FI75532B - Fartyg. - Google Patents

Description

75532

Laiva

Keksinnön kohteena on laiva, jossa on vesilinjan vlä-puolella oleva, ponttoniraaiseksi tehty keulaosa. Tarkemmin 5 sanottuna keksinnön kohteena on laiva, joka on tarkoitettu kulkemaan avoimessa tai jääpeitteisessä vedessä ja jossa laivassa on vesilinjan yläpuolella sijaitseva ponttoonimai-nen keula, jossa on samansuuntaisesti toisiinsa nähden kulkevat sivuseinät ja koko laivan leveydelle ulottuva ja ve-10 denalaisesta osastaan tasainen ja voimakkaasti eteen taivutettu etupinta, joka ulottuu taakse keskiköliin, peräosa ja käyttölaitteet.

Laivojen eteenpäin liikuttamiseksi tarvitun tehontarpeen vähentämiseksi ja polttoaineen säätämiseksi on ehdo-15 tettu erilaisia teknisiä ratkaisuja. Siten on esim. DE-PS 12 07 820 mukaisesti tunnettua parantaa virtausta potku-reihin ja siten hyötysuhdetta eteenpäin liikuttamiseksi laivan takaosan epäsymmetrisellä muotoilulla. Tällöin on yksipotkurista laivaa tai vast, keskipotkurilla varustetun 20 alhaisemman Froude-luvun ja vastaavasti suuren täyteläi-syysasteen omaavaa laivaa varten tarkoitetun laivan rungon yhteydessä laivan perän muoto tehty sillä tavalla epäsymmetriseksi, että potkurin akselin yläpuolella oleva laivan perän osa on kierretty akselin alapuolella olevaan osaan 25 nähden potkurin pyörimissuuntaa vastaan ja siten on potkurin kaivon alueella vaakasuorien leikkausten keskilinjat laivan rungon läpi laivan pitkittäiskeskitasosta potkurin pyörimissuuntaa vastaan, nimittäin potkurinsiipien tyven alueelta siipien päitä vastapäätä olevalle alueelle saakka 30 kallistettu lisääntyvästi poispäin, niin että perästä katsottuna potkurin vannas muodostaa potkurin akselin yläpuolella pitkittäiskeskitason kanssa potkurin pyörimissuuntaa vastaan kallistetun kulman.

Tämä laivan muoto on kehitetty ensisijaisesti täyte-35 Iäisiä laivoja varten potkurin tulovirtauksen parantamiseksi ja jotta laivan perän täyteläisyyttä voidaan kohottaa 75532 symmetrisiin laivan periin verrattuna potkurin hyötysuhteen siitä kärsimättä. Vaihtoehtoisesti voidaan myös säilyttämällä laivan perän alkuperäinen täyteläisyys ja vast, up-pouma saada aikaan nopeuden kohoaminen tai vast, samaa no-5 peutta ylläpitämällä käyttötehon ja siten polttoaineen kulutuksen vähentäminen.

Erilaisten, tällaisilla laivan rungon peräosilla varustettujen laivojen yhteydessä saavutettiin tehon ja vast, polttoaineen säästöjä. Näiden laivojen yhteydessä on kier-10 retty potkurin akselin yläpuolella olevaa laivan perän osaa akselin alapuolella olevaan osaan verrattuna potkurin pyörimissuuntaa vastaan ja tavanomaisen, U-muotoisen kaarira-kenteen avulla potkurin akselin alapuolella on saatu aikaan jälkivirtauksen kiertokulku tällä alueella, joka tulee hy-15 vin lähelle pyörimissymmetrian ihannetapausta. Tällöin ovat kysymyksessä laivat, joiden lohkokertoimet ovat likimain välillä 0,75 ja 0,83. Suhteellisesti nopeampien, suuremmat Froude-luvut ja alhaisemman täyteläisyysasteen omaa-vien laivojen yhteydessä on tunnettua vaikuttaa jälkivir-20 tauksen kiertokulkuun edullisemmin perän pallemaisella rakenteella .

Mahdollisimman suuren potkurin halkaisijan käyttöön vastaavasti alhaisten kierroslukujen kanssa pyritään usein taloudellisista syistä, koska täten voidaan saada aikaan 25 hyötysuhteen paraneminen ja tehontarpeen ja vast, polttoaineen kulutuksen aleneminen. Tällöin on kuitenkin osoittautunut, että erittäin suurten potkurin halkaisijoiden yhteydessä syväykseen verrattuna jälkivirtaolosuhteet huononevat ja esiintyy tärinää synnyttäviä voimia ja kavi-30 taatiota, niin että näiden haittojen estämiseksi on käytettävä erityisiä teknisiä lisälaitteita aina laivatyypin, täyteläisyyden ja nopeuden mukaan, joten mitään taloudellista etua ei ole saavutettu.

Edelleen on tunnettu sellainen jäätä murtavilla omi-35 naisuuksilla varustettu laiva, jonka laivan runko on varustettu vesilinjan yläpuolella sijaitsevalla, ponttonimaisek- 75532 si tehdyllä keulaosalla, jossa on koko laivan leveydelle ulottuva ja alaosastaan tasaisesti ja voimakkaasti eteen ylöspäin kallistetuksi tehty etupinta, ja likimain yhdensuuntaisesti sivuseinien alareunoilla sijaitsevilla leik-5 kuupinnoilla, jolloin ponttonimaiseen keulaosaan liittyvä vedenalainen laivan keulaosa on tehty V-muotoiseksi ja liittyy sivuilla ylöspäin ja eteen ylöspäin kallistettujen, eteen kallistetussa etuvanteessa toisiinsa liittyvien siir-tymäpintojen avulla ponttonimaiseen laivan keulaosaan 10 (DE-PS 23 43 719).

Kun tällä tavalla rakennettu laiva kulkee jääpeitteen läpi, niin on osoittautunut, että sileät suorat reunat omaava väylä murretaan väylää sivuilta rajoittavaan jääpeittee-seen, jolloin tämä väylä vastaa leveydeltään jäänmurtajan 15 leveyttä. Jäänmurtotapahtuman aikana voi kuitenkin esiintyä ei-toivottuja ja haitallisesti vaikuttavia ilmiöitä. Ensiksi kohdistuu DE-PS 23 43 719 mukaisen laivan yhteydessä leikkuureunojen yläpuolella olevien yhdensuuntaisten keula-osan sivujen vuoksi vielä kitkavoimaa leikatusta jääpinnas-20 ta laivan ulkopintaan, joka aiheuttaa huomattavan osan laivan vastuksesta jäissä. Toiseksi voi tämä kitkavoima laivan rungon kallistumisien yhteydessä suureta siksi, että kallistuneen laivan vesilinjan leveys suurenee jäähän leikattuun väylään verrattuna ja aiheuttaa siten puristusvaiku-25 tuksen.

Lopuksi tämä puristava vaikutus esiintyy vahvistuneessa määrässä, kun jääpeite on poikittain kulkusuuntaan vaikuttavien horisontaalijännitysten alaisena ja siten kohoaa jäänpuristus sivuseinillä. Tällöin on tuloksena kuvion 2 30 mukainen voimien keskinäinen vaikutus, jossa puristusuun- taa on merkitty kirjaimella X, poikkileikkauksessa kaavamaisesti esitetyn laivan rungon oikeaa sivua SB, vasenta sivua BB, vaakasuuntaisen puristusjännityksen omaavaa jääpeitettä El ja jääpeitettä ilman puristusjännitystä kirjaimella E, 35 joka voimien vaikutus järjestelmässä jääpeite/jäänmurtaja/ jääpeite, katsottuna vaikutuslinjassa poikittain kulkusuun- 75532 taan nähden, johtaa nurjahdustapahtumaan. Tämä saa vasemmalla sivulla aikaan jääpeitteen ja jäänmurtajan kohoamisen, oikealla sivulla taas laskeutumisen. Kuten jokaisen nurjah-dustapahtuman yhteydessä kohoamiset ja laskeutumiset voivat 5 myös vaihtua keskenään. Mitä suurempia nämä puristukset ovat, sitä suurempia ovat kallistumiset ja kitka.

DE-PS 25 30 103 mukaisesti on vesilinjan yläpuolella sijaitsevalla, ponttonimaiseksi tehdyllä keulaosalla varustettua jäätä murtuvaa laivaa kehitetty edellen siten, että 10 ponttonimaisessa keulaosassa on molempien sivuseiniensä alareunoissa yhdensuuntaisesti keskenään ja V-muotoiseksi tehtyyn vedenalaiseen keulanosaan saakka ulottuvat sauva-maiset liuku- ja murtoprofiilit, joiden toisiaan vastapäätä olevat seinäpinnat on tehty viistosti ylöspäin suuntautuvik-15 si ja joissa on leikkuureunat.

Sellainen jäänmurtaja, jonka ponttonimaisessa keula-osassa on tasainen, viistosti ylöspäin kallistettu etupinta, liukuu murrettavalle jäälle, ilman että ponttonimaisen keulan keskimmäinen osa tulee kosketukseen jään kanssa. Molem-20 pien leikkuureunojen jäähän kohdistumien voimien vaikutuksesta murtuu irti yksiosainen jäälautta, jolla on oleellisesti keulan leveys. Tämä yksiosainen jäälautta pääsee lopuksi voimakkaasti ylöspäin suunnatulla vedenalaisella keu-lavantaalla, joka käytännöllisesti ottaen muodostaa piden-25 netyn kiilan V-muotoisen vedenalaisen keulaosan alueella, ylöspäin vaikuttavan paineen johdosta epävakaaseen tasapainotilaan, josta lautta keikahtaa jommalle kummalle sivulle ja ui sivulle kiinteän jääpeitteen alle, jolloin tulee syntyä jäistä vapaan kulkuväylän.

30 Käytännössä on osoittautunut, että tällaisen jäätä murtuvan laivan yhteydessä laivan varma ohjaaminen sen liu-kuessa kiinteälle jääpeitteelle ja seuraava leikkuumurto-käyttäytyminen tarvitsevat vielä parantumista jään pinnan ollessa voimakkaasti halkeillut - kuten päällekkäin työnty-35 neistä, yhteen jäätyneistä jäälautoista muodostuneille ahto-jäille - erilaisten, mahdollisesti vaihtelevien jääolosuh- 75532 teiden, kuten lujuuden, paksuuden ja sentapaisten yhteydessä. Erityisesti DE-PS 23 43 719 ja DE-PS 25 30 103 mukaisella laivalla on se epäkohta, että täyden laivan leveyden omaavat irtimurretut jäälautat uivat kontrolloimattomasti 5 jollekin laivan sivulle, mutta eivät useinkaan katoa täysin murtumattoman jääpeitteen alle tai murtuvat kontrolloimattoman hajoamisen seurauksena useisiin osakappaleisiin, jotka samoin eivät ole johdettavissa sivuille kiinteän jääpeitteen alle. Ajettaessa jäistä vapaassa aallokossa laivan on kes-10 tettävä huomattavia, epäedullisia aallokon aiheuttamia iskuja.

Julkaisusta DE-OS 21 12 334 on tunnettu jäätä murtavalla keulalla varustettu laiva, jonka runko yhtyy kahdella kiilamaiseksi tehdyllä jäätämurtavalla keulavantaalla varus-15 tettuun vedenalaiseen keulaosaan, jotka sulkevat välilleen kourun. Kourun takapäähän on sovitettu lumiauramainen ohjauslaite laivan pohjan alle. Tällöin syntyvät useat pienet jäälautat eivät ole työnnettävissä sivuille kiinteän jääpeitteen alle, vaan ne uivat laivan rungon ja sivulta kiin-20 teän jääpeitteen välisessä välitilassa ja aiheuttavat kohonneen kitkan laivan ulkopinnalla ja vast, kerääntyvät kouruun ja liukuvat keskellä laivaa laivan alla potkurin alueelle saakka. Sen vuoksi tällaisella laivalla on suurempi tehontarve ja potkurit ovat alttiina jäälauttojen vahingoit-25 tavalle vaikutukselle.

Lisäksi on tunnettua, että laivat, erityisesti pontto-nimaisen keulaosan omaavat jäätä murtavat laivat ovat jäistä vapaissa avoimissa vesistöissä kulkiessaan alttiina keulaan kohdistuvien aaltojen aiheuttamille voimakkaille is-30 kuille, joten laivan rungossa voi esiintyä voimakkaita tärinöitä, niin että kurssissa pysyminen vaikeutuu ja täytyy käyttää enemmän tehoa laivan liikuttamiseksi eteenpäin.

Keksintö ratkaisee tehtävän saada aikaan laiva, jolla on vähäisempi tehontarve laivan eteenpäin liikuttamiseksi, 35 ilman monimutkaisia teknisiä rakenteellisia ratkaisuja kustannuksia ja erityisesti jäätä murtavien ominaisuuksien yh- 6 75532 teydessä, jolloin vältetään tunnettujen jäänmurtajien yhteydessä osoitetut epäkohdat ja erityisesti luodaan vielä suotuisammiksi edellytykset yksiosaisen jäälautan leikkaamiseksi irti kiinteästä jääpeitteestä ja lautan ohjaamisek-5 si veden alle lautan hajoamisvaaran useisiin murtokappalei-siin samalla pienentyessä, niin että lautan saattaminen sivulle kiinteän jääpeitteen alle saadaan aikaan vielä luotettavammin. Lisäksi tulee jäissä kulkevien, ponttonimaisel-la keulaosalla varustettujen laivojen yhteydessä yksinker-10 taisin teknisin keinoin saada aikaan keula-aaltojen vaimentaminen, jotta sellaiset laivat voivat kulkea avoimissa vesistöissä tehoa säästäen joutumatta alttiiksi keula-aaltojen iskuille.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi keksintö ehdottaa lai-15 vaa, jolle on tunnusomaista, että laivanrungon sivut palle-sarja-alueella etupinnan kohdalla sivureunojen pituussuunnassa kulkien ovat kaarevia ja laivanrungon keulasivuihin nähden ovat siten pallemaisesti levennetyt, että keulan pal-lesarjojen välinen etäisyys muodostaa vedenalaisen laivan-20 osan suurimman leveyden, jolloin molempien pallesarjojen väliset laivan kaaripuut etupinnan ja kölin ja kölin ja lai-vanpohjan välisellä ylimenoalueella on muodostettu alaspäin kaareviksi tai alaspäin taitetuiksi, ja siitä, että eteenpäin ylös taivutetussa etupinnassa on rakennevesilinjan ala-25 puolisella alueella likimain vaakasuorat kaaripuut, minkä johdosta etupinta tällä alueella muodostavat likimain tason.

Yllättäen on osoittautunut, että tällaisen keulaosan muotoilun omaava laiva selviää vähäisellä tehontarpeella eteenpäin liikuttamiseksi, joten se on ylivoimainen tavan-30 omaisiin laivoihin verrattuna, joilla on samalla nopeudella suurempi tehontarve. Lisäksi tulee se seikka, että eteenpäin liikuttamiseksi tulokseksi saatu vähäisempi tehontarve saadaan aikaan yksinkertaisella taloudellisella rakenteella, niin että myös olemassa olevien laivan runkojen varustaminen 35 jälkeenpäin on mahdollista taloudelliselta näkökannalta.

Tällaisen, kulussa olevan jäätä murtavan aluksen avulla on mahdollista saada aikaan laivan rungon ja jään välil- 7 75532 le rako, joka rako estää horisontaalisen voiraansiirtymisen, jollainen on esitetty kuivossa 2. Rako suurenee tällöin ylöspäin. Se voi kuitenkin olla myös taaksepäin suureneva. Erityinen laivan keulaosan muotoilu on erityisen edullinen, 5 koska jäänmurtajaa käytettäessä saadaan aikaan, että heti, kun keulaosan sivuseinien alareunat ovat leikkautuneet sisään jäähän, jäänmurtajan liikkuessa eteenpäin on muodostunut rako tämän ja kiinteän jääpeitteen välille. Täten ei voi enää syntyä mitään voimia jääpeitteen ja jäänmurtajan sivu-10 seinän välissä. Koska kallistustapahtuma jää pois, ei enää voi esiintyä kitkavoimia tällä alueella.

Edelleen keksintö ehdottaa jäätä murtavilla ominaisuuksilla varustettua laivaa, jossa on leikkuureunat ja eteen ylöspäin kallistettu etupinta, jotka on tehty pituus-15 suunnassa kaareviksi. Etupinnassa on pituusulottuvuutensa keskialueella rakenteellisen vesilinjan läheisyydessä, erityisesti alapuolella likimain vaakasuuntaisesti laivan poi-kittaissuunnassa suuntautuvia kaarien alarajoituspintoja jotka muodostavat ainakin likimain tason, ja vedenalaiseen 20 keulaosaan keskilaivan pitkittäistasoon on sovitettu jäätä lohkaisevan profiilin omaava jalas.

Tällä ratkaisulla saavutetaan, että jääpinnan leikkaaminen tapahtuu sangen tehokkaasti myös käsitellyissä erilaisissa jääolosuhteissa, koska jäälautan sivuttaista leikkaus-25 murtamista ja jäälautan poikittaissuuntaista taivutusmurta-mista varten on luotu mahdollisimman hyvät edellytykset.

Murrettu yksiosainen jäälautta ei liu'u eteen ylöspäin kallistetun etupinnan takapäässä - kuten tunnettujen jäänmurtajien yhteydessä on asianlaita - jyrkälle veden-30 alaiselle keulavantaalle, joka painaa jäälauttaa alaspäin ja johtaa epävakaaseen tasapainotilaan. On nimittäin osoittautunut, että avennuskiilan tapaisesti toimiva keulavannas voi V-kaarien alueella aiheuttaa edestäpäin saapuvan yksiosaisen jäälautan hajoamisen, niin että lukuisia murto-35 kappaleita uiskentelee väylällä. Myös kiinteästä jääpeit-teestä irtimurtuneet yksiosaiset jäälautat, jotka usein ovat hyvin hauraita ja/tai joissa on repeytymiä, ovat sikäli vaarallisia, että ne yhtäkkisesti esiintyvän kontrolloimat- 8 75532 toman kuormituksen yhteydessä, esim. vedenalaisen keulavantaan epävakaassa tasapainotilassa energiaa hukaten murtuvat pieniksi kappaleiksi molempiin lautan reunoihin vaikuttavien molemminpuolisten nostovoimien, 5 keulavantaan sysäykseen tai laivan seinää vasten iskeytymisen johdosta. Keskilaivan pitkittäistasoon sovitettu keskijalas halkaisee tai lohkaisee jäälautan keskeltä ja saa aikaan murtolinjan, niin että yksiosainen jäälautta jakautuu nostovoimien vaikutuksesta kahteen likimain 10 yhtä suureen kappaleeseen, jotka sitten uivat sivuille jään alle ohjattuina. Keskijalaksen muotoilulla ajatellen poikkileikkausta, pituusulottuvuutta ja pitkittäismuotoa on helppo saada aikaan vedenalaisen keulaosan erilaisiin kalteviin pintoihin ja reunoille vähittäiset, jatkuvat 15 ylimenokohdat. Uurtovaikutus voidaan tehdä vähitellen kasvavaksi, niin että on suuressa määrin varmistettu irtimurrettujen jäälauttojen tavoiteltu kahtia jakautuminen keskeltä.

Keksinnön muut tarkoituksenmukaiset suoritusmuodot 20 on esitetty epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa. Laivan varmasti ohjattua jäälle nousua ja jäälauttojen leikkaamista jääpeitteistä, joiden pinnat ovat halkeilleet ja korkeudeltaan vaihtelevat, voidaan parantaa edelleen vielä siten, että leikkuureunat yhtyvät eteen ylöspäin kahteen katamaran-25 tyyppiseen keulavanteeseen, joihin näiden laivan muoto vetäytyy taaksepäin keskilaivan pitkittäistason alueella ja kohtaa ylöspäin jyrkemmin kuin molemmat etuvantaat.

Koska laivan alasivu on keulaosan katamarantyyppisen muotoilun vuoksi tehty sisäänpäin korkealle kaarretuksi, 30 aikaansaavat molemmat sivuleikkuureunat keulan häiriöttömän, tavoiteltua leikkausmurtumista edistävän kaksipiste- tai kaksiviivakosketuksen myös epäsäännöllisten, vastustuskykyisten jäämuodostelmien, kuten ahtojään yhteydessä, niin että kohtisuoraan jäätä murtava painovoimavaikutus 35 vaikuttaa aina täysin molempiin sivuleikkuureunoihin.

Jään koskettaminen laivanseinään molempien leikkuureunojen välissä estetään myös suuressa määrin myös haikeiden jäänpintojen ollessa kyseessä. Eteen ylöspäin kallistetun etupinnan moninkertainen koskettaminen tai nojaaminen 75532 jäähän aiheuttaisi kallistus- ja yast. poikittaisvoima-komponenetteja, jotka vaikuttaisivat haitallisesti jää-peitteen vaadittuun leikkausmurtamiseen tai estäisivät sen, Tämä veden päällä oleva keulanmuoto aikaansaa lisäksi 5 laivan erityisen täryttömän, jatkuvan kulun aallokossa jäänmurto-ominaisuuksia haittaamatta.

Tarkoituksenmukaisesti viedään leikkuureunat edullisesti sauvamaisilla profiileilla eteenpäin etupinnan yli katamarantyyppisten molempien etuvanteiden alueelle 10 vahvajää-vesiIinjän yläpuolelle suotuisten edellytysten aikaansaamiseksi lauttojen leikkaamiseksi myös hyvin paksun jään yhteydessä.

Edullisesti on keskijalas sovitettu jo etupinnan taaemmalle vedenalaiselle alueelle. Tällöin voi keskija-15 laksen profiilikorkeus olla tehty siten taaksepäin vähäisessä määrin suurenevaksi, että jalaksen alareuna on vaakasuoraan verrattuna kallistettu voimakkaammin ainoastaan pienessä kulmassa kuin sivuleikkuureunat. Täten tapahtuu jäälautan uurtaminen keskeltä aluksi hyvin varoen. Aina 20 odotettavissa olevien jääolosuhteiden mukaisesti voi keskijalas olla sovitettu myös ainoastaan V-muotoisilla kaarilla Varustettuun vedenalaiseen keulaosaan:-. Edullinen on kuitenkin useimmiten keskijalaksen sellainen sovittaminen, että tämä alkaa kaltevan etupinnan taaemmalta vedenalaiselta 25 alueelta ja ulottuu taaksepäin laivan pohjaan saakka. Tällöin voi keskijalas olla tehty kaarevaksi, erityisesti kaartuvaksi molempien siyuleikkuureunojen kanssa tapahtuvaa optimaalista yhteistoimintaa varten ja sopimiseksi laivan käytön yhteydessä odotettuihin jääolosuhteisiin. Keskijalas 30 ypi muodostua myös ainakin osittain hammasprofiilista.

Edullisesti sauvamaisilla profiileilla sijaitsevia Siyuleikkuureunoja jatketaan yleensä taaksepäin vedenalainen keulan alhaalta V~muotoiseksi tehtyyn osaan saakka, odotettavissa olevien vastustuskykyisten jäämuodostelmien 35 yhteydessä myös vielä pitemmälle taaksepäin. Tällöin on osoitusmurtoviivan pieniasteiseksi aikaansaamiseksi kes- 10 75532 kelle jäälauttaa edullista, jos keskijalas ulkonee keulan kaltevaan etupintaan ja vast, sauvamaisilla profiileilla Olevien molempien sivuleikkuureunojen väliin jäävään pintaan Verrattuna jalaksen etualueella ensiksi ainoastaan vähäi-5 sessä määrin alaspäin, -ulkonee taaksepäin vähitellen lisääntyen ja sitten jälleen väheten. Terävät leikkuureunat omaavista sauyamaisista profiileista muodostuvat molemmat Sivujalakset liittyvät tarkoituksenmukaisesti takapäässään laiyan rungon pallemaisiin sivupaksunnoksiin, niin että 10 alunperin yksiosaiseksi leikatun jäälautan molemmat keskelle tuotetun osoitusmurtoviivan avulla aikaansaadut puolikkaat voivat liukua laivan vinoilla pinnoilla sivuille ulospäin ja ilman murtumisyaaraa ne voidaan laivan reunalla poikkeuttaa tasaisena jääpeitteen alle.

15 Näin tehty jäänmurto-ominaisuuksilla varustettu laiva voidaan normaaliin rakenteelliseen vesilinjaan verrattuna upottaa syvemmälle suuremmalla kuormituksella, esim, painolastiveden avulla suuremman paksuuden omaavan kerrosjään murtamiseksi helpommin. Upotettaessa vahva-20 jää^yesilinjaan saakka pysyvät laivan oleelliset ominaisuudet muuttumattomina sillä lisäedulla, että suurempi tai-vutusmomentti on käytettävissä suorakulmaisten jäälauttojen katkaisemiseksi taivutusmurtumalla sivureunojen irti-leikkaamisen jälkeen jääkentästä.

25 Keula^aaltojen vaimentaminen ponttonimaisella keu lalla varustettujen laivojen yhteydessä saadaan aikaan siten, että laiyan ponttonimaisessa keulaosassa on rivi vasemmanpuoleisesta laivan rungon seinästä oikeanpuoleiseen laivan rungon seinään likimain rakenteellisen vesilinjan alu-30 eella suuntautuvia suuttimia, joiden läpi laivan kulkiessa tulee ulospäin vettä, ilmaa tai veden ja ilman seosta.

Rakenteellisen vesilinjan alueelle, ponttonimaiseksi tehdyn keulan omaavan laivan keulaosaan sovitettujen suutti-mien avulla, joiden läpi laivan kulkiessa tulee ulos vettä, 35 ilmaa tai veden ja ilman seosta, on mahdollista saada aikaan keulaealtojen vaimentaminen, niin että laivan pysyminen 11 75532 kurssissa helpottuu ja lisäksi ei tarvita ylimääräistä tehoa enää eteenpäin liikuttamiseksi. Yllättäen on osoittautunut, että ponttonimaiseksi tehdyllä keulaosalla ja sen alueelle sovitetuilla veden tai ilman ulospääsemiseksi tar-5 koitetuilla suuttimilla varustetulla laivalla on oleellisia etuja sellaisiin laivoihin verrattuna, joissa ei ole suutin-järjestelmää keulaosan alueella ja jotka tästä syystä ovat alttiina suuremmille keulan kohtaavien aaltojen aiheuttajille sysäyksille, niin että kurssissa pysymiseksi ja laivan 10 eteenpäin liikuttamiseksi täytyy käyttää suurempia tehoja. Erityisen edulliseksi on tällöin osoittautunut suuttimien sovittaminen rakenteellisen vesilinjan alapuolelle ponttoni-jaisen keulan etupintojen alueelle.

Seuraavassa selitetään lähemmin piirustuksissa esi-15 tettyä keksinnön kohdetta.

Kuvio 1 esittää perspektiivisenä kuvantona alhaalta-päin laivan runkoa, jossa on ponttonimaiseksi tehty keula-osa .

Kuvio 2 esittää kaavamaisena kuvantona sinänsä tun-20 netulla tavalla muotoillun keulaosan omaavan jäätä murtavan laivan toimintatapaa tällöin esiintyvän voimien keskinäisen vaikutuksen yhteydessä.

Kuyio 3 esittää havainnollisena kuvantona alhaalta-päin jäätämurtavat ominaisuudet omaavan laivan keulaosaa.

25 Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen laivan toiminta tapaa poikkileikkauksena kuvion 3 tasossa IV-IV.

Kuyio 5 esittää keulaosan kuvantoa ylhäältäpäin.

Kuvio 6 esittää keulaosan erästä toista suoritusmuotoa poikkileikkauksena kuvion 3 tasossa IV-IV.

30 Kuvio 7 esittää perspektiivisenä kuvantona alhaalta- päin laivan keulaosaa.

Kuvio 8 esittää kuvion 7 mukaisen laivan kaarikaa-

Viota,

Kuvioi 9-11 esittävät laivan kolmessa eri poikki-35 tasossa jäälautan käyttäytymistä.

Kuvio 12 esittää havainnollisena kuvantona alhaalta- 12 75532 päin laivan ponttonim^iste keulaosa,a sekä keulassaan sovitettuja suuttimia.

Kuvion 1 mukaisessa laivassa on laivan keulaosassa aluksen leveyden oleelliselle osalle ulottuva, eteen ylös-5 päin kallistettu etupinta ]. Tämä etupinta 1 on ulkosivu-reunoiltaan kahden pituussuunnassa osittain kaarevan sivu-reunan 5 rajoittama, jotka yläpuolella olevaan laivan runkoon nähden ulkonevat sivulle päin. Etupinta 1 on edestä taaksepäin lisääntyvästi poikittaissuunnassa kaarettu tai 10 taitettu alaspäin.

Kuten piirustuksesta voidaan havaita, on molempien siyureunojen 5 välisten kaarien 4 alasivu laivan pituuden siitä kohdasta, jossa etupinta 1 saavuttaa laivan pohjan 8 keskilaivan tasossa 6, kaarrettu tai taitettu ainakin pää-15 kaaren tasoon 3 nähden taaksepäin jälleen väheten poikittaissuunnassa .

Sivureunat 5 jatkuvat laivan pituuden suurehkolla osalla taaksepäin pallemaisina paksunnoksina 7. Nämä palle-maiset paksunnokset 7 päättyvät taaksepäin potkuritunne-20 leiden sivurajoituspintoihin, jotka on osoitettu numerolla 9.

Sivureunat 5 on tehty edullisesti poikkileikkaukseltaan pyöristetyiksi; ne voivat kuitenkin olla tehdyt myös teräväreunaisiksi.

Eteen ylöspäin kallistettu etupinta 1 voi taaksepäin 25 yhtyä vedenalaiseen laivan keulaosaan, jossa on alhaalta y-muotoisesti viistot kaaret. Tyvialueeltaan on etupinta tehty tällöin ainoastaan kevyesti taitetuksi ja se saa aikaan siten vähittäisen eikä liian jyrkän siirtymän varsinaiseksi vedenalaiseksi laivan osaksi, jossa on alhaalta 30 ^muotoisesti viistot kaaret. Taaempana on kaarilla tällöin puolisuunnikkaan muoto, jonka ääriviivat muodostuvat tällöin pöhjaviivoista ja laivan pohjasta 8 ja niihin liittyvistä viistoista sivulinjoista, jotka on kallistettu jyrkemmin kuin edellä olevat V-kaaret.

35 Sivureunat 5 on laivan keulaosan alueella sovitettu ainakin jonkin verran rakenteen vesilinjan 2 alapuolelle 75532 13 kahteen yhdensuuntaisesti keskilaivan tasoon 6 nähden sijaitsevaan sivusuuntaiseen rajoitustasoon siten, että ne kokonaisuudessaan muodostayat vedenalaisen laivanmuodon leyeiramän kohdan.

5 Eteen ylöspäin kallistetussa etupinnassa 1 on pituus- ulottuvuutensa keskialueella rakenteen vesilinjan 2 läheisyydessä, erityisesti alapuolella, likimain vaakasuuntai-sesti poikkisuunnassa kulkevia, kaarien alarajoituspintoja, joten etupinta 1 muodostaa tällä alueella ainakin likimain 10 tason.

Sivureunat 5 on vety edelleen eteenpäin etupinnan 1 yli rakenteen vesilinjan 2 yläpuolella ja ne yhtyvät kahteen katamarantyyppiseen keulavantaaseen 11, joihin verrattuna laivan ulkomuoto vetäytyy taaksepäin keskilaivan 15 tason 6 alueella ja kohoaa ylöspäin jyrkemmin kuin molemmat etuvantaat 11.

Edelleen varustetaan laivanmuoto ainakin sivureunojen 5 pituusulottuvuuden yläpuolelta ulospäin ontoilla tai koverilla kaarilla.

20 Jäätä murtavan laivan rungon keulaosassa 110 on kuyion 3 mukaisesti ponttonimainen laivan keulaosa 110a, johon liittyy V-muotoiseksi tehty vedenalainen keulaosa. Ponttoniipainen laivan keulaosa 110a muodostuu etuosastaan eteenpäin kallistetusta pinnasta kulmapisteineen 111, 112, 25 113, 114, joka on likimain tasainen ja sivuilta terävä- säEiHäinen. Vesilinja on osoitettu numerolla 135.

Laiyan keulaosan eteenpäin kallistettu pinta yhtyy jonkin verran vesilinjan alapuolella vähitellen V-muotoi-seksi tehtyyn vedenlaiseen keulaosaan. Laivan keulaosan 110a 30 leyeys on edestä pisteisiin 117, 118 saakka suurempi kuin muuten jään kanssa kosketukseen tulevan laivan alueen leyeys,

Laivan vedenalainen ponttonimaiseen keulaosaan 110a liittyvä ja V-muotoiseksi tehty osa yhtyy sivui]]a y]ös-35 päin ja eteenpäin kallistettujen, eteenpäin kaltevassa keulavantaassa 115 toisiinsa liittyvien siirtymäpintojen 14 75532 115a, 115b ayulla ponttoniroaiseen laiyan keulapsaan 110a·

Laivan keulaosan 110a sivuseiniä 211, 212 rajoittavat kulmapisteet 111, lila, 117, 117a ja 112, 112a, 118, 118a.

5 Ponttonimaisen laivan keulaosan 110a sivuseinät 211, 212 kulmapisteineen 111, 11a, 117, 117a ja 112, 112a, 118, 118a on tehty leikkuusärmistä 111, 117 ja 112, 118 vesi-linjaan 135 saakka sisäänpäin ja ylöspäin niin voimakkaasti kallistetuiksi, että leikkuusärmät työntyvät sivulle veden-10 alla olevan laivan leveyden yli. Leikkuusärmät muodostavat laiyan rungon jään kanssa kosketukseen tulevan alueen leveimmän osan.

Kuvion 3 mukaisen jäätämurtavan laivan työtapa ja myös yaikutus ovat seuraavat: 15 Luotisuorista 104 sisäänpäin kallistetut laivan keulaosan 110a sivuseinät 211 ja vast. 212 sallivat raon 240 syntymisen sivuseinän ja kiinteän jääpeitteen 200 yäliin (kuvio 4), joka estää horisontaaliset voimien siirtymiset, jollaisia on esitetty kuviossa 2. Rako 240 20 kasyaa ylöspäin. Se yoi olla myös taaksepäin suureneva, kuten kuviosta 5 on havaittavissa. Tässä on laivan keula-osa esitetty ylhäältäpäin nähtynä. Tällöin voi erityisesti yoimakkaan jäänpuristuksen yhteydessä olla edullista, että rako suurenee sekä alhaalta ylöspäin että myös edestä 25 taaksepäin. Tällöin katoaa vielä nopeammin kiinteän jääpeitteen ja laivan keulaosan välinen kitka.

Kuviossa 6 esitetyssä suoritusmuodossa saavat laivan keulaosan 110a alareunat 111, 117 ja 112, 118 kuviossa 4 esitetyn asennon. Kaaret kääntyvät kuitenkin heti reunojen 30 yläpuolella. Vaikutus, joka tällöin saadaan aikaan, on sama, joka saadaan aikaan kuvion 4 mukaisen suoritusmuodon yhteydessä. Tällöin saadaan kuitenkin tulokseksi valmis-tuksellisia etuja. Lisäksi on kuvion 6 mukaisella suoritusmuodolla muotoilu, jonka mukaisesti molemmissa sivuseinissä 35 211, 212 on alareunassaan ulospäin työntyvät leikkuupro- fiilit 215 ja vast. 216, jotka sivulla työntyvät muuten 15 75532 olemassa olevan laivan leveyden yli.

Jäätä, murtavilla ominaisuuksilla varustetulla laivalla on koko laivan leveydelle ulottuva, eteenpäin ja ylöspäin kallistettu etupinta 301, j.:>ka on katkovii-5 yoituksella havainnollistettu kuviossa 7 ja 8. Etupinta 301 Ulottuu likimain puolella pituusulottuvuudestaan rakenteen yesilinjan 302 alapuolelle. Etupinnan 301 molemmissa ulkoreunoissa sijaitsevat laivan pituussuunnassa suuntautuvat leikkuusärmät 305, jotka on sovitettu sauvamaisille, keski-10 laivan pitkittäistasoon 306 nähden symmetrisesti suuntautuville, keskilaivan pitkittäistasoon 306 nähden symmetrisesti suuntautuville liuku- ja murtoprofiileille 303 - seuraa-yassa nimitetty sivujalaksiksi - ja joilla on kaksi sivu-rajoitustasoa 313, jotka määrittelevät jäätämurtavan lai-15 yan rungon suurimman leveyden. Kukin sivujalas on tehty rajoitustasossaan 313 kevyesti kaarevaksi. Tätä kevyttä kaarevuutta pituussuunnassa seuraa myös eteen ylöspäin kallistettu etupinta 301. Pituusulottuvuutensa keskeisellä osa-alueella rakenteellisen vesilinjan 302 läheisyydessä, 20 erityisesti alapuolella on etupinnassa 301 poikittaissuun-nassa siihen kuuluvien kaarien vaakasuuntaisia, käytännöllisesti ottaen suoraviivaisia alarajoituspintoja, niin että se muodostaa siinä ainakin likimain tason. Edelleen eteenpäin on etupinta 301 tehty poikittaissuunnassa sovi-25 tettuna likimain keulaosaan tässä kevyesti ylös kaarretuksi, koska yeden yläpuolella oleva keulaosa muuttuu eteen ylöspäin kahdeksi katamarantyyppiseksi keulavantaaksi 311, joihin nähden keulaosan muoto vetäytyy taaksepäin keskilaivan pitkittäistason 306 alueella ja kohoaa jyrkemmin ylös-30 päin kuin keulavantaat 311.

Eteen ylöspäin kallistettu etupinta 301 yhtyy taaksepäin vedenalaiseen laivan keulaosaan, joka on varustettu alhaalta V-muotoisesti kaltevilla kaarilla 310.

Tyviosastaan se on sen vuoksi tehty keskeltä kevyesti taite-35 tuksi ja saa siten aikaan vähittäisen eikä liian jyrkän siirtymän varsinaiseksi vedenalaiseksi laivan osaksi, joka 16 75532 varustettu y-muotoisesti kalteyilla kaarilla 310, yielä taaempana on kaarilla puolisuunnikkaan muoto, jonka ääri^· viiyan muodostavat pohjaviivat 308 ja niihin liittyvät vinot siyuviivat 309, jotka on kallistettu jyrkemmin kuin 5 edessä olevat V-kaaret 310.

Kuten kuvio 8 erityisen selvästi esittää, on keula-osalla suurin laivan leveys vastaten molemmilla sivu-jalaksilla 303 olevien leikkuureunojen 305 välistä etäisyyttä - sivurajoituspinnat 313 - nimittäin pituudelta, 10 joka on yhdenmukainen molempien sivujalasten 303 katko-yiiyoin merkityn pituusulottuvuuden kanssa. Pistein osoitetut poikkilinjat esittävät rakenteellisen vesilinjan 302 läheisyydessä suoraviivaista yhdensuuntaista kulkua, jossa etupinta 302 on käytännöllisesti ottaen taso. Siitä eteen-15 päin se on keskustaa kohti kevyesti ylöspäin kaareva, taka^-alueelta keskeltä heikosti taitettu ja varustettu keskijalaksella 304. Jalaksiin 303 ja 304 ja molempiin keulavantaisiin 311 verrattuna vetäytyy laivan rungon muu keulaosa ainakin liikkumattoman jääpeitteen ja juuri-20 irtimuurretun yksiosaisen jäälautan kanssa kosketukseen tulevan osan alueelta selvästi taaksepäin keskilaivan tasoon 306 päin.

Keskilaivan pitkittäistasoon 306 sovitettu keskijalas 3Q4 ulottuu tasaisen etupinnan 301 taaemmalta vedenalaiselta 25 alueelta vedenalaisen keulaosan yli, jossa on alhaalta j^-muotoiset kaaret 310, ja päättyy laivan pohjassa 308.

Sen kuviossa 7 esitetty pituusulottuvuus on kuviossa 8 osoitettu viivoitettuna. Keskijalaksen 304 profiilia 312 on aluksi likimain kolmionmuotoinen ja myöhemmin puolisuun-30 nikkaan muotoinen hahmo kärjen ollessa alaspäin, niin että vastaava lovi on saatavissa aikaan kiinteästä jääpeitteestä leikattuun yksiosaiseen jäälauttaan ja osoitusmurtoviiva saadaan aikaan. Keskijalaksen 304 alareuna on kallistettu etupinnan 301 alueella vieläpä jonkin verran voimakkaammin 35 yaakatasoon nähden kuin sivujalasten 303 alareuna - leikkuu-reuna 305. Tämä kaltevuusero vaakatasoon verrattuna vähenee 17 75532 jälleen taaksepäin, Täten voidaan keskijalaksen profiili-korkeuden ja V-kaarien korkeuden välisessä yhteisvaikutuksessa valita keskijalaksen uurtovaikutus parhaalla tavalla ottaen huomioon laivan muut rakenteelliset edellytykset 5 ja siten voidaan suuressa määrin saada aikaan likimain Suorakulmaisten suurten lauttojen kontrolloitu kahtia jakautuminen keskeltä ja välttää lauttojen hajoaminen Useisiin osakappaleisiin. V-muotoisen vedenalaisen keula-osan taka^alueella sivujalakset 303 yhtyvät laivan rungon 10 pallemaisiin sivupaksunnoksiin 307.

Kuvioissa 7 ja 8 on katkoviivoin esitetty vahva-jää-yesilinja 302a johon saakka laiva voidaan upottaa esim. painolastiveden avulla, niin että suurempi taivutusmomentti on käytettävissä likimain suorakulmaisen, sivureunoista 15 irtileikatun jäälautan taivutusmurtamisen yhteydessä kiinteästä jääpeitteestä laivan ominaisuuksien pysyessä muuten muuttumattomina. Tällöin sijaitsee eteen ylöspäin kallistettu etupinta 301 käytännöllisesti ottaen täysin yeden alla.

20 Kuvio 9 esittää jäätä murtavaa laivaa poikkileikka uksena rakenteellisen vesilinjan 302 takaa etupinnalta 301 (kuyiot 7, 8 ) keskijalaksen 304 etuosassa. Kiinteästä jääpeitteestä 314 on leikkuureunojen 305 alla leikattu kahdelta siyulta irti jäälautta 315 ja taivutusmurtuman avulla 25 murrettu yksiosaisena irti jääpeitteestä ei-nähtävillä poi-kfttaisviiyalla, Keskijalas 304 uurtaa lautan 315 keskeltä (uurros on merkitty numerolla 316) ja saa aikaan osoitus-murtoyiiyan. Alhaalta V-muotoisilla kaarilla varustetussa yedenalaisessa keulaosassa (kuvion 10 mukainen poikkileikka-30 UsL aikaansaavat keskijalas 304 ja lautan reunalla ylöspäin y^ikuttaya paine lautan jakautumisen kahteen likimain samanlaiseen puolikkaaseen 315a, 315b. Nämä liukuvat edelleen taaempana olevalla laivan osalla (kuvion 11 mukainen poikkileikkaus) sivuille ulospäin kiinteän jääpeitteen 314 35 alle, 75532 18 Jäätä murtavan laivan laivan rungon 400 keulassa 410 on kuvion 12 mukaisesti ponttonimainen keulaosa 410a, jjohon liittyy vedenalaisen keulan V-muotoiseksi tehty osa. Ponttonimainen keulaosa 410a muodostuu etuosassaan voimak-5 kaarti eteenpäin kallistetusta pinnasta kulmapisteineen 411, 412, 413, 414, joka on vesilinjan yläpuolella likimain tasainen ja sivuilta teräväreunainen. Teräväreunaisten siyujen vaikutusta voidaan vahvistaa vielä sahanhampailla 416, 10 Laivan keulan eteenpäin kallistettu pinta yhtyy jonkin matkaa vesilinjan alapuolella vähitellen vedenalaisen keulan V-muotoiseksi tehtyyn osaan. Keulaosan 410a leveys on edestä pisteisiin 417 ja 418 saakka likimain sama tai vieläpä suurempi kuin muun laivan leveys. Näiden pis-15 teiden 417, 418 jälkeen kapenee keulaosan 410a leveys selyällä pykälällä 417a, 418a.

Jäissä kulkevan laivan laivan rungon 400 ponttonimai-seen keulaosaan 410a liittyvä ja V-muotoiseksi tehty vedenalainen laivan osa yhtyy sivuilta ylöspäin ja eteen-20 päin kallistettujen, eteenpäin kaltevalla keulavantaalla 415 toisiinsa liittyvien siirtymäpintojen 415a, 415b välityksellä ponttonimaiseen keulaosaan 410a.

Ponttonimaisessa keulaosassa 410a on rivi vasemmanpuoleisesta laivan rungon seinästä oikeanpuoleiseen laivan 25 rungon seinään likimain rakenteellisen vesilinjan 435 alueella suuntautuvia suuttimia 500, joiden läpi laivan kulkiessa sopivien laitteiden avulla tulee ulos vettä, ilmaa tai yeden ja ilman seosta. Suuttimet 500 on edullisesti sovitettu rakenteellisen vesilinjan 435 alapuolelle keula-30 osan 410a etupintojen 411, 412, 413, 414 alueelle. Näiden suuttimien 5QQ suuntaus on sellainen, että suuttimista Ulostulevalla vedellä, tai vedestä ja ilmasta koostuvalla seoksella vaimennetaan laivan keulaosaan kohdistuvia keula-aaltoja.

35 Suuttimet 500 ovat yhteydessä laivan rungossa ole massa olevien, sinänsä tunnetulla tavalla tehtyjen jää-SUUtinlaitteistojen kanssa tai ne voivat olla tällaisten 19 75532 jääsuutinlaitteistojen osa, jotka on tehty siten, että sellaisten jäänsuutinlaitteistojen imusuppilot voidaan pitää jäistä yapaina, kun laiya sijaitsee jään peittävillä vesialueilla ja olisi -yälttämätöntöntä ottaa laivan 5 rungon keulaosassa olevat suuttimet 500 käyttöön.

Claims (7)

20 75532 Patenttivaatimukset ' u ^ ^ *-

1. Laiva, joka on tarkoitettu kulkemaan avoimessa tai jääpeitteisessä vedessä ja jossa laivassa on vesilinjan ylä- 5 puolella sijaitseva ponttoonimainen keula, jossa on samansuuntaisesti toisiinsa nähden kulkevat sivuseinät ja koko laivan leveydelle ulottuva, ja vedenalaisesta osastaan tasainen ja voimakkaasti eteen taivutettu etupinta (1), joka ulottuu taakse keskiköliin (6), peräosa ja käyttölaitteet, 10 tunnettu siitä, että laivanrungon sivut (5) palle-sarja-alueella etupinnan (1) kohdalla sivureunojen pituussuunnassa kulkien ovat kaarevia ja laivanrungon keulasivui-hin nähden ovat siten pallemaisesti levennetyt, että keulan pallesarjojen välinen etäisyys muodostaa vedenalaisen lai-15 vanosan suurimman leveyden, jolloin molempien pallesarjojen (5) väliset laivan kaaripuut (4) etupinnan (1) ja kölin (6) ja kölin (6) ja laivanpohjan (8) välisellä ylimenoalueella on muodostettu alaspäin kaareviksi tai alaspäin taitetuiksi, ja siitä, että eteenpäin ylös taivutetussa etupinnassa 20 (1) on rakennevesilinjän (2) alapuolisella alueella liki main vaakasuorat kaaripuut, minkä johdosta etupinta (1) tällä alueella muodostavat likimain tason.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laiva, tunnet-t u siitä, että pallesarjoilla (5) on ylimenoalueella keu- 25 lan sivuseinien ja etupinnan (1) välisissä kaaripoikkileik-kauksissa kaarimainen profiili.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laiva, tunnet-t u siitä, että pallesarjoilla (5) on ylimenoalueella keulan sivuseinien ja etupinnan (1) välisissä kaaripoikkileik- 30 kauksissa leikkuureunoiksi (303) muodostetut teräväreunai-set profiilit.

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen laiva, tunnettu siitä, että pallesarjät (5) keulan ulkopuolella on ohjattu edelleen taakse pallemaisiin paksunnoksiin (7) 35 ja on järjestetty pitkin laivan runkoa ja ulottuvat tasaisesti ylimenoalueen profiiliin keulan sivuseinien ja keulan pohjan väliin. 21 75532

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen laiva, tunnettu siitä, että leikkuureunat (303) on muodostettu leikkuujalaksiksi (305), jotka on sovitettu vedenalaisen laivanrungon leveimmän kohdan sivureunoihin (5).

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen laiva, tun nettu siitä, että leikkuureunat (303) tai leikkuuja-lakset (305) ja keulan suunnassa ylös taivuttamalla muodostettu etupinta (301) ovat laivan pituussuunnassa kaarevaksi muodostettuja, että etupinnalla (301) on rakenteellisen 10 vesilinjan (302) alapuolella likimain vaakasuuntaisesti laivan poikittaissuunnassa kulkevia kaarien alarajoituspintoja, jotka muodostavat likimain tason, ja että vedenalaiseen keulaosaan keskilaivan pituussuunnassa on sovitettu jäätä lohkaisevan profiilin (312) omaava jalas (304).

7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen laiva, tun nettu siitä, että pallemaiset paksunnokset (7) päättyvät laivan perän suuntaan potkuritunnelien (9) sivurajoitus-pintoihin. 22 „„ 75532