FI89334C - Spelracket - Google Patents

Description

1 39334

Pelimaila - Spelracket

Esillä oleva keksintö kohdistuu yleensä pallopeliin tarkoitettuun mailaan, jolla on rajoitettu joustavuus, kuten tennismailaan. Erityisesti keksintö koskee patenttivaatimuksen johdanto-osassa määriteltyä mailaa.

Perinteisessä pelimailassa kehys- ja varsiosan jäykkyys on sellainen, että kun pallo osuu mailan säikeillä varustettuun pintaan, kehyksen yläosa pakotetaan pois mailan pit-kittäisakselilta. Tämä taipuminen vaikuttaa haitallisesti takaisin kimpoavan pallon lentoreittiin.

Missä tahansa tulokuormitukselle alttiina olevassa kappaleessa tapahtuu monimutkainen värähtelyreaktio. Tämä kappaleen monimutkainen, muotoaan muuttanut muoto voidaan muuttaa yksinkertaisten värähtelytilamuotojen, joilla on vaihteleva amplitudi ja taajuus, äärettömän lukumäärän summaksi. Värähtelevään kappaleeseen liittyvät, määrätyt taajuudet, tilamuodot ja amplitudit riippuvat useista tekijöistä. Näihin kuuluvat kappaleen jäykkyys ja painon jakautuminen sekä kappaleen pakotusaste.

Jäykkyyttä ja painon jakautumista voidaan säädellä kahdella tavalla. Yksi tapa olisi käyttää erityisiä vahvistusmate-riaaleja kappaleen osissa, jolloin näillä materiaaleilla olisi suurempi voiman suhde painoon ja jäykkyyden suhde painoon. Toinen menetelmä säädellä jäykkyyttä ja painon jakautumista olisi muuttaa kappaleen poikkileikkauksen geometriaa; tarkemmin sanottuna käyttämällä vakiomäärä materiaalia poikkileikkauksessa ja vaihtelemalla poikkileikkauksen alan hitausmomenttia siten, että jäykkyyden suhde painoon vaihtelee. Suurempi jäykkyys lisää värähtelytaajuuksia ja vähentää dynaamisia muodonmuutosamplitudeja. Suurempi paino pienentää värähtelytaajuuksia ja vähentää dynaamisia muodonmuutosamplitudeja.

2 89334

Kaksi erityistä pakotustilannetta on mielenkiinnon kohteena tässä yhteydessä. Toinen äärimmäisyys, "vapaa-vapaa"-pakotustilanne, edustaa kappaletta, joka värähtelee vapaasti tilassa. Tätä voidaan jäljitellä laboratoriossa riiputtamalla kappaletta joustavilla nauhoilla ja antamalla sen värähdellä vapaasti. Yksinkertaisen tangon, joka taipuu "vapaa-vapaa"-pakotusolosuhteissa, kaksi ensimmäistä värähtelytilamuotoa on kuvattu kuviossa 10.

Vastakkainen äärimäisyys on "kiinnitetty-vapaa"-pakotusti-lanne, jossa kappaleen toinen pää on tiukasti kiinnitetty tukikiinnittimeen, kun taas toinen pää saa värähdellä vapaasti. Yksinkertaisen tangon, joka taipuu "kiinnitetty-vapaa" -pakotusolosuhteissa, kolme ensimmäistä värähtelytilamuotoa on kuvattu kuviossa 11. On pantava merkille, että kuvion 10 tiloilla 1 ja 2 on suurinpiirtein samat muodot kuin kuvion 11 vastaavilla tiloilla 2 ja 3. Tiukan kiin-nittimen lisääminen kappaleeseen, joka taipuu "vapaa-vapaa" tilanteessa, aiheuttaa ylimääräisen, taajuudeltaan alhaisen värähtelytilan virityksen (tila 1 kuviossa 11).

Tilojen 1 ja 2 taajuudet "vapaa-vapaa"-pakotusolosuhteissa eivät ole samat kuin vastaavien tilamuotojen (tilat 2 ja 3 vastaavasti) taajuudet "kiinnitetty-vapaa"-olosuhteissa. Jommassa kummassa pakotustilanteessa olevan tilamuodon taajuudesta saadaan likiarvo toisessa tilanteessa olevan tilamuodon taajuudesta käyttämällä seuraavaa yhtälöä:

Freqcf = Freqff x (Lff/Lcf)2 (yhtälö 1) ^cf' kff" ^cc

Freqcf = "kiinnitetty-vapaa"-tilanteessa olevan tila-muodon taaj uus.

Freqff = "vapaa-vapaa"-tilanteessa olevan tilamuodon taajuus.

Lff = "vapaa-vapaa"-tilanteessa olevan tangon pi tuus .

3 89334

Lcc = tangon pituus, joka on kiinnittimen alapuolel la.

Lcf = "kiinnitetty-vapaa"-tilanteessa olevan tangon vastaava pituus.

Tennismailoilla on samanlaisia värähtelyominaisuuksia kuin edellä kuvatuilla, yksinkertaisilla tangoilla pelin aikana tapahtuvien pallon ja mailan välisten iskujen takia. Useita eri mailoja testattiin laboratoriossa. Testitulokset osoittavat, että "vapaa-vapaa"-pakotusolosuhteissa olevilla, perinteisillä tennismailoilla ensimmäinen taipumiatila on suuruusluokkaa 100-170 Hz. "Kiinnitetty-vapaa"-pakotus-olosuhteissa perinteisten mailojen ensimmäisen ja toisen taipumistilan taajuus on kokoluokkaa 25-50 Hz ja 125-210 Hz, vastaavasti. US-patentti 4 664 380 (länsisaksalainen DE-OS 3434898) mainitsee, että siinä kuvatun mailan resonanssi taajuus "kiinnitetty-vapaa"-pakotustilanteessa on 70-200 Hz.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että "vapaa-vapaa"-tilanteessa värähtelevä tennismaila on lähempänä tennismailan käyttäytymistä pelin aikana kuin "kiinnitetty-vapaa"-olosuhteissa oleva maila. Jos "kiinnitetty-vapaa"-pakotus -olosuhteet vallitsevat testauksen aikana, yhtälöä 1 on käytettävä taajuusarvojen muuttamiseksi siten, että "kiinnitetty-vapaa" -olosuhteissa toinen taipumistila on likiarvo "vapaa-vapaa"-tilanteen ensimmäisen tilan taajuusar-voista.

On havaittu, että perinteisellä tennispallolla pallon ja mailan väliset iskuajat ovat 2-7 millisekuntia keskiarvon ollessa 2-3 millisekuntia. Tänä aikana mailan ylä-osa taipuu taaksepäin pallon voimansyötön ansiosta. Perinteisessä mailassa pallo jättää säikeet pallon ja mailan välisen iskun jollakin hetkellä, kun maila alkaa muuttaa muotoaan ja pian sen jälkeen, kun maila on saavuttanut suurimman tai-pumispisteensä. Tämän seurauksena vaikutetaan iskun lentoreittiin (katso kuviota 12) ja energiaa kuluu hukkaan, 4 39334 koska maila ei ole palannut taipumattomaan asentoonsa, jossa takaisinkimpoamiskulma on nolla ja mailan kärjen nopeus on suurin mahdollinen.

Jos pallo pysyy säikeillä mailan taipuessa, eikä poistu säikeiltä ennen kuin maila on palannut taipumattomaan asentoonsa, pallon lentoreittiin ei vaikuteta ja lyönnin tarkkuus paranee (katso kuviota 13). Lisäksi koska mailan kärjen nopeus on suurimmillaan tässä pisteessä, enemmän energiaa siirtyy palloon ja lyönnistä tulee voimakkaampi. Tennispallon muodonmuutosajan muuttamista ei pidetä toivottavana ratkaisuna ongelmaan. Tästä syystä tennismailan suotuisin suorituskyky on suunniteltava siten, että pelin aikana mailassa syntyvän vallitsevan värähtelytilan taajuus vastaa pallon ja mailan välisen kosketuksen kestoa. Tarkemmin sanottuna puolitoista kertaa "vapaa-vapaa"-pako-tusolosuhteissa olevan tennismailan ensimmäisen taipumis-tilan kesto pitäisi olla sama kuin tennispallon kosketusarka säikeisiin. "Vapaa-vapaa"-pakotustilanteen ensimmäinen ta.ipumistila on valittu, koska tämä on pelin aikana syntyvä vallitseva värähtelytila.

Tämän keksinnön mukaan on pystytty aikaansaamaan mailara-kenne, jonka erilaisten taivutustilojen värähtelytaajuus on pelaajalle ja pelipallolle edullisempi kuin tunnetuilla mailarakenteilla. Keksinnön mukaisen mailan pääasiallisimmat tunnusmerkit selviävät oheisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosasta.

Ihanteellisen tennismailan ensimmäinen taipumistila "vapaa-vapaa" -olosuhteissa olisi 170-250 Hz, koska 2-3 millisekunnin kosketusajat pallon ja mailan välillä ovat tavallisia. Käyttämällä yhtälöä 1 taajuuskokoluokka "kiinnitetty-vapaa" -olosuhteissa, mikäli käytetään 70 cm pitkää mailaa, jota riiputetaan jäykästä tuesta 7,5 cm:n kohdalta kädensijasta, olisi 215-315 Hz toisessa taivu- 5 89334 tustilassa. Mailan yhden erityissovellusmuodon taajuusko-koluokka on 200 - 210 Hz ensimmäisessä taipumistilassa "vapaa-vapaa" pakotusolosuhteissa ja 230 - 265 Hz toisessa taipumistilassa "kiinnitetty-vapaa" olosuhteissa.

Nyt esillä oleva keksintö kuvataan viitaten oheisissa piirroksissa esitettyyn kuvaavaan sovellusmuotoon.

Kuvio 1 on ylätasokuva esillä olevan keksinnön mukaan valmistetusta tennismailasta.

Kuvio 2 on sivukuva kuvion 1 mailasta.

Kuvio 3 on ylätasokuva kuvion 1 mailan kehyksestä ilman säikeitä ja varren verhousta.

Kuvio 4 on sivukuva kuvion 3 mailan kehyksestä.

Kuvio 5 on poikkileikkauskuva kuvion 3 viivaa 5-5 pitkin.

Kuvio 6 on poikkileikkauskuva kuvion 3 viivaa 6-6 pitkin.

Kuvio 7 on poikkileikkauskuva kuvion 3 viivaa 7-7 pitkin.

Kuvio 8 on poikkileikkauskuva kuvion 3 viivaa 8-8 pitkin.

Kuvio 9 on osittainen perspektiivikuva mailan kehyksen osasta, jossa grafiittikuitujen useat kerrokset näkyvät.

Kuvio 10 kuvaa tennismailan ensimmäistä ja toieta taipu-raistilaa vapaa-vapaa pakotusolosuhteissa.

Kuvio 11 kuvaa tennismailan ensimmäistä, toista ja kolmatta taipumistilaa kiinnitetty-vapaa pakotusolosuhteissa.

6 89334

Kuvio 12 kuvaa perinteisen, tunnetun tekniikan mailan muodonmuutosta, kun perinteinen tennispallo kimpoaa takaisin mailasta iskun jälkeen.

Kuvio 13 kuvaa esillä olevan keksinnön mukaisen mailan muodonmuutosta, kun perinteinen tennispallo kimpoaa takaisin mailasta iskun jälkeen.

Kuten edellä on kuvattu, on toivottavaa säätää tennismailan jäykkyys siten, että sen jälkeen, kun perinteinen tennispallo iskeytyy mailaan, maila palaa alkuperäiseen, taipumattomaan asentoonsa ennen kuin pallo jättää mailan säikeet. Näissä olosuhteissa pallon lentoreittiin ennen ja jälkeen mailaan iskeytymistä ei vaikuteta, ja lyönnin tarkkuus paranee, kuten kuviossa 13 on kuvattu. Lisäksi enemmän energiaa siirtyy takaisin kimpoavaan palloon, ja lyönnit ovat voimakkaampia.

On toivottavaa säätää tennismailan jäykkyys siten, että mailan ensimmäinen taipumistila vapaa-vapaa pakotusolo-suhteissa on 170 - 250 Hz. Siitä syystä, että tällaisen mailan toinen taipumistila kiinnitetty-vapaa pakotusolo-suhteissa on 215 - 315 Hz toisessa taivutustilassa. Kuviot 1 - 9 kuvaavat tennismailan 15 yhtä tiettyä sovellus-muotoa, jolla on tällaiset taajuudet.

Viitaten ensin kuvioihin 1 ja 2, maila 15 Bisältää kehykset 17, jossa on kädensijaosa 18, kaulaosa 19 ja kärkiosa 20. Kaulaosa 19 sisältää parin kehysosia 21, 22, jotka hajaantuvat kädensijaosasta 18 ja yhtyvät kärkiosaan 20. Yhdyskappale 23 ulottuu kaulakappaleiden 21 ja 22 välissä ja muodostaa kärkiosan pohjan, joka on tavallisesti sil-mukanmuotoinen tai soikea.

Tennismaila sisältää myöe useita pitkittäissäikeitä 24 ja poikittaissäikeitä 25, jotka ulottuvat kärkiosassa 20 ja 7 89334 yhdyskappaleessa 23 sijaitseviin, perinteisiin aukkoihin. Muovipuskuri 26 ulottuu kärkiosan yläosan ympäri suojellakseen kärkeä hankautumiselta ja kulumiselta. Puskuria pitelevät paikallaan säikeet, ja puskuri suojaa myös säikeitä hankautumasta mailan kehyksen aukkoja vasten. Muo-viupote 27 ulottuu puskurin 26 pään ja kaulaosan 19 välillä suojatakseen kärjen alaosan säikeitä.

Maila sisältää myös perinteisen kädensijan verhouksen 28 ja päätysuojuksen 19 kädensijaosassa 18. Kädensijan verhous voidaan muodoetaa kierteisesti kääritystä nahkasuikaleesta .

Kuviot 3 ja 4 kuvaavat mailan kehyksen 17 ilman säikeitä ja kädensijan verhousta.

Viitaten kuvioihin 5-8, kukin kehyksen osista 18 - 23 on muodostettu putkimaisesta kehysosasta, jonka seinän paksuus on 0,114 - 0,127 cm. Putkimainen kehysosa on muodostettu hartsilla kyllästettyjen grafiittikuitujen kerroksista, jotka kierretään ilmalla täytettävän rakon ympärille. Kuten tekniikassa on hyvin tunnettua, kun mailan kehys on sijoitettu muottiin, rakko puhalletaan täyteen ilmaa grafiittikuitujen kerrosten pakottamiseksi muottia vasten, kunnes hartsi vulkanoituu.

Kuvio 9 kuvaa hartsilla kyllästettyjen grafiittikuitujen kerroksia 31 - 42, joita käytetään muodostamaan parhaaksi katsotun Bovellusmuodon putkimaiset kehysosat. Kukin kerroksista 31 - 42 sisältää suuntaamattomia grafiittikuitu-ja, jotka suunnataan viitoituksen osoittamaan suuntaan. Kerrokset 31, 32 ja 35 - 42 sisältävät grafiittikuituja, joiden kimmomoduuli on noin 33 000 000. Kerrokset 33 ja 34 sisältävät grafiittikuituja, joiden kimmomoduuli on noin 45 000 000. Noin 10 - 20 51:11a mailan kehykseen käytetyistä grafiittikuiduiBta on korkeampi kimmomoduuli, ja 8 89334 noin 80 - 90 ft:11a grafiittikuiduista on alhaisempi kimmomoduuli. Suuremman kimmomoduulin grafiittikuitujen käyttö lisää mailan jäykkyyttä lisäämättä mailan painoa. Mailan kehyksen uloin kerros 43, joka on kuvattu kuviossa 9, on maalikerros.

Viitaten kuvioihin 3-6, kärjen ulkopinta on varustettu uurteella AS, jossa säikeiden aukot A6 sijaitsevat. Uurteen AS tehtävänä on myös sijoittaa puskuri 25 ja upote 26 paikoilleen (kuvio 2).

Mailan kehyksen korkeus määritellään suhteessa kuvioon A, ja sillä mitataan mailan mitta kohtisuoraan keskitasoon MP nähden, joka ulottuu kädensijaosan 18 pitkittäisen keskiviivan CL kautta. Pitkittäinen keskiviiva CL muodostaa myös kuvion 3 mailan pitkittäisakselin. Mailan säikeet sijaitsevat keskitasossa MP, ja mailan taipuminen, joka on kuvattu kuvioiBBa 10 ja 11, tapahtuu tasossa, joka ulottuu kohtisuoraan keskitasoon nähden.

Kuviossa A mailan kehyksen korkeus kaevaa jatkuvasti kehyksen kärkiosan yläosan mitasta A kehyksen kaulaosan mittaan B. Mailan korkeus vähenee jatkuvasti mitasta B kädensijaosan 18 yläosan mittaan C. Kädensijaosan korkeus kasvaa mitaeta C mittaan D ja pysyy samana kädensijaosan alaosaan saakka.

Mailan kehykeen maksimikorkeus B sijaitsee alueella, jossa kaulaosat 21 ja 22 yhtyvät kärkiosaan 20. Kun verrataan kuvioita 3 ja A, maksimimitta B on yleensä samansuuntainen kuin yhdyskappaleen 23 keskikohta, jossa pitkittäinen keskiviiva CL leikkaa yhdyskappaletta. Kun verrataan kuvioita 6 ja 7, yhdyskappaleen 23 korkeus on olennaisesti pienempi kuin yhdysosien 21 ja 22 ja kärkiosan 20 korkeus maksimikorkeuden B alueella.

s 89334

Yhdessä erityissovellusmuodossa, jossa mailalla on suuri kärkiosa, kärkiosan pitkittäinen sisämitta E oli 34,9623 cm, kärkiosan poikittainen sisämitta oli 25,7970 cm ja kokonaispituus L oli 68,478 cm. Kärkiosan yläosan korkeus A oli 2,769 cm, maksimikorkeus B oli 3,81 cm, korkeus C oli 2,54 cm ja korkeus D vaihteli riippuen kädensijan koosta perinteisten kädeneijan mittasuhteiden mukaisesti. Viitaten kuvioon 5, kärkiosan yläosan kokonaisleveys G oli 0,965 cm. Viitaten kuvioon 7, yhdyskappaleen 23 korkeus H oli 2,743 cm, ja leveys I oli 1,016 cm. Maksimikorkeuden B Buhde kärkiosan minimikorkeuteen A oli 1,5/1,09 tai 1,376.

Mailan alueen hitausmomentti kohdassa, jossa mailan poik-kileikkauskorkeus oli suurimmillaan, oli 0,84 cma. Ensimmäisen taivutustilan taajuus vapaa-vapaa pakotusolosuh-teissa oli 204 Hz, ja toisen taivutustilan taajuus kiinnitetty-vapaa olosuhteissa oli 230 Hz.

Yhdessä keskikokoisen mailan erityissovellusmuodossa kärkiosan pitkittäinen sisämitta E oli 31,801 cm, kärkiosan poikittainen sisämitta oli 23,698 cm ja kokonaispituus L oli 68,423 cm. Kärkiosan yläosan korkeus A oli 2,337 cm, maksimikorkeus B oli 3,175 cm, korkeus C oli 2,54 cm ja korkeus D vaihteli riippuen kädensijan koosta. Kärkiosan yläosan kokonaisleveys G oli 1,029 cm. Yhdyskappaleen 23 korkeus H oli 2,299 cm, ja leveys I oli 1,1422 cm. Maksimikorkeuden B suhde kärkiosan minimikorkeuteen A oli 1,25/0,92 tai 1,3587.

Ensimmäisen taivutustilan taajuus vapaa-vapaa pakotusolo-suhteissa oli 208 Hz, ja toisen taivutustilan taajuus kiinnitetty-vapaa olosuhteissa oli 230 Hz.

Kuvioissa 3-9 kuvatun mailan kehyksen muoto ja mittasuhteet antavat suhteessa keskitasoon MP sellaisen hi- 10 89334 tausmomentit, että maila on jäykempi kuin perinteiset mailat ja sillä on toivottava taajuus 170 - 250 Hz ensimmäiselle taivutustilalle vapaa-vapaa pakotuksessa tai 215 - 315 Hz toiselle taivutustilalle kiinnitetty-vapaa pakotuksessa. Maksimikorkeuden B suhde minimikorkeuteen A on mieluiten noin 1,35:n suhde noin 1,38:aan.

Grafiittikuitujen, joilla on suhteellisen suuri kimmomoduuli, käyttö kerroksissa 33 ja 34 mahdollistaa kehyksen painon vähentämisen riittävästi puskurin 26 sisällyttämiseksi pitäen samalla mailan kokonaispainon tavallisessa suuruusluokassa. Kehykseen on käytetty noin 270 grammaa grafiittikuituja ja hartsia, joka voi olla perinteistä hartsia.

Maila, jolla on suuri kärkiosa, ja keskikokoinen maila, joilla on määrätty muoto ja mittasuhteet, on kuvattu tässä yhteydessä toivotun jäykkyyden ja taajuuden saavuttamiseksi. On kuitenkin ymmärrettävä, että muitakin muotoja ja mittasuhteita voidaan käyttää, kunhan tuloksena saatava jäykkyys antaa halutun taajuuden. Tärkeä tavoite on saavuttaa ensimmäiselle taivutustilalle vapaa-vapaa pakotuksessa taajuus, joka on 170 - 250 Hz, ja toiselle taivutustilalle kiinnitetty-vapaa pakotuksessa taajuus, joka on 215 - 315 Hz.

Koska edellä olevassa selostuksessa esillä olevan keksinnön määrättyjen sovellusmuotojen yksityiskohtaiset kuvaukset on tuotu ilmi, on ymmärrettävä, että tekniikkaan perehtyneet voivat muunnella merkittävästi useita, tässä annettuja yksityiskohtia poikkeamatta keksinnön hengestä ja suojapiiristä.

Claims (14)

1. Pelimaila (15), jossa on kädensija (18), silmukan muotoinen pääosa (20), kaulaosa (19), joka yhdistää käden-sijaosan ja pääosan, ja pituussuuntainen akseli (22) , joka on samansuuntainen kädensijan keskiviivan ja keskitason (MP) kanssa, joka ulottuu pituussuuntaisen akselin läpi yhdensuuntaisesti silmukan muotoisen pääosan (20) tason kanssa, tunnettu siitä, että mailalla (15) on ensimmäisen taivutustilan taajuus vapaa-vapaa-pakotusolosuhteissa tasossa, joka ulottuu kohtisuoraan mainittuun keskitasoon (MP) nähden, välillä 170 Hz ja 250 Hz.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maila, tunnettu siitä, että taajuus on välillä 200 Hz ja 210 Hz.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maila, tunnettu siitä, että mailan (15) taajuus toisessa taivutustilassa kiinni-tetty-vapaa-pakotusolosuhteissa ja tasossa, joka on kohtisuorassa keskitasoon (MP) nähden, on välillä 215 Hz ja 315 Hz.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 3 mukainen maila, tunnettu siitä, että toisen taivutustilan taajuus kiinnitetty-va-paa-pakotusolosuhteissa on välillä 230 Hz ja 265 Hz.

5. Ainakin yhden patenttivaatimuksista 1-4 mukainen maila, tunnettu siitä, että maila on valmistettu putkesta, joka muodostuu useista kerroksista (31-42) hartsilla kyllästettyjä grafiittikuituja, ja että joissakin kerroksissa olevien kuitujen kimmomoduuli on noin 227528 x 101 N/m2 ja toisissa kerroksissa olevien kuitujen kimmomoduuli on noin 310266 x 101 N/m2. Ainakin yhden patenttivaatimuksista 1-5 mukainen maila, tunnettu siitä, että maila on valmistettu putkesta, joka muodostuu kahdestatoista kerroksesta (31-42) hartsilla kyllästettyjä grafiittikuituja, ja että kahdessa ker- 12 89 334 roksessa olevien kuitujen kimmomoduuli on noin 310266 x 106 N/m2 ja toisissa kerroksissa olevien kuitujen kimmomoduuli on noin 227528 x 106 N/m2.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen maila, tunnettu siitä, että noin 10 - 20 %:lla kuiduista on kimmomoduuli, joka on noin 310266 x 106 N/m2, ja noin 80 - 90 %:lla kuiduista on kimmomoduuli, joka on noin 227528 x 106 N/m2.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen maila, tunnettu siitä, että kahdet sisäkerrokset (31, 32) ja kahdeksan ulompaa kerrosta sisältävät grafiittikuituja, joiden kimmomoduuli on noin 227528 x 106 N/m2.

9. Ainakin yhden patenttivaatimuksista 1-8 mukainen maila, tunnettu siitä, että putken seinämäpaksuus on noin 1,14 - 1,27 mm.

10. Ainakin yhden patenttivaatimuksista 1-9 mukainen maila, tunnettu siitä, että kaulaosa (19) sisältää parin ke-hyselimiä (21, 22), jotka haarautuvat kädensijasta (18) ja yhtyvät pääosaan (20) , että mailassa on yhdyskappale (23), joka kulkee haarautuvien osien (21, 22) välissä ja muodostaa silmukkamuotoisen pääosan (20) pohjan, että mailan (15) korkeus (B) kohtisuoraan keskitasoon (MP) nähden on maksimissaan haarautuvien kehysosien (21, 22) kohdalla sillä alueella, jossa yhdyskappale (23) yhtyy haarautuviin kehysosiin (21, 22).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen maila, tunnettu siitä, että mailan maksimikorkeuden (B) suhde pääosan (20) kärkikohdan (A) korkeuteen on noin 1,35 - 1,38.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen maila, tunnettu siitä, että hitauspintamomentti kehyksen (17) suurimman poikkileikkauskorkeuden (B) kohdalla on noin 13,73 cm4. 13 89334

13. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen maila, tunnettu siitä, että mailan korkeus pienenee jatkuvasti maksimikorkeudesta (B) pääosan (20) kärkeen (A) saakka ja maksimikorkeudesta (B) kädensijaosan (18) kärkeen saakka.

14. Patenttivaatimuksen l mukainen maila, tunnettu siitä, että sen pituus on noin 685 mm.