FI83604C - Foerfarande foer kvistning av traed och traedkvistningsmaskin. - Google Patents

Description

1 83604

Menetelmä puun karsimiseksi ja puunkarsimiskone Tämä keksintö koskee menetelmää puun karsimiseksi ja puunkarsimiskonetta kasvavan puun oksien sahaamiseksi 5 koneen kiivetessä puuhun ja nimenomaan sellaista tyyppiä olevaa puunkarsimiskonetta, joka käsittää rungon, useita pyörivästi runkoon kytkettyjä pyöriä rungon nostamiseksi kasvavaan puuhun, runkoon sijoitetun sahausyksikön oksien sahaamista varten, ja laitteen pyörien ja sahausyksikön 10 käyttämiseksi.

Kuten kuviossa 23(a) esitetään, puunkarsimiskonees-sa a on runko b ja runkoon b tuettu sahausyksikkö c. Kar-simiskone a sahaa oksan t sahausyksiköllä c, joka kiipeää kasvavaan puuhun T, liikkuen puun T ympäri spiraalimaises-15 ti kiivetessään puuhun T, kun moottori d käyttää nostopyö-riä e. Tämän tyyppisen sahausyksikön c keskiosan cl oksan-sahausvoima on suhteellisen suuri, mutta yksikön c yläosan c2 oksansahausvoima on pieni. Kun tällainen sahausyksikkö c sahaa oksan, oksa t pyrkii koskettamaan toistuvasti yk-20 sikön c yläosaan c2. Tässä tapauksessa yläosa c2 voi yksinkertaisesti katkaista oksan t, mutta koska yläosan c2 sahausvoima oksan t sahaamiseksi on pieni, yläosa c2 ei ehkä sahaakaan toistuvasti oksaa t. Kuvio 23(b) esittää sitä tilaa, jolloin sahausyksikön 2 yläosa c2 ei voi saha-25 ta oksaa t edellä selostetulla tavalla. Tällöin syntyy vaikeuksia, koska oksa t liikkuu alas omalla painollaan (esitetty katkoviivoilla) sellaiseen asentoon, että yksikön 2 yläosa c2 koskettaa oksaan t ja oksan t alaosa katkeaa, yläosan c2 ollessa tukevasti oksien t sahattavien 30 pintojen välissä, niin ettei oksaa t voida sahata tai että moottorin d kuormitus tulee liian suureksi ja aiheuttaa moottorin pysähtymisen. Jos sahausyksikön 2 yläosa c2 on tällöin oksien t välissä, niin että karsimiskone lakkaa kiipeämästä puuhun T, pyörät e pyörivät vapaina ja saavat 35 aikaan puristuskosketuksen puun T pintaan ja puun T kuori 2 8 3 6 G 4 vahingoittuu pyörien e ja puun pinnan välisestä pyörintä-liukukitkasta johtuen.

Tämän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan sellainen puunkarsimismenetelmä, joka estää sahausyksikön 5 yläosan pääsemisen puun oksien väliin, ja puunkarsimisko-ne tätä varten.

Tämä tavoite saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja keksinnön mu-10 kaisella puunkarsimiskoneella, jolle puolestaan on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 2 tunnusmerkkiosassa .

Edellä esitetyt ja muut tavoitteet sekä keksinnölle tunnusomaiset piirteet käyvät paremmin selville ja ne 15 on helpompi ymmärtää seuraavan selostuksen ja oheisten patenttivaatimusten avulla tutustuttaessa niihin oheisia piirustuksia katsomalla.

Kuviot l-(A) ja 1(B)- ovat osina esitettyjä perspektiivikuvia tämän keksinnön mukaisen puunkarsimiskoneen 20 eräästä rakenteesta, kuvio 2 on perspektiivikuva rungosta, kuviot 3 ja 4 ovat pyöräyksikköä esittäviä taso- kuvia, kuviot 5 ja 6 ovat vastaavasti sivu- ja etukuva 25 pyöräyksiköstä, kuviot 7 ja 8 ovat vastaavasti osittainen taso- ja sivukuva pyöräyksiköstä, kuviot 9 ja 10 ovat perspektiivikuvia voimansiirrosta, 30 kuviot 11 ja 12 ovat rakennekuvia voimansiirrosta, kuviot 1 on tasokuva kiipeämiskorkeuden säätölaitteesta, kuviot 14 ja 15 ovat sivukuvia sahausyksiköstä, kuvio 6 esittää osina sahausyksikköä, 35 kuviot 17(a), 17(b) ja 17(c) ovat sivukuvia ilmai simesta, 3 83604 kuviot 18, 19 ja 20 ovat vastaavasti sivukuva, rakennekuva ja osittainen tasokuva keksinnön mukaisen puun-karsimiskoneen toisesta rakenteesta ja voimansiirrosta, kuvio 21 on sivukuva vielä yhdestä keksinnön mu-5 kaisen puunkarsimiskoneen rakenteesta, kuvio 22 on sivukuva vielä eräästä keksinnön mukaisen puunkarsimiskoneen rakenteesta, ja kuviot 23(a) ja 23(b) ovat vastaavasti etu- ja osittain sivukuva tavanomaisesta puunkarsimiskoneesta.

10 Tämän keksinnön erästä rakennetta selostetaan nyt yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuviot 1-(A) ja 1-(B) ovat osina esitettyjä perspektiivikuvia keksinnön mukaisen puunkarsimiskoneen eräästä rakenteesta. Puunkarsimiskoneessa A on pystyrunko B, 15 joka asetetaan irrotettavana kasvavan puun ympärille ja runkoon B irrotettavana kiinnitetty pyörivä laite C. Rungossa B on useita nostopyöriä w, jotka pyörivät kasvavan puun korkeussuuntaan. Kun pyörivään laitteeseen C sijoitettu moottori 1 käyttää pyöriä w, runko B kiipeää pysty-20 suoraan kasvavaan puuhun. Pyörivä laite C on kiinnitetty irrotettavana runkoon B. Kun runko B kiipeää pystysuoraan puuhun, sahausyksikkö 2, jossa on sahaketju 27, sahaa oksan, joka suuntautuu esiin kasvavanpuun pinnasta, poikki juuresta rungon B ympäri pyöriessään. Viitenumero 3 tar-25 koittaa peitelevyä, joka on kiinnitetty irrotettavana pyörivään laitteeseen C. Kun kone A puuhun kiivetessään sahaa oksan poikki, kansilevy 3 estää sen, etteivät sahausyksi-kön 2 jo sahaamat ja maahan putoavat oksat putoa pyörivään laitteeseen ja rungon B kohdalle ja vahingoita pyörivää 30 laitetta C ja runkoa B.

Karsimiskone A käyttää rungon B pyöriä w ja pyörivän yksikön C sahausyksikköä 2 moottorin 1 avulla, joka on pyörivän laitteen C sivussa, ja sahaa oksat poikki kiivetessään hitaasti pystysuoraan kasvavaan puuhun. Kun kone A 35 on lopettanut etukäteen määrätyt sahaustoiminnot, se las- 4 83604 keutuu nopeasti pystysuoraan alas kasvavaa puuta pitkin. Karsimiskone C käsittää seuraavat kolme mekanismia edellä mainitun työn suorittamiseksi: 1) vipumekanismin pyöräyksiköiden kiinnittämiseksi 5 runkolaitteeseen B säteen suunnassa kasvavaan puuhun nähden liikkuvana, 2) lukitusmekanismin pyöräyksiköiden lukitsemiseksi toisiinsa pyöräyksiköiden siirtämiseksi aina yhtä suurella etäisyydellä säteittäisesti puuhun nähden, 10 3) puristuksen tasausmekanismin, jossa on jouset, jotka saavat vastaaviin pyöräyksiköihin kiinnitetyt pyörät koskettamaan samalla puristuksella puun pintaan.

Keksinnön mukainen puunkarsimiskone A käsittää nämä kolme edellä mainittua mekanismia. Karsimiskone A sahaa 15 oksat poikki kiivetessään luotettavasti puuhun näiden mekanismien avulla. Lisäksi karsimiskoneessa A on laite, joka estää sahausyksikön 2 yläpään menemisen oksien väliin. Puunkarsimiskonetta A selostetaan nyt yksityiskohtaisesti näiden kolmen mekanismin ja sahausyksikön raken-20 teeseen nähden oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 2 on perspektiivi rungosta B kasvavaan puuhun T nähden säädettynä ja siitä irrotettuna. Rungossa B on päärunkoina ympyrän muotoiset rungot FI, F2 ja F3, joihin on kiinnitetty lukuisia seuraavassa selostettavia kompo-25 nentteja. Rungossa B on myös suuri liikkuva käyttöpyörä Gl, joka on järjestetty rungon B ylimpään osaan ja jonka sisä- ja ulkokehäpintaan on muodostettu hampaat. Kun karsimiskone A kiipeää puuhun T, käyttöpyörä Gl kääntyy nuolen X suuntaan puun T ympärille keskelle puuta moottorin 1 30 käyttämänä normaalin pyörimisliikkeen siirtämiseksi vastaaviin pyöriin w. Kun karsimiskone A laskeutuu alas puusta T, käyttöpyörä Gl kääntyy nuolen Y suuntaan pyörien pyörittämiseksi vastakkaiseen suuntaan. Rungossa B on myös suuri kiinteä käyttöpyörä G2, joka on sijoitettu suoraan 35 käyttöpyörän Gl alle ja varustettu ulkokehäpinnastaan ham- 5 83604 pallia.

Käyttöpyörä G2 ei pyöri nuolien X ja Y suuntaan, kuten käyttöpyörä Gl, vaan se on kiinnitetty kiinteästi runkoon. Kun runko B kiipeää ylös puuta, pyörivä laite C 5 sahaa oksat t sahausyksikön 2 avulla pyöriessään käyttö-pyörässä G2, jolloin käyttöpyörästä G2 tulee pyörivän laitteen C pyörimisen ohjauspaikka. Suuri, kaareva luki-tushanunaspyörä G3 on sijoitettu heti rungon F3 päälle ja menee puun T ympärille. Käyttöpyörä G3 liikuttaa samanai-10 kaisesti kolmea nostopyöräyksikköä W, joissa jokaisessa on pyörät w puun T säteen suunnassa samanlaisella etäisyydellä pyöräyksiköiden W lukitsemiseksi, niin että puu T saadaan pysymään keskellä runkoa B. Puu T on runkojen Fl-F3 ja käyttöpyörien G1-G3 keskellä silloin, kun runko B 15 sijoitetaan puuhun T.

Rungossa F1 on päärunko Fla ja sivurunko Flb. Kun runko B kiinnitetään puuhun T ja irrotetaan siitä, avautuva levy avautuu yhdysosana ja vahvistaa rungon F2 ja F3 jäykiksi estäen tällöin runkojen F2 ja F3 vääntymisen tai 20 muuttumisen muodoltaan.

Käyttöpyörissä Gl ja G2 on vastaavasti päähammas-pyörät Gla, G2a ja lisähammaspyörät Glb, G2b. Lisähammas-pyörät Glb, G2b on tuettu pyörivinä vastaavista päistään päähammaspyörien Gla, G2a toisiin päihin. Kun runko B si-25 joitetaan puuhun T tai otetaan pois puusta T, runko Flb, levy 4 ja hammaspyörät Glb, G2b avataan kuviossa 2 esitetyllä tavalla, niin että saadaan aukko puuta T varten. Puu T menee siis aukon läpi ja sijoitetaan rungon B keskelle ja lisärunko Flb ja sitten levyt 4 ja lisähammaspyö-30 rät Glb, G2b suljetaan kaikki kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Viitenumerot 5, 6, 7, 8 ja 9 tarkoittavat rajoittamia. Kuviossa 1 viitenumero 10 tarkoittaa kiipeämiskorkeu-den säätölaitetta puunkarsimiskoneen A kiipeämiskorkeuden asettamista varten, mitä selostetaan yksityiskohtaisesti 35 kuviossa 13.

6 8 3 6 G 4

Kuvioihin 3-6 viittaamalla selostetaan nyt yksityiskohtaisesti pyöräyksiköiden W rakennetta, vipumekanismia pyöräyksiköiden W siirtämiseksi säteittäisesti puuhun T nähden, lukitusmekanismia pyöräyksiköiden W siirtämisek-5 si säteittäisesti puuhun T nähden aina samalla etäisyydellä lukitsemalla pyöräyksiköt W toisiinsa ja puristuksenta-sausmekanismia, jossa on jouset pyöräyksiköihin W asennettujen pyörien w koskettamiseksi samanlaisella voimalla puun T pintaan. Vaikka pyöräyksiköitä W onkin kolme, niis-10 tä selostetaan esimerkkinä vain yhtä, koska ne on konstruoitu kaikki samalla tavalla.

Jokaisessa pyöräyksikössä W on pystyssä oleva suo-rakaidelevy 11 ja neljä pyörää w, joista kaksi on laakeroitu vastaavasti levyn 11 ylä- ja alapäähän. Levy 11 on 15 tuettu pituussuunnassa liikkuvaksi tukitankojen 12 ja 13 eteen ja taakse, jotka on laakeroitu pyörivinä yläpäistään rungon sivuun, säteittäisuunnissa a ja b puuhun T nähden. Kun levyä 11 siirretään eteenpäin puun keskustan suunnassa (nuolen a suuntaan), pyörät w koskettavat puristuksen 20 alaisina puun T pintaan, kun sen sijaan siirrettäessä levyä 11 taaksepäin ja ulospäin puusta T (nuolen b suuntaan), pyörät w irtoavat puun T pinnasta. Tarkemmin sanottuna levy 11 ja tangot 12 ja 13 muodostavat näin ollen vipumekanismin säteittäisesti puuhun T nähden liikkuvien 25 pyöräyksiköiden W tukemiseksi.

Rungossa B on myös pieni hammaspyörä gl, joka ham-mastuu käyttöpyörän Gl sisäpuolelle, kartiopyörät g2, g3 ja ketju 14. Moottorin 1 pyöriminen välitetään hammaspyörien gl-g3 ja ketjun 14 avulla vastaaviin pyöriin w. Pyö-30 rien w käyttömekanismia selostetaan yksityiskohtaisesti myöhemmin.

Välilevy 15 on sijoitettu levyn 11 takaosaan ja laakeri 16 on järjestetty välilevyn 15 päähän. Viitenumero 17 tarkoittaa nokkia 17, jotka on kiinnitetty pyörivinä 35 samaan akseliin 18 kuin hammaspyörät g4, jotka hammastuvat 7 83604 käyttöpyörään G3, nokkien 17 liittyessä tällöin toiminnallisesti hammaspyöriin g4. Viitenumero SI tarkoittaa kier-rejousta, joka on kiinnitetty akseliin 18 ja panee nokat 17 aina liikkeelle jousijännityksen vaikutuksesta pyöri-5 missuunnan ollessa vastapäivään (nuolen c suuntaan) kuvion 4 esittämällä tavalla. Kolme nokkaa 17 on lukittu toisiinsa käyttöpyörällä G3 ja hammaspyörillä g4. Toisin sanoen, kun esimerkiksi jokin kolmesta nokasta 17 pyörii akselissa 18 nuolen c suuntaan kuvion 4 esittämällä taval- 10 la, hammaspyörät g4, jotka on kiinnitetty samaan akseliin 18 nokkien 17 kanssa, pyörivät samaan suuntaan. Silloin käyttöpyörä G3, joka hammastuu hammaspyöriin g4, pyörii nuolen d suuntaan. Tästä johtuen kaksi muuta hammaspyörää g4, jotka hammastuvat käyttöpyörään G3, pyörivät samaan 15 suuntaan ja kaksi muuta nokkaa 17, jotka on kiinnitetty samaan akseliin 18 hammaspyörien g4 kanssa pyörivät saman määrän samaan eli nuolen c suuntaan.

Jokaisessa pyöräyksikössä W tangot 12, 13 pyrkivät pysymään pystyasennoissa (merkitty yhtenäisillä viivoilla 20 kuvioon 5) omalla painollaan, mutta jokainen laakeri 16 koskettaa jokaisen nokan 17 ulkokehäreunaan, ja jokainen pyöräyksikkö W liikkuu pituussuunnassa eteenpäin ja taaksepäin puun T säteittäisuuntiin a ja b nokkien 17 pyöriessä. Koska jokainen pyöräyksikkö W on tässä tapauksessa 25 kytketty käyttöpyörän G3 välityksellä, käyttöpyöräyksiköt W lukittuvat toisiinsa ja liikkuvat säteittäisesti puuhun T nähden samalla etäisyydellä. Käyttöpyörät G3, hammaspyörät f4 ja nokat 17 muodostavat lukitusmekanismin pyörä-yksiköiden W siirtämiseksi samalla etäisyydellä puuhun T 30 nähden säteittäisuuntiin a ja b pyöräyksiköiden W lukittuessa toisiinsa ja puu T pysyy aina vakaasti keskellä puunkarsimiskonetta A vipumekanismin ja lukitusmekanismin avulla. Viitenumero 19 tarkoittaa käsivipua, jolla nokkia 17 pyöritetään käsin, kun runko B on kiinnitetty irrotet-35 tavana puuhun T, ja hammaspyörä g5 on kiinnitetty sama- 8 836C4 akselisesti käsivivun 19 kanssa. Hammaspyörä g5 hammas-tuu hammaspyörään g6, joka hammastuu taas käyttöpyörään G3. Kun käsivipua 19 pyöritetään, hammaspyörä g6 pyörii. Samanaikaisesti käyttöpyörä G3 pyörii, ja käyttöpyöriin G3 5 hammastuvat kolme hammaspyörää g4 pyörivät myös ja pyörittävät nokkia 17. Toisin sanoen, kun runko B sijoitetaan puuhun T tai irrotetaan puusta T, käsivipua 19 käännetään nokkien 17 pyörittämiseksi kuviossa 4 yhtenäisellä viivalla esitettyyn asentoon jousen SI jousivoimaa vas-10 taan. Sitten jokainen pyöräyksikkö W liikkuu nuolen b suuntaan ja sen jälkeen ulospäin taaksepäin omalla painollaan ja pysähtyy kuviossa 5 yhtenäisellä viivalla esitettyyn asentoon. Tämän jälkeen puu T sijoitetaan rungon B keskellä olevaan aukkoon. Kun käsivipu 19 sitten vapaute-15 taan, nokat 17 pyörivät vastapäivään, toisin sanoen kuvion 4 nuolen c suuntaan jousien SI jännittäminä, pyöräyksiköt W puristuvat nokkiin 17 laakerien 16 ja välilevyjen 15 avulla ja siirtyvät eteenpäin puun T keskisuuntaan päin, toisin sanoen nuolen a suuntaan ja pyörät w koskettavat 20 yhtä suurella voimalla puun T pintaan. Kun hammaspyörät g6 ja G3 kytkeytyvät irti, kuorimiskone A on sijoitettu kokonaan kiinni kasvavaan puuhun T. Tällä tavalla pyörien w koskettaessa puristuksen alaisinapuun τ pintaan ja pyöriessä sitten moottorin 1 avulla runko B kiipeää ylös puu-25 ta T.

Puun T läpimitta pienenee asteittain latvaan päin. Kun puu T läpimitta pienenee karsimiskoneen A kiivetessä ylös puuta T, vastaavien pyöräyksiköiden W pyörät w liikkuvat eteenpäin nuolen a suuntaan ja koskettavat puristuk-30 sen alaisina puun T pintaan jousien SI jännittäminä ja pysyvät lujasti puristettuina kosketuksessa puun T pintaan. Päinvastaisessa tapauksessa, kun karsimiskone A laskeutuu alas puusta T, puun läpimitta kasvaa asteittain, pyöräyksiköt puristuvat puun T pintaan jousien SI jännit-35 täminä ja leviävät asteittain ulospäin (nuolen b suun- 9 83604 taan), ja pyörät w pysyvät luotettavasti kosketuksessa puun T pintaan vastaavasta puristuksesta johtuen. Koska pyöräyksiköt W siirretään aina puun T keskisuunnassa jousien SI käyttämien nokkien 17 pyörimisvoimien avulla, pyö-5 rät w pysyvät kiinteässä kosketuksessa puun T pintaan silloinkin, kun puun läpimitta pienenee,joten puu T pysyy keskellä karsimiskonetta A. Sen vuoksi karsimiskone A pystyy kiipeämään luotettavasti ja vakaasti puuhun T. Nokat 17 ja jouset SI muodostavat siis puristukseen tasausmeka-10 nismin, niin että pyörät w koskettavat aina samalla voimalla puun T pintaan.

Karsimiskoneen A toimintaa selostetaan nyt viittaamalla kuvioihin 7-12.

Kuvioissa 7 ja 8 viitenumero 20 tarkoittaa alus-15 taa. Moottori 1 on asennettu alustalle 20. Viitenumero 21 tarkoittaa bensiinisäiliötä, viitenumero 22 tarkoittaa sen korkkia, ja viitenumero 24 taas öljysäiliötä. Moottori 1 käyttää nostopyöriä w ja sahausyksikköä 2.

Moottorin 1 voima siirretään ajoitushihnan 25 ja 20 ura-akselin 26 välityksellä sahausyksikköön 2. Viitenumero S5, S6 tarkoittavat jousia sahausyksiköin siirtämiseksi puun T sivulle.

Nyt selostetaan voimansiirtomekanismia, joka liittyy nostopyöriin w.

25 Moottorin 1 pyörimisliike siirretään hihnan 31, alennusvaihteen 32, hihnan 33 ja alennusvaihteen 34 avulla, jotka on sijoitettu laatikkoon 30. Kuviossa 9 viitenumero 35 esittää moottorin 1 alennusvaihteen 34 välityksellä pyörittämää pyörimisakselia. Hammaspyörä g7 on kiin-30 nitetty akselin 35 päälle. Viitenumero 36 tarkoittaa vipua, joka on kiinnittyy liikkuvana akseliin 35 heti hammaspyörän g7 päälle, ja vivun 36 pää suuntautuu käyttöpyö-rien G1 ja G2 sivulle. Vivun 36 takapäästä muodostuu käyttöyksikkö 36a. Yksikkö 36a tulee esiin laatikosta 30 35 (kuvio 1) ja sitä voidaan käyttää sormenpäällä. Hammaspyö- 10 83604 rä g8 on laakeroitu vipuun 36 ja hanunastuu hammaspyörään g7. Tarkemmin sanottuna moottori 1 käyttää hammaspyörää g8 hammaspyörän g7 avulla. Pyörintäakselit 37 ja 38 on järjestetty akselin 35 molemmille sivuille ja hammaspyörät 5 g9, glO ja gll ja gl2 on kiinnitetty vastaavasti akselei- hin 37 ja 38. Hammaspyörä gl2 hanunastuu käyttöpyörään G2, ja hammaspyörä gll hanunastuu käyttöpyörään Gl.

Kiristysjousi S2 on kiinnitetty vivun 36 päähän, niin että jousen S2 jännitys sijoittaa hammaspyörän g8 ai-10 na hammaspyörä gll sivuun. Käyttövipu 39 on laakeroitu vivun 36 päähän. Hammaspyörä g8 on sijoitettu samaan tasoon hammaspyörien g9 ja gll kanssa. Kuviossa 9 esitetyllä tavalla vipua 36 voidaan pyörittää vastapäivään käyttämällä käyttöyksikköä 36a sormella jousen S2 jännitystä vastaan. 15 Silloin tangon 39 päässä oleva uloke 39a tarttuu ulokkeeseen 40, ja hammaspyörä g8 hanunastuu hammaspyörään g9. Näin ollen hammaspyörän g8 pyöriminen siirtyy hammaspyöriin g9 ja glO, ja hammaspyörä glO pyörii myötäpäivään. Viitenumero 41 tarkoittaa tangon 30 ohjausosaa. Viitenu-20 mero 42 tarkoittaa akseliin 35 kiinnitettyä kiinnityslevyä ja puristusjousi S3 on kiinnitetty levyn 42 takapäähän siirtämään levyä 42 myötäpäivään kuvion 9 mukaisesti. Jousen S2 jännitys on suurempi kuin jousen S3 jännitys. Levy 42 pyörii yhdessä vivun 36 kanssa ja levy 42 hammas-25 tuu päästään hammaspyörään gl2 hammaspyörän g8 hammastuessa hammaspyörään g9 hammaspyörän gl2 pyörimisen estämiseksi. Koska käyttöpyörä G2 on kiinnitetty runkoon edellä esitetyllä tavalla eikä pyöri, hammaspyörä glO pyörii moottorin 1 käyttölaitteen käyttämänä myötäpäivään, kuten 30 edellä on selostettu, käyttöpyörää G2 pitkin nuolen X

suuntaan hammastuen kiinteään käyttöpyörään G2. Näin ollen hammaspyörällä glO varustettu pyörivä laite C pyörii käyt-töpyörän G2 ympäri (toisin sanoen puun T ympäri) suuntaan X oksien t sahaamiseksi sahausyksiköiden 2 avulla. Toisin 35 sanoen käyttöpyörästä G2 tulee pyörivän laitteen C pyöri- il 83604 mispaikka rungon B ympärillä. Kun runko B kiipeää suoraan ylös puuta T, pyörivä laite C sahaa poikki puusta T olevat oksat t pyöriessään rungon B kehän ympäri.

Kun hammaspyörä glO pyörii käyttöpyörän G2 ympäri, 5 levy 42 ei pääse pyörittämään hammaspyörää gl2, kuten edellä on selostettu. Näin ollen hammaspyörään gl2 hammas-tuva käyttöpyörä G1 joutuu hammaspyörän gl2 avulla pyörimään nuolen X suuntaan puun T ympäri keskiöitynä hammaspyörän glO pyöriessä nuolen X suuntaan hammaspyörän glO 10 kanssa. Käyttöpyörä G1 hammastuu sen sisäpuolella olevaan hammaspyörään gl ja hammaspyörän gl2 pannessa käyttöpyörän G2.pyörimään nuolen X suuntaan edellä selostetulla tavalla hammaspyörä gl pyörii myötäpäivään kuvion 10 mukaisesti ja hammaspyörän gl pyörimisliike siirretään kartiohammaspyö-15 rillä g2, g3 ja ketjulla 14 pyöriin w. Näin ollen pyörät w pyörivät normaalisti koskettaessaan puristuksen alaisina kasvavaan puuhun T, ja runko B kiipeää suoraan ylös puuta T. Tässä tapauksessa pyörivä laite C pyörii edellä selostetulla tavalla rungon B ympäri ja sahaa oksat t poikki 20 sahauslaitteella 2.

Kuvio 11 esittää voimansiirtojärjestelmää puunkar-simislaitteen A kiivetessä kasvavaan puuhun T. Kuvioon 11 tutustumalla on helpompi ymmärtää voimansiirtomekanismin toimintaa karsimiskoneen A kiivetessä puuhun T. Suoritet-25 taessa puun karsimista puunkarsimiskoneella A karsimisko- ne A sijoitetaan puuhun T ja käytetään käyttöyksikköä 36a pyörittämään vipua 36 vastapäivään kuvioissa 9 ja 11 esitetyllä tavalla. Sitten tanko 39 liikkuu nuolen c suuntaan jousen S2 jännitystä vastaan ja päässä oleva uloke 39a 30 kiinnittyy rungon sivulla olevaan ulokkeeseen 40. Hammaspyörä g8 hammastuu tällöin hammaspyörään g9, moottorin 1 pyöriminen siirretään hihnalla 25 sahausyksikköön 2, hihnoilla 31, 33 ja alennusvaihteilla 32, 34 hammaspyörään g7, hammaspyörän g7 pyöriminen siirretään sitten hammas-35 pyörillä g8, g9 hammaspyörään glO, ja hammaspyörä glO pyö- i2 83 604 rii suuntaan X käyttöpyörän G2 ympäri käyttöpyörää G2 pitkin pyöriessään. Tällöin levy 42 on kiinni hammaspyörässä gl2, kuten edellä on selostettu, eikä hammaspyörä gl2 siis pyöri. Lisäksi, kun hammaspyörä glO pyörii nuolen X suun-5 taan ja pyörivä laite C pyörii suuntaan X käyttöpyörää G2 pitkin, hammaspyörä gl2 pyörii myös suuntaan X. Näin ollen käyttöpyörä G1 joutuu pyörimään hammaspyörän gl2 avulla suuntaan X puun ympäri keskiöitynä. Hammaspyörän G1 pyöriminen välittyy hammaspyörien gl, g2, g3 ja ketjun 14 avul-10 la asianomaisten pyöräyksiköiden W pyöriin w, pyörät w pyörivät normaalisti, ja karsimiskone A kiipeää suoraan ylös puuta T. Kun pyörät w pyörivät tällä tavalla suoraan ylös puuta T, karsimiskone A pystyy kiipeämään puuhun T vakionopeudella.

15 Mekanismia, joka muuttaa puunkarsimiskoneen A kii- peämisliikkeen laskeutumisliikkeeksi ja siirtää konetta A alaspäin puuta T pitkin, selostetaan nyt kuvioihin 12 ja 13 viittaamalla.

Viitenumero 10 tarkoittaa ajastinyksikköä puunkar-20 simiskoneen A koteloon 30 järjestettynä kiipeämiskorkeuden säätölaitteena, ja ajastinyksikkö 100 käsittää valitsinle-vyn 101, valitsinnupin 103, joka on kiinnitetty pyörivään akseliin levyn 101 keskiosaan, ja laatikkoon 30 sijoitetut kierrejouset ja hammaspyörät (ei esitetty). Asetuskorkeu-25 det (metrit) on merkitty numeroilla (1-13) levyn 101 yläpintaan. Kun nuppiin 103 tartutaan sormin ja sitä käännetään vastapäivään laatikossa 30 olevan kierrejousen jännitystä vastaan, nupin pää tulee halutun numeron kohdalle (esim. 5 m, kuten kuvio 13 esittää, ja kun sormet irrote-30 taan nupista 103, se pyörii hitaasti myötäpäivään kierre-jousen 1 jännityksestä johtuen. Toisin sanoen ajastinyk-sikössä 10 on sama rakenne kuin jo tunnetussa kierrejousi-tyyppisissä kellossa. Ajastinyksikössä 10 on lukuisia kierrejousia ja hammaspyöriä laatikossa 30 monimutkaisena 35 rakenteena, joten rakennetta ei selostetakaan sen vuoksi yksityiskohtaisesti.

i3 83 604

Viitenumero 39 tarkoittaa käyttötankoa, jota käytetään mainitussa rakenteessa ja tanko 39 on laakeroitu toisesta päästään vivun 36 päähän. Uloke 39a tulee esiin vivun 39 päästä. Kun käyttöyksikköä 36a käytetään käsin 5 edellä selostetulla tavalla tangon 39 siirtämiseksi nuolen e suuntaan ja ulokkeen 39a kiinnittämiseksi ulokkeeseen 40 rungon sivuun, hammaspyörä g8 pyörii akselin 35 ympäri keskiöitynä hammastuu hammaspyörään g9 (merkitty katkoviivalla kuviossa 13) edellä selostetulla tavalla, jolloin 10 normaali pyöriminen välittyy pyöriin w, ja karsimiskone A kiipeää puuhun T.

Tanko liikkuu jousen S4 jännityksen avulla ajastin-yksikön 10 sivulla (nuolen g suuntaan) ulokkeen 39a ollessa kiinnitetty ulokkeeseen 40 ja uloke 30a pysyy ulokkee-15 seen 40 kiinnittyneenä, jolloin hammaspyörän g9 pyöriminen välittyy pyöriin w.

Viitenumero 104 tarkoittaa levyä, joka pyörii yhdessä nupin 103 kanssa, ja levyn 104 yläpinnassa on uloke 105. Kun nuppia 103 pyöritetään halutun korkeuden asetta-20 miseksi edellä selostetulla tavalla, nuppi 103 ja levy 104 pyörivät hitaasti myötäpäivään kierrejousityyppisen kellon periaatteen mukaan. Kun karsimiskone A kiipeää asetettuun korkeuteen, uloke 105 koskettaa ulokkeeseen 43, joka tulee esiin tangon 39 sivusta, ja työntää tankoa 39 nuolen h 25 suuntaan. Silloin uloke 39a irtoaa ulokkeesta 40, jousen S2 jännitys vetää tankoa 39 nuolen f suuntaan, hammaspyörä g8 pyörii myötäpäivään akselin 35 ympäri keskiöitynä jousen S2 jännityksestä johtuen erillään hammaspyörästä g9 ja hammastuu hammaspyörään g 11. Levy 42 pyörii tällöin myö-30 täpäivään levyn 36 kanssa erillään hammaspyörästä gl2, ja hammaspyörä gl2 alkaa pyöriä (kuvioa 9).

Nyt selostetaan kuvioihin 11 ja 12 viittaamalla karsimiskoneen A kiipeämisliikkeen muuttamista laskeutu-misliikkeeksi.

35 Karsimiskone A kiipeää suoraan ylös kasvavaa puuta i4 83 604 T hammaspyörän g8 hammastuessa hammaspyörään g9 moottorin pyörille w antaman normaalin pyörimisen vaikutuksesta. Karsimiskoneen A kiivetessä ylös puuta T ajastinyksikön 10 uloke 105 pyörii hitaasti myötäpäivään kuviossa 13 esite-5 tyllä tavalla. Kun karsimiskone A tulee ajastinyksikön 10 etukäteen määräämään korkeuteen, uloke 105 koskettaa ulokkeeseen 43 ja työntää tankoa 39 nuolen h suuntaan jousen S4 jännitystä vastaan. Sen jälkeen uloke 39a irtoaa ulokkeesta 40, tanko 39 liikkuu nuolen f suuntaan jousen S2 10 jännityksen avulla, hammaspyörä g8 irtoaa hammaspyörästä g9 ja hammastuu hammaspyörään gll. Hammaspyörän g9 pyöriminen loppuu tällöin, ja pyörivän laitteen C pyöriminen käyttöpyörässä G2 loppuu näin ollen, jolloin sahausyksi-köiden 2 suorittama oksien t sahaaminenkin loppuun. Kuten 15 edellä mainittiin, hammaspyörät g8, g9, gll ja tanko 39 muodostavat pyörien w pyörimissuunnan vaihtomekanismin.

Toisaalta moottorin 1 pyöriminen siirretään sen jälkeen hammaspyörällä g8 hammaspyöriin gll, gl2. Hammaspyörä gl2 pyörii myötäpäivään kuvion 9 esittämällä taval-20 la, ja hammaspyörään gl2 liittyvä hammaspyörä G1 pyörii suuntaan Y. Sitten kuviossa 10 esitetyllä tavalla hammaspyörä gl, joka hammastuu hammaspyörään Gl, pyörii myötäpäivään ja hammaspyörän gl pyöriminen siirretään hammaspyörillä g2, g3 ja ketjulla 14 pyöriin w. Pyörät w pyöri-25 vät vastakkaiseen suuntaan, ja karsimiskone A laskeutuu alas puusta T. Hammaspyörän gll hampaiden lukumäärä on pienempi kuin hammaspyörän g9 hampaiden lukumäärä. Näin ollen käyttöpyörän Gl pyörimisnopeus suuntaan Y on huomattavasti suurempi kuin suuntaan X kiipeämisliikkeen aikana, 30 ja käyttöpyörän Gl käyttämien pyörien w pyörimisnopeudet ovat kiipeämisliikkeen aikana tuntuvasti suuremmat kuin laskeutumiseen liittyvät pyörimisnopeudet. Toisin sanoen hammaspyörät g8, g9 ja gll muodostavat nopeudenvaihtoväli-tyksen. Tämä tarkoittaa sitä, että karsimiskone A sahaa 35 poikki oksat t kiivetessään hitaasti ylös puuta T ja las- is 8 3 60 4 keutuu alas puusta T, kun puun karsiminen on suoritettu, pyörien w pyöriessä suurella nopeudella.

Kuviot 14-17 esittävät yksityiskohtia sahausyksi-köstä 2. Sahausyksikön rakennetta ja sitä mekanismia, jo-5 ka estää sahausyksikön 2 menemisen oksien t väliin, selostetaan kuvioihin 14-17 viittaamalla.

Viitenumero 50 tarkoittaa alustaa, ja pääasiassa T-muotoinen runko 51 on alustan 50 päällä. Viitenumerot 52, 52 esittävät pitkiä kiinnitysreikiä ja viitenumerot 53,53 10 kuvaavat pultteja. Runko 51 on kiinnitetty alustaan 50 pystysuunnassa säädettävänä. Rungossa 51 on pystysuora yksikkö 51a ja vino yksikkö 51b. Vino yksikkö 51b on järjestetty vinosti ylöspäin ja eteenpäin pystysuoran yksikön 51a yläosaan.

15 Viitenumerot 54,54 tarkoittavat teloja, jotka on kiinnitetty vinon yksikön etuosaan ja pääasiassa keskiosaan, ja viitenumero 56 tarkoittaa rungon 51 alle sijoitettua ketjupyörää. Ketjupyörä 56 on kiinnitetty ura-akseliin 26, ja sen käyttövoimana on moottori 1. Sahaketju 20 27 liittyy teloihin 54,54 ja ketjupyörään 56. Moottorin 1 käyttäessä ketjupyörää 56, sahaketju 27 pyörii telojen 54,54 ympäri. Oksien t sahaamisen tarkoitetun sahaketjun 27 etupuolen 27a takasivu on muodostettu syvennettyyn osaan 59. Kun syvennetty osa 59 on muodostettu rungon 51 25 etuosaan, runko 51 ei kosketa oksaan t sahaamisen aikana eikä häiritse sahaustyötä, kun oksia t sahataan sahaketjun 27 etupuolta 27a käyttäen. Viitenumerot 57,57 tarkoittavat pultteja sahaketjun 27 kireyden säätämistä varten. Saha-ketjun 27 kireys säädetään siirtämällä runkoa 51 pysty-30 suunnassa alustaan 50 nähden säätämällä pulttien 57,57 puristus löysäämällä pultteja 53,53. Viitenumero 58 tarkoittaa kosketusvarsiosaa, joka on kiinnitetty alustan 50 alaosaan.

Viitenumero 60 tarkoittaa oksan t ilmaisinta, joka 35 pysäyttää pyörien w käytön tilapäisesti puuhun kiipeämi- i6 83 6 0 4 seen liittyvässä suunnassa. Ilmaisin 60 suuntautuu hieman eteenpäin telasta 54 vinon yksikön 51b etuosassa. Viitenumero 61 tarkoittaa tappia ilmaisimen 60 ja telan 54 välisen liukukosketuksen välttämiseksi. Viitenumerot 62, 62 5 esittävät liukutankoja, joita vinon yksikön 51b pituussuunnassa liukuvat pultit 63,63 liikuttavat. Viitenumerot 69,69 tarkoittavat tappeja ilmaisimen 60 lukitsemiseksi kääntyvänä tankoihin 62,62. Viitenumero 64 tarkoittaa liu-kutankoa, jonka pää koskettaa tangoista 62,62 ulos suun-10 tautuviin ulokkeisiin 62a, 62a. Viitenumero 65 esittää kierrejousta, joka on kiinnitetty tangon 64 takaosaan.

Kuviot 17(a) - 17(c) esittävät sitä tilannetta, jolloin ilmaisin 60 koskettaa oksaan t. Kuvio 17(a) esittää sitä tapausta, jolloin oksa t koskettaa ilmaisimen 60 15 etuosaan. Tässä tapauksessa ilmaisin 60 liikkuu lineaarisesti taaksepäin jousen 65 jännitystä vastaan. Kuvio 17(b) esittää sitä tilannetta, jolloin oksa t koskettaa ilmaisimen 60 alasivuun. Tässä tapauksessa ilmaisin liikkuu taaksepäin vastapäivään pyöriessään. Kuvio 17(c) esit-20 tää sitä tapausta, jolloin oksa t koskettaa ilmaisimen 60 yläsivuun. Tässä tapauksessa ilmaisin 60 liikkuu taaksepäin myötäpäivään pyöriessään. Koska ilmaisin 60 on sijoitettu pyörivänä ja teleskooppirakenteena tankojen 62,62 takapäähän, ilmaisin 60 voi liikkua taaksepäin jousen 65 25 jännitystä vastaan myös silloin, kun oksa t koskettaa ilmaisimen etu-, ala- ja yläsivuun. Kun ilmaisin liikkuu näin taaksepäin, tanko 64 liikkuu myös taaksepäin ilmaisimen kanssa. Kuten myöhemmin selostetaan, ilmaisimen 60 liikkuessa taaksepäin moottorin 1 synnyttämä pyörien w 30 normaali pyöriminen, toisin sanoen niiden käyttö kiipeä-missuuntaan, voidaan pysäyttää tilapäisesti.

Viitenumero 66 tarkoittaa johtoa, joka on kiinnitetty rungon 51b takapäähän ja kiinnityslevyn 42 toiseen päähän. Viitenumero 67 tarkoittaa putkea johtoa 66 varten. 35 Levy 42 tarttuu jousen S3 avulla aina elastisesti hammas- i7 83 604 pyörään gl2 ja estää hammaspyörän gl2 pyörimisen, mutta oksan t koskettaessa ilmaisimeen 60, jolloin ilmaisin 60 liikkuu taaksepäin ja johto 66 siirtyy nuolen p suuntaan, levy 42 irtoaa hammaspyörästä gl2, jolloin hammaspyörä gl2 5 pääsee pyörimään (merkitty katoviivalla kuviossa 14). Toisin sanoen levy 42 ja hammaspyörä gl2 muodostavat voiman irtikytkentäyksikön moottorista pyöriin w menevän voimansiirron kytkemiseksi irti.

Nyt selostetaan ilmaisimen 60 toimintaa.

10 Kuten kuvioon 23 viittaamalla selostettiin, koska sahausyksikön 2 yläosan sahausvoima oksan t sahaamiseksi on pieni, on vältettävä oksan t koskettaminen sahausyksikön 2 yläosaan. Ilmaisin 60 on järjestetty ilmaisemaan oksa t, joka koskettaa sahausyksikön 2 yläosaan. Kuvioiden 15 17(2) - 17(c) esittämällä tavalla oksan t koskettaessa sahausyksikön 2 yläosaan ilmaisin 60 ilmaisee sen. Kun oksa t koskettaa ilmaisimeen 60, ilmaisin 60 liikkuu taaksepäin jousen 65 jännitystä vastaan edellä selostetulla tavalla ja johto 66 liikkuu nuolen p suuntaan. Tällöin 20 levy 42 pyörii ja irtoaa hammaspyörästä gl2. Hammaspyörä gl2 on tällöin vapaa, jolloin voimansiirto pyöriin w käyt-töpyörän G1 hammastuessa hammaspyörään gl2 keskeytyy, ja karsimiskone A laskeutuu alaspäin omalla painollaan. Sen jälkeen ilmaisin 60 irtoaa oksasta t (kuten kuviossa 14 on 25 katkoviivalla esitetty) ja suuntautuu eteenpäin telasta 54 jousen 64 jännityksen vaikutuksesta. Sen jälkeen jousen S3 jännitys saa aikaan levyn 42 tarttumisen jälleen hammaspyörään gl2. Tämän jälkeen hammaspyörä gl2 lakkaa pyörimästä, hammaspyörä gl2 vetää jälleen käyttöpyörää G1 pyö-30 rimisliikkeen aloittamiseksi nuolen X suuntaan, pyörät w pyörivät jälleen normaalisti, karsimiskone A alkaa kiivetä jälleen puuhun ja sahaa osan t, joka koskettaa ilmaisimeen 6 sahaketjun 27 etusivun 27a edessä. Näin ollen tämän laitteen avulla pyörien w käyttö kiipeämissuuntaan loppuu 35 tilapäisesti, kun osa t koskettaa ilmaisimeen 60. Karsi- ie 83 604 miskone A liikkuu sitten hieman alaspäin omalla painollaan, ja sahausyksikön 2 yläosa irtoaa oksasta t. Pyörät w alkavat pyöriä sitten jälleen normaalisti, karsimiskone A kiipeää puuhun, ja sahaketjun 27 etusivu 27a sahaa poik-5 ki sen edessä oleva oksan t. Sen vuoksi, kun tämä laite liittyy karsimiskoneeseen A, ee estää sahausyksikön 2 yläpään menemisen oksien t väliin ja mahdollistaa tällöin karsimistyön. Kun sahausyksikkö 2 tulee jälleen oksien t väliin, pyörät w ovat joutokäynnillä ja koskettavat puris-10 tuksen alaisina kasvavan puun T pintaan, jolloin puun T kuori vahingoittuu pyörintäliukukitkan vaikutuksesta, mutta tässä tapauksessa karsimiskone A laskeutuukin välittömästi alaspäin, joten tällaista probleemaa ei synny.

Kuviot 18-20 esittävät keksinnön mukaisen puunkar-15 simiskoneen toista rakennetta. Tässä rakenteessa ei ole johtoa 66, vaan normaalisti suljettu päätekytkin 70 on järjestetty asennon ilmaisimeksi liukutangon 64 takaosaan. Kytkin 70 kytkee vipunsa 70a auki, kun oksa t koskettaa ilmaisimeen 60, niin että tanko 64 liikkuu taaksepäin. 20 Viitenumero 71 tarkoittaa sähkömagneettista kytkintä akseliin 38 kiinnitettynä voimankeskeytymisyksikkönä. Kytkin 71 on yhdistetty kytkimeen 70 ja normaalisti avonainen päätekytkin 72 on järjestetty vivun 36 sivuun. Kun vipu 36 käännetään kiipeämispuolelle, vipu 72a kytkeytyy kiinni ja 25 kääntää kytkimen 72 päälle. Kuviossa 19 viitenumero 72 esittää voimanlähdettä. Kun voimanlähteenä on ensiöparisto tai akku, joka ladataan moottorin 1 käyttämällä generaattorilla, hammaspyörä gl3 on akseliin 38 kiinnitetty hammaspyörä, ja levy 42 liittyy hammaspyörään gl3.

30 Tässä edellä selostetussa rakenteessa, jos oksa t koskettaa ilmaisimeen 60 karsimiskoneen A kiivetessä kasvavaan puuhun T, tanko 64 liikkuu taaksepäin, jolloin vipu 70a käynnistyy ja päätekytkin 70 kytkeytyy irti. Sen jälkeen kytkin 71 kytkeytyy irti, hammaspyörä G12 tulee jou-35 tokäynnille, pyörimisliikkeen siirtäminen pyöriin w käyt- i9 8 3 ό O 4 töpyörän G1 hanunastuessa hammaspyörään gl2 keskeytyy, ja karslmlskone A laskeutuu alaspäin omalla painollaan. Sen jälkeen ilmaisin 60 irtoaa oksasta t (esitetty katkoviivalla kuviossa 18) ja suuntautuu Jälleen telan 54 eteen 5 jousen 65 jännittämänä. Tanko 64 liikkuu sitten eteenpäin, vipu 70a vapautuu, päätekytkin 70 menee päälle, kytkin 71 kytkeytyy kiinni, hammaspyörä gl2 vetää käyttöpyörää G1 pyörimisen aloittamiseksi nuolen X suuntaan, pyörät w pyörivät jälleen normaalisti, ja karsimiskone A kiipeää puu-10 hun T. Kun karsimiskone A on kiivennyt etukäteen määrätylle korkeudelle, vipu 36 pyörii myötäpäivään (kuvio 29) edellä selostetulla tavalla, hammaspyörä g8 hammastuu hammaspyörään 11, ja karsimiskone A laskeutuu alas puusta T. Tässä tapauksessa päätekytkin 72 on kytketty irti, kytkin 15 71 on kytketty irti, ja hammaspyörä tulee joutokäynnille.

Kuvio 21 esittää vielä erästä keksinnön mukaisen puunkarsimiskoneen rakennetta. Tämän rakenteen sahausyk-sikköön 2 ei ole järjestetty ilmaisinta eikä tankoja 62, 64. Rungon 51 vinon yksikön 51b takaosa on poistettu. Nor-20 maalisti suljettu päätekytkin 70 on järjestetty pystysuoran yksikön 51a takaosaan.

Tässä edellä selostetussa rakenteessa oksan t koskettaessa sahausyksikön 2 yläosaan, tämä puristaa runkoa 51, joka taipuu pakotettuna taaksepäin (kuten kuviossa 21 25 katkoviivoilla esitetään), kytkimen 70 vipu 70a kääntyy, kytkin 71 vapautuu, ja toiminta tapahtuu sitten samalla tavalla kuin kahdessa edellä mainitussa rakenteessa. Toisin sanoen tässä rakenteessa itse sahausyksiköstä 2 tulee sahausyksikön yläosaan koskettavan oksan t ilmaisin. Näin 30 ollen telasta 54 eteenpäin suuntautuvaa ilmaisinta 60 ei ole aina järjestetty. Periaatteessa voidaan siis järjestää mikä tahansa sahausyksikön 2 yläosaan koskettavan osan t ilmaisin, mutta ilmaisimen rakenne, mekanismi ja sijaintipaikka voidaan valita eri tavoin. Lisäksi edellä seloste-35 tussa rakenteessa voimansiirto pyöriin w katkaistaan kyt- 20 8 3 6 04 kimellä 71, mutta voimansiirron katkaisuyksikkö ei ole rajoitettu kytkimeen 71. Kuitenkin voidaan käyttää kes-kipakokytkintä. Lisäksi normaalin pyörimisliikkeen siirtäminen pyöriin w voidaan suorittaa pyörittämällä levyä 42 5 automaattisesti solenoidilla, servomoottorilla tai hydraulisella laitteella. Edellä mainittujen rakenteiden lisäksi voimansiirron keskeytyslaitteen rakenne ja mekanismi voidaan suunnitella monella eri tavalla. Tätä keksintöä voidaan soveltaa sellaiseen karsimiskoneeseen, jossa pyörät 10 tulevat vinosti runkoon kuviossa 23 esitetyllä tavalla. Kuvio 22 esittää esimerkin tästä. Viitenumero 80 tarkoittaa sahausyksikköä, ja sahaketju liittyy runkoon 81, joka kallistuu hieman eteenpäin. Viitenumero 82 tarkoittaa sa-haketjua käyttävää hammaspyörää, käytön tapahtuessa moot-15 torilla 1 voimansiirtopyörien 84, 85, 86 välityksellä.

Moottori 1 käyttää pyöriä w kytkimen 71 avulla. Viitenumero 70 tarkoittaa normaalisti suljettua päätekytkintä, viitenumero 71 esittää sähkömagneettista kytkintä ja viitenumero 73 tarkoittaa voimalähdettä. Viitenumero 83 tar-20 koittaa rungosta 81 esiin suuntautuvaa uloketta, ja viitenumero 88 esittää jousta, joka pitää sahausyksikön 80 joustavana.

Edellä selostetussa rakenteessa, kun oksa t koskettaa sahausyksikön 80 yläosaan ja yksikkö 80 pyörii vä-25 hän taaksepäin työnnön vaikutuksesta (merkitty katkoviivoilla), uloke 83 työntää vipua 70a, päätekytkin 70 kytkeytyy irti, kytkin 71 kytkeytyy irti ja voimansiirto moottorista 1 pyöriin w voi loppua tilapäisesti. Toisin sanoen itse sahausyksikkö 80 toimii oksan t ilmaisimena. 30 Kun pyörien w käyttö on näin pysäytetty sahausyksikkö 80 ei kytkeydy irti, vaan runko 81 siirtyy hieman taaksepäin oman joustavuutensa ansiosta, karsimiskone A siirtyy vähän taaksepäin omalla painollaan ja yksikköön 80 kohdistuva kuormitus tulee pieneksi. Sitten jousi 88 käynnistää 35 yksikön 80 joustavasti, jälleen eteenpäin kallistuneena, 2i 83604 vipu 70a kytkeytyy irti, päätekytkin 70 ja kytkin 71 kytkeytyvät kiinni, ja moottori 1 käyttää jälleen pyöriä w. Näin ollen yksikön 80 yläosa siirtyy tilapäisesti suoraan oksan t alle edellä mainitussa toiminnassa muodostuneen 5 pyörien w kiipeämiskulman muuttuessa, yksikkö 80 liikkuu omalla painollaan vähän alaspäin ja sahaa sitten oksan t poikki.

Kuten edellä mainittiin, tämä keksintö ei ole rajoitettu tiettyihin rakenteisiin. Keksinnön ajatuksen ja 10 suojapiirin puitteissa voidaan tehdä muita erilaisia muutoksia ja muunnelmia. Lyhyesti sanottuna on järjestetty sahausyksikön yläpäähän koskettavan oksanilmaisin ja ilmaisimen ilmaistaessa oksan pyörien käyttölaite pysähtyy kiipeämissuunnassa tilapäisesti, niin ettei sahausyksikön 15 yläpää pääse menemään oksien väliin. Tässä tapauksessa pyörien käyttölaite ei ainoastaan pysähdy kiipeämissuunnassa, vaan pyörien voimansiirtorataan on järjestetty no-peudenmuutosvälitys, jota käytetään siten pyörittämään pyöriä varmasti taaksepäin alaslaskeutumissuuntaan, jol-20 loin saadaan vastaava vaikutus ja vastaavat edut.

Keksinnön mukaan, kuten edellä on selostettu, sahausyksikön yläosa on estetty muodostumasta karsimistyötä vaikeuttavaksi sahayksikön yläosan mennessä oksien väliin ja karsimiskone voidaan saada kiipeämään omalla voimal-25 laan. Lisäksi puun pinnan vahingoittuminen voidaan estää pyörien ollessa joutokäynnissä silloin, kun sahausyksikkö on oksien välissä.

Claims (2)

22 83 6C4

1. Menetelmä puun karsimiseksi koneella, jossa on runko (B), pyörät (w) rungon (B) nostamiseksi, runkoon (B) 5 asennettu sahausyksikkö (2), ja pyörien (w) ja sa-hausyksikön (2) käyttölaite, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: oksan havaitsemisen sahausyksikön (2) päähän asen-10 netulla ilmaisimella (60); ja pyörien (w) käyttölaitteen tilapäisen pysäyttämisen puuhunkiipeämissuunnassa, kun oksa on havaittu.

2. Puunkarsimiskone, joka käsittää: rungon (B); 15 useita pyörivästi runkoon (B) kytkettyjä pyöriä (w) rungon (B) nostamiseksi kasvavaan puuhun; runkoon (B) sijoitetun sahausyksikön (2) oksien sahaamista varten; laitteen pyörien (w) ja sahausyksikön (2) käyttä-20 miseksi; tunnettu siitä, että siinä on lisäksi sahausyksikön (2) päähän sijoitettu ilmaisin (60) oksien havaitsemiseksi; ja oksanilmaisimen (60) ohjaamat välineet pyörien (w) 25 käyttölaitteen tilapäistä pysäyttämistä varten. 23 83 604