FI81730B - Centrifugal kulkvarn. - Google Patents

Description

! 81730

Keskipakoiskuulamylly

Keksintö kohdistuu keskipakoismyllyyn, joka sisältää jauhinkammion, joka on sovitettu vastaanottamaan jauhettavan panoksen, jolloin jauhinkammiolla on olennaisesti ympyrämäinen poikkileikkaus sen symmetria-akseliin nähden suorittaen nutaa-tioliikettä suhteellisen liikkumattoman akselin ympäri, jolloin symmetria-akseli ja suhteellisen paikallaan pysyvä akseli leikkaavat toisensa nutaatiosymmetriapisteessä, myllyn käsittäessä tukielimet jauhinkammion kannattamiseksi, syöttökana-van, joka on yhteydessä jauhinkammioon, käyttöelimet jauhinkammion käyttämiseksi suhteellisen paikallaan pysyvän akselin ympäri, sekä rajoituselimet jauhinkammion symmetria-akselin nutaatioliikkeen muodon määräämiseksi.

Kiinteiden osasten, esim. malmin, hienontamisessa käytetään yleisesti jauhinkammiota, jolla on lieriön muoto tai lieriön ja kartion välimuoto ja joka on sijoitettu vaakasuoralle akselille ja pyörii sen ympäri ja on osittain täytetty irtonaisilla jauhinkuulilla, jotka rikkovat osaset niiden kulkiessa kammion läpi. Tämän tyyppisiä myllyjä kutsutaan yleensä rumpumyllyiksi. Jauhinkuulat voivat olla terästä tai muuta tarkoitukseen sopivaksi muotoiltua materiaalia tai ne voivat yksinkertaisesti olla karkeita paloja itse hienonnettavaa materiaalia, jolloin menetelmää nimitetään itsehionnaksi.

Rumpumyllyille on tavanomaista, että sen saavutettavissa olevaa syöttötehoa rajoittaa painovoiman aiheuttama kiihtyminen ja se on yleensä vähemmän kuin 20 kW jauhinkammion tilavuuden kuutiometriä kohti. Jauhatuskapasiteetti jauhinkammion tilavuusyksikköä kohden on siis alhainen. Rumpumyl-lyn suorituskykyyn verrattuna syöttötehoa ja jauhatusta voidaan oleellisesti parantaa pyörittämällä jauhinkammiota ympyränmuotoista rataa kiinteän akselin ympäri. Tällä tavalla jauhinkammio sisältöineen voidaan alistaa painovoimaa paljon suurempiin kiihdytyksiin suhteessa kiihdytys a w^r, jossa w tarkoittaa kulmanopeutta ja r tarkoittaa kierroksen sädettä.

2 81730 Tällä periaatteella toimivia myllyjä kutsutaan yleensä täry-myllyiksi, jos säde r on hyvin pieni jauhinmyllyn halkaisijaan tai vastaavaan ominaismittaan verrattuna, tai keskipakomyllyk-si. Pyörimissäteen ja jauhinkammion halkaisijan suhde on tärymyllyjen kohdalla tavallisesti pienempi kuin 0,05 ja keskipakomyllyjen kohdalla 0,15-0,5.

Keskipakomyllyillä on päästy jopa syöttötehoon 500 kW/m^ ja jauhatuskyky on kasvanut vastaavasti. Nämä myllyt eivät kuitenkaan ole laajassa teollisessa käytössä niissä havaittujen mekaanisten, geometristen sekä syöttö- ja poistohaittojen vuoksi, jotka syrjäyttävät niiden mahdolliset edut.

Keksinnön kohteena on siis keskipakoinen kuulamylly, joka irtonaisten jauhinkuulien avulla hioo kiinteitä osasia pienemmiksi, ja jossa ainakin useimmat edellä esitetyt tavanomaisten kuulamyllyjen heikkoudet on voitettu.

Tämän aikaansaamiseksi on keksinnön keskipakoismyllylle tunnusomaista se, mitä onmääritelty patenttivaatimuksen 1 tunnus-merkkiosassa, jauhinkammiolle se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 16 tunnusmerkkiosassa ja menetelmälle se, mitä on määritelty patenttivaatimuksen 17 tunnusmerkkiosassa.

Edellä esitetyn jauhinkammion toimintaa kuvataan kautta koko selitysosan nutaatioliikkeenä (t. heilahduksena) erotuksena ennalta tunnettujen keskipakoismyllyjen kiertoliikkeestä, jossa jauhinkammion akseli on olennaisen samansuuntainen kuin pyörimisakseli. Vaikka nutaatioliikettä tekevän kuulamyllyn pyörimisakseli voi olla minkä tahansa suuntainen, on syöttöä ja poistoa ajatellen erityisen edullista, jos pyörintäakseli on pystysuora jauhettavaa materiaalia syötettäessä kammioon. Kaikilla kuvatuilla suoritusmuodoilla on pystysuora pyörintäakseli.

Edellä esitetyllä keskipakoismyllyjen nutaatioliikkeellä on merkittäviä etuja pyörivään liikkeeseen verrattuna, kuten oheen liitetyistä kuvista käy ilmi. Kuvat 1-7 ovat myllyjen li 3 81730 pitkittäisleikkauksia pyörintäakselin kohdalta leikattuna. Myllyjen samoista osista käytetään kautta koko selitysosan ja piirustuksissa samoja viitenumerolta. Kuvissa 1-7 esitettyjen osien toiminta on selkeyden vuoksi merkitty seuraavasti: tiheä viivoitus esittää pyöriviä, harva viivoitus heilahtavia ja ristiviiva liikkumattomia osia.

Kullekin kuvissa esitetylle variaatiolle on tunnusomaista, että se käsittää pystysuoran pyörintäakselin 1, nutaatioak-selin 2, joka leikkaa akselin 1 nutaatiokohdassa 3, heilahtavan jauhinkammion 4 ja heilahtavan syöttökanavan 5, joka sijaitsee symmetrisesti akselin 2 ympärillä, poistoseulan 6 ja tukiosat eli kehysosan tai -osat 7, jotka kannattavat myllyä ja/tai kiinnittävät sen ja siirtävät toiminnasta syntyneen voiman ja momentin sopivaan kohteeseen.

Kuvien 1, 2 ja 3 eri variaatioille on tunnusomaista se, että kehysosassa 7 sijaitsee osa 8, joka pyörii laakerin 9 varassa pystysuoran akselin 1 ympäri, ja joka käyttää heilahdusosia symmetrisesti nutaatioakselin 2 suhteen asennettujen laakerei-den 10 varassa. Osaa 8 käyttää mikä tahansa sopiva väline, esim. kartiopyörästö ja hihnakäyttöinen hammasvaihteen akseli 11. Kuvan 2 variaatiossa laakeri 10 yhdessä laakerin 9 kanssa pitää heilahdusosia paikoillaan ja pakottaa niiden akselin 2 haluttuun nutaatioliikkeeseen pyörintäakselin 1 ympärillä. Kuvan 1 variaatiossa heilahtavat osat ovat paikoillaan ja ne on pakotettu tekemään toivottua nutaatioliikettä siten, että rengasmaisen heilahduslaakerin pinnat 12 ja 13 vierivät vastakkaisille rengasmaisen heilahduslaakerin pinnoille 14 ja 15 ja kehysosien 17 kehäpinta 16 ja vastakkainen pinta 17 liukuvat ja/tai vierivät kytkentään. Kuvan 5 variaatiossa saadaan nutaatioliike aikaan siten, että rengaskappaleen muotoinen heilahduslaakerin pinta 18 vierii kehysosan 7 vastakkaiselle rengaskappaleen muotoiselle pinnalle 19. Kuvien 3 ja 4 variaatioissa heilahdusosien kiinnittäminen paikoilleen ja heilahduspakko saadaan aikaan kolmen kuulan 20 avulla, jotka on sijoitettu saman säteen päähän nutaatiopis- 4 81730 teen 3 ympärille, ja jotka on sopivasti muotoiltujen, kuulia ohjaavien syvennysten 21 ja 22 avulla kiinnitetty pallomaiseen heilahdusosaan 23 ja kehysosan 7 pallomaiseen pintaan 24 siten, että kuulat voivat vieriä sallien vaaditun liikkeen ja siirtäen kahlitsevat voimat heilahdusosista kehysosiin.

Kuvien 2, 3, 4, 6 ja 7 variaatioissa yhdistää joustava putki-osa 25 heilahtavan syöttökanavan 5 suhteellisen liikkumattomaan syöttöaukkoon 26 ja ohjaa syötettävää materiaalia jauhin-kammioon sekä eristää sen käyttölaitteen ja laakereiden täyttämästä tilasta. Kuvan 1 esittämässä variaatiossa joustava putki-osa 25 on korvattu ylöspäin laajenevasta aukeavalla, heilahte-levalla syöttöaukolla 27, joka on sovitettu vastaanottamaan liikkumattomasta syöttöputkilosta 28 tulevan materiaalin.

Kuvan 5 variaatiossa on joustava putkiosa 25 korvattu jäykällä putkiosalla 29, joka on sijoitettu kehykseen 7 siten, että sen alempi osa on pallomaisen pinnan 30 avulla kytketty liukuvasti heilahtavan syöttökanavan 5 syöttöaukon yhteyteen. Joustavan osan 25 käyttäminen heilahdus- ja kehysosien yhdistämisessä edellyttää joko että se on riittävän vahva heilahduslaa-kerin 10 kitkan aiheuttaman vääntömomentin vastustamiseksi, tai että kehyksen ja heilahdusosien väliin asennetaan erillinen vääntömomenttia vastustava laite. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää kuvan 2 vakionopeusliitosta 31 tai kuvien 6 ja 7 lomit-tuvaa kartiopyörästöä 32. Kuvien 3 ja 4 laakereiden avulla tapahtuvassa kiinnityksessä ja heilahduksessa on estetty vään-·; tömomentin syntymistä. Mikäli kehys- ja heilahdusosien välillä ei ole varsinaista vääntömomentin estettä, kuten kuvissa 1 ja 5 on esitetty, saadaan vääntömomentin vastus kitkavastukses-ta pintojen 12, 13 ja 18 liukuessa vastakkaisia pintojaan 14, 15 ja 19 vasten, jolloin erittäin pieni kehäero näiden vastak-: kaisten pintojen pituudessa saa jauhinkammion 4 pyörimään hitaasti heilahdusakselinsa 2 ympäri myllyn toiminnan aikana.

Myllyn heilahdusliike ja sen sisältämä jauhettava materiaali aikaansaavat suuria keskipakoisia pyörimisvoimia ja momentteja, jolloin välineillä keksipakoisvaikutuksen vastustamiseksi tai 5 81730 tasapainottamiseksi on myllyn tehokkaan toiminnan kannalta ratkaiseva merkitys. Olivatpa keinot tähän tarkoitukseen pääsemiseksi mitkä hyvänsä, on keksinnön pääedellytys ja tärkein pyrkimys pienentää heilahdusmassaa ja saattaa se mahdollisimman pienen momentin alaiseksi heilahduskohdan 3 ympäri.

Mikäli mylly aiotaan kiinnittää vankasti alustaan, jonka massa on paljon suurempi kuin myllyn heilahdusosien massa, on edullisinta rakentaa sellainen mylly, jonka keskipakoiset pyörimis-voimat ja momentit siirtyvät laakereiden ja kehyksen kautta suoraan alustaan ilman dynaamista tasapainoitusta. Kuvissa 1, 3 ja 4 on kuvattu tämän tyyppisiä myllyrakenteita.

Jos taas mylly aiotaan asentaa kuvassa 5 esitetyn tapauksen mukaisesti joustavalle alustalle, voidaan heilahdusosien aikaansaamia pyörimisvoimia ja momentteja vastustaa tehokkaasti käyttämällä sellaisia kehysosia 7, joiden massa on paljon suurempi kuin heilahdusosien massa ja kehysosien massakeskipiste 33 on pyörintäakselilla 1 ja heilahdusmassan iskun keskipisteen 34 liiketasolla tai niiden lähellä. Joustavat tuki-osat 35 hävittävät jäljelle jäävien keskipakoisvoimien aikaan-; : saaman myllyn liikkeen alustan suhteen.

: Jos dynaaminen tasapainoitus on tarpeellista tai toivottavaa voidaan käyttää joko pyöriviä tai heilahtavia välineitä. Kuvassa 2 on esitetty pyörivä tasapainotusväline, jossa laakeri 10 /; pitää heilahdusosia paikoillaan pyörivän tasapainotusosan 8 suhteen, jolloin heilahdusmassan iskun keskipiste 34 ja pyörin-täakselin 1 ympäri pyörivien osien massan keskipiste 36 sijaitsevat akseliin 1 nähden sellaisen säteen päässä vastakkaisilla puolilla ja kohtisuoraan siten, että heilahdusmassan ja pyörinet tämassan synnyttämät keskipakoisvoimat ovat olennaisesti tasa- painossa ja vastakkaiset, jolloin ne kumoavat toisensa sillä ‘ edellytyksellä, että laakeri 9 siirtää kehysosaan 7 mahdolliset "... jäljelle jäävät epätasapainossa olevat voimat tai momentit, kartiopyörästön synnyttämät voimat sekä gravitaatio- ja aksiaa-• : liset paikallapitämisvoimat. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty vaihto- ehtoisia heilahtavia dynaamisia tasapainotusvälineitä. Niissä 6 81730 heilahtava tasapainotusosa 37 on asetettu symmetrisesti akselin 38 suhteen, joka kulkee pyörintäakselin 1 heilahduspisteen 3 kautta ja heilahtaa sen suhteen. Heilahtava tasapainotusosa 37 on edullisesti sellainen, että sillä on massansa koon ja sijainnin vuoksi heilahduspisteestä 3 iskupisteeseen ulottuva säde, joka on olennaisesti sama kuin jauhinkammiolla, tuella ja sisällöllä. Osa 37 voi olla poikkileikkaukseltaan akselin 38 ympärillä sijaitsevan yhtenäisen renkaan muotoinen, kuten kuvassa 6 on esitetty, tai se voi jakaantua useaan alaspäin riippuvaan rengasmaiseen segmenttiin 39, jotka jättävät välilleen korjauksen kannalta näppärät aukot, joista pääsee jauhin-kammioon 4 ja sen liitoskappaleeseen 40. Heilahtava tasapainotusosa 37 on varustettu laipalla 41, jossa on rengasmainen, kartiomainen pinta 42, jonka lakipiste on heilahduspisteessä 3 ja laippa liukuu vastakkaisella kartiomaisella kehyspinnalla 43 ja ympyrän- ja pallonmuotoinen pinta 44 liukuu vastakkaisen ympyränmuotoisen kehyspinnan 45 päällä. Laipassa 41 on lisäksi tasainen, rengasmainen laakerin pinta 46, joka on kohtisuora ja symmetrinen heilahtavan tasapainotusakselin 38 suhteen, joka on sovitettu kytkeytymään vastakkaiseen, pyörivän nokka-pyörän 48 samanlaiseen laakeripintaan 47 sekä rengasmainen kartiopinta 49, jonka lakipiste on kohdassa 3 ja joka on sovitettu rullaamaan vastakkaisen, samanlaisen rengasmaisen kartio-maisen heilahduspinnan 50 päällä. Pyörivään nokkapyörään 48 kuuluu ylempi rengasmainen, tasainen laakeripinta 51, joka on liukuvasti kytkeytynyt samanlaisen, vastakkaisen heilahdus-akseliin 2 nähden kohtisuoran heilahduslaitteen laipalle 53 järjestetyn heilahduslaakerin pinnan 52 kanssa toivotun heilah-dusliikkeen aikaansaamiseksi akselin ympärille asetetuilla osilla. Pyörivään nokkapyörään 48 kuuluu edelleen käyttölaite, esim. kartiopyörä ja akselille kiinnitetty käyttöpyörä 11 (kuva 6) tai hihnakäyttöinen väkipyörä 54 (kuva 7). Heilahdus-laippa 53 on varustettu myös rengasmaisella, kartiomaisella pinnalla 55, jonka lakipiste on kohdassa 3, ja joka on sovitet-. tu rullaamaan vastakkaisella, liikkumattomalla pinnalla 56 ja ympyrän- ja pallonmuotoinen pinta 57 liukuu vastakkaiselle pallomaiselle pinnalle 58. Mainittujen vastakkaisten, kosketuk- 7 81730 seen joutuvien rullaavien kartiomaisten ja liukuvien pallomaisten pintojen tehtävänä on rajoittaa jauhinkammion ja tasa-painoittimen vastakkaisia liikkeitä ja siirtää mahdolliset jäljelle jäävät pyörimisvoimat ja momentit kehysosaan 7.

Kuvat 4 ja 5 esittävät hydraulisia käyttölaitteita, jonka vähintään kolme mäntää 59 liukuvat kehysosan 7 sylintereissä 60. Kuvan 4 variaatiossa männät 59 ovat itseasennoituvia ja ne on painekuulalaakerien 61 avulla yhdistetty heilahdus-osaan 23. Hydraulinen paineneste, joka sopivien venttiilien (eivät näy kuvassa) ohjaamana virtaa sylintereihin tai niistä pois sopivassa rytmissä, synnyttää osan 23 ja jauhinkammion 4 toivotun heilahdusliikkeen, jonka voimakkuutta rajoittavat kannatuskuulat 20, jotka pyörivät ohjainsyvennyksissä 21 ja 22. Kuvan 5 variaatiossa männät 59 on varustettu itseasennoitu-villa kengillä 62, jotka ovat kosketuksissa laipoitetun heilah-dusosan 64 rengasmaisen, tasaisen laakeripinnan 63 kanssa. Pumpun 65 aikaansaama hydraulisen painenesteen edestakainen virtaus ohjautuu sopivassa tahdissa putkia 66 pitkin sylintereihin, jolloin osa 64 ja jauhinkammio 4 alkavat toivotun heilahdusliikkeensä, jonka voimakkuutta rajoittaa pintojen 13 ja 18 liukukytkentä vastaavien vastakkaisten pintojen 15 ja 19 ja kehysosien 7 kanssa.

Kuvassa 8 esitetään keksinnön käyttöä ja toimintaa tavanomai-: : sen suljetun kierron märkäjauhatuksessa ja kuvassa 9 tavanomai- Y; sessa ilmaerottelu-kuivajauhatuksessa.

Kuvassa 8 liikkumaton jauhinkammio 4 on suurinpiirtein puolil laan jauhinkuulia 67 ja mylly heilahtelee toivotussa nopeudessa, jauhettavaa materiaalia 68, vettä 69 ja suljetun kierron palauttamaa liian isoa jauhettavaa materiaalia 70 johdetaan * liikkumattoman syöttöputken 28 toimesta heilahtavaan syöttö- aukkoon 27, josta aineet valuvat olennaisen kohtisuoraan alas-päin painovoiman vaikutuksesta ja päätyvät jauhinkammioon ./.* 4 heilahtelevan putkimaisen kanavan kautta. Yllä mainittujen * ·’ ainesten virtausnopeutta jauhinkammioon ohjataan siten, että 8 81730 sulpun tiheys tai lietteen viskositeetti ja niiden volyymi jauhinkammiossa pysyvät olennaisesti vakioina ja optimaalisina jauhatustehon parantamiseksi. Jauhinkammion heilahdusliikkeen tarkoituksena on saattaa sisältönsä laajentumaan ja pyörimään olennaisesti kohtisuorassa asennossa kammion kartiomaisia sivuja 71 kohden. Jauhinkammion kartiomaisen pinnan 71 kaltevuus pyörintäakseliin 1 nähden tekee sisällön keskipakoisvoimasta aiheutuvasta paineesta mainittua pintaa kohden olennaisen osavoiman, joka suuntautuu säteittäisesti koveraa pois-toseulaa 6 kohti vastustaen tällä tavoin laajentumista, suojaten jauhinkuulia, ja edistäen jauhettavan materiaalin etenemistä jauhinkammion läpi nopeassa tahdissa. Pyörintäliikkeen dynamiikka ja jauhinkammion sisällön muoto ja tiiviys yhdessä parantavat jauhamista kohti optimia, kun heilahduksen suhde jauhinkammion säteisiin lähestyy lukua 0,4. Kun kartiomaisen pinnan 71 korkein kohta sijaitsee lähellä heilahduspistettä 3, on mainitun suhteen arvo olennaisesti vakio kaikissa jauhinkammion poikkileikkauksissa ja koko jauhinkammion aktiivisessa tilavuudessa päästään optimijauhamistehoon. Koveran poistoseu-lan 6 ja sen aukkojen 72 tehtävä on pitää jauhinkammion sisällä kaikki tietyn mitan ylittävät irtonaiset jauhinkuulat ja mahdollistaa jauhetun materiaalin nopea poistuminen jauhinkammios-ta sen laajan aukkoalueen kautta. Koska seula sijaitsee kammion pohjalla, se tarjoaa mahdollisimman suuren alueen kammion tehokkaan tilavuuden suhteen tätä tarkoitusta varten. Suoraan alaspäin painovoiman voimalla tapahtuva syöttö jauhinkammioon, kartiomaisen seinän reaktion alaspäin suuntautuva ja sisältöön vaikuttavaan, voimakkaaseen keskipakoiseen voimaan kohdistuva osavoima sekä laaja seulan aukkoalue jauhinkammion purkua varten mahdollistavat yhdessä erittäin nopean syötettävän materiaalin ja kiertävien aineiden läpikulun, jossa kiertokulussa olevan panoksen suhde saadaan vaivatta suuremmaksi kuin 20:1, jolloin hyöty kasvaa vastaavasti.

Jauhettu materiaali, joka purkautuu myllystä poistoseulan 6 kautta kerääntyy sopivaan suppiloon, joka on kuvassa esitetty kaaviomaisesti 73. Suppilosta materiaali johdetaan sopivasti 9 81730 veteen sekoitettuna pumppuun 74 ja jaetaan putken 75 kautta viimeistelylaitteeseen, esim. hydraulinen pyörresuppilo 76, jonka ylävirta käsittää valmiin tuotteen ja alavirta 70 kiertävän, vielä keskeneräisen materiaalin, mikä ohjataan liikkumattomaan syöttöputkiloon 28 ja palautetaan myllyyn.

Kuvassa 9 mylly heilahtaa toivotussa nopeudessa ja jauhinkam-mio 4 sisältää sopivan määrän kuvan 8 jauhinkuulia 67 ja olennaisesti kuivaa jauhettavaa materiaalia 68 ohjataan liikkumattomaan syöttöaukkoon 26, josta se etenee joustavaan putki-osaan 25 olennaisen pystysuorassa asennossa alaspäin ja kulkee heilahtavan putkimaisen syöttökanavan 5 kautta jauhinkam-mioon 4, jota ympäröi osa 78, johon on järjestetty tuuletus tuulettimesta 80 putken 79 kautta tulevan ilman avulla. Jauhin-kammion 4 pohja on suljettu levyllä 81, jonka sisäpinta on muodoltaan kovera ja kehä on kohtisuorassa jauhinkammion kar-tiomaiseen pintaan 71 nähden, jonka alaosassa on useita evol-ventteja ja alaspäin sekä heilahdusliikkeen suuntaan kallistuneita aukkoja 82, joista osan 78 ilmavirrat 83 pääsevät jauhin-kammioon 4.

Aukkojen 82 ja putkimaisen kanavan 5 välillä syntyy pienenevän paineen gradientin ansiosta ylöspäin suuntautuva ilmavirta, ja sisäisen, laajentuneen kuorman pyörimisen johdosta myllyn ’· ollessa liikkeessä syntyy ylöspäin suuntautuvassa ilmavirrassa turbulenssi, joka pyyhkii jauhinkammiosta 4 hienoimmat jauhetut :*: osaset heilahtavaan putkimaiseen kanavaan 5 alaspäin liikkuvien ·'; jauhamattoman materiaalin 68 vastavirtaan. Tuulettimen 80 epäsuora imupaine vetää jauhettua materiaalia sisältävän ilmavirran 84 rengasmaisen virtakanavan 85 läpi, josta ilmavirta ohjataan putken 86 kautta sopivaan viimeistelylaitteeseen, esim. ilmalajittelijaan kohdassa 87, jossa syklonikokooja 88 erottaa ilmavirrasta hienot osaset ja syntyy viimeistelty tuote 89. Keskeneräisen materiaalin liian isot osaset 90 ohjataan syöttöaukkoon 26 ja palautetaan myllyyn.

Kuulamyllyn käyttöä ja toimintaa parantaa ja helpottaa, jos 10 81 730 jauhamisprosessin kulumiselle alttiisiin osiin päästään helposti käsiksi, ja jos ne ovat helposti ja nopeasti poistettavissa ja vaihdettavissa. Jauhinkammion sijainti erilleen sijoitettuun ja sinetöityyn käyttö- ja tukivälineeseen nähden ja mahdolliset ulkopuoliset jauhinkammion kiinnitysvälineet sen kiinnittämiseksi irrotettavasti heilahtavaan syöttökanavaan 5, jotka kiinnitysvälineet 40 ovat kuvassa 3 pultattu laippaliitos, kuvissa 1 ja 7 sinkilällä varustettu laippaliitos ja kuvassa 6 ruuvattu ja olakkeinen liitos, kuvassa 4 ruuvattu, olakkeinen ja kiilattu liitos sekä kuvassa 5 ruuvattu, olakkeinen ja puristusverhottu liitos, ovat täysin tyydyttäviä ratkaisuja ja tämän keksinnön tärkeitä piirteitä.

Il

Claims (19)

1. Keskipakoismylly, joka sisältää jauhinkammion (4), joka on sovitettu vastaanottamaan jauhettavan panoksen, jolloin jauhinkammiolla on olennaisesti ympyrämäinen poikkileikkaus sen symmetria-akseliin (2) nähden suorittaen nutaa-tioliikettä suhteellisen liikkumattoman akselin (1) ympäri, jolloin symmetria-akseli (2) ja suhteellisen paikallaan pysyvä akseli (1) leikkaavat toisensa nutaatiosymmetriapis-teessä (3), myllyn käsittäessä tukielimet (7) jauhinkammion kannattamiseksi, syöttökanavan (5), joka on yhteydessä jauhinkammioon, käyttöelimet (8, 11, 59, 60) jauhinkammion käyttämiseksi suhteellisen paikallaan pysyvän akselin (1) ympäri, sekä rajoituselimet (12 ja 14; 13 ja 15; 16 ja 17; 18 ja 19; 20, 21 ja 22) jauhinkammion symmetria-akselin nutaatioliikkeen muodon määräämiseksi, tunnettu siitä, että nutaatiosymmetriapiste (3) on sijoitettu jauhinkammioon (4) nähden siten, että jauhinkammion nutaatioliike myllyn toimiessa aiheuttaa jauhinpanoksen laajentumisen ja vyörymi-sen jauhinkammiossa, ja että jauhinkammiossa (4) on sisäpinta (71), joka suppenee kohti nutaatiosymmetriapistettä aiheuttaen painetta jauhinpanokseen ja rajoittaen sen laajentumista sekä aikaansaaden sen pysymisen sen sisällä, mainitun pinnan (71) aiheuttaesssa painetta jauhinpanokseen suunnassa, joka on poispäin nutaatiosymmetriapisteestä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että suhteellisen liikkumaton akseli (1) on olennaisesti pystysuora ja syöttökanava (5) suuntautuu alaspäin jauhinkammioon (4).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että jauhinkammion (4) jauhinpanokseen painetta kohdistava, sen laajentumista ehkäisevä sekä sisällään pitävä pinta (71) on muodoltaan olennaisesti katkaistu kartio, jonka geometrinen lakipiste on symmetria-akselin nutaatiopisteessä tai sen läheisyydessä. i2 81 730

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että syöttökanavasta (5) kauimpana sijaitsevassa jauhlnkammion (4) päässä on aukkoja (6) jauhetun materiaalin purkamiseksi kammiosta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siltä, että jauhlnkammion (4) purkupään sisäpinta on kovera, kaarevuuskeskipisteen sijaitessa kammion geometrisessa lakipisteessä tai tämän lähellä.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että syöttökanava (5) on ylöspäin laajeneva sekä on sovitettu vastaanottamaan syötettyä materiaalia erillisestä kiinteästä syöttöputkesta (28).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että syöttökanava (5) käsittää joustavan osan (25) sekä on sovitettu aikaansaamaan nestetllvis yhteys kiinteän osan (26) ja jauhlnkammion (4) välillä.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että syöttökanava (5) käsittää jäykän kiinteän putken (29), joka on liukuvasti tiiviissä tartunnassa kanavan toisen osan kanssa pallopintojen (30) kautta, joiden keskipiste yhtyy nutaatiosymmetriapisteeseen (3).

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että jauhinkammio (4) on liitetty tukielimiin (7) väännönestolaitteella (32) tai vakionopeusnivelellä (31).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että käyttöelimet käsittävät mekaanisesti käytetyt välineet (8), jotka on asennettu tukielimiin (7) pyörimään suhteellisen kiinteän akselin (1) ympäri, sekä on varustettu laakerilla (10), joka on samankeskinen symmetria-akselin (2) kanssa, ja on sovitettu käyttämään tai pitämään paikoillaan ja käyttämään jauhinkammiota (4). 13 81 730

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että käyttöelimet käsittävät joukon hydraulisia sylinteri- ja mäntäyhdistelmiä (59, 60), jotka on sijoitettu symmetrisesti nutaatiopisteen (3) ympärille ja joita aktivoidaan vuorotellen halutun nutaatioliikkeen aikaansaamiseksi.

11 81730

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että käyttävät männät (59) sisältävät sylinterit (60) yhdistetään vuorotellen hydrauliputkilla (66) vuorottaisen virtauksen aikaansaavaan hydraulipumppuun (65).

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että ehkäisevät välineet käsittävät rengasmaiset laakeripinnat (12, 13), jotka liittyvät jauhinkammi-oon sekä tarttuvat vastaaviin tukielimissä oleviin laakeri-pintoihin (14, 15) aikaansaaden pallomaisen laakerin symmetrisesti nutaatiokeskipisteen (3) ympärille, määräten samalla tämän, sekä rajoittaen nutaatioliikkeen amplitudia.

14. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että olennaisesti kuivan syöttömassan jauhamiseksi jauhinkammio on varustettu aukoilla (82) ilman tai muun kaasun sisäänpäästämiseksi, jolloin mainitut aukot ovat sijoitetut ja suunnatut niin, että sisäänpäästetty ilma tai muu kaasu voi sekoittua syötettyyn erään tai pyyhkiä sen yli sekä voi kuljettaa jauhettua materiaalia vastavirtaan syöttöön nähden kanavaan (85, 86), joka on sovitettu aikaansaamaan sen purkautuminen erikseen tulevasta syöttömateriaalista.

15. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen keskipakoismylly, tunnettu siitä, että jauhinkammiossa (4) on irrotettava liitos (40) syöttökanavaan (5).

16. Jauhinkammio (4), joka on sovitettu käytettäväksi jau-hinmyllyssä ja jossa on elimet sen kiinnittämiseksi irrotet-tavasti tähän, jolloin jauhinkammiossa on syöttöaukko ja “ 81730 se on olennaisesti poikkileikkaukseltaan ympyrämäinen sen symmetria-akselin (2) suhteen, ja jauhinkammion ollessa asennettuna toimintaan myllyyn se on siten järjestettynä, että sen symmetria-akseli (2) suorittaa nutaatioliikkeen suhteellisen kiinteän akselin (1) ympäri, tunnettu siitä, että nutaation symmetriapiste sijaitsee siten, että jauhinkammion nutaatioliike myllyn toimiessa aikaansaa jauhin-panoksen laajentumis- ja vyörymisliikkeen jauhinkammiossa, jolloin jauhinkammiossa on nutaatiosynunetriapistettä kohti suppeneva sisäpinta (71), joka aiheuttaa painetta jauhin-panokseen ja rajoittaa sen laajentumista sekä aikaansaa sen pysymisen sen sisällä, jauhinpanokseen kohdistetun paineen suuntautuessa poispäin nutaatiosymmetriapisteestä.

17. Menetelmä kiinteiden osasten jauhamiseksi, jolloin järjestetään jauhinkammio (4), jossa on sen toiseen päähän liittyvä syöttökanava (5), ja syötetään kiinteitä osasia syöttökanavan (5) läpi jauhinkammioon (4), tunnettu siitä, että jauhinkammiolle (4) aiheutetaan nutaatioliike, joka aikaansaa kiinteiden osasten laajentumisen sekä vyörymisliikkeen jauhinkammiossa, jolloin jauhinkammiossa on sisäpinta (71), joka suppenee kohti syöttökanavaa (5), aiheuttaen painetta kiinteisiin osasiin sekä rajoittaen niiden laajentumista ja aikaansaaden niiden pysymisen sen sisällä, jolloin pinta (71) aiheuttaa painetta jauhinpanokseen suunnassa, joka on poispäin syöttökanavasta (5), ja että otetaan talteen jauhettuja osasia.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen käsittää vaiheen, jossa poistetaan jauhettuja osasia purkausaukosta (6), joka sijaitsee jauhin-kammion (4) siinä päässä, joka on poispäin syöttökanavaan (5) liitetystä päästä, ja että otetaan talteen siten puretut osaset.

19. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se edelleen sisältää vaiheen, jossa syötetään sisään juoksevaa ainetta Jauhinkammiossa (4) olevasta aukos- is 81730 ta (82), niin että tämä väliaine huuhtelee jauhinkammiota sekä kuljettaa jauhettuja osasia vastakkaiseen suuntaan jauhinkammion sisään syötettyihin osasiin nähden, ja että otetaan talteen siten kuljetettuja jauhettuja osasia.