FI83605C - Traedavkvistningsmaskin. - Google Patents

Description

! 83605

Puunkarsintakone Tämän keksinnön kohteena on puunkarsintakone, joka käsittää rungon (B), useita runkoon kytkettyjä pyöriä (w) 5 rungon nostamiseksi pystysuunnassa puuta pitkin, runkoon (B) kytketyn leikkuuyksikön, moottorin, moottoriin ja useaan pyörään (w) kytketyt välineet pyörien (w) pyörittämiseksi moottorillapa moottoriin ja leikkuuyksikköön kytketyt välineet leikkuuyksikön käyttämiseksi moottorilla. 10 Puiden karsinta on välttämätöntä haluttaessa no peuttaa seisovien puiden kasvua, kasvattaa korkealaatuista, oksatonta puutavaraa, ehkäistä tuhohyönteisten tai lumen aiheuttamia vaurioita, hyödyntää metsää tehokkaasti tai karsia oksia. Puunkarsintakone, joka leikkaa seisovan 15 puun oksat kiivetessään puuhun omalla voimallaan, tunnetaan automaattisena puunkarsintakoneena. Tällainen puunkarsintakone koostuu korista, jossa on pyörät puuhun nousemista ja siitä laskeutumista varten, ja koriin asennetusta leikkuuyksiköstä, ja se leikkaa puun oksat leikkuu-20 yksikön avulla noustessaan puuhun moottorin käyttämillä pyörillä. Leikkuuyksikkö leikkaa seisovasta puusta ulkonevat oksat niiden tyvestä olennaisesti puun kuorta myöten sahaketJulia kiertäessään puun ympäri ja sille asetetaan seuraavat vaatimukset: 25 (i) Leikkuuyksikön kehys ei tarpeettomasti väänny kiertyessään, vaikka yksikkö osuisi suuren leikkuuvastuk-sen omaavaan oksaan, kuten paksuun tai kovaan oksaan.

(ii) Koska leikkuuyksikön kehyksen hangatessa seisovan puun pintaan, leikkuuyksikkö ei pysty leikkaamaan 30 oksaa liiallisen hankauskitkan takia tai vaurioittaa puun kuorta, kehyksen tulee koskettaa puuhun mahdollisimman vähän.

(lii) Koska leikkuuyksikön kehyksen osuminen oksaan leikkuun aikana aiheuttaa tarpeetonta kuormitusta, leik-35 kuuyksikön rakenne on sellainen, että se koskettaa leikkuun yhteydessä oksaan mahdollisimman vähän.

2 83605 (iv) Leikkuuyksikkö pystyy leikkaamaan oksan olennaisesti seisovan puun pintaa myöten, jotta jäljelle ei jää oksantynkää.

(v) Leikkuuyksikön sahaketju kiertää sujuvasti yk- 5 sikön kehyksen ympäri.

(vi) Leikkuuyksikön sahaketju liikkuu leikkuusuun-taan ilman kohtuutonta voimaa.

Edellä mainitut eri vaatimukset ovat kaikki tärkeitä karsintakoneen leikkuuyksikölle ja leikkuuyksikkö, 10 joka ei täytä em. vaatimuksia, ei pysty tyydyttävällä tavalla leikkaamaan oksia seisovasta puusta. Jotta voidaan estää leikkuuyksikön yläpäätä tunkeutumasta oksaan, leikkuuyksikön yläosassa on lisäksi oksantunnusteluelin ja se keskeyttää tehokkaasti kulkunsa noususuuntaan, kun tunnus-15 teluelin osuu oksaan. Tässä tapauksessa tunnusteluelimen tulee vetäytyä luotettavasti tietyllä tavalla sisään eikä se saa häiritä karsintaa koskettamalla oksaan.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan puunkarsin-takone, joka on varustettu leikkuuyksiköllä, joka täyttää 20 kaikki em. vaatimukset.

Edellä olevien ominaisuuksien saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle puunkarsintakoneella on tunnusomaista, että leikkuuyksikkö käsittää ensimmäisen osan, joka on kytketty leikkuuyksikköön ja joka ulkonee tästä yleisesti 25 pystysuorassa, vetopyörän, joka on asennettu ensimmäisen osan alaosaan ja on kytketty leikkuuyksikön käyttövälineisiin, toisen osan, joka on kytketty ensimmäisen osan yläpäähän ja ulkonee eteenpäin sekä viistosti ylöspäin, jolloin sen ja ensimmäisen osan väliin muodostuu ontelo, ja 30 sahaketju, joka tarttuu vetopyörään ja toiseen osaan.

Edullisesti toiseen osaan on kytketty oksantunnustuselin, jonka osa ulkonee toisesta osasta eteenpäin ja joka on liikuteltavissa taaksepäin kun oksaan saadaan kosketus, jolloin oksantunnustuselimeen ja välineisiin pyörien pyö-35 rittämiseksi on kytketty välineet moottorilla pyöritettyjen pyörien (w) pyörittämisen keskeyttämiseksi kun oksan- 3 83605 tunnustuselin koskettaa oksaan. Oksantunnustuselin on edullisesti teleksooppimainen. Kuvattu oksantunnusteluelin pystyy luotettavasti havaitsemaan leikkuuyksikön yläosaan osuvan oksan eikä tunnusteluelin häiritse karsintakoneen 5 nousemista seisovaan puuhun.

Keksinnön edellä esitetyt ja muut tarkoitusperät sekä keksinnön tunnusmerkilliset piirteet käyvät paremmin ilmi ja ovat helpommin ymmärrettävissä seuraavasta selityksestä ja oheisista patenttivaatimuksista, kun niitä 10 luetaan yhdessä oheisten piirustusten kanssa.

Kuviot 1(A) ja 1(B) esittävät perspektiivikuvantoja keksinnön mukaisen puunkarsintakoneen eräästä sovellutus-muodosta .

Kuvio 2 on perspektiivikuvanto korista.

15 Kuviot 3 ja 4 ovat tasoon levitettyjä kuvantoja voimansiirrosta.

Kuvio 5 on osittainen yläkuvanto voimansiirrosta.

Kuvio 6 on osittainen perspektiivikuvanto voimansiirrosta.

20 Kuvio 7 on räjäytyskuvanto leikkuuyksiköstä.

Kuvio 8 on sivukuvanto leikkuuyksiköstä koottuna.

Kuvio 9 on yläkuvanto leikkuuyksiköstä.

Kuvio 10 on osittainen sivukuvanto leikkuuyksiköstä.

25 Keksinnön erästä sovellutusmuotoa kuvataan yksi tyiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuviot 1-(A) ja 1-(B) ovat perspektiivisiä räjäytyskuvanto ja keksinnön mukaisen puunkarsintakoneen eräästä sovellutusmuodosta. Puunkarsintakoneeseen A kuuluu nosto-30 kori B, joka asetetaan irrotettavasti seisovaan puuhun, ja kiertolaite C, joka asennetaan irrotettavasti koriin B. Korissa B on joukko nostopyöriä w, jotka pyörivät korkeus-suunnassa seisovaa puuta pitkin. Kun kiertolaitteen C kannattama moottori 1 pyörittää pyöriä w, kori B nousee pys-35 tysuunnassa seisovaan puuhun. Kiertolaite C on sovitettu irrotettavasti koriin B. Kun kori B nousee pystysuunnassa 4 83605 puuhun, sahaketjulla 27 varustettu leikkuuyksikkö 2 leik-kaa seisovan puun pinnasta ulkonevan oksan tyvestä kiertäessään korin B ympäri. Viitenumero 3 osoittaa peitele-vyä, joka on sovitettu irrotettavasti kiertolaitteeseen C.

5 Kun kone A leikkaa oksan noustessaan puuhun, peitelevy 3 estää leikkuuyksikön 2 katkaisemia ja maahan putoavia oksia putoamasta kiertolaitteen C ja korin B sisälle ja vaurioittamasta kiertolaitetta C ja koria B.

Karsintakone A käyttää korin B pyöriä ja kierto-10 laitteen C leikkuuyksikköä 2 kiertolaitteen C sivulla olevalla moottorilla 1 ja leikkaa oksat noustessaan hitaasti pystysuunnassa seisovaan puuhun. Kun kone A on suorittanut määrätyt leikkaustoimitukset loppuun, kone A laskeutuu nopeasti pystysuunnassa pitkin seisovaa puuta.

15 Kuvio 2 esittää perspektiivikuvantoa korista B ase tettuna seisovaan puuhun T ja poistettuna puusta T. Korin B perusrungon muodostavat pyöreät kehykset Fl, F2, F3, joihin on kiinnitetty erilaisia jäljempänä selostettavia rakenneosia. Koriin B kuuluu myös suuri liikkuva hammaske-20 hä Gl, joka on sovitettu korin B ylimpään kohtaan ja joka on varustettu hammastuksella sekä sisäpuoliselta että ulkopuoliselta kehäpinnalta. Kun karsintakone A nousee puuhun T, hammaskehää Gl pyöritetään keskipisteenä olevan puun T ympäri nuolen X suuntaan moottorilla 1, jotta voi-25 daan siirtää normaali kiertoliike asianomaisiin pyöriin W. Kun karsintakone A laskeutuu puusta T, hammaskehä Gl pyörii nuolen Y suuntaan ja pyörittää pyöriä w vastakkaiseen suuntaan. Koriin B kuuluu myös suuri kiinteä hammaskehä G2, joka sijaitsee välittömästi hammaskehän Gl alapuolella 30 ja on varustettu hammastuksella ulkopuoliselta kehäpin-naltaan.

Hammaskehä G2 ei pyöri nuolten X ja Y suuntaan, kuten hammaskehä Gl, vaan se on kytketty kiinteästi runkoon. Kun kori B nousee puuhun T, kiertolaite C katkaisee 35 oksat t leikkuuyksikön 2 avulla pyöriessään pitkin hammas-kehää G2, siten, että hammaskehä G2 toimii kiertoliikkeen 5 83605 johde-elimenä kiertolaitteelle C. Suuri kaarimainen kyt-kentähammaskehä G3 sijaitsee välittömästi kehyksen F3 yläpuolella ympäröiden puuta T. Hammaskehä G3 liikuttaa samanaikaisesti kolmea nostopyöräyksikköä W, joissa kussakin 5 on pyörät w puun T säteen suuntaisesti yhtä suurella etäisyydellä, kytkemällä pyöräyksiköt W toisiinsa pitääkseen puun T korin B keskipisteessä. Puu T sijaitsee kehysten F1-F3 ja hammaskehien G1-G3 keskipisteessä, kun kori B on asetettu paikalleen puuhun T.

10 Kehykseen Fl kuuluu pääkehys Fla ja välikehys Flb.

Kun kori B asetetaan paikalleen puuhun T tai poistetaan puusta T, kehys Flb avataan, kuten kuviossa 2 on esitetty. Sivulle avautuva levy 4 on kiinnitetty kehyksiin F2 ja F3. Kun kori B asetetaan puuhun T ja poistetaan siitä, avatta-15 va levy 4 avataan, kuten kuviossa 1 on esitetty. Levy 4 toimii kehysten F2 ja F3 kytkentäelimenä jäykistäen kehyksiä F2 ja F3, jolloin se estää kehyksiä F2 ja F3 kiertymästä tai vääntymästä.

Hammaskehiin G1 ja G2 kuuluu päähammaskehät Gla, 20 G2a ja välihammaskehät Glb, G2b. Välihammaskehät Glb, G2b, on ripustettu toisista päistään päähammaskehien Gla,G2a toisiin päihin. Kun kori B asetetaan paikalleen puuhun T tai poistetaan siitä, levy 4 ja hammaskehät Glb, G2b avataan, kuten kuviossa 2 on esitetty, jotta saadaan aikaan 25 aukko, jonka lävitse puu T voidaan viedä. Puu viedään siis aukon lävitse ja sijoitetaan korin B keskipisteeseen ja välikehys Flb, levy 4 ja välihammaskehät Glb, G2b suljetaan kaikki, kuten kuviossa 1 on esitetty. Viitenumerot 5, 6, 7, 8 ja 9 osoittavat pysäytinelimiä. Kuviossa 1 viite-30 numero 10 osoittaa nousukorkeuden asetuselintä, jolla voidaan asettaa karsintakoneen A nousukorkeus.

Viitenumero gl osoittaa pientä hammaspyörää, joka on kytketty hammaskosketukseen hammaskehän Gl sisäpinnan kanssa, viitenumerot g2, g3 osoittavat kartiohammaspyöriä 35 ja viitenumero 14 osoittaa ketjua. Moottorin 1 kiertoliike siirretään hammaspyörien gl-g3 ja ketjun 14 välityksellä 6 83605 vastaaviin pyöriin w. Kuviossa 1 viitenumero 21 osoittaa polttoainesäiliötä, numero 25 käyttöhihnaa, jolla moottorin 1 kiertoliike siirretään leikkuuyksikön 2 sahaketjulle 27, ja numero 30 voimansiirtolaatikkoa, joka sisältää ham-5 maspyöriä, joita selostetaan jäljempänä. Numero 17 osoittaa epäkeskoja, jotka painavat pyöriä w seisovan puun T keskustaa kohti, viitemerkintä SI osoittaa kierrejousta, jollaiset on sovitettu epäkeskojen 17 kiertoakseleille, ja numero 19 osoittaa käyttövipua epäkeskojen 17 laajentami-10 seksi.

Kuviot 3 ja 4 ovat tason levitettyjä kuvantoja voimansiirrosta ja voimansiirtoa selostetaan viittaamalla kuvioihin 3 ja 4.

Viitemerkintä g2 osoittaa hammaspyörää, joka si-15 jaitsee hammaspyörien gl ja g3 välissä. Moottorin 1 vääntö siirretään hammaspyörien gl-g3 ja ketjun 14 välityksellä pyörille w. Numerot 31 ja 33 osoittavat voimansiirtohihno-ja ja numerot 32 ja 34 alennusvaihteita. Moottorin 1 vääntö siirretään hihnojen 31, 33 ja alennusvaihteiden 32, 34 20 välityksellä pyörille w.

Viitemerkintä g7 osoittaa alennusvaihteen 34 käyttämää hammaspyörää ja viitemerkinnät g9 ja gll osoittavat hammaspyöriä, jotka sijaitsevat hammaspyörän g7 molemmilla puolilla. Hammaspyörä glO, joka on hammaskosketuksessa 25 hammaskehään g2, on kytketty hammaspyörään g9. Viitemerkintä g8 osoittaa liikuteltavaa hammaspyörää, joka on ripustettu pyöritettävään vipuun 36 ja kytkeytyy hammaskos-ketukseen hammaspyörien g7 ja g9 kanssa, kun karsintakone A nousee seisovaan puuhun T (kuvio 3). Toisin sanoen moot-- 30 torin 1 vääntö, joka siirtyy hammaspyörälle g7, siirretään tässä tilanteessa hammaspyörien g8, g9 välityksellä hammaspyörälle glO, joka vierii hammaskehää G2 pitkin. Kier-tolaite C pyörii korin B ympäri nuolen X suuntaan leikaten oksan t sahaketjulla 27. Koska hammaspyörä gl2, jonka pyö-35 rimisen estää pysäytinelin 42, on tällöin kytkettynä ham-maskosketukseen hammaskehän Gl kanssa, hammaspyörä g!2 7 83605 vetää hammaskehää G1 kiertoliikkeeseen nuolen X suuntaan. Hammaskehän G1 pyörintä välittyy hammaspyörien gl-g3 ja ketjun 14 kautta pyörille w, jotka pyörivät tällöin normaaliin suuntaan, jolloin puunkarsintakone A voi nousta 5 seisovaan puuhun T.

Kun puunkarsintakone A laskeutuu seisovasta puusta T, hammaspyörä g8 kytkeytyy hammaskosketukseen hammaspyörien g7 ja gll kanssa (kuvio 4). Moottorin 1 vääntö ei välity tässä tilanteessa hammaspyörälle g9, pysäytinelin 10 42 irotaa hammaspyörästä gl2 ja karsintakone A laskeutuu omalla painollaan puuta myöten. Tässä tapauksessa hammas-kehä G1 pyörittää pyöriä w vastakkaiseen suuntaan ja pyörii nuolen Y suuntaan. Pysäytinelin 42 on siis laite, joka katkaisee voimansiirron keskeyttääkseen pyörien w vedon 15 noususuuntaan seisovassa puussa.

Seuraavaksi tarkastellaan voimansiirron nousuja laskukytkentämekanismia viittaamalla kuvioon 5.

Kuviossa 6 viitenumero 35 osoittaa hammaspyörän g7 pyörimisakselia. Numero 36 osoittaa kiertovipua, joka on 20 asennettu liikuteltavasta akselille 35 välittömästi ham maspyörän g7 yläpuolelle ja jonka pää ulottuu hammaskehien Gl, G2 puolelle ja takimmainen pää muodostaa käyttöelimen 36a. Käyttöelin 36a pistää esiin laatikosta 30 (kuvio 1) ja sitä voidaan kiertää sormella. Hammaspyörä g8 on ripus-25 tettu vipuun 36 ja se kytkeytyy hammaskosketukseen hammaspyörän g7 kanssa (kuvio 3). Toisin sanoen hammaspyörää g8 pyöritetään moottorilla 1 hammaspyörän g7 välityksellä. Pyörimisakselit 37 ja 38 sijaitsevat akselin 35 kummallakin puolella ja hammaspyörät g9, glO ja gll, gl2 on vas-30 taavasti asennettu akseleille 37 ja 38. Kuten edellä selostettiin, hammaspyörä glO on hammaskosketuksessa hammas-kehään G2 ja hammaspyörä gl2 on hammaskosketuksessa ham-maskehään Gl.

Vetojousi S2 on kiinnitetty vivun 36 päähän siten, 35 että se vetää hammaspyörää g8 aina kohti hammaspyörän gll kylkeä. Kytkentävipu 39 on kiinnitetty vivun 36 päähän 8 83605 pyörien w pyörimissuunnan vaihtoelimeksi. Kuviossa 6 käyt-töelintä 36a liikutetaan sormella vivun 36 pyörittämiseksi vastapäivään jousen S2 jännitystä vastaan. Silloin vivun 39 päässä oleva tartuntaosa 39a tarttuu ulokkeeseen 40, 5 hammaspyörä g8 tulee hammaskosketukseen hammaspyörän g9 kanssa, hammaspyörän g8 pyörimisliike siirtyy hammaspyörille g9 ja glO, kuten edellä selostetun, ja hammaspyörä glO pyörii myötäpäivään. Viitenumero 41 osoittaa vivun 39 ohjausosaa.

10 Viitenumero 42 osoittaa pysäytintä, joka toimii

voimansiirron katkaisijana ja on asennettu akselille 35, ja puristusjousi S3, joka painaa pysäytinelintä 42 myötäpäivään kuviossa 6, on kiinnitetty pysäytinelimen takapäähän. Jousen S2 jännitys on suurempi kuin jousen S3. Pysäy-15 tin 42 pyörii yhdessä vivun 36 kanssa ja vivun 42 pää kytkeytyy hammaspyörän gl2 hammastukseen silloin, kun hammaspyörä g8 on hammaskosketuksessa hammaspyörään g9, jolloin se pysäyttää hammaspyörän gl2 pyörimisen, kuten edellä selostettiin (kuvio 3). Kuten edellä mainittiin, hammaske-20 hä G2 on kiinni rungossa eikä se pyöri. Näin ollen kun hammaspyörä glO pyörii myötäpäivään moottorin 1 käyttämänä, kuten edellä selostettiin, hammaspyörä glO vierii ham-maskehää G2 myöten nuolen X suuntaan ollessaan hammaskosketuksessa runkoon kiinnitetyn hammaskehän G2 kanssa ja 25 kiertolaite C, joka on varustettu hammaspyörällä glO

kiertää hammaskehän G2 ympäri (eli seisovan puun T ympäri) nuolen X suuntaisesti ja katkaisee siten oksan t leikkuu-yksiköllä 2. Tarkemmin sanottuna hammaskehä G2 muodostaa kiertoradan kuljettaakseen kiertolaitetta C korin B ympä-30 ri. Kun kori B nousee suoraan seisovaan puuhun T, kierto-laite C katkaisee seisovan puun T pinnasta ulkonevan oksan t kiertäessään korin B ympäri.

Kun hammaspyörä glO kiertää pyöriessään hammaskehän G2 ympäri, hammaspyörän gl2 pyöriminen on estetty pysäy-35 tinelimellä 42, kuten edellä selostettiin. Tällöin hammaspyörä gl2 vetää sen kanssa hammaskosketuksessa olevaa ham- 9 83605 maskehää Gl, kun hammaspyörä gl2 kiertää yhdessä hammaspyörän glO kanssa nuolen X suuntaan, jolloin hammaskehä Gl pyörii keskipisteenä olevan puun T ympäri nuolen X suuntaan. Hammaspyörä gl on hammaskosketuksessa hammaskehän Gl 5 sisäpinnan kanssa, kuten edellä selostettiin. Niinpä kun hammaspyörä gl2 vetää hammaskehää G2 ja pyörittää sitä nuolen X suuntaan, hammaspyörä gl pyörii, hammaspyörän gl pyörimisliike siirtyy hammaspyörien g2, g3 ja ketjun 14 kautta pyörille w, jotka pyörivät siten normaalisti pai-10 nautuessaan seisovaa puuta T vasten, ja kori B nousee suoraan puuhun T. Tässä tapauksessa kiertolaite C kiertää korin B ympäri, kuten edellä selostettiin, ja katkaisee siten leikkuuyksikön 2 avulla oksan t.

Kuviossa 5 viitenumero 10 osoittaa puunkarsintako-15 neen A nousukorkeuden asetuselintä, joka on sovitettu laatikkoon 30, ja asetuselimessä 10 on numerolevy 101, ase-tusnuppi 103, joka on sovitettu kiertoakselille 102 levyn 101 keskikohtaan, ja kierrejouset ja hammaspyörät (ei esitetty), jotka on sijoitettu laatikkoon 30. Asetuskorkeudet 20 (metreinä) on merkitty numeroilla (1-13) levyn 101 yläpintaan. Kun nuppiin 103 tartutaan sormella sen pyörittämiseksi vastapäivään laatikossa 30 olevan kierrejousen jännitystä vastaan, sen pää asetetaan halutun numeron kohdalle (esim. 5 m, kuten on esitetty) ja sormi irrotetaan nu-25 pistä, jolloin nuppi 103 pyörii hitaasti myötäpäivään kierrejousen vaikutuksesta. Asetuselimellä 10 on toisin sanoen samanlainen rakenne, kuin tunnetulla kierrejousi-tyyppisellä kellolla eikä siinä ole mitään erikoista. Ase-tuselimeen 10 kuuluu useita laatikossa 30 olevia kierre-30 jousia ja hammaspyöriä monimutkaisena rakenteena ja rakenteen yksityiskohtainen kuvaus jätetään näin ollen esittämättä.

Viitenumero 39 osoittaa kytkentävipua, joka toimii pyörien w normaalin ja vastakkaissuuntaisen pyörimisen 35 kytkentäelimenä, ja vipu 39 on nivelletty yhdestä päästään vivun 36 päähän. Uloke 39a ulkonee vivun 39 päästä. Kun ίο 8 3 605 käyttöelintä 36a liikutetaan kädellä, kuten edellä selostettiin, vivun 39 siirtämiseksi nuolen e suuntaan ja ulokkeen 39a kiinnittämiseksi kehyksen puolella olevaan ulokkeeseen 40, hammaspyörä g8 kiertyy akseli 35 keskipisteenä 5 sen ympäri tullen hammaskosketukseen hammaspyörän g9 kanssa (merkitty pistekatkoviivalla kuvioissa 3 ja 5), kuten edellä on selostettu, normaali pyörimisliike välittyy pyörille w ja karsintakone A nousee puuhun T.

Jousen S4 jännitys vetää vipua 39 asetinelintä 10 10 kohti (nuolen g suuntaan), kun uloke 39a on lukkiutuneena ulokkeeseen 40, ja uloke 39a pitää lukitusta ulokkeeseen 40 yllä siten, että hammaspyörän g9 pyörimisliike siirtyy pyörille w.

Viitenumero 104 osoittaa kiekkoa, joka pyörii nupin 15 103 mukana, ja kiekon yläpinnasta kohoaa uloke 105. Kun nuppia 103 pyöritetään ja asetetaan haluttuun korkeuteen, kuten edellä selostettiin, nuppi 103 ja kiekko 104 pyörivät hitaasti myötäpäivään samalla periaatteella kuin kierre jousi tyyppinen kello. Kun karsintakone A nousee asetet-20 tuun korkeuteen, uloke 105 osuu vivun 39 sivussa olevaan ulokkeeseen 43 ja työntää vipua 39 nuolen h suuntaan. Uloke 39a irrottaa tällöin ulokkeesta 40, jousen S2 jännitys vetää vipua 39 nuolen f suuntaan, hammaspyörä g8 kiertyy myötäpäivään akselin 35 ympäri se keskipisteenä jousen S2 25 jännityksestä, irtoaa hammaspyörästä g9 ja tulee hammas-kosketukseen hammaspyörän gll kanssa. Tällöin vipu 42 kiertyy myötäpäivään yhdessä vivun 36 kanssa, irtoaa hammaspyörästä gl2 ja hammaspyörä gl2 muuttuu pyöriväksi (kuvio 4).

30 Seuraavaksi selostetaan leikkuuyksikköä 2 yksityis kohtaisesti viittaamalla kuvioihin 7-10.

Viitenumero 60 osoittaa pääasiassa ylösalaisin olevan L-kirjaimen muotoista kehystä, joka muodostaa leikkuu-yksikön 2 perusrungon ja johon kuuluu ensimmäinen osa 60a, 35 joka on ripustettu koriin B, a toinen osa 60b, joka ulko-nee ensimmäisen osan 60a yläpäästä eteenpäin hieman viis- 11 83605 tossa kulmassa ylöspäin siten, että etupuolelle muodostuu ontelo 2a. Kun kehykseen 60 on järjestettyosa 60b, joka ulkonee eteenpäin hieman viistosti ylöspäin, kehys 60 ei pääse vääristymään vääntymisen takia, vaikka leikkuuyksi-5 kön 2 yläosa osuisikin oksaan t.

Ensimmäinen osa 60a on jaettu alempaan ja ylempään puoliskoon 601 ja 602, joihin on vastaavasti muodostettu pituussuuntaan ja sivusuuntaan pitkänomaiset reiät 61,61 ja 62,62 siten, että puoliskot 601 ja 602 on kytketty pul-10 teillä 63,63. Puoliskot 602,602 voivat säätää sahaketjun 27 kireyttä liukumalla pysty- ja sivuttaissuunnassa, kun pultit 63,63 avataan.

Moottorin 1 käyttämä vetopyörä 64 on asennettu alemman puoliskon 601 alaosaan. Pyörivät pyörät 65,66 on 15 asennettu johde-elimiksi toisen osan 60b etu- ja takapäähän ja sahaketju 27 on kytketty vetopyörään 64 ja pyöriin 65,66. Viitenumero 69 osoittaa sahaketjun 27 johdeuraa, joka on uurrettu toisen osan 60b yläpintaan. Kun sahaketju 27 on kytketty tällä tavoin, se liikkuu viistossa kulmassa 20 © ylhäältä alas. Sahaketju 27 pystyy tällöin sujuvasti katkaisemaan oksan t. Mainittakoon, että pyörän 66 tilalla voidaan käyttää pyörimätöntä ohjauselintä.

Viitenumero 67 osoittaa oksantunnusteluelintä, joka estää oksaa t osumasta leikkuuyksikön 2 yläosaan ja joka 25 käsittää pitkän suorakulmaisen levyn 67a ja viiston koske-tuselimen 67b, joka on olennaisesti kolmiomainen ja on muodostettu pitkän levyn 67a päähän. Tunnusteluelin 67 on sovitettu teleskooppimaisesti toisen osan 60b pituussuuntaan ja osan 67 etupäässä oleva kosketuselin 67b ulkonee 30 eteenpäin toisesta osasta 60b. Kun tunnusteluelin 67 on konstruoitu tällä tavoin, se ei häiritse leikkuuyksikön 2 suorittamaa oksan leikkausta. Viitenumerot 68,68 osoittavat pitkänomaisia reikiä. Tunnusteluelin 67 on asennettu teleskooppimaisesti toisen osan 60b päälle sen pituussuun-35 nassa pulteilla 71,71. Numerot 72,72 osoittavat kierteillä varustettuja reikiä.

i2 836C5

Viitenumero 73 osoittaa pitkää vipua, joka on kiinnitetty tunnusteluelimen 67 takapäähän ja on sovitettu teleskooppimaisesti toisen osan 60b takapään taivutetussa osassa 74 olevaan reikään 75. Numero 76 osoittaa jousta, 5 joka on sovitettu liikkuvasti reikään 75. Numero 78 osoittaa putkea, joka on kiinnitetty kierretapilla 77 pitkän vivun 73 takapäähän. Numero 79 osoittaa pysäytintä, joka on kiinnitetty putken 78 alaosaan, ja taipuisaan putkeen 81 asetetun langan 82 toinen pää on kiinnitetty pysäytti-10 meen. Langan 82 toinen pää on kytketty pysäytinelimeen 42. Kun oksa t osuu tunnusteluelimen 67 päähän, oksa painaa tunnusteluelintä 67 ja tämä liikkuu taaksepäin (pistekat-koviiva kuviossa 8), lanka 82 tulee vedetyksi nuolen p suuntaan, pysäytinelin 42 kiertyy myötäpäivään, pysäytin-15 elimen pää irtoaa hammaspyörältä gl2 ja karsintakone A laskeutuu alaspäin seisovassa puussa omalla painollaan, mutta kun oksa t irtoaa tunnusteluelimestä 67, tämä työntyy jälleen jousen 77 painamana eteenpäin, pysäytinelin 42 kytkeytyy uudestaan hammaspyörään gl2 ja karsintakone A 20 nousee taas puuta T pitkin. Tunnusteluelin 67 liikahtaa siis luotettavasti taaksepäin osuessaan oksaan t pysäyt-tääkseen voimansiirron pyörille w, jolloin se saa karsin-takoneen A välittömästi laskeutumaan omalla painollaan. Näin siis vältytään siltä, että karsintakone A ei pystyisi 25 nousemaan seisovaan puuhun sen vuoksi, että oksa t sattuu osumaan leikkuuyksikön 2 yläosaan, mikä tekee oksan t katkaisemisen vaikeaksi karsintakoneelle A.

Kuten kuviossa 10 on esitetty, toisen osan 60b yläpinnan 60b' kaltevuuskulma a on hieman suurempi kuin leik-30 kuuyksikön 2 nousukulma 8 noususuuntaan a. Näin estetään leikkuuyksikön 2 yläpuolella sijaitsevaa oksaa t osumasta yläpintaan 60b' siten, että se painaisi leikkuuyksikköä 2, ja vältetään tarpeeton kitka toisen osan 60b ja oksan välillä. Toiseen osaan 60b on muodostettu pieni syvennys 83 35 sahaketjun 27 taakse toisen osan 60b alapuolelle. Tämä estää sahaketjun 27 häiriöt leikkuutoimituksessa sen joh- i3 83605 dosta, että oksa t' osuisi sahaketjun 27 leikatessa toisen osan 60b alapintaan. Tunnusteluelimen 67 yläpää ulkonee lisäksi pienen matkan £ ylöspäin toisen osan 60b yläpinnasta. Tämä estää leikkuuyksikköä liikkumasta eteenpäin 5 sen seurauksena, että oksa t osuu toisen osan 60b päähän.

Keksinnön mukainen puunkarsintakone A konstruoidaan edellä kuvatulla tavalla, kori B asetetaan seisovaan puuhun T, kiertolaite C sovitetaan puuhun, nousukorkeuden asetuselimellä 10 asetetaan nousukorkeus ja vipu 36 kään-10 netään nousupuolelle. Sitten käynnistetään moottori 1. Tällöin pyörien w pyöriessä normaalisti karsintakone A nousee hitaasti seisovaan puuhun T ja leikkuuyksikkö, joka kiertää seisovan puun T ympäri, katkaisee oksan t. Kun karsintakone A nousee asetuselimellä 10 asetettuun korkeu-15 teen, tappi 105 painaa kytkentävipua 39 suuhtaan h, kuten edellä on selostettu, vivun 39 tartuntaosa 39a irtoaa ulokkeesta 40, tähän asti hammaspyörän g9 kanssa hammas-kosketuksessa ollut hammaspyörä g8 kiertyy akselin 35 ympäri tämä keskipisteenä ja tulee hammaskosketukseen ham-20 maspyörän gl kanssa jousen S2 vetämänä, moottorin 1 vääntö siirtyy pyörille w ja karsintakone A laskeutuu puuta T myöten.

Tämä keksintö ei rajoitu edellä kuvattuun erityis-sovellutukseen. Erilaisia muita muutoksia ja muunnelmia 25 voidaan tehdä keksinnön hengessä ja puitteissa. Kehys voidaan esim. valmistaa ainakin em. ensimmäisestä ja toisesta osasta ja siihen voidaan lisätä mielivaltainen osa, esim. vahvistusripa ensimmäisen ja toisen osan lisäksi.

Tämän keksinnön mukaan, kuten edellä selostettiin, 30 kehyksen 60 muodostava toinen osa 60b on muodoltaan sellainen, että se osoittaa puunkarsintakoneen A noususuun-taan a. Osan lujuus tässä suunnassa on siis erittäin suuri ja vaikka leikkuuyksikkö 2 yläpäähän osuisikin suuren leikkausvastuksen omaava oksa, kuten paksu tai kova oksa, 35 kehys 60 tuskin vääristyy väännön ansiosta. Kun kehyksen 60 kylki liukuu seisovan puun T pintaa myöten, syntyy tar- i4 83605 peetonta hankausko.tkaa, joka haittaa oksan leikkaamista tai vahingoittaa seisovan puun kuorta, mutta koska kehys 60 on tehty muodoltaan sellaiseksi, että siinä on edellä kuvattu ontelo 2a, kehys 60 tuskin joutuu hankauskosketuk-5 seen seisovan puun T kanssa eikä aiheuta tarpeetonta han-kauskitkaa kehyksen ja seisovan puun T välille. Se voi lisäksi estää kehystä 60 aiheuttamasta tarpeetonta rasitusta sen koskettaessa oksaan t sahaketjun 27 leikatessa oksaa. Karsintakone pystyy lisäksi leikkaamaan puun T ok-10 san t olennaisesti puun T pintaa myöten tuomalla sahaketjun aivan puun T pintaan, kun kehykseen on muodostettu ontelo 2a. Koska sahaketju 27 pystyy kulkemaan tasaisesti kehystä 60 pitkin ja kulkemaan kehyksen 60 etupuolella alaspäin kaltevuuskulmassa ö, karsintakone kykenee vai-15 keuksitta leikkaamaan oksan t. Oksantunnusteluelin 67 ei myöskään häiritse leikkausyksikön 2 suorittamaa oksan katkaisua ja kun tunnusteluelin 67 osuu oksaan t, se pysäyttää koneen A kulun noususuuntaan seisovassa puussa estääkseen leikkuuyksikön 2 yläosaa osumasta oksaan. Keksinnön 20 mukaisella leikkuuyksiköllä 2 saavutetaan siis edellä kuvattuja erinomaisia etuja ja siltä voidaan odottaa riittävän hyvää karsintatulosta.

Claims (2)

1. Puunkarsintakone, joka käsittää rungon (B), useita runkoon kytkettyjä pyöriä (w) rungon nostamiseksi 5 pystysuunnassa puuta pitkin, runkoon (B) kytketyn leik-kuuyksikön (2), moottorin (1), moottoriin (1) ja useaan pyörään (w) kytketyt välineet pyörien (w) pyörittämiseksi moottorilla, ja moottoriin (1) ja leikkuuyksikköön kytketyt välineet leikkuuyksikön (2) käyttämiseksi moottoril-10 la, tunnettu siitä, että leikkuuyksikkö (2) käsittää ensimmäisen osan (60a), joka on kytketty leikkuuyksikköön (2) ja joka ulkonee tästä yleisesti pystysuorassa, vetopyörän (64), joka on asennettu ensimmäisen osan (60a) alaosaan ja on kytketty leikkuuyksikön (2) käyttövälinei-15 siin, toisen osan (60b), joka on kytketty ensimmäisen osan (60a) yläpäähän ja ulkonee eteenpäin sekä viistosti ylöspäin, jolloin sen ja ensimmäisen osan (60a) väliin muodostuu ontelo (2a), ja sahaketju (27), joka tarttuu vetopyörään ja toiseen osaan (60b).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkarsintako ne, tunnettu siitä, että toiseen osaan (60b) on kytketty oksantunnustuselin (67), jonka osa ulkonee toisesta osasta (60b) eteenpäin ja joka on liikuteltavissa taaksepäin kun oksaan saadaan kosketus, jolloin oksantun-25 nustuselimeen (67) ja välineisiin pyörien pyörittämiseksi on kytketty välineet moottorilla (1) pyöritettyjen pyörien (w) pyörittämisen keskeyttämiseksi kun oksantunnustuselin (67) koskettaa oksaan. ie 8 3 605