FI82638C - Paosmaskin och anordning foer framstaellning av paosar. - Google Patents

Description

1 82638

Pussikone ja laite pussien valmistamiseksi. - Päsmaskin och anordning för tramställning av päsar.

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen l johdanto-osan mukainen pussikone sekä patenttivaatimuksen 7 johdanto-osan mukainen laite pussien valmistamiseksi.

Esillä olevan keksinnön mukainen pussikone liittyy pussikonei-siin, joita on esitetty US-patenteissa n:ot 3 663 338, myönnetty 16.5.1972 ja 3 722 376, myönnetty 27.3.1973. Molemmat patentit on myönnetty Robert J. Wechille ja ne on siirretty esillä olevan hakemuksen siirron saajalle sekä esitetty tässä keksinnön selityksessä viitteinä.

Yleisesti ottaen jaksottaistoimisiin pussikoneisiin kuuluu rai-nan käyttötelat, jotka kelaavat jatkuvasti kestomuovikalvoa pois syöttötelalta ja jaksottaistoimiset rainan vetotelat yhtä-suurten kalvopätkien syöttämiseksi kiinnitys- ja katkaisulaitteeseen, joka muodostaa pussi- tai rainasegmentin, joka voidaan käsitellä edelleen pussin tai pussien valmistamiseksi.

Koska kalvoa tai kelmua vedetään jatkuvasti kelmun syöttötelalta käyttötelojen avulla ja kelmua siirretään jaksottaisesti eteenpäin vetotelojen avulla, pussikoneet on varustettu laitteilla kelmun kasaamiseksi ja kiristämiseksi kertautuvien kel-mupätkien syötön varmistamiseksi, jotta saataisiin valmistetuksi tasamittaisia pusseja tai rainasegmenttejä ja kiristettyä kelmua vaativien lisälaitteiden käyttämiseksi oikealla tavalla. Laitteet kelmun kasaamiseksi ja kiristämiseksi voivat olla rakenteiltaan hyvinkin erilaisia, mutta tavallisimmin käytettyyn rakenteeseen kuuluu useita kiinteitä teloja, jotka ovat yhteistoiminnassa useiden telojen kanssa, jotka puolestaan on asennettu jousien avulla kiinteistä teloista irti painettujen säätö- tai eguttöörivarsien tai vipujen väliin. Käyttötelojen syöttämä kelmu kierretään kaikkien telojen ympäri serpentii- 2 82638 nimäisesti. Kun vetotelat pysäytetään rainan kiinnityksen ja katkaisun suorittamista varten määrätyksi ajaksi, käyttötelojen syöttämä kelmu kasaantuu kiinteiden ja liikkuvien telasarjojen väliin johtuen jousikuormitteisten varsien liikkeistä. Lisäksi jousikuormitetut eguttöörivarret kiristävät kelmua käyttötelojen ja vetotelojen väliseltä osalta.

Johtuen useimpien jaksottaisliikkeisten pussikoneiden käyntino-peudesta tapahtuu periaatteessa rainan ponnahduksena tunnettu tilanne vetotelan aloittaessa toimintansa. Rainan ponnahdus tai kimmahdus johtuu kiintotelojen välissä olevan kelmuosan syötön aloittamisesta ja siitä, että eguttöörivarsiin yhdistetyt jouset venytetään tai vedetään auki väkisin väliaikaisesti kasaantuneen kelmun vetämiseksi pois. Inertiavoimat, jotka ovat peräisin vetotelojen kiihdytyksestä ja hidastuksesta sekä siitä, että välitelat pyrkivät jatkamaan pyörimistään sen jälkeen kun vetotelat on pysäytetty, aiheuttavat eroja rainan kireydessä, joita eroja jousikuormitettujen eguttöörivarsien aikaansaama kireys ei täysin kompensoi. Liiallisen ja muuttuvan kireyden negatiiviset vaikutukset johtuvat osittain käsiteltävästä kelmusta, sen paksuudesta ja valmistettavasta pussimal-lista. Lisäksi tarkan ja yhdenmukaisen kireyssäädön puuttuminen aiheuttaa ongelmia käytettäessä painettua kelmua, koska yhtä-suurten rainan etenemismatkojen aikaansaamiseksi painettu kelmu on varustettu kiintopisteellä tai rekisteröintimerkillä, jonka ilmaisee valonherkkä laite, joka puolestaan antaa signaalin kytkinjarrulaitteeseen silloin kun kiintopisteen läsnäolo havaitaan. Havainnon tapahtuessa kytkin lakkaa toimimasta tai avautuu ja jarru alkaa toimia estäen kelmun liikkeen kiinnityksen ja katkaisun suorittamiseksi. Toisinaan liikakireys aiheuttaa rainan pitkittäistä rypistymistä, jolloin kiintopiste saattaa peittyä siten, että valonherkkä laite ei sitä havaitse tai havaitsee sen väärin. Tällöin kytkinjarrun toiminta ei tapahdu halutulla aikavälillä.

3 82638

Keksinnön mukainen pussikone on tunnettu siitä, että koneeseen kuuluu vapaasti pyörivä rulla rainan radalla vetorullien sekä säätövarren ja rullaelimien välissä, elimet vapaasti pyörivän rullan liikuttamiseksi synkronisesti yhteen pitkittäissuuntaan samanaikaisesti vetorullien pysähdysjaksojen kanssa syöttövar-resta ja rullaelimistä tulevan rainan keräämiseksi ja vapaasti pyörivän rullan liikuttamiseksi synkronisesti toiseen pitkittäissuuntaan samanaikaisesti vetorullien toimintajaksojen kanssa syöttövarresta ja rullaelimistä tulevan rainan syöttämiseksi edelleen ja siten jännityksen säilyttämiseksi rainassa säätövarren ja rullaelinten sekä vetorullien välissä, jolloin rainan serpentiinimäinen osa säilyy oleellisesti vakiopituisena ja siten rainassa säilyy oleellisesti vakiosuuruinen jännitys.

Keksinnön mukainen laite on tunnettu patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkkiosassa esitetyistä tunnusmerkeistä,.

Seuraavaksi keksintöä selvitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on sivukuva pussikoneesta, jossa on keksinnön mukainen uusi rainakireyden ohjaus,

Kuvio 2 on myös sivukuva pussikoneesta, jossa on rainakireyden ohjauslaitteen lisäksi uudet laitteet aaltopääpussin valmistamiseksi,

Kuviot 2A ja 2B esittävät pussikoneen valmistamia tyypillisiä aa1topääpusseja,

Kuvio 3 esittää kireyden ohjausjärjestelmän rakenteellisia yksityiskohtia,

Kuvio 3A esittää ohjausyksikön rainakireyden kompensointioh-jauksen käytön pysäyttämiseksi, 4 82638

Kuvio 4 on suurennettu sivukuva kelmun kireyden ohjauslaitteesta, joka liittyy aaltoleikkauslaitteeseen,

Kuvio 5 on suurennettu poikittaiskuva esittäen aaltoleikkaus-laitteen rakenneyksityiskohtia ja laitteita, joilla suoritetaan kelmun kireyden ohjauslaitteen samanaikainen tai yhtenäinen käyttö,

Kuvio 6 on kaaviokuva kahdesta rainakaistästä, jotka on valmistettu aaltoleikkurilla.

Kuvio 7 on yksityiskohtainen esitys rakenteesta, jossa on nok-kaseurainrullat,

Kuvio 8 esittää yksityiskohtia terän kiinnitysyksiköstä.

Kuviot 9 ja 10 esittävät ohjauslaitetta aaltoleikkurin käytön pysäyttämiseksi.

Keksinnön mukaisen uuden kelmujännityksen ohjauslaitteen käsittävä pussikone on yleisesti esitetty viitenumerolla 20. Kuvion 1 mukaisesti kelmun 22 lähtötela on asennettu pyörimään purku-telineessä 24. Kelmu ohjataan purkutelineessä 24 olevien väli-telojen 26 yli ja rainan käyttötelojen 28 välistä. Teloista 28 raina ohjataan vaihtoehtoisesti kiintovälitelojen 30 ja välite-lojen 34 ympäri, jotka on kiinnitetty sivuttaisen välimatkan päässä toisistaan olevien eguttööri- tai säätövarsien 32 väliin. Kelmua kutsutaan tästä eteenpäin rainaksi w ja tämän jälkeen se ohjataan poikittain ulottuvan ja pitkittäisesti siirtyvän telan 36 ympäri, jonka tyypillinen pitkittäissiirty-mämatka on esitetty katkoviivoilla ääriasennoissa 36a ja 36b. Rainakaista W syötetään vastakkaisten vetotelojen 38 parin väliin, jolloin nämä telat toimivat jaksottain työntäen rainan W etupään sulkutelan 40 ja vastakkaisen, edestakaisin liikkuvan kuuman kiskon 42 väliin, joka kisko tarttuu tehokkaasti ja voi- 5 82638 makkaasti sulkutelaan 40 sulkien ja leikaten rainan W rainan kulkurataan nähden poikittaista linjaa pitkin. Tämä toiminta tuottaa pusseja tai rainasegmenttejä, jotka kuljetetaan pinous-pöydälle 44 pinoamishihnoilla (ei esitetty), jotka sijaitsevat sulkutelan 40 ja pinoamispöydän 44 välissä.

Keksinnön erään periaatteellisen tunnusmerkin mukaisesti on mukaan järjestetty elimet kelmun syöttämiseksi rainatelalta 22 olennaisesti vakionopeudella, mikä saadaan aikaan siirtämällä telaa 36 poispäin vetoteloista 38 siksi ajaksi, joka on määrätty kuuman kiskon 42 toimintaa varten sekä siirtämällä telaa 36 vetoteloja 38 kohti sinä aikana, jolloin vetotelat toimivat ja syöttävät seuraavan rainapätkän W sulkutelan 40 yli ja ohi. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että siirtyvä tela 36 kulkee vetoteloista 38 poispäin noin 216° :n verran koneen yhdestä työjaksosta ja vetoteloja 38 kohti noin 144° :n verran, joka muodostaa koneen työjakson loppuosan. Kuten jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisemmin, matka jonka verran telaa 36 siirretään vetoteloja 38 kohti ja niistä poispäin riippuu rainan w vetopituudesta. Toisinsanoen mikäli pussikone on järjestetty tuottamaan sivuhitsauspusseja, telan 36 siirtomatka riippuu valmistettavan pussin leveydestä. Ottaen siis huomioon käyttä-; - jien tarvitsevat muuttuvat vetopituudet on järjestetty elimet 46 sen matkan muuttamiseksi, jonka verran siirtyvää telaa tai välitelaa 36 siirretään. Koska telaa 36 siirretään vastakkaiseen suuntaan kussakin pussinvalmistusjaksossa, sen liike on synchronoitu koneen moottorikäyttöisellä pääakselilla. Tätä tarkoitusta varten käytetään ajoituspyörää 48 suhteessa 1:1 koneen pääakselin kanssa. Toista ajoituspyörää 50 käyttää pyörä 48 ajoitushihnan 52 avulla, ja akselissa on pyörän 50 lisäksi myös nokka 54, joka aiheuttaa akselin 58 aksiaaliviivan ympäri kääntyvän kulmavivun 56 heilahtelun. Kulmavivun 56 heilahtelu siirtyy toiseen kulmavipuun 60 säädettävän telan 62 kautta. Kulmavipu 60 on kääntyvästä liitetty kohdasta 64 vipuihin 66, jotka on tappikiinnitetty telan 36 päihin.

6 82638

Kuten tähän mennessä on selvitetty, voidaan todeta, että kulma-vipujen 56 ja 60 kautta nokka 54 aikaansaa telan 36 synkronoidun liikkeen vetoteloja 38 kohti koneen kunkin työjakson tai pyörähdyksen aikana.

Kuvio 3 on suurennettu kuva elimistä 46 telan 36 siirtymisen ohjaamiseksi. Nokan 54 profiili on sellainen, että se antaa kulmavivuille 56 ja 60 heilahtelun, joka vastaa sitä hetkellistä nopeutta, jolla vetotelat 38 kuljettavat rainaa W eteenpäin. Vetoteloja 38 pyöritetään jaksottaisesti järjestämällä koneajoitetun signaalin käyttämä kytkinjarru voimalaitesarjaan. Vastaavasti vetotelat 38 alkavat pyöriä kytkemällä kytkin päälle ja kytkemällä samanaikaisesti jarru pois päältä. Vetotelojen nopeutta yhden käyttöjakson aikana kuvaavan käyrän yleismuoto on siniaaltomuoto sen jakson aikana, jona koneen pääakseli kääntyy 180°.

Pyörä 50 ja nokka tai epäkesko 54 on kiilattu akseliin 68, jota käytetään suhteella 1:1 koneen pääakseliin nähden. Kulmavivun 56 saattaa heilahdusliikkeeseen epäkesko 54 epäkeskon seurain-rullan 70 välityksellä, joka rulla on kiinnitetty kulmavivun 56 osan muodostavaan varteen 72. Kulmavipuun 56 kuuluu myös toinen integraalinen varsi 74, jonka ulkopääosassa 76 on litteä tasainen karkaistu sisäke 78, joka tukeutuu vasten niin ikään karkaistua säädettävää telaa 62. Rulla 62 on jäljempänä kuvatulla tavalla säädettävissä pitkin karkaistun sisäkkeen 78 pintaa ja sen säädetty asento määrää kulmavivun 60 siirtymisen sisältämän kulman.

Kulmavipu 60 on sovitettu suorittamaan kääntyvää heilahduslii-kettä akselin 80 aksiaalilinjän ympäri ja on varustettu pitkänomaisella varrella 82, joka on liitetty kohdassa 64 vipuihin 66, jotka on puolestaan kääntyvästi liitetty kohdassa 86 rullan 36 päihin. Kuten muistetaan, rulla 36 siirtyy kulmavivun 60 toiminnan johdosta kohti vetoteloja 38 ja niistä poispäin ja 7 82638 tämä liike on esitetty kuviossa 3 viitenumeroilla 36a ja 36b merkittyinä himmeinä ääriasentoina. Kulmavipuun 60 kuuluu myös lyhyempi varsi 88, jossa on litteä karkaistu sisäke 90, joka on kohti kulmavivun 56 varressa 74 olevaa sisäkettä 78 ja on samanlainen kuin se. Rulla 62 on säädettävästi sijoitettu sisäkkeiden 78 ja 90 muodostamaan solaan, jolloin tarkoituksena on muodostaa kulmavivun 60 heilahdusliikkeeseen sisältyvä kulma. Tämä heilahdusliike tai oskillaatio määrää sen radan pituuden, jolla siirtyvä rulla 36 kulkee poikittain. Kulmavivun 56 heilahdus- tai värähtelyliikkeeseen sisältyvä kulma on esimerkiksi aina vakio, koska sen heilahdusasteen akselin 58 ympäri määrää epäkesko 54. Kulmavivun 60 värähtelyliikkeeseen sisältyvä kulma riippuu kuitenkin rullan 62 sijainnista akselin 58 keskustaan nähden, jonka akselin ympäri kulmavipu 56 värähtelee tai heilahtelee. Mikäli rulla 62 sijaitsee säätörajallaan akselin 80 keskustan vieressä, pitkänomainen varsi 82 pyyhkäisee maksimikulmansa, kun taas rullan 62 sijoittaminen säädettävästi rajakohtaansa akselin 58 keskustan viereen antaa kulmavivun 60 pitkälle varrelle 82 minimipyyhkäisykulman.

Elimiä rullan 62 asennon säätämiseksi on kokonaisuudessaan esitetty viitenumerolla 46. Tukeen 65 on pyörivästi sovitettu rulla 62 ja tuki on liitetty liukukenkään 67 pulteilla 69 (joista vain yksi on esitetty). Puristintyyppinen ohjain 71 tukee liu-kukengän 67 läpi kierrettyä pitkänomaista ruuvia 73 ja on varustettu kartiohammaspyörällä 75, joka sopii yhteen akseliin 79 kiilatun toisen kartiohammaspyörän 77 kanssa. Akseli 79 on varustettu kammella (ei esitetty), jota koneenkäyttäjä voi käyttää akselin 79 pyörittämiseksi ruuvin 73 pyörimisen aikaansaamiseksi kartiohammaspyörien 77 ja 75 kautta. Ruuvin 73 pyöriminen siirtää liukukenkää 67, pultteja 69, tukea 65 sekä rullaa 62. Koneenkäyttäjä voi siis sijoittaa rullan 62 valmis-. . tettavan pussin koon mukaisesti.

Antamalla epäkeskolle 54 vetotelojen 38 hetkelliseen nopeuteen 8 82638 oikeassa suhteessa oleva profiili kulmavivuille 56 ja 60 annettu liike ja rullan 36 siirtymisaste kohti vetoteloja 38 ja niistä poispäin on myös oikeassa suhteessa vetotelojen syöttämän rainan W hetkelliseen nopeuteen.

Pussikoneen työjakson sen ajan aikana, joka on määrätty rainan sulkemisen ja katkaisun suorittamiseksi vetotelat 38 pysähtyvät ja tästä syystä myös rainan W syöttö pysähtyy. Sillä hetkellä kun vetotelat 38 pysähtyvät tai syöttävät hitaammin kuin rainan keskimääräinen nopeus, käyttötelojen 28 suorittama rainan syöttö jatkuu, koska käyttöteloja pyörittää erillinen moottori. Epäkesko 54 saa aikaan pitkänomaisen varren 82 siirtymisen myötäpäivään, joka varsi puolestaan siirtää rullan 36 poispäin vetoteloista 38 ottaen siten vastaan käyttötelojen 28 syöttämän rainan W.

Telan 36 edestakaisen liikeradan pituuden määrää rullan 62 asema, joka tela muodostaa fyysisen liitännän kulmavipujen 56 ja 60 välille. Kuten aikaisemmin mainittiin, rullan 62 sijaitessa toisessa raja-asennossaan akselia 80 kohti siirtyy pitkänomaiseen varteen 82 maksimiheilahduskaari kun taas rullan 62 ollessa raja-asemassaan akselin 58 keskustaa kohti saa pitkänomainen varsi 82 minimiheilahduskaaren. Tästä syystä silloin kun pussin leveys (sivuhitsauspussit) tai pussin pituus (pohjahitsauspus-sit) on suurin mitä kone kykenee valmistamaan, rulla 62 sijaitsee mahdollisimman lähellä akselin 80 keskustaa. Valmistettaessa mitoiltaan pienintä pussia rulla 62 sijaitsee mahdollisimman lähellä akselin 58 keskustaa sisäkkeiden 78 ja 90 muodostamissa rajoissa.

Kun ylläkuvatussa järjestelmässä on kulmavivut 56 ja 60 muodostettu kuvatulla tavalla integroiduiksi, on seurauksena se, että rainan käyttöteloja 28 voidaan pyörittää vakiokierrosnopeudella (RPM), koska työjakson siinä vaiheessa, jossa vetotelat 38 ovat lepotilassa tai syöttävät hitaammin kuin rainan jatkuva keski- 9 82638 nopeus, käyttötelojen 28 säätövarsien 32 tukemiin välitelasar-joihin 30 ja kiintoväliteloihin 34 syöttämän kelmun vastaanottaa siirtyvä välitela 36, joka siirtyy työjakson tämän vaiheen aikana kohti viitenumerolla 36b merkittyä asentoa. Tässä vaiheessa vetotelat 38 pyörivät nopeammin kuin rainan jatkuva keskinopeus, tasoitustela 36 siirtyy kohti asentoa 36a hölläten rainaa, joka on varastoitu vetotelojen 38 ollessa pysähtyneinä tai suorittaessa syöttöä hitaammin kuin jatkuva keskinopeus.

Sen seikan toteaminen, että kulmavipujen 56 ja 60 välinen tela 62 on oikeassa asennossa vetotelojen 38 syöttämien rainapätkien suhteen, voidaan todeta vain tarkastamalla suorittavatko säätö-varret 32 minkäänlaista värähtelyä tai oscillaatiota.

Tämän tilanteen valaisemiseksi kuviossa 3 on esitetty säätövar-siin 32 liittyvät nuolet R ja T. Nuoli T osoittaa pyörimistä myötäpäivään ja R osoittaa pyörimistä vastapäivään. Siinä tapauksessa, että säätövarret 32 pyrkivät pyörimään tai itseasiassa pyörivät suuntaan T silloin kun vetotelat 38 ovat lopettaneet syötön, saattaa tilanne olla se, että rulla 62 pitäisi säätää sen sijoittamiseksi kauemmaksi akselin 80 keskustasta, kun taas liike nuolen R suuntaan saattaa merkitä sitä, että rulla 62 pitäisi säätää lähemmäksi akselin 80 keskustaa. Kun tasausjärjestelmä on oikealla tavalla säädetty, säätövarret 32 vaikuttavat liikkumattomilta. Tämän tilanteen aikaansaaminen on näkötodiste siitä, että rainan jännitys tai kireys on vakio ja pysyy vakiona riippumatta siitä ovatko vetotelat 38 toiminnassa vai pysähtyneinä. Rullan 62 kosketus-paineen karkaistuihin sisäkkeisiin 78 ja 90 saa aikaan jousi 29 ja säätövarsien 32 määräämä rainan kireys. Tässä yhteydessä on muistettava, vaikka sitä ei olekaan esitetty kuviossa 3, että säätövarret 32 on jousikuormitettu nuolen R suuntaan. Tämän rakenteen muita yksityiskohtia on esitetty ja kuvattu Robert J. Wechin yllämainituissa patenteissa.

Kuviossa 3 esitetty rainajännityksen tasauslaitteisto on varus- ίο 82638 tettu myös elimillä 81, jotka keskeyttävät kulmavipujen 56 ja 60 toiminnan ja siis pysäyttävät rullan 36 siirtymisliikkeen. Kun pussikoneen käyttö keskeytyy jostakin syystä, on edullista keskeyttää rainajännityksen tasausjärjestelmän toiminta. Elimiin 81 kuuluu koneen runkoon kiinnitetty tukiuloke 83. Tuessa 83 on solenoidi 85, jonka akseli 87 on liitetty solenoidin ankkuriin 89. Akselia 87 tukee tukilevy 93, jossa on akselin 87 liukuvasti vastaanottava aukko. Akselissa on siihen kiinnitetyt pitkittäisen välimatkan päässä toisistaan olevat olakkeet 95 ja 97 ja akseli ulottuu tukilevyssä 83 olevaan pylvääseen 103 kääntyvästi asennettuun salpaan 99 muodostetun välysreiän läpi. Tukilevyn 93 ja olakkeen 95 välissä on yksi jousi 91, olakkeen 95 ja salvan 99 välissä on toinen jousi 91 ja salvan 99 ja olakkeen 97 välissä on kolmas jousi 91, joka aiheuttaa akselin 87 aksiaaliliikkeen salpaan 99 solenoidin käynnistyksen tuloksena. Salpa 99 on varustettu olakkeella 105, joka tarttuu kiinni ja pitää paikallaan varren 72 pään ja siten keskeyttää kul-mavivun 56 oskillaation. Varteen 72 tarttuminen suoritetaan silloin kun epäkeskon 54 korkein piste siirtää varren 72 reunan 107 tasan olakkeen 105 kohdalle tai hieman sen ohi. Tässä vaiheessa solenoidi 85 herätetään siirtämään akseli 87 alaspäin, mikä aiheuttaa sen, että kolmas jousi 91 olakkeen 97 alla kääntää salvan 99 ja kiinnittää varren 72 olaketta 105 vasten. Normaali käyttö alkaa kääntämällä salpa 99 olakkeen 95 päällä olevan toisen jousen 91 avulla olakkeen 105 vetämiseksi irti varresta 72. Kuvio 3A esittää salpaa 99 tarttumassa kiinni kulmavivun 56 varteen 72.

Kuvio 2 esittää olennaisesti samanlaista pussikonetta kuin kuvio 1 mukaanluettuna uusi rainajännityksen ohjausjärjestelmä, johon kuuluu elimet 46 siirtyvän tasaustelan 36 liikkeen ohjaamiseksi. Vaikka esillä olevan keksinnön mukainen rainajännityksen ohjausjärjestelmä on yleisesti ottaen käyttökelpoinen kes-tomuovipussien valmistuskoneissa, sitä voidaan erityisesti soveltaa aaltopääpussien valmistukseen, joista pusseista on li 82638 tyypilliset esimerkit esitetty kuvioissa 2A ja 2B.

Kuviossa 2 esitettyyn pussikoneeseen kuuluu pystysuuntaan ulottuva pylväsosa 92, joka tukee ylläkuvattua jännityksen ohjausjärjestelmää, pari sivuttaisporrastettuja kääntöohjaimia 94 ja 96 ja leikkauslaite 98 rainan W keskiosaan leikatun aaltokuvion muodostamiseksi.

Leikkurilaitteen 98, porrastettujen kääntöohjaimien 94 ja 96 ja siirtyvän rullan 36 käsittävän jännityksen ohjauslaitteiston yleisrakenne ja käyttötapa ovat seuraavat. Rainaa syötetään rainatelalta 22 ja ohjataan yhdeltä välitelalta 34 välitelan 100 ympäri ja tukirummun 102 yli, joka rumpu jäljempänä selvitettävällä tavalla on varustettu aaltokuvioisella uralla pitimessä 106 olevan terän tai veitsen 104 vastaanottamiseksi. Yhdessä välirullan 100 kanssa antaa välirulla 108 riittävän rainan kosketuskaaren tukirumpuun 102 siistiin leikkauksen suorittamiseksi terällä tai veitsellä 104. Rainan tullessa pois rummulta 102 se erotetaan kahdeksi nauhaksi tai kaistaksi, joita on esitetty viitemerkeillä W1 ja W2 kuviossa 6. Kumpikin kaista kulkee porrastettujen kääntöohjaimien 94 ja 96 yli, jolloin ohjaimet on asetettu eri korkeuksille seuraavaksi selvitettävästä syystä.

Kuvio 4 on suurennettu kuva kuvion 2 osasta esittäen pylväsosan 92 lisäyksityiskohtia. Pylväsosa 92 on muodostettu sivusuunnassa vastakkaisista, ylöspäin ulottuvista sivulevyistä 112 (joista vain yksi on esitetty), jotka on liitetty toisiinsa poikittaisilla kotelopalkeilla 114 ja 116. Kääntöakseleihin 58 ja 80 on sovitettu kulmavivut 56 ja 60, jolloin akselien keskiosia tukee kotelopalkkeihin 114 ja 116 kiinnitetty levy 118. Tässä yhteydessä voidaan todeta, että kulmavivut 56 ja 60 muodostavien varsien kulmasuuntaus on järjestetty uudelleen siten, että varret sopivat pylväsosan 92 rajoihin, mutta niiden yhteistoiminta välitelan 36 jatkuvan ohjattavan siirtoliikkeen i2 82638 aikaansaamiseksi on sama. Kun raina kulkee tukirummun 102 yli veitsi 104 halkaisee sen kahdeksi pitkittäiskaistaksi, jolloin erottaminen tapahtuu siniaallon muodostavaa viivaa pitkin. Toinen kaista W1 ohjataan porrastetulla kääntöohjaimella 94 pyörivästä asennettujen välitelojen 120 ja 122 yli ja toinen kaista W2 kulkee välitelojen 124 ja 126 yli, jotka liittyvät porrastettuun kääntöohjaimeen 96. Porrastetut kääntöohjaimet suorittavat kahta tehtävää. Kumpikin kääntöohjäin voi siirtää raina-kaistojen noudattaman kulkuradan sivusuuntaisesti irti toisistaan ja ylempi porrastettu kääntöohjäin 94, joka muodostaa pidemmän kulkuradan, kohdistaa tai vaiheittaa kaistan W1 sini-aaltokuvion rainakaistan W2 aaltokuvioon. Kumpikin rainakaista kulkee levyihin 112 kiinnitetyn välirullan 128 yli, tämän jälkeen siirretyn telan 36 yli ja sitten rainakaistat tulevat ve-totelojen 38 väliin.

Kuviossa 6 on esitetty kuvallinen esitys porrastettujen kääntö-ohjaimien 94 ja 96 toiminnasta, jolloin voidaan todeta, että raina jakautuu kahdeksi rainakaistaksi W1 ja W2 pitkin siniaal-tomuotoista viivaa S.L. Muodostamalla kaksi rainakaistaa ja toteamalla se, että kuuman kiskon 42 laskeutuessa alustatelan 40 päällä olevan rainan sulkemiseksi ja leikkaamiseksi on tarkoituksena valmistaa kaksi pussia kuuman kiskon 42 käytön aikana.

Koska leikkausviiva S.L. on aaltomainen tai sinimuotoinen, on tilanne se, että mikäli toista rainakaistaa ei kyettäisi pidättämään toisen suhteen, muodostuisi pusseja, joiden yläreunassa olisi syvennys sivureunojen välillä eikä suinkaan nousu, jota tarvitaan sinileikatun pussin muodostamiseksi, jolloin nousuo-saan on leikattu kädensijareiät. Tästä syystä kuviossa 6 esitetyllä tavalla porrastettu kääntöohjain 94 estää riittävästi rainakaistan W1 liikettä siten, että sen leikattu reuna on kohdakkain rainakaistan W2 leikatun reunan kanssa. Lisäksi rainakaistaa W1 siirretään sivusuuntaan rainakaistaan W2 nähden 13 82638 raon G muodostamiseksi. Linja jota myöten kuuma kisko sulkee ja leikkaa rainan menee ristiin raon G kanssa ja sitä on esitetty viitemerkinnällä C.L. Tällä tavoin joka kerta kun kuuma kisko toimii rainan sulkemiseksi ja leikkaamiseksi muodostuu kaksi samanlaista aaltopääpussia.

Voidaan todeta, että tukirummun 102 yli kulkeva raina on jatkuvassa liikkeessä, koska rainan syötön keskeytys sulkemisen ja katkaisun suorittamiseksi kuumalla kiskolla 42 ei vaadi rainan liikkeen keskeyttämistä, koska tämän aikavälin aikana siirtyvä tasausrulla 36 liikkuu kohti himmeästi merkittyä ääriasentoa 36b. Tästä syystä veitsen 104 leikkausliike on tasainen ja jatkuva ja tästä syystä muodostuu tarkka ja siisti leikkaus.

Kuvio 5 on poikittainen sivukuva rainajännityksen tasauslait-teistosta, joka on sovitettu käytettäväksi valmistettaessa aaltopääpusseja. Lyhyt selvitys siirtyvän telan 36 käyttöjärjestelmän modifioidusta muodosta helpottaa sen seikan ymmärtämistä, että sen toimintatapa on olennaisesti samanlainen kuin se, joka on kuvattu ja selvitetty kuviossa 3.

Ajoituspyörä 50 on asennettu akseliin 130, joka on pyörivästi sovitettu levyissä 112 oleviin laipiolaakereihin 132 ja 134. Akselin 130 pyörimisnopeus on yhtäsuuri kuin pussikoneen pääak-selin pyörimisnopeus, jolloin akseliin 130 kiinnitetty tukirum-pu 102 pyörii samalla nopeudella. Epäkesko 54 on myös kiinnitetty akseliin 130 ja varressa 72 olevan epäkeskon seurainrul-lan 70 ansiosta laakereihin 136 ja 138 sovitettu akseli 58 värähtelee tai oskilloi sellaisella kaarella, joka on olennaisesti sama kuin kuviossa 3 esitetty. Varsi 74 on myös jäykästi kiinnitetty akseliin 58 ja akseliin 58 saatu heilumisliike siirtyy rullan 62 kautta laakereihin 140, 142, 144 sovitettuun akseliin 80 kiinnitettyyn varteen 88. Voidaan todeta, että akseli 80 ulottuu toisesta levystä 112 toiseen. Varret 82 on kiilattu tai sopivasti kiinnitetty akseliin 80 lähelle laakereita i4 82638 140 ja 144 ja kääntyvästi yhdistetty vipuun 66 tapeilla 64. Tästä selviää helposti, että esillä olevan keksinnön mukainen tasausjärjestelmä sovitettuna käytettäväksi kuviossa 5 esitetyssä ympäristössä on modifioitu kulmavipujen osalta siten, että varret, esim. 72 ja 74 on kiinnitetty yhteiseen akseliin 58. Samalla tavoin varsi 88 toimii ja siirtää liikkeensä varsiin 82, koska ne kaikki on yhteisesti yhdistetty akseliin 80.

Esillä olevan keksinnön mukainen rainan leikkaus järjestelmä muodostaa keksinnön tarkoituksen mukaisesti sinimuotoisen kuvion kaikkiin pusseihin sillä kokoalueella, jota pussikone valmistaa. Kuten kuvioissa 2A ja 2B esitetyt erikokoiset pussit osoittavat, voidaan asian valaisemiseksi olettaa, että tietyllä koneella tuotettava pienin pussi on kuviossa 2A esitetty mitalla P, joka ulottuu toisesta sivuhitsauksesta toiseen. Sivuhit-sauksia on esitetty viitemerkinnällä SW. Kaaren korkeus tai huippu sivuhitsauksen yläpäästä kaaren korkeimpaan kohtaan on esitetty mitalla H. Riippumatta tuotantoon valitun pussin leveydestä pysyy mitta H vakiona samalla kun mitan P kasvaessa sinimäinen muoto leviää tai toisella tapaa ilmaistuna voidaan sanoa, että sivuhitsausten välinen aaltojakso suurenee samalla kun amplituudi (H) pysyy vakiona. Tällöin keksinnön mukainen leikkauslaitteisto suorittaa tarkoituksen mukaisesti rainan vakioliikettä veitsen 104 ohi ja muodostaa halutun leikatun sinikuvion kaikenkokoisiin pusseihin koneen minimi- ja maksimi-vetopituuden rajoissa.

Kuviossa 4 esitetty rumpu 102 muodostaa tuen tai alustan rai-nalle leikkauksen aikana rainan edetessä välitelojen 100 ja 108 välissä. Tukirumpu 102 on varustettu sopivan syvyisellä uralla 148 veitsen 104 työntämiseksi sen yli kulkevan rainamateriaalin kerrosten läpi. Ura 148 muodostaa aaltokuvion, joka aukilevi-tettynä tai tasoon konstruoituna muodostaa halutun sinimäisen kuvion. Tässä yhteydessä on huomattava, että ura 148 on huomattavasti leveämpi kuin veitsen paksuus jäljempänä tarkemmin 11 is 82638 kuvatun tarkoituksen täyttämiseksi. Veitsen pidin 106 on sää-dettävästi kiinnitetty pariin pitkänomaisia, välimatkan päässä toisistaan olevia ohjaintenkoja 150, jotka molemmat on asennettu kotelopalkkiin 156 (kuvio 4) kiinnitetyissä tukilevyissä 154 oleviin lineaarilaakereihin 152, jolloin mainittu kotelopalkki ulottuu sivulevyjen 112 välillä. Samalla tavoin ohjaintankoihin 150 on irroitettavasti kiinnitetty runkokotelo 158, johon on pyörivästi asennettu epäkeskon seurainrullat 160, jotka ovat vierintätartunnassa epäkeskoon 162, joka puolestaan on kiinnitetty tukirumpua 102 tukevaan akseliin 130. Epäkeskon 162 profiili on olennaisesti samanlainen kuin uran 148, koska veistä 104 kiinnipitävän rungon 106 poikittaisliike johtuu epäkeskon 162 epäkeskon seurainrulliin 160 antamasta liikkeestä. Tämä liike siirtyy tankoihin 150, koska rungot tai kotelot 158 ja 106 on kiristetty tankoihin 150. Epäkeskon seurainrullien 160 pitämiseksi lujasti kiinni epäkeskon 162 ohjausnokkapinnassa 164 on mekaanisen tai mahdollisesti pneumaattisen jousen muodostama jännityslaite 166 sijoitettu sylinterimäiseen koteloon 168, joka on varustettu ristipäähän 172 kiinnitetyllä lähtötan-golla 170, jolloin ristipää on puolestaan kiinnitetty tankoon 150 asetusruuveilla tai muilla sopivilla elimillä. Tällöin epäkeskon 162 liikuttaessa tankoja 150 edestakaisin jännitys- tai puristuslaite 166 pitää epäkeskon seurainrullat puristustartun-nassa nokkaohjauspintaan 164 ja luonnollisesti poikittaisliike . . siirtyy veitsen kiinnityskoteloon 106, koska myös se on lukittu kiinni tankoihin 150.

Kuvio 7 on osittain leikattu suurennettu kuva runkokotelosta 158, jossa ovat epäkeskon seurainrullat 160. Nämä kaksi epäkeskon seurainrullaa 160 on pyörivästi asennettu ristipäässä 176 oleviin lyhyihin akselitappeihin 174. Ristipää 176 on samaa kappaletta akselin 178 kanssa tai kiinnitetty siihen sekä asennettu pyörivästi runkokoteloon 158 laakerien 180 avulla. Akseli 178 ulottuu kotelon 158 ulkopuolelle ja siihen on lukittu kiinni vipu 182. Järjestämällä kaksi epäkeskon seurainrullaa 160 i6 82638 kosketukseen ohjausnokkapinnan 164 kanssa saadaan akseli 178 oskilloimaan seurainrullien 160 ylittäessä poikittaissuuntaan ohjausnokkapinnan 164. Tämä akseliin 178 ja siihen kiinnitettyyn vipuun 182 saatu oskillaatioliike siirtyy veitseen 104 pituudeltaan säädettävän vivun 184 (kuvio 5) avulla siten, että veitsen 104 liike suuntautuu olennaisesti tangentiaalisesti rainan yleisen sinileikkauksen suhteen. On ymmärrettävä, että veitsen 104 olennaisesti tangentiaalisen asennon säilyttäminen leikkausviivaan nähden vaihtelee pussin leveyden mukaisesti. Valmistettaessa esimerkiksi kapein pussi, kuten kuviossa 2A on esitetty, sinikuvion maksimikaltevuus on noin 45° kun taas valmistettaessa levein pussi (kuvio 2) maksimikaltevuus voi olla noin 35°.

Kuten kuviossa 8 on esitetty, veistä 104 tukeva runkokotelo 106 käsittää veitsen pitimen 186, jossa voi olla ura ja sopiva lukitsin veitsen tai terän 104 lukitsemiseksi. Veitsen pidin 186 on samaa kappaletta kotelossa 106 oleviin laakereihin 190 asennetun akselin 188 kanssa. Esitetyllä tavalla akseli ulottuu kotelon 106 ulkopuolelle ja siihen on myös lukittu kiinni vipu 192. Pituudeltaan säädettävän vivun 184 molemmissa päissä on kierre ja se on kiinnitetty kierteillä kuulahaarukkavipuun 194, joka on liitetty vipuun 182 kiinnittimellä 196 (kuvio 5) ja vipuun 192 toisella kuulahaarukkavivulla 198 kiinnittimen 200 avulla. Vivussa 192 on ura 202, jossa kiinnitin 200 voidaan uudelleen asettaa kohti akselin 188 keskiviivaa tai siitä poispäin. Kiinnittimen 200 säädetty asento voidaan lukita mutterilla 204.

Ylläkuvatun rakenteen mukaisesti on selvää, että epäkeskon seu-rainrulla 160 tukevan akselin 178 keinumisliike siirtyy vivun 182 ja vivun 184 avulla akseliin 188 siihen kiinnilukitun vivun 192 ansiosta. Tällä tavoin veitsen 104 kaltevuutta saadaan jatkuvasti säädetyksi siten, että se pysyy olennaisesti tangenttina muodostettavan sinikäyrän kärkeen nähden.

i7 82638

Kiinnittimen 200 liike urassa 202 säilyttää veitsen 104 tan-genttiasennon valmistettavan pussin leveyden mukaisesti. Kuten yllä mainittiin, pussin leveys määrää yleisen siniaallon "aikajakson" ja tästä syystä veitsen hetkellistä kaltevuutta säädetään jatkuvasti.

Kiinnittimen 200 esitetty asento on maksimivälimatkan päässä akselin 188 keskiviivoista. Tässä asennossa kone säädetään leveimmän pussin valmistamiseksi ja veitsen hetkellisen maksi-mikaltevuuden ollessa säädettynä arvoon noin 35°. Asettamalla kiinnitin 200 uudelleen uran 202 toiseen päähän, eli lähemmäksi akselin 188 keskiviivoja, veitsen 104 hetkellinen maksimikalte-vuus säädetään arvoon noin 45°. Säädettäessä kiinnittimen 200 asento saadaan vivun 184 pituus säädetyksi suunnilleen kaaren siihen pisteeseen, edullisesti laaksokohtaan, jossa kaltevuus on nolla siten, että nokkaseurainakselit 174 keskiviivat käsittävä taso on kohtisuora ohjaintankoihin 150 nähden ja tästä systä veitsen 104 taso on myös kohtisuora ohjaintankoihin nähden.

Kun tietyissä tilanteissa pitää pysäyttää rainan liike tukite-lan 102 yli, mukaan on järjestetty elimet 210 epäkeskon ohjain-rullia 160 tukevan runkokotelon 158 estämiseksi seuraamasta epäkeskon 162 profiilia 164. Tällaiset elimet on esitetty kuvioissa 9 ja 10 ja niihin kuuluu solenoidi 212, joka on kiinnitetty kiinteään levyyn 113 kulmatuella 214. Pitkä tanko 216 on kiinnitetty solenoidin 212 ankkuriin 218 ja tanko ulottuu vapaasti kulmatukeen 220 muodostetun aukon läpi. Akseli 216 ulottuu myös salpaan 228 muodostetun välysreiän läpi, jolloin salpa on nivelletty kohdassa 230 levyyn 113. Salpa on varustettu olakkeella 232, joka voi tarttua ohjainsauvoissa 150 olevaan olakkeeseen 234.

Olakkeet 222 ja 224 on kiinnitetty akseliin 216 lukiten jouset 226 kulmatuen 220 ja olakkeen 222 väliin, olakkeen 222 ja sai- 1β 82638 van 228 väliin sekä salvan 228 ja olakkeen 224 väliin. Kytkettäessä solenoidi 212 toimimaan jousi 226 siirtää akselin 216 edestakaisen liikkeen salpaan 228.

Ohjaintankojen 150 edestakaisen liikkeen pysähtyminen tapahtuu yhdessä pisteessä tukirummun pyörimisen aikana ja tämä piste on siinä, missä epäkeskon seurainrullat ohittavat ohjausnokkapin-nan 164 yläpisteen. Solenoidi 212 reagoi koneajoitettuun signaaliin ja kytkeytyy päälle kääntäen salvan kohti ohjainsau-voja 150 ja päästäen siten olakkeen 232 tarttumaan ja kiinnittymään olakkeeseen 234. Ohjaintankojen 150 edestakainen liike pysähtyy.

Silloin kun ohjaintangot 150 ovat lepotilassa veitsi 104 sijaitsee kehäurassa 236, joka ura puolestaan on akselin 130 keskiviivaan nähden kohtisuorassa tasossa, koska veitsen normaali poikittaisliike on estynyt. Palautuessaan normaaliin toimintaan veitsi seuraa jälleen uran 148 muodostamaa rataa, koska epäkeskon seurainrullat 160 seuraavat jälleen epäkeskon 162 profiilia.

Claims (14)

1. Pussikone pussin valmistamiseksi litistetystä putkimaisesta kestomuovisesta rainasta (W), johon koneeseen kuuluu elimet pussien valmistamiseksi jaksottaisesti mainitusta rainasta, kaksi jaksottaisesti toimivaa vetorullaa (38) rainan (W) syöttämiseksi jaksottaisesti mainittuihin pussinvalmistuselimiin, elimet (28) rainan syöttämiseksi jatkuvasti kohti mainittuja vetorullia (38) sekä säätövarsi (32) ja rullaelimet, jotka on jännitetty yhteen suuntaan rainassa olevaa jännitystä vasten rainan keräämiseksi serpentiinimäisesti mainittujen jatkuvasti syöttävien elimien (28) ja jaksottaisesti toimivien vetorullien (38) väliin, tunnettu siitä, että koneeseen kuuluu vapaasti pyörivä rulla (36) rainan (W) radalla vetorullien (38) sekä säätövarren (32) ja rullaelimien välissä, elimet vapaasti pyörivän rullan (36) liikuttamiseksi synkronisesti yhteen pit-kittäissuuntaan samanaikaisesti vetorullien (38) pysähdysjaksojen kanssa syöttövarresta (32) ja rullaelimistä tulevan rainan keräämiseksi ja vapaastipyörivän rullan (36) liikuttamiseksi synkronisesti toiseen pitkittäissuuntaan samanaikaisesti veto- .·*·. rullien (38) toimintajaksojen kanssa syöttövarresta (32) ja rullaelimistä tulevan rainan syöttämiseksi edelleen ja siten jännityksen säilyttämiseksi rainassa säätövarren (32) ja rulla-elinten sekä vetorullien (38) välissä, jolloin rainan serpen-tiinimäinen osa säilyy oleellisesti vakiopituisena ja siten rainassa säilyy oleellisesti vakiosuuruinen jännitys.

2. Patenttivaatimuksen l mukainen kone, tunnettu siitä, että synkronisesti liikkuviin elimiin kuuluu vipuvar-sinivelelin, joka on liitetty vapaasti pyörivään rullaan (36) sen siirtämiseksi vastakkaisiin pitkittäissuuntiin, ja nokka-elimet vipuvarsielimien käyttämiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kone, tunnettu siitä, että vipuvarsinivelelimeen kuuluu kaksi yhdessä toimivaa 20 82638 kaksoisvarsivipua (56,60), että toisen vivun (56) toinen varsi tarttuu nokkaan (54) ja toisen vivun (60) toinen varsi on nivelöidysti liitetty vapaasti pyörivään rullaan (36) ja että vipujen (56,60) toisissa varsissa on tukipinnat sekä elimet tukipintojen välissä vapaasti pyörivän rullan (36) pitkittäisen liikkeen säätämiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kone, tunnettu siitä, että säätöelimiin kuuluu liikkeen siirtävä saranakohta, joka voi liikkua yhdessä toimivien kaksoisvarsivipujen tukipintojen välissä toisen vivun siirtymän aikaansaamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kone, tunnettu siitä, että saranakohta käsittää rullan, joka on liitetty ruu-vielimeen rullan liikuttamiseksi säätöasentoon kaksoisvarsivi-pujen tukipintojen välissä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kone, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu elimet toisen vivun toisen varren lukitsemiseksi kaksoisvipuvarsien edestakaisen liikkeen keskeyttämiseksi.

7. Laite pussien valmistamiseksi litistetystä putkimaisesta kestomuovisesta materiaalista, johon laitteeseeen kuuluu: käyttörullaelimet (28) rainamateriaalin (W) syöttämiseksi vakiosuuruisella ennalta määrätyllä keskimääräisellä nopeudella syöttörullalta (22), jolloin ensimmäinen säätöelin alavirtaan käyttörullaelimistä puristaa yhteen suuntaan vasten rainaa käyttörullaelimistä tulevan rainamateriaalin jännittämiseksi, vetorullaelimet (38) alavirtaan ensimmäisistä säätöelimistä rainamateriaalin (W) valitun pituuden syöttämiseksi jaksottaisesti ja elimet alavirtaan vetorullaelimistä rainan sulkemiseksi ja katkaisemiseksi pussien valmistamiseksi vetorullaelimistä (38) vastaanotetusta rainasta, tunnettu siitä, että laitteeseen lisäksi kuuluu 21 82638 toiset säätöelimet/ jotka on synkronoitu vetorullaelinten (38) kanssa ja jotka sijaitsevat ensimmäisten säätöelinten ja vetorullaelinten (38) välissä rainan keräämiseksi vetorullaelinten etupuolella vetorullaelinten ollessa pysähdyksissä tai niiden nopeuden ollessa keskimääräistä pienempi ja rainan päästämiseksi pois vetorullaelinten etupuolella vetorullaelinten keskimääräistä suuremman nopeuden omaavan jakson aikana, jotta säilytetään rainan eteneminen ensimmäisestä säätöelimestä oleellisesti vakiojännityksen alaisena, että toisiin säätöelimiin kuuluu kaksi toisiinsa vaikuttavaa kaksoiskulmavipua, joista toisen yksi varsi lepää vasten nokkaa (54) ja toinen varsi toimii yhdessä toisen kulmavivun toisen varren kanssa, jonka toisen kulmavivun toinen varsi on liitetty vapaasti pyörivän rullan (36) kanssa, joka on kosketuksissa rainan (W) kanssa, jolloin nokka käyttää kulmavipuja vapaasti pyörivän rullan (36) siirtämiseksi yhteen suuntaan rainan lepojaksojen aikana ja rainan keskimääräistä nopeutta pienempien nopeuksien aikana ja vastakkaiseen suuntaan rainan keskimääräistä nopeutta suuremmilla nopeuksilla, ja että nokassa (54) on profiili, joka sopii hetkelliselle nopeudelle, jolla raina (W) etenee vetorullaelinten (38) vaikutuksesta, jolloin kulmavipuvarret kohdistavat jatkuvasti ohjattavan liikkeen vapaasti pyörivään rullaan (36).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, johon lisäksi kuuluu elimet ensimmäisten ja toisten säätövarsien välissä yläosastaan kaarevien pussien valmistamiseksi rainamateriaalista, jota syötetään jaksottaisesti pussikoneeseen, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu tukirumpu alavirtaan ensimmäisistä säätöelimistä joiden ohitse rainamateriaali kulkee jatkuvassa liikkeessä, leikkauselimet rainan leikkaamiseksi pitkittäisesti sen kulkiessa tukirummun ohitse ja elimet leikkauselinten siirtämiseksi aksiaalisesti tukirumpuun nähden yleisesti sinimäisen leikkausviivan aikaansaamiseksi rainaan. 22 82638

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhdessä toimivien kulmavipujen (56,60) väliin on järjestetty vapaasti pyörivän rullan (36) siirtomatkan muuttamiseksi elimet, jotka mahdollistavat rainamateriaalin syöttämisen halutunmit-taisina pätkinä, jolloin muutoselimiin kuuluu rulla (62), joka sijaitsee ensimmäisen ja toisen kulmavivun yhdessä toimivien varsien toisiaan kohti olevien pintojen välissä ja niiden suhteen siirrettävästi edestakaisin liikkeen kulman muuttamiseksi ja siten vapaasti pyörivän rullan (36) siirtomatkan muuttamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että on järjestetty elimet (94) pidemmän liikeradan muodostamiseksi toiselle rainakaistalle (W-j ) kuin toiselle raina-kaistalle (W2)» jotta näin kohdistettaisiin tai vaiheistettaisiin näiden kahden kaistan sinimuotoiset leikkausviivat, että vaiheistuselimiin kuuluu kaksi toistensa suhteen siirrettyä kääntöohjainta (94,96), joista toinen on toisen yläpuolella, rainakaistojen seuraaman radan nostamiseksi pystysuunnassa ja rainakaistojen ylöspäin koverien ja alaspäin koverien sinimuotoisten leikkausreunojen kohdistamiseksi ja limittämiseksi raon (G) muodostamiseksi rainakaistojen toisiaan kohti olevien alaspäin koverien leikkausreunojen väliin, joiden kautta raina-kaistat suljetaan ja leikataan kahdeksi identtiseksi aaltopääpus-siksi pussikoneen avulla, ja että alavirtaan nivelohjaimesta sijoitetun toisen säätöelimen vapaasti pyörivä rulla on järjestetty pitämään kohdistetut ja limitetyt kaistat rainan lepojakson aikana alavirtaan vetorullaelimistä oleellisesti vakiojänni-tyksessä.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikittaissiirtoelimiin kuuluu nokka (164) ja nokka-seurainrullat (160), jotka on asennettu koteloon (158), joka on kiinnitetty kahteen ohjaintankoon (150), johon nokka vaikuttaa ohjaintankojen välityksellä poikittaisliikkeen kohdistamiseksi leikkauselimiin. Il 23 82638

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että leikkauselimet (104) on nivelöidysti tuettu koteloon (106) ja elimet (198,184,194) on järjestetty liikuttamaan leikkauselimiä synkronisesti edestakaisin tukirummun pyörimisen kanssa siten, että leikkauselinten liike on suunnattu oleellisesti tangentiaalisesti yleisesti rainan sinimuotoisen leikkausviivan kanssa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että leikkauselin on veitsi (104) ja tukirumpu on varustettu kehäuralla (148), jotta mahdollistettaisiin veitsen ulottuminen rainamateriaalin lävitse, jossa urassa on aaltomainen kuvio, joka suoristettuna tai tasoon muodostettuna määrittää halutun sinimuotoisen kuvion.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että ura on huomattavasti leveämpi kuin veitsen paksuus. 2« 82638