FI88486B - Anordning foer att uppvaerma en flygmaskinsavisningsvaetska - Google Patents

Description

1 88486

Laite lentokoneen jäänpoistonesteen lämmittämiseksi. -Anordning för att uppvärma en flygmaskinsavisningsvätska.

Tämä keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen laitteeseen lentokoneen jäänpoistonesteen lämmittämiseksi.

Tavalliset yllämainittua tyyppiä olevat laitteet ovat käyttäneet hyväkseen yhtä tai usampaa palamistyyppistä kuumennus-laitetta lentokoneen jäänpoistonesteen (ADF) lämmittämiseksi, mikä vaatii ADF:n pumppaamisen säiliöstä kuumennuslaitteiden kanssa yhdistettyjen pakokaasulämmönvaihtimien kautta. Pala-mistyyppisellä kuumennuslaitteella on verraten alhainen läm-pöhyötysuhde, se on usein vaikea käynnistää kylmässä säässä, varsinkin kun siinä poltetaan dieselpolttoainetta, se vaatii polttimen samoinkuin lämmönvaihtimen jatkuvaa kunnossapitoa ja luontaisesti aiheuttaa potentiaalisen palon vaaran sekä polttimen liekistä että lämmönvaihtimesta poistuvista korkeassa lämpötilassa olevista kaasuista. Lisäksi tiksotrooppi-set ja/tai pseudoplastiset nesteet, sellaiset kuin Association of European Airlines on luokitellut tyypiksi II ADF, eivät tavallisesti siedä palamistyyppisen kuumennuslait-teen poistokaasulämmönvaihtimessa esiintyviä korkeita lämpö-. tiloja eivätkä pumppausta, joka tarvitaan ADF:n kierrättämi-' ' seksi pakokaasulämmönvaihtimen kautta.

:.*V Tässä keksinnössä käytetään hyväksi tavallista polttomoottoria aikaansaamaan ADF:n lämpötilan sopivalle tasolle kohotta-miseen tarvittava koko lämpö ja siten poistetaan palamistyyp-pisten kuumennus laitteiden tarve yhdessä siihen liittyvien .1. ongelmien ja rajoitusten kanssa. Tämän keksinnön mukainen järjestelmä saa takaisin moottorin poistolämmön siirtämällä lämpö moottorin jäähdytysnesteestä ja pakokaasuista ADF:ään ilman ADF:n pumppausta samalla, kun aikaansaadaan säädöt sen • · 2 88486 takaamiseksi, että moottori nopeasti saavuttaa oikean toimin-talämpötilansa käynnistettäessä ja tulee säilyttämään tämän lämpötilan jäänpoistonestesäiliön toistuvan kylmällä jään-poistonesteellä täytön ajan. Järjestelmä käyttää hyväksi myös moottorin tehoa, ainakin siltä osin kuin sitä ei käytetä hyväksi muun työn suorittamiseksi, lämmittämistä varten pumppaamalla hydraulinestettä vastusta vasten ja siirtämällä siten hydraulinesteeseen kehitetty lämpö jäänpoistonestee-seen. Järjestelmä on järjestetty myös käyttämään hyväksi hydraulinesteen painetta jäänpoistonesteen eteenpäin kuljettamiseksi.

Tämän keksinnön mukaan on aikaansaatu järjestelmä lentokoneen jäänpoistonesteen lämmittämiseksi polttomoottorin kehittämällä lämmöllä ilman palamistyyppisiä kuumennuslaitteita, jolla järjestelmällä on verraten korkea lämpöhyötysuhde ja joka on yhteensopiva tiksotrooppisten ja/tai pseudoplastisten nesteiden kanssa, joita voidaan luotettavasti käyttää hyväksi läheisessä yhteydessä lentokoneeseen sallien samanaikaisesti ADF:n suihkutuksen lentokoneeseen ja AOF:n lämmityksen ja jolla järjestelmällä on verraten yksinkertainen rakenne, joka takaa sen luotettavuuden ja helpon käytön, mikä sallii laitteen pitkän käyttöiän ja joka järjestelmä on verraten helppo käynnistää ja käyttää. Tämän päämäärän toteuttavalle laitteelle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osassa esitetyt asiat.

Tämän keksinnön nämä ja muut tunnusmerkit sekä keksintöön liittyvät monet edut käyvät lähemmin selville seuraavasta, oheiseen piirustukseen viitatusta selityksestä, joka piirustus esittää kaaviollisesti tämän keksinnön mukaista järjestelmää.

Piirustuksessa on esitetty tavallinen, yleisesti viitenumerolla 10 merkitty moottori, jona voi olla joko diesel- 3 88486 tai ottopolttoraoottori ja joka käsittää jäähdytysnestepumpun 12 jäähdytysnesteen kierrättämiseksi moottorin läpi. Polttoaineen yhdessä ilman kanssa palaminen, joka tapahtuu sylintereissä moottorin 10 toiminnan aikana, kehittää lämpöä, josta osa siirtyy jäähdytysnesteeseen 14, jolloin tämän palamisen tuotteet, so. pakokaasut poistetaan tavallisen putkijohdon kautta pakoputkeen 16. Moottorin 10 käynnistyksen ja alku-jäähdytystoiminnan aikana jäähdytysneste vedetään imuputken 18 kautta jäähdytysnestepumpulla 12, kierrätetään moottorin 10 kautta ja pakotetaan putkijohdon 20, venttiilien 22 ja 24 sekä putkijohdon 26 kautta, jolloin muodostuu suljettu jäähdytys ne s te silmukka liittämällä imuputken 18 kanssa. Tämä sallii mottorin nopean lämmityksen, koska jäähdytysneste ohittaa tavallisen radiaattorin 28, joka on yhdistetty moottorin 10 ja sen käyttämän tuulettimen 30 kanssa, joka vetää tai puhaltaa ympäröivää ilmaa radiaattorin 28 läpi lämmön siirtämiseksi jäähdytysnesteestä ilmaan. Kun jäähdytysnesteen lämpötila saavuttaa toimintalämpötilalle hyväksyttävän minimilämpötilansa, venttiili 24, jona on termostaattisäätövent-tiili, alkaa kääntyä alaspäin suunnaten jonkin verran jäähdytysnestettä radiaattoriin 28 johtavaan putkijohtoon 32. Temostaattiventtiili 24 tulee jatkuvasti suuntaamaan enemmän jäähdytysnestettä putkijohtoon 32, kun jäähdytyslämpötila nousee, kunnes koko jäähdytysnestevirta on suunnattu radiaattoriin, kun moottorin korkein hyväksyttävä toimintalämpötila on saavutettu.

Moottori 10 käyttää myöskin kiinteäsiirtoista hydraulipumppua 34 ja säätösiirtoista hydraulipumppua 36. Tämä pumppu 34 vetää hydraulinestettä putkijohdon 38 kautta säiliöstä 40 ja poistaa nesteen paineenalaisena putkijohtoon 42, joka on yhdistetty solenoiditoimisen, tuuletetun kevennysventtiili-aggregaatin 44 kanssa. Tämä venttiiliaggregaatti 44 käsittää magneettiventtiilin 46 ja tuuletetun kevennysventtiilin 48. Kun venttiilissä 46 oleva solenoidi 50 ei ole magnetoitu, 4 88486 heikko virtaus tapahtuu venttiilin 48 päästöjohdossa venttiilin 46 kautta, joka virtaus saattaa venttiilin 48 avautumaan sallien hydraulinesteen vapaan virtauksen sen läpi ja putki-johtoon 52, joka johtaa hydraulinestettä ADF-lämmönvaihtimeen 54, joka on sijoitettu jäänpoistolaitteen jäänpoistonestesäi-liön 56 pohjalle. Putkijohto 58 sallii hydraulinesteen palata säiliöön 40 suodatinkokoonpanon 60 kautta. Hydraulinestee-seen, jota siirretään pumpulla 34, kehitetty lämpö on tuloksena painehäviöistä johdoissa, varusteissa ja venttiileissä pumpun ja säiliön välillä, joka on verraten pieni. ADF:n lämmitysjärjestelmä aktivoidaan sulkemalla esittämättä jätetty kytkin, joka sähköisesti magnetoi solenoidin 50 sekä myöskin solenoidit 62, 64 ja 66. Magneoituna solenoidi 50 kääntää venttiilin 46 piirustuksen mukaan vasemmalle sulkien venttiilistä 48 lähtevän poistojohdon, mikä saattaa paineen kehittymään paineenkevennysventtiilin 48 asettamiseksi esim. arvoon noin 19,3 MPa. Tämä paine siirretään putkijohdon 68 välityksellä, joka on yhdistetty putkijohdon 42 kanssa ja kaksitie-venttiilin 70 kautta, joka myöskin on käännetty vasemmalle magnetoimalla siihen yhdistetty solenoidi 62, kaksoissäätö-venttiiliin 72. Ohjausjohto 74, joka on yhdistetty kaksois-säätöventtiiliin 72, siirtää tämän paineen virtaus- ja paine-' tasattuun ohjauslaitteseen 76, esimerkiksi sellaiseen, joka on järjestetty Texroth Woldwide Hydraulic Companyn malliin A10V63DFR. Ohjausjohdossa 74 vallitsevalla paineella keven-nysventiilin 48 asetuksella ohjauslaite 76 kääntää säätösiir-toisen pumpun 36 maksimisiirrolle ja -virtaukselle ja maksi-mivirtaus ohjataan pumpusta 36 putkijohdon 78 kautta avattuun paineventtiiliin 80. Piirustuksen mukaan kaksitieventtiili 82 on käännetty alaspäin magnetoimalla sen solenoidi 64 niin, että venttiili 80 avautuu paineenkevennysventtiiliin 84. Kun tämä kevennysventtiili 84 aukeaa, poistojohtoon aikaansaatu virtaus tulee avaamaan venttiilin 80, mikä vapauttaa virtauksen pumpusta 36 putkijohtoon 52. Sen takaamiseksi, että pumppu 36 pidetään täydellä iskulla, kevennysventtiilin 84 5 88486 paineenasetus asetetaan vähän alemmaksi kuin kevennysventtii-lin 48 paine. Esipaineen asetus asetetaan vähän alemmaksi kuin kevennysventtiilin 48 paine. Esimerkiksi, kun tasausoh-jauslaite 76 on asetettu ylläpitämään paine-ero ainakin noin 1.38 MPa, tasausohjauslaite 76 tulee vastaanottamaan paineen noin 19,3 MPa ohjaus johdon 74 kautta, mikä aikaansaadaan kevennysventtiilin 48 säädöllä ja pumpun tasausohjauslaite 76 säätää iskun täydelle siirrolle pyrkimyksenä saavuttaa pumpusta paine noin 20,7 MPa, nimittäin noin 19,3 MPa plus 1.38 MPa. Jos kevennysventtiili 84 asetetaan alempaan arvoon, esim. 17,9 MPa, kuin 48 asetus, taataan, että pumppu 36 tulee aina toimimaan täydellä iskulla toiminnan lämmitystavalla, koska pumpun 36 ulostulo poistetaan lämmönvaihtimeen 54 venttiilin 84 kautta paineessa noin 17,9 PAa. Ts. tasausohjauslaite 76 tulee säätämään pumpun täyteen iskuun paineen noin 20,7 MPa saavuttamiseksi, mitä ei voida saavuttaa, jos venttiili.80 avautuu paineessa noin 17,9 MPa. Siten maksimi-virtaus pumpusta 36 poistetaan venttiilin 80 kautta venttiilin 84 paineasetuksessa lämmittäen hydraulinesteen, jonka lämpö sitten siirretään ADF:ään lämmönvaihtimen 54 kautta, joka on upotettu ADF-säiliöön 56.

Nelitieventtiilin 86 solenoidi 66 magnetoidaan myöskin kuu-mennustavalla, mikä kääntää venttiilin 86 vasemmalle, kuten on esitetty piirustuksessa. Pumpusta 36 lähtevä hydraulines-te, joka on alennettu alhaiseen paineeseen, esim. paineeseen noin 1,03 MPa paineenalennusventtiilillä 88, syötetään venttiiliin 86 putkijohdon 90 kautta. Edellä mainitussa kääntö-asemassa venttiili 86 yhdistää putkijohdon 90 putkijohdon 92 kanssa ja putkijohdon 94 säiliön 40 kanssa. Sen vuoksi paine vaikuttaa molempien hydraulisten toimimoottorien 96 ja 98 männänvarren päähän, jolloin näiden männänvarsien päät tulevat säiliöön, mikä aikaansaa toimimoottorin kokoonvetäytyrni-sen. Toimimoottoriin 96 on yhdistetty poistoläppäventtiili 100, joka on käännetty piirustuksessa vasemmalle vetämällä 6 88486 kokoon toimimoottori 96, mikä suuntaa pakokaasut poistoputkea 16 pitkin pakokaasu-jäähdytysnestelämmönvaihtimeen 102 putken 104 kautta. Virrattuaan lämmönvaihtimen 102 läpi kaasut poistetaan ilmakehään pakoputken 106 kautta. Pakokaasujen mutkitteleva rata lämmönvaihtimen 102 sisällä vaimentaa riittävästi moottorin pakokaasuja niin, ettei tarvita kulkua erityisen äänenvaimentimen läpi. Kuitenkin äänenvaimennin 108 on järjestetty ja yhdistetty läppäventtiiliin 100 poistoput-kella 110. Kun venttiili 100 on sijoitettu piirustuksen mukaan, so. kun toimimoottoria 96 pidennetään, pakoputken 16 kautta virtaavat pakokaasut suunnataan putkeen 110 ja äänen-vaimentimeen 108 ennen ilmakehään poistamista. Venttiili 22, jona on kolmitieventtiili, esimerkiksi kolmitiekuulaventtii-li, on käännetty piirustuksen mukaan alaspäin jäähdytysnesteen suuntaamiseksi putkijohtoon 20, joka jäähdytysneste muutoin tulee virtaamaan venttiilin 23 tulosolaan ja putki-johtoon 112, joka on yhteydessä säätötermostaattiventtiiliin 114. Kun jäähdytysnesteen lämpötila on alempi kuin hyväksyttävä lämpötila moottorin syöttämiseksi säätäen lämpömäärän lämmönvaihtimessa 102 olevaan jäähdytysnesteeseen, venttiili 114 tulee olemaan piirustuksessa esitetyssä tilassa, jossa koko jäähdytysnestevirtaus suunnataan putkijohdosta 112 putkijohtoon 116, joka johtaa lämmönvaihtimeen 102. Kun jäähdytysnesteen lämpötila termostaattiventtiilissä 114 saavuttaa ; hyväksyttävän minimilämpötilan, tämä termostaattiventtiili 114 alkaa suunnata jäähdytysnestevirran osan putkijohdon 118 kautta, joka on yhdistetty ADF-lämmönvaihtimeen 120, joka on sijoitettu jäänpoistonestesäiliön 56 pohjalle. Jäähdytysnestevirran määrä putkijohtoon 118 lisääntyy jatkuvasti siksi, kunnes hyväksyttävässä maksimilämpötilassa koko jäähdytysnes-temäärä tulee virtaamaan putkijohdon 118 kautta. Putkijohto 122 yhdistää lämmönvaihtimen 120 jäähdytysnesteen poisto-putken 116 ja lämmönvaihtimeen 102 johtavan jäähdytysnesteen tuloputken kanssa. Putkijohto 124 yhdistää lämmönvaihtimen 102 jäähdytysnesteen poistoputken putkijohtoon 18 ja 7 88486 moottorin 10 jäähdytysnestepumppuun 12 johtavaan tuloputkeen. Kun ADF:n lämpötila on erittäin alhainen silloin, kun säiliö 56 aluksi on täytetty, jäähdytysnesteen ja kylmän ADF:n välinen lämpötilaero voi laskea jäähdytysnesteen lämpötilan niin alhaiseksi, jopa lämmönvaihtimella 102 lisätyn lämmön jälkeen, että moottori 10 tulee jäähdytetyksi siihen tulevalla kylmällä jäähdytysnesteellä, mikä aiheuttaa moottorin kiihkeän kulumisen ja ehkä sen toiminnan epätasaisuuden. Termos-taattiventtiili 114 takaa sen, että jäähdytysnesteen lämpötila pumppuun 12 johtavassa tulojohdossa tulee pysymään hyväksyttävässä minimilämpötilassa tai sen yläpuolella alkulämmitysjakson jälkeen.

Lämmönvaihtimen 102 sijoitus lämmönvaihtimen 120 ulkopuolelle aikaansaa optimaalisen lämmönsiirron pakokaasuista jäähdytys-nesteeseen, koska lämpötilaero näiden välillä on suurin. Kuitenkaan tietyn moottorin rakenne- ja käyttöominaisuudet eivät voi sietää korkeata tuloveden lämpötilaa. Lämmönvaihtimen 102 uudelleensijoitus siten, että se on jäähdytysneste-johdossa 112, aikaansaa tavallisen tien sen takaamiseksi, ettei tuloveden lämpötila ole liian korkea. Näin lämmön-vaihtimen 102 ollessa sijoitettu uudelleen termostaattivent-tiili 114 tulee tuntemaan kuumemman jäähdytysnesteen nopeam-’ min ja suuntaamaan nopeammin sekä suuremmissa määrissä jääh-dytysnestevirtausta lämmönvaihtimeen 120« Sen vuoksi moot-• torit, jotka pyrkivät pyörimään kuumana, tulevat vastaanottamaan tuloputkessa alemman lämpötilaisen jäähdytysnesteen.

Pumpuilla 34 ja 36 moottoriin aikaansaatu hydraulinen syöttö sallii moottorin toiminnan maksimiteholla tai melkein maksimiteholla, mikä antaa tulokseksi maksimilämmön, joka on saatavissa sekä moottorin jäähdytysnesteessä että pakokaasuissa. Hydraulisiin pumppuihin 34 ja 36 siirretty moottorin teho muutetaan lämmöksi hydraulinesteessä. Lämmönvaihdin 54 β 38486 siirtää hydraulinesteessä olevan lämmön säiliössä 56 olevaan jäänpoistonesteeseen samalla, kun lämmönvaihdin 120 siirtää moottorin jäähdytysnesteessä olevan lämmön jäänpoistonestee-seen ja pakokaasuissa oleva lämpö siirretään lämmönvaihtimel-la 102 moottorin jäähdytysnesteeseen, joka on jäähdytetty säiliössä olevalla jäänpoistonesteellä. Lämmitysjärjestelmä deaktivoidaan samanaikaisesti demagnetoimalla solenoidit 50, 62, 64 ja 66 avaamalla edellä mainittu, esittämättä jätetty kytkin tai termostaatti virrankytkimellä sarjassa edellä mainitun kytkimen kanssa, joka termostaattivirrankytkin tuntee säiliössä 56 olevan jäänpoistonesteen lämpötilan ja avautuu, kun jäänpoistonesteen edellä mainittu maksimilämpötila on saavutettu.

Säätösiirtoisen pumpun 36 ulostuloa voidaan käyttää hyväksi myöskin muiden toimintojen suorittamiseksi jäänpoistolait-teessa, kuten puomin kohottamiseksi, pidentämiseksi tai lyhentämiseksi ja kääntämiseksi, jäänpoistonestepumpun käyttämiseksi lentokoneen suihkutusta varten ja/tai apuaineiden kuljettamiseksi. Jäänpoistolaitteen käytön tai peruskäytön . toimeenpano on liitetty piirustuksessa esitettyyn järjestelmään ja on esitetty, kuinka puomin ohjaus ja/tai jäänpoisto-nestepumpun käyttö myöskin voi olla järjestetty.

Huomioonottaen käyttötyyppi deaktivoidun lämmitysjärjestelmän yhteydessä, solenoidit 50, 62, 64 ja 66 tulevat olemaan magnetoimattomat. Näissä olosuhteissa moottorin pakokaasu virtaa läppäventtiilin 100 ja äänenevaimentimen 108 kautta ilmakehään ja moottorin jäähdytysnestettä kierrätetään jäähdy tysnestepumpulla 12 venttiileiden 22 ja 24 kautta sekä takaisin moottoriin siksi, kunnes jäähdytysnesteen lämpötila saavuttaa ennalta määrätyn minimityöskentelylämpötilan, jossa kohdassa termostaattiventtiili avautuu ja suuntaa jonkin verran jäähdytysnestevirtaa radiaattoriin 28, mikä sallii 9 88486 jäähdytysnesteen lämmön virtauksen ympäröivään ilmaan, jota lämmönvirtausta lisätään puhaltimella 30 aikaansaamalla ilmanvirtaus radiaattorin läpi. Termostaattiventtiili 24 suuntaa enemmän jäähdytysnestettä radiaattoriin, kun jäähdytysnesteen lämpötila kohoaa siksi, kunnes moottorista jäähdytysnesteeseen siirtynyt lämpö on yhdenvertainen sen lämmön kanssa, jonka radiaattori on poistanut ilmakehään. Pumpun 34 ulostulo virtaa venttiiliaggregaatin 44 kevennysventtiilin 48 ja hydralineste-jäänpoistoneste-lämmönvaihtimen 54 kautta takaisin säiliöön 40. Paine, jota vastaan pumppu 34 toimii, on ainoastaan virtausvastus nestejohdoissa, varusteissa ja venttiileissä ja on alhainen sekä kehittää ainoastaan pienen lämpömäärän. Venttiilin 70 avulla, joka sulkee pumpun 34 ja kaksoissäätöventtiilin 72 välisen yhteyden, paine ohjausjohdossa 74 tulee olemaan alhainen ja ohjauslaite 76 tulee saattamaan pumpun 36 siirtymisen pieneen siirtoon, joka on kyllin suuri täyttämään nestevuodon ja ylläpitämään paine-eron.

Säätösiirtoisessa pyörivässä nestemoottorissa 130 on jättöak-seli 132, joka on kytketty käyttämään yhtä tai useampaa jään-- poistolaitteen maata koskettavaa pyörää tavallisen kulkuradan välityksellä. Automaattinen, kauko-ohjattu suurpaineohjaus-aggregaatti 134, esimerkiksi sellainen, jota myy Rexroth Worldwide Hydraulics Company, on kytketty ohjaamaan moottorin 130 siirtoa. Pumpun 36 ulostulo on yhteydessä putkijohtoon 78 yhdistetyn putkijohdon 136 välityksellä sähköhydrauliseen ·.·' suhteelliseen säätöventtiiliaggregaattiin 138, jossa on syöpymistä kestävät säätöventtiilit, esimerkiksi sellaiset, joita myy Vickers Company, malli CMX 100. Venttiiliaggre-agaatti 138 käsittää kaksi magneettiventtiiliä 140 ja 142, jotka ovat annostustyyppiä ja ovat käännetyt määrän, joka on suhteessa sen sähkösignaalin virtaan, joka on siirretty jään-poistolaitteen hytissä olevasta koneenkäyttäjän ohjauslaitteesta. Ainoastaan toinen magneettiventtiili 140 tai 142 10 88486 magnetoidaan kerrallaan, koska toinen määrää kulun eteenpäin suuntaan ja toinen kulun vastakkaiseen suuntaan. Sähkösignaa-li toiseen venttiiliin 140 tai 142 tulee suuntaamaan neste-paineen annostusventtiilin 144 viereiseen päähän kääntäen tämän annostusventtiiliin suuntaamaan painenesteen suhteellisen määrän toisen putkijohdon 146 tai 148 kautta säädettävään siirtomoottoriin 130, mikä aikaansaa moottorin 130 ja sen akselin 132 pyörimisen ja siten jäänpoistolaitteen käytön. Toisessa paineenalaisessa putkijohdossa 146 tai 148 vallitseva paine suunnataan aggregaatissa 134 olevan siirto-ohjauslaitteen 150 varrenpäähän sovittamaan yhteen moottorin siirron vääntömomentin kanssa, joka tarvitaan jäänpoistolaitteen käyttämiseksi. Käyttöpaine siirretään myöskin kaksoissäätö-venttiilin 152, ohjausjohdon 154 ja kaksoissäätöventtiilin 72 kautta ohjausjohtoon 74 ja sen jälkeen ohjauslaitteeseen 76 niin, että pumpun 36 siirto säädetään ennalta määrätyn paine-eron ylläpitämiseksi, esim. pumpun paineen, joka ylittää moottorin paineen määrällä noin 1,38 MPa. Sen vuoksi käyttö-pyöriin syötetty teho säädetään toisen venttiilin 140 tai 142 solenoidiin lähetetyn sähkösignaalin virran funktiona.

Alhaisen kierrosluvun säädön ja suurimman nousukyvyn parantamiseksi sähkösignaali lähetetään kaksititieventtiilin 158 solenoidiin 156. Pumpun paine suunnataan putkijohdon 160 kautta aggregaatissa 134 olevan alhaisen kierroslukuventtii-lin kääntämiseksi. Sitten paine suunnataan venttiilin 162 kautta toimimoottorin 150 päähän, mikä aikaansaa moottorin 130 siirtymään täyteen iskuun eli suurimpaan siirtoon, mikä aikaansaa sen suurimman vääntömomenttitehon, mutta pienimmän kierrosluvun. Jäänpoistolaitteen kulkutiellä olevien komponenttien ja moottorin 130 liikarasitukselta suojaamiseksi moottorin 130 suurimman vääntömomentin, jonka moottori 130 voi kehittää, rajoittaa kevennysventtiilin 80 paineenasetus.

n 88486

Yhdistetty välineiden käyttö ja jäänpoistonesteen lämmitys on mahdollista yksinkertaisesti magnetoimalla solenoidit 50, 62, 64 ja 66 samanaikaisesti lähettäen sähkösignaali toisen venttiilin 140 tai 142 solenoidiin. Sekä jäänpoistonesteen lämmitysjärjestelmä että käyttöjärjestelmä tulee toimimaan muutoin kuten tässä on kuvattu paitsi, että kevennysventtiilin 84 alempi asetus tulee ohjaamaan maksimipainetta käyttöjärjestelmässä, koska kevennysventtiili 80 tulee avautumaan paineessa, jonka määrää venttiilin 84 paineasetus, kun solenoidi 64 magnetoidaan. Seurauksena jäänpoistolaitteen suurin asteitettavuus tulee alenemaan. Mikä tahansa lämpö, joka on kehitetty käyttöpiirissä aiheutuen tehottomuudesta tässä piirissä, siirretään myöskin säiliössä 56 olevaan jäänpoisto-nesteeseen, koska hydraulineste, jota on käytetty hyväksi käyttöjärjestelmässä, palautetaan putkijohtojen 170 ja 52 kautta lämmönvaihtimeen 54.

Vaikka tämän keksinnön eräs edullinen sovellutusmuoto on edellä havainnollistettu ja kuvattu, erilaisia muutoksia voidaan tehdä oheisten patenttivaatimusten puitteissa : . poikkeamatta keksinnön luonteesta.

Claims (2)

12 88486 1. Laite säiliössä (56) olevan lentokoneen jäänpoistonesteen lämmittämiseksi tarkoituksenmukaiseen lämpötilaan, joka laite on järjestetty kuljetettavaksi ajoneuvolla, joka käsittää polttomoottorin (10), radiaattorin (28) moottorin jäähdyttämiseksi, hydraulijärjestelmän (76, 134, 138) hydraulilaitteiden ja ajoneuvon kuljettamiseksi sekä pakokaasujärjestelmän (16, 108) moottorin pakokaasuja varten, tunnettu siitä, että lämmönvaihdin (120) jäähdytysväliainetta varten sekä lämmönvaihdin (54) hydraulinestettä varten on järjestetty säiliöön (56) jäänpoistonesteen lämmittämiseksi, että välineet (112, 114, 118) johtavat jäähdytysaineen radiaattorin ohi suoraan lämmönvaihtimeen (120) säiliössä (56), että välineet (116, 124) johtavat jäähdytysnesteen lämmönvaihtimesta moottoriin, että lämmönvaihdin (102) pakokaasuja varten on järjestetty ohivirtausreitille jäähdytysnesteen nopeaksi kuumentamiseksi pakokaasujen avulla, että hydraulipumppu siirtää paineistetun hydraulinesteen lämmönvaihtimeen (54) ensimmäisen paineenalen-nusventtiilin (48) läpi sen ensimmäisessä asennossa, että moottorin käyttämä hydraulipumppu (36), jossa on vaihtuva kuristus, siirtää paineistetun hydraulinesteen toisen paineenalennusvent-tiilin (80) läpi lämmönvaihtimeen (54), ja että ohjausjohto (74) siirtää nesteen kompensaattoriin (76) toisen pumpun (36) kuristuksen säätöä varten. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että jäähdytysneste johdetaan termostaattiohjatun säätöventtiilin (24) avulla lämmönvaihtimen ohi suoraan moottoriin kunnes jäähdytysnesteen lämpötila saavuttaa moottorin käyttölämpötilan. 13 88486

1. Anordning för att uppvärma en flygmaskinsavisningsvätska i en behällare (56) tili en ändamäisenlig temperatur, vilkan anordning anordnats att transporteras pa ett fordon, innefattan-de en förbränningsmotor (10), en radiator (28) för motorns kyl-ning, ett hydraulsystem (76, 134, 138) av hydraulanordningar för att driva dessa ocb fordonet samt ett avgassystem (16, 108) för motorns avgaser, kännetecknad av, att en värme-växlare (120) för kylvätska samt en värmeväxlare (54) för hyd-raulvätska anordnats i behallaren (56) för att uppvärma av-isningsvätskan, att organ (112, 114, 118) leder kylvätska förbi radiatorn direkt tili värmeväxlaren (120) i behallaren (56), att organ (116, 124) leder kylvätskan frän värmeväxlaren tili motorn, att en värmeväxlare (102) anordnats att leda avgaser via en förbigangsrutt och snabbt upphetta kylvätskan medels av-gaserna, att en hydraulpump överför tryck underkastad hydraul-vätska tili värmeväxlaren (54) igenom en första tryckreduk-tionsventil (48) i dess första läge, att en av motorn driven hydraulpump (36), som har en variabel strypning, överför tryck underkastad hydraulvätska igenom en andra tryckreduktionsventil (80) tili värmeväxlaren (54), och att en styrledning (74) överför hydraulvätska tili en vätskekompensator (76) för regiering av den andra pumpens (36) strypning.

*:·*:’ 2. Anordning enligt patentkravet 1, kännetecknad av, att kylvätskan medels en termostatstyrd reglerventil (24) ledes förbi värmeväxlaren direkt tili motorn ända tills kyl-vätskans temperatur uppnar motorns dr ifttemperatur.