557

Toisen vaiheen reaktiossa käytetyn (alk)akrylo-yylihalogenidin moolimäärä riippuu moniarvoisen alkoholin ja salisylaatin moolisuhteesta ensimmäisen vaiheen reaktiossa. (Alk)akryloyylihalogenidin käyttömäärän on 5 oltava riittävä reagoimaan hydroksialkyylisalisylaatin alkoholin jäännöshydroksiryhmien kanssa. Niinpä akrylo-salisylaatissa muodostuneiden (alk)akrylaattiryhmien määrä riippuu hydroksialkyylisalisylaatin ja käytetyn alk-akryloyylihalogenidin suhteesta, koska metakryloyylihalo-]_0 genidi reagoi alkoholin jäljellä olevien hydroksiryhmien kanssa. Säätelemällä eri reaktiokomponenttien suhdetta voidaan sementin luonnetta säädellä siten, että se sopii kulloiseenkin tarpeeseen. Mitä suurempi (alk)akrylaat-tiryJunien ja salisylaattiryhmien suhde on, sitä nopeampi 15 on valokovettuminen ja sitä suurempi on lujuus.

Käsiteltävänä olevan keksinnön toinen komponentti sisältää kalsiumhydroksidia tai sen prekursoria. Koska kalsiumhydroksidi esiintyy yleensä hienojakoisena jauheena, on myös edullista lisätä nestemäistä plastisointiainet-20 ta. Plastisointiaineen edullisten tyyppien eräitä esimerkkejä ovat etyyli-p-tolueenisulfonamidi, dialkyylifta-laatti tai mitkä tahansa sopivat plastisointiaineet. Tällaisena plastisointiaineena voi myös olla metakrylaatti tai dimetakrylaatti, joka samalla toimii lisämonomeerinä.

25 Koostumus sisältää myös valoherkkää katalyyt tiä joko toisessa komponentissa tai molemmissa. Sopivia valoherkkiä katalyyttejä on kuvattu brittiläisessä patenttijulkaisussa GB 1408265, saksalaisessa hakemusjul-kaisussa 2251041 ja Euroopan hakemusjulkaisussa 30 EP 150952. Edullisesti lisättäviä valoherkkiä katalyyttejä ovat kamferikinoni ja dimetyyliaminoetyylimetasy-laatti.

On eduksi, että kumpikin komponentti on tahnan muodossa, mikä helpottaa sekoittamista ja varastointia. Ak-35 rylosalisylaatti on yleensä liikkuva, vaaleankeltainen β 39557 neste ja kalsiumhydroksidi on tavallisesti jauheena. Voidaan lisätä erilaisia täyteaineita tai niiden seoksia säätämään viskositeettia ja muistakin syistä.

Täyteaineena voi esim. olla mikä tahansa piidi-5 oksidin muodoista, joihin kuuluvat hienojakoiset, kiteiset piidioksidit, esim. hiekka, mutta myös kolloidiset muodot kuten pyrogeeninen, höyrystetty tai saostettu piidioksidi. Voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa silikaat-tilasia kuten bariumoksidi- tai muuta sopivaa oksidila-10 siä tai täyteainetta kuten alumiinioksidia, titaanidioksidia, kalsiumdifluoridia tai sinkkioksidia, jotka aikaansaavat halutut ominaisuudet kuten radio-opasiteetin, kovuuden ja taitekertoimen. Voidaan myös lisätä suoloja kuten bariumsulfaattia, kalsiumvolframaattia, kalsiumfos-15 faattia, joita käytetään tyypillisesti tavanomaisissa kaksipakkaussementtimateriaaleissa. Kaksoiskovettuvan sementin toisessa tai molemmissa komponenteissa voi olla joidenkin tai kaikkien yllä mainittujen aineiden seoksia halutusta viskositeetista riippuen.

20 Jotta voitaisiin valmistaa hampaanpaikkaussement- ti, jossa täyteaine tarttuu erityisen hyvin kovettuneeseen sementtiin, on eduksi, että täyteainetta käsitellään kytkemisaineella, joka pystyy reagoimaan sekä käytetyn täyteaineen että sementin komponenttien kanssa. Kytkemis-25 aineen on pystyttävä parantamaan täyteaineen ja sementti- komponenttien välisen sidoksen lujuutta.

Lasin yhteydessä käytettäviä sopivia kytkemisainei-ta ovat silaanit, esim. 'v^'-metakryylioksipropyylitrimet-oksisilaani, l^-aminopropyylitrietoksisilaani ja \?'-glysid-30 oksipropyylitrimetoksisilaani.

Kaksipakkaussysteemin molemmat komponentit voivat edullisesti myös sisältää sopivia dispergointiaineita, esim. steariinihappoa ja yleensä alkyylistearaatteja, jotka edesauttavat tahnamaisen muodon muodostumista.

35 Sekapolymeroituvina, etyleenisesti tyydyttymättö- 9 39557 minä monomeereinä voidaan myös lisätä sopivia nestemäisiä metakrylaatteja tai dimetakrylaatteja. Muita sopivia monomeerejä, joista muodostuvien polymeerien on oltava veteen liukenemattomia, ovat vinyylimonomeerit, esim. vi-5 nyyliesterit kuten n-heksyyli-, sykloheksyyli- ja tetra-hydrofurfuryyliakrylaatit ja -metakrylaatit. Monomeerien on oltava myrkyttömiä. Voidaan myös käyttää sopivia poly-funktionaalisia vinyylimonomeerejä eli monomeerejä, joissa on kaksi tai useampia vinyyliryhmiä. Sopivia monomee-10 rejä ovat esim. glykolidimetakrylaatit, diallyyliftalaat-ti ja trialkyylisyanuraatti.

Keksintöä selvennetään viittaamalla oheisiin esimerkkeihin .

Esimerkki 1 15 Hydroksyylialkyylisalisylaatin (glyserolisalisy- laatin) valmistus 500ml:n pyörökolviin panostettiin 46,0 g (0,5 mol) glyserolia, 119,7 g (0,788 mol) metyylisalisylaattia ja 0,82 g (0,015 mol) natriummetoksidia. Metyylisalisylaa-20 tin ja glyserolin moolisuhde oli 1,58:1. Kolvi varustettiin sekoittimella, lämpömittarilla ja palautusjäähdytti-mellä, jonka yläpäässä oli tislauskolonni ja tislausjääh-dytin. Palautusjäähdyttimen läpi pumpattiin 70-asteista vettä ja tislausjäähdyttimen läpi kylmää vettä. Kolvin 25 sisältöä sekoitettiin ja lämpötila kohosi noin 210°C:seen. Metanoli tislautui yli ja reaktion edistymistä seurattiin tarkkailemalla metyylisalisylaatin pitoisuutta kaasukromatografisesta. Kun pitoisuus oli laskenut 17 prosenttiin, kolvin annettiin jäähtyä.

30 Akrylosalisylaatin (metakryloidun glyserolisali- sylaatin) valmistus

Pyörökolviin punnittiin osa (123,5 g) yllä saatua reaktiotuotetta, 57,8 g (0,73 mol) pyridiiniä ja 250 ml kuivaa metyleenikloridia. Liuos kuumennettiin palautus-35 lämpötilaan ja siihen lisättiin 45 minuutin aikana 72,4 g ίο 8 9 557 (0,69 mol) metakryloyylikloridia 150 ml:ssa kuivaa mety-leenikloridia. Kolvin sisältöä sekoitettiin vielä 2 tuntia ja seisotettiin sitten yli yön. Liuos suodatettiin erotussuppiloon ja pestiin kolmasti samalla tilavuudella 5 tislattua vettä. Sitten metyleenikloridikerros kaadet tiin dekanterilasiin, lisättiin sama tilavuus tislattua vettä, liuosta sekoitettiin voimakkaasti ja hapotettiin väkevällä kloorivetyhapolla. Metyleenikloridikerros eristettiin, lisättiin 0,1 g "Topanol O":ta ja metyleeniklori- 10 dikerros poistettiin kiertohaihduttimessa. Saanto 130 g.

Metyylisalisylaattipitoisuus oli 14 % (määritetty kaasukromatografisesti), "Topanol" (butyloitu hydroksito-lueeni) on yhtymän Imperial Chemical Industries PLC, Lontoo, Englanti, tavaramerkki.

15 A. Valokovetus

Sekoitettiin yllä saadun metakryloidun glyserolisali-sylaatin näyte 0,75 %:n (paino/paino) kanssa kamferikinonia ja 0,5 %:n (paino/paino) kanssa dimetyyliaminoetyylimetakry- laattia. Säteilytettäessä lampulla, jonka energia oli 1000 2 20 W/m ja aallonpituus olennaisesti 440-490 ημ, geeliytymis-ajaksi mitattiin 60 sekuntia värähtelevällä reometrillä. Tämä tutkimus suoritettiin British Standardissa 5199:1975, luku 6.4, kuvatun menetelmän mukaan siten, että seokseen voitiin kohdistaa näkyvää valoa.

25 B. Sementtikovetus

Sekoitettiin käsin osa yllä saadusta valokovetus-seoksesta (A) ja sama määrä komponenttia, jossa oli 50 % kalsiumhydroksidia ja 50 % trietyleeniglykolidimetakrylaat-tia. Värähtelevällä reometrillä mitattu geeliytymisaika oli 30 4 minuuttia ilman valotusta.

C. Kovetetun materiaalin pinnan kovuus Kohdassa B kuvatun kahden komponentin seoksesta otettu näyte asetettiin kahden lasilevyn väliin, joiden välinen rako oli 1 mm. Näytettä valotettiin 1 munuuttu 1000 2 35 W/m lampulla valon aallonpituuden ollessa olennaisesti 440-490 myu , kun näytteiden paksuus oli 2 mm. Näyte sai 11 89557 sitten kovettua 1 viikko ympäristöolosuhteissa. Sementti-pinnan kovuus määritettiin kovuuden testauslaitteella Zwick 3212 ja arvoksi saatiin 14 VHN (VHN = Vickers-kovuusarvo).

5 D. Vertailu tavanomaisiin kaksipakkaussementtei- hin

Mitattiin yllä kuvatulla tavalla kolmen kaupallisen tuotteen kovettumisajat ja pinnan kovuus.

£

Sementin kovettumisaika: Dycal (LD Caulk) 3 min 10 *Life regular (Kerr-Sybron) 9 min *Life fast set (Kerr-Sybron) 3 min *) kalsiumhydroksidi/butaanidiolidisalisylaattipääl-lyste

Valokovetuaika: Prisma VCL Dycal 2 min 15 (valokovetettu kalsiumhydroksidipäällyste)

Pinnan kovuus: Dycal 6,5 VHN

Life regular 10,5 VHN

Life fast set 10,0 VHN

Esimerkki 2 20 Trietanoliamiinisalisylaatti valmistettiin samalla menetelmällä kuin glyserolisalisylaatti esimerkissä 1 sillä erolla, että annettiin reagoida 32,9 g (0,22 mol) trietanoliamiinia, 67,1 g (0,44 mol) metyyli-salisylaattia ja 0,82 g (0,015 mol) natriummetoksidia.

25 Metyylisalisylaatin pitoisuus oli lopuksi 20,0 %.

Metakryloitu trietanoliamiinisalisylaatti (MTS) valmistettiin samalla menetelmällä kuin metakryloitu glyserolisalisylaatti esimerkissä 1 sillä erolla, että annettiin reagoida 69 g yllä saatua trietanoliamiinisalisy-. 30 laattia, 32 g (0,41 mol) pyridiiniä liuotettuna 140 ml:aan kuivaa metyleenikloridia. Tähän seokseen lisättiin 40,6 g (0,39 mol) metakroyylikloridia 84 ml:ssa kuivaa metyleenikloridia. Tuote työstettiin esimerkissä 1 kuvatulla tavalla.

35 Käytettäessä samaa katalyyttiä ja menetelmää kuin esimerkissä 1, geeliytymisaika oli 212 sekuntia. Seoksen, jossa oli yhtä suuret määrät yllä mainittua MTS:ää ja "Dycalia", sementtikovettumisaika oli 940 sekuntia. Tä- 12 89557 män kovettuneen seosmateriaalin pinnan kovuus oli 14,9 VHN mitattuna esimerkin 1 osan C menetelmän mukaan.

Esimerkki 3

Trimetylolietaanisalisylaatti valmistettiin sa-5 maila menetelmällä kuin glyserolisalisylaatti esimerkissä 1 sillä erolla, että annettiin reagoida 60,1 g (0,5 mol) trimetylolietaania, 119,7 g (0,788 mol) metyylisalisy-laattia ja 0,82 g (0,015 mol) natriummetoksidia. Metyyli-salisylaatin pitoisuus oli lopuksi 10,0 %.

10 Metakryloitu trimetylolietaanisalisylaatti (MES) valmistettiin samalla menetelmällä kuin metakryloitu glyserolisalisylaatti esimerkissä 1 sillä erolla, että annettiin reagoida 138 g yllä saatua trietanoliamiinisali-sylaattia, 58 g (0,73 mol) pyridiiniä liuotettuna 250 15 ml:aan kuivaa metyleenikloridia. Tähän seokseen lisättiin 72,4 g (0,69 mol) metakroyylikloridia 150 ml:ssa kuivaa metyleenikloridia. Tuote työstettiin esimerkissä 1 kuvatulla tavalla.

Käytettäessä samaa katalyyttisysteemiä ja mene-20 telmää kuin esimerkissä 1, geeliytymisaika oli 75 sekuntia. Seoksen, jossa oli yhtä suuret määrät yllä mainittua MES:ää ja "Dycalia", sementtikovettumisaika oli 405 sekuntia. Tämän kovettuneen seosmateriaalin pinnan kovuus oli 19,0 VHN mitattuna esimerkin 1 osan C mukaan.

25 Esimerkki 4

Pentaerytritolisalisylaatti valmistettiin samalla menetelmällä kuin glyserolisalisylaatti esimerkissä 1 sillä erolla, että annettiin reagoida 34,04 g (0,25 mol) pentaerytritolia, 86,72 g (0,57 mol) metyylisalisylaat-30 tia ja 0,41 g (0,0075 mol) natriummetoksidia. Metyylisa-lisylaatin pitoisuus oli lopuksi 12,5 %.

Metakryloitu pentaerytritolisalisylaatti (MPS) valmistettiin samalla menetelmällä kuin metakryloitu glyserolisalisylaatti esimerkissä 1 sillä erolla, että 35 annettiin reagoida 47 g yllä saatua trietanoliamiinisali- 13 89557 sylaattia, 22 q (0,28 mol) pyridiiniä liuotettuna 95 ml:aan kuivaa metyleenikloridia. Tähän seokseen lisättiin 26,15 g (0,25 mol) metakroyylikloridia 90 ml:ssa kuivaa , metyleenikloridia. Tuote työstettiin esimerkissä 1 kuva- 5 tulla tavalla.

Käytettäessä samaa katalyyttisysteemiä ja menetelmää kuin esimerkissä 1, geeliytymisaika oli 270 sekuntia. Seoksen, jossa oli yhtä suuret määrät yllä mainittua MPS:ää ja "Dycalia", sementtikovettumisaika oli 90 10 sekuntia. Tämän kovettuneen seosmateriaalin pinnan kovuus oli 22,3 VHN mitattuna esimerkin 1 osan C menetelmän mukaan .

Esimerkki 5

Kliinisiin tutkimuksiin sopiva formulaatti valmis- 15 tettiin seuraavasti:

Komponentti A (g)

Metakryloitu glyserolisalisylaatti (esimerkki 1) 50

Bariumsulfaatti 35 2Q "Aerosil" 0X50 (Degussa) 15

Komponentti B

Vinyyliuretaanihartsi (a) 22,5

Trietyleeniglykolidimetakrylaatti 22,5

Kalsiumhydroksidi 25

Bariumsulfaatti 25 25 "Aerosil" 0X50 5

Kamferikinoni 0,38

Dimetyyliaminoetyylimetakrylaatti 0,23 (a) valmistettuna EP-patentin 53442 esimerkin 1 mukaan . Molemmat komponentit valmistettiin sekoittamalla aineosat kaksoistelamyllyssä homogeenisuuden saavuttamiseen saakka.

Laboratoriomääritystä varten yhtä suuret paino-osat kumpaakin komponenttia sekoitettiin käsin. Sement-- 35 tikovettumisaika oli 210 sekuntia. Koostumuksen kovetus 14 89557 näkyvällä valolla voitiin aloittaa milloin tahansa kolmeen minuuttiin saakka. Valokovettumisaika oli 30 sekuntia ja molemmat kovettumisajat määritettiin esimerkissä 1 kuvatun menetelmän avulla.

5 Kovettuneen materiaalin taivutusmoduuli oli 5,52 GPa, taivutuslujuus 49,8 MPa ja pinnan kovuus 20 VHN.

Esimerkki 6

Seoksesta otetusta näytteestä, jonka arvot määritettiin esimerkissä 5, määritettiin myös kliiniset arvot.

10 Havaittiin, että välittömästi molempien komponent tien sekoittamisen jälkeen seos virtasi hampaaseen porattuun koloon pienen viskositeetin ansiosta. Käytettäessä seosta päällysteenä, se kiinnittyi nopeasti dentiiniin jopa lievästi kosteissa olosuhteissa poiketen siten ta-15 vanomaisista kaksipakkausmateriaaleista. Noin 90 sekunnin kuluttua voitiin havaita viskositeetin kasvaneen ja voitiin havaita, että tämä oli työstön kannalta paras vaihe, jolloin voitiin poistaa materiaalin ylimäärä hammaskiilteen reunaosista ja muovata lopulliseen muotoon. Kun oli 20 valokovetettu säteilyttämällä aallonpituusalueella 400- 500 materiaali muuttui hyvin kovaksi ja oli ominaisuuk siltaan asianmukainen käytettäväksi amalgaamin, kullan tai komposiitin alustana. Kovettuneen materiaalin adheesio oli hyvä ja kovettuneen sementin ylimäärän poisto 25 oli erittäin hankalaa. Kaksivaiheista viskositeettia on pidettävä edullisena, koska pieni viskositeetti alussa mahdollistaa päällysteen sijoittamisen paikalleen ja toinen suurempi viskositeetti mahdollistaa materiaalin kasvattamisen muodostamaan alusta täytteelle.

Claims (7)

1. Hampaanpaikkaussementtikoostumus, tunnettu siitä, että se käsittää ensimmäisen komponen- 5 tin, joka muodostuu etyleenisesti polymeroituvasta yhdisteestä, jossa on sekä salisylaattiryhmä että vähintään yksi akrylaatti-, alkakrylaatti-, akryyliamidi- tai alk-akryyliamidiryhmä (jota seuraavassa kutsutaan akrylosali-sylaatiksi), ja toisen komponentin, joka muodostuu kallo siumhydroksidista tai kalsiumhydroksidin sopivasta pre- kursorista, ja valoherkän katalyytin, jonka aineosat voivat olla joko ensimmäisessä tai toisessa komponentissa tai molemmissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sementtikoostu-15 mus, tunnettu siitä, että salisylaatti on salisyylihaposta ja moniarvoisesta, 2-8 hydroksiryhmää sisältävästä alkoholista muodostuva esteri.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sementtikoostu-mus, tunnettu siitä, että moniarvoinen alkoholi 20 on trioli.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen sementti-koostumus, tunnettu siitä, että salisyylihaposta johdettujen yksikköjen ja moniarvoisesta alkoholista johdettujen yksikköjen moolisuhde on 0,1:1 ... m:l, jossa m 25 on moniarvoisen alkoholin sisältämien hydroksyyliryhmien määrä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen se- menttikoostumus, tunnettu siitä, että akrylosa- lisylaatin sisältämien alkakrylyyliryhmien ja salisylaat- 30 tiryhmien suhde on 0,3:1 ... 3:1.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen se- menttikoostumus, tunnettu siitä, että alkakry laatti on metakrylaatti.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen se- 35 menttikoostumus, tunnettu siitä, että sementti sisältää muuta täyteainetta. ie 59557