FI86091C - Anordning foer instaellning av valsytor i foerhaollande till varandra. - Google Patents

Description

1 86091

Laitteisto valssipintojen asettamiseksi toisiinsa nähden

Keksintö koskee laitteistoa telan valssipintojen, erityisesti kalenterin välitelojen, asettamiseksi toisiin-5 sa nähden, joka laitteisto pystyy nostamaan valssipinnan, vapauttamaan sen, laskemaan sen yhdestä työasemasta toiseen haluttuun asemaan ja pitämään sen siinä.

Erityisesti tällaista laitteistoa käytetään irrottamaan valssipinnat nopeasti toisistaan määrätyn matkan 10 päähän ja vapauttamaan sen järjestelyn vuoksi ei-toivotus-ta painosta, sen alapuolella myös niin sanotusta yksittäiseen valssiin kohdistuvasta rajakuormasta.

Vaikka sellaista laitteistoa varmasti voidaan käyttää myös tekniikan muilla alueilla asettamaan ainakin kaksi 15 materiaalikerrosta puristuksen avulla käsittelevää työpin-taa toistensa suhteen, on tämän keksinnön tyypillinen käyttöesimerkki kuitenkin kalanterin alalta materiaalinauhan parantamisesta.

On tunnettua, että linjavoiman valssipintojen väli-20 sellä puristusviivalla, joiden valssien läpi materiaali-nauha kulkee käsittelyyn, tulee olla nauhan leveydellä tarkasti säädettävissä, että nauha saa koko leveydeltään kaikkialla tavoitellun käsittelyn, jolloin voidaan saavuttaa . käsiteltävän tuotteen toivottu laatu. Myös erittäin pienet 25 ei-toivotut erot käsittelyn yksittäisessä osassa voivat johtaa käyttökelvottomaan tuotteeseen.

. . Tähän vaadittavien toimenpiteiden tukemiseksi käyte tään niin sanottua taivutusvalssia, kuten esim. NlPCO-vals-sia (suojattu merkki), jossa halutut linjavoimat ovat, myös 30 vyöhykemäisesti nauhanleveydellä eroteltuna, säädettävissä puristusviivalla.

Menestyksekkäästi taivutusvalssia käytetään myös useampivalssisessa kalenterissa paperinauhan parantamiseen, .* . esim. kalanterin valssinipun alimpana ja/tai ylimpänä vals- 35 sinä ja mahdollisesti myös keskimmäisenä valssina.

« · • · · 2 86091 Tässä taivutusvalssissa on muuttumaton kannatin, jonka ympärille valssinvaippa on sijoitettu kääntyväksi. Välissä on säädettävät tukikappaleet niin, että vaippa voi muuttaa asemaansa myös kannattimeen nähden ja on esim. pu-5 ristussuunnassa vapaasti kääntyvä.

On tunnettua, että toivottujen linjavoimien saavuttamiseksi yksittäisessä välissä vastustetaan niin sanottujen yläpuolisten voimien tai rajavoimien vaikutusta keventämällä. Tähän joukkoon liitetään kaikki ne painot, jotka 10 vaikuttavat materiaalinauhan reunan ulkopuolella valssiin ja joilla on merkitystä valssia kuormitettaessa. Näitä ovat esim. valssirullien pään paino, valssitappien paino, valssin laakerit ja laakerikannattimet ja erilaiset muut painot, esim. kaavin, kääntövalssi ja muut rakenteet, jotka 15 täytyy sijoittaa siihen ja jotka vaikuttavat yksittäisen valssin kuormitukseen eli taivutukseen.

Yläpuolisten painojen vahingollisten vaikutusten vähentämiseksi tunnetaan esim. tukia, jotka tukevat yksittäisen valssin akselintappeihinsa, eli ovat suunnatut voimak-20 kaasti tämän kuormituksen tai painon vaikutussuuntaa vasten.

Kalanterirakenteen toinen ongelma on niin sanottu pikakevennys, jolloin nopeasti viedään valssit erilleen ·*·': nipussa, mikä saattaa olla välttämätöntä vahingon sattues- 25 sa, esim. kun käsiteltävä nauha katkeaa. Myös tähän tun netaan ratkaisuja, esim. patenttijulkaisun US 4 266 475 mukaisia, jossa esim. laskettaessa nopeasti valssinipun alinta valssia yksittäiset valssit jäävät riippumaan hyd-;·; raulisesta lukituslaitteesta, niin että ne myös tällä ta- 30 valla pitävät keskinäistä väliä. Haitta on, että valssi-nipun, siis kaikkien valssien, koko paino riippuu ylimmän valssin pysäytyslaitteistossa. Rajakuormaa ei tämän opin : mukaan vastusteta.

: Välivalssien tai olemassa olevan valssien välin 35 vapauttamiseksi nopeasti käytetään monimutkaisia ja herk- • · · • · · • · · « · 3 86091 kiä tappi-, hammaspyörä- tai ruuvirakenteita rajoittimen järjestämiseksi putoavan valssin ympärille kullekin tukialueelle, jotta valssin kevennys- tai avausvaiheen lopussa on tai pidetään määrätty välimatka.

5 Nämä mahdollisimman automaattisesti toimivat tasaus- laitteet ovat useampivalssisessa kalenterissa tarpeen sen vuoksi, koska käytetään valsseja, joiden yläpinta on erilaisesta materiaalista, esim. valsseja, joilla on paperista tai puuvillasta tehty yläpinta, joissa niiden läpimitta 10 muuttuu yläpinnan viimeistelyn jälkeen. Samalla muuttuu luonnollisesti sellaisen valssinipun valssirullien läpimittojen yhteissumma ja niin myös yksittäisen valssin asema tilassa.

Tällainen pysäytyslaitteisto toimii myös usein sa-15 manaikaisesti laitteena, jolla valssia nostetaan, erityisesti kun tulee asettaa läpimitaltaan suurempi valssi läpimitaltaan pienemmän valssin paikalle.

Tämän keksinnön päämäärä on esittää edellä kuvatun kaltainen laitteisto, jonka täytyy pystyä takaamaan kaikki 20 nämä neljä mainittua päämäärää, eli nostamaan, vapauttamaan, laskemaan ja pitämään valssipinta halutussa asemassa kalanterin "avauksen" yhteydessä. Erityisesti tämän laitteiston tulee pystyä ottamaan vastaan niin sanotut raja-‘V- kuormat tasattavaksi. Laitteiston tulee toimia yksinkertai- 25 sena, luotettavana rakenneosana ja sen tulee olla yksinker-. taisesti ja luotettavasti säädettävissä.

. . Tämä päämäärä saavutetaan keksinnön mukaisesti lait- *'.1 teistolla telan valssipintojen, erityisesti kalanterin ’1··1 välitelojen, asettamiseksi toisiinsa nähden, joka laitteis- *·1·' 30 to pystyy nostamaan valssipinnan, vapauttamaan sen, laskemaan sen yhdestä työasennosta toiseen haluttuun asemaan ja •/•j pitämään sen siinä, jolloin valssipinnan molemmilla puolil- la on hydraulisella paineväliaineella paineistettava, män-/ . nällä ja sylinterillä varustettu säätömoottori, joka on 35 kiinnitetty säätölaitteistoon, joka on sijoitettu paineläh- • » • · · • « · · 4 86091 teen, säätömoottorin painetilan ja paineväliainesäiliön väliin, jolloin laitteistolle on tunnusomaista, että säätö-moottori on sovitettu valssipinnan ja kalenteriin kuuluvan rungon väliin ja että säätölaitteisto käsittää välineet 5 painetilan paineistamiseksi erilaisiin paineisiin aina pai-nelähteen maksimipaineeseen asti ja väliaineen painetilasta tapahtuvan purkauksen säätämiseksi siten, että painetilaan jää ennalta määrätty jäännöstilavuus.

Näin tämä keksintöön perustuva päämäärä saavutetaan. 10 Laitteistossa käytetään tunnettuja, luotettavia rakenne osia. Myös muissa patenttivaatimuksissa annetussa ja suositeltavassa säätölaitteistossa käytetään tunnettuja osia ja siitä on helppo luoda yleiskuva ja se toimii luotettavasti. Laskumatka pysyy valssipinnan muuttuvilla työase-15 millä automaattisesti samanpituisena.

Seuraavassa on keksinnön kohdetta ja sillä saavutettavia etuja selostettu ja kuvailtu tarkemmin. Selostus viittaa piirustuksiin, joissa keksinnön kohteen suoritusesi-merkki on esitetty kaaviomaisesti.

20 Kuvio 1 esittää sivukuvaa useampivalssisesta kalen terista, kuvio 2 esittää taivutusvalssin sivukuvaa, osittain leikattuna, kuvio 3 esittää taivutusvalssia, osittain akselin-25 muotoisena leikkauksena, ____; kuviot 4, 5 ja 6 esittävät laitteistoa kolmessa erilaisessa työasemassa, kuvio 7 esittää säätömoottoria, joka on yhdistetty ***;" sylinterimäntäyksikköön, osittaisena leikkauksena, 30 kuvio 8 esittää sylinterimäntäyksikön erästä tois ta suoritusmuotoa, kuvio 9 esittää sylinterimäntäyksikön erästä toista suoritusmuotoa, ja / . kuvio 10 esittää erästä toista useampivalssista ka- * I > ”... 35 lanteria osittaisena leikkauksena.

• · · « · · 5 86091

Laitteistoa kuvataan lähemmin erään esimerkin yhteydessä, jossa työpinnat ovat kalenteriin 2 asennettujen seitsemän työvalssin valssipintoja. Laitteiston avulla työ-pintoja, eli yksittäisiä valsseja, nostetaan, vapautetaan, 5 lasketaan tai pidetään halutussa asemassa, kun alinta vals-sipintaa lasketaan. Edelleen on laitteiston avulla mahdollista siirtää yksittäisiä valsseja ylös toisistaan poispäin. Yksittäisen valssin vapauttamisen yhteydessä otetaan vastaan myös niin sanotut rajakuormat, kuten näitä aiemmin 10 nimitettiin ja se vastustaa kunkin valssin muodon muutokseen vaikuttavaa rajakuormaa tietyllä voimalla.

Laitteiston pääosa on hydraulinen säätömoottori 3, jossa on mäntä 4 ja sylinteri 5, joka moottori on asennettu runkoon 6 kunkin valssin molemmissa päissä. Säätömoottori 15 3 on joskus sijoitettu kunkin valssipinnan 1 ja siihen kuu luvan rungon 6 väliin. Kuviossa 1 laitteisto on nähtävissä vain toiselta puolelta. Täytyy ajatella, että kalenterin vastakkaisella puolella on siitä peilikuva. Jokaiseen sää-tömoottoriin 3 on asennettu säätölaitteisto 7 joka, kuten 20 erityisesti on nähtävissä kuvioissa 4, 5 ja 6, on sijoitettu painelähteen 8, säätömoottorin 3 painetilan 9 ja hydraulista väliainetta varten varustetun säiliön 10 väliin. Tämän säätölaitteiston 7 avulla on mahdollista paineistaa *·'. painetila 9 hydraulisen väliaineen eri paineiden välityk- 25 sellä aina maksimipaineeseen, jonka painelähde 8 voi saa- ____: vuttaa. Edelleen sen avulla on mahdollista laskea väliaine . . ulos painetilasta haluttuun jäännöstilavuuteen asti ja pi tää tämä jäännöstilavuus painetilassa. Tällä tavalla on säätölaitteiston 7 avulla mahdollista suorittaa laitteis- • 30 tolia ne neljä toivottua toimintaa, nimittäin nostaa, va pauttaa, laskea tai pitää valssipinnat 1 toivotussa asemas-sa toisiinsa nähden.

Kalenterin valssinipussa on kolme taivutusvalssia ; 121, 122 ja 123, joissa on puristussuunnassa vapaasti liik- 35 kuvat valssivaipat, jolloin valssi 123 on sijoitettu alim- * 6 86091 maksi, valssi 121 ylimmäksi ja valssi 122 keskelle valssi-nippua.

Kuvion 1 mukaisessa esitetyssä kalanterissä on käytetty esim. DE-hakemusjulkaisusta 30 04 657.2 tunnettua 5 säätölaitteistoa, joka mahdollistaa sen, että koko valssi-nippu ottaa vakaan aseman, minkä ansiosta ja jolloin myös ajan mukaan muuttuvien yksittäisten valssien läpimittojen ollessa kyseessä saavutetaan aina haluttu työvoima.

Toisessa valssissa valssipinnat ovat valssirullien 10 15 yläpintoja. Niiden akselintapit 16 on kiinnitetty var ren 17 toiseen päähän. Varren 17 toinen pää on ripustettu kääntyvästi runkoon. Tämä kääntöliike mahdollistaa valssin liikkeen pääasiassa pystysuunnassa. Sitä vastoin taivutus-valssit 12 on joskus kiinnitetty kiinteään runko-osaan 14. 15 Tässä tapauksessa, kun taivutusvalssin 12 kannatin 13 on kiinnitetty liikkumattomaksi rungon 6 suhteen, säätömootto-ri 3 on sijoitettu valssivaipan 11 ja kiinteän tuen 13 väliin. Tämä järjestely on nähtävissä kuvioissa 2 ja 3. Näin säätömoottori 3 voi siirtää valssivaippaa 11 kannattimen 13 20 suhteen ja toisin sanoen myös kalenterin valssinipun toisia valsseja pystysuunnassa sekä myös vapauttaa valssivaipan sen päiden alueilla. Muiden valssien, jotka on kiinnitetty varteen 17, ollessa kyseessä säätömoottori 3 on joskus *'*: kiinnitetty toisaalta, eli esim. sylinterin kanssa varteen -·* 25 17 ruuvilla 41 ja toisaalta männänvartensa 40 kanssa run- ____: koon 6, tässä tapauksessa ruuvilla 42 tukikappaleeseen 18, ; joka itse on kiinnitetty kiinteästi runkoon 6.

Valssinipun kuvatulla järjestelyllä, jossa muita valsseja ohjataan varren 17 avulla, on se olennainen etu, 30 että sen avulla estetään yksittäisen valssin mahdollinen viistous ja kiinnittyminen runkoon 6, kuten usein oli laita aiemmissa rakenteissa. Kiinnittymisellä tarkoitetaan vals-' ,· ' sin tai sen kelkanohjaimen kiinnittymistä sen pystysuunnas- : sa tapahtuvan liikkeen aikana.

35 Kuvion 10 mukaisessa suoritusmuodossa on esitetty 7 86091 kalanteri, jossa ei ole käytetty taivutusvalssia. Kaikki valssit ovat tavanomaisia valsseja, joissa on valssirul-lat ja akselintapit 16. Ylimmän valssin akselintapit on kiinnitetty runkoon 6 kiinnitetyn runko-osaan 14. Alinta 5 valssia voidaan nostaa tai laskea paikoitusmoottorin 46 avulla männän 44 kanssa painetilassa 45. Ylimmän ja alimman valssin välillä olevat valssit on kiinnitetty tukiin 141, joissa on kelkka 142, joka pystyy liikkumaan kelkan-ohjainta 43 pitkin pystysuunnassa runkoon. Säätömoottori 3 10 on tuettu toisaalta tukeen 141 toisaalta runkoon 6 tuki-osassa 18.

Kuten erityisen hyvin voidaan kuvioista 4, 5 ja 6 nähdä, on laitteistossa tai hydraulisessa säätömoottorissa 3 toiminnan vuoksi säätölaitteisto 7, jossa on sylinteri 15 5, mäntä 4, männänvarsi 40 ja painetila 9, joka laitteisto on sijoitettu painelähteen 8, säätömoottorin 3 painetilan 9 ja paineettoman, ilmakehään avonaisen hydraulista väliainetta varten olevan säiliön 10 väliin. On mahdollista paineistaa painetila 9 maksimipaineella tai täyspaineella, 20 jonka painelähde 8 voi saavuttaa, tai tarpeen mukaan vähennetyllä paineella. Sitä varten on ensimmäinen magneetti-venttiili 19 ja kuristusventtiili 22.

Kuviossa 4 on esitetty nostotapahtuma: kun magneet-tiventtiili 19 on ensimmäisessä asennossa, joka on esitet-25 ty kuviossa 4, säätömoottorin 3 painetilaan 9 virtaa paine-lähteestä 8 täyspaine pitkin putkea 20, venttiilikanavaa - 191 ja edelleen toisen magneettiventtiilin 23 läpi sen ka navaa 24 pitkin.

Kuvioon 4 voidaan vielä lisätä, että siinä esitetty 30 tilanne esittää ns. nostotilannetta, eli tässä tapauksessa yksittäiset valssipinnat eli valssit 1 siirretään toisistaan kauimmaksi.

: Kuviossa 5 on esitetty vapautus, ammattikielellä ! nip-relieving: kun painetila 9 halutaan paineistaa pienem- .* . 35 mällä paineella, käännetään ensimmäinen magneettiventtiili 8 86091 19 toiseen asentoonsa, joka on näytetty kuviossa 5. Paine-lähteestä 8 tulevaa painetta vähennetään kuristusventtii-lissä 22 halutussa määrin ja paineväliaine virtaa edelleen painetilaan 9 putken 21 ja nyt avatun ensimmäisen magneet-5 tiventtiilin 19 kanavan 192 läpi toisen magneettiventtiilin 23 kanavien 241 ja 24* kautta. Tämä pienennetty paine, joka saadaan aikaan kuristusventtiilin 22 avulla, on juuri riittävän suuri vaikutuksellaan painetilassa vastaanottamaan esim. mainitut yläpuoliset painot tai rajakuormat, tai vai-10 kuttamaan niitä vastaan. Tämä ei luonnollisestikaan estä säätömoottorin 3 mäntää 4 liikkumasta pystysuunnassa eikä ottamaan vapaasti automaattisesti työasemaa, joka saadaan valssinipun yksittäisen valssin läpimitan tai alavalssin aseman mukaan. Tätä liikettä säätömoottori 3 ei siis mil-15 lään tavoin estä.

Kuviossa 6 on esitetty pikapoisto tai ns. pikava-pautus asetuksen avulla: se tapahtuu valssia laskemalla sekunnin murto-osissa. Tämä tapahtuu seuraavaksi laskemalla alinta kalanterivalssia (123 kuviossa 1). Valssipinnan las-20 ku tapahtuu käyttämällä toista magneettiventtiiliä 23 kääntämällä se toiseen asentoonsa, kuten juuri kuviossa 6 on näytetty. Näin hydraulisen väliaineen tulo putkesta 8 putkien 24 ja 30 kautta painetilaan 9 loppuu. Painetila 9 on nyt yhteydessä säiliöön 10, josta väliaine voi vapaasti 25 virrata, vain magneettiventtiilin 23 kautta kanavaa 25 pit-kin. Näin mäntä 4 kääntyy varmasti sylinterissä 5 sylinterin pohjan suuntaan.

. . Valssin aseman takia laskun aikana männän 4 isku on rajoitettu. Tämä voidaan järjestää minne tahansa runkoon 6 30 sijoitetun pysäyttimen avulla. Keksinnön mukaisesti tähän käytetään hydraulista rajoitinta. Tällainen hydraulinen este on esitetty kuvioissa 4-9 esimerkeissä. On käytetty \: sylinterimäntäyksikköä 26, jossa mäntä 27 erottaa kaksi sy- linteritilaa 28 ja 29 toisistaan. Tämä yksikkö 26 on kyt- .’ . 35 ketty rinnan johtoon 30, joka johtaa säätömoottorin 3 pai-• ♦ * » ♦ » • · 9 86091 netilaan 9. Rinnankytkentä on saatu aikaan yksikön paineti-lan 28 osalta johdon 301 ja painetilan 29 osalta johdon 302 avulla. Toisin sanoen esimerkiksi täytettäessä painetilaa 9 hydraulisella väliaineella tämä virtaa sekä painetilaan 5 9 että rinnan kytkettyihin yksikön 26 painetiloihin 28 ja 29 ja painetilat täyttyvät. Tällöin kuitenkin huolehditaan siitä, että mäntä 27 aina tulee toiselle puolelle ensimmäiseen lepoiskuun 31. Tämä on kuvioiden 4, 5, 6 ja 8 tapauksissa pantu täytäntöön siten, että männän 27 hydraulisesti 10 tehollinen pinta on yksittäisiä painetiloja 28 tai 29 vasten erikokoinen. Nimittäin painetilassa 29 se on pienempi kuin painetilassa 28. Pienentyminen on aiheutettu tuomalla mäntään 27 männänvarsi 32, joka siten pienentää männän 27 hydraulisesti tehollista pintaa poikkileikkaukseltaan. Kos-15 ka männän 27 hydraulisesti tehollinen pinta on tilassa 28 suurempi kuin toisessa painetilassa 29, mäntä 27 siirtyy automaattisesti painetilan 9 etupuolelle 35, jossa on mäntää 27 varten este 31 myös silloin, kun molemmissa paineti-loissa 28, 29 on sama paine kuin painetilassa 9.

20 Samansuuntaisesti kiinnitetty sylinterimäntäyksikkö 26 on se osa, joka mahdollistaa yksittäisen valssin automaattisen asettumisen, sillä männän 27 molemmilla puolilla on sama paine, myös männän 4 aseman muuttuessa.

Kun valssia on nyt laskettava, lukitaan magneetti-25 venttiiliä 23 vastapäätä oleva johdon 30 osa, kuten kuviossa 6 on esitetty. Väliaine virtaa nyt painetilasta 9 putkia 30 ja 302 pitkin yksikön 26 painetilaan 29. Näin mäntä 27 . . siirtyy toiselle puolelle tilan 28 suunnassa ja puristaa siten siellä käsiteltävän väliaineen putkeen 301, joka aine 30 virtaa magneettiventtiilin 23 läpi kanavan 25 kautta.

Tyypillisessä yksinkertaisessa rakenteessa männän-varteen 32 on sijoitettu este 36. Männänvarsi pistää esiin : yksikön 26 etusivusta 35 ja siinä on säädettävä este 36.

: Siirtämällä tätä estettä etusivulla voidaan männän 27 iskua . 35 rajoittaa miten tahansa esteen mukaan.

10 86091 Näin on yllä esitetty hydraulinen rajoitin, jolla suunniteltu ja toivottu jäännöstilavuus voidaan pitää säätömoot-torin painetilassa 9.

Mahdollisten mekaanisten kovien iskujen estämiseksi 5 juuri kuvatun kaltaisen esterakenteen tapauksessa, voidaan paineaineen virtausta yksikön 26 tilasta 28 ulos kuristaa. Tämä voidaan saavuttaa kuristinlaitteen 39 avulla, joka on sijoitettu ulosvirtaukseen painetilasta 9 tai 28 ja on siirrettävissä ajan mukaan tai männän 27 iskun matkan mu-10 kaan.

Johtoon voidaan esim. magneettiventtiilin 19 ja 23 väliin asettaa kuristinlaitteisto (ei näy kuviossa) järjestelmän heilahtelun tai värähtelyn vaimentamiseksi säätö-moottorin painetilan 9 ja painelähteen 8 välillä.

15 Esitetty hydraulinen järjestelmä tuulettuu itses tään. Sitä varten liitokset yksittäisiin säätömoottorin 3 painetiloihin 9 on sylinterimäntäyksikön painetiloihin 28 ja 29 joskus sijoitettu kyseisen tilan ylimpään kohtaan. Edelleen ilmakehään avoin säiliö 10 on sijoitettu järjes-20 telmän ylimpään kohtaan ja se on varustettu ylivuodolla 101 painelähteen liitokseen.

Olisi myös mahdollista varustautua tarpeen mukaan järjestelmän muunlaiseen tuuletukseen tuuletusventtiilin avulla.

25 Jo kuvatuissa kuvioissa 4, 5, 6 ja myös kuviossa 8 on sylinterimäntäyksikkö 26 joskus kuvattu erillisenä rakenteena, joka täytyy yhdistää putkien avulla magneetti-. . venttiiliin 23 sekä painetilaan 9. Turvallisuuden ja si jainnin perusteella voidaan esittää myös sylinterimäntäyk-30 sikköön yhdistetty säätömoottori 3. Eräs sellainen on esitetty kuviossa 7. Säätömoottorin painetila 9 ja sylinterimäntäyksikön painetilat 28 ja 29 katkeavat säätömoottorin 3 yhteisessä sylinterissä 5 niin, että painetila 9 vaihtuu suoraan painetilaksi 29 eikä, kuten edellä sylinterimäntä-.' . 35 yksikön 26 yhteydessä selostettiin, johdon välityksellä.

il 86091

Painetilan 9 ja painetilan 29 rajalla on estin 31, jota vasten mäntä 27 tulee lepäämään. Tämä saadaan aikaan siten, että mäntää 27 tässä tapauksessa lisäksi kuormittaa jousi 37, joka on sijoitettu painetilaan 28 niin, että 5 mäntä siirtyy aina estettä 31 kohti, myös silloin kun pai-neväliaineen paine on männän 27 molemmilla puolilla yhtä suuri. Männän 27 iskua voidaan rajoittaa esteestä 31 esimerkiksi säädettävällä säätöruuvilla, joka on suunnattu männän 27 jousen 37 avulla ja lisäkuormitettua sivua 34 10 vasten. Tämän yksikköön 26 yhdistetyn säätömoottorin 3 toiminta on sama, kuin edellä kuvioissa 4-6 esitetyn. Paine-tila 9 on yhdistetty johtoon 30, johon on yhdistetty johto 301, joka johtaa painetilaan 28. Toisin sanoen johdettaessa paineväliainetta painetilaan 9 johdon 30 läpi samanaikai-15 sesti myös painetila 28 täyttyy väliaineella johdon 301 kautta, jolloin männän 27 molemmilla puolilla on yhtä suuri paine. Jousen 37 vaikutuksesta mäntä 27 siirtyy kuitenkin alkuasentoon esteen 31 luo. Valssia laskettaessa magnetti-venttiili 23 käännetään asentoon, joka on esitetty kuviossa 20 6 ja jossa magneettiventtiili 23 lukitsee johdon 30 ja joh to 301 on liitetty säiliöön 10. Tällä tavalla paineväliaine virtaa ulos painetilasta 9 suoraan tilaan 29 esteen 31 takana siirrettäessä mäntää 27 pois esteeltä 31 painetilaan 28, josta väliaine puristetaan ulos, kunnes mäntä 27 lepää 25 esteruuviin 38. Luonnollisesti myös tässä tapauksessa voi johdossa 301 olla kuristinlaite, joka on esitetty aiemmin merkinnällä 39.

Kuviossa 8 on esitetty sylinterimäntäyksikkö 26, joka eroaa yksiköstä, joka on kuvattu kuvioissa 4, 5 ja 6, 30 esteiden asettelun suhteen. Estettä ei ole lopetettu pelkästään männänvarteen 32, vaan se on toteutettu säätöruuvin 381 avulla, joka on suunnattu painetilaan 28 päin taivutettua männän 27 pintaa vastaan.

Kuviossa 9 on esitetty sylinterimäntäyksikön eräs . . 35 toinen suoritusmuoto, jossa männässä 27 ei ole männänvart- i2 86 091 ta. Tässä mäntä 27 puristetaan estettä 31 vasten puristus-jousen 37 avulla.

Männän 27 siirtämiseen estepisteeseen 31 käytetyn kuvatun järjestelyn asemasta olisi myös mahdollista laskea 5 tässä vaiheessa tilaan 28 suurempi paine kuin tilassa 29 vallitsee. Tämä suurempi paine pysäyttäisi automaattisesti komennolla väliaineen ulosvirtauksen painetilasta 9.

Keksintöä ei ole millään tavalla rajattu pelkästään selostuksessa esitettyjen ja kuvattujen suoritusesimerkki-10 en kohteisiin. Tämä koskee myös säätölaitteen 7 kohdetta, joka on esitettävissä myös muilla, esim. elektronisesti ohjatuilla välineillä ja muilla venttiiliyhdistelmillä. Niinpä esim. männän 5 tai valssipinnan 1 laskeminen tai lasku-matka toivottuun asemaan voidaan varmistaa myös muilla vä-15 lineillä kuin tähän mennessä yksiköillä 7 tai 26. Tähän voidaan ajatella esim. niin sanottua ajastinta, joka on määritelty patenttivaatimuksessa 16, tai myös esim. iskun-mittausjärjestelmää, jonka piirteet on esitetty patenttivaatimuksissa 17 - 20.

20 Tämä laitteisto valssipintojen asettamiseksi kalen terissa olisi käyttökelpoinen myös sellaisissa puristus-laitteissa, joissa ei käytetä vain sylinterimäisiä, vaan myös tasaisia ja aallotettuja puristuspintoja, jotka tavaran käsittelemiseksi puristetaan vastakkain ja esimerkiksi 25 on sijoitettu useampaan kerrokseen toistensa päälle.

• · 1 • » • · · t»

Claims (20)

1. Laitteisto telan valssipintojen (1), erityisesti kalanterin (2) välitelojen, asettamiseksi toisiinsa näh-5 den, joka laitteisto pystyy nostamaan valssipinnan, vapauttamaan sen, laskemaan sen yhdestä työasennosta toiseen haluttuun asemaan ja pitämään sen siinä, jolloin valssipinnan molemmilla puolilla on hydraulisella paineväliaineella paineistettava, männällä (4) ja sylinterillä (5) varustettu 10 säätömoottori (3), joka on kiinnitetty säätölaitteistoon (7), joka on sijoitettu painelähteen (8), säätömoottorin (3) painetilan (9) ja paineväliainesäiliön (10) väliin, tunnettu siitä, että säätömoottori (3) on sovitettu valssipinnan (1) ja kalenteriin (2) kuuluvan rungon (6) vä-15 liin ja että säätölaitteisto (7) käsittää välineet painetilan (9) paineistamiseksi erilaisiin paineisiin aina paine-lähteen (8) maksimipaineeseen asti ja väliaineen paineti-lasta (9) tapahtuvan purkauksen säätämiseksi siten, että painetilaan (9) jää ennalta määrätty jäännöstilavuus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valssipinta on taivutusvals-sin (12) pyörivän vaipan (11) ulkopinta, joka valssi liikkuu koko pituudeltaan puristussuunnassa oleviin kannatti-.. miin (13) päin, ja että säätömoottori (3) on asennettu 25 kulloinkin molemmilta puolilta vaipan pään ja taivutus-valssin (12) kannattimen (13) väliin, jolloin kannatin (13) on tuettu molemmilta puolilta runko-osaan (14).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valssipinta on erään valssin valssi-: 30 rullien (15) ulkopinta, jonka valssin akselintapit (16) on kulloinkin kiinnitetty varren (17) toiseen päähän, jonka : toinen pää on ripustettu kääntyvästi runkoon (6) ja että säätömoottori (3) on tuettu toisaalta varteen (17), toisaalta runkoon (6, kohta 18). *. *: 35

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, t u n- n 86091 n e t t u siitä, että säätölaitteistossa (7) on ensimmäinen magneettiventtiili (19) paineväliaineen johtamiseksi joko täydellä (20) tai vähennetyllä (21) paineella säätö-moottorin (3) painetilaan (9).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tun nettu siitä, että säätölaitteistossa (7) on säätömoot-torin (3) painetilaan (9) kiinnitetty magneettiventtiili (23), jossa on johto paineväliaineen johtamiseksi painetilaan (9) tai siitä ulos.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tun nettu siitä, että säätömoottorin (3) männän (4) isku on rajoitettu.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto männän-iskun (4) rajoittamista varten, tunnettu siitä, et- 15 tä säätömoottoriin (3) on asennettu sylinterimäntäyksikkö (26) , jossa mäntä (27) erottaa kaksi sylinteritilaa (28 ja 29) toisistaan, jotka on yhdistetty säätömoottorin (3) painetilaan (9) johtavaan johtoon (30) samansuuntaisina, jolloin mäntää (27) kuormittaa ensimmäisessä sylinteritilassa 20 (28) suurempi voima kuin toisessa sylinteritilassa (29) niin, että täytettäessä samanaikaisesti paineväliaineella säätömoottorin (3) painetila (9) ja ensimmäinen sylinteri-tila (28) mäntä (27) siirtyy rajoitinpisteeseen (31), jol-. . loin tulee rajoitetuksi toinen sylinteritila (29), joka on * ;* 25 yhdistetty säätömoottorin (3) painetilaan (9), ja että män-näniskua (27) rajoittaa valssipintaa (1) laskettaessa ra-joitinpisteessä (31) estelaite (36,38,38’)·

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sylinterimäntäyksikkö (26) on eril- : : 30 linen rakenneosa (kuviot 4,5,6,8,9), jolloin mäntään (27) on kiinnitetty männänvarsi (32), joka pienentää hydrauli-.·. : sesti vaikuttavaa pintaa poikkileikkauspinnaltaan männän (27) tällä puolella (33) männän (27) toiseen puoleen (34) nähden. *.*'*35

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laitteisto, t u n- is 86091 n e t t u siitä, että männänvarsi (32) kulkee sylinteri-mäntäyksikön (26) etuseinän (35) läpi ja että sen esiin-pistävässä osassa on säädettävä rajoitin (36), jolloin männänisku on säädettävissä.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sylinterimäntäyksikkö (26) on yhdistetty säätömoottoriin (3) (kuvio 7), niin että säätö-moottorin (3) painetila (9) vaihtuu suoraan sylinterimän-täyksikön (26) sylinteritilaksi (29), joka alkaa rajoitti-10 mesta (31) (kuvio 7), jolloin männän (27) toista puolta (34) kuormittaa lisäksi jousen (37) puristus, ja männän (27) iskua pois esteeltä (31) (kuvio 7) rajoittaa männän (27) tätä puolta vasten asetettava rajoitinlaite (38).

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai-15 nen laitteisto, tunnettu siitä, että väliaineen painetilan (9) ulostulo on varustettu kuristinlaitteella (39).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kuristinlaitteen (39) kuris- 20 tinvaikutus muuttuu valssipinnan (1) laskun aikana, eli muuttuu laskumatkan mukaan.

13. Patenttivaatimusten 5 ja 6 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että painetilan (9) ja paineläh- . . teen (8) välisessä johdossa on kuristinlaitteisto järjes- ·* 25 telmän heilahtelun vaimentamiseksi säätömoottorin (3) pai-·: netilan (9) ja painelähteen (8) välillä.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, ·.: tunnettu siitä, että valssipinnan (1) omaavan valssin akselintapit (16) on kiinnitetty molemmilta puo-30 liitä tukeen (141), jonka kelkka (142) on kiinnitetty liikkuvaksi rungon (6) kelkanohjaimeen (43), ja että säätömoot-.·. : tori (3) on tuettu toisaalta tukeen (141) ja toisaalta run- ·:· koon (6).

15. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, 35 tunnettu siitä, että hydraulisen järjestelmän it- ie 86091 setuulettumisen vuoksi liitokset säätömoottorin (3) ja sy-linterimäntäyksikön (26) yksittäisiin painetiloihin (9,28, 29) on kulloinkin sijoitettu kyseisen tilan ylimpään kohtaan ja että säiliö (10) on sijoitettu järjestelmän ylim-5 pään kohtaan.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että signaali paineväliaineen pai-netilasta (9) tapahtuvan ulosvirtaamisen lopettamiseksi tai pysäyttämiseksi seuraa jaksoittain laskun aloittamissignaa- 10 lia niin että lasku- tai ulosvirtausaika määrää toivotun laskumatkan suuruuden.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että iskunmittausjärjestelmä seuraa männäniskua (4) ja sillä hetkellä kun toivottu lasku- 15 matka on saavutettu on seurauksena väliaineen painetilasta (9) tapahtuvan ulosvirtaamisen pysähtyminen, jolloin pu-touskorkeus eli valssipinnan (1) laskumatka on rajoitettu.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että signaali väliaineen paineti- 20 lasta (9) tapahtuvan ulosvirtauksen lopettamiseksi tai pysäyttämiseksi saadaan männäniskun (4) iskunmittausjärjes-telmästä sylinterissä (5) laskun alkamisen hetkellä annetun valssipinnan (1) korkeusaseman mukaan, jolloin iskunmit-. . tausjärjestelmä on sijoitettu kulloinkin valssipinnan (1) • ;* 25 molempiin säätömoottoreihin (3).

19. Patenttivaatimuksen 17 tai 18 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että signaali laskumatkan määräämiseksi tai yksittäisen valssipinnan (1) yksilöllisen putouskorkeuden rajoittamiseksi saadaan samasta signaa- : 30 linantimesta (50), jolloin kalenterin (2) jokaiselle puolelle on sijoitettu signaalinannin (50), joka ohjaa kalan-.·. : terin (2) sillä puolella yksittäistä säätömoottoria (3).

20. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että tarvittava paine, joka on tar- *. *: 35 peen säätömoottorissa (3) kulloisenkin valssipinnan (1) • « • · · i7 86091 vapauttamiseksi, määrätään kunkin valssinpään tai valssin akselintapin (13,16) mekaanisen jännityksen mittauksen tuloksen mukaan, jolloin pyritään tai saavutaan minimaaliseen jännitykseen tässä pisteessä. ie 86091