FI81746B - Traedkvistningsmaskin. - Google Patents

Description

1 81746

Puunkarsimiskone Tämä keksintö koskee puunkarsimiskonetta kasvavan puun oksien sahaamiseksi koneen kiivetessä puuhun ja ni-5 menoinaan tyypiltään sellaista puunkarsimiskonetta, jossa on kasvavaan puuhun kiinnitettävä runko, niin että kone nousee pystysuunnassa puuhun ja pyörivä yksikkö, joka on kiinnitetty irrotettavana runkoon kasvavan puun pinnasta suuntautuvan oksan sahaamiseksi mainitun yksikön pyöriessä 10 koneen rungon ympäri.

Puun karsiminen on välttämätöntä kasvatettaessa korkealuokkaista, oksatonta puutavaraa, tuhohyönteisten tai lumen aiheuttamien vahinkojen estämiseksi, kasvavien puiden kasvun nopeuttamiseksi, metsän hyödyntämiseksi te-15 hokkaasti tai oksien karsimiseksi. Näihin asti oksien karsiminen on suoritettu yksinomaan käsin. Kun karsiminen on suoritettu vuoristossa, se on ollut hyvin raskasta työtä eikä lukuisia onnettomuuksia ole voitu välttää. Metsurit ikääntyvät ja työvoima on vähitellen tullut riittämättö-20 mäksi. Näin ollen oksien karsiminen onkin viime aikoina vähentynyt.

Tällaisissa olosuhteissa kasvavien puiden karsimisen koneellistamista on kaivattu kipeästi metsäteollisuudessa ja lukuisia puunkarsimiskoneita onkin jo ehdotettu. 25 Kuitenkin, koska tavanomaisella puunkarsimiskoneella ei ole ollut perusvaatimuksia, sitä ei ole vielä tähän mennessä todella koneellistettu. Oksan- tai puunkarsimisko-neen perusvaatimukset ovat seuraavat.

(1) Puunkarsimiskone pystyy nousemaan tai kiipeä-30 mään tehokkaasti kasvavaa puuta ylös ja alas puun läpimitan pienentyessä asteittain juuresta ylöspäin noustaessa. Vaikka puun läpimitta vaihteleekin tällä tavoin, nousupyö-riä voidaan aina pyörittää niin, että ne koskettavat samanlaisella tai pääasiassa samanlaisella voimalla puun 35 pintaan, jolloin koneen kiipeäminen puuhun ja laskeutuminen alas tapahtuvat luotettavasti.

2 81 746 (2) Puunkarsimiskone pystyy nousemaan tai kiipeämään vakaasti kasvavaan puuhun ja laskeutumaan alas. Toisin sanoen karsimiskone voi sahata oksat poikki niiden juuresta sahausyksiköllä noustessaan tai kiivetessään ylös 5 puuhun ja laskeutuessaan alas. Jos karsimiskone heiluu, kun se kiipeää puuhun tai laskeutuu alas, sahausyksikkö pyrkii pureutumaan puun kuoreen, jolloin puu vahingoittuu tai oksan juureen jää jäljelle osa oksaa. Tällaiset oksat muodostuvat pääoksiksi ja vähentävät puutavaran kaupallis-10 ta arvoa. Jos oksantynkiä jää jäljelle, karsimiskone tarttuu jäljellä oleviin oksiin, jolloin se ei pääse kiipeämään puuhun tai laskeutumaan alas. Sen vuoksi oksan sahaamiseksi sen juuresta karsimiskoneessa pitäisi olla sellainen mekanismi, joka sijoittaa kasvavan puun aina 15 keskelle konetta, vaikka puun läpimitat vaihtelevatkin.

Edellä mainitut puunkarsimiskoneen perusvaatimukset ovat välttämättömiä eikä tähän mennessä ehdotettuihin tavanomaisiin puunkarsimiskoneisiin liity aina tällaisia vaatimuksia, joten varsinaista puunkarsimiskonetta ei tä-20 hän mennessä vielä koneellistettu.

Tämän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan sellainen uusi puunkarsimiskone, joka pystyy täyttämään edellä esitetyt välttämättömät perusvaatimukset.

Tämän keksinnön mukaan on edellä selostetulla ta-25 valla kehitetty puunkarsimiskone, jossa on pystyrunko, joka voidaan sijoittaa irrotettavana kasvavaan puuhun ja pyörivä laite, jossa on runkoon irrotettavana kiinnitetty sahausyksikkö, joka pyörii rungon kehän ympäri. Mainitulle koneelle on tunnusomaista, että se käsittää myös vipumeka-30 nismin, jossa on ainakin kolme sarjaa pyöräyksiköitä jokaisen yksikön käsittäessä useita ylä- ja alapyöriä puuhun pystysuunnassa tapahtuvaa nousemista varten ja kiinnitettyinä runkoon puun säteen suunnassa liikkuvina, lukitusmekanismin pyöräyksiköiden lukitsemiseksi toisiinsa pyöräyk-35 siköiden siirtämiseksi aina samalla etäisyydellä säteit-täisesti puusta ja puristuksen tasausmekanismin, jossa on 3 81746 jouset vastaavien pyöräykslkölden saattamiseksi kosketukseen samanlaisella puristuksella puun pintaan. Näin ollen puunkarslmlskone voi luotettavasti ja vakaasti nousta tai kiivetä kasvavaan puuhun ja laskeutua puun ollessa keskel-5 lä konetta ja sahata oksat tehokkaasti niiden juuresta.

Keksinnön edellä esitetyt ja muut tavoitteet sekä sille tunnusomaiset piirteet käyvät paremmin selville ja niitä on helpompi ymmärtää tutustuttaessa seuraavaan selostukseen ja oheisiin patenttivaatimuksiin ja piirustuk-10 siin.

Kuviot 1-(A) ja 1-(B) ovat perspektiivejä tämän keksinnön mukaisen puunkarsimiskoneen eräästä rakenteesta, kuvio 2 on perspektiivi rungosta, kuviot 3 ja 4 ovat pyöräyksikköä esittäviä tasoku- 15 via, kuviot 5 ja 6 ovat vastaavasti sivu- ja etukuva pyöräyksiköstä, kuviot 7 ja 8 ovat vastaavasti osittainen taso- ja sivukuva pyöräyksiköstä, 20 kuviot 9 ja 10 ovat perspektiivejä voimansiirto- laitteesta, kuviot 11 ja 12 ovat rakennekuvia voimansiirtolait- teesta, kuvio 13 on tasokuva kiipeämiskorkeuden säätölait-25 teestä, ja kuvio 14 on sivukuva voimansiirtolaitteen tilapäis-pysäytyslaitteesta.

Tämän keksinnön erästä rakennetta selostetaan nyt yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla. 30 Kuviot 1-(A) ja 1-(B) ovat perspektiivejä keksinnön mukaisen puunkarsimiskoneen eräästä rakenteesta osina. Puunkarslmlskone A käsittää pystyrungon B, joka kiinnitetään irrotettavana kasvavaan puuhun ja pyörivän laitteen C, joka on kiinnitetty irrotettavana runkoon B. Rungossa B 35 on useita nostopyöriä w, jotka pyörivät kasvavan puun kor-keussuuntaan. Kun pyörivään laitteeseen C kiinnitetty 4 81746 moottori 1 käyttää pyöriä w, runko B kiipeää pystysuoraan ylös kasvavaa puuta pitkin. Pyörivä laite C on kiinnitetty irrotettavana runkoon B. Kun runko B kiipeää pystysuoraan ylös puuta, sahausyksikkö 2, jossa on sahaketju 27, sahaa 5 oksan, joka suuntautuu esiin kasvavan puun pinnasta, sen juuresta rungon B ympäri pyöriessään. Viitenumero 3 tarkoittaa kansilevyä, joka on kiinnitetty irrotettavana pyörivään laitteeseen C. Kun kone A sahaa oksan poikki kiivetessään puuhun, kansilevy estää sahausyksikön 2 sahaamien 10 ja maahan pudotettavien oksien putoamisen pyörivään laitteeseen C ja rungon B päälle, jolloin pyörivä laite C ja runko B eivät pääse vahingoittumaan.

Karsimiskone A käyttää rungon B pyöriä w ja pyörivän laitteen C sahausyksikköä 2 pyörivän laitteen C sivus-15 sa olevan moottorin 1 avulla ja sahaa poikki oksat kiivetessään hitaasti pystysuoraan ylös kasvavaa puuta pitkin. Kun kone A on lopettanut etukäteen määrätyt sahaustoimin-not, se laskeutuu nopeasti pystysuoraan alas puusta. Karsimiskone C käsittää seuraavat kolme mekanismia edellä 20 esitettyjen perusvaatimusten täyttämiseksi: (1) Vipumekanismi pyöräyksiköiden kiinnittämiseksi runkolaitteeseen B, joka liikkuu säteittäisesti kasvavaan puuhun nähden.

(2) Lukitusmekanismi pyöräyksiköiden lukitsemiseksi 25 toisiinsa, niin että pyöräyksiköt voidaan siirtää aina samalla etäisyydellä säteen suunnassa puuhun nähden.

(3) Puristuksentasausmekanismi, jossa on jouset vastaaviin pyöräyksiköihin kiinnitettyjen pyörien saattamiseksi kosketukseen puun pinnan kanssa samanlaisella pu- 30 ristuksella.

Keksinnön mukainen puunkarsimiskone A käsittää nämä kolme edellä mainittua mekanismia. Näin ollen karsimiskone A voi täyttää edellä mainitut perusvaatimukset kasvavan puun oksien sahaamiseksi kiipeämällä luotettavasti puuhun 35 sijoittumalla tällöin keskelle puuta. Puunkarsimiskonetta li 5 81746 A selostetaan yksityiskohtaisesti näihin kolmeen mekanismiin nähden viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 2 on perspektiivi rungosta B kasvavaan puuhun T nähden säädettynä ja siitä irrotettuna. Rungossa B on 5 päärunkoina ympyrän muotoiset rungot FI, F2 ja F3, joihin on kiinnitetty lukuisia seuraavassa selostettavia komponentteja. Rungossa B on myös suuri liikkuva käyttöpyörä Gl, joka on järjestetty rungon B ylimpään osaan ja jonka sisä- ja ulkokehäpintaan on muodostettu hampaat. Kun kar-10 simiskone A kiipeää puuhun T, käyttöpyörä Gl kääntyy nuolen X suuntaan puun T ympärille keskelle puuta moottorin 1 käyttämänä normaalin pyörimisliikkeen siirtämiseksi vastaaviin pyöriin w. Kun karsimiskone A laskeutuu alas puusta T, käyttöpyörä Gl kääntyy nuolen Y suuntaan pyörien w 15 pyörittämiseksi vastakkaiseen suuntaan. Rungossa B on myös suuri, kiinteä käyttöpyörä G2, joka on sijoitettu suoraan käyttöpyörän Gl alle ja varustettu ulkokehäpinnastaan hampailla.

Käyttöpyörä G2 ei pyöri nuolen X ja Y suuntaan, ku-20 ten käyttöpyörä Gl, vaan se on kiinnitetty kiinteästi runkoon. Kun runko B kiipeää ylös puuta, pyörivä laite C sahaa oksat t sahausyksikön 2 avulla pyöriessään käyttöpyö-rässä G2, jolloin käyttöpyörästä G2 tulee pyörivän laitteen C pyörimisen ohjauspaikka. Suuri, kaareva lukitus-25 hammaspyörä G3 on sijoitettu heti rungon F3 päälle ja menee puun T ympärille. Käyttöpyörä G3 liikuttaa samanaikaisesti kolmea nostopyöräyksikköä W, joissa jokaisessa on pyörät w puun T säteen suunnassa samanlaisella etäisyydellä pyöräyksiköiden W lukitsemiseksi, niin että puu T saa-30 daan pysymään keskellä runkoa B. Puu T on runkojen F1-F3 ja käyttöpyörien G1-G3 keskellä, silloin kun runko B sijoitetaan puuhun T.

f*: Rungossa F1 on päärunko Fla ja sivurunko Flb. Kun runko B kiinnitetään puuhun T ja irrotetaan siitä, avautuu 35 levy 4 kuviossa 2 esitetyllä tavalla. Levy 4 toimii runko- 6 81746 jen F2 ja F3 yhdysosana ja vahvistaa rungot F2 ja F3 jäykiksi estäen tällöin runkojen F2 ja F3 vääntymisen tai muuttumisen muodoltaan.

Käyttöpyörissä G1 ja G2 on vastaavasti päähammas-5 pyörät Gla, G2a ja lisähammaspyörät Glb, G2b. Lisähammas-pyörät Glb, G2b on tuettu pyörivinä vastaavista päistään päähammaspyörien Gla, G2a toisiin päihin. Kun runko B sijoitetaan puuhun T tai otetaan pois puusta T, runko Flb, levy 4 ja hammaspyörät Glb, G2b avataan kuviossa 2 esite-10 tyllä tavalla, niin että saadaan aukko puuta T varten. Puu T menee siis aukon läpi ja sijoitetaan rungon B keskelle ja lisärunko Flb ja sitten levy 4 ja lisähammaspyörät Glb, G2b suljetaan kaikki kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Viitenumerot 5, 6, 7, 8 ja 9 tarkoittavat rajoittimia. 15 Kuviossa 1 viitenumero 10 tarkoittaa kiipeämiskorkeuden säätölaitetta puunkarsimiskoneen A kiipeämiskorkeuden asettamista varten, mitä selostetaan yksityiskohtaisesti kuviossa 13.

Kuvioihin 3-6 viittaamalla selostetaan nyt yksi-20 tyiskohtaisesti pyöräyksiköiden W rakennetta, vipumekanismia pyöräyksiköiden W siirtämiseksi säteittäisesti puuhun T nähden, lukitusmekanismia pyöräyksiköiden W siirtämiseksi säteittäisesti puuhun T nähden aina samalla etäisyydellä lukitsemalla pyöräyksiköt W toisiinsa ja puristuksenta-25 sausmekanismia, jossa on jouset pyöräyksiköihin W asennettujen pyörien w koskettamiseksi samanlaisella voimalla puun T pintaan. Vaikka pyöräyksiköitä W onkin kolme, niistä selostetaan esimerkkinä vain yhtä, koska ne on konstruoitu kaikki samalla tavalla.

30 Jokaisessa pyöräyksikössä W on pystyssä oleva suo- rakaidelevy 11 ja neljä pyörää w, joista kaksi on laakeroitu vastaavasti levyn 11 ylä- ja alapäähän. Levy 11 on tuettu pituussuunnassa liikkuvaksi tukitankojen 12 ja 13 eteen ja taakse, jotka on laakeroitu pyörivinä yläpäistään 35 rungon sivuun, säteittäissuunnissa a ja b puuhun T nähden.

7 81 746

Kun levyä 11 siirretään eteenpäin puun keskustan suunnassa (nuolen a suuntaan), pyörät w koskettavat puristuksen alaisina puun T pintaan, kun sen sijaan siirrettäessä levyä 11 taaksepäin ja ulospäin puusta T (nuolen b suun-5 taan), pyörät w irtoavat puun T pinnasta. Tarkemmin sanottuna levy 11 ja tangot 12 ja 13 muodostavat näin ollen vipumekanismin sätelttäisesti puuhun T nähden liikkuvien pyöräyksiköiden W tukemiseksi.

Rungossa B on myös pieni hammaspyörä gl, joka ham-10 mastuu käyttöpyörän Gl sisäpuolelle, kartiopyörät g2, g3 ja ketju 14. Moottorin 1 pyöriminen välitetään hammaspyörien gl-g3 ja ketjun 14 avulla vastaaviin pyöriin w. Pyörien w käyttömekanismia selostetaan yksityiskohtaisesti myöhemmin.

15 Välilevy 15 on sijoitettu levyn 11 takaosaan ja laakeri 16 on järjestetty välilevyn 15 päähän. Viitenumero 17 tarkoittaa nokkia 17, jotka on kiinnitetty pyörivinä samaan akseliin 18 kuin hammaspyörät g4, jotka hammastuvat käyttöpyörään G3, nokkien 17 liittyessä tällöin toiminnal-20 lisesti hammaspyöriin g4. Viitenumero SI tarkoittaa kier-rejousta, joka on kiinnitetty akseliin 18 ja panee nokat 17 aina liikkeelle jousijännityksen vaikutuksesta pyörimissuunnan ollessa vastapäivään (nuolen c suuntaan) kuvion 4 esittämällä tavalla. Kolme nokkaa 17 on lukittu toisiin- 25 sa käyttöpyörällä G3 ja hammaspyörillä g4. Toisin sanoen, kun esimerkiksi jokin kolmesta nokasta 17 pyörii akselissa 18 nuolen c suuntaan kuvion 4 esittämällä tavalla, hammaspyörät g4, jotka on kiinnitetty samaan akseliin 18 nokkien 17 kanssa, pyörivät samaan suuntaan. Silloin käyttöpyörä 30 G3, joka hammastuu hammaspyöriin g4, pyörii nuolen d suun taan. Tästä johtuen kaksi muuta hammaspyörää g4, jotka hammastuvat käyttöpyörään G3, pyörivät samaan suuntaan ja kaksi muuta nokkaa 17, jotka on kiinnitetty samaan akseliin 18 hammaspyörien g4 kanssa, pyörivät saman määrän 35 samaan eli nuolen c suuntaan.

8 81746

Jokaisessa pyöräyksikössä W tangot 12, 13 pyrkivät pysymään pystyasennoissa (merkitty yhtenäisillä viivoilla kuvioon 5) omalla painollaan, mutta jokainen laakeri 16 koskettaa jokaisen nokan 17 ulkokehäreunaan, ja jokainen 5 pyöräyksikkö W liikkuu pituussuunnassa eteenpäin ja taaksepäin puun T säteittäissuuntiin a ja b nokkien 17 pyöriessä. Koska jokainen pyöräyksikkö W on tässä tapauksessa kytketty käyttöpyörän G3 välityksellä, käyttöpyöräyksiköt W lukittuvat toisiinsa ja liikkuvat säteittäisesti puuhun 10 T nähden samalla etäisyydellä. Käyttöpyörät G3, hammaspyörät g4 ja nokat 17 muodostavat lukitusmekanismin pyöräyk-siköiden W siirtämiseksi samalla etäisyydellä puuhun T nähden säteittäissuuntiin a ja b pyöräyksiköiden W lukittuessa toisiinsa ja puu T pysyy aina vakaasti keskellä 15 puunkarsimiskonetta A vipumekanismin ja lukitusmekanismin avulla. Viitenumero 19 tarkoittaa käsivipua, jolla nokkia 17 pyöritetään käsin, kun runko B on kiinnitetty irrotettavana puuhun T ja hammaspyörä g5 on kiinnitetty sama-ak-selisesti käsivivun 19 kanssa. Hammaspyörä g5 hammastuu 20 hammaspyörään g6, joka hammastuu taas käyttöpyörään G3. Kun käsivipua 19 pyöritetään, hammaspyörä g6 pyörii. Samanaikaisesti käyttöpyörä G3 pyörii ja käyttöpyöriin G3 hammastuvat kolme hammaspyörää g4 pyörivät myös ja pyörittävät nokkia 17. Toisin sanoen, kun runko B sijoitetaan 25 puuhun T tai irrotetaan puusta T, käsivipua 19 käännetään nokkien 17 pyörittämiseksi kuviossa 4 yhtenäisellä viivalla esitettyyn asentoon jousen SI jousivoimaa vastaan. Sitten jokainen pyöräyksikkö W liikkuu nuolen b suuntaan ja sen jälkeen ulospäin taaksepäin omalla painollaan ja py-30 sähtyy kuviossa 5 yhtenäisellä viivalla esitettyyn asentoon. Tämän jälkeen puu T sijoitetaan rungon B keskellä olevaan aukkoon. Kun käsivipu 19 sitten vapautetaan, nokat 17 pyörivät vastapäivään, toisin sanoen kuvion 4 nuolen c suuntaan jousien SI jännittäminä, pyöräyksiköt W puristu-35 vat nokkiin 17 laakerien 16 ja välilevyjen 15 avulla ja li 9 81746 siirtyvät eteenpäin puun T keskisuuntaan päin, toisin sanoen nuolen a suuntaan Ja pyörät w koskettavat yhtä suurella voimalla puun T pintaan. Kun hammaspyörät g6 ja G3 kytkeytyvät irti, kuorimiskone A on sijoitettu kokonaan 5 kiinni kasvavaan puuhun T. Tällä tavalla pyörien w koskettaessa puristuksen alaisina puun T pintaan ja pyöriessä sitten moottorin 1 avulla, runko B kiipeää ylös puuta T.

Puun T läpimitta pienenee asteittain latvaan päin. Kun puun T läpimitta pienenee karsimiskoneen A kiivetessä 10 ylös puuta T, vastaavien pyöräyksiköiden W pyörät w liikkuvat eteenpäin nuolen a suuntaan ja koskettavat puristuksen alaisina puun T pintaan jousien SI jännittäminä ja pysyvät lujasti puristettuina kosketuksessa puun T pintaan. Päinvastaisessa tapauksessa, kun karsimiskone A laskeutuu 15 puusta T, puun läpimitta kasvaa asteittain, pyöräyksiköt puristuvat puun T pintaan jousien SI jännittäminä ja leviävät asteittain ulospäin (nuolen b suuntaan), ja pyörät w pysyvät luotettavasti kosketuksessa puun T pintaan vastaavasta puristuksesta johtuen. Koska pyöräyksiköt W siir-20 retään aina puun T keskisuunnassa jousien SI käyttämien nokkien 17 pyörimisvoimien avulla, pyörät w pysyvät kiinteässä kosketuksessa puun T pintaan silloinkin, kun puun läpimitta pienenee, joten puu T pysyy keskellä karsimisko-netta A. Sen vuoksi karsimiskone A pystyy kiipeämään luo-25 tettavasti ja vakaasti puuhun T. Nokat 17 ja jouset SI muodostavat siis puristuksentasausmekanismin, niin että pyörät w koskettavat aina samalla voimalla puun T pintaan.

Karsimiskoneen A toimintaa selostetaan nyt viittaamalla kuvioihin 7-12.

30 Kuvioissa 7 ja 8 viitenumero 20 tarkoittaa alustaa.

Moottori 1 on asennettu alustalle 20. Viitenumero 21 tarkoittaa bensiinisäiliötä, viitenumero 22 tarkoittaa sen korkkia ja viitenumero 24 taas öljysäiliötä. Moottori 1 käyttää nostopyöriä w ja sahausyksikköä 2. Moottorin 1 35 voima siirretään hihnan 25 välityksellä sahausyksikköön 2 10 81 746 hihnan 25 käyttäessä sahausyksikön 2 käyttöakselia 26 ja sahaketju 27 pyörii ketjutangon 28 ulkokehäreunaa pitkin. Viitenumero 29 tarkoittaa lovea, joka on muodostettu leikkaamalla pois ketjutangon 28 sivu, mainitun loven ollessa 5 muodostettu estämään ketjutangon 28 työntyminen osien t väliin oksia t sahattaessa.

Nyt selostetaan voimansiirtomekanismia, joka liittyy nostopyöriin w.

Moottorin 1 pyörimisliike siirretään hihnan 31, 10 alennusvaihteen 32, hihnan 33 ja alennusvaihteen 34 avulla, jotka on sijoitettu laatikkoon 30. Kuviossa 9 viitenumero 35 esittää moottorin 1 alennusvaihteen 34 välityksellä pyörittämää pyörimisakselia. Hammaspyörä g7 on kiinnitetty akselin 35 päälle. Viitenumero 36 tarkoittaa vi-15 pua, joka on kiinnitetty liikkuvana akseliin 35 heti hammaspyörän g7 päälle ja vivun 36 pää suuntautuu käyttöpyö-rien G1 ja G2 sivulle. Vivun 36 takapäästä muodostuu käyttöyksikkö 36a. Yksikkö 36a tulee esiin laatikosta 30 (kuvio 1) ja sitä voidaan käyttää sormenpäällä. Hammaspyörä 20 g8 on laakeroitu vipuun 36 ja hammastuu hammaspyörään g7. Tarkemmin sanottuna moottori 1 käyttää hammaspyörää g8 hammaspyörän g7 avulla. Pyörintäakselit 37 ja 38 on järjestetty akselin 35 molemmille sivuille ja hammaspyörät g9, glO ja gll ja gl2 on kiinnitetty vastaavasti akselei-25 hin 37 ja 38. Hammaspyörä gl2 hammastuu käyttöpyörään G2 ja hammaspyörä gll hammastuu käyttöpyörään Gl.

Kiristysjousi S2 on kiinnitetty vivun 36 päähän, niin että jousen S2 jännitys sijoittaa hammaspyörän g8 aina hammaspyörän gll sivuun. Käyttövipu 39 on laakeroitu 30 vivun 36 päähän. Hammaspyörä g8 on sijoitettu samaan tasoon hammaspyörien g9 ja gll kanssa. Kuviossa 9 esitetyllä tavalla vipua 36 voidaan pyörittää vastapäivään käyttämällä käyttöyksikköä 36a sormella jousen S2 jännitystä vastaan. Silloin tangon 39 päässä oleva uloke 39a tarttuu 35 ulokkeeseen 40 ja hammaspyörä g8 hammastuu hammaspyörään g9. Näin ollen hammaspyörän g8 pyöriminen siirtyy hammas- 11 81746 pyöriin g9 ja glO ja hammaspyörä glO pyörii myötäpäivään. Viitenumero 41 tarkoittaa tangon 30 ohjausosaa. Viitenumero 42 tarkoittaa akseliin 35 kiinnitettyä kiinnityslevyä ja puristusjousi S3 on kiinnitetty levyn 42 takapäähän 5 siirtämään levyä 42 myötäpäivään kuvion 9 mukaisesti. Jousen S2 jännitys on suurempi kuin jousen S3 jännitys. Levy 42 pyörii yhdessä vivun 36 kanssa ja levy 42 hammastuu päästään hammaspyörään gl2 hammaspyörän g8 hammastuessa hammaspyörään g9 hammaspyörän gl2 pyörimisen estämiseksi. 10 Koska käyttöpyörä G2 on kiinnitetty runkoon edellä esitetyllä tavalla eikä pyöri, hammaspyörä glO pyörii moottorin 1 käyttölaitteen käyttämänä myötäpäivään, kuten edellä on selostettu, käyttöpyörää G2 pitkin nuolen X suuntaan ham-mastuen kiinteään käyttöpyörään G2. Näin ollen hammaspyö-15 rällä GlO varustettu pyörivä laite C pyörii käyttöpyörän G2 ympäri (toisin sanoen puun T ympäri) suuntaan X oksien t sahaamiseksi sahausyksiköiden 2 avulla. Toisin sanoen käyttöpyörästä G2 tulee pyörivän laitteen C pyörimispaikka rungon B ympärillä. Kun runko B kiipeää suoraan ylös puuta 20 T, pyörivä laite C sahaa poikki puussa T olevat oksat t pyöriessään rungon B kehän ympäri.

Kun hammaspyörä glO pyörii käyttöpyörän G2 ympäri, levy 42 ei pääse pyörittämään hammaspyörää gl2, kuten edellä on selostettu. Näin ollen hammaspyörään gl2 hammas-25 tuva käyttöpyörä G1 joutuu hammaspyörän gl2 avulla pyörimään nuolen X suuntaan puun T ympäri keskiö!tynä hammaspyörän glO pyöriessä nuolen X suuntaan hammaspyörän glO kanssa, käyttöpyörä G1 hammastuu sen sisäpuolella olevaan hammaspyörään gl ja hammaspyörän gl2 pannessa käyttöpyörän 30 G2 pyörimään nuolen X suuntaan edellä selostetulla tavalla hammaspyörä gl pyörii myötäpäivään kuvion 10 mukaisesti ja hammaspyörän gl pyörimisliike siirretään kartiohanunaspyö-rillä g2, g3 ja ketjulla 14 pyöriin w. Näin ollen pyörät w pyörivät normaalisti koskettaessaan puristuksen alaisina 35 kasvavaan puuhun T ja runko B kiipeää suoraan ylös puuta T. Tässä tapauksessa pyörivä laite C pyörii edellä selos- 12 81 746 tetulla tavalla rungon B ympäri ja sahaa oksat t poikki sahauslaitteella 2.

Kuvio 11 esittää voimansiirtojärjestelmää puunkar-simislaitteen A kiivetessä kasvavaan puuhun T. Kuvioon 11 5 tutustumalla on helpompi ymmärtää voimansiirtomekanismin toimintaa karsimiskoneen A kiivetessä puuhun T. Suoritettaessa puun karsimista puunkarsimiskoneella A karsimiskone A sijoitetaan puuhun T ja käytetään käyttöyksikköä 36a pyörittämään vipua 36 vastapäivään kuvioissa 9 ja 11 esi-10 tetyllä tavalla. Sitten tanko 39 liikkuu nuolen c suuntaan jousen S2 jännitystä vastaan ja päässä oleva uloke 39a kiinnittyy rungon sivulla olevaan ulokkeeseen 40. Hammaspyörä g8 hammastuu tällöin hammaspyörään g9, moottorin 1 pyöriminen siirretään hihnalla 25 sahausyksikköön 2, hih-15 noilla 31, 33 ja alennusvaihteilla 32, 34 hammaspyörään g7, hammaspyörän g7 pyöriminen siirretään sitten hammaspyörillä g8, g9 hammaspyörään glO, ja hammaspyörä glO pyörii suuntaan X käyttöpyörän G2 ympäri käyttöpyörää G2 pitkin pyöriessään. Tällöin levy 42 on kiinni hammaspyörässä 20 gl2, kuten edellä on selostettu eikä hammaspyörä gl2 siis pyöri. Lisäksi, kun hammaspyörä glO pyörii nuolen X suuntaan ja pyörivä laite C pyörii suuntaan X käyttöpyörää G2 pitkin, hammaspyörä gl2 pyörii myös suuntaan X. Näin ollen käyttöpyörä G1 joutuu pyörimään hammaspyörän gl2 avulla 25 suuntaan X puun ympäri keskiöitynä. Hammaspyörän G1 pyöriminen välittyy hammaspyörien gl, g2, g3 ja ketjun 14 avulla asianomaisten pyöräyksiköiden W pyöriin w, pyörät w pyörivät normaalisti ja karsimiskone A kiipeää suoraan ylös puuta T. Kun pyörät w pyörivät tällä tavalla suoraan 30 ylös puuta T, karsimiskone A pystyy kiipeämään puuhun T vakionopeudella.

Mekanismia, joka muuttaa puunkarsimiskoneen A kii-peämisliikkeen laskeutumisliikkeeksi ja siirtää konetta A alaspäin puuta T pitkin, selostetaan nyt kuvioihin 12 ja 35 13 viittaamalla.

13 81 746

Viitenumero 10 tarkoittaa ajastinyksikköä puunkar-simlskoneen A koteloon 30 järjestettynä kiipeämiskorkeuden säätölaitteena ja ajastinyksikkö 100 käsittää valitsinle-vyn 101, valitsinnupin 103, joka on kiinnitetty pyörivään 5 akseliin levyn 101 keskiosaan, ja laatikkoon 30 sijoitetut kierrejouset ja hammaspyörät (ei esitetty). Asetuskorkeu-det (metrit) on merkitty numeroilla (1-13) levyn 101 yläpintaan. Kun nuppiin 103 tartutaan sormin ja sitä käännetään vastapäivään laatikossa 30 olevan kierrejousen jän-10 nitystä vastaan, nupin pää tulee halutun numeron kohdalle (esim. 5 m, kuten kuvio 13 esittää ja kun sormet irrotetaan nupista 103, se pyörii hitaasti myötäpäivään kierre-jousen jännityksestä johtuen. Toisin sanoen ajastinyksi-kössä 10 on sama rakenne kuin jo tunnetussa kierrejousi-15 tyyppisessä kellossa. Ajastinyksikössä 10 on lukuisia kierrejousia ja hammaspyöriä laatikossa 30 monimutkaisena rakenteena, joten rakennetta ei selostetakaan sen vuoksi yksityiskohtaisesti.

Viitenumero 39 tarkoittaa käyttötankoa, jota käy-20 tetään mainitussa rakenteessa ja tanko 39 on laakeroitu toisesta päästään vivun 36 päähän. Uloke 39a tulee esiin vivun 39 päästä. Kun käyttöyksikköä 36a käytetään käsin edellä selostetulla tavalla tangon 39 siirtämiseksi nuolen e suuntaan ja ulokkeen 39a kiinnittämiseksi ulokkeeseen 40 25 rungon sivuun, hammaspyörä g8 pyörii akselin 35 ympäri keskiöitynä ja hammastuu hammaspyörään g9 (merkitty katkoviivalla kuviossa 13) edellä selostetulla tavalla, jolloin normaali pyöriminen välittyy pyöriin w ja karsimis-kone A kiipeää puuhun T.

30 Tanko liikkuu jousen S4 jännityksen avulla ajastin- yksikön 10 sivulla (nuolen g suuntaan) ulokkeen 39a ollessa kiinnitetty ulokkeeseen 40 ja uloke 39a pysyy ulokkeeseen 40 kiinnittyneenä, jolloin hammaspyörän g9 pyöriminen välittyy pyöriin w.

35 Viitenumero 104 tarkoittaa levyä, joka pyörii yh dessä nupin 103 kanssa ja levyn 104 yläpinnassa on uloke 14 81 746 105. Kun nuppia 103 pyöritetään halutun korkeuden asettamiseksi edellä selostetulla tavalla, nuppi 103 ja levy 104 pyörivät hitaasti myötäpäivään kierrejousityyppisen kellon periaatteen mukaan. Kun karsimiskone A kiipeää asetettuun 5 korkeuteen, uloke 105 koskettaa ulokkeeseen 43, joka tulee esiin tangon 39 sivusta ja työntää tankoa 39 nuolen h suuntaan. Silloin uloke 39a irtoaa ulokkeesta 40, jousen S2 jännitys vetää tankoa 39 nuolen f suuntaan, hammaspyörä g8 pyörii myötäpäivään akselin 35 ympäri keskiöitynä jou-10 sen S2 jännityksestä johtuen erillään hammaspyörästä g9 ja hammastuu hammaspyörään gll. Levy 42 pyörii tällöin myötäpäivään levyn 36 kanssa erillään hammaspyörästä gl2 ja hammaspyörä gl2 alkaa pyöriä (kuvio 9).

Nyt selostetaan kuvioihin 11 ja 12 viittaamalla 15 karsimiskoneen A kiipeämisliikkeen muuttamista laskeutu-misliikkeeksi.

Karsimiskone A kiipeää suoraan ylös kasvavaa puuta T hammaspyörän g8 hammastuessa hammaspyörään g9 moottorin pyörille w antamaan normaalin pyörimisen vaikutuksesta. 20 Karsimiskoneen A kiivetessä ylös puuta T ajastinyksikön 10 uloke 105 pyörii hitaasti myötäpäivään kuviossa 13 esitetyllä tavalla. Kun karsimiskone A tulee ajastinyksikön 10 etukäteen määräämään korkeuteen, uloke 105 koskettaa ulokkeeseen 43 ja työntää tankoa 39 nuolen h suuntaan jousen 25 S4 jännitystä vastaan. Sen jälkeen uloke 39a irtoaa ulokkeesta 40, tanko 39 liikkuu nuolen f suuntaan jousen S2 jännityksen avulla, hammaspyörä g8 irtoaa hammaspyörästä g9 ja hammastuu hammaspyörään gll. Hammaspyörän g9 pyöriminen loppuu tällöin ja pyörivän laitteen C pyöriminen 30 käyttöpyörässä G2 loppuu näin ollen, jolloin sahausyksi-köiden 2 suorittama oksien t sahaaminenkin loppuu. Kuten edellä mainittiin, hammaspyörät g8, g9, gll ja tanko 39 muodostavat pyörien w pyörimissuunnan vaihtomekanismin.

Toisaalta moottorin 1 pyöriminen siirretään sen 35 jälkeen hammaspyörällä g8 hammaspyöriin gll, gl2. Hammaspyörä gl2 pyörii myötäpäivään kuvion 9 esittämällä tavalla is 81746 ja hammaspyörään gl2 liittyvä hammaspyörä G1 pyörii suuntaan Y. Sitten kuviossa 10 esitetyllä tavalla hammaspyörä gl, joka hammastuu hammaspyörään Gl, pyörii myötäpäivään ja hammaspyörän gl pyöriminen siirretään hammaspyörillä 5 g2, g3 ja ketjulla 14 pyöriin w. Pyörät w pyörivät vastak kaiseen suuntaan ja karsimiskone A laskeutuu alas puusta T. Hammaspyörän gll hampaiden lukumäärä on pienempi kuin hammaspyörän g9 hampaiden lukumäärä. Näin ollen käyttöpyö-rän Gl pyörimisnopeus suuntaan Y on huomattavasti suurempi 10 kuin suuntaan X kiipeämisliikkeen aikana ja käyttöpyörän Gl käyttämien pyörien w pyörimisnopeudet ovat kiipeämisliikkeen aikana tuntuvasti suuremmat kuin laskeutumiseen liittyvät pyörimisnopeudet. Toisin sanoen hammaspyörät g8, g9 ja gll muodostavat nopeudenvaihtovälityksen. Tämä tar-15 koittaa sitä, että karsimiskone A sahaa poikki oksat t kiivetessään hitaasti ylös puuta T ja laskeutuu alas puusta T, kun puun karsiminen on suoritettu, pyörien w pyöriessä suurella nopeudella.

Kuvio 14 esittää voimansiirron tilapäispysäytyslai-20 tetta pyöriin w tulevan voimansiirron pysäyttämiseksi tilapäisesti. Viitenumero 44 tarkoittaa rullaa, joka toimii oksan t ilmaisuosana ja suuntautuu ylöspäin ja eteenpäin sahausyksiköstä 2. Rulla 44 on kiinnitetty rungon 45 päähän ja runkoa siirretään joustavasti eteenpäin kierrejou-25 sella S5. Toisin sanoen rulla liikkuu joustavasti jousen S5 avulla, joka suuntautuu teleskooppirakenteena sahausyksiköstä 2 ylöspäin ja eteenpäin. Kun rulla 44 koskettaa puun T oksaan t, moottorin 1 pyörimisen siirtäminen pyöriin w pysähtyy hetkeksi myöhemmin yksityiskohtaisesti 30 selostettavan mekanismin avulla, karsimiskone A liikkuu hieman alas omalla painollaan, jolloin oksa t ei pääse koskettamaan sahausyksikön 2 (kuvio 1) yläosaan E.

Runko 45 on tuettu pituussuunnassa teleskooppirakenteena runkoon 46 nivelillä 47. Rulla 49 on kiinnitetty 35 kierrejousen S5 kiinnitystangon 48 takaosaan ja rulla 49 koskettaa pystytangon 50 yläpäähän. Tangon 50 alaosa on i6 81746 laakeroitu pyörivänä tapilla 51 rungon 46 alaosaan ja tanko 50 liikkuu joustavasti aina vastapäivään jousen S6 avulla. Lanka 52 on kiinnitetty tangon 50 alapäähän. Lanka 52 menee ulokeputken 53 läpi ja on kiinnitetty akseliin 35 5 laakeroidun levyn 42 takaosaan. Levyn 42 pää liikkuu aina joustavasti jousen S3 avulla ja liittyy hammaspyörään gl2 pistäen sen pyörimisen, mutta vedettäessä lankaa 52 nuolen i suuntaan, levy 42 pyörii myötäpäivään ja irtoaa hammaspyörästä gl2, jolloin hammaspyörä gl2 pääsee pyörimään.

10 Nyt selostetaan voimansiirron tilapäisesti pysäyt tävän laitteen toimintaa.

Sahausyksikkö 2 ei voi oikein sahata oksaa t yläpäässä E. Sen vuoksi, kuten kuviossa 14 esitetään, sahaus-yksikön 2 yläpään E koskettaessa oksaan t, oksa t kosket-15 taa rullaan 44, joka suuntautuu sahausyksiköstä 2 eteenpäin, mutta ei kosketa sahausyksikköön 2. Kun oksa t koskettaa rullaan 44, rulla 44 liikkuu taaksepäin jousen S5 jännitystä vastaan ja tanko 50 pyörii myötäpäivään rullan 49 avulla (merkitty pisteviivalla kuviossa 14). Sitten 20 lankaa 52 vedetään nuolen i suuntaan, levy 42 pyörii myötäpäivään, ja sen pää irtoaa hammaspyörästä gl2. Sen jälkeen hammaspyörä gl2 siirtyy joutokäynnille, jolloin voimansiirto pyöriin w loppuu käyttöpyörän G hammastuessa hammaspyörään gl2, ja karsimiskone A laskeutuu alaspäin 25 omalla painollaan. Sen jälkeen rulla 44 irtoaa oksasta t (merkitty katkoviivoilla kuviossa 14) ja suuntautuu jälleen eteenpäin jousen S5 jännityksestä johtuen. Tanko 50 pyörii sitten vastapäivään ja palaa lähtöasentoonsa. Levy 42 pyörii näin ollen vastapäivään jousen S3 käyttämänä ja 30 levyn pää tarttuu jälleen hammaspyörään gl2. Sen jälkeen hammaspyörän gl2 pyöriminen loppuu, hammaspyörä gl2 vetää jälleen käyttöpyörää gl, jolloin pyöriminen nuolen X suuntaan alkaa jälleen, pyörät w pyörivät taas, karsimiskone A kiipeää puuhun T ja oksa t sahataan poikki sahauslaitteen 35 2 keskiosalla. Edellä selostetun voimansiirron tilapäises ti katkaisevan laitteen ansiosta oksa t, johon sahausyksi- i7 81 746 kön 2 yläpään E on kosketettava, koskettaa rullaan 44, voimansiirto pyöriin w loppuu tilapäisesti rullan 44 liikkuessa taaksepäin, karsimiskone A liikkuu vähän alaspäin omalla painollaan ja kiipeää jälleen ylöspäin, niin että 5 se irtoaa oksasta t ja oksa t voidaan tällä kertaa sahata poikki sahausyksikön 2 keskiosalla.

Keksinnön mukaisen puunkarsimiskoneen A nostomeka-nismi pyörittää käyttöpyörää G pyörien w pyörittämiseksi suuntaan X koneen kiipeämisen aikana ja suuntaan Y koneen 10 laskeutuessa alas puusta, kuten edellä on selostettu. Kun samankokoiset käyttöpyörät G1 pyörittävät pyöriä w ja pyörät w pyörivät normaalisti ja taaksepäin käyttöpyörien G1 pyörimissuunnan mukaan edellä selostetulla tavalla, kaikki pyörät w (tässä rakenteessa yhteensä 12) voivat pyöriä 15 samalla nopeudella eikä karsimiskone A menetä tasapainoaan edellä mainitun lukitusmekanismin ja vipumekanismin ansiosta kiipeämisen aikana esiintyvästä kaltevuudesta johtuen, vaan voi kiivetä luotettavasti ja vakaasti puuhun T ja laskeutua siitä alas edellä selostetulla tavalla.

20 Kuten edellä on selostettu, tällä keksinnöllä saa daan aikaan sellainen puunkarsimiskone, jossa on pystyrun-ko, Joka asetetaan irrotettavana kasvavaan puuhun ja pyörivä laite, jossa on sahausyksikkö, joka on kiinnitetty irrotettavana runkoon rungon kehän ympärillä pyöriväksi, 25 mainitun koneen käsittäessä lisäksi vipumekanismin, jossa on ainakin kolme sarjaa pyöräyksiköitä jokaisen yksikön käsittäessä useita ylä- ja alapyöriä puuhun pystysuunnassa tapahtuvaa kiipeämistä varten ja kiinnitettynä koneen runkoon puuhun nähden säteen suunnassa liikkuvina, lukitus-30 mekanismin pyöräyksiköiden lukitsemiseksi toisiinsa pyörä-yksiköiden siirtämiseksi aina samalla etäisyydellä säteen suunnassa puuhun nähden ja puristuksentasausmekanismin, jossa on jouset asianomaisten pyöräyksiköiden pyörien • · saattamiseksi kosketukseen samanlaisella puristuksella 35 puun pinnan kanssa. Näin ollen, vaikka puun T läpimitta i8 81 746 vaihteleekin, karsimiskone A sahaa oksan t poikki sen juuresta kiivetessään puuhun T aina vakaasti ja luotettavasti puun T ollessa tällöin sen keskellä ja laskeutuu automaattisesti alas puusta T karsimistyön päätyttyä. Toisin sa-5 noen, koska runko B pystyy kiipeämään puuhun ja myös laskeutumaan alas siitä vakaasti, karsimiskone A voi aina sahata oksan t poikki sahausyksiköllä C pienellä etäisyydellä puun T pintaan nähden.

Claims (2)

1. Puunkarsimiskone, jossa on pystyrunko (B), joka sijoitetaan irrotettavana kasvavaan puuhun (T) ja pyörivä 5 laite (C), jossa on sahausyksikkö (2), joka on kiinnitetty irrotettavana runkoon rungon kehän ympäri pyöriväksi, tunnettu siitä, että siinä on vipumekanismi (11, 12, 13), jossa on ainakin kolme sarjaa pyöräyksiköitä (W) jokaisen yksikön käsittäessä 10 useita ylä- ja alapyöriä (w) puuhun pystysuunnassa tapahtuvaa nousemista varten ja kiinnitettyinä runkoon (B) puuhun nähden säteen suunnassa liikkuvina, lukitusmekanismi (G3, g4, 17) pyöräyksiköiden (W) lukitsemiseksi toisiinsa pyöräyksiköiden siirtämiseksi 15 aina samalla etäisyydellä säteen suunnassa puuhun nähden ja puristuksentasausmekanismi (17, SI), jossa on jouset (SI) asianomaisten pyöräyksiköiden (W) pyörien (w) saattamiseksi kosketukseen samanlaisella puristuksella 20 puun pinnan kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkarsimiskone, tunnettu siitä, että se lisäksi käsittää kiipeämiskorkeuden säätölaitteen (10) ja pyörien pyörimissuunnan vaihtomekanismin (g8, g9, 25 gll, 39), joka on yhdistetty mainittuun kiipeämiskorkeuden säätölaitteeseen (10). 2o 81746