FI82416B - Spiralband, vilket uppvisar ett flertal spiralelement och foerfarande foer framstaellning av spiralband. - Google Patents

Description

1 82416

Spiraalinauha, jossa on useita spiraalielementtejä ja menetelmä spiraalinauhan valmistamiseksi

Keksinnön kohteena on spiraalinauha, jossa on usei-5 ta spiraalielementtejä, jolloin vierekkäisten spiraaliele-menttien yhden osan kierteet menevät vetoketjumaisesti keskenään sisäkkäin ja kierteiden limitysalueelle muodostuneen kanavan läpi työnnetään pistolanka ja spiraaliele-menttien toisen osan kierteet kiertyvät toistensa ympäril-10 le. Keksinnön kohteena on myös menetelmä spiraalinauhan valmistamiseksi, jossa menetelmässä spiraalielementit osittain saatetaan tarttumaan toisiinsa vetoketjumaisesti ja kiinnitetään pistolangalla ja jossa spiraalielementtien kierteet osittain kiertyvät toistensa ympärille.

15 Spiraalinauhoja käytetään kuljetustarkoituksiin ja paperikoneiden verhouksiin. Spiraalinauhojen valmistuskustannuksiin vaikuttavat voimakkaasti spiraalien valmistus-kustanukset ja samoin riippuu spiraalinauhojen valmistuskapasiteetti ennen kaikkea spiraalituotannosta. Spiraalit 20 spiraalinauhaksi yhteenliittävän koneen valmistuskapasiteetti on yleensä niin suuri, että tarvitaan hyvin monta huippunopeudella käyvää spiraalin valmistuskonetta, jotta yksi spiraaleja spiraalinauhaksi jalostava kone voisi käydä täydellä teholla. Siksi on tärkeää pitää spiraalien 25 valmistuskustannukset mahdollisimman alhaisina ja kohottaa yksityisen spiraalikoneen tuotto niin korkealle kuin mahdollista.

Spiraalin valmistuskoneiden kapasiteetin nosto voidaan saavuttaa siten, että puolataan kaksoisspiraaleja 30 spiraalielementtien sijasta. Kaksoisspiraali ja menetelmä sen valmistamiseksi on tunnettu DE-AS-30 03 344:stä. Tällä menetelmällä saadaan molemmat kaksoisspiraalin spiraali-elementit valmistuksen jälkeen ilman muuta erotetuiksi toisistaan sivulle päin vetämällä. Tämä saavutetaan moni-35 mutkaisella menetelmällä, jossa molemmat puolalle puolatut 2 82416 langat vaihdellen risteilevät. Näiden risteilyjen seurauksena on spiraaleilla kuitenkin epäsymmetrinen poikkipinnan muoto, joka tekee ne sopimaattomiksi tasaisen pinnan omaavien spiraalinauhojen valmistukseen. Sitäpaitsi 5 ei ole ilmoitettu, miten nämä spiraalit voidaan edelleen jalostaa viiranauhaksi.

Kaksoisspiraalit ovat edelleen tunnettuja EP-A-18200:sta. Kaksoisspiraalit pannaan tällöin kuitenkin ilman sivuttaissiirtoa, siis pitkittäiskeskiviivat peittyen 10 spiraalinauhaan.

Monista spiraaleista tehdyt spiraalinauhat, joissa yksittäisten spiraalien kierrokset ovat kietoutuneet toisiinsa, ovat tunnettuja DE-patenttijulkaisuista 54 525, 77 147 ja 80 763, joissa lisäksi voidaan työntää pistolan-15 koja toisiinsa kietoutuneiden liitosten väliin. Näiden spiraalinauhojen valmistus tapahtuu kuitenkin yksittäis-spiraaleista, jolloin uusi spiraali kulloinkin ruuvataan edellä menevään spiraaliin. Tällaiset spiraalinauhat ovat kuitenkin oleellisesti kalliimpia valmistaa kuin esim. 20 DE-OS 29 38 221:stä tunnetut spiraalinauhat, joissa spiraalit liitetään toisiinsa kohtisuorassa pitkittäiskeski-viivaan nähden ja varmistetaan pistolangoilla.

Keksinnön tehtävänä on alentaa spiraalien valmistuskustannusten osuutta spiraaliviiran kokonaiskustannuk-25 sissa.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle spiraalinauhalle on tunnusomaista, että kulloinkin kahden vierekkäisten spiraalielementin kierteet kiertyvät toistensa ympärille muodostaen kaksoisspiraalin ja että 30 kunkin kaksoisspiraalin toinen spiraalielementti menee vetoketjumaisesti sisäkkäin edeltävän kaksoisspiraalin toisen spiraalielementin kanssa ja toinen spiraalielementti menee vetoketjumaisesti sisäkkäin seuraavan kaksoisspiraalin toisen spiraalielementin kanssa ja on kulloinkin 35 kiinnitetty pistolangalla. Keksinnön mukaiselle menetel- li 3 82416 mälle on tunnusomaista, että kulloinkin kahden toistaan seuraavan spiraalin kierteet kiertyvät toistensa ympärille muodostaen kaksoisspiraalin, että ennen kaksoisspiraalin liittämistä sen molempia spiraalielementtejä siirretään 5 toisiinsa nähden kohtisuorassa pituusakseliin nähden, että spiraalielementit kiinnitetään tähän siirrettyyn tilaan ja että sitten toinen näistä spiraalielementeistä saatetaan tarttumaan edeltävän kaksoisspiraalin spiraaliele-menttiin ja toinen spiraalielementti seuraavan kaksoisspi-10 raalin spiraalielementtiin ja yhdistetään työntämällä sisään pistolanka.

Yksi mahdollisuus spiraalinauhan valmistamiseksi kaksoisspiraaleista on se, että kaksoisspiraalit erotetaan yksittäisspiraaleiksi kiertämällä ne niiden suunta säilyt-15 täen toistensa ympäri. Spiraalit voidaan sitten perinteisellä tavalla yksittäisspiraaleina liittää viiranauhaksi.

Keksinnöllä saavutettavat edut muodostuvat erikoisesti spiraalin puolauskoneiden kapasiteetin nousemisesta, jolloin tähänastiset spiraalin puolauskoneet voidaan yk-20 sinkertaisella tavalla varustaa uudelleen kaksoisspiraa-lien valmistusta varten.

Kaksoisspiraalien valmistuksessa on edullista puolata molemmat keinoainelangat tiiviisti, niin että jokaisen spiraalielementin nousu on yhtä suuri kuin keinoaine-25 nauhan kaksinkertainen halkaisija.

Ensimmäisessä muunnoksessa kaksoisspiraalien edelleen jalostuksessa spiraalinauhaksi siirretään kaksoisspiraalin molemmat spiraalielementit kohtisuorassa niiden pitkittäiskeskiviivan suhteen toisiinsa nähden, niin että 30 niiden kierrokset kietoutuvat toisiinsa. Ilman lisätoimenpiteitä tulisivat molemmat spiraalielementit heti jälleen liukumaan yhteen kaksoisspiraaliksi. Spiraalielementtien siirto toisiinsa nähden täytyy siksi varmistaa. Tämä tapahtuu mieluummin siten, että pannaan liimanauha siirret-35 tyjen spiraalielementtien päälle.

* 82416

Spiraalielementtien vastakkain siirto voi tapahtua sillä tavoin, että spiraalit ohjataan kahden langan yli, jotka ovat spiraalielementtien onttojen tilojen sisäpuolella. Jotta spiraalit eivät ottaisi lankoja mukaansa, 5 langoilla on käyrä muoto, esim. U-muoto. Ulkopuolelta spi-raaleihin, varsinkin käyrien koverilla alueilla, tarttuvilla teloilla saavutetaan tällöin, että eteenpäin liikkuvat spiraalielementit eivät voi ottaa lankoja mukaansa, vaan ne liukuvat niiden onttojen tilojen sisällä. Ennen-10 kuin spiraalielementit jättävät langat, pannaan liimanauha niiden päälle.

Molempien toisiinsa yhteydessä olevien spiraalielementtien yhteenliittäminen toisten sellaisten spiraalien kanssa viiranauhaksi tapahtuu tavalliseen tapaan työntä-15 mällä muodostuneen kanavan läpi pistolanka. Sen jälkeen viiranauha lämpökiinnitetään kuten DE-OS 29 38 221:ssä. Lämpötila ja viiranauhaan kohdistettava jännitys valitaan tällöin siten, että spiraalien kierrokset tunkeutuvat hieman pistolankojen materiaaliin ja muotoilevat sen tällöin 20 aaltomaiseksi. Spiraalit ovat tällöin ilman vetojousen kaltaista esijännitystä tiiviisti vierekkäin, niin että aallonmuotoisen pistolangan aallonpituus on suunnilleen yhtä suuri kuin spiraalien keinoainelangan kaksinkertainen halkaisija.

25 Tällaisessa spiraalinauhassa on eri kokoisia aukko ja, mikä voi häiritä niiden käyttöä paperikoneiden verhouksissa. Tämä haitta voidaan suurelta osin poiskytkeä siten, että myös kaksoisspiraalin spiraalielementtien toisiinsa painautuneiden kierrosten väliin työnnetään pisto-30 lanka. Koska spiraalielementtien kierrokset tarttuvat tähän pistolankaan samassa kohdassa pistolangan pituussuunnassa ja vain vastakkaisilla sivuilla, ei tämän pis-. . tolangan muoto muutu lämpökiinnityksessä aaltomaiseksi.

Toinen mahdollisuus kaksoisspiraalin jalostamiseksi 35 spiraaliviiraksi on se, että kaksoisspiraali erotetaan 5 82416 kahdeksi erilliseksi ei toisissaan kiinnioleviksi spiraaleiksi. Tätä varten annetaan molempien spiraalielement-tien tehdä ympyrän muotoinen liike toistensa ympäri, jolloin spiraalielementtien suuntautuminen säilyy. Tällöin 5 saadaan merkillistä kyllä yhdestä kaksoisspiraalista kaksi erillistä yksittäisspiraalia. Erikoinen etu edelleenjalostuksessa spiraalinauhaksi, jota käytetään paperikonever-houksessa, on siinä, että spiraalielementtien nousu on yhtä suuri kuin kaksi kertaa langan vahvuus eikä niillä 10 spiraalinauhaksi jalostettaessa sen vuoksi ole jo ennen lämpökiinnitystä mitään vetojousen kaltaista esijännitystä.

Menetelmä kaksoisspiraalin erottamiseksi kahdeksi erilliseksi yksittäisspiraaliksi on sangen yksinkertainen 15 ja voidaan siksi suorittaa suurella nopeudella. Yksi ainoa erotuslaite voi sen vuoksi jalostaa useampien spiraaliko-neiden tuotannon niin, että kustannussäästön etu jää suurelta osin pysyväksi.

Tämä menetelmä voidaan yleensä laajentaa monikerta-20 spiraaleille. Siten voidaan esim. myös kolme keinoainelan-kaa puolata rinnan vierekkäin yhdelle puolalle. Kolmois-spiraali voidaan sitten analogisella tavalla tulla erotetuksi kolmeksi erilliseksi spiraaliksi, samalla kun kolme spiraalielementtiä kierretään säilyttämällä niiden suun-25 tautuminen yhteisen keskipisteen ympäri. Jokaisen kolmen spiraalin nousu on silloin yhtä suuri kuin kolminkertainen langanpaksuus.

Keksinnön toteutusesimerkkejä selostetaan seuraa-vassa lähemmin piirustuksen avulla. Kuviot esittävät: 30 kuvio 1 nykytekniikan mukainen spiraali; kuvio 2 kahdesta spiraalielementistä muodostuva kaksoisspiraali; kuvio 3 kaksoisspiraali, jossa on kaksi vastakkain siirrettyä spiraalielementtiä; 35 kuvio 4 laite kaksoisspiraalin molempien spiraali- 6 82416 elementtien siirtämiseksi vastakkain; kuvio 5 molemmat kuvion 4 mukaiset lankojen yli kulkevat spiraalielementit leikattuna ja kuviot 6 ja 7 kaksoispiraaleista muodostettuja spi-5 raalinauhoja.

Kuvio 1 esittää nykytekniikan mukaista spiraalia. Spiraalin nousu on esitetty suurempana kuin se todellisuudessa on viiranauhan valmistuksessa käytetyissä spiraaleissa. Tavallisesti on spiraalien nousu yhtä kuin langan 10 halkaisija ja korkeintaan kaksi kertaa langan halkaisija.

Kuvio 2 esittää kaksoisspiraalin 3, joka muodostuu kahdesta toisiinsa punotusta spiraalielementistä 1, 2.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyissä spiraaleissa on kierre-etäisyys sama. Kaksoisspiraalissa on tällöin jokaisella spi-15 raalielementillä 1 tai 2 itsessään kaksinkertainen nousu ja myös nousukulma on vastaavasti suurempi. Tästä on seurauksena, että kaksoisspiraaleita ei voida yhdistää spi-raalinauhaksi samalla tavalla kuin yksittäisspiraaleja. Kierrosten suuremman nousukulman vuoksi painautuvat yh-20 teenliitetyt kaksoisspiraalit heti jälleen irti toisistaan, ts. erottuvat spontaanisti eivätkä salli pistolangan sisääntyöntämistä. Kaksoisspiraalit täytyisi siis pitää sopivilla laitteilla yhdessä, jotta pistolanka voidaan työntää sisään. Tämä monimutkaistaisi kuitenkin spiraali-25 nauhan valmistusmenetelmää siten, että spiraalikoneiden kapasiteetin korotuksilla voitettu kustannusten lasku jälleen menetettäisiin. Tällöin on otettava huomioon, että kaksoisspiraalit täytyisi yhteenliittämistä varten ensinnäkin vetää niin kauas toisistaan, että kierrosten välillä 30 on etäisyys, joka on ainakin yhtä suuri kuin langan halkaisija jokaisella spiraalielementillä 1, 2 olisi siis nousu, joka on yhtä suuri kuin neljä kertaa langan halkaisija.

Kuvio 3 esittää kaksoisspiraalia 3, jossa molemmat 35 spiraalielementit 1 tai 2 on toisiinsa nähden siirretty i! 7 82416 niin, että niiden kierrokset kietoutuvat toisiinsa. Kaksi tällaista kaksoisspiraalia voidaan liittää toistensa sisään, koska jokaisella siirretyllä spiraalielementillä 1 tai 2 on vain yksi nousu, joka on yhtä suuri kuin kaksin-5 kertainen langanhalkaisija. Valmistuksen yhteydessä voidaan siis kaksoisspiraali punoa ilman kierre-etäisyyttä, siis kierre kierrettä vasten. On kuitenkin olemassa ongelma, että molemmat spiraalielementit 1, 2 heti jälleen liukuvat yhteen, ts. ottavat kuviossa 2 esitetyn aseman, jos-10 sa spiraalielementtien 1, 2 pitkittäiskeskiviivat sattuvat yhteen, kun spiraalielementtejä sivusuunnassa siirtävät voimat lakkaavat.

Kuvio 4 esittää laitteen spiraalielementtien 1 ja 2 sivuttaissiirtoa varten ja tämän siirtymisen varmistami-15 seksi. Laitteessa on tela 11 ja telapari 12, joita käytetään samalla kehänopeudella. Telan 11 ympäri ja telaparin 12 raon läpi on pantu kaksi U-muotoiseksi taivutettua, jäykkää lankaa 13. Kumpikin spiraalielementti 1 ja 2 kulkee siten molemmista langoista 13 toisen päälle siten, 20 että spiraalielementit 1, 2 vedetään kohtisuorassa niiden pitkittäiskeskiviivaan nähden poispäin toisistaan ja siten saadaan kaksi spiraalielementtiä, joiden kierrokset ovat kietotuneina toisiinsa. Tämä menetelmä on verrattavissa saksalaisessa patentti-ilmoituksessa P 32 20 517.1 selos-25 tetun menetelmän kanssa. Spiraalielementit vedetään telalla 11 ja työnnetään U-muotoisten lankojen 13 päälle. Telojen sijoitus ja lankojen 13 muoto on tällöin niin sovitettu, että edelleen siirrettävät spiraalit eivät voi ottaa lankoja 13 mukaansa.

30 Kuvio 5 esittää leikkausta lankojen 13 päällä kul kevista, siirretyistä spiraalielementeistä 1, 2. Lankojen poikkipinta on muodoltaan ja mitoiltaan sovitettu vapaaseen onttoon tilaan, joka on yhteydessä olevien spiraali-elementtien sisällä.

35 Tässä sivulle siirretyssä tilassa ohjataan telapa- β 82416 rin 12 rakoon liimanauha 14 ja pannaan molempien spiraali-elementtien 1, 2 päälle. Liimanauha 14 estää sen, että spiraalielementit 1, 2 jälleen liikkuisivat yhteen. Liima-nauhalla varustetut spiraalielementit pannaan nyt kannuun 5 ja voidaan vaikeuksitta samalla tavalla kuin yksittäispi-raalit liittää yhteen viiranauhaksi. Yhteen liittämisen ja pistolankojen sisäänpanon jälkeen voidaan liimanauha jälleen poistaa.

Laite spiraalielementtien sivuttain siirtämiseksi 10 ja siirron varmistamiseksi on rakenteeltaan yksinkertainen ja sallii suuren työskentelynopeuden niin, että noin kymmenen spiraalin kelauskoneen valmistamat kaksoisspiraalit voidaan jalostaa yhdellä ainoalla tällaisella laitteella. Myös liimanauhan poistaminen on yksinkertaista eikä aiheu-15 ta mitään oleellisia kustannuksia.

Kuvio 6 esittää osaa spiraalinauhasta, joka on valmistettu kaksoisspiraaleista, joiden spiraalielementit on siirretty. Kaksoisspiraalin spiraalielementin kierrokset on tällöin yhdistetty kulloinkin seuraavan spiraalielemen-20 tin kierrosten väliin ja molempien spiraalielementtien kierrosten päällekkäisalueella muodostuneen kanavan läpi on työnnetty pistolanka 6. Spiraalielementtien väliin jäävien aukkojen erilaisten kokojen vuoksi ei kuviossa 6 esitetyn spiraalinauhan läpäisevyys ole tasainen. Siksi voi 25 toisinaan olla tarkoituksenmukaista työntää myös kaksoisspiraalin spiraalielementtien 1, 2 toisiinsa kietoutuneiden kierrosten väliin lisäpistolangat 7, kuten on esitetty kuviossa 7. Spiraalinauhan läpäisevyyden tasaisuus paranee tällä oleellisesti.

30 Toinen kaksoisspiraallen käyttömahdollisuus spiraa linauhan valmistamiseksi on se, että valmistetaan yhdestä kaksoisspiraalista kaksi yksittäispiraalia. Kaksoisspiraa-lien hajoittaminen kahdeksi yksittäisspiraaliksi voidaan suhteellisen yksinkertaisesti toteuttaa siten,että anne-35 taan kaksoisspiraalin yhden spiraalielementin tehdä ympy- 9 82416 räliike toisen ympäri, jolloin molemmat spiraalielementit säilyttävät suuntauksensa. Kummallakin saadusta yksittäis-spiraalista on tällöin kaksinkertaisen langanpaksuuden suuruinen nousu.

5 Myös tämä sangen yksinkertainen menetelmä voidaan toteuttaa suurella nopeudella eikä täten ole mikään oleellinen kustannustekijä. Tällä tavalla saadut yksittäisspi-raalit voidaan perinteisellä tavalla yhdistää spiraalinau-haksi, ja spiraalinauha vastaa DE-OS 29 38 221:stä tunnet-10 tua rakennetta.

Claims (5)

1. Spiraalinauha, jossa on useita keinoainelankai-sia spiraalielementtejä (1,2), jolloin vierekkäisten spi- 5 raalielementtien yhden osan kierteet menevät vetoketj ilmeisesti keskenään sisäkkäin ja kierteiden limitysalueelle muodostuneen kanavan läpi on työnnetty pistolanka (6) ja spiraalielementtien toisen osan kierteet kiertyvät toistensa ympärille, tunnettu siitä, että kulloinkin 10 kahden vierekkäisen spiraalielementin (1,2) kierteet kiertyvät toistensa ympärille muodostaen kaksoisspiraalin ja että kunkin kaksoisspiraalin toinen spiraalielementti (1) menee vetoketjumaisesti sisäkkäin edeltävän kaksoisspiraalin toisen spiraalielementin (2) kanssa ja kunkin kaksois-15 spiraalin toinen spiraalielementti (2) menee vetoketjumaisesti sisäkkäin seuraavan kaksoisspiraalin toisen spiraalielementin (1) kanssa ja on kulloinkin kiinnitetty pis-tolangalla (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen spiraalinauha, 20 tunnettu siitä, että kunkin kaksoisspiraalin spi- raalielementit (1,2) ovat toisiinsa nähden niin paljon siirretyt, että niiden limittäin olevien kierteiden läpi syntyy kanava, jonka läpi myös on työnnetty pistolanka (7).

3. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen spiraalinauhan valmistamiseksi, jossa menetelmässä spiraa-lielementit (1,2) osittain saatetaan tarttumaan toisiinsa vetoketjumaisesti ja kiinnitetään pistolangalla (6) ja jossa spiraalielementtien (1,2) kierteet osittain kierty-30 vät toistensa ympärille, tunnettu siitä, että kulloinkin kahden toistaan seuraavan spiraalin kierteet kiertyvät toistensa ympärille muodostaen kaksoisspiraalin (3), että ennen kaksoisspiraalin (3) liittämistä sen molempia spiraalielementtejä (1,2) siirretään toisiinsa nähden koh-35 tisuorassa pituusakseliin nähden, että spiraalielementit 11 8241 6 (1,2) kiinnitetään tähän siirrettyyn tilaan ja että sitten toinen näistä spiraallelementeistä (1) saatetaan tarttumaan edeltävän kaksoisspiraalin spiraalielementtiin (2) ja toinen spiraalielementti seuraavan kaksoisspiraalin 5 spiraalielementtiin (1) ja yhdistetään työntämällä sisään pistolanka (6).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että spiraalielementtejä (1,2) siirretään toisiinsa nähden niin, että kumpikin spiraali- 10 elementeistä (1,2) työnnetään lankakappaleen (13) päälle.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisiinsa nähden siirretyt spiraalielementit (1,2) kiinnitetään siirrettyyn tilaansa panemalla niiden päälle liimanauha (14). 15 12 8241 6