FI79009C - Faergtelevisionsmottagare med digitalt behandlingssystem, vilket bildar digitala informationssignaler foer bildroeret. - Google Patents

Description

79009 VMritelevisiovastaanotin, jossa on digitaalinen käsittelyjärjestelmä, joka muodostaa digitaalisia ohjaussignaaleja kuvaputkea varten 5 Esillä oleva keksintö kohdistuu televisiovastaan- ottimeen, jossa on digitaalisia värisignaaleja kehittävä signaalinkäsittelyjärjestelmä.

Digitaalisissa televisiovastaanottimissa analogisesta peruskaistaisesta videosignaalista otetaan näyttei-10 tä ja näytteet muunnetaan vastaaviksi digitaalisiksi näytteiksi analogiadigitaalimuuntimella. Digitaaliset näytteet käsitellään digitaalisessa kampasuodattimessa digitaalisten signaalien tuottamiseksi, jotka edustavat erotettua valotiheys- ja värikkyysinformaatiota.

15 Digitaaliset valotiheys- ja värikkyysinformaation sisäl tävät signaalit käsitellään sen jälkeen digitaalisen signaalinkäsittelijän vastaavissa kanavissa digitaalisten värisekoitussignaalien, kuten I- ja Q-signaalien, ja digitaalisen valotiheys- tai Y-signaalin tuottamiseksi.

20 Siten kuvaputken analogisten ohjaussignaalien aikaansaamiseksi, kuten R-, G- ja B-analogiasignaalien, syötetään I-, Q- ja Y-digitaalisignaalit digitaalianalogia-muuntimiin vastaavien analogisten I-, Q- ja Y-signaalien tuottamiseksi. Sen jälkeen nämä analogiset signaalit vah-25 vistetaan ja matrisoidaan vastusmatriisissa analogis ten R-, G- ja B-signaalien tuottamiseksi, joita tarvitaan ohjaamaan värikuvaputken katodeja.

Keksinnölle tunnusomaista on digitaalinen signaalinkäsittelyjärjestelmä, joka digitaalisesti käsittelee 30 värin ja valotiheyden sisältäviä digitaalisia signaaleja I-, Q- ja Y-asteiden jälkeen, esimerkiksi, digitaalisten signaalien aikaansaamiseksi, jotka edustavat analogisia ohjaussignaaleja, kuten R-, G- ja B-ohjaussignaaleja.

Kun digitaaliset R-, G- ja B-signaalit on muodostettu 35 suoritetaan siirtymä analogiselle alueelle digitaalianalo-giamuuntimilla.

2 79009

Esillä olevan keksinnön periaatteiden mukaisesti käsittää televisiovastaanotin digitaalisen signaalinkäsittelyjärjestelmän, joka muodostaa analogisen signaalin kuvan toistoa varten digitaalisesti syötetystä informaa-5 tiosignaalista. Binaarikoodatut digitaalinäytteet käsi tellään ensimmäisellä taajuudella toimivalla ensimmäisellä käsittelijällä ensimmäisen datavirran muodostamiseksi. Näytteet käsitellään myös toisella käsittelijällä, joka toimii toisella ensimmäistä taajuutta suuremmalle) la taajuudella, toisen datavirran muodostamiseksi.

Interpolaattori asettaa interpoloidut signaalit ensimmäiseen datavirtaan modifioidun ensimmäisen datavirran tuottamiseksi, jolla on toinen (suurempi) datataajuus. Yh-distinlaite yhdistää modifioidun ensimmäisen ja toisen 15 datavirran antodatavirran tuottamiseksi. Analogiadigi- taalimuunnin kehittää antodatavirrasta analogisen signaalin kuvan toistamiseksi kuvantoistolaitteella. Piirustuksissa:

Kuva 1 esittää lohkokaaviomuodossa väritelevisio-20 vastaanottimen esillä olevan keksinnön suoritusmuodon mukaista digitaalista signaalinkäsittelyjärjestelmää; kuva 2 esittää lohkokaavionmuodossa kuvan 1 I-ja Q-interpolaattorin suoritusmuotoa; ja kuva 3 esittää yhdistettyä ajastuskaaviota ja 25 -taulukkoa, jota käytetään kuvan 2 interpolaattorin toiminnan selityksessä.

Kuvissa leveät linjat edustavat monibittisiä digitaalisia signaaleja ja ohuet linjat edustavat yksi-bittisiä digitaalisia signaaleja ja analogisia signaaleja. 30 Kuvassa 1 esitetyssä digitaalisessa televisiojär jestelmässä muodostaa tavanomainen videoilmaisin 24 analogisen yhdistetyn videosignaalin. Yhdistetty videosignaali syötetään analogiadigitaalimuuntimen (ADC) 25 ottoon. ADC 25 ottaa näytteitä videosignaalista taajuu-35 della joka on yhtä suuri kuin 4f , jossa f on väriapu-

SO SO

kantoaallon vertailutaajuus, videosignaalin digitaali- 3 79009 näytteiden tuottamiseksi. Kukin digitaalinäyte voi käsittää esimerkiksi 8-bittisen binaarikoodatun sanan offsetin kahden komplementointi-merkinnässä. Analoginen videosignaali kvantisoidaan siten yhteen 256 eri tasosta.

5 Näytteenoton kellosignaali 4f ADC:tä 25 varten muo- S o dostetaan kellogeneraattorilla 27 analogiadigitaalimuun-timen sallimiseksi ottaa näytteitä analogisesti videosignaalista oleellisesti tahdistetusti yhdistettyyn videosignaaliin sisältyvän väripurskesignaalin kanssa.

10 Tahtierotin 28 on vasteellinen videoilmaisimen 24 antamalle analogiselle videosignaalille ja se kehittää vaaka- ja pystytahtipulsseja, jotka syötetään poikkeu-tusyksikköön 33 vastaavasti analogisia signaalilinjoja H ja V pitkin. Poikkeutusyksikkö 33 muodostaa vaaka- ja 15 pystypoikkeutussignaaleja värikuvaputken 35 poikkeutus-käämejä 34 varten.

ADC:n 25 tuottamat digitoidut videosignaalinäyt-teet syötetään digitaalisen kampasuodattimen 26 ottoon, joka on ajastettu 4f -kellopulsseilla. Kampasuodatin 26 S o 20 tuottaa erotetun digitaalisen valotiheyssignaalin Y', joka syötetään valotihyssignaalinkäsittelijään 32, joka ajastetaan 4fsc~taajuudella. Valotiheyskäsittelijä 32 ottaa digitoidun valotiheyssignaalin Y' ja käsittelee sitä useiden ohjaussignaaliottojen mukaisesti, kuten kat-25 sojän säädettävissä olevan kontrastin säädön mukaisesti, jota ei ole esitetty kuvassa 1, käsitellyn valotiheyssignaalin Y tuottamiseksi valotiheyskäsittelijän monibitti-seen antodatalinjaan.

Kampasuodatin 26 tuottaa myös erotetun digitaalisen 30 värikkyyssignaalin C, joka syötetään värikkyyskäsitteli- jän 31 ottoon, joka ajastetaan 4f -taajuudella. Värik-kyyskäsittelijä 31 voi sisältää värikkyysvahvistimen, jota ei ole esitetty kuvassa 1, joka vahvistaa värikkyyssignaalin vasteena katsojan säätämän värikylläisyyden 35 ohjaussignaaleille. Käsittelijä 31 voi sisältää myös 4 79009 digitaalisen värikkyyden korostimen, jota ei ole esitetty kuvassa 1, joka modifioi värikkyyssignaalin vasteominais-käyrää videoilmaisinta 24 edeltävän välitaajuuspiiristön (ei esitetty) epätoivottavan vasteominaiskäyrän kompen-5 soimiseksi. Värikkyyskäsittelijän 31 anto on sarja näyt teitä, jotka edustavat järjestyksessä seuraavia informaatioita, . .. + 1, +Q, -I, -Q, +1, +Q,.... Peräkkäiset näytteet +1, +Q, -I, -Q ovat tahdistuksissa vastaavasti vä-ripurskeen +1-, +Q-, -I- ja -Q-akseleiden vaihdepisteiden 10 kanssa. Jokainen vaihepiste on kvadratuurisessa vaihe- suhteessa seuraajaansa nähden.

Värikkyyskäsittelijän 31 muodostama käsitelty digitaalinen värikkyyssignaali C syötetään sen jälkeen äärellisen impulssivasteen (FIR) omaavaan I-alipäästö-15 suodattimeen (LPF) 37 ja äärellisen imulssivasteen omaa vaan (FIR) Q-alipäästösuodattimeen (LPF) 38. I-LPF 37 ajastetaan 2f -taajuudella +I-kellosignaaleilla (+1, CK), jotka saadaan kellogeneraattorista 27. I-LPF:n 37 anto on sarja näytteitä, jotka edustavat järjestykses-20 sä informaatiota ...+I, -I, +1, -I, .... Näytteet +1 ja -I tuotetaan tahdistuksissa vastaavasti +l-kellon (+I,CK) ja -I-kellon (-(,CK) kanssa. Kellogeneraattori 27 aikaansaa +I-kellosignaalin (+I,CK) tahdistuksissa yhdistettyyn videosignaaliin sisältyvän väripurskevertailusignaalin 25 +I-akselin vaihepisteiden esiintymisen kanssa. Kellogene raattori 27 aikaansaa -(-kellosignaalin (-I,CK) tahdistuksissa niiden vaihepisteiden esiintymisen kanssa, jotka ovat 180° eri vaiheessa +i-akselin vaihepisteisiin nähden. Q-LPF 38 ajastetaan 2f -taajuudella +Q-kellosignaa-30 leiliä (+Q,CK), jotka saadaan kellogeneraattorista 27.

Q-LPF:n 38 anto on sarja näytteitä, jotka edustavat järjestyksessä informaatioita ...+Q, -Q, +Q, -Q .... Näytteet +Q ja -Q tuotetaan tahdistuksissa vastaavasti +Q-kellon (+Q,CK) ja -Q-kellon (-Q,CK) kanssa. Kellogene-35 raattori 27 aikaansaa +Q-kellosignaalin (+Q,CK) tahdistuk- 5 79009 sissa väripurskevertailusignaalin +Q-akselin vaihepis-teiden esiintymisen kanssa. Kellogeneraattori 27 aikaansaa -Q-kellosignaalin (-Q,CK) tahdistuksissa niiden vaihepisteiden esiintymisen kanssa, jotka ovat 180° eri 5 vaiheissa +Q-akselin vaihepisteisiin nähden.

Ollessaan ajastetut tahdistetuilla +1- ja +Q-kellotaajuuksilla suorittavat LPF 37 ja LPF 38 luonnostaan digitaalisen värikkyyssignaalin C tahdistetun demodu-loinnin sen digitaalisiin +1, -I, +Q -signaalikomponent-10 teihin samalla kun ne suorittavat niiden FIR-alipäästö- suodatustehtävänsä. I-LPF:llä 37 on päästökaista, joka ulottuu DCrstä noin 1,5 megahertziin, ja Q-LPF:llä 38 on päästökaista, joka ulottuu DC:stä noin 0,5 megahertziin.

I- ja Q—LPF poistavat suuritaajuista kohinaa, jota voi 15 sisältyä värisignaaleihin. Sen etuna, että LPF 37 ja LPF

38 toimivat kaksinkertaisella f -taajuudella, on se, se että vältetään merkittävä valetoisto ja signaalikohina-suhteen huonontuminen.

Keksinnön periaatteiden mukaisesti suodatetut 20 +1- ja +Q-digitaalisignaalit, jotka on muodostettu niiden vastaavien suodattimien 37 ja 38 antoihin ja Y-digitaalisignaalit, jo-ka on muodostettu valotiheyskä-sittelijän 32 antoon, muunnetaan digiyaalisella dekoode-rilla 90 digitaalisten värisignaalien eri sarjoiksi, 25 nimittäin R-, G- ja B-digitaalisignaaleiksi, jotka muo dostetaan datalinjoille 91r, 91g ja 91b. Digitaaliset R-, G- ja B-signaalit on muodostettu 4f -taajuudella taval-la, jota selostetaan edempänä, vaikka informaatiota sisältäviä I- ja Q-digitaalisignaaleja on syötetty digi-30 taaliseen dekooderiin 90 vain 2f ^-taajuudella.

Dekooderin 90 muodostamat digitaaliset R-, G- ja B-signaalit syötetään vastaavasti digitaalianalogiamuun-timiin DAC 50r, 50g ja 50b ja alipäästösuodatetaan vastaavilla analogisilla alipäästösuodattimilla (LPF) 51r, 35 51g ja 51b analogisten kuvaputken R-, G- ja B-ohjaussig- 6 79009 naalien muodostamiseksi pitkin analogisia signaalilin-joja 52r, 52g ja 52b pitkin. Kyseiset kolme analogista ohjaussignaalia vahvistetaan vastaavasti vahvistimilla AR, AG ja AB ennen niiden syöttämistä värikuvaputken 35 5 katodeihin KR, KG ja KB värikuvan tuottamiseksi punaisesta, vihreästä sinisestä värikuvasta, joita edustavat linjoilla 52r, g ja b olevat analogiset singaalit.

Kuten aikaisemmin on huomautettu, syötetään I- ja Q-data dekooderiin 90 2f -taajuudella, koska I- ja S o 10 Q-suodattimet 37 ja 38 ajastetaan kellopulsseilla, jotka esiintyvät värivertailusignaalin +1- ja +Q-akselin vaihe- pisteissä. Dekooderissa 90 olevan I-kanavan datataajuu- den lisäämiseksi 4f -taajuuteen vastaanottaa interpo- S c laattori 701 pitkin ottodatalinjaa IDI 2f -taajuudet- b > 15 la digitaalisia näytteitä (1^, JV), jotka vastaavat I-ja -I-dataa. Interpolaattori 70( käsittelee näytteitä ja tuottaa digitaalisanojen datavirran (1^, Ij3# 1,4) 4fgc-taajuudella antodatalinjalla ID0. Vastaavasti vastaanottaa Q-interpolaattori 70Q digitaalisia näyttei-20 tä (Qj, Q'j), jotka vastaavat Q- ja -Q-dataa ottodatalin- jalta QDI ja tuottaa Q-datavirran (Q^^, Q^, ^j3' 4fsc~taajuudella antodatalinjalle QD0.

Kuva 2 esittää interpolaattoria 70, jota voidaan käyttää kuvan 1 joko 701- tai 70Q-interpolaattorina.

25 Interpolaattori 70 sisältää kaksiasteisen siirtorekiste-;* rin 78, jolla on asteet SRA ja SRB, jotka on ajastettu pitkin kellolinjaa CS signaalilla, joka muodostuu TAI-veräjän 71 antoon. Siirtorekisterin 78 asteen SRA anto datalinjaa AO pitkin ja siirtorekisterin 78 asteen SRB 30 anto datalinjaa BO pitkin summataan summaimessa 72. Sum-maimen 72 anto datalinjalla 0 jaetaan kahdella jakoas-teessa 73. Jakoasteen 73 anto datalinjalla MO ja siirto-rekisteriasteen SRB anto datalinjalla Ml syötetään tavanomaisesti suunniteltuun multiplekseriin 74. Multiplekse-35 ri 74 tuottaa antoonsa datasanan datan antolinjalle D0, % joka on joko linjalle Ml muodostunut datasana, kun multip- 7 79009 leksterin valintaottonavan S tila on korkea, tai linjalla MO oleva data, jos navan S tila on matala.

Ennen kuin niitä edelleen käsitellään interpo-laattorissa 70( tai 700 invertoidaan -I- ja -Q-kellojak-5 sojen aikana saadut I-LPF:n 37 ja Q-LPF:n 38 antonäytteet, nimittäin kuvan 1 näytteet IV ja Q"j, eli tehdään ne positiivisiksi. Muutoin -I- ja -Q-kellojaksojen aikansa saatu demoduloitu I- ja Q-data edustaisi singnaaleja, jotka ovat 180° eri vaiheessa niihin signaaleihin nähden, 10 joita edustaa -I- ja +Q-kellojaksojen aikana saatu demoduloitu I- ja Q-data.

J'j- tai Q'j-näytteen muuttamiseksi arvoltaan negatiiviseksi kytketään LPFrstä 37 tai 38 saatava antodata-linja IDI tai QDI kuvan 2 interpolaattorin 70 EHD0T0N-15 tai -asteen X0R 76 ottoon. Asettaa-palauttaa-kiikun 75 Q-anto on kytketty XOR-asteen 76 ottoon ja summaimen 77 muistinumeronapaan CI. Digitaalisana, jonka kukin bitti on yhtä suuri kuin binaarinen nolla, syötetään summaimen 77 ottoon pitkin datalinjaa B. XOR-muistiasteen 76 anto-20 digitaalisana syötetään summaimen 77 ottoon pitkin data- linjaa A.

Kun -I- tai -Q-kellopulssi syötetään kiikun 75 asetusottona>aan (S) kytkeytyy Q-antonapa loogiseen "l":een, joka sen jälkeen syötetään XOR-asteeseen 76 ja summaimen 25 77 CI-napaan. I'j- tai Q'^-digitaalisanan kukin bitti on invertoitu tai yhden komplementoitu XOR-asteessa 76 ja on lisätty "yksi" tuloksena olevaan digitaalisanaan sum-maimessa 77 aritmeettisen negaation tuottamiseksi, tai J'j- tai Q'j-digitaalisanan kahden komplementti summai-30 men 77 antoon datalinjalle DI. Kahden komplementoitu digitaalisana on alkuperäisen digitaalisanan JV tai Q'^ negaatio.

Kun +1- tai +Q-kellopulssi syötetään palautukseen, kiikun 75 R-ottonapaan, kytkeytyy Q-antonapa loogiseen 35 "0":aan. 1^- tai Q^-digitaalisana päästetään sen jälkeen 8 79009 datalinjasta IDI tai datalinjasta QDI datalinjaan DI ilman, että XOR-aste 76 ja summain 77 ovat sitä muuttaneet. Siten summaimen 77 antoon on muodostunut I-data-virta (Ij, -IV) tai Q-datavirta (ζΚ, -Q',.).

5 Kuvan 2 interpolaattorin muu toiminta selostetaan seuraavassa olettaen, että interpolaattoria 70 on käytetty kuvan 1 I-interpolaattorina 701. Kuvan 2 datalinjaan DI muodostunut I-datavirta (1^, -IV) syötetään siir-torekisterin 78 asteeseen SRA. +I-kellopulssi syötetään 10 TAI-veräjän 71 ottosignaalilinjaan Cl ja -I-kellopulssi syötetään ottosignaalilinjaan C2. (Huomataan, että kun interpolaattoria 70 käytetään Q-interpolaattorina 70Q syötetään +Q-kellopulssi linjaan Cl ja -Q-kellopulssi linjaan C2.) 15 Kuten on esitetty kuvien 3a-3k yhdistetyssä ajas- tuskaaviossa ja datataulukossa, esiintyy kuvan 3b + 1-kellopulssi, joka on saatu kellogeneraattorista 27, jaksojen tn = t^, t^, tg, t^,..., aikana, jossa jakso t on kestoltaan l/(4fgc). -I-kellopulssit esiintyvät 20 180° eri vaiheessa +I-kellopulsseihin nähden ja ne esiin tyvät jaksojen tR = t^, t^, t^, ... aikana. Täydellisyyden vuoksi kuvan 3 ajastuskaavio-osa esittää +Q-puls-sit, jotka esiintyvät jaksojen t = t2, t^, t^Q, t^, ... aikana ja -Q-pulssit, jotka esiintyvät jaksojen t = t^, 25 tg, t12, ... aikana.

Oletetaan, kuten on esitetty kuvassa 3f, että jaksossa t-^ datanäyte 1^ ajastetaan siirtorekisterin 78 asteeseen SRA pitkin datalinjaa DI. Jaksossa t2 ei +1- eikä -I-kellopulssia esiinny ja kellolinjan CS tila 30 on matala, kuten on esitetty kuvassa 31. I^-datanäyte py syy siksi siirtorekisterin 78 asteessa SRA jakson t2 aikana. Seuraavassa jaksossa t^ saapuu -(-kellopulssi otto-linjaan C2 kellolinjan CS kytkemiseksi korkeaksi. Siirto-rekisterin asteessa SRA oleva edellinen data siirtyy 35 asteeseen SRB ja uusi datanäyte -1'^ talletetaan SRA:han.

Siten SRA tallettaa -I'^-datanäytteen ja STB tallettaa 9 79009 I^-datanäytteen jaksossa t^-

Jakson aikana datanäytteet 1^ ja -1'^ summataan summaimessa 72 ja sen jälkeen summan keskimääräinen arvo jaetaan kahdella jakajan 73 avulla digitaalisanan tuotta-5 miseksi multiplekserin ottodatalinjaan MO, joka sana edustaa I-datan interpoloitua arvoa kahden näytteen 1^ ja -1'^ välillä. Kuten on osoitettu kuvassa 3h, aikajaksossa t^f interpoloitu I-data datalinjassa MO = (1^-1'^)/2. Aikajaksossa t^ digitaalinäyte 1^ on siksi multiplekserin 10 ottodatalinjalla Ml ja interpoloitu I-digitaalisana, joka on yhtä suuri kuin I^:n ja -1'^rn keskimääräinen arvo, on multiplekserin ottodatalinjalla MO.

Koska kellosignaalilinja CS on korkea jaksossa t^, valitaan multiplekserin antodatalinjalla DO oleva 15 antodigitaalisana digitaalisanaksi, joka muodostuu otto-datalinjalle Ml. Kuten on esitetty kuvassa 3j muodostuu digitaalinäyte 1^ datalinjalle DO jakson t^ aikana. Tämä sana on sama kuin digitaalisana 1^, joka on kuvan 1 I-interpolaattorin 70( antodatalinjalla IDO kun j=l.

20 i on myös merkitty kuvassa 3k jaksossa t^.

Jatkettaessa edellä selostettua menettelyä seu-raavissa jaksoissa tn = t^, t^, 6g, ...» havaitaan kuvia 3f, j ja k tarkastelemalla, että interpolaattoriin 701 pitkin datalinjaa DI 2fsc~taajuudella tuleva datavirta 25 (I^, -J'j) poistuu interpolaattorista pitkin antodata- linjaa IDO 4f ^-taajuudella I-datavirtana (1^, Ij2,Ij3'

Ij^) . Datanäytteet 1^ ja 1^ vastaavat todellisuudessa näytteenä otettuja I-datanäytteitä Ij ja -l'j, kun taas datanäytteet I^ Ij4 ovat digitaalisanoja, jotka vuo-30 rotellen asetetaan tai sijoitetaan todellisten I-data- näytteiden väliin, edustaen kahden vierekkäisen todellisen I-datanäytteen interpoloitua keskimääräistä arvoa. Interpolointi parantaa I- ja Q-datavirtojen signaalikohina-suhdeominaisuuksia keskiarvoistamalla datavirtaan sekoit-35 tuneet kohinakomponentit. * 10 79009

Edellä juuri selostetulla tavalla kehitetään I-datavirta tai Q-datavirta 4f -taajuudella, taajuudel- S o la joka on suurempi kuin 2f -taajuus, jolla äärellisen S c impulssivasteen omaava I-suodatin 37 tai äärellisen 5 impulssivasteen omaava Q-suodatin 38 on ajastettu. Nope- ampitaajuisen datavirran käytön etuna on viime kädessä, kun digitaalidata muunnetaan analogiseen muotoon, se että voidaan käyttää yksinkertaisempia analogisia alipäästösuodattimia näytteenottotaajuuskomponenttien poista-10 miseksi.

Viitataan nyt kuvan 1 digitaalisen dekooderin 90 muun osan toimintaan, kun 4f -taajuiset I- ja Q-data-virrat on muodostettu interpolaattorien 701 ja 70Q antoihin. Vaikkakaan ei esitetty kuvassa 1, ajastetaan dekoode-15 rin 90 kertoja 120, summain 130 ja suramain 140 kukin 4f S o taajuudella. I- ja Q-datavirtoihin sisältyvä väri-informaatio muunnetaan I- ja Q-värisekoituskoordinaateista R-Y-, B-Y- ja G-Y-värierokoordinaatteihin.

I” ja Q-digitaalisignaalien (Ej, Eq) sarja liit-20 tyy R-Y-, B-Y- ja G-Y-digitaalisignaalien (ER_Y, Εβ_γ) sarjaan sarjalla kertoimia (a ), jossa p=l,2 ja q=l,2,3 P3 tunnettujen yhtälöiden mukaisesti:

ER-Y = allEI + a12EQ 25 EG-Y = a21EI + a22EQ

EB-Y = a31EI + a32EQ

missä a11 = +0,95; a12 = 0,62; a21 = -0,27; a22 = -0,65; a31 = -1,10; a32 = +1,70.

Digitaalidatan muunnoksen aikaansaamiseksi I- ja 30 Q-värisekoituskoordinaateista R-Y- ja B-Y-värierokoor- dinaateiksi syötetään datalinjalle ID0 muodostunut data-virta kertoja-asteen 120 I-datakertoimille IR0M1 - IR0M3. Kukin I-datakertoimista IR0M1 - IR0M3 kertoo I-digitaali-sanan sopivalla kertoimella kertoimista a^, a21' a31* 35 Kukin Q-datakertoimista QR0M1 - QR0M3 kertoo Q-digitaali- sanan sopivalla kertoimella kertoimista a^2, a22' a32 11 79009

Kertojen IR0M1 antodatalinjaan 93rl tuottama tu-lodata summataan summainasteen 130 summaisessa 3Or kertojan QR0M1 antodatalinjaan 93rQ tuottaman tulodatan kanssa. Summaimen 30r anto antodatalinjalla 92r on 5 R-Y-värierodigitaalisignaali. IR0M2:n ja QR0M2:n tuotta mat tulodatat summataan summaimessa 30g digitaalisen G-Y-värierosignaalin tuottamiseksi datalinjalle 92g.

IR0M3:n ja QR0M3:n tuottamat tulodatat summataan summaimessa 30b B-Y-värierosignaalin tuottamiseksi datalin-10 jalle 92b.

R-digitaalisignaalin muodostamiseksi digitaalisen dekooderin 90 antodatalinjalle 91r summataan summaises-ta 30r saatu R-Y-digitaalisignaali ja valotiheyskäsit-telijästä 32 saatu digitaalinen valotiheyssignaali sum-15 mainasteen 140 summaimessa 40r. G-digitaalisignaalin muodostamiseksi datalinjalle 91g summataan summaimes-ta 30g saava G-Y-digitaalisignaali digitaalisen Y-valo-tiheyssignaalin kanssa summaimessa 40g. B-digitaalisign-naalin muodostamiseksi datalinjalle 91b summataan sum-20 maimesta 30b saatava B-Y-värierodigitaalisignaali Y-valo- tiheyssignaalin kanssa summaimessa 40b. Analogiset R-, G- ja B-ohjaussignaalit vastaavilla linjoilla 52r, 52g ja 52b saadaan silloin digitaalianalogiamuunnoksella DAC:ssä 50r, 50g ja 50b ja analogisten suodattimien 51r, 25 51g ja 51b suoritamalla alipäästö suodatuksella.

Käyttämällä keksinnön mukaista digitaalisen dekooderin 90 kertojajärjestelyä R-, G- ja B-informaation saavuttamiseksi digitaalisessa muodossa saavutetaan se etu, että I- ja Q-FIR-suodattimien 37 ja 38 ei-identti-30 set vahvistukset voidaan kompensoida modifioimalla kertoi mien (apq) sarjaa tämän tekijän huomioon ottamiseksi.

Kukin kerroinkertojista IR0M1 - IR0M3 ja QR0M1 -QR0M3 voi olla kertojataulukoksi järjestetty suorasaan-timuisti (ROM). R0M:iin ID0- ja QDO-datalinjoja pitkin 35 syötetty digitaalisana liittyy R0M:in muistipaikan vas- taavaan osoitteeseen. Tässä muistipaikassa on talletettu- 12 79009 na sopivan kerroinkertojan ja ROM:iin syötetyn digitaali-sanan arvon tulo. R0M:in antoon digitaalisana, joka edustaa talletettua taulodataa.

Sen etuna, että R0M:ia käytetään kertojana, on 5 se, että kertoimessa, joka liittyy ROM:iin talletettui hin tuloihin, voidaan huomioida se, että värikuvaputken fosforiemissio-ominaisuudet eivät ole ideaalisia NTSCrhen liittyviä ominaiskertoimia, joihin edellä on viitattu kertoimien kerroinsarjassa (a ). Käytettäessä epäide- pg 10 aalisia fosforeja voidaan ROM:iin talletetut tulot laskea kerroinkertojien modifioituun sarjaan perustuen, joka sopii käytettäviksi todellisen fosforin kanssa, joka on valittu värikuvaputkelle.

Jos käytetään ohjelmoitavaa ROM:ia, niin eri tu-15 lodata voidaan kirjoittaa ROM:iin kun eri tyyppisiä kuva putkia käytetään eri televisiovastaanottimissa tai kun halutaan eri suuria I- ja Q-kanavien vahvistuksia.

« «·

Claims (11)

1. Televisiovastaanotinta varten oleva digitaalinen signaalinkäsittelyjärjestelmä, joka muodostaa digitaalises-5 ti syötetystä kuvainformaatiosignaalista analogisen signaalin mainitun kuvan tai sen osan toistamiseksi kuvantoisto-laitteessa (35), mainitun järjestelmän käsittäessä: laitteen kuvainformaation sisältävien binäärikoodattujen digitaalinäytteiden aikaansaamiseksi; 10 mainittuja dlgitaalinäytteitä käsittelevän ensimmäisen käsittelijän kuvainformaation ensimmäisen osan si sältävien ensimmäisten digitaalisignaalien (I},I' ) ensimmäisen datavirran (1) muodostamiseksi ensimmäisellä taajuudella (2f,c), 15 mainittuja dlgitaalinäytteitä käsittelevän toisen käsittelijän kuvainformaation toisen osan sisältävien toisten digitaalisignaalien toisen (Y) datavirran muodostamiseksi toisella, ensimmäistä taajuutta suuremmalla taajuudella (4fec) , ja 20 ensimmäisen digltaalianaloglamuuntimen (50r), joka vastaanottaa mainitun antodatavirran muodostaen siitä ensimmäisen analogiasignaalin (52r) ensimmäisen kuvaosan toistamiseksi kuvantoistolaitteessa (35); tunnettu ensimmäisestä interpolaattorista (701), joka vas-25 taanottaa ensimmäisiä digitaalisignaaleja (Ij, l'j ) mainitulla ensimmäisellä taajuudella (2f, c) digitaalisignaalien (Ij 2, Ij 4) asettamiseksi mainittuun ensimmäiseen datavir-taan, jotka on interpoloitu mainituista ensimmäisistä di-gitaalisignaaleista modifioidun ensimmäisen datavirran 30 (Ij x, Ij 2, Ij 3 , Ij 4 ) tuottamiseksi, joka muodostetaan mai nitulla toisella suuremmalla taajuudella (4fac); laitteesta (120, 130, 140) modifioidun ensimmäisen datavirran (I) ja toisen datavirran (Y) yhdistämiseksi mainitun kuvainformaation kyseiset kaksi osaa sisältävän 35 antodatavirran (R, G, B) tuottamiseksi mainitulla toisella taajuudella. i4 79009

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen osa (l) sisältää väri-informaatiota ja mainittu toinen osa (Y) sisältää valotiheysinformaatiota, ja että järjestelmä sisäl- 5 tää kolmannen käsittelijän (38) kuvainformaation toisen (Q) väriosan sisältävän kolmansien digitaalisignaalien kolmannen datavirran (Qj , Q' j ) muodostamiseksi mainitulla ensimmäisellä taajuudella (2fsc), toisen interpolaat-torin (70Q), joka vastaanottaa kolmansia digitaalisignaa-10 leja mainitulla ensimmäisellä taajuudella digitaalisignaalien (QJ2, Qj4) asettamiseksi mainittuun kolmanteen data-virtaan, jotka on interpoloitu kolmansista digitaalisignaa-leista modifioidun kolmannen datavirran (Qd2, Qj 2 , Qd3, Qj4 ) tuottamiseksi, joka muodostetaan mainitulla toisella, 15 suuremmalla taajuudella (4fsc), jolloin kolmas modifioitu datavirta yhdistetään yhdistinlaitteella (120, 130, 140) modifioidun ensimmäisen datavirran (x , Ij 2 , Ij 3 , Ij 4 ) ja toisen datavirran (Y) kanssa niin, että ensimmäisen digitaalianalogiamuuntimen (50r) on mahdollista muodostaa 20 ensimmäinen analogiasignaali (52r), joka johtaa ensimmäisen kuvaosan toistoon, joka edustaa kuvainformaation valoti-heyden ja ensimmäisen ja toisen kuvaosan tiettyä yhdistelmää.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, 25 tunnettu siitä, että kuvainformaation ensimmäinen väriosa (I) muodostuu värivertailusignaalin ensimmäistä väriakselia pitkin ja että kuvainformaation toinen kuva-osa (Q) muodostuu värivertailusignaalin toista väriakselia pitkin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että yhdistinlaite (120, 130, 140) sisältää ensimmäisen (IROM) ja toisen (QROM) laitteen modifioidun ensimmäisen (IJlf Ij 2 , Ij 3 , Ij 4 ) ja kolmannen (Qj!, Qj2, Qja, Qj4 ) datavirran kertomiseksi kerrointeki-35 jöiden sarjan vastaavilla ensimmäisillä (axl, a3x ) ja toi is 79009 silla (a21, a23) kerrointekijöillä, ja että se sisältää vastaavat ensimmäisen (30r) ja toisen (30b) laitteen näin kehitettyjen tulojen summaamiseksi siten, että muodostetaan kuvainformaation kolmannen (R-Y) ja neljännen (B-Y) väri-osan sisältävien digitaalisignaalien vastaavat neljäs (92r) 5 ja viides (92b) datavirta, joka on johdettu informaatiosta, joka sisältyy ensimmäiseen ja toiseen väriosaan, ja joka on vastaavasti muodostettu värivertailusignaalin kolmatta ja neljättä väriakselia pitkin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, 10 tunnettu siitä, että ensimmäinen (1ROM) ja toinen (QROM) kertojalaite kumpikin käsittävät kertojataulukoksi järjestetyn muistiyksikön.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kuvainformaation ensimmäi- 15 nen (I) ja toinen (Q) väriosa ovat vastaavasti muodostetut pitkin I- ja Q-väriakseleita, ja että kolmas (R-Y) ja neljäs (B-Y) väriosa ovat vastaavasti muodostetut pitkin R-Y- ja B-Y-väriakseleita.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, 20 tunnettu siitä, että yhdistinlaite (120, 130, 140) sisältää kolmannen laitteen modifioidun ensimmäisen (I.,l, IJ2, IJ3, IJ4) ja kolmannen (Q^, Qj 2 , Qj 3 , Qj 4 ) datavirran kertomiseksi mainitun kerrointekijöiden sarjan kolmansilla kerrointekijöillä (a21, a22) ja kolmannen laitteen (30g) 25 näin kehitettyjen tulojen summaamiseksi, niin että tuotetaan kuvainformaation viidennen kuvaosan (G-Y) sisältävä digitaalisignaalien kuudes datavirta (92g), joka on muodostettu pitkin G-Y-väriakselia.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestelmä, 30 tunnettu siitä, että yhdistinlaite (120, 130, 140) sisältää laitteen (140) toisen datavirran (Y) summaamiseksi neljännen (R-Y), viidennen (B-Y) ja kuudennen (G-Y) data-virran kanssa vastaavasti seitsemännen (R), kahdeksannen (B) ja yhdeksännen (G) datavirran tuottamiseksi, jotka ie 79009 vastaavasti sisältävät kuvainformaation punaisen, sinisen ja vihreän väriosan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että seitsemäs datavirta (R) muodostaa edellä mainitun antodatavirran, ja että ensimmäinen kuvaosa muodostaa punaisen kuvan, ja että järjestelmä kä- 5 sittää toisen (50b) ja kolmannen (50g) digltaalianalogia-muuntimen, jotka vastaavasti vastaanottavat kahdeksannen (B) ja yhdeksännen (G) datavirran muodostaakseen niistä vastaavasti toisen (52b) ja kolmannen (52g) analogiasig-naalin toisen ja vastaavasti kolmannen kuvaosan, jotka 10 muodostavat sinisen ja vihreän kuvaosan, toistamiseksi mainitulla kuvantoistolaitteella (35).

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siltä, että ensimmäinen taajuus (2fse) on taajuuden fec monikerta, missä fec on värivertailusignaalin 15 taajuus, ja että toinen taajuus (4fec) on taajuuden fec eri monikerta.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen taajuus on 2fec ja että toinen taajuus on 4f>c. 17 79009