FI60419B - Formningsvaevnad foer en pappersmaskin och foerfarande foer dess framstaellning - Google Patents

Description

-1 ft*. - -I r.i ,,,. KUULUTUSJULKAISU - _ . _ W ("»UTLAOONIliesSKRIFT 6041 9 C Patentti sycnnctty 10 CO 1933 ^ Patent ccdcielat (51) Kr.lk?/Irtt.CI.3 D 21 P 7/10 SUOMI —FINLAND (21) PM«nttlh»k«mui — Pitanurugknlng 752680 . . (22) Hik*ml*plly| — AnaBknlngtdtg 25-09-75 ^ ' (23) Alkupiivt - Glitifhcttdtf 25-09-75 (41) Tullut |ulklMk*l — Bllvlt off«itlig 28-03-76

Patentti- ja rekisterihallitus

Mk ragiiter*tyr«ls«n <“> 30.09.81 (32)(33)(31) Pyydttty ttuoikeus — Begird prioritet 27-09-7^ Englanti-England(GB) 42051/7^ (71) Scapa-Porritt Limited, Cartmell Road, Blackburn, Lancashire,

En gl an t i-En gl an d (GB) (72) David Logan Lees, Tottington, Lancashire, Colin Alfred Wild, Little-borough, Near Rochdale, Lancashire, Englanti-England(GB) (7M Oy Borenius & Co Ab (54) Muotoilukudos paperikonetta varten ja menetelmä sen valmi st ami seksi — Formningsvävnad för en pappersmaskin och förfarande för dess fram-ställning

Keksinnön kohteena on kudoksen päiden yhdistäminen päättömän rakenteen muodostamiseksi, ja erikoisesti keksintö koskee synteettisten muotoilu-viirojen muodostamista paperikoneisiin. Tämän alan tekniikasta on ennestään tunnettua yhdistää paperikoneen kuivaushuovan päät käyttämällä ns. "clipper-saumaa", jossa saumassa vastaavat ryhmät metalli-silmukoita on kiinnitetty molempiin yhdistettäviin päihin ulottumaan huovan pituussuunnassa, jolloin nämä silmukat on sovitettu toisiinsa haarautuvasta lomistuviksi siten, että saranalanka voidaan sovittaa kosketukseen molempien silmukkaryhmien limittyvien osien kanssa. Lanka-silmukat ovat muodoltaan yleensä U-maiset, ja näiden silmukoiden yhdensuuntaiset haarat ovat eri pitkät. Jokaisen tällaisen haaran etäällä olevassa päässä on sisäänpäin suunnattu väkä eli koukku, joka sitoutuu huopaan tai reunavahvisteeseen, joka on sovitettu tähän huopaan. Eräs tyypillinen edellä selitettyä rakennetta oleva sauma on selitetty brittiläisessä patenttijulkaisussa no 1.040.69*4.

Edellä selitetyn "clipper-sauman" kehityksenä on ehdotettu kahden vierekkäin sijaitsevan saranalangan sovittamista toisiinsa lomistuviin silmukoihin, jotka ovat muodoltaan pitkänomaiset tilan muodostamiseksi ylimääräistä saranalankaa varten. Käytössä nämä saranalangat pysyvät vierintäkosketuksessa keskenään huovan taipuessa siinä vaikuttavan 2 60419 jännityksen takia, esim. huovan kulkiessa valssien ympäri. Kahdella vierekkäisellä saranalangalla varustettu "clipper-sauma" on selitetty brittiläisessä patenttijulkaisussa no 1.114.602.

Edellä mainittujen "clipper-saumojen" metallilankasilmukoiden asemesta on ehdotettu vaihtoehtoisesti käytettäväksi kudotun huovan loimen-suuntaisia lankoja poistamalla eräitä kudelankoja kudotusta huovasta siten, että muodostuu välin päässä sijaitseva, huovan pään kanssa yhdensuuntainen ahdas kaista, jossa on ainoastaan loimilankoja, jolloin näiden päät taivutetaan kuteettoman kaistan akselin ympäri siten, että muodostuu joukko vierekkäin sijaitsevia silmukoita. Kierukkarulla kiinnitetään huopaan siten, että tämän kierukan peräkkäiset kierrokset saatetaan osittain sitoutumaan kuteettomassa kaistassa olevien viereisten loimilankojen välisiin vastaaviin tiloihin, minkä jälkeen metalli-lanka tai muu senkaltainen pidätyselementti työnnetään aksiaalisesti kierukan siihen osaan, joka sijaitsee huovan alapuolella, taivutetaan huovan pää kuteettoman kaistan akselin ympäri langan sulkemiseksi loimisilmukoiden sisäkehän ja kierukan sisäkehän väliin ja ommellaan tai kiinnitetään muulla tavoin huovan taivutettu pää itse huovan runkoon. Tällainen sauma on selitetty itävaltalaisessa patenttijulkaisussa no 288.143.

Edellä mainitussa itävaltalaisessa patenttijulkaisussa selitetyn kierukkasauman vaihtoehtona on myös ehdotettu kierukan täydellista sitomista kudoksen kuteettoman vyöhykkeen loimilankoihin ja kierukan kiinnittämistä kudokseen yksinkertaisesti taivuttamalla kudoksen pää kuteettoman vyöhykkeen akselin ympäri päinvastaisessa suunnassa kuin kierukka on sovitettu. Tämä vaihtoehtoinen rakenne on selitetty brittiläisessä patenttijulkaisussa no 1.348.098.

Vaikka edellä mainitut erilaiset saumat on yleensä hyväksytty, eivät ne kuitenkaan täydellisesti ratkaise sitä ongelmaa, joka aiheutuu paperin ja kartongin valmistuksessa käytettyjen synteettisten yksikerroksisten muotoilukudosten yhteenliittämisestä. Näiden yksikerroksisten kudosten yhteydessä on olemassa kaksi perusvaatimusta, nimittäin, että sauma ei saa olla paksumpi kuin kudoksen pääosa, ja että kudoksella ja saumalla on oltava pääasiallisesti sama vedenläpäisykyky. Jommankumman ehdon täyttämättä jättäminen johtaa siihen, että sauma vahingoittaa valmistetun paperin laatua.

3 60419

Tekniikan nykyinen taso on se, että näiden molempien vaatimusten täyttämiseksi on yksikerroksinen muotoilukudos tehtävä päättömäksi joko käsin kutomalla molemmat päät yhteen tai kutomalla kudos päättömäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että paperikone on rakennettava päättömän hihnan sovittamista varten, joten kone on voitava osittain purkaa jollain tavoin osiinsa, jotta hihna voitaisiin sovittaa koneeseen.

Keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada sellaisen sauman muodosta-mismenetelmä, jota voidaan soveltaa mm. yksikerroksisiin synteettisiin muotoilukudoksiin siten, että kudosta ei tarvitse valmistaa päättömänä ennen sen sovittamista koneeseen.

Keksintö perustuu siihen toteamukseen, että jotta kudoksen paksuus tulisi olemaan likimain sama kuin sauman paksuus, on paksuuden oltava yhtä suuri tai suurempi kuin loimilangan kolminkertainen halkaisija. Yksikerroksisten kudosten normaalirakenteessa näiden kudosten paksuus on lankojen kutistumisesta johtuen pienempi kuin loimilangan kolminkertainen halkaisija. Esimerkkinä mainittakoon, että normaalirakentei-sen yksikerroksisen kudoksen paksuus tulee olemaan ainoastaan 21/2 x loimilangan halkaisija siinä tapauksessa, että kudoksessa on yksi-säikeinen loimilanka, jonka halkaisija on 0,22 mm, ja yksisäikeinen kudelanka, jonka halkaisija on 0,25 mm, ja kudoksena on 1/3-murto-toimikkainen viirakudos.

On todettu mahdolliseksi pysyttää materiaalin paksuus loimisilmukka-sauman paksuutta vastaavalla tasolla, kun kudoksen rakenne ja lankojen halkaisija valitaan sopivasti.

Keksinnön mukaan saadaan kudos paperikonetta varten, jonka kudoksen kumpaankin päähän on muodostettu silmukat, jotka sijaitsevat säännöllisin välein kudoksen sivusuunnassa ja jotka on muodostettu yhdysraken-teisina kudoksen kanssa tämän kudoksen loimilangoista, jolloin silmukat muodostavien loimilankojen päät on sovitettu vastaavien, sivusuunnassa välin päässä olevien loimilankojen linjalle näihin hiukan ennen kudoksen päätä päättyviin lankoihin pääasiallisesti päittäin liittyen, ja tämä kudos tunnetaan siitä, että jokainen silmukan muodostava loimi-lanka on sovitettu ei-viereisen, sivusuunnassa välin päässä sijaitsevan langan kanssa linjalle ja pääasiallisesti tämän kanssa päittäin, jolloin muotoilukudoksen kutistumakuvio tämän kudoksen päätealueella on sama kuin kudoksen rungon kutistumakvuio, ja "loimen peittoaste" sopivasti on suurempi kuin 80%. "Loimen peittoasteella" tarkoitetaan * 60419 loimilankojen halkaisijoiden summaa kudoksen leveysyksikköä kohden lausuttuna tämän yksikköleveyden prosenttimääränä. Siinä tapauksessa, että kude- ja loimilangoilla on likimain samaa suuruusluokkaa olevat halkaisijat, ja loimen peittoaste on merkityksellisesti pienempi kuin 80%, tulee kude kutistumaan ja materiaalin paksuus pienenemään. Näin tapahtuessa ulkonevat materiaalin pinnasta silmukat eikä materiaalin paksuuden ja sauman paksuuden vaadittua suhdetta saavuteta.

Vapaa loimilangan pää, joka on taivutettu takaisin haluttujen silmukoiden akselin ympäri, voidaan saattaa sellaisen välittömästi viereisen vapaan loimilangan pään linjalle, josta langasta osa on poistettu, mutta saatetaan sopivasti ei-viereisen loimilangan pään linjalle siirtämällä sitä sivusuunnassa väliin, joka on sama kuin kolmen loimi-langan pään välinen etäisyys.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä edellä mainitun muotoilukudoksen valmistamiseksi.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten kuvaaman suoritusesimerkin perusteella.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti niitä "kolmea" halkaisijaa, jotka tarvitaan silmukkaa varten, ja täten kudoksen paksuutta.

Kuvio 2 näyttää perspektiiviesityksenä tavanomaista kevyehköä muotoilu-kudosta. Tästä kuviosta nähdään kudoksen kutistuma.

Kuvio 3 näyttää kaaviollisena perspektiiviesityksenä keksinnön mukaisen kudosrakenteen käyttöä.

Kuvio H esittää päältä päin kudoksen päätä, johon on tehty keksinnön erään suositun suoritusmuodon mukaiset silmukat, jolloin loimen vapaa pää on taivutettu taaksepäin ei-viereisen loimenpään linjalle.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaisen sovituksen muodostamaa saumaa.

Kuvio 1 esittää sivulta katsottuna muotoilukudoksen päähän muodostet tua loimilangan silmukkaa. Kuten tästä kuviosta nähdään, on silmukan kokonaispaksuus yhtä kuin vähintään kaksi kertaa langan halkaisija 5 60419 ynnä sen läpi työnnettävän liitoslangan halkaisija. Kuvio 2 näyttää perspektiiviesityksenä erästä tavanomaista kevyehköä muotoilukudos-rakennetta. Havaitaan, että eri lankoihin aiheutetun kutistuman takia on kudoksen kokonaispaksuus jossain loimen ja kuteen halkaisijoiden summan ja loimen kaksinkertaisen halkaisijan ja kudelangan halkaisijan summan välillä, jolloin paksuus on sitä lähempänä pienempää lukuarvoa, mitä suurempi kudelangan kutistuma on.

Kuvio 3 esittää tyypillistä kudosrakennetta, jonka paksuus sopivan "langan peittoasteen" saavuttamiseksi on yhtä kuin kolmen langan halkaisija, joten sitä voidaan käyttää keksinnön periaatteiden mukaan, jolloin vaaditaan silmukan paksuuden ja kudoksen paksuuden välistä pääasiallista yhtäläisyyttä. Tässä esitetty kudosrakenne on murto-toimikas.

Silmukoiden 21 muodostamiseksi kudotun rakenteen 23 päähän 22 poistetaan kuvioiden 4 ja 5 mukaan kudelankoja tämän rakenteen päätekaistas-ta, jolloin vapaiden loimenpäiden vuorottelevat päät 24a katkotaan ja jäljelle jäävät vapaat loimenpäät 24b, 24b' taivutetaan taaksepäin siten, että jokainen tällainen loimenpää sijaitsee vastaavan viereisen loimenpään 24a linjalla, josta loimenpäästä pää on katkottu.

Niistä vapaista loimenpäistä 24b, 24b1, jotka taivutetaan taaksepäin, taivutetaan vuorottelevat loimenpäät 24b haluttujen silmukoiden 21 akselin ympäri, kun taas välillä sijaitsevat vapaat loimenpäät 24b* taivutetaan akselin ympäri, joka sijaitsee lähempänä kudoksen runkoa etäisyyden, joka on sama kuin kudelankojen välinen etäisyys a. Jokaisen parin vapaita loimenpäitä taaksepäin taivutettaessa toinen pää, nimittäin loimenpää 24b, taivutetaan taaksepäin seuraavan katkotun pään 24a linjalle, kun taas toinen loimenpää 24b', josta halutaan muodostaa silmukka 21, taivutetaan parin toisen leikatun loimenpään 24a* linjalle, joten se tulee siirretyksi kudoksen kuteen suunnassa etäisyyden b, joka on yhtä kuin kolme loimenleveyttä.

On tärkeää, että taivutettaessa taaksepäin vapaat loimenpäät 24b, 24b', on muodostunut kutistumakuvio sama kuin kudoksen rungossa, joten kudoksen kudosrakenne on valittava vastaavasti. Kuvion 3 näyttämässä suoritusmuodossa käytetään 2/2-murtotoimikasta, jolloin vuorottelevien vapaiden loimenpäiden taivuttaminen akselin ympäri, joka on välin 6 60419 päässä välillä olevien loimenpäiden taivutusakselista, pysyttää kutistumakuvion siten, että kudelangat voidaan helposti jälleen sijoittaa paikalleen.

Kudelangat sijoitetaan takaisin kudosrakenteeseen olevan kutistuma-rakenteen mukaisesti siten, että saadaan kudos, jonka päässä on silmukat .

Saumaa muodostettaessa yhdistettävät päät sovitetaan vastakkain sijaitsevina, jolloin molempien päiden vastaavat silmukat 21, 21' sovitetaan toisiinsa nähden haarautuvasti lomistuviksi, ja näiden lomistu-neiden silmukoiden läpi sijoitetaan saranalanka 25.

Keksinnön eräs tärkeä tunnusmerkki perustuu siihen, että kudotun rakenteen paksuuden puitteissa helposti voidaan aikaansaada erittäin tyydyttävä sauma ja täten vältetään merkin muodostuminen tällaisen kudoksen avulla valmistettuun paperirainaan. Tällainen sauma voidaan aikaansaada kuvioiden 4 ja 5 mukaista sovitusta käyttäen.

Eräs toinen tärkeä tunnusmerkki on se, että rakenteen läpäisevyys sauman alueella ei sanottavasti eroa rakenteen rungon läpäisevyydestä, minkä ansiosta myös voidaan valmistaa paperiraina, jossa ei ole merkintöjä.

Keksintöä ei voida soveltaa kaikkiin kudosrakenteisiin, koska uudelleen kudotulla päätealueella on pakko uudelleen aikaansaada rakenteen rungon kutistumakuvio taaksepäin käännettyjen loimenpäiden ominais-kutistumasta.

Näin ollen keksintö on todennäköisesti rajoitettava sellaisiin kudos-rakenteisiin, joissa loimilankojen kutistumakuvio on niin symmetrinen, että se voidaan kääntää päinvastaiseksi, kun loimilangat taivutetaan vastaavien katkottujen loimilankapäiden linjalle niin, että voidaan seurata tämän katkotun pään ominaista kutistumakuviota.

Tavallisesti kudoksen se pituussuuntainen kohta, jossa takaisin käännetyt vapaat loimenpäät kohtaavat vastaavat lyhyemmiksi katkotut loimen-päät, joiden linjalle ne sijoitetaan kokonaisrakenteen pituussuunnassa, tulee vaihtelemaan kohdasta kohtaan rakenteen leveyssuunnassa.

Claims (8)

1. Formningsvävnad för en pappersmaskin, vilken vävnad (23) har slingor ( 21 ) som bildas i dess bäda ändar (22) ooh som är fördelade regelbundet i sidoriktningen av vävnaden (23) ooh bildas i ett stycke med vävnaden (23) av denna vävnads varpträdar, varvid ändorna (14a, 14b, 24b') av de varpträdar som bildar slingorna ( 21 ) är anordnade i linje med ooh väsentligen anslutande mot ändorna av resp. i sidled pä avständ belägna varpträdar (24a) som slutar litet före vävnadens ände (22), kännetecknad därav, att varje slingbildande varpträd ( 24bV )' är anordnad i linje med ooh väsentligen i anslut-ning tili en inte-närliggande varpträd ( 24a ) som sidledes ligger pä ett avständ frän denna, varvid formningsvävnadens krympningsmönster i vävnadens ändomräde sammanfaller med stommen av denna vävnad, ooh varpets "täckningsgrad" väsentligen är större än 80%.

1. Muotoilukudos paperikonetta varten, jonka kudoksen (23) kumpaankin päähän (22) on muodostettu silmukat ('21 ), jotka sijaitsevat säännöllisin välein kudoksen (23) sivusuunnassa ja jotka on muodostettu yhdysrakenteisina kudoksen (23) kanssa tämän kudoksen loimilangoista, jolloin silmukat (21 ) muodostavien loimilankojen päät (14a, 14b, 24b') on sovitettu vastaavien sivusuunnassa välin päässä olevien loimilankojen (24a) linjalle näihin hiukan ennen kudoksen päätä (22) päättyviin lankoihin pääasiallisesti päittäin liittyen, tunnettu siitä, että jokainen silmukan ( 21 ) muodostava loimilanka (24b*) on sovitettu ei-viereisen, sivusuunnassa välin päässä sijaitsevan langan (24a) kanssa linjalle ja pääasiallisesti tämän kanssa päittäin, jolloin muotoilukudoksen kutistumakuvio tämän kudoksen päätealueella on sama kuin kudoksen rungon kutistumakuvio, ja "loimen peittoaste" sopivasti on suurempi kuin 80%.

2. Formningsvävnad enligt patentkravet 1,kännetecknad därav, att en slingbildande varpträd (24b) är anordnad i linje med en avkortad varpträd (24a) som sidledes ligger pä ett avständ frän denna motsvarande utrymmet för tre varpträdar. ίο 6041 9

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muotoilukudos, tunnettu siitä, että silmukan ( 21 ) muodostava loimilanka (24b') on sovitettu sellaisen lyhennetyn loimilangan (24a) linjalle, joka on sivusuunnassa siirretty syrjään välin, joka vastaa kolmen loimilangan välistä etäisyyttä.

3. Formningsvävnad enligt patentkravet 2,kännetecknad därav, att de närliggande trädarna (24b, 24b', 24a) är anordnade i par och alternerande par innehäller antingen trädar (24b, 24b') som är bakätvikta in i vävnaden eller trädar (24a), som slutar lite före vävnadens ände (22), varvid varje in i vävnaden bakätviken varpträd (24b, 24b') är anordnad i linje med en respektive avkortad träd (24a) och bara en del av de bakätvikta trädarna (24b, 24b') är slingbildande trädar (2 4b ' ) .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muotoilukudos, tunnettu siitä, että viereiset loimilangat (24b, 24b', 24a) on sovitettu pareittain ja vuorottaiset parit sisältävät joko lankoja (24b, 24b’), jotka on taivutettu takaisin kudokseen, tai lankoja (24a), jotka päättyvät juuri ennen kudoksen päätä (22), jolloin jokainen kudokseen takaisin 8 60419 taivutettu loimilanka (24b, 24b') on sovitettu vastaavan lyhennetyn langan (24a) kanssa linjalle ja vain osa takaisin taivutetuista langoista (24b, 24b') on silmukoita muodostavia lankoja (24b').

4. Formningsvävnad enligt nägot av patentkraven 1...3,känne-t e c k n a d därav, att varp- och inslagsträdarnas diameter är av väsentligen samma storleksordning och att varpets "täckningsgrad" är minst 80%.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen muotoilukudos, tunnettu siitä, että loimi- ja kudelankojen halkaisijat ovat pääasiallisesti samaa suuruusluokkaa, ja että "loimen peittoaste" ei ole pienempi kuin 80%.

5. Formningsvävnad enligt nägot av patentkraven 1...3, känne- t e c k n a d därav, att varpträdens diameter är mindre än inslags-trädens diameter.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen muotoilukudos, tunnettu siitä, että loimilangan halkaisija on pienempi kuin kude-langan halkaisija.

6. Formningsvävnad enligt patentkravet 5, kännetecknad därav, att skillnaden mellan varp- och inslagsträdarnas diameter är inom omrädet 10...30% av varpträdens diameter.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen muotoilukudos, tunnettu siitä, että loimi- ja kudelankojen halkaisijoiden välinen ero on rajoissa 10...30% loimilangan halkaisijasta.

7. Formningsvävnad enligt nägot av patentkraven 1...6, k änn e -t e c k n a d därav, att det ställe i vävnadens längdriktning, där de slingbildande varpträdarna möter respektive avkortade varpträdar, varierar frän läge tili läge i vävnadens breddriktning.

7. Jonkin edellisten patenttivaatimusten 1...6 mukainen muotoilu-kudos, tunnettu siitä, että kudoksen se pituussuuntainen kohta, jossa silmukan muodostavat loimilangat kohtaavat lyhennetyt loimilangat, vaihtelee kohdasta kohtaan kudoksen leveyssuunnassa.

8. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen muotoilukudoksen (23) valmistamiseksi, jonka kudoksen (2 3) päässä (2 2) on silmukat (21), jotka toimivat yhdessä vastaavien silmukoiden (21 *) kanssa lähellä sijaitsevassa vastakkaisessa päässä, sekä missä on lanka tai vastaava pidätyselin (25), joka muodostaa sauman, missä menetelmässä poistetaan kudoksen (23) päästä (22) kudelankoja vapaiden loimilankojen (24a, 24b, 24b') saamiseksi, joilla on ominainen kutistuma, poistetaan huomattava osa valittujen vapaiden loimilanganpäiden (24a) pituudesta, taivutetaan taaksepäin jäljellä olevien vapaiden päiden ensimmäisen ryhmän erilliset langat (24b') haluttujen silmukoiden ( 21 ) akselin ympäri, taivutetaan mainittujen jäljellä olevien vapaiden päiden toisen ryhmän erilliset langat (24b) akselin ympäri, joka on etäisyyden päässä haluttujen silmukoiden ( 21 ) . akselista runkoa kohti olevassa suunnassa, jolloin jokainen tällä tavoin taivutettu loimilanka (24b) sijoitetaan mainittujen valittujen vapaiden loimilankapäiden (24a) jonkin langan linjalle ja likimain sen päätä vasten, ja sijoitetaan uudelleen kude-langat muodostuvaan kuteettomaan vyöhykkeeseen, jolloin takaisin taivutettujen vapaiden loimilanganpäiden molempien ryhmien erilliset 9 60419 langat (24b, 24b’) sijaitsevat säännöllisesti jakautuneena kudoksen (23) leveyssuunnassa, tunnettu siitä, että loimen peittoaste sopivasti on suurempi kuin 80%, että taivutettujen vapaiden loimi-langanpäiden (24b, 24b') ominaiskutistuma niiden taaksepäin taivutetussa asennossa sopeutuu kudoksen rungon kutistumakuvioon ja että taivutetaan jäljellä olevat vapaat loimenpäät (24b), jotka muodostavat mainitun toisen ryhmän, takaisinpäin akselin ympäri, joka on kude-lankojen välistä etäisyyttä vastaavan etäisyyden päässä haluttujen silmukoiden ( 21 ) akselista, jolloin ne vapaat loimenpäät (24b'), jotka taivutetaan taaksepäin haluttujen silmukoiden (.21 ) akselin ympäri näiden silmukoiden (21 ) muodostamiseksi sijaitsevat niiden vastaavien, ei-viereisten vapaiden loimenpäiden (24a) linjalla, joista osa on poistettu.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taaksepäin taivutettu vapaa loimenpää (24b, 24b') sijoitetaan sellaisen vastaavan, ei-viereisen vapaan loimenpään (24a) linjalle, josta osa on poistettu ja joka sijaitsee syrjään siirrettynä tästä etäisyyden, joka on yhtä suuri kuin kolmen loimenpään välinen etäisyys.

7 60419 Vaikka keksintö edellä on selitetty yksisäikeisten lankojen yhteydessä, ei se kuitenkaan rajoitu pelkästään tällaisten lankojen käyttöön, vaan keksintöä voidaan yhtä hyvin soveltaa monisäikeisiin lankoihin. Jotta loimilangat voitaisiin taivuttaa riittävän paljon silmukan muodostamiseksi siten, että ne yhä sijaitsevat perussilmukan paksuuden puitteissa, voi olla eduksi käyttää loimilankaa, joka on kudelankaa ohuempaa, jolloin erotus vaihtelee rajoissa 10...30% loimilangan halkaisijasta, riippuen silmukan koosta.

8. Förfarande för framställning av en formningsvävnad (23) enligt patentkravet 1, vilken har slingor ( 21 ) vid änden (22) av vävnaden för samverkan med motsvarande slingor (.21* ) vid en motsatt närliggande ände, och med en träd eller ett liknande fasthällningselement (25) för att bilda en söm, i vilket förfarande man avlägsnar inslags-trädarna vid en dylik ände (22) av vävnaden (23) för att fä fria varps-ändar (24a, 24b, 24b’) med en inneboende krympning, avlägsnar en väsentlig del av längden av vissa utvalda fria varpändar (24a), viker bakät de individuella ändarna (24b') i en första grupp av äterstäende fria ändar kring axeln för de avsedda slingorna ( 21 ) viker bakät de individuella ändarna (24b) i en andra grupp av nämnda äterstäende fria ändar kring en axel, som är pä avständ frän axeln för de önskade slingorna ( 21 ) i en riktning mot vävnadens stomme, varvid varje