FI78872B - Fordon foer avlaegsnande av is fraon flygplan. - Google Patents

Description

78872

Ajoneuvo jään poistamiseksi lentokoneista

Keksinnön kohteena on ajoneuvo jään poistamiseksi lentokoneista ja vastaavista, jossa ajoneuvossa on alusta, 5 jossa on nostolaite, joka vapaassa päässään kannattaa työ-lavaa, sekä ruiskulaite lentokoneen ruiskuttamiseksi jäänpoistoliuoksella, joka ruiskulaite käsittää pumpun ja tähän liitetyn ruiskusuuttimen, jossa ajoneuvossa nostolaite on sovitettu nousemaan ja laskeutumaan siten, että 10 laitteen koko massan painopiste pysyy alustan pyörien rajoittamalla alueella, ja työlava on muodostettu suljetuksi turvakopiksi, joka on kääntyvästi laakeroitu vaakasuorassa olevassa tasossa.

Tämäntyyppisissä tavanomaisissa ajoneuvoissa on 15 työtelineenä kori ja ruiskutusta suorittava henkilö seisoo korissa kannattaen ruiskusuutinta ja suunnaten sitä käsin lentokoneen ruiskutettavalle alueelle. Tällä vanhalla mallilla on haittana se, että käyttäjään vaikuttaa rekyyli-voima ruiskusuuttimesta ja johtuen suuttimen erittäin 20 rajoittuneesta vaikutusalueesta täytyy työtelinettä kannattavaa vaunua siirtää usein.

Esillä olevan keksinnön mukaiselle jäänpoistolait-teelle on ominaista, että koppirakenteessa on pituussuunnassa säädettävä kevyt puomi, jonka vapaassa päässä on 25 ruiskusuutin, ja että suutin tästä päästä on ripustettu keskilinjastaan tukielimien avulla, jotka tukielimet on sovitettu kiertämään suutinta kahden kohtisuoran akselin ympäri, jotka akselit leikkaavat toisensa, tukielimien käsittäessä käyttölaitteet, jotka ovat kauko-ohjättävissä 30 kopista. Näin saadaan aikaan ajoneuvolaite, joka helpommin ja vähemmän ihmisvoimaa vaatien kuin ennen tunnetut ajo-neuvolaitteet, yhdistettynä oleellisesti parempaan työs-kentelynäkyvyyteen ja työturvallisuuteen, sallii ruiskuttaa suuria alueita lentokoneessa ilman vaunun siirtotar-35 vettä, koska kevyt puomi voidaan ohjata sen pitkittäissää- 2 78872 dön vuoksi lentokoneen kyseisten osien lähelle myös niiden sijaitessa kaukana toisistaan sekä johtuen suuttimen kak-sisuuntaisliikkuvuudesta ruiskuttaminen on mahdollista lentokoneen pystysuuntaisilla sekä myös sivusuuntaisilla 5 pinnoilla.

Lisäämään edelleen ajoneuvolaitteen ulottuvuutta kevyt puomi voidaan keksinnön mukaisesti asentaa pystysuunnassa kääntyväksi työtelineeseen nähden ja nostolaite voi olla suunnikasmainen nivelsysteemi.

10 On erityisen edullista, että ne kaksi akselia, joi den ympäri suutin kääntyy, leikkaavat toisensa kohdassa, joka on suuttimen ruiskutussuunnan akselilla, koska näin saadaan aikaan se, että suuttimesta tulevan suihkun synnyttämät reaktiovoimat eivät aiheuta vääntömomenttia ruis-15 kusuuttimeen.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti kuvioiden avulla, jolloin kuvio 1 esittää sivuttaisen pystykuvan keksinnön mukaisesta jäänpoistolaitteesta, 20 kuvio 2 esittää kuvion 1 laitteen katsottuna nuolen

Il suuntaan kuviossa 1, kuvio 3 esittää sivuttaisen pystykuvan suutinlait-teesta kuvion 1 laitetta varten, kuvio 4 esittää kuvion 3 suutinlaitteen päältä näh- 25 tynä, kuvio 5 esittää kuvion 3 suutinlaitteen nähtynä nuolen V-V suunnassa kuviossa 4, kuvio 6 esittää käyttölaitteen kuvion 3 suutinlai-tetta varten, 30 kuvio 7 esittää sivuttaisen pystykuvan, osittain leikkauksena, suuttimen rakenteesta kuvion 3 suutinlaitet-ta varten ja kuvio 8 esittää hydraulisen mekanismin suutinjärjestelmän ja suuttimen ohjaamista varten keksinnön mukai-35 sesti.

3 78872

Kuviossa viittaa numero 1 moottoriajoneuvoon, jonka rungossa on erilaisia laitteita mukaan luettuina kaksi ruiskutusliuossäiliötä 2. Runko kannattaa työlavaa suljetun turvakopin 3 muodossa kiinnitettynä runkoon suunnik-5 kaan muotoisen nivelsysteemin 4 avulla. Jälkimmäisen muodostaa raskas pääpuomi 5, jonka kummallekin sivulle on asetettu ohjausvarret 6. Hydraulisylinteri 7 on kytketty pääpuomin 5 ja ajoneuvon 1 takapään väliin ja mainitun käyttösylinterin ohjauksen avulla hyttiä 3 liikutetaan 10 kahden kuviossa 1 nähtävän asennon välillä. Puomi 5 on kiinnitetty toisesta päästään kääntyvästi tukialustaan autossa ja on vahvan pultin 10 avulla liitetty kääntyvästi haarakappaleeseen 11, johon myös samansuuntaiset ohjaustangot 6 on liitetty pultilla 12.

15 Haarakappale 11 muodostaa alaosan 15 käännettävässä rakenteessa, jonka yläosan 16 muodostaa itse suljettu tur-vakoppi 3. Edellä mainitusta käy selville, että kuviossa 1 nähtävien kahden asennon välinen turvakopin 3 liike tapahtuu kopin pysyessä samansuuntaisena ja että kääntyvästä 20 rakenteesta johtuen koppi 3 voi kääntyä vielä pystyakselinsa 18 ympäri. Lisäksi yläosa 3 voidaan kallistaa esim. hydraulilaitteella pystysuuntaisesta työasennosta (katko-viivoitus kuviossa 1) alas vaaka-asentoon (täysviivat kuviossa 1) sekä päinvastoin.

25 Turvakopissa 3 on pitkittäin säädettävä kevyt puomi 20, joka on kiinnitetty kääntyvästi yläosaan kääntölava-rakenteessa pultilla 21 ja jota käännetään tämän ympäri hydraulisylinterin 22 avulla. Näin kevyt puomi 20 on kuvion 1 mukaisesti kääntyvä vaaka-asennon ja katkoviivoin 30 24 osoitetun kohotetun asennon välillä.

Kevyen puomin 20 päässä on suutinasetelma, mikä on yksinkertaisuuden vuoksi jätetty pois kuviosta 1, mutta nähdään kuvioissa 3, 4 ja 5. Kuten kuviossa 4 nähdään, kahdesta samansuuntaisesta haaravarresta 26 ja 27 muodos-35 tuva haarakappale 25 on liitetty kiinteästi teleskooppi- 4 78872 rakenteiseen puomiin 20. Mainittuihin varsiin on asetettu kääntyvä U-muotoinen yhdysvarsi 28, jonka muoto selviää hyvin kuviosta 5. Yhdysvarressa on ulospäin osoittavat päät 29 ja 30 ja sarana-akseli, joka toimii yhdysvarren 5 kannattimena haarakappaleessa, on merkitty numerolla 32. Kuvion rakenteessa on yhdysvarsi 28 ontto ja sen toinen pää 29 liittyy kehärenkaan 33 kautta letkuun 34, joka on yhdistetty tässä näkymättömällä laitteella vaunun 1 säiliöön 2 tässä näkymättömän ruiskupumpun kautta.

10 Yhdysvarren 28 alaosasta 36 haarautuu pystyosa 37, jossa on kehärengas 38. Mainittu rengas liittyy kaaren 39 kautta suuttimen 40 peräosaan. Kaariosan 39 yläpintaan on asetettu akselitappi 42 kääntyvästi siltakappaleessa 43, joka on kiinni yhdysvarren 28 haaroissa. Akselitapin 42 15 akseli on kohtisuorassa yhdysvarren kääntöakseliin 32 nähden, jonka se leikkaa suuttimen 40 pituusakselilla 45.

Edellä kuvatusta on ymmärrettävissä, että suutin 40 on kääntyvä pystytasossa yhdysvarren 28 kääntöliikkeen ansiosta akselilla 32 ja suutin on edelleen kääntyvä vaa-20 katasossa, ts. kääntöliikkeellä akselitapin 42 ympäri, joka on samassa linjassa kehärenkaan 38 kanssa. Tämä merkitsee samalla sitä, että suuttimesta 40 tulevan suihkun voima ei vaikuta - käännä - suuttimeen itseensä.

Aikaansaamaan molemmat yllä mainitut kääntöliikkeet 25 on suutinasetelmassa kaksi hydraulista käyttölaitetta 47 ja 48. Käyttölaite 47 huolehtii yhdysvarren 28 kääntämisestä akselin 32 ympäri ja se liittyy yhdysvarren toiseen päähän 30 joustoliitoksella 50. Toinen käyttölaite 48 huolehtii suuttimen kääntämisestä akselilla 51, jossa on ke-30 härengas 38 ja akselitappi 42, käyttölaitteen 48 liittyessä akselitappiin 42 joustokytkennällä 52.

Molempien käyttölaitteiden 47 ja 48 ollessa identtiset riittää kun selostetaan toinen niistä yksityiskohtaisesti kuvioon 6 liittyen.

35 Kuviossa 6 nähtävä käyttölaite 47 käsittää rungon 5 78872 54, jonka sisällä on siirrettävä kaksoismäntärakenne kahden männän 55, 56 muodostamana hammastangon 57 yhdistäessä ne toisiinsa. Kumpikin mäntä 55, 56 sijaitsevat liikkuvina vastaavissa sylintereissään 58, 59, joista toisen 58 sul-5 kee päätykansi 59 paineentuloaukolla 60 varustettuna paineistamaan mäntäasetelman 55, 56 toista päätä. Toisen sylinterin 59 päässä on väliseinä 62 ja siinä reikä 63 väli-putken 64 toista päätä varten käyttölaitteen ollessa lepo-asennossa kuvion 6 mukaisesti. Väliputki 64 liittyy män-10 tään 56 ja siihen kuuluu jousilevyn 67 läpi kulkeva veto-tanko 65, jonka toinen pää on liitetty jousilevyyn 66. Pu-ristusjousi 68 on asetettuna tangon 65 ympärille jousile-vyjen 66 ja 67 väliin. Tämä jousirakennelma sijaitsee sylinterin 59 jatkeessa 69 ja sen toinen pääty on varustettu 15 paineentuloaukon 71 sisältävällä kannella 70.

Kuviossa 6 nähtävä käyttölaite 47 pakottaa yhdys-varren päätä 30 kääntymään joustokytkimen 50 ympäri akselin 72 avulla, jossa on hammastankoon 57 kytkeytynyt hammaspyörä 73. Vastaavasti käyttölaite 48 liikuttaa suutti-20 men mutkaan 39 liitettyä akselia 52.

Molemmat käyttölaitteet 47 ja 48 toimivat kuvioon 6 viitaten seuraavasti.

Kun painetta johdetaan sisääntuloon 60 mäntäraken-nelma 55, 56 liikkuu oikealle aikaansaaden akselin 72 25 kääntymisen myötäpäivään. Samalla painaa väliholkin 64 pää jousilevyä 67 vasten puristaen jousta 68 kokoon, jolloin vastakkainen jousilevy 66 nojaa päätykannen 70 pintaan ja tanko 65 liikkuu kannen 70 onkaloon 75.

Kun paine sisääntulossa 60 laskee, jousi 68 palaut-30 taa akselin 72 kuviossa 6 nähtävään asentoon. Jos paine nostetaan sisääntulossa 71, paine välittyy kahden jousilevyn 66 ja 67 sekä jousen 68 ja reiän 63 kautta mäntära-kennelman 55, 56 oikeaan puoliskoon siirtäen kuvan hammas-tankoa 57 vasemmalle ja kääntäen akselia 72 vastapäivään. 35 Päätynsä 76 vaikutuksesta tanko 65 siirtää jousilevyä 66 6 78872 vasemmalle jousta 68 kokoonpuristaen, jolloin jousilevy 67 nojaa välilevyyn 62. Siten paineen laskiessa sisääntulossa 71 jousi palauttaa hammastangon 57 kuviossa 6 nähtävään asentoon.

5 Käyttölaite 47, joka kuten mainittiin ohjaa suut- timen 40 kääntöliikettä pystysuunnassa, nähdään kuviossa 8 molempine paineaukkoineen 60, 71 ja kuviossa 8 nähdään myös toinen, suutintä vaakasuunnassa kääntävä käyttölaite 48 ja kuten on selvää, myös jälkimmäisessä käyttölaittees-10 sa on kaksi paineen tuloaukkoa 78 ja 79 kuvion 8 mukaan.

Kuviossa 7 nähtävässä suuttimessa on sisäkierteellä 81 varustettu kierreliitin 80 suuttimen kiertämiseksi mut-kaosaan 39. Kierteellä 82 kiinnitetään pääputki 83 lujasti kierreliittimeen 80, johon kiinnitetään vielä 15 venttiilirunko 84 ruuvilla 85. Venttiilirunko 84 kiinnittyy ruuviin 85 venttiilivarrella, jossa on rengasmainen osa 86 ja litteä osa 87. Venttiilivarren 86, 87 ympäri on asetettu sisäputki 88 liikkuvasti pääputken 83 sisällä ja venttiilivarsi ohjautuu mainitussa sisäputkessa 88 sen 20 ansiosta, että venttiilivarren litteän osan 87 leveys on likimain sama kuin sisäputken 88 halkaisija ja edelleen litteässä osassa 87 on välilevyt 89, joita myöten putki 88 liukuu.

Sisäputki on varustettu ulkokehässä sijaitsevalla 25 olakkeella 90, jonka ja kierreliittimen 80 väliin on asetettu puristusjousi 91. Olakkeen 90 toisella puolella on rengasmainen painekammio 92 ja se on tiivistetty kahdella rengastiivisteellä 93 ja 94 pääputken 83 sisäpuolisessa ja olakkeen 90 ulkopuolisessa urassa. Painekammioon 92 30 johtaa paineen tuloaukko 95.

On selvää, että kun painekammion 92 painetta nostetaan, sisäputki 88 liikkuu jousivoimaa 91 vastaan, jolloin sisäputken 88 vasen pää irtoaa kosketuksestaan venttiili-runkoon 84 päästäen suihkuvirtauksen purkautumaan.

35 Holkki 96 on asetettu pääputken 83 päälle. Mainittu 7 78872 holkki on asetettu pääputken päälle siirtymään kuviossa 7 vasemmalle jousta 97 vastaan, joka on pääputken 83 päällä ja jonka toinen pää nojaa olaketta 98 vasten ja toinen pää nojaa hoikin 96 päähän kiinnitettyyn jousirenkaaseen 99.

5 Olakkeen 98 vasemmalle puolelle on tehty rengasmai nen painekammio 100 tiivistettynä sivusuuntaan tiivistys-renkailla 101 ja 102. Paineentuloaukko 103 johtaa tähän kammioon. Näin on ymmärrettävää, että kun painekammion 100 paine nousee, holkki liikkuu kuviossa 7 vasemmalle.

10 Hoikin pää on muotoiltu ulospäin aukeavaksi kartio- pinnaksi 105 ja siinä on lisäksi sumutinrengas 106. Rengas 106 on kierretty hoikin sisäuraan ja varustettu vinoilla tai kierremäisillä raoilla.

Edellä kuvatun perusteella on ymmärrettävissä, että 15 kun painetta johdetaan sisääntuloaukkoon 103, holkki siirtyy kuviossa 7 vasemmalle aiheuttaen sumutinrenkaan 106 työntymisen suihkun tielle, joka muuten suihkuaisi kartio-maisena sisäputken 88 pään ja venttiilirungon 84 välistä. Näin kartiomainen suihku hajoaa tai sumuaa. Jos holkki 20 liikkuu vielä kauemmas vasemmalle kuviossa 7, on ilmeistä, että sen sisäosa työntyy ulos sisäputken 88 päästä. Sumu-tusvaikutus loppuu tällöin ja hoikin sisäosa muotoilee sen sijaan muuten kartiomaisen suihkun lähes sylinterimäisek-si.

25 Suutin 40 nähdään kaavamaisesti kuviossa 8 kaksine paineaukkoineen 95 ja 103.

Kuten kuviosta 8 ilmenee, neljä käyttölaitteiden paineliitäntää 60, 71, 78 ja 79 on kytketty niiden vastaaviin paineenohjausventtiileihin 109, 110, 111 ja 112. Ku-30 kin venttiili on yhdistetty hydraulipumpun 108 painepuo-lelle sekä myös säiliöön 114. Neljä, venttiilit säiliöön 114 yhdistävää putkea eivät siten ole korotetussa paineessa.

Kukin paineenohjausventtiili 109, 110, 111 ja 112 35 on rakennettu sinänsä tunnetulla tavalla, joten vain nii- 8 78872 den toiminta kaipaa lisäselostusta. Kukin venttiili on lepovaiheessaan suljettuna läpivirtaukselta. Kun venttii-leitä aletaan käyttää toimilaitteensa avulla, ne avautuvat asteittain hydrauliseen virtaukseen ja läpikulkevan nes-5 teen paine on alussa suhteellisen pieni johtuen kuristuksesta avauksen alkuvaiheessa. Avauksen lisääntyessä paine kohoaa kuristusvaikutuksen pienenemisen vuoksi, jolloin on ymmärrettävää, että kyseiset venttiilit kykenevät syöttämään vastaavia paineaukkoja jatkuvasti lisääntyvällä 10 säätöpaineella. Kuten on mainittu, venttiilit on varustettu jousilla, mikä merkitsee, että mitään ei tapahdu, jos niitä käytetään vasten avaussuuntaa, jolloin vastaavaan paineaukkoon ei siten tapahdu syöttöä.

Kuten kuviosta 8 ilmenee, käyttölaitteen 47 molem-15 mat paineenohjausventtiilit 109 ja 110 on yhdistetty toisiinsa tangolla 116 ja käyttölaitteen 48 molemmat venttiilit on kytketty yhteen tangolla 117. Tangot 116 ja 117 muodostavat ristikon ollen toisiinsa jäykästi kytketyt ja tähän ristikkoon on kiinnitetty käsikahva 118, jota nupin 20 119 avulla voidaan liikuttaa monisuuntaisesti hytissä 3 ollen siten hytissä istuvan käyttäjän käsiteltävissä.

Yllä selostetun perusteella on ymmärrettävissä, että kun kahvaa 118 käännetään nuolen 120 suuntaan tanko 116 vaikuttaa venttiiliin 109 auklsuuntaan. Käyttölaitteen 25 47 paineaukossa 60 nousee silloin paine. Venttiili 110 ei ole silloin toiminnassa ja se päästää siten paineen käyttölaitteen 47 tuloaukosta säiliöön 114. Toisin sanoen, kuvion 6 mäntäasetelma 55, 56 liikkuu tästä johtuen oikealle ja suutin 40 siirtyy toiseen reunaan vaakasuunnas-30 sa. Kun kahvaa 118 käännetään nuolen 121 suuntaan, suutin liikkuu vastakkaiseen suuntaan. On edelleen selvää, että kun kahvaa 118 käännetään kohtisuoraan nuolia 120, 121 vastaan, tapahtuu paineenohjausventtiileiden 111 ja 112 ohjaus, aiheuttaen näin sen, että käyttölaite 48 liikuttaa 35 suutinta pystytasossa. On myös selvää, että kahvan 118 9 78872 ollessa kääntyneenä mihin tahansa muuhun mielivaltaiseen asentoon, tapahtuu suuttimen liike yhdistelmänä, nimenomaan kääntöliikkeiden yhdistelmänä vaaka- ja pystyakselien 32 ja 51 suhteen.

5 Kuviossa 8 nähdään myös miten suihkun muotoa sää tävää hoikkia 96 ohjataan muuttelemalla painekammion 100 painetta tuloaukon 103 kautta. Tuloaukko 103 on yhdistetty hydraulipumppuun 108 virtauksenohjausventtiilin 123 kautta ja sen edestä haarautuu paluuputki, johon on asetettu pai-10 neenohjausventtiili 124, mainitun haarautuman johtaessa säiliöön 114. On selvää, että painekammioon 100 ei syötetä erikoisen suurta määrää nestettä, vaan ainoastaan lisäämään hiukan sen tilavuutta säädön yhteydessä, jolloin tietty paine on tärkein asia. Virtauksensäätöventtiilin 15 123 avulla, joka on säädettävä ja rakenteeltaan sinänsä tunnettu, annostellaan suhteellisen pieni virtausmäärä kulkemaan virtauksenohjausventtiilin 123 kautta. Säätämällä paineenohjausventtiilillä 124 vastusta isommaksi tai pienemmäksi kuristuu paine virtauksenohjausventtiilissä 20 123 enemmän tai vähemmän. Äärimmäisellä kuristuksella, ts.

kun venttiili 124 on melkein kiinni, paineentuloaukkoon 103 syötetään nestettä suurella paineella, jolloin holkki 96 ottaa asennon kaukana vasemmalla, kuten on edellä selostettu. Mutta kun paineenohjausventtiili on auki, se 25 kuristaa vähemmän, jolloin tulopaine aukossa 103 laskee ja holkki siirtyy säädettynä oikealle kuviossa 7. Tällä tavalla muunnetaan suihkun muotoa, kuten edellä on kerrottu ja on selvää, että virtauksenohjausventtiili 123 ja pai-neensäätöventtiili 124 ovat sijoitettuina koppiin 3, jot-30 ta käyttäjä voi niitä käsitellä.

Suuttimen 40 avaamisen ja sulkemisen ohjaus esitetään myös kuviossa 8, josta selviää, että paineaukko 95 on yhdistetty hydraulipumppuun 108 samalla tavalla kuin paineaukko 103, jolloin paineentuloaukkoa 95 säätävät 35 virtauksenohjausventtiili 126 ja paineenohjausventtiili 10 78872 127 niiden toimiessa, kuten edellä kuvattiin virtauksenoh-jausventtiilin 123 ja paineenohjausventtiilin 124 yhteydessä. Toisin sanoen paineaukkoon 95 syötettävä paine voidaan säätää korkeasta arvosta, ts. venttiilin 127 suurim-5 maila kuristuksella, matalaan arvoon, ts. venttiilin pienellä kuristuksella. Jälkimmäisessä tapauksessa virtaus venttiilin 127 kautta kasvaa vastuksen ollessa vastaavasti pieni, jolloin paineen tuloaukkoon 95 syötettävä paine laskee. Edellä olevan selostuksen mukaan on selvää, että 10 mitä korkeampi on painekammioon 92 tuleva paine, sitä enemmän sisäputki 88 siirtyy ja sitä enemmän nestettä suihkuaa aikayksikössä.

Ohjaamaan virtauksen alkua ja loppumista suuttimen kautta, paineaukko 95 on yhdistetty säiliöön 114 putkella, 15 johon on asetettu sähköisesti ohjattava kiinni-auki-vent-tiili 128. Tämä venttiili on myös sinänsä tunnettu, ja sen vuoksi mainitaan vain, että se on normaalisti auki päästäen paineen ulos paineaukosta 95. Mutta kun tämä venttiili asetetaan suljettuun asentoon, välittyy virtauksenoh-20 jausventtiilin 126 ja paineenohjausventtiilin 127 säätämä paine paineaukkoon 95, jolloin se aukeaa. On selvää, että venttiili 128 on ohjattavissa myös yksinkertaisella painonapilla hytissä 3 käyttäjän toimesta.

Kuvion 8 käyttölaitteiden 47 ja 48 ohjaussysteemi 25 on käsikäyttöinen hydraulisysteemi. Jos halutaan käyttää servo-ohjausta, voidaan kumpikin mainittu käyttölaite tehdä identtiseksi molemmista päistä, kumpikin varustettuna männällä 55, osilla 58 ja 59 sekä tuloaukolla 60, kuten kuviossa 6 nähdään ja akselin 72 ohjauksen tapahtuessa 30 kuviossa näkymättömällä potentiometrillä. Tällöin käsikah-va, ts. 118 kuviossa 8, vastaa käyttölaitteen 48 ohjausta potentiometrillä nuolen 120 suuntaan ja käyttölaitteen 47 ohjausta nuolen 121 suuntaan.

Claims (5)

11 78872

1. Ajoneuvo jään poistamiseksi lentokoneista ja vastaavista, jossa ajoneuvossa on alusta (1), jossa on 5 nostolaite (4,5,6,7), joka vapaassa päässään kannattaa työlavaa (3), sekä ruiskulaite lentokoneen ruiskutta-miseksi jäänpoistoliuoksella, joka ruiskulaite käsittää pumpun ja tähän liitetyn ruiskusuuttimen (40), jossa ajoneuvossa nostolaite (4,5,6,7) on sovitettu nousemaan 10 ja laskeutumaan siten, että laitteen koko massan painopiste pysyy alustan pyörien rajoittamalla alueella, ja työlava (3) on muodostettu suljetuksi turvakopiksi (3), joka on kääntyvästi laakeroitu vaakasuorassa olevassa tasossa, tunnettu siitä, että koppirakenteessa (3) 15 on pituussuunnassa säädettävä kevyt puomi (20), jonka vapaassa päässä on ruiskusuutin (40), ja että suutin (40) tästä päästä on ripustettu keskilinjastaan tukielimien avulla, jotka tukielimet on sovitettu kiertämään suutintä (40) kahden kohtisuoran akselin (32,51) ympäri, jotka ak-20 selit leikkaavat toisensa, tukielimien käsittäessä käyttölaitteet (47 ja 48), jotka ovat kauko-ohjättävissä kopista (3).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että suutin (40) on ripustettu 25 kääntyväksi vaakasuuntaisella akselilla (32) puomin (20) päässä olevassa haarakappaleessa (25), jolloin suutin (40) on kiinnitetty yleisesti U-muotoiseen yhdysvarteen (28), jonka ulospäin osoittavat päät (29,30) tukeutuvat haara-kappaleen (25) varsiin (26,27), mainitun yhdysvarren (28) 30 ollessa yhdistettynä kauko-ohjättavaan käyttölaitteeseen (47) haarakappaleessa (25), ja että suutin (40) on kiinnitetty yhdysvarteen (28) akselitapilla (42), jonka keskiak-seli (51) leikkaa yhdysvarren (28) kääntöakselin (32) kohtisuoraan likimain suuttimen (40) ruiskutussuunnan akse-35 lilla (45), mainitun akselitapin (42) liittyessä kauko- i2 78872 ohjattavaan yhdysvarren (28) kannattamaan käyttölaitteeseen (48).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että ainakin toinen pää (29) yhdys-5 varressa (28) on ontto ja liittyy kehärenkaan (33) välityksellä ruiskutusliuosputkeen, ja että yhdysvarren onkalo (37) liittyy suuttimeen (40) kehärenkaalla (38), jonka kääntöakseli yhtyy akselitapin (42) pituusakseliin, jonka tapin avulla suutin (40) on tuettu yhdysvarteen (28).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että kummassakin käyttölaitteessa (47 ja 48) on runko (54), jonka sisälle on liikutettavasti asetettu kaksoismäntärakennelma (55,56), joka on kytketty hammastankoon (57), joka tarttuu vastaavassa pyöritettä-15 vässä akselissa olevaan hammaspyörään (73), ja että mäntä-rakennelmaan (55,56) vaikuttaa jousimekanismi (68), joka käyttölaitteiden (47,48) lepoasennossa ollen pitää hammas-tangon (57) toiminnallisen keskialueen kytkeytyneenä hammaspyörään (73), ja että kummankin mäntärakennelman 20 (55,56) puolet on yhdistetty ohjattavasti painelähteeseen.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ajoneuvo, tunnettu siitä, että molemmissa käyttölaitteissa (47,48) mäntärakennelman molemmat puolet on yhdistetty venttiileihin (109, 110 ja 111,112 vastaavasti) mainittu-25 jen venttiilien ollessa yhteydessä painelähteeseen (108) ja säiliöön (114), ja mainitut venttiilit toimivat jatku-vasäätöisinä paineenohjausventtiileinä, ja että molempiin käyttölaitteisiin (47 ja 48 vastaavasti) kuuluvien venttiilien (109, 110 ja 111,112 vastaavasti) ohjausosat on 30 liitetty yhteen vastaavilla tangoilla (116, 117), mainitun kahden tangon ollessa keskeltä jäykästi yhteenkytketyt sekä vielä jäykästi liitetyt moneen suuntaan käännettävään käyttökahvaan (118) siten, että kahvan (118) kääntöliike yhteen suuntaan aikaansaa siihen verrannollisen mäntära-35 kennelman (55,56) liikkeen toisessa käyttölaitteessa (47), i3 78872 kun taas kahvan (118) kääntöliike tälle kohtisuoraan suuntaan saa mäntärakennelman liikkumaan vastaavasti toisessa käyttölaitteessa (48). ι« 78872