FI83281C - Odling av spetsmurkla. - Google Patents

Description

83231

Huhtasiencn viljely Tämä keksintö koskee huhtasienien, s .o. Morchella-lajien viljelyä, jolloin tarkoitetaan niiden kypsiä syö-5 Läviä itiöcmiä.

Keksinnön taustaa

Suku Morchella sisältää sienilajit, jotka tunnetaan huhtasieninä eli pesusieni-sieninä. Ne kuuluvat kotelosieniin. Varsinaiset huhtasienet ovat syötäviä ja her-10 kullisia. Itse asiassa jotkut pitävät niitä kaikista sienistä parhaimpina. Vaikka näiden sienten maku on tuttu ja erittäin pidetty niiden keskuudessa, jotka etsivät sieniä metsistä aikaisin keväällä, eivät huhtasienet ole yleisesti ihmisten saatavissa, koska niitä ei ole tähän mennessä 15 onnistuttu viljelemään tavalla, joka olisi käytännöllinen sovellettavaksi ympäri vuoden tapahtuvaan kaupalliseen tuottamiseen.

Sienten tuntija tunnistaa huhtasienet niiden asko-karpista eli itiöemästä (näkyvä sieni). Olettaisi, että 20 jos nämä sienet kasvavat vapaasti ilman viljelyä villinä eli luonnontilassa, olisi kehitetty viljelymenetelmiä niiden tuotannon saamiseksi mahdollisimman suureksi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. On olemassa selostuksia huhtasienien kasvattamisesta ulkona; kukaan ei kuitenkaan ole 25 onnistunut viljelemään huhtasieniä kuten yleistä Agaricus-lajia tai muita syötäviä muotoja tiloissa, joissa ympäristöolosuhteet voidaan säätää, siten että satoa saisi ympäri vuoden.

Askokarpin eli itiöemän tuottaminen on huhtasienel-30 lä suvullisen lisääntymisen kierron kypsä ilmenemismuoto. Kypsä itiöemä, joka sisältää koteloitiöitä eli suvullisia itiöitä, edustaa kulminaatiovaihetta elinkierrossa, jonka tärkein osa on sisäinen kahden haploidisen tuman yhdistyminen, jolloin muodostuu diploidinen tuma, joka läpikäy mei-35 oosin, jolloin muodostuu uusia haploidisia koteloitiöitä.

2 83281

Morchellalla on selostettu tavatun sekä itsesiittoista että ristisiittoista yhdistymistä ennen meioosia. Vaihtoehtoinen elinkierto on suvuton prosessi, jossa muodostuu konidioita (suvuttomia itiöitä), joista on mahdollista 5 kasvattaa uusi huovasto, joka sisältää haploidisia tumia .

Lisäksi eräänä lajin suojautumiskeinona määrätyissä olosuhteissa voivat vegetatiiviset huovastot kasvaa yhteen kovettuneiksi muodoiksi, jotka tunnetaan sklerotioi-10 na ja jotka voivat pysyä lepotilassa aikoina, joina vallitsevat epäedulliset olosuhteet. Siten itiöemien muodostusta tapahtuu vain määrätyissä olosuhteissa; tilanne, joka on tuttu sienten etsijöille, jotka ovat kokeneet "huonoja vuosia" huhtasieniä kootessaan.

15 Tämän keksinnön yleisenä tarkoituksena on tarjota käyttöön menetelmä huhtasienien viljelemiseksi tavalla, joka soveltuu itiöemien kaupalliseen tuottamiseen läpi vuoden kontrolloiduissa olosuhteissa.

Määritelmiä 20 Selvyyden vuoksi on tässä hakemuksessa käytetyt termit määritelty yleisesti teoksen C.J. Alexopoulos ja C.W. Mims, Introductory Mycology, 3. painos, John Wiley & Sons, New York (1979) , mukaan:

Askokarpi - itiöemä, joka sisältää itiökoteloita 25 (askuksia).

Koteloitiö (askospori) - meiospori, joka on itiö-kotelon sisällä.

Itiökotelo (askus) - säkkimäinen solu, joka yleensä sisältää määrätyn lukumäärän koteloitiöitä (tyypilli-30 sesti kahdeksan), jotka ovat muodostuneet vapaan solun muodostuksen kautta tavallisesti karyogamian ja meioosin jälkeen; tunnusomainen kotelosienien (Ascomycetes) luokalle .

Konidiofori - yksinkertainen tai haarautunut hyy-35 fi, joka saa alkunsa somaattisesta hyyfistä ja jolla voi 83281 sen kärjessä tai sivulla olla yksi tai useampia soluja, jotka muodostavat konidioita.

Konidio - jota joskus kutsutaan konidiosporiksi, liikkumaton suvuton itiö, joka on yleensä muodostunut solun kärjessä tai kyljessä; joissakin tapauksissa voi en-5 nestään olemassa oleva hyyfisolu muuttua konidioksi.

Hyyti - useimpien sienien vegetatiivisen rakenteen perusyksikkö; putkimainen rihmamainen solu, joka sisältää suvuttomia tumia.

Huovasto - hyyfimassa, joka muodostaa sienen seko-10 varren (thalluksen).

Primordio - minkä tahansa rakenteen alkuvaihe.

Sklerotio - tätä selostusta varten sklerotio määritellään hyyteiksi, jotka sisältävät koottuja ravintovarastoja ja jotka voivat ryhmittyä yhteen ja joissa voi 15 olla sisälle suljettuna kasvualustaa ja jotka voivat myös muodostaa kovettuneita rakenteita (joita tässä tarkoitetaan kovettuineilla sklerotioilla).

Substraatti - tätä selostusta varten substraatti määritellään mullankaltaiseksi materiaaliksi, joka toi-20 mii alustana, jossa sieni kasvaa ja josta sieni tuottaa itiöemiä.

Tiivistelmä keksinnöstä

Keksinnössä esitellään suvun Morchella lajien viljely kypsien askokarpien eli itiöemien tuottamiseksi. Ve-25 getatiivisille huovastoille annetaan ravinteita niiden saamiseksi kehittymään sklerotioiksi, joista joissakin viljelymuodoissa voi muodostua kovettuneita sklerotioita. Runsasravintoiset sklerotiot sisältävät riittävästi varastoituja ravintoaineita tyydyttämään suurin piirtein ko-30 konaan myöhempään itiöemien kehittämiseen liittyvät ravin-toainetarpeet. Ravitsemisen jälkeen muutetaan huovastojen ja niihin kuuluvien sklerotioiden ympäristöä oleellisesti, jotta saataisiin alkamaan suvullinen kasvukierto, jonka aikana muodostuu itiöemiä (näkyviä sieniä). Tämän tapahtuma-35 4 83281 sarjan alkamista edistää ulkoa saatavien ravinteiden poistaminen. Samoin tämän tapahtumasarjan alkamista edistää huovaston ja siihen kuuluvien sklerotioiden joutuminen kosketuksiin suurten vesimäärien kanssa. Suvullisesta kas-5 vukierrosta on ensimmäisenä osoituksena primordioiden ilmestyminen, ja sen huippuvaihe ovat kypsät itiöemät. Kasvuvaihe primordioiden ilmaantumisesta suurin piirtein itiöemän kypsymisen aikoihin on erityisen kriittinen kehityskausi, ja olosuhteita valvotaan huolellisesti, jotta 10 saataisiin rajoitettua mahdollisimman vähiin kehittyvien itiöemien surkastuminen. Eräs tärkeä asia haluttaessa saada itiöemien kehittymisen keskeytymisiä tapahtumaan mahdollisimman vähän, on varmistaa, että huovastoon ja siihen kuuluviin sklerotioihin varastoituu etukäteen riittä-15 västi ravintoaineita, erityisesti neutraaleja rasvoja, ylläpitämään itiöemän kypsymistä. Muita tärkeitä tekijöitä ovat oikean ilman kosteuden ja kasvualustan kosteuden säilyttäminen itiöemän kehityksen aikana ja sopiva ilmanvaihto itiöemän kehityksen aikana. Muita tekijöitä ovat opti-20 maalinen ilman nopeus suhteessa kasvupaikkaan ja huolehtiminen päivittäisestä veden poistumisesta kasvupaikasta.

Yksityiskohtainen kuvaus parhaina pidetyistä suoritusmuodoista Tässä keksinnössä esitellään huhtasienien viljely 25 askokarpien eli itiöemien tuottamiseksi. Huhtasienien vil-jelyyn käytettävät rihmastot ovat runsaasti ravintoaineita sisältävää huovastoa ja siihen kuuluvia sklerotioita, mukaan lukien kovettuneita sklerotioita, jotka ovat lepo-muotoja ja ravintoainevarastoja, jotka kestävät jossain 30 määrin epäsuotuisia olosuhteita. Runsaasti ravintoaineita sisältävät huovastot ja niihin kuuluvat sklerotiot voivat, ympäristöolosuhteista riippuen, joko jatkaa vegetatiivis-ta huovaston kasvua tai ne voidaan saattaa aloittamaan suvullinen kierto ja aikaansaamaan kypsiä itiöemiä. Ravin-35 toaineita, erityisesti neutraaleja lipidejä triglyseridien 5 83281 muodossa, on varastoituna huovastoissa ja niihin kuuluvissa sklerotioissa, ja suvullisen kierron aikana tulevat suurin piirtein kaikki itiöemän kehityksessä tarvittavat ravintoaineet näistä ja muista ravintoainevarastoista.

5 Siten keksinnön mukaan tuotetaan eli viljellään huovastoja ja niihin kuuluvia sklerotioita, järjestetään niille ravintoaineita, jotta taattaisiin riittävä ravintoaineiden varastoituminen huovastoihin ja niihin kuuluviin sklerotioihin myöhempää itiöemien kehittymistä var-10 ten. Olosuhteet säädetään sitten sopiviksi saattamaan huo-vastot ja niihin kuuluvat sklerotiot aloittamaan suvullinen kasvukierto. Kehityksen aikana primordioiden ilmaantumisesta itiöemien kypsymiseen huolehditaan erittäin hyvin olosuhteiden pitämisestä oikeina takaamaan, etteivät 15 kehittyvät koteloitiöemät surkastu. Erityisesti maaperän kosteus, ilman kosteus ja ilmanvaihto säädetään edistämään koteloitiöemän kehitystä ja pitämään sairaudet mahdollisimman vähinä.

Huhtasienien tuottamisen ensimmäinen vaihe on is-20 tettavan sklerotiorihmaston kasvattaminen. Sklerotioiden käyttöä istutusrihmastona pidetään erityisen hyvänä puolena keksinnössä huhtasienien tehokkaan tuottamisen kannalta. Vaikka huhtasienien viljely voidaan suorittaa aloittaen jokainen kierros itiöistä, on tuotanto tällöin paljon 25 hitaampaa ja siten jokaisen kasvukierron aloittaminen itiöistä on epäkäytännöllistä kaupallisessa viljelyssä. Lisäksi tavanomainen raemaisen rihmaston käyttö kasvualustaan istutettavana materiaalina ei yleensä ole tarkoituksenmukaista, koska raemaisen rihmaston istuttamisesta on 30 helposti seurauksena viljelmiä, joiden seassa on kontaminaationa runsaasti muita sieniä ja bakteereja.

Eräs menetelmä viljellä kovettuneita sklerotioita käytettäviksi istutettavana rihmastona on täyttää noin 40 - noin 80 prosenttia astian tilavuudesta vehnällä tai 35 muulla kasvua edistävällä materiaalilla. Vehnä peitetään 6 83281 sitten rei'itetylla suojuksella, tyypillisesti muovikel-mulla tai metallilehdellä, vaikka voidaan käyttää muita materiaaleja, ja jäljellä olevat 20 - 60 prosenttia astian tilavuudesta täytetään sitten melkein kokonaan kos-5 tealla mullalla. Astian tilavuus voi vaihdella noin 50 ml:sta moneen litraan, mutta on tyypillisesti noin 500 ml. Vehnänjyvänytimien tai muun vegetatiivisen materiaalin joukkoon voidaan lisätä muita ravintoaineita, jotka käsittävät sekä orgaanisia että epäorgaanisia typen lähtei-10 tä, muita kivennäisiä , vitamiineja ja hiilihydraatteja, jotka edistävät niiden ravintoaineiden varastointia, joita tarvitaan myöhemmin tapahtuvan itiöemien kehityksen aikana. Astia peitetään ja sille suoritetaan autoklaavi-käsittely mahdollisten saasteena olevien organismien tap-15 pamiseksi. Steriloidun astian multakerrokseen istutetaan koteloitiöitä, vegetatiivisia hyyfejä tai pieniä sklero-tioiden palasia ja tölkki suljetaan jälleen. Astia pidetään lämpötilassa, joka on noin 10°C - noin 30°C ja mieluimmin noin 18°C - noin 22°C.

20 Istutetusta materiaalista kasvaa hyyfejä multaker roksen läpi ja ne peittävät jyvät. Noin yhden viikon kuluttua ilmaantuu multakerrokseen löysästi yhteen sulloutunut hyyfimassa. Mikroskoopin avulla nähdään, että hyy-fisolut muuttuvat erittäin haarautuneiksi, jakautuvat vä-25 liseiniin ja turpoavat tynnyrin muotoisiksi. Tätä seuraa sitten vierekkäisten solujen tarttuminen kiinni toisiinsa, jolloin muodostuu kiinteä massa, joka näkyy paljain silmin. Kysymyksessä ovat sklerotioiden hyyfisolut, joihin on varastoitu asutetuista jyvistä saadut aineet. Tällä 30 tavoin viljellyt sklerotiot ovat kypsinä kovia rakenteita, jotka voivat tulla varsin suuriksi. Käytännöllisesti katsoen koko multakerros voi tulla suljetuksi sisälle kovettuneisiin sklerotioihin.

Tässä vaiheessa otetaan kovettuneet sklerotiot tal-35 teen käytettäviksi istutusrihmastona. Joitakin kehittyneis- 7 83281 tä kovettuneista sklerotioista voidaan säätää "tölkki-is-tutusmateriaaliksi", josta tuotetaan lisää sklerotioita, tai muihin käyttötarkoituksiin.

Sklerotioiden käyttöön istutusrihmastona liittyy 5 monia etuja huhtasienien tehokkaan tuottamisen kannalta.

Sen lisäksi että ne kasvavat nopeudella, joka on omiaan tekemään niistä pysyvän istutusmateriaalin lähteen, voidaan sklerotioita säilyttää pitkiä aikoja. On mahdollista, että sklerotiot pysyvät luonnossa lepotilassa pitkiä 10 aikoja, kuten esimerkiksi talvikuukausien ajan, kunnes olosuhteet ovat suotuisat kasvun aloittamiselle. Varastoinnin noin 5°C:een on todettu sopivan pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

Kypsiä sklerotioita käytetään substraattiin istu-15 tettavana rihmastona. Voidaan noudattaa tämän keksinnön mukaisen menetelmän kahta eri muunnelmaa. Ensimmäisessä muunnelmassa jaetaan kypsät sklerotiot palasiksi, joita istutetaan substraattiin; nämä sklerotioiden palaset tuottavat hyyfejä, jotka ravintoaineita lisättäessä tuot-20 tavat lisää huovastoa ja siihen kuuluvaa sklerotiomassaa substraatissa ennen suvullisen kierron aloittamisen aiheuttamista. Toisessa muunnelmassa sklerotioita, s.o. kovettuneita sklerotioita, jotka on kasvatettu tölkeissä, istutetaan suoraan substraattiin ja niistä kasvavat lisähuo-25 vastot pannaan aloittamaan suvullinen kierto lisäämättä ravintoaineita.

Tärkeä puoli keksinnössä on sienen saattaminen tai sysääminen aloittamaan suvullinen kasvukierto, jonka aikana muodostuu itiöemiä. Eräs tärkeä myötävaikuttava te-30 kijä tässä ohjaamisessa on sienen jättäminen ilman ulkoa saatavia ravintoaineita, niin että sienen suorittama ravintoaineiden assimiloiminen ja varastointi lakkaa tai hidastuu huomattavasti. Niin siis sienen ympäristö muutetaan runsasravinteisesta ympäristöstä niukkaravinteiseksi 35 ympäristöksi. Tässä keksinnössä "niukkaravinteinen" ympä- 8 83281 ristö on ympäristö, josta puuttuvat helposti saatavat ravintoaineet kehittyville itiöemille toimittamista varten, jolloin tällaisten kehittyvien itiöemien saamat ravinteet ovat ravintoaineita, jotka on varastoitu huovastoihin ja 5 niihin kuuluviin sklerotioihin ennen suvullisen kierron alkuunpanemista.

Toinen tärkeä tekijä, joka näyttää myötävaikuttavan suvullisen kierron alkuunpanemiseen on sienen joutuminen kosketuksiin suurten vesimäärien kanssa substraa-10 tissa, jossa sieni kasvaa. Tyypillisessä tapauksessa substraattiin liitetään vettä, kunnes se on käytännöllisesti katsoen kyllästynyt, jotta runsaasti ravintoaineita sisältävät huovastot ja niihin kuuluvat sklerotiot saataisiin ohjattua aloittamaan suvullinen kierto. Käytännöllisesti 15 katsoen kyllästetyllä tarkoitetaan vähintään noin 90 % substraatin kapasiteetista, mutta mieluimmin lähes 100 * kapasiteetista. Mieluimmin annetaan suurilla vesimäärillä käsiteltäessä veden vaihtua jatkuvasti. Tämä voidaan suorittaa esimerkiksi perkoloimalla vettä substraatin lävit-20 se, jossa sieni kasvaa. Vaikka patentin hakijat eivät pidä ehdottoman varmana mitään teoriaa siitä, miksi suuri määrä vettä näyttää edistävän kierron alkuunpanemista, voi vesi aiheuttaa järjestelmälle laukaisevan "järkytyksen" esim. muuttamalla osmoottista painetta.

25 Ensimmäisessä muunnelmassa sklerotiot jaetaan pala siksi, jotka ovat kooltaan noin 0,5:n ja noin 4:n kuutio-senttimetrin väliltä, ja istutetaan ohueen substraatti-kerrokseen, joka on tyypillisesti syvyydeltään noin 1 -noin 4 cm. Hyviä tuloksia saadaan, kun paloiteltuja sklero-30 tioita on noin 6 - noin 30 cm^ substraatin pinta-alan neliömetriä kohden. Jos käytetään kovettuneita sklerotioita, saadaan huovaston kasvu istutetusta materiaalista lisääntymään liottamalla sklerotioiden palasia vedessä juuri ennen niiden istuttamista substraattiin.

35 Parhaana pidetään niukkaravinteista alustasubst- 9 83281 raattia, jolloin on mahdollista kontrolloida ravintoaineiden saatavuutta lisäämällä ja myöhemmin poistamalla substraatin ulkopuolinen ravintolähde. Sopivia substraatteja ovat mikä tahansa normaali kaarna-, multa- tai saha-5 jauhosekoitus tai alan asiantuntijoiden tuntema valusavi, johon joko on tai ei ole lisätty kivennäisiä. Esimerkiksi Supersoil :ä (R.McL. Co., San Francisco) on käytetty menestyksellä joko suoraan kaupallisesti myydystä säkistä tai uutettuna kaksi kertaa kahdella tilavuudella (tila-10 vuus/tilavuus) vettä. Substraatin pitäisi mahdollistaa riittävän hyvä veden poistuminen, pitäisi omata puskurika-pasiteettia, sillä pitäisi olla hyvät vedensäilytyskyvyt ja siinä pitäisi olla mahdollisen riittävä ilmastus, jotta sopiva kaasuvaihto on mahdollinen. Nykyään käytetään 15 substraattia, joka josta on noin 25 % hiekkaa ja noin 75 % orgaanista ainetta. Pieni annos kalkkia lisätään myös. Mullan orgaaninen osa on pääasiallisesti jauhettua kuusen kaarnaa (85 %) ja sisältää myös 10 % rahkasammalta ja 5 % punapuun kaarnaa. Käytettävissä olevan veden pitoisuus on 20 multaseoksessa 55 % ja ilmakapasiteetti 25 %. Otaksutaan kuitenkin, että voidaan kehittää optimaalisempi substraatti .

Substraatille suoritetaan höyrypastörointi tai kuuma vesi -pastörointi tai autoklaavikäsittely. Pastöroitu 25 substraatti sekoitetaan sitten tyypillisesti veden kanssa siten että saadaan helposti käsiteltävä liete. Liete kaadetaan tarjottimelle, jonka pohjassa on reikiä veden poistumista varten. Sen jälkeen kun lietettä on lisätty tarjottimelle halutun paksuinen kerros, annetaan veden pois-30 tua siitä, kunnes mullassa ei enää ole gravitaatiovettä; s.o. vesipitoisuus on alle maan kapasiteetin, jolloin jää mahdollisimman paljon ilmatilaa. Tämä on edullista vähintään kahdella tavalla. Ensinnäkin se mahdollistaa runsaamman huovastojen ja niihin kuuluvien sklerotioiden tuotan-35 non ja, mikä on vielä tärkeämpää, huovastoja ja niihin kuu- 10 83281 luvia sklerotioita muodostuu kaikkialle substraattiin. Toiseksi, seisovan veden poistaminen auttaa saamaan myöhemmät mikrobisaasteongelmat mahdollisimman vähäisiksi. Vaihtoehtoisen tarjottimen kunnostustavan mukaan voidaan 5 myös ensin täyttää tarjoittimet substraatilla kuten yllä ja sitten pastöroida ne.

Sen jälkeen kun kaadettuun substraattiin on istutettu sklerotiopalasia, pidetään lämpötila tarjottimen ym-o o pärillä noin 10 C:n ja noin 22 C:n välillä, suhteellinen 10 kosteus pidetään noin 75 ja noin 95 prosentin välillä ja substraatin vesipitoisuus pidetään noin 50 %:n ja noin 75 %:n välillä. Pian istuttamisen jälkeen sklerotioista kasvaa hyyfejä ja ne valtaavat täysin tarjottimen noin yhdessä viikossa. Huovastojen ja niihin kuuluvien sklero-15 tioiden kehittyessä ei lisätä enää vettä, antaen substraatin siten kuivua, mieluimmin substraatin kosteuspitoisuuteen, joka on alle noin 75%. Substraatin kuivumisen ennen ravinnon antamista katsotaan olevan tärkeä tekijä sellaisten bakteerien ja muiden sienien kasvun estämisessä, jot-20 ka vahingoittaisivat huhtasieniä tai kilpailisivat niiden kanssa.

Huhtasienet, jotka ovat sieniä, eivät tuota omaa ravintoaan, kuten fotosynteesiä suorittavat kasvit tekevät, vaan päinvastoin saavat kaiken.tarvitsemansa ravin-25 non ulkopuolisista lähteistä. Koska käytetään tarkoituksella niukkaravinteista substraattia, täytyy huhtasieni-kudokselle jossakin vaiheessa antaa tarpeelliset ravintoaineet, ja tässä muunnelmassa ravintoaineita syötetään is-tuetusta materiaalista kasvaville huovastoille. Lisähuo-30 vastojen ja niihin kuuluvien sklerotioiden, jotka kehittyvät vegetatiivisesta kasvustosta ravintoaineiden lisäämisen jälkeen, pitäisi sisältää varastoidussa muodossa käytännöllisesti katsoen kaikki ravintoaineet, jotka tarvitaan tehokkaaseen itiöemän kehittämiseen.

35 Ravintoaineita annetaan huovastoille sillä tavalla, 11 83281 että myöhemmin voidaan lopettaa ravintoaineiden antaminen ja jättää substraatti jälleen niukkaravinteiseksi. Ravintoaineiden poistaminen edistää erikoistumista suvulliseen kiertoon ja vähentää saasteorganismien esiintymistä.

5 Sopiva tapa järjestää poistettavissa oleva ravinto- ainelähde on asettaa substraatin päälle runsasravinteinen elatusaine, johon lähteeseen hyyfit voivat kasvaa ja josta lähteestä hyyf it voivat levittää ravintoaineita kaikkialle huovastoyhdyskuntaan. Eräs keino järjestää tällainen lähde 10 on kunnostaa samanlaisia tölkkejä kuin kovettuneiden skle-rotioiden viljelyssä käytetyt. Tyypillisessä tapauksessa tölkit täytetään melkein kokonaan orgaanisella materiaalilla; orgaanisen materiaalin päälle asetetaan rei'itetty kuumuutta kestävä suojus (yleensä metallilehti); ja suoja-15 kalvon päälle pannaan multaa tölkin yläreunaan asti. Tölkki peitetään jälleen toisella revitetyllä metallilehti-kerroksella, suljetaan lisäksi metallilehtiarkin avulla ja steriloidaan sitten.

Ravintoainelähteestä, jolla tölkki on täytetty, 20 saadaan orgaaninen aine. Orgaaninen aine metaboloituu ja varastoituu lopuksi huovastoihin ja niihin kuuluviin skle-rotioihin hiilihydraatteina ja lipideinä. Varastoitu materiaali hyödynnetään lopuksi itiöemien muodostukseen. Ra-vintoainelähde, jota on tavallisimmin käytetty tätä vilje-25 lymenetelmää kehitettäessä, ovat vehnänjyvänytimet; kuitenkin muukin kasvua edistävä materiaali, mukaan luettuna sekalannoite, sopii. Jos ravintoainelähteenä on vehnän jyvänytimiä , pitäisi niitä antaa suhteessa noin 1000 grammaa - noin 8000 grammaa (kuivapainoa) neliömetriä koh-30 ti substraattia. Tämä suhde voisi kuitenkin vaihdella huomattavasti ja sitä voidaan pitää ainoastaan yleisenä likiarvona.

On toivottavaa, että substraatissa muodostuu tässä vaiheessa niin paljon kuin mahdollista runsasravinteisia 35 huovastoja ja niihin kuuluvia sklerotioita, koska näyttää 12 83281 vallitsevan suora yhteys substraatissa olevien huovasto-jen ja niihin kuuluvien sklerotioiden määrän ja substraatin pinta-alayksikköä kohden kehittyvien koteloitiöemien kokonaispainon välillä. Huovastojen ja niihin kuuluvien 5 sklerotioiden kasvu substraatissa vastaa kovettuneiden sklerotioiden kasvua tölkeissä, ja samat ravintotekijät, jotka lisäävät kasvua tölkeissä, lisäävät kasvua substraatissa. Siten orgaaniseen materiaaliin voidaan lisätä vitamiineja, kivennäisiä, lisää proteiinia ja muita ainei-10 ta.

Tässä menetelmän ensimmäisessä muunnelmassa jäähtyneistä steriloiduista tölkeistä poistetaan ylin metalli-lehtikerros ja tölkit asetetaan ylösalaisin käännettyinä substraatin pinnalle. Hyyfit kasvavat ylöspäin toisessa 15 metallilehtikerroksessa olevien reikien lävitse, kokoavat ravintoaineita ja levittävät ravintoaineet huovast©yhdyskuntiin. Ravinteiden antamisen aikana pidetään mullan kosteus tasolla noin 45 % - noin 70 %, suhteellinen kosteus pidetään noin 85 %:n ja noin 95 %:n välillä ja lämpötila 20 pidetään noin 10°C:n ja noin 22°C:n välillä. Ravinteiden antamista jatketaan noin 7 - noin 40 päivän ajan, tyypillisesti noin 16 päivää. Ravinteidenantamisjakson lopussa voidaan havaita suuria määriä sekä konidioita että skle-rotioita substraatin pinnalla.

25 Sen jälkeen kun huovastoyhdyskuntien ja vasta muo dostuneiden niihin kuuluvien sklerotioiden on annettu hankkia suurin piirtein kaikki myöhemmässä itiöemien muodostuksessa tarvittavat ravintoaineet, poistetaan ravintoai-nelähde. Ravintoaineiden poistaminen on viljelyn kannalta 30 välttämätön toimenpide, koska suvullinen kierto ei ala havaittavassa laajuudessa, jos läsnä on ylimäärin huovaston ulkopuolisia ravintoaineita. Ravintoainemateriaalia sisältävän ylösalaisin käännetyn tölkin tai vastaavan käyttö mahdollistaa useimpien saatavilla olevien ravintoaineiden 35 välittömän poistamisen, jolloin huovastot jäävät niukka- 13 83281 ravinteiseen substraattiin.

Ravintoainelähteen poistamisen jälkeen lisättiin substraattiin pieni määrä kosteutta, esim. noin 1 litra substraatin pinta-alan neliömetriä kohti, ja vegetatiivi-5 sen kasvun annetaan jatkua noin kymmenen päivän ajan. Tänä aikana substraatin kosteuspitoisuus pidetään noin45%:n ja noin 70 %:n välillä suhteellinen kosteus pidetään noin 85 %:n ja noin 95 %:n välillä ja lämpötila pidetään noin 10°C:n ja noin 22°C:n välillä. Tämän jakson kuluttua skle-10 rotiot ovat kypsiä.

Kypsät huovastot ja niihin kuuluvat sklerotiot, jotka sisältävät runsaasti varastoituja ravintoaineita, mutta joilta puuttuvat ulkoa saatavat ravintoaineet, ovat nyt valmiita joutumaan suurten vesimäärien vaikutuksen 15 alaisiksi, mikä myötävaikuttaa suvullisen kierron alkuun-panemiseen. Mieluimmin liitetään substraattiin ja huhta-sienten huovastoihin vettä perkoloimalla vettä hitaasti substraatin läpi noin 12 tuntia - noin 36 tunnin ajan.

Vesi lisätään substraattiin nopeudella noin 250 - noin 20 1000 ml tunnissa substraatin pinta-alan neliömetriä kohti.

Substraatti ja perkoloitava vesi pidetään lämpötilassa joka on noin 10°C:n ja noin 22°C:n väliltä.

Toisessa muunnelmassa istutetaan kypsiä sklerotioi-ta, kuten esimerkiksi kovettuneita sklerotioita, joita on 25 tuotettu tölkeissä, kostutettuun, niukkaravinteiseen substraattiin paljon tiheämmälle, esim. tyypillisesti noin 3 1500 - 4000 cm substraatin pinta-alan neliömetriä kohti. Nämä sklerotiot sisältävät varastoidut ravintoaineet, jotka ovat tarpeen hyyfien lisäkasvua ja myöhempää itiöemien 30 kehittämistä varten. Sklerotiot voidaan istuttaa substraattiin kokonaisina tai jaettuina; ne voidaan myös istuttaa suoraan tölkeistä tai kostuttaa ensin vedellä, esim. tyypillisesti upottamalla veteen 18-24 tunnin ajaksi. Niukkaravinteiseen substraattiin istuttaminen merkitsee sklero-35 tioille ulkopuolelta saatavien ravintoaineiden menetystä, 14 83281 joka on yksi tekijöistä, joiden on todettu myötävaikuttavan suvullisen kasvukierron alkuunpanemiseen.

Toinen tekijä, jonka on todettu myötävaikuttavan tärkeällä tavalla kierron alkuun panemiseen, s.o. suur-5 ten vesimäärien vaikutuksen alaiseksi joutuminen, voi alkaa samanaikaisesti substraattiin istuttamisen kanssa tai suhteellisen lyhyen ajan kuluttua sen jälkeen. Substraatti voidaan kastella läpikotaisin suurin piirtein istutuksen aikaan, jotta saataisiin suuri vesimäärä, joka edistää 10 kierron alkuunpanemista. Parempia tuloksia saadaan kuitenkin, jos sklerotiot pidetään substraatissa ja niiden huo-vastojen annetaan kasvaa substraatissa noin seitsemän päivän ajan samanlaisissa olosuhteissa kuin vastaavana ajankohtana ensimmäisessä muunnelmassa, kun sklerotioita pide-15 tään niukkaravinteisessa substraatissa, mutta ennen kuin veden annetaan perkoloitua substraatin lävitse. Samalla tavalla kuin ensimmäisessä muunnelmassa, perkoloidaan seu-raavaksi vettä substraatin lävitse, mikä edistää primor-dioiden syntymistä huovastoihin.

20 Menetelmän toiseen muunnelmaan liittyy useita etu ja verrattuna ensimmäiseen muunnelmaan. Yksi toisen muunnelman tärkeimmistä eduista on sallittu substraatin syvyys. Tässä menetelmässä substraatti voi olla huomattavasti syvempi, tyypillisesti noin 6 - noin 16 cm. Viljelmät, jois-25 sa on paksumpi substraattikerros, voivat sisältää enemmän sklerotioita ja siten lopuksi tuottaa enemmän itiöemiä substraatinpinta-alan yksikköä kohti, kuin mitä ohuempi substraattikerros voi.

Kuitenkin ensimmäistä muunnelmaa voidaan pitää pa-30 rempana, koska se muistuttaa enemmän menetelmiä, joita käytetään muiden sienityyppien viljelyssä, ja siksi voi soveltua paremmin viljelyyn käytettävissä olevissa tiloissa tai saatavilla olevin välinein.

Sen jälkeen kun vettä on liitetty joko ensimmäises-35 sä tai toisessa muunnelmassa annetaan veden valua pois is 83281 substraatista ja vettä voidaan lisäksi poistaa viljelmistä imun avulla. Suhteellinen kosteus pidetään noin 85 %:n ja noin 95 %:n välillä ja lämpötila pidetään noin 10°C:n ja noin 22°C:n välillä. Substraatin kosteuspitoisuus pide-5 tään tänä aikana noin 55 %:n ja noin 65 %:n välillä.

Tämän ajanjakson lopulla, s.o. suurin piirtein 1 -3 päivää veden liittämisen jälkeen, alkaa muodostua huhta-sienten primordioita. Primordiot ovat pallomaisia hyyfi-aggregaatteja, jotka ovat halkaisijaltaan noin yhden mil-10 limetrin suuruisia. Muutaman päivän kuluessa primordiot muodostavat kyhmyjä, jotka edustavat ensimmäistä merkkiä itiöemän perustan muodostumisesta.

Kasvukausi, joka kestää alustavasta priomordioiden ilmaantumisesta siihen asti, kunnes huhtasienen itiöemä 15 saavuttaa noin kolmenkymmenen millimetrin korkeuden, merkitsee tärkeää ajanjaksoa itiöemän kehitykselle. Tänä aikana pidetään lämpötila noin 10°C:n ja noin 22°C:n välillä ja mieluimmin noin 18°C:ssa, suhteellinen kosteus noin 85 %:n ja noin 95 %:n väillä ja substraatin kosteuspitoi-20 suus noin 50 %:n ja noin 60 %:n välillä. Ellei kasvuolosuhteita pidetä hyvin suotuisina, ovat kypsymättömät itiöt alttiita surkastumaan.

On todettu, että saadaan suurimpia itiöemäsaaliita, kun ilman annetaan virrata lähellä substraattia suurin 25 piirtein tasaisella nopeudella, joka on noin 20 - noin 40 cm minuutissa.

Sen jälkeen kun huhtasienen itiöemät ovat saavuttaneet noin kolmenkymmenen millimetrin korkeuden, pidetään olosuhteet jatkuvalle kehittymiselle ja kypsymiselle suo-30 tuisina. Lämpötila voi kypsymisen tässä vaiheessa vaihdella noin 10°C:n ja noin 27°C:n välillä, suhteellinen kosteus voi vaihdella noin 80 %:n ja noin 95 %:n välillä, ja mullan kosteus voi vaihdella noin 30 %:n ja noin 55 %:n välillä. Kun itiöemien kehittyminen jatkuu, ne voivat 35 muuttua tumman harmaiksi, ja kypsyyden saavuttamisen vai- ie 83281 heessa itiöemän väri muuttuu harmaasta kullanruskeaksi, jolloin huhtasicnet ovat kypsiä. Sen jälkeen kun ensimmäinen itiöemäsato on koottu, voidaan viljelmät jälleen sysätä aloittamaan seuraavan sadon (satojen) tuottaminen.

5 Käyttäen yllä kuvattua menetelmää sienelle Morchel- la esculenta on saatu satoja, jotka ovat olleet suuruudeltaan 25 - 500 itiöemää neliömetriä kohden.

Vaikka suurin osa menetelmän kehittämisestä on tapahtunut käyttäen eristettyä lajia Morchella esculenta, 10 soveltuvat keksinnön mukaiset menetelmät yleisesti käytettäviksi muille suvun Morchella lajeille. Esimerkiksi on saatu hyviä tuloksia lajeilla, joiden on varauksellisesti määritetty olevan Morchella crassipes ja Morchella costa-ta.

15 Vaikka keksintö on kuvattu erityisen hyvänä pidetyn suoritusmuodon puitteissa, voidaan tehdä muunnelmia, jotka ovat selviä alan asiantuntijalle, poikkeamatta tämän keksinnön piiristä. Esimerkiksi yllä on kuvattu olosuhteita, jotka ovat erityisen sopivia edistämään huhtasienien kas-20 vua niiden kasvun eri vaiheissa, jolloin näihin tekijöihin kuuluvat substraatin kosteus, lämpötila, ilman kosteus, ilman virtaus jne. On selvää, että kasvu voi hyvin jatkua, vähemmän edullisella nopeudella, annetuista erityisen hyvinä pidetyistä olosuhteista poikkeavissa olosuhteissa, 25 ja että lyhytaikaiset poikkeamiset parhaina pidetyistä olosuhteista eivät ehkä vaikuta vakavasti huhtasienien kasvunopeuteen. Siten esimerkiksi vaikka useiden itiöemän kasvuvaiheiden kohdalla on ilmoitettu melko alhainen lämpötila edulliselta lämpötila-alueelta, säilyvät itiöemät 30 hengissä huolimatta lyhytaikaisista lämpötilan poikkeamisista veden jäätymispistettä lähestyviin lämpötiloihin.

Seuraavissa patenttivaatimuksissa on esitetty erilaisia keksinnön erityispiirteitä.

Claims (8)

17 83281

1. Menetelmä sukuun Morchella kuuluvan lajin itiö-emien viljelemiseksi, jossa viljellään siirroshuovasto, 5 jota siirrostetaan substraattiin ja viljellään kasvavaa huovastoa ja siihen kuuluvia sklerotioita kunnes saadaan kypsiä itiöemiä, tunnettu siitä, että orgaanisten ja epäorgaanisten ravintoaineiden lähde siirrostetaan sklerotioiden, koteloitiöiden, vegetatiivisten hyyfien 10 ja/tai konidioidien palasilla joko a) ravinnolla syötettyjen huovastojen tai b) siirroshuovaston saamiseksi huo-vaston ja siihen kuuluvien sklerotioiden muodossa, joka siirroshuovasto sitten siirrostetaan niukkaravinteiseen substraattiin ja lisätään orgaanisia ja epäorgaanisia ra-15 vintoaineita ulkopuolisesta lähteestä itiöemien kehitykseen tarvittavien ravintoainevarastolla syötettyjen huovastojen ja niihin kuuluvien sklerotioiden saamiseksi; tämän jälkeen ravintoaineilla syötettyjen huovastojen substraatista riistetään kaikki mahdolliset ravintoaine-20 lähteet ja huovastot alistetaan olosuhteille, jotka edistävät niiden kypsymistä, pitämällä substraatin kosteuspitoisuus noin välillä 45 ja 75 % ja ylläpitämällä korkea suhteellinen kosteus; minkä jälkeen substraatti, jossa on kypsät huovastot ja niihin liittyvät sklerotiot hydrataan 25 suurella määrällä vettä vähintään noin 90 %:lla substraatin kapasiteetista; jolloin primordioiden ilmestyessä substraatin vesipitoisuus säädetään korkeintaan noin 65 %:iseksi, suhteellinen kosteus pidetään edelleen korkeana, lämpötila pidetään noin 10 °C:ssa tai sen yläpuolella 30 ja ilmavirtaus substraatin läheisyydessä pidetään vähin tään arvossa noin 20 cm minuutissa primordioiden ilmestymisestä kunnes itiöemät ovat kasvaneet noin 30 mm:n korkuisiksi, ja substraatin vesipitoisuus säädetään korkeintaan noin 55 %:iseksi sitä seuraavan kasvun aikana kohti 35 kypsymistä. 83281 18

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ravintoaineilla syötettyjen huovastojen tai siirroshuovaston kasvua niukkaravinteisessa substraatissa edistetään pitämällä substraatin 5 kosteuspitoisuus noin 50 %:n ja noin 75 %:n välillä, suhteellinen kosteus noin 75 %:n ja noin 95 %:n välillä ja lämpötila noin 10 °C:n ja noin 22 °C:n välillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ravintoaineilla syötetyille 10 huovastoille tai siirroshuovastolle, joka on siirrostettu niukkaravinteiseen substraattiin tarjotaan ulkopuolisia ravintoaineita lisäämällä ravintoaineita, jotka kuuluvat ryhmään, joka koostuu orgaanisista supplementeista, epäorgaanisista supplementeista tai näiden seoksista, jotka 15 edistävät neutraalien lipidien varastointia.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ravintoaineilla syötettyihin huovastoihin tai siirroshuovastoon lisättävänä ravin-toainelähteenä käytetään vehnänjyvänytimiä suhteessa noin 20 800 - 1000 grammaa kuivapainoa neliömetriä kohti sub straatin pinta-alaa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ravintoaineilla syötettyjen huovastojen tai siirroshuovaston ulkopuolisten ravintoai- 25 neiden varastointia edistetään pitämällä substraatin kosteuspitoisuus noin 45 %:n ja 70 %:in välillä, suhteellinen kosteus noin 85 %:n ja 95 %:in välillä ja lämpötila noin 10 eC:n ja 22 °C:n välillä ajanjaksona jolloin ulkopuoliset ravintoaineet lisätään.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ravintoaineilla syötettyjen huovastojen tai siirroshuovaston kypsyminen edistetään lisäämällä pieni määrä lisäkosteutta ja pitämällä substraatin kosteuspitoisuus välillä noin 45 - 70 %, suh- 35 teellinen kosteus välillä noin 85 - 95 % ja lämpötila vä- i9 83281 Iillä noin 10 - 22 eC.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kypsien ravintoaineilla syötettyjen huovastojen tai siirroshuovaston hydraatio suo- 5 ritetaan perkoloimalla vettä substraatin läpi nopeudella noin 250 - 1000 ml substraatin pinta-alan neliömetriä kohti tunnissa lämpötilassa noin 10 - 22 °C noin 12 - 36 tunnin ajan.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että itiöemien kehityksestä 30 mm:n korkuisiksi niiden kypsymiseen substraatin vesipitoisuus pidetään välillä noin 30 % ja 55 %, suhteellinen kosteus pidetään välillä noin 80 % ja 95 % ja lämpötila pidetään välillä noin 10 °C ja 27 °C. 20 8 3 2 81