FI78992B - Straolningskaenslig sammansaettning. - Google Patents

Description

78992 1 Säteilylle herkkä seos

Strälnlngskänslig sammansättning 5 Keksintö koskee säteilylle herkkiä seoksia, säteilylle herkkiä välineitä, erikoisesti säteilylle herkkiä levyjä lltograafisten painatus-levyjen valmistusta varten ja valoresistejä, jotka käsittävät sellaisilla seoksilla päällystettyjä substraatteja, ja sellaisten säteilylle herkkien välineiden prosessoimista.

10

Keksinnön tyyppiset säteilylle herkät välineet käsittävät tavallisesti säteilylle herkän seoksen päällystettynä sopivalle alustalle. Välineen kohdistaminen säteilylle läpinäkyvää kuvaa käyttäen aiheuttaa päällysteen ominaisuuksien muuttumisen säteilyn koskemilla alueilla siten, 15 että päällyste voidaan selektiivisesti poistaa alustalta ei-kuvaa muodostavilta alueilta sopivaa kehitettä käyttäen painatuskuvan (tai syö-vytystä kestävän alueen) jättämiseksi alustalle. Niin sanottujen negatiivisesti toimivien välineiden tapauksessa poistetaan päällysteen ne alueet, joihin säteily ei ole vaikuttanut.

20

Tunnetusti on mahdollista vahvistaa painatuskuvla tai syövytystä kestäviä alueita kuumentamalla tai polttamalla prosessointilaitteissa lämpötiloissa 180°C tai yli. Joidenkin lltograafisten levyjen tapauksessa ajoaikaa voidaan pidentää kaksin tai kolminkertaiseksi sellaista käsit-25 telyä käytettäessä.

On suotavaa aikaansaada jonkinlainen merkintä siitä, että väline oh kuumennettu ja lisäksi että välinettä on riittävästi kuumennettu maksimaalisen tehon saavuttamiseksi.

30 Tämän keksinnön kohteena on sellaisen merkinnän tai osoituksen aikaansaaminen ja se saavutetaan keksinnön mukaisesti kuumentamalla kehitettyä välinettä sellaisen lämmölle herkän värin läsnäollessa, joka läpikäy värinmuutoksen lämpötilassa 180°C tai yli.

Lämmölle herkkä väri voidaan lisätä säteilylle herkkään seokseen.

35 2 78992 1 Siten esillä olevan keksinnön yksi piirre aikaansaa säteilylle herkän seoksen, joka käsittää säteilylle herkän materiaalin ja lämmölle herkän värin, joka läpikäy värinmuutoksen vähintään 180°C lämpötilassa.

5 Keksinnön mukaisessa seoksessa voidaan käyttää mitä tahansa säteilylle herkkää materiaalia. Vaikka jotkin seokset eivät sinänsä hyödy kuumentamisesta, voidaan niiden lujuudessa saada aikaan parannusta lisäämällä seoksiin lujittavaa hartsia, joka hyötyy kuumentamisesta. Säteilylle herkkä seos voi sisältää myös ainetta, joka tuottaa värlnmuutok-10 sen säteilylle kohdistettaessa.

Siinä tapauksessa, että seos päällystetään alustalle säteilylle herkän laitteen muodostamiseksi alusta voi olla esimerkiksi rakeistettua ja anodisoitua alumiinia tai muuta alusta-ainetta, jota tavanomaisesti 15 käytetään litograafisten painatuelevyjen valmistuksessa tai etsaus-prosesseissa.

Sellaisten säteilylle herkkien välineiden tapauksessa säteilylle herkkä seos kohdistetaan kuvan läpi tulevalle säteilylle ja sitten kehi-20 tetään seoksen enemmän liukoisten alueiden poistamiseksi selektiivisesti ja allaolevan alustan paljastamiseksi ja vähemmän liukoisten alueiden muodostaman kuvan jättämiseksi jäljelle. Kehitetyn välineen jälki-kuumennus suoritetaan sitten kunnes seoksessa oleva väriaine läpikäy värinmuutoksensa. Tällä tavoin voidaan helposti varmistaa, että kehi-25 tetty väline on kuumennettu tarvittavaan lämpötilaan. Kulloinkin esiintyvät värit riippuvat käytetystä väriaineesta ja mistä tahansa väristä, joka kuvalla on luontaisesti seurauksena säteilylle herkän seoksen muista komponenteista.

30 Eräs hyvin tunnettu haittapuoli joidenkin säteilylle herkkien välineiden kuumentamisessa on se, että kuumennusvaiheen aikana muodostuu likaavia jätteitä ja ne laskeutuvat tausta-alueille (nimittäin painatus-levyn ei-kuvaa muodostaville alueille tai valoresistin syövytettäville alueille). Tämä on erikoisen vakavaa siinä tapauksessa, että laitetta 35 on tarkoitus käyttää litograafisen painatuslevyn valmistuksessa, koska likaavat jäännösaineet aiheuttavat vaahtoamista painatuksessa ja tekevät painatuslevyn hyödyttömäksi, vaikka niitä olisi läsnä vain pienikin määrä.

3 78992 Tämä ongelma voidaan voittaa käsittelemällä väline prosessointinesteel-lä ennen kuumentamista hakijan GB-patentlssa n:o 1 513 368 kuvatun Thermotect (RTM) prosessin mukaisesti, jolloin välineeseen sivellään ohut päällyste suojaavaa ainetta ennen kuumennusta. Tämä suojaava aine 5 muodostaa kerroksen, joka sulkee tausta-alueet likaantuvilta jätteiltä ja koska se on vesiliukoista ja säilyy vesiliukoisena kuumennus-valheen aikana se ja likaavat jätteet voidaan helposti pestä pois kuu-mennusvaiheen jälkeen.

10 Haluttaessa voidaan lämmölle herkkä väri lisätä keksinnön mukaisesti sellaiseen prosessointinesteeseen.

Esillä olevan keksinnön toisen näkökulman mukaisesti aikaansaadaan menetelmä kuvan tai etsausta kestävän alueen muodostamiseksi, joka käsit-15 tää sen, että kuvan läpi saatetaan säteilylle alttiiksi säteilylle herkkä väline, joka käsittää säteilylle herkän seoksen päällystettynä alustalle, välineen selektiivisen kehittämisen seoksen liukoisempien alueiden poistamiseksi selektiivisesti allaolevan substraatin paljastamiseksi ja vähemmän liukoisten alueiden muodostaman kuvan tai etsausta kestävän 20 alueen jättämiseksi jäljelle, kehitetyn laitteen päällystämisen proses-sointinesteellä, joka käsittää lämmölle herkän värin, joka läpikäy värin-muutoksen ainakin 180°C lämpötilassa ja suojaavan aineen paljastuneen allaolevan alustan suojaamiseksi likaavilta jätteiltä, joita muodostuu kuumennettaessa välinettä ainakin 180°C lämpötilaan; päällystetyn välineen 25 kuumentamisen, kunnes väriaine osoittaa värinmuutosta; ja välineen pesemisen päällysteen poistamiseksi.

Edelleen keksinnön erään toisen näkökohdan mukaisesti aikaansaadaan pro-sessointineste käytettäväksi sellaisen säteilylle herkän välineen kä-30 sittelyssä, joka on kohdistettu kuvan J.äpi tulevalle säteilylle ja kehitetty kuvan tai etsausta kestävän alueen muodostamiseksi alustalle, prosessointinesteen käsittäessä lämmölle herkän värin, joka osoittaa värinmuutosta ainakin 180°C lämpötilassa ja suojaavan aineen välineen suojaamiseksi likaavilta jätteiltä, joita muodostuu kun laitetta kuu-35 mennetaan ainakin 180°C lämpötilaan kuvan tai etsausta kestävän alueen kovettamiseksi.

4 78992

Prosessointinesteessä oleva suojaava aine voi olla mikä tahansa tai mikä tahansa seos aineista, jotka on kuvattu GB-patenteissa 1 513 368, 1 534 424 ja 1 555 233 tai GB-patenttihakemuksessa 2 099 371 ja pro-sessointineste sisältää edullisesti myös kalvoa muodostavaa ainetta, 5 esimerkiksi poly(vinyylialkoholia). Erityisen suositeltavaa on, jos suojaava aine on pinta-aktiivinen aine kuten natriumdodekyylifenoksibent-seenidisulfonaatti, alkyloidun naftaleenisulfonihapon natriumsuola, metyleenidinaftaleenihapon dinatriumsuola, natriumdodekyylibentseeni-sulfonaatti tai sulfonoidun alkyylidifenyylioksidin natriumsuola.

10

Keksinnön erään suositeltavan suoritusmuodon mukaisesti väriaine on delokalisoitu, kationinen atsoväriaine, jossa positiivinen varaus väri-ainetnolekyylissä osallistuu väriaineen kromoforiseen resonanssisystee-miin.

15

Erikoisen suositeltava tämäntyyppinen väriaine sisältää kromoforisen ryhmän:

20 ^ Y

T*1 υΛ^ν=Κ)_ 25 missä X on CH, CR^ tai N; 30 Y on valinnainen ja mikäli on läsnä on yksinkertainen sidos, -(CH0) - missä n on 1 tai 2, -N-l n - l

H

-N- , -0- , -S- , -C- , -C- tai -S- , I II II n r3 0 S 0 35 R, Rj, R£ ja R^, jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat kukin ryhmää H tai alkyyli, substituoitu alkyyli, aryyli, substituoitu aryyli tai heterosyklinen ryhmä, ja renkaat A ja B ovat valinnaisesti 5 78992 substituoituja ja/tai ovat valinnaisesti sulautuneet aromaattisiin tai heterosyklisiin renkaisiin.

Toinen tämäntyyppinen suositeltava väri sisältää kromoforisen ryhmän 5 s 10 + 1 ,C-N=N- 15 tai

T

o +/1\ . K*—N. G— M= N — 25 missä tarkoittaa vetyä tai alkyyliä, substituoltua alkyyliä, aryyliä, substituoltua aryyli- tai alkoksiryhmää, ja G, ja I ja J 30 yhdessä otettuina, edustavat 5- tai 6-jäsenisen typpeä sisältävän renkaan täydelliseksi saattamiseen tarvittavia atomeja. G, I ja J — voivat esimerkiksi olla hiili, typpi, happi ja/tai rikkiatomit ja rengas voi olla sulautunut valinnaisesti substituoituOn rengassystee-Πΐϋη.

Ylläolevien värien atsosidos voi olla liitettynä diatsoniumyhdisteen jäännökseen tai kytkentäkomponentin jäännökseen.

35 6 78992

Esimerkkejä ryhmän I sisältävistä väreistä ovat c^+ X W - ίο Ό1 cf 15 cYxxT_^a ^ ¢) -srz.o2' 25 Nämä värit ovat sinertävänvihreitä väriltään ja muuttuvat punaisen-violetiksi kuumennettaessa 180°C tai yli. Kaavoissa VI-IX esitetään lisäesimerkkjä ryhmään I kuuluvista väreistä.

Esimerkkiryhmään II kuuluvasta väristä on 30 + C-K/-N-/ Vmn Cl x 35 V/ cxh4oh cti% 7 78992 Tämä väri on vihertävän sininen ja menettää värinsä kuumennettaessa ainakin 180°C lämpötilaan. Kaavat XI-XXV esittävät muita tämän tyyppisiä värejä.

5 Kaavat XXVI-XXVIII havainnollistavat ryhmään III kuuluvia värejä.

Yleensä keksinnön mukaiset säteilylle herkät seokset sisältävät aina 20 painoprosenttiin asti (mieluimmin 10 painoprosenttiin asti) väriainetta seoksen painosta laskettuna. Keksinnön mukaiset prosessointi-10 nesteet sisältävät yleisesti yhteen painoprosenttiin asti väriainetta, liukoisuudesta riippuen, ja noin 20 painoprosenttiin asti suojaavaa ainetta nesteen painosta laskettuna.

Kationisten värien anlonisella osalla on vähän jos ollenkaan vaikutusta 15 värien muihin ominaisuuksiin kuin liukoisuuteen. Mitä tahansa anionia voidaan käyttää, esimerkiksi kloridia, sinkkikloridia, tetrafluoroboraat-tla, heksafluorofosfaattia, sulfaattia, asetaattia, metyylisulfaattia, fosfomolybdaattia, fosfotungstaattia, fosfotungstomolybdaattia tai sul-fonaattia, kuten p-tolueenisulfonaattia, naftaleenisulfonaattia tai 20 tri-isopropyylinaftaleenisulfonaattia. Kloridi ja sinkkikloridianionit ovat erikoisen sopivia vesiliukoisuuteen nähden.

Vaikka syytä värien värinmuutokseen ei täysin tunneta on luultavaa, *' että atsosidos katkeaa korotetussa lämpötilassa antaen lämpöhajoamis- 25 tuotteita, jotka ovat värittömiä tai erivärisiä kuin käytetty väriaine.

Kaikissa annetuissa värieslmerkeissä positiivisen varauksen esitetään liittyvän spesifiseen typpiatomiin värimolekyylin sisällä. Käytännössä positiivinen varaus tulee olemaan levittynyt tai delokalisoitunut värin 30 koko kromoforisen rakenteen yli.

Seuraavat esimerkit havainnollistavat keksintöä.

ESIMERKKI 1

Positiivisesti työskentelevä säteilylle herkkä seos valmistettiin sekoittamalla: : - 35 β 78992 6 g naftokinonidiatsidisulfoniesteriä (säteilylle herkkä materiaali) 27 g Novolakkahartsia (tukihartsi) 0,48 g 4-diatsodifenyyliamiinifluoroboraattia 5 0,36 g Sudan Yellow-väriä

Seoksen tilavuus lisättiin 400 ml:aan 95/5 asetoni/metyylioksitolilla. Diatsofenyyliamiinifluoroboraatti tuottaa happoa valotettaessa ja happo saa Sudan Yellow-värin muuttamaan väriään.

10

Seos jaettiin kolmeen yhtä suureen osaan A-C ja värejä lisättiin seuraavasti osiin B ja C:

Osa (B) 0,4 g Flexo Blue 810 (TMP-liukoinen väri) 15 (C) 0,1 g Janus Green B (kaava IV).

Kukin seoksen osa pyörrepäällystettiin sitten elektrolyyttisesti rakeistettua rikkihapolla anodisoitua alumiinia oleville levyille, jolloin saatiin päällysteitä, joiden neliömetripaino oli 2,5 g. Päällysteet 20 kuivattiin sitten 100°C:ssa 5 minuutin ajan.

Tuloksena olevia säteilylle herkkiä levyjä A-C valotettiin positiivisen kalvon läpi Berkey-Ascor-kehyksessä 18 yksikköä (likimain 18 sekuntia), saaden levyn A tapauksessa keltaisen kuva-alueen ja levyjen B ja C 25 tapauksessa vihreät kuva-alueet punaista taustaa vasten. Nämä värit samoinkuin tässä ja muissa esimerkeissä mainitut värit olivat keltaisessa suojavalossa nähtyjä värejä. Levyt kastelukehitettiin vesipitoisessa alkaalisessa kehitteessä 45 sekuntia.

30 Kehitetyt levyt käsiteltiin kaikki 10 % natriumdodekyylifenoksibentseeni-: disulfonaatilla (suoja-aine), kiillotus-kuivattiin kuivaksi ja paistet- tiin uunissa 10 minuutin ajan 200°C:ssa. Paistettujen levyjen kuvien väri arvioitiin sen jälkeen.

35 Levy A Ei muutosta

Levy B Tummanvihreä

Levy C Punertavanruskea 9 78992

Vertailu osoittaa, että kun keksinnön mukaisesta seoksesta muodostuneella kuvalla oli hyvä värinmuutos kuumennettaessa, TMP-liuotinta sisältävästä seoksesta muodostetun kuvan värinmuutos oli vertailumielessä riittämätön. Levyn C lisäeriä kuumennettiin 10 minuuttia eri lämpö-5 tiloissa. Kuumentamisen jälkeen havaittiin seuraavat kuvavärit: 160°C Tumma oliivi 180°C Neutraali harmaa 200°C Punertavan ruskea 10 220°C Punertavan ruskea ESIMERKKI 2 15 Negatiiviset! työskentelevä säteilylle herkkä seos valmistettiin seuraavasti: 3 % 4-atsido-alfa-syano-delta-kloro-sinnamylideenietikkahapon epoksihartsiesteriä ja 20 0,3 % 1,2-bentsantrakinonia (herkistin) metyylietyyliketonissa.

Seos jaettiin annoksiin D-F ja värejä lisättiin annoksiin E ja F seuraavasti:

25 Annos E 0,3 % Microlith Blue A3RK

Annos F 0,2 % Janus Green B.

Kukin seosannos levitettiin elektrolyyttisesti rakeistetun, rikkihapolla anodisoidun alumiinilevyn pinnalle saaden päällysteitä, joiden 30 neliömetripaino oli 1,1 g/m^. Päällysteitä kuivattiin 65°C:ssa 5 minuuttia.

Saatuja levyjä valotettiin negatiivin läpi 25 yksikköä Berkey-Ascor-kehyksessä ja kehitettiin kehlteliuoksella saaden lltograaflsia paina-35 tuslevyjä, joissa oli keltainen kuva (Levy D) ja vihreitä kuvia (Levyt E ja F) väritöntä taustaa vastaan. Levyt käsiteltiin netriumdode-kyylifenoksibentseenidisulfonaatin vesiliuoksella (suoja-aine) ja kuu- 10 78992 1 aiennettiin uunissa 10 minuuttia 200°C lämpötilassa. Kuumennuksen jälkeen havaittiin seuraavat levyjen värit:

Levy D Ei muutosta 5 LeVy E Tummanvihreä

Levy F Punertavan ruskea

Vertailu osoittaa, että kun keksinnön mukaisesta seoksesta muodostetulla kuvalla oli kuumennuksessa hyvä värinmuutos, niin vertailun 10 vuoksi Mlcrolith Blue A3RK väriä sisältävästä seoksesta muodostetulla kuvalla värinmuutos oli riittämätön.

ESIMERKKI 3 15

Valmistettiin prosessointineste, jolla oli seuraava koostumus: 10 g Natriumdodekyylifenoksibenteeenisulfonaattia (suoja-aine) 20 3 g Poval 105 polyvinyylialkoholia (kalvonmuodostusalne)

0,4 g Janus Green B

Vettä 100 ml:aan asti.

Valotettu ja kehitetty levy (levy A esimerkistä 1), jossa oli keltai-25 nen kuva, käsiteltiin tällä liuoksella ja kiilloitettiin saaden levyn, jossa oli yleinen vihertävänsininen väritys. Levyä kuumennettiin sitten uunissa 10 minuuttia 220°C:ssa, jolloin levy tuli väriltään vaalean violetiksi tausta-alueissa. Levy pestiin vedellä ja tussivärjättiin. Tausta-alueiden likaantumista ei esiintynyt.

30 ESIMERKKI 4

Esimerkki 3 toistettiin käyttäen levyä, joka oli identtinen Esimerkin 2 levyn D kanssa. Saatiin samanlaiset tulokset.

35 11 78992 ESIMERKKI 5

Esimerkit 1-4 toistettiin paitsi että tavallisen uunin sijasta käytettiin infrapunauunia. Saatiin samanlaisia tuloksia.

5 ESIMERKKI 6

Esimerkit 1 ja 2 toistettiin käyttäen kaavojen V-XXVIII värejä. Kuvaa 200°C:een kuumennettaessa saadut värinmuutokset on esitetty seuraavas-10 sa taulukossa 1.

TAULUKKO 1 Väri Esimerkin 1 proseduuri Esimerkin 2 proseduuri 15 __________________________________________________________ ennen kuumen- kuumennuksen ennen kuumen- kuumennuksen nusta jälkeen nusta jälkeen V tummanvihreä punalnen/ruskea vihreä ruskea VI tummanvihreä oranssi/punainen tummanvihreä suklaanruskea 20 VII vihreä punalnen/ruskea vihreä suklaanruskea VIII vihreä keltainen/oranssi harmaa ruskea IX harmaa suklaanruskea harmaa syvänruskea X vihreä vaalea keltainen vihreä ruskea XI vihreä keltainen vihreä ruskea XII tummanvihreä keltainen tummanvihreä vaaleanruskea XIII tummanvihreä ruskea tummanvihreä ruskea 25 XIV tummanvihreä ruskea tummanvihreä syvänruskea XV vihreä keltainen vihreä ruskea XVI vihreä " vihreä " XVII vihreä " vihreä " XVIII tummanvihreä " tummanvihreä " XIX harmaa " harmaa vaaleanruskea XX harmaa " harmaa " XXI harmaa " harmaa " 30 XXII punainen " punainen " XXIII punainen " punainen " XXIV punainen " punainen " XXV punainen " punainen " XXVI harmaa " harmaa " XXVII tummanruskea " tummanruskea " XXVIII tummanruskea " tummanruskea " 35 i2 78992 ESIMERKKI 7

Esimerkki 3 toistettiin korvaten värin Kaavojen V-XXVIII väreillä. Kuumennettaessa 200°C:een saadut tausta-alueiden värinmuutokset on 5 esitetty oheisessa taulukossa 2.

TAULUKKO 2 10 Väri Ennen kuumennusta Kuumennuksen jälkeen V vihreä punainen VI vihreä punainen VII vihreä violetti ^ liukenematon 15 IX - - > X vihreä väritön XI vihreä väritön XII tummanvihreä " XIII tummanvihreä keltainen/ruskea XIV tummanvihreä oranssi XV vihreä väritön XVI " " 20 XVII " " XVIII tummanvihreä " XIX harmaa " XX "

XXI

XXII punainen " XXIII " " XXIV " " 25 ^ „ » XXVI harmaa " XXVIII tummanharmaa " XXVIII tummanharmaa 30 35 13 78992 ESIMERKKI 8

Valmistettiin fotopolymeroituva seos: 5 6 g bisfenoli A:n diglysidyylieetterin dimetakrylaattiesteriä 2 g Surcol 836 (Allied Colloids) karboksyloitua akryylihartsia 0,3 g 2,4,bistrikloorimetyyli 6, 4'-metoksinaftyyli s-triatsiini-fotoinitiaattoria, ja 0,3 g fenyyliatsodifenyyliamiinia 10 laimennettuna 200 ml:aan etyylimetyyliketonilla.

Seos jaettiin kahteen yhtä suureen osaan A ja B ja lisättiin värit seuraavasti: 15 (A) 0,15 g Savinyl Blue GLS (liuosväri) (B) 0,15 g kaavan VI väriä.

Kumpikin seoserä pyörrepäällystettiin elektronisesti rakeistetulle ja anodisoidulle alumiinille ja kuivattiin saaden päällysteitä, joiden 2 20 neliömetripainot olivat 1 g/m . Kuivatut päällysteet pintapäällystet-tiin polyvinyylialkoholilla happi-inhibitoitumisen estämiseksi.

Tuloksena olevia säteilylle herkkiä levyjä valotettiin negatiivin läpi Berkey-Ascor alakehyksessä 5 yksikköä (likimain 10 sekuntia). Kummankin 25 levyn tapauksessa muodostui kuva-alueille punainen väritys vihreätä taustaa vastaan. Levyt käsinkehitettiin pinta-aktiivisen aineen alkali-liuoksessa 30 sekunnin ajan saaden tummanvihreät kuva-alueet valkoista tustaa vastaan. Levyt käsiteltiin natriumdodekyylifenoksibentseenidi-sulfonaatin vesiliuoksella (suoja-aine) ja kuumennettiin uunissa 10 mi-30 nuuttia 200°C lämpötilassa. Kuumennuksen jälkeen kuva levyllä A oli yhä vihreä, kun taas kuva levyllä B oli muuttunut vaalenruskean väriseksi.

Useimmissa tapauksissa värinmuutokset olisivat samanlaisia valkoisessa V valossa katsottaessa. Vaikka jotkin olisivat erilaisia, muutos olisi 35 silti havaittavissa oleva. Siten Kaavan VIII väri esimerkissä 2 muuttuisi violetista kellanruskeaan.

78992 ι^^'νΛ R Α Β \ + ι R]/ Υ Nr=N__ (GΛ V +/.c— N —N- n

N X

R4

R“% 9—N = N~ III

- * jOC XX _ ^~v/C"3

N N ^ N --N \ )—N

,/ I \=/ \„, ΗΛ Λ ,5 78992 H,r ^c»3 * J\A»»=» -/-^^115 „/N ± \=/vw„ I }

H C /-v C_H .OH

I ~ \_/ XW" "3C^ p.

COOH

”1 2 3V+1 ,χ JLJ\ /“\ /WH

N ^ 0 ^ N= N -C /~N\ VI1

„c^ W WH

3 ch3

H

cNr^S

/-Λ C-H.OH

\--/ C2H4OH VIII

2 H C H / 3 CH? ,β 78992 H‘<C\ + ^ / \

^ S \ N = N <v /) OH IX

o “j'V^r'5' f~\ /C2"5 T f ♦/-"="-( V\ *

N ^ \ / C2H4OH

ch3 rs \ / ^ /Λ

/C N=N—(' \\—N XI

L+// V/ \« I 2 5 CH3

y NHCOCH

afr\-»=,-/V<w I ocri, CH3 s 17 78992 CH,°Y*"Ys>-»=*-/~X-*=«J~\m κΛ'/'' \=/ \=/ CH3 f^i /“v /“V-"' ’

N ^ N= N —U N — N —Γ N) N XIV

I \ / \ / ch3 CH3 /T~\ --CH3

I . C— N=N—V 7 — N - XV

W/ ^ ch3 CH3 0 I! hnch3c

Pirs;c-N=N-<PV-0 kA-v* \=/ v_v CH3 is 78992

'' /~Λ /A

I β N=N—y-— N\ XVIJ

N '——J C 2I!5 C H CNH_ 2 4II 2 0 ch3 —n=n—^ i —^ XVIn c 'TV-=-0--0 N-- CH,

H

;;

Uv/Lj,^ \=/ C«3 ch3 '9 78992 \ *// “ \—/ Xc„ N _N - L2 5 \ CH3 Γ3 I _ r h /N v f~\ / 2 5

N ^C— N~N—({ )-N XXII

I tll \=/ \»5

N- N

CH3 ("Vh=h_{3-^c"3

N- N

\ CH3 ch3

F ' »XV

f ji \=J

\ CH 3 2o 78992 I X c—n— n- I // — J xxv

H C I I

3 H

CX f~\ ^

I c -N—N_// )-N XXVI

*;./ v=/ w CH3 +^V r\ /c"3

CH_N )~\ XXVI1 \ —J \=J c2H4CN

CVL· ♦ΓΛ ' /ΓΧ

CH^— N ^ J— N — N—y— OH XXVIII

Claims (9)

2i 78992

1. Säteilylle herkkä seos, tunnettu siltä, että se käsittää säteilylle herkän materiaalin, joka, kun se altistetaan säteilylle, 5 osoittaa eri liukoisuuden omaavia kuva-alueita ja ei-kuva-alueita, ja lämmölle herkän kationlsen atso-värlaineen, jossa on kromoforinen resonanssikonjugaatlosysteeml ja positiivinen yli koko systeemin jakautunut positiivinen varaus, väriaineen ollessa sellainen, että se läpikäy värinmuutoksen ainakin 180°C lämpötilassa. 10

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siltä, että kromoforinen resonanssikonjugaatlosysteeml sisältää ryhmän:

15 R K\ + i.AJ. J s Ί r y n"n~ 20 missä X tarkoittaa ryhmää CH, CR^ tai N; Y on vallnainen ja mikäli on läsnä 25 tarkoittaa yksinkertaista sidosta, ryhmää -(CH.) - missä n on 1 tai 2, l n — ryhmää -lji- , -ji- , -O- , -S- , -<jT— , H R3 OS tai -S- : ja II o

30 R, Rj, R2 ja R^, jotka voivat olla samoja tai erilaisia, tarkoittavat kukin vetyä tai alkyyliä, substituoltua alkyyliä, aryyliä, substituoitua aryyliä tai alkoksiryhmää; ja renkaat A ja B ovat valinnaisesti substitu-oltuja ja/tai valinnaisesti sulautuneita aromaattisiin tai heterosykli-elln renkaisiin. 35

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että kromoforinen resonanssikonjugaatlosysteeml sisältää kromoforisen ryhmän 22 78992 s

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seos, tunnettu siitä, että värin osuus seoksesta voi nousta 20 painoprosenttiin asti. 25

5. Säteilylle herkkä laite, tunnettu siitä, että se käsittää substraatin päällystettynä jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaisella säteilylle herkällä seoksella.

5 J=N— K o + /ίχ

10 K—N c—N = NJ- BI V" 15 missä tarkoittaa vetyä tai ryhmää alkyyli, substituoitu alkyyli, aryyli, substituoitu aryyli tai alkoksi, ja G, ja I ja J yhdessä, tarkoittavat atomeja, jotka ovat tarpeen saattamaan täydelliseksi 5- tai 6-jäsenisen typpeä sisältävän heterosyklisen 20 renkaan, joka on valinnaisesti sulautunut valinnaisesti substituoituun rengassysteemiln.

6. Menetelmä säteilylle herkän laitteen prosessolmlseksi, joka käsit tää substraatin päällystettynä säteilylle herkällä seoksella, tunnettu siltä, että i) valotetaan seos kuvan läpi säteilyn avulla niin, että seos 35 käsittää säteilyn alaisena olleita alueita ja säteilylle ei- alttiina olleita alueita, joilla on erilainen liukoisuus, 23 78992 1 il) kehitetään kuvan läpi valotettu seos enemmän liukoisten alueiden poistamiseksi ja niiden alapuolella olevan substraatin paljastamiseksi» ili) kuumennetaan vähemmän liukoisia substaatille kehityksen jälkeen 5 jääneitä alueita lämmölle herkän katlonlsen atso-väriaineen läsnä ollessa, jossa on kromoforinen resonanssikonjugaatiosysteemi ja positiivinen yli koko systeemin jakautunut positiivinen varaus, ja joka läpikäy värlnmuutoksen vähintään 180°C lämpötilassa, mainitun värin ollessa pinnan vähemmän liukoisten alueiden komponentti tai 10 pinnalle lisättävä komponentti, ja kuumennuksen ollessa sellainen, että se saa värin muuttamaan väriä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väri lisätään mainitulle pinnalle seoksena aineen kanssa, joka ky- 15 kenee muodostamaan suojaavan kerroksen substraatin kehityksen paljastamisen alueiden suojaamiseksi kuumennuksen aikana muodostuvilta likaavilta jäännöeaineilta.

8. Prosessointlneste litograafisten painatuslevyjen käsittelemiseksi, 20 jotka levyt on muodostettu kuvan läpi valottamalla ja kehittämällä substraatille päällystetty säteilylle herkkä seos, niin että se sisältää kuvan, jonka muodostaa kehityksen jälkeen jäljelle jäävät seoksen vähemmän liukoiset alueet, tunnettu siltä, että prosessoln-tlneste on liuos, joka sisältää ainakin yhtä ainetta, joka kykenee muo-25 doetamaan suojaavan kerroksen levylle tausta-alueiden suojaamiseksi likaavilta jätteiltä, joita muodostuu, kun levyä kuumennetaan ainakin 180°C lämpötilassa kuvan kovettamlseksi, ja lämmölle herkkää kationista atso-väriainetta, jossa on kromoforinen resonanssikonjugaatiosysteemi ja positiivinen yli koko systeemin jakautunut positiivinen varaus, ja joka 30 läpikäy värlnmuutoksen vähintään 180°C lämpötilassa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen neste, tunnettu siitä, että mainittu aine on natriumdodekyylifenoksibentseenidlsulfonaatti, alkyloi-dun naftaleenlsulfonlhapon natrlumsuola, metyleenidinaftaleenisulfoni- 35 hapon dlnatrlumsuola, natrlumdodekyyllbentseenisulfonaatti, tai sulfo-noidun alkyylidifenyylioksidin natrlumsuola. 24 78992