FI74820C - Anvaendning av vatten-dispergerbara hydrofoba faergaemnen eller pigment som maerkaemnen i immunoanalyser. - Google Patents

Description

1 74820

Veteen dispergoituvien hydrofobisten väriaineiden tai pigmenttien käyttö merkkiaineina immunoanalyyseissä

Keksinnön kohteena on menetelmä immunokemiallisesti 5 reaktiokykyisen komponentin, kuten hapteenin, antigeenin tai vasta-aineen määrittämiseksi kvalitatiivisesti tai kvantitatiivisesti vesipitoisessa testiväliaineessa, samalla käyttäen hyväksi tällaisten komponenttien immunokemiallis-ta reaktiivisuutta toistensa suhteen.

10 Tunnetaan suuri joukko menetelmiä, joilla aineita voidaan määrittää kvalitatiivisella ja/tai kvantitatiivisella tavalla ja jotka perustuvat spesifisten immuunikom-pleksien muodostumiseen. Valikoima analyyttisiä menetelmiä on käytettävissä lopuksi muodostuneiden immuunikompleksien 15 suoraa tai epäsuoraa havaitsemista varten. Paitsi osoittamista paljaalla silmällä, käytetään usein lajaalti fysikaalisia menetelmiä, kuten spektrofotometriaa, fluoromet-riaa, nefelometriaa ja elektorni-/tummatausta-mikroskopiaa. Nämä menetelmät voidaan yhdistää merkki- tai jälkiaineen 20 käyttöön. Varsinaisen immuunikompleksin asemesta havaitaan merkkiaine, joka on liittynyt kompleksin johonkin komponenttiin, niin että saavutetaan huomattavasti alempi havaitsemista ja.

Esimerkkeinä kvalitatiivisista immunokemiallisistä 25 menetelmistä voidaan mainita klassinen presipitiinireaktio (Heidelberger ja Kendall, 1930) ja immunodiffuusio - joka samalla tavalla perustuu immunosaostumiseen - (Ouchterlony, 1948), mitä 1953 seurasi Grabar'in kehittämä immunoelektro-foreesi. Kahdessa viimeksi mainitussa menetelmässä anti-30 geeni ja vasta-aine saatetaan kosketukseen diffuusion kautta agarhyytelössä. Syntynyt saostumisviiva voidaan, joko edeltävän värjäämisen jälkeen tai ilman sitä, havaita paljaalla silmällä. Eräs näiden yksinkertaisten menetelmien haitta on, että diffuusio kestää melko pitkän ajan ja että 35 havaitsemisraja on suhteellisen korkealla.

2 74820

Kvantitatiivisia määritysmenetelmiä, jotka perustuvat immunosaostumisen periaatteeseen, kehitti Mancini (1965; säteittäinen immunodiffuusio) sekä Laurell (1966; raketti-elektroforeesi). Näiden menetelmien haittoja ovat 5 samoin melko pitkä määritysaika ja/tai suhteellisen korkea havaitsemisraja.

Paitsi näitä ei-merkittyjä immunokemiallisia menetelmiä, on vuosien kuluessa kehitetty joukko merkitsemismene-telmiä, joista voidaan mainita agglutinaatio-testi, jossa 10 yksi komponenteista kiinnitetään erytrosyyttien pinnalle; immunofluoresenssi-menetelmä, jossa yksi komponenteista merkitään fluoresoivalla yhdisteellä (fluoroforilla), ra-dio-immunoanalyysi, jonka ovat kehittäneet Yalow ja Berson n. 1959 ja jossa fluoroforin asemesta jälkiaineena käyte-15 tään radioaktiivista atomia tai radioaktiivista ryhmää; sekä viimeisin entsyymi-immunoanalyysi -menetelmä, josta ensimmäiset julkaisut ilmestyivät 1971 kahden toisistaan riippumattomasti työskentelevän ryhmän toimesta, joista toisen muodostivat ruotsalaiset tutkijat Engvall ja Perlmann 20 ja toisen hollantilaiset Schuurs ja van Weemen. Periaatteessa jälkimmäinen analyysi on analoginen tunnettujen radio-immunoanalyysien kanssa sillä erolla, että radioaktiivisen merkitsemisen asemesta käytetään merkkiaineen entsyymiä.

Radioimmunoanalyyseillä, joita käytetään laajalti, 25 on epäilemättä suuri arvo, mutta niitä rasittaa joukko merkittäviä puutteita, kuten vaaratekijä, joka aiheutuu työskentelystä radioaktiivisten aineiden kanssa, reagoivien aineiden ja laitteiston kalleus, radioaktiivisesti merkittyjen reagenssien lyhytaikaisesta pysyvyys ja vaatimus, että 30 ainoastaan koulutettu henkilökunta saa tehdä tällaisia analyysejä.

Entsyymi-immunoanalyysillä ei ole näitä haittoja, mutta siitä huolimatta on toivottavaa, että kehitetään uusia analyysimenetelmiä, jotka ovat yhä herkempiä, voidaan 35 helpommin automatisoida ja/tai tekevät mahdolliseksi useiden immunokomponenttien samanaikaisen määrittämisen.

3 74820

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään ainakin yhtä merkittyä immunokemiallisesti reaktiivista komponenttia ja jolloin tietyn reaktioajan aikana immunokemiallista reaktiota varten tai sen jälkeen, valinnaisesti vapaan ja 5 sidotun merkityn komponentin (komponenttien) erottamisen jälkeen, testiväliaineessa tai jossakin erotuksen jälkeen saadussa jakeessa määritetään merkkiaineen luonne ja/tai määrä, jolloin tämä määritys antaa kvalitatiivisen ja/tai kvantitatiivisen osoituksen määritettävästä immunokemial-10 lisesti reaktiivisesta komponentista (komponenteista). Menetelmälle on erikoisesti tunnusomaista, että mainittu merkitty komponentti (komponentit) on saatu liittämällä tällainen komponentti tai tällaisia komponentteja suoraan tai epäsuorasti hydrofobisen väriaineen tai pigmentin tai täl-15 laisella väriaineella tai pigmentillä päällystettyjen poly-meeriytimien vesipitoisen dispersion osasiin.

Tämän keksinnön mukaisesti kehitetty "immunoanalyysi dispergoidulla väriaineella" (DIA) on huomattavasti yksinkertaisempi kuin "radioimmunoanalyysi" (RIA), koska lopul-20 lisen havaitsemisen aikana voidaan käyttää yksinkertaista tuloksen lukemista paljaalla silmällä ja/tai yksinkertaisella kolorimetrillä. Verrattuna "entsyymi-immunoanalyysiin" p p (EIA, ELISA , EMIT^) määritys on yksinkertaisempi ja nopeampi, koska entsyymi/substraatti-inkubointi voidaan jättää 25 pois. Lisäksi on mahdollista määrittää kaksi tai useampia komponentteja samanaikaisesti käyttämällä merkkiaineina sellaisia kromoforoja, jotka ovat selvästi spektrofotomet-risesti erottuvia. Lopuksi väriaineen etu merkkiaineena, jota voidaan syntetisoida toistettavasti, joka voidaan luon-30 nehtia tarkasti analyyttisin/-kemallisin menetelmin ja joka on pysyvä (kolloidisten osasten muodossa), on ilmeinen verrattuna radioaktiivisiin ja entsyymi-merkkiaineisiin, joilla on rajoitettu pysyvyys ja/tai muuttuva laatu panoksittain; kun taas havaitsemisrajät ovat ainakin samanarvoiset. Dis-35 pergoitujen väriaineiden sooleilla on etuja verrattuna metalli (esim. kulta)-sooleihin kolorimetrisissä analyyseissä, 74820 4 mikä johtuu väriaine-soolien huomattavasti suuremmista mo-laarisista absorbtiokyvyistä verrattuna metallisooleihin; esimerkiksi: kulta-soli (osaskoko 50 nm) : 3 300 1.mooli-1.cm-1 5 dispersio-väriaineet 5 000 - 80 000 1.mooli-1.cm-1 vrt. K. Venhataraman: "The Analytical Chemistry of Synthetic

Dyes", Wiley & Sons, 1977).

Lisäksi väriä voidaan vahvistaa (lisäys absorptio- kykyyn) väri-merkkiaineen lopullisen määrityksen aikana 10 liuottamalla väriaine-sooliosaset orgaaniseen liuottimeen (esim. etanoliin, metanoliin, isopropanoliin). Esimerkiksi:

Merkkiaine ^max(sooli) * lEt0H> a! cmx fxx (nm) maxmax ^max e

PalanilR

Luminous Yellow G 496 70,77 28 300

Luminous Yellow G 464 110,36 44 100

PalanilR

Luminous Red G 520 48,33 19 300

Luminous Red G 544 88,27 35 300 20 v _ i _ i xl.f 1. cm 1 XX1.mooli-1. cm-1 Värillisten orgaanisten yhdisteiden, jotka ovat käyttökelpoisia hydrofobisen soolin muodossa tässä kuvatussa 25 keksinnössä, ryhmään kuuluvat kaikki hydrofobiset orgaaniset väriaineet ja pigmentit, jotka ovat veteen liukenemattomia tai liukoisia ainoastaan hyvin rajoitetusti.

Näihin tulisi sisällyttää myös vesiliukoiset orgaaniset väriaineet, sikäli kun nämä sopivissa väkevyyksissä muo-30 dostavat yhdistettyjä kolloideja, jotka, edeltävän silloit-tamisen jälkeen tai ilman sitä, voidaan stabiloida. Lisäksi on myös mahdollista käyttää leuko-kyyppivärejä, jotka ovat liukoisia emäksiseen vesipitoiseen väliaineeseen ja jotka voidaan hapettamalla muuttaa alkuperäisväriseensä ja veteen 35 liukenemattomaan muotoon; näihin kuuluvat myös leukokyyppi-värit, jotka ovat vesiliukoisia ja stabiloituja sulfaatti-puoliesterin muodossa. Toisen käyttökelpoisen ryhmän muodos- . 74820 tavat väriainekomponentit, jotka, sellaisenaan liukoisina veteen ja jotka värillisinä tai värittöminä, toisiinsa liittämisen jälkeen in situ, esimerkiksi hapettamalla tai diatsokytkennällä, voidaan muuttaa veteen liukenemattomik-5 si väriaineiksi. Edellä mainituista väriaineista voidaan esimerkkeinä mainita seuraavat ryhmät käyttäen tähän tarkoitukseen virallista "Colour Index"-nimistöä: "dispersio-värit, liuotinvärit, pigmentit, kyyppivärit, rikkivärit, peittavärit, liuennetut (leuko) kyyppivärit, liuennetut 10 (leuko) rikkivärit, naftolivärit, hapetusemäkset, kuituvä-rit" sekä "siirtovärit", joita ei vielä ole virallisesti nimetty.

Merkkiaineina käytettäviä kolloidisia väriainehiuk-kasia voidaan valmistaa lukuisilla eri menetelmillä, jotka 15 ovat ennestään tunnettuja; ks. esimerkiksi: Kruyt (toim.) (1952) "Colloid Science”, nide I, Elsevier, Amsterdam; Benkataraman (toim.): "The Chemistry of Synthetic Dyes", Academic Press, New York, Nide I (1952), II (1952), III (1970), IV (1971), V (1971); VI (1972), VII (1974), VIII 20 (1978); Dollmetsch (1976): "Untersuchungen uber die

Ursachen der Agglomeration von Dispersionsfarbstoffen durch Farbstoffhilfsmittel beim Färben", Forschungsbericht Neue Serie No. 2, Institut för Chemiefasern der Institute fur Textil- und Faserforschung Stuttgart; Leube (1978) Textil 25 Praxis International, vihko 6, 733-737; vihko 7, 823-831.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä on erityisen sopiva jonkin immunokemiallisesti reaktiokykyisen komponentin, kuten hapteenin, antigeenin tai vasta-aineen, jotka ovat läsnä testiväliaineessa, kvalitatiivista ja/tai kvan-30 titatiivista määritystä varten, mutta sitä voidaan käyttää myös tällaisten komponenttien histologisiin tai sytologisiin määrityksiin.

Keksintö koskee myös uusia immunokemiallisia reagens-seja, jotka käsittävät hydrofobisen väriaineen tai pigmen-35 tin, joka on normaalisti luonteeltaan orgaaninen, tai tällaisella väriaineella tai pigmentillä päällystettyjen poly-meeri-ytimien osasten, joihin joko suoraan tai epäsuorasti 6 74820 on liitetty iiranunokemiallisesti reaktiokykyinen komponentti, vesipitoisen dispersion.

Samoin keksintö koskee uusia testisarjoja, jotka sisältävät tällaisen immunokemiallisen reagenssin.

5 Immunokemiallisesti reaktiokykyisen komponentin liittämisellä osaseen, suoraan tai epäsuorasti, tarkoitetaan mitä tahansa kemiallista, fysikaalista tai fysikaalis-kemiallista sidosta, kuten kemiallista kovalenttista sidosta, vetysiltoja, polaarista attraktiota tai adsorptiota, myös 10 bio-spesifinen adsorptio mukaan lukien.

Hydrofobisen väriaineen tai pigmentin tai tällaisella väriaineella tai pigmentillä päällystettyjen polymeeri-ytimien vesipitoisen dispersion osasten osaskoko on vähintäin 5 nm ja edullisesti 10-500 nm. Nämä dispersiot ovat 15 normaalisti sooleja, mutta myös muuntyyppisiä dispersioita voi esiintyä.

Väriainesoolin osasilla on varaus, joka antaa stabiloivan vaikutuksen keskinäisen hylkimisen vaikutuksesta. Lisäämällä pääasiallisesti vahvoja elektrolyyttejä, varaus-20 malli muuttuu niin, että tapahtuu kasautumista ja flokkuloi-tumista . Tämä voidaan estää päällystämällä osaset makromolekyyleillä, joissa on polaarisia ryhmiä, kuten proteiineilla, polysakkarideilla, polyetyleeniglykoleilla, poly-vinyylialkoholeilla jne.

25 Suojäävinä proteiineina on mahdollista käyttää an tigeenejä, vasta-aineita tai niiden polypeptidi-osasia, jotka vielä ovat immunokemiallisesti aktiivisia. Lisäksi on mahdollista todeta hapteeneja, jotka ovat liittyneet makromolekyyleihin (esim. proteiineihin, polysakkarideihin), 30 jotka eivät sopivan immunoanalyysin aikana saa aikaan mitään häiritsevää reaktiota muiden komponenttien kanssa. Tämän aikana saadaan samanaikaisesti väriaineen soolilla merkitty, immunokemiallisesti aktiivinen komponentti.

Saattaa tapahtua, että väriainesoolin stabiloimi-35 seksi tarvitaan esimerkiksi vasta-aineen niin suuri pitoisuus kolloidisten osasten pinnalla, että vaikutetaan tämän liikkumattomaksi tehdyn proteiinin tehokkaaseen immuno- 7 74820 kemialliseen aktiivisuuteen, esimerkiksi steerisesti estämällä. Tällaisessa tapauksessa päällystäminen voidaan suorittaa kahdessa vaiheessa: 1) päällystetään optimimäärällä (joka on määritettä-5 vä) esimerkiksi vasta-ainetta, minkä jälkeen 2) päällystetään makromolekyyliyhdisteellä (esim. proteiinilla, polysakkaridilla, polyetyleeniglykolilla, po-lyvinyylialkoholilla), joka sopivan immunoanalyysin aikana ei saa aikaan häiritsevää reaktiota muiden komponenttien 10 kanssa. Tämän "myöhemmän päällystämisen", esim. naudan see-rumialbumiinilla, tehtävänä voi samanaikaisesti olla alentaa mahdollisia ei-spesifisiä adsorptiovaikutuksia.

Toinen suojaproteiinimahdollisuus on proteiini A tai lektiinien (esim. Con A) ryhmä. Sooli-osasten alkupäällys-15 tyksen jälkeen näillä proteiinilla on mahdollisuusta, mikä johtuu näiden proteiinien spesifisestä affiniteetista, levittää selektiivisesti adsorptiolla toinen kerros immuno-globuliineja (Fc-osan kautta) ja glykoproteiineja (myös immunoglobuliinit mukaan luettuina) läsnäolevan sokerijään-20 nöksen (jäännösten) kautta.

Eräs mahdollisuus on, että väriaine-sooliosaset ensin päällystetään polymeerillä tai seakpolymeerillä, joka on inertti lopullisessa immunoanalyysissä, mink jälkeen adsorptiolla ja/tai kovalenttisella sidoksella voidaan myö-25 hemmin liittää immunokemiallisesti aktiivinen komponentti päällystysainekerrokseen. Sooli-osasten päällystämisen aikana inertillä polymeerillä tai sekapolymeerillä jokainen osanen voidaan päällystää erikseen, mutta on myös mahdollista, että useita kolloidi-osasia sisällytetään yhden ja 30 saman polymeerikerroksen sisään.

Väriaine-sooliosasten päällystäminen inertillä polymeerillä voi tapahtua kahdella tavalla: saattamalla väri-aine-sooli kosketukseen polymeerin kanssa, mitä seuraa adsorptio ja/tai kovalenttinen sitominen sooli-osasiin tai 35 saattamalla sooli monomeeri- tai erilaisten monomeerien ympäristöön ja polymeroimalla tai sekapolymeroimalla jälkimmäiset in situ. Polymerointuminen voidaan saattaa tapah- 8 74820 tumaan esimerkiksi säteilyttämällä tai lisäämällä sopiva initiaattori, kuten esimerkiksi jotakin persulfaattia. Vä-riaine-sooliosasen päällystäminen polymeroimalla in situ monomeeriliuos, jossa osanen sijaitsee, epäorgaanisen ini-5 tiaattorin, kuten persulfaatin, vaikutuksen alaisena, aiheuttaa käytännön vaikeuksia, koska sooli - kun tällainen initiaattori lisätään - flokkuloituu. Todettiin kuitenkin, että tällainen päällystäminen on kaikesta huolimatta mahdollinen suojaamalla sooli-osaset ensin ja panemalla suoja-10 tut osaset sitten monomeeriliuokseen, ja käynnistämällä polymerointi vasta sen jälkeen. Edellä mainittuja yhdisteitä voidaan käyttää suoja-aineina tätä tarkoitusta varten .

Kolloidisten väriaineosasten päällystäminen, kun 15 tavoitteena (tavoitteina) on: soolin stabilointi, immuno-kemiallisesti reaktiokykyisen komponentin levittäminen, ei-spesifisten adsorptio-vaikutusten poistaminen ja/tai vastaavasti polymeeri- tai sekapolymeeri-välittäjäkerroksen levittäminen, voidaan suorittaa suoralla/epäsuoralla ad-20 sorptiolla kolloidisilla väriaineosasilla, mutta myös ko-valenttisesti kemiallisesti sitomalla. Jälkimmäistä ohjaa sopivien funktionaalisten ryhmien läsnäolo päällystysainek-sessa ja väriaineessa. Voidaan esimerkiksi suorittaa aromaattisten aminoryhmien diatsotointi, mitä seuraa diatso-25 kytkentä aktivoituun aromaattiseen rengassysteemiin; karb-oksyyliryhmät voidaan aktivoida karbodi-imidillä ja sitten, mahdollisesti aktiivisen esterin kautta, liittää primääriseen aminokomponenttiin. Alifaattisia primäärisiä aminoryh-miä ja hydroksyyliryhmiä voidaan aktivoida esimerkiksi 30 syaanibromidilla tai halogeeni-substituoiduilla di- tai tri-atsiineilla, minkä jälkeen voi tapahtua liittäminen primääriseen aminokomponenttiin tai esimerkiksi komponenttiin, joka sisältää -SH-, -OH- tai imidiatsolyyli-ryhmän. Voidaan käyttää myös bifunktionaalisia reaktiokykyisiä yh-35 disteitä. Esimerkiksi glutaarialdehydiä voidaan käyttää primääristen aminokomponenttien keskinäistä liittämistä varten, kun taas esimerkiksi heterobifunktionaalista 9 74820 reagenssia, kuten N-sukkiini-imidyyli-3-(2-pyridyyliditio)-propionaattia voidaan käyttää primäärisen aminokomponentin liittämiseen tioliryhmän sisältävään komponenttiin.

Tässä yhteydessä voidaan myös mainita veteen liuke-5 mattomat reaktiokykyiset dispersio- ja muut reaktiokykyi-set väriaineet, joissa väriaine käsittää kromoforin, joka on kovalenttisesti sidottu ryhmään, joka jo on reaktiivinen, kuten esimerkiksi halogeeni-substituoituihin di- ja triat-siineihin, epoksiryhmiin, vinyyli-sulfoniryhmiin ja diha-10 lokinoksaliineihin /ks. Siegel, (1972): Venkataraman (toim.): "The Chemistry of Synthetic Dyes", Academic Press, New York, nide VI; Harms, 1979: Banks (toim.): "Organofluori-ne Chemicals and their Industrial Applications", Ellis Horwood Ltd., Chichester; sivut 188-2047.

15 Tavallisesti kolloidisilla väriaineosasilla merkit tyjä immunokemiallisesti reaktiokykyisiä komponentteja käytetään reagenssina yhdessä muiden reagenssien kanssa esimerkiksi hapteenien, antigeenien ja vasta-aineiden havaitsemista ja/tai kvantitatiivista määritystä varten, 20 joille immunokomponenteille voidaan ajatella kaikentyyppisiä immunokemiailisiä menetelmiä, kuten RIA:a ja EIA:a varten käytettyjä.

Siten keksinnön kohteena on myös "testisarjoja" käytettäviksi tällaisissa immunokemiallisissa menetelmissä, 25 jotka sarjat tärkeimpänä komponenttinaan sisältävät immunokemiallisesti reaktiokykyisen komponentin, joka on merkitty väriaine-soolilla, joka käsittää väriaine-soolin, jonka osaset on päällystetty suoraan tai epäsuorasti, ad-sorptiivisesti ja/tai kovalenttisesti immunokemiallisesti 30 reaktiokykyisellä komponentilla.

Eräs tavanomaisista immunokemiallisista menetelmistä on kilpaileva immunoanalyysi, jota voidaan käyttää minkä tahansa immunokemiallisesti reaktiokykyisen komponentin osoittamiseen ja/tai määrittämiseen. Esimerkiksi jonkin 35 tietyn antigeenin osoittamiseksi tämä menetelmä käsittää testinäytteen, joka sisältää tuntemattoman määrän antigeeniä, saattamisen kosketukseen joko tietyn määrän kanssa 10 74820 vastaavaa antigeenä, joka on merkitty väriaine-soolilla, ja vasta-ainetta, joka on liitetty liukenemattomaan kantajaan ja joka kohdistuu tätä antigeeniä vastaan, tai tietyn määrän kanssa antigeeniä liitettynä liukenemattomaan kan-5 timeen ja vasta-ainetta, joka on merkitty väriaine-soolilla ja joka kohdistuu tätä antigeeniä vastaan.

Sen jälkeen, kun reaktio on loppunut, väriaineen luonne ja/tai määrä määritetään sidotussa ja/tai vapaassa jakeessa, mikä antaa kvalitatiivisen ja/tai kvantitatiivisen 10 osoituksen määritettävästä antigeenistä. Tarvittaessa modifioituna analoginen menetelmä soveltuu muiden immunoke-miallisesti reaktiokykyisten komponenttien määritykseen.

Laajalti käytetään myös "sandwich"-menetelmää, joka on myös sopiva käytettäväksi immunokemiallisesti reaktio-15 kykyisten komponenttien kanssa, jotka on merkitty kolloidisilla väriaineosasilla. Tätä menetelmää käytettäessä tällainen komponentti, esimerkiksi vasta-aine, tapauksissa, joissa on määritettävä antigeeni, tehdään liikkumattomaksi liukenemattomalle kantajalle. Tämä kantaja voi olla esimer-20 kiksi reaktioastian, jossa immunokemiallinen reaktio saatetaan tapahtumaan, sisäpinta; on myös mahdollista käyttää kantajia pallosten tai pienten sauvojen muodossa. Alkuinku-boinnin jälkeen näytteen kanssa, joka sisältää antigeenin, mahdollisesti pesuvaiheen jälkeen, suoritetaan toinen inku-25 bointi vasta-aineen kanssa, joka on merkitty väriaine-soolilla, minkä jälkeen väriaine määritetään sidotussa ja/tai vapaassa faasissa.

Paitsi näitä mainittuja menetelmiä, on olemassa myös lukemattomia muita immunokemiallisiä menetelmiä, joissa vä-30 riaine-soolilla merkittyä immunokemiallisesti reaktioky-kyistä komponenttia voidaan käyttää reagenssina. Tämä koskee erityisesti erästä immunokemiallista testiä, joka perustuu agglutinointi-periaatteelle. Tässä esimerkiksi väriaine-soolilla merkitty vasta-aine lisätään nestenäytteeseen, 35 joka sisältää määritettävän antigeenin. Merkittyjen komponenttien sidottujen ja vapaiden jakeiden erottamisesta voidaan tässä luopua, koska havaitseminen perustuu väriaine- n 74820 soolin visuaaliseen arviointiin tai spektrofotometriseen/ kolorimetriseen määritykseen.

Tämä keksintö tekee myös mahdolliseksi todeta jostakin testinäytteestä erilaisia immunokemiallisesti reaktio-5 kykyisiä komponentteja, kuten esimerkiksi hapteeneja, antigeenejä ja vasta-aineita tai niiden yhdistelmiä käyttämällä samanaikaisesti kullekin osoitettavalle komponentille vastaavaa immunokemiallisesti reaktiokykyistä komponenttia, joka on merkitty kolloidisella väriaineosasella, joka on 10 tunnusomainen tälle komponentille.

Väriaineen luonteen ja/tai pitoisuuden määrittäminen testin lopussa voidaan suorittaa käyttäen erilaisia tunnettuja menetelmiä. Esimerkkeinä näistä voidaan mainita visuaalinen arviointi, joka on erikoisen sopiva kvalitatii-15 vista määritystä varten väriaineita käytettäessä; kvantitatiivista määritystä varten voidaan käyttää esimerkiksi kolorimetriaa/spektrofotometriaa. Mainitut menetelmät ovat myös sopivia lopullista havaitsemista varten agglutinaatio-testissä, jossa väriaineen pitoisuudella ei ole niinkään 20 paljon merkitystä, vaan sen sijaan väriaine-soolin ulkonäöllä (enemmän tai vähemmän kasautumista, mahdollista flokkuloitumista, tästä aiheutuvia kirjomuutoksia). Lisäksi voidaan väriaineen (tai väriaineiden samanaikaisen määrityksen aikana) kvantitatiivista määritystä varten ajatella 25 fluorometriaa ja -metallikompleksi-väriaineiden ja/tai pigmenttien ollessa kysymyksessä, "normaalia" ja/tai liekitöntä atomiadsorptio-spektrofotometriaa. Keksintöä kuvataan nyt yksityiskohtaisemmin seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 30 Ihmisen sikiön suonikalvo-gonadotropiinin (HCG) ko- lorometrinen ja/tai visuaalinen määritys DIA-periaatteen mukaisesti ("sandwich-testi").

1.1 Väriaine-soolin valmistus

PalanilR red BF (BASF, 7 g) dispergoitiin tislattuun 35 veteen (140 ml). Dispersiota sekoitettiin 45 minuuttia huoneen lämpötilassa ja lingottiin sitten (30 min., 125 g = 1 225 N/kg). Sakan päällä oleva neste siirrettiin toisiin 12 7482 0 sentrifugiputkiin ja lingottiin (30 min., 7 500 g = 73 500 N/kg). Sakan päällä oleva neste poistettiin ja pelletti pestiin kolmasti tislatulla vedellä (3 x 140 ml, linkoaminen: 30 min., 7 500 g = 73 500 N/kg). Pelletti sus-5 pendoitiin uudelleen tislattuun veteen (70 ml) ja sen jälkeen lisättiin niin monta lasihelmeä (läpimitta 3 mm ja läpimitta 4 mm, seos 1/2), että nestetaso oli sama kuin la-sihelmien taso. Sitten ravisteltiin viisi päivää huoneen lämpötilassa ravistustelineessä. Neste dekantoitiin ja 10 lingottiin (30 min., 300 g = 2 940 N/kg). Sakan päällä oleva neste siirrettiin sitten toisiin sentrifugi-putkiin ja lingottiin uudelleen (30 min., 1 000 g = 9 800 N/kg). Tästä jälkimmäisestä sakan päällä olevasta nesteestä imettiin varovasti 3/4-osaa (52,5 ml) ja tätä väkevöityä väriaine-15 soolia varastoitiin huoneen lämpötilassa. Tämän soolin 20-kertaisesti laimennetun näytteen ekstinktio 533 (=X ) J max nm:ssä oli 1,57.

1.2. Kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini/väriainesooli-konjugaatin valmistus 20 Edellä kohdassa 1.1. kuvatun väriaine-soolin näyte (0,8 ml) laimennettiin tislatulla vedellä (4,2 ml) ja pH säädettiin 7,0:aan käyttäen 0,1 mol/1 NaOH tai HC1. Tämän soolin ekstinktio on 5,0 533 nmrssä (= \a> £) . Sen jälkeen lisättiin kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini-liuosta (0,1 ml); 25 reaktioseosta ravisteltiin 15 minuutin välein yhden tunnin ajan huoneen lämpötilassa, minkä jälkeen lisättiin naudan seerumialbumiini (BSA)-liuosta (1 ml; 307,2 g BSA + 0,1 g natriummertiolaattia + 5 mmol NaCl/1, pH 7,0). Dispersiota ravisteltiin 15 minuutin välein yhden tunnin ajan huoneen 30 lämpötilassa ja lingottiin sitten (30 min., 4 000 g = 39 200 N/kg). Sakan päällä oleva neste poistettiin ja pelletti suspendoitiin uudelleen 15 ml:n tilavuuteen asti liuosta, jolla oli seuraava koostumus: 51,2 g BSA + 0,1 g natriummertiolaattia + 5 mmoolia NaCl/1 (pH asetettu 7,0:aan 35 o,l mol/1 NaOH:11a).

Kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini-liuos valmistettiin seuraavasti: kaniini-anti-HCG-seerumin immunoglobulii- 13 74820 ni-jae eristettiin tunnetulla Na2SO^-saostusmenetelmällä. Sakka liuotettiin ja dialysoitiin vesipitoista liuosta vastaan, jossa oli 5 mmoolia/1 NaCl ja jonka pH oli säädetty 7,Oraan kiinteällä Na^O^illa. Dialysoitu liuos lai-5 mennettiin lopuksi proteiini-pitoisuuteen 1 mg/ml (Warburg-Kalckar -kaavan mukaisesti: proteiinipitoisuus (mg/ml) = 1,45 x A»-0,75 x , tai 0,65 mg/ml (sen mukaan,

η Zov i o zbU

että A = 14,5 IgGslle).

ä oU

1.3. Microelisa -levyjen ''päällystäminen" kaniini-10 anti-HCG-immunoglobuliinilla

Fosfaattipuskuri (FFB): 0,04 mol/1 Na^PO^ ja 0,04 mol/1 NaH2P0^ sekoitettiin antamaan liuos, jonka pH oli 7,4; sitten lisättiin NaClra 0,15 mol/1 väkevyyteen asti.

15 Liuos A

Kaniini-anti-HCG-immunoglobuliinia (ks. 1.2.) liuotettuna FFB:aan 30 mg/1 pitoisuuteen asti.

Liuos B

20 g BSA + 0,1 g natriummertiolaattia/1 FFB.

20 Liuosta A (0,11 ml) pipetoitiin Microelisa -levy jen syvennyksiin, minkä jälkeen levyjä inkuboitiin 16 tuntia 0-4°C:ssa. Imemisen jälkeen lisättiin liuosta B (0,11 ml) jokaiseen syvennykseen, minkä jälkeen levyjä inkuboitiin 30 minuuttia huoneen lämpötilassa. Lopuksi syven-25 nykset imettiin ja pestiin kolmasti tislatulla vedellä, minkä jälkeen levyt kuivattiin (16 tuntia huoneen lämpötilassa esikuivatulla piihappogeelillä), pakattiin alumiini-laminaatti-pusseihin (pienen piihappogeelipussin kanssa) ja varastoitiin 4°C:ssa.

30 1.4. Standardi-käyrän määrittäminen HCGrlle fosfaat tipuskurissa ja puhtaassa virtsassa

Fosfaattipuskuri (FFB)

Kuten kohdassa 1.3. selostettiin, mutta käyttäen 1 g BSA/1 ja 1 g natriummertiolaattia/1.

35 Pesupuskuri I

Fosfaattipuskuri.

14 74820

Pesupuskuri II

0,1 mol TRIS /(HOCH2) .^ΟΝΗ^/ + 0,1 mol NaCl + 0,5 g TweenR-20 + 0,1 g natriummertiolaattia/1, pH säädetty 7,4:ään 4 mol/1 HClslla.

5 Etanoli

Keskimäärin 96-%:inen (tilav./tilav.).

HCG

Ihmisen sikiön suonikalvo-gonadotropiinin liuos, joka sisältää 1 000 IU (immunoanalyysi)/ml FFB.

10 Puhdas virtsa

Naisten, jotka eivät ole raskaana, virtsa, suoda-R

tettu Hyflo :11a ja jäädytetty sen jälkeen; suodatettu ennen käyttöä taitetun suodattimen läpi.

Konjugaatti 15 Väriaine-sooli/anti-HCG-konjugaattia, joka oli val mistettu, kuten kohdassa 1.2. selostettiin, (9 ml) sekoitettiin väkevöidyn fosfaattipuskurin (1 ml: 10-kertaisesti väkevöity FFB) kanssa.

Menettelytapa: 20 1. Tehtiin HCG-liuoksen seuraava laimennussarja FFBseen ja vastaavasti virtsaan: 4 000, 1 000, 250, 62,5, 15,6, 3,9 ra IU (immunoanalyysi)/ml.

2. 0,1 ml näitä liuoksia ja puhdasta FFB ja virtsaa

D

pipetoitiin Microelisa -levyn, joka oli sitä ennen "pääl- 25 lystetty", kuten kohdassa 1.3. selostettiin, kaniini-anti-HCG-immunoglobuliinilla (ks. 1.3.), syvennyksiin. Kaikki tämä tehdään kaksinkertaisesti.

3. Levy suljetaan sopivalla kannella ja inkuboi-tiin 3,5 tuntia 37°C:ssa vesihöyryllä kyllästetyssä atmos- 30 fäärissä.

4. Syvennykset imetään, pipetoidaan pesupuskuria I (0,3 ml) jokaiseen syvennykseen ja imetään jälleen.

5. Jokaiseen syvennykseen pipetoidaan konjugaattia (0,1 ml).

35 6. Inkuboidaan, kuten kohdassa 3 selostettiin, mut ta nyt 18 tuntia.

is 74820 7. Syvennykset imetään, väri arvioidaan silmämääräisesti syvennyksissä ja/tai pipetoidaan pesupuskuria II (0,3 ml) syvennyksiin. Imetään ja toistetaan tämä työvaihe vielä kahdesti.

5 8. Lisätään etanolia (0,12 ml) kaikkiin kuiviin sy vennyksiin, ravistellaan lievästi ja arvioidaan väri silmämääräisesti ja/tai mitataan ekstinktio 516 nmrssä (=λ ).

Jos, käyttäen kuvattua menettelytapaa, mukaan otetaan näytteitä, joilla on tuntematon HCG-pitoisuus, voi-10 daan HCG-pitoisuus helposti arvioida silmämääräisesti; tarkempi määritys voidaan tarvittaessa suorittaa ekstinktio-mittauksella ja vertaamalla standardikäyrään. Tällä tavalla määritettyjä standardi-käyriä HCG:lle virtsassa ja FFBtssa on esitetty kuviossa 1.

15 Havaitsemisraja, joka on määritelty (puhdas + 2 x standardipoikkeama) on FFBrlle 3,9 m IU (immunoanalyysi)/ml ja virtsalle 15,6 IU (immunoanalyysi)/ml.

1.5. HCG:n määritys naisten virtsassa raskauden havaitsemiseksi 20 Reagenssit

Ks. kohta 1.4.

Menettelytapa

Kuten kohdassa 1.4. selostettiin, mutta nyt sisällyttäen vastaavat virtsanäytteet, jotka voivat olla laimen-25 nettuja tai laimentamattomia. Tulokset on esitetty seuraa-vassa taulukossa: Näyte Laimennus Pregnos- Visuaa- A-.,. HCG väk.

ticonR lisesti "All-in" 30 1374 laimentamaton + + 0,588 4 000

1374 1:10 + + 0,595 40 000X

1130 laimentamaton + + 0,659 4 000 305 laimentamaton + + 0,707 4 000 726 laimentamaton - - 0,057 80 35 546 laimentamaton - - 0,043 65 1123 laimentamaton - - 0,047 65 laimentamattomassa näytteessä is 74820

Johtopäätös siitä, onko kysymyksessä raskaus vai ei, p vastaa tuloksia Pregnosticon "All-in"-raskaustestistä. Tässä jälkimmäisessä testissä "+" = >1 000 IU/ml ja = <500 IU/1.

5 Esimerkki 2

Kuten esimerkki 1, mutta valmistettiin dispersiovä- p ri/anti-HCG-konjugaatteja käyttäen Resolin Brilliant Blue p RRL ja fluoroivia dispersioväiriaineita Samaron Brilliant p p

Red H6GF, Samaron Brilliant Yellow H10GF, Palanil Luminous p 10 Red G ja Palanil Luminous Yellow G kolloidisina merkkiaineina (vastaavia A^nax~arvoja varten ks. esimerkki 9).

HCG:n laimennussarjoja tehtiin puskuriin. Tutkittiin inkubointiaikojen lyhentämistä verrattuna standardimenette-lytapaan: HCG-inkubointi 2,5 tuntia ja konjugaatti-inkuboin-15 ti 2,5 tuntia vastaavasti 6,5 ja 18 tunnin asemesta. Havait-semisrajaksi saatiin 0,02 - 0,25 mIU HCG/ml. Tämä on varsin hyvin verrattavissa muihin testisysteemeihin: - RIA: 2 mIU HCG/ml /DL.HCG-pitoisuus (90 %:n sitominen + 2 x SD):11a/ 20 - EIA: 20 mIU HCG/ml (DL: kuten RIA:11a) - SPIA: 0,25 - 1. mIU/ml (DL: puhdas + 2 x SD) (kolorimetrinen havaitseminen) - rev-HAI: 10-20 mIU HCG-ml (DL: HCG-pitoisuus, joka antaa merkittävän muutoksen malliin).

25 Lisäksi kokonaistestausaikaa lyhennettiin 24,5 tun nista viiteen tuntiin, millä oli ainoastaan rajoitettu vaikutus havaitsemisrajaan (Samaron Brilliant Red H7GF:n tapauksessa) .

Fluoresoivia dispersiovärejä tutkittiin havaitsemis- 30 rajan parantamiseksi mittaamalla fluoresenssi absorbans-

R

sin asemesta. Merkitsevä parannus saatiin Samaron Brilliant p

Yellow H10GF:n ja Palanil Luminous Yellow G:n kohdalla, p kun taas mitään vaikutusta ei havaittu Samaron Brilliant p

Red H6GF:n ja Palanil Luminous Red G:n ollessa kysymykses-35 sä.

17 74 8 2 0

Esimerkki 3 DIA Hepatitis B-pinta-antigeenille (HBsAg); sandwich-järjestelmä.

3.1. Väriaine-soolin valmistus p 5 Ks. osa 1.1.; dispersiovärejä Palanil Red BF ja £

Samaron Brilliant Red H6GF käytettiin kolloidisina merkkiaineina. (Vastaavia A -arvoja varten ks. esimerkki 9.) max 3.2. Lammas-(anti-HBsAg) IgG/väriaine-konjugaatin valmistus 10 Ks. osa 1.2.; mutta käyttäen lammas-(anti-HBsAg) immunoglobuliinia kaniini-anti-HCG IgG:n asemesta.

3.3. Microelisa -levyjen päällystäminen lammas-(anti-HBsAg) IqGilla

Ks. osa 1.3.; käyttäen lammas-immunoglobuliinia ka-15 niini-immunoglobuliinin asemesta.

3.4. Standardikäyrien määrittäminen HBsAg:lie (alatyypit ad ja ay)

Valmistettiin HBsAg:n (ad ja ay) laimennussarja käyttäen ihmisen negatiivista vertailuseerumia laimennus-20 aineena, alueella 4-1 000 ng/ml. Näiden laimennusten näytteitä (0,1 ml) ja negatiivisen vertailuseerumin näytteitä analysoitiin osassa 1.4. kuvatun menetelmän mukaisesti (vaiheet 3-8); A (etanoli) varten ks. esimerkki 9.

ITlaX

Havaitsemisrajat 16-23 ng/ml (ad) ja 24-38 ng/ml 25 (ay) saatiin Samaron -väri/konjugaatilla. Vertailun vuoksi: p EIA (Hepanostika ): 3 ng/ml EIA (Hepanostika-T ): 0,7 ng/ml (DL: keskimääräinen negatiivinen arvo + 5 x SD) SPIA: 20-40 ng/ml (DL: puhdas + 2 x SD) (kolorimet-30 rinen havaitseminen).

DIA/sandwich-järjestelmää käytettiin myös monokloo-nisten vasta-aineiden useiden näytteiden vertaamiseen heterogeenisen lammas-anti-HBsAg IgG:n standardivalmisteeseen. Kolme näytettä antoivat annos/vastekäyriä, jotka olivat sa-35 manlaisia kuin standardi, kun taas muut valmisteet olivat selvästi huonompilaatuisia.

Esimerkki 4 ie 7482 0 DIA ihmisen istukka-laktogeenille (HPL); sandwich-järjestelmä.

4.1. Väriaine-soolin valmistus .

5 Ks. osa 1.1.; Dispersiovärejä Palanil Red BF ja p

Palanil Yellow 3G käytettiin kolloidisina merkkiaineina (vastaavia *max -arvoja varten ks. esimerkki 9).

4.2. Kaniini-(anti-HPL) IgG/väri-konjugaatin valmistus Ks. osa 1.2.; mutta käyttäen anti-HPL anti-HCG:n ase- 10 mesta.

£ 4.3. Microelisa -levyjen päällystäminen kaniini-anti-HPL IgG:lla.

Ks. osa 1.3.; mutta käyttäen anti-HPL anti-HCG:n asemesta.

15 4.4. Standardikäyrien määrittäminen HPL:lie

Valmistettiin HLP:n laimennussarja FFB:hen (ks. osa 1.4.) alueella 0,4 - 100 ng/ml. Näiden laimennosten näytteitä (0,1 ml) ja FFB:n näytteitä analysoitiin osassa 1.4.

(vaiheet 3-8) kuvatun menetelmän mukaisesti; χ (etanoli) max 20 varten ks. esimerkki 9.

Saatiin havaitsemisraja 1,2 - 1,7 ng HPL/ml. Vertailun vuoksi: RIA: 0,03 - 0,14 ng/ml EIA: 2 ng/ml 25 SPIA: 0,12 ng/ml (kolorimetria)

Esimerkki 5 DIA anti-Rubella:lle; sandwich-järjestelmä.

5.1. Väriaine-soolin valmistus

Ks. osa 1.1.; dispersiovärejä Palanil Red BF ja p 30 Resolin Brilliant Blue RRL käytettiin kolloidisina merkkiaineina (vastaavia -arvoja varten ks. esimerkki 9).

5.2. Lammas-anti-(ihmis-IqG) IgG/väri-konjugaatin valmistus

Ks. osa 1.2.; mutta käyttäen lammas-immunoglobulii-35 nia kaniiniaineksen asemesta.

19 74820 p 5.3. Microelisa -levyjen päällystäminen inaktivoi- dulla Rubella-virusantigeenilla (saatu kudosviljelmäs-tä)

Ks. osa 1.3.; mutta käyttäen Rubella-antigeenia im-5 munoglobuliinin asemesta.

5.4. Standardikäyrien määrittäminen ihmisen anti-Rubella1 lie

Valmistettiin ihmisen anti-Rubella-laimennussarja käyttäen laimennusaineena lampaan negatiivista vertailu-10 seerumia, alueella 0,4 - 320 IU/ml. Näiden laimennosten ja negatiivisen vertailuseerumin näytteitä (0,1 ml) analysoitiin osassa 1.4. (vaiheet 3-8) kuvatun menetelmän mukaisesti; λ (etanoli) varten ks. esimerkki 9.

Havaitsemisraja, määriteltynä (BL + 2 x SD):na, oli 15 2,5 IU/ml, joka on edullisesti verrattavissa Rubenostikan havaitsemisrajän arvioon n. 10 IU/ml.

Esimerkki 6 DIA ihmisen prolaktiinille (PRL); sandwich-järjestelmä .

20 6.1. Väriaine-soolin valmistus

Ks. osa 1.1.; Dispersio-värejä Palanil Luminous Red £ G ja Palanil Luminous Yellow G käytettiin kolloidisina merkkiaineina (vastaavia Xmax-arvoja varten ks. esimerkki 9) .

25 6.2. Monokloonisen (anti-PRL) IgG/väri-konjugaatin valmistus

Ks. osa 1.2.; mutta käyttäen monokloonista IgG:tä kaniiniaineksen asemesta.

6.3. Microelisa -levyjen/nauhojen päällystäminen 30 monokloonisella (anti-PRL) IgG:lla.

Ks. osa 1.3.; mutta käyttäen monokloonista IgG:tä kaniiniaineksen asemesta.

Huom.: Immunoglobuliineja eri klooneista käytettiin konjugaatin (6.2.) valmistukseen ja levyjen/nauhojen pääl-35 lystämiseen.

20 7 4 8 2 0 6.4. Standardikäyrien määrittäminen PRL:lle PRL:n laimennussarja tehtiin FFBrhen (ks. osa 1.4.) alueella 0,4 - 100 ng/ml. Näiden laimennosten ja FFB:n näytteitä (0,2 ml) analysoitiin osassa 1.4. (vaiheet 3-8) 5 kuvatun menetelmän mukaisesti seuraavin muutoksin: - antigeenin (PRL) inkubointi: 20 tuntia, huoneen lämpötila - konjugaatin inkubointi: 20 tuntia, huoneen lämpötila .

10 (etanoli) varten ks. esimerkki 9.

'max

Saatiin havaitsemisraja 1-4 ng/ml.

Vertailun vuoksi: EIA 1-3 ng/ml SPIA 6-10 ng/ml.

Esimerkki 7 HCG:n ja HPL:n samanaikainen määrittäminen DlA-pe-riaatteen mukaisesti; sandwich-järjestelmä.

7.1. Väriaine-soolien valmistus

Ks. osa 1.1.; dispersiovärejä Resolin Brilliant p

Blue RRL ja Palanil Yellow 3G käytettiin kolloidisina 20 merkkiaineina (vastaavia λ. -arvoja varten ks. esimerkki 9).

max J

7.2. Kaniini-(anti-HCG) IgG/- ja kaniini-(anti-HPL) IgG/väri-konjugaattien valmistus

Ks. osa 1.2.; valmistetaan seuraavat yhdistelmät:

- ResolinR Brilliant Blue RRL/anti-HCG

25 - PalanilR Yellow 3G/anti-GPL.

Yhdistetty konjugaatti valmistetaan sekoittamalla yhtä suuret tilavuusmäärät näitä kahta konjugaattia, jolloin lopullisesti absorbanssiksi saadaan 5 (amax:ssa) kullekin väriaine-konjukaatille.

p 30 7.3. Päällystetään Microelisa -levyjä kaniini-anti- HCG:lla, kaniini-anti-HPL:11a ja näiden kummankin seoksella. Ks. osa 1.3.; levyjä samanaikaista analyysiä varten valmistettiin käyttäen seuraavaa päällystysseosta: kaniini-anti-HCG 15 ng/1 35 kaniini-anti-HPL 15 ng/1.

2i 74 820 7.4. HCG:n ja HPL:n samanaikainen määrittäminen

Yleensä käytettiin osassa 1.4. kuvattua analyysi-menettelyä (Amax~arvoja varten etanolissa, ks. esimerkki 9): a) Yksinkertaiset ja yhdistetyt konjugaatit testat-5 tiin mikrotiitterilevyillä, jotka olivat päällystettyjä ainoastaan kaniini-anti-HCG:11a tai anti-HPL:11a. Yhdistetty konjugaatti ja anti-HCG-konjugaatti antoivat samat vasteet HCG:n laimennussarjassa FFB:ssa (ks. osa 1.4.), kun taas anti-HPL-konjugaatti ei reagoinut.

10 Anti-HPL-konjugaatti antoi suuremman vasteen kuin yhdistetty konjugaatti HPL:n laimennussarjassa FFBrssa, kun taas anti-HCG-konjugaatti ei reagoinut.

b) Lopuksi HCG:n, HPL:n ja (HCG + HPL):n näytteitä FFBsssa inkuboitiin mikrotiitterilevyn, joka oli päällys- 15 tetty kaniini-anti-HCG:11a ja anti-HPL:11a samanaikaisesti, syvennyksissä. Toinen inkubointi suoritettiin yhdistetyllä konjugaatilla. Tulokset on esitetty kuviossa 2, mikä osoittaa samanaikaisen DIA/kerrostuksen mahdollisuuden.

Esimerkki 8 20 DIA testosteronille.

8.1. Menetelmä 1 Tämä menetelmä perustuu vapaan anti-testosteronin havaitsemiseen kiinteällä faasilla inkuboinnin jälkeen testosteronia sisältävän näytteen kanssa.

25 8.1.1. Väriaine-soolin valmistus

Ks. osa 1.1.

8.1.2. Testosteroni-110(-hemlsukkinyyli-BSA/värisoo-li-konjugaatin valmistus

Testosteroni-lloc-hemisukkinaattia liuotetaan 2 ml:aan 50 dimetyyliformamidia (DMF) ja liuos jäähdytetään sitten -15°C:seen.

Naudan seerumialbumiinia (BSA, 140 mg) liuotetaan tislattuun veteen (3 ml), minkä jälkeen lisätään 40 ^ul 4 mol/1 NaOH ja 2 ml DMF. Liuos jäähdytetään sitten 35 -15°C:seen.

Sitten lisätään 12,5 ^ul N-metyylimorfoliinia ja 12,5 ^,ul isobutyyliklooriformiaattia testosteroni-johdan- 22 74 82 0 naisen liuokseen. Kolmen minuutin kuluttua tämä reaktioseos lisätään BSA-liuokseen. Reaktioseosta pidetään samalla sekoittaen yksi tunti -15°C:ssa ja sitten kolme tuntia 0°C:ssa. Sen jälkeen reaktioseosta dialysoidaan tislattua vettä vas-5 taan 16 tuntia 4°C:ssa, jolloin tislattu vesi säännöllisesti uudistetaan. Dialysoitu liuos lingotaan sitten ja sakan päällä oleva kirkas neste pakastekuivataan.

Testosteroni-ll<*-hemisukkinyyli-BSA/värisooli-konju-gaatti valmistetaan nyt käyttäen menetelmää, joka kuvattiin 10 tehtäessä kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini liikkumatto-maksi Palanil Red BF-soolille, käyttäen samaa pitoisuutta testosteroni-BSA-johdannaiselle kuin kaniini-anti-HCG-im-munoglobuliinille.

8.1.3. Microelisa -levyjen "päällystäminen" kaniini-15 anti-testosteroni-immunoglobuliineilla Päällystäminen suoritettiin, kuten osassa 1.3. kuvattiin käyttäen immunoglobuliini-jaetta, joka oli eristetty kaniini-antiseerumista, joka oli saatu immunoimalla tes-tosteroni-110C-hemisukkinyyli-BSA: 11a.

20 8.1.4. Testosteronin määrittäminen Käyttäen HCG:lle osassa 1.4. kuvattuja reagensseja ja testi-menetelmää, määritettiin testosteronille standardi-käyrä, jonka avulla sen jälkeen laskettiin tuntemattomien näytteiden testosteroni-pitoisuus näytteiden, jotka oli 25 saatu tämän testimenetelmän mukaisesti, Ä5^g;n kautta. Tämän määrityksen havaitsemisraja on 1 ng/ml.

On helppoa arvioida testosteroni-pitoisuudet lukemalla paljaalla silmällä (standardi- ja tuntemattoman näytteen värin voimakkuuden vertailu reaktion pysäyttämisen 30 jälkeen).

8.2. Menetelmä 2 Tämä menetelmä perustuu testosteroni (T):n ja 3 11 T -BSA:n kilpailevaan sitoutumiseen anti-(T -BSA):han, joka on tehty liikkumattomaksi kiinteälle faasille (esim.

35 polystyreeniputkelle tai mikrotiitterilevylle). Havaitse- nen tapahtui toisella inkuboinnilla anti-(T^-BSA)/väri- konjugaatin kanssa.

3 23 7 4 8 2 0

Huoiu. ; T -BSA: testosteroni-3-0-karboksimetyyli-ok-siimi, joka on kovalenttisesti sidottu BSA:n Nl^-ryhmään (amidisidos), T^-BSA: testosteroni-ll-hemisukkinaatti, joka 5 on kovalenttisesti sidottu BSA:n N^-ryhmään (amidisidos).

8.2.1. Väriaine-soolin valmistus

Ks. osa 1.1.; dispersiovärejä Samaron Brilliant Red H6GF ja SamaronR Brilliant Yellow H10GF käytettiin kolloidisina merkkiaineina (vastaavia *>max~arvoja varten, ks.

10 esimerkki 9).

8.2.2. Kaniini-(anti-T^-BSA) IgG/väri-konjugaatin valmistus

Ks. osa 1.2.; mutta käyttäen kaniini-anti-T^-BSA anti-HCG:n asemesta.

15 8.2.3. Microelisa -levyjen ja polystyreeniputkien päällystäminen kaniini- (anti-T^-BSA) IgGilla

Ks. osa 1.3.; mutta käyttäen kaniini-(anti-T^-BSA) anti-HCG:n asemesta.

Huom.: 1 ml liuoksia A ja B käytetään, kun on kysy-20 myksessä putkien päällystäminen.

8.2.4. Standardikäyrien määrittäminen testostero- nille 3 a) Kilpailevassa analyysissä käytettävän T -BSA:n 3 pitoisuus tutkittiin inkuboimalla ainoastaan T -BSA:n lai- 25 mennussarjaa, mitä seurasi konjugaatti; 1 ml:n tilavuus- määrät putkea kohti tai 0,1 ml:n tilavuusmäärät mikrotiit- terilevyn syvennystä kohti. Menettelytapa, kuten osassa 1.4. (vaiheet 3-8) kuvattiin: > (etanoli) varten ks. esi- max merkki 9. Kilpailevaa kokonaisanalyysiä varten valittiin

O

30 T -BSA:lie pitoisuudet, jotka vastasivat 12 ja 16 pmoolia T/ml:n kokonaistestitilavuutta.

3 b) Kilpaileva analyysi suoritettiin käyttäen T -BSA:n muuttumattomia pitoisuuksia, jotka vastaavat 2 ja 16 pmoolin T/ml kokonaistestitilavuutta sekä laimennussarjaa 05 0-64 pmoolia T/ml näytettä; putkille: 0,9 ml testosteronia 3 sisältävä näyte ja 0,1 ml T -BSA-liuosta (mikä vastaa 20 ja vastaavasti 160 pmoolia T/ml); mikrotiitteri-levylle 24 74 820 vastaavat tilavuudet muutetaan 0,09 ja 0,1 ml:ksi. Jatko- menettely, kuten osassa 1.4. (vaiheet 3-8) on kuvattu; > (etanoli) varten ks. esimerkki 9. max

Havaitsemisraja, määriteltynä (BL - 2 x SD):nä,

O

5 oli 0,2 - 0,4 pmol T/ml näytettä, käyttäen T -BSA-väkevyyt-tä, joka vastaa 2 pmoolia T/ml kokonaistestitilavuutta. Ko-konaishavaitsemisalue oli n. 0-8 pmoolia T/ml näytettä. RIArssa ja EIArssa 50-%:inen sitominen saavutetaan vastaavasti 1 pmoolia T/ml:11a ja 0,7 pmoolia T/ml:11a.

10 Esimerkki 9

Vaihtoehtoisia menetelmiä väriaine-soolien valmistamiseksi 9.1. Dispersioväriaineet

Osassa 1.1. mainitun Palanil Red BF (BASF) asemes-15 ta on väriaine-soolien valmistukseen käytetty myös muita dispersiovärejä, kuten: 74820 25 W™» Vitattu(nm)C) vesia^ etanoli*5^ etanoli

PalanilR Violet 6R BASF 623 571 " Yellow 3G " 415 443 443 ^ " Luminous .>

Yellow Gd' " 496 464 443 " Luminous

Red Gd' " 520 544 540 p

Terasil Brilliant

Flavin 8GFFa' Ciba-Geigy 488 461 443

10 R

Terasil Brilliant

Pink 4BN Ciba-Geigy 571 571 540

CibacetR

Violet 2R Ciba-Geigy 538 592 549

O

Foron Brilliant

Flavin S8GFd^ Sandoz 433 427 15 r

Resolin Brilliant

Blue RRL Bayer 670 578 600

Prociny1R Blue Re) ICI 672

R

Samaron Brilliant

Red H6GFd^ Hoechst 512 510 510 20 Samaron Brilliant

Yellow H10GFd> Hoechst 451 458 443

Samaron Brilliant

Orange HFRd' Hoechst 508 499 492

Samaron Violet HFRL Hoechst 566 543 540 25 a) kolloidisena liuoksena b) molekyyliliuoksena c) näitä arvoja käytettiin johtuen käytettävissä olevista suotimista 30 d) dispersioväriaineiden edustajia, jotka voidaan havaita myös fluorometrialla e) "reaktiivisten" dispersioväriaineiden edustaja. Sooleja valmistettiin kaupallisista väriaineista lähtien väriaineen 5-%:isesta (paino/tilav.) dispersiosta 35 tislatussa vedessä, kuivien, jauhemaisten tuotteiden ollessa kysymyksessä; nestemäisten valmisteiden tapauksessa kokeet suoritettiin lähtien 5-%:isesta (tilavuus/tilavuus) dispersiosta tislatussa vedessä.

26 7 4 8 2 0 Väriainedispersion fraktioiminen veteen suoritettiin linkoamalla, kuten l.l.:ssä on kuvattu. Fraktioiminen osas-kokoon on myös suoritettu suodattimien avulla, joilla on määrätty huokoskoko. Tällä tavalla saadaan käyttökelpoisia 5 sooleja, mutta väriaineen saanto oli huomattavasti pienempi kuin lingottaessa, minkä lisäksi menetelmä on äärimmäisen aikaavievä.

Hydrodynaaminen kromatografia ja gradienttien käyttö linkoamisen aikana muodostavat käyttökelpoisen täydennyksen 10 edellä mainittuihin menetelmiin.

9.2. Siirtovärit

Siirtovärit ovat väriaineita, joita käytetään siir-topainossa, jolloin värillinen malli siirretään toiselta pinnalta toiselle, yleensä paperilta kankaalle. "Subli-15 staattisessa, sublimointi-, kuivakuuma- tai lämpöpainomene-telmässä" käytetään sublimoituvia orgaanisia väriaineita, jotka ovat yleensä liukenemattomia veteen ja liukoisia orgaanisissa ympäristöissä. Tämäntyyppisten väriaineiden soo-lit on myös valmistettu vedessä "kondensaatiomenetelmässä" 20 (ks. J.Th.G. Overbeek: H.R. Kruyt (toim.) "Colloid Science", nide I, sivut 59-60; 1952, Elsevier, Amsterdam).

9.2.1. LurafixR Blue FFR (BASF)

Lurafix Blue FFR:n asetoniliuoksia (1 ml), joilla oli seuraavat pitoisuudet: 2, 1,5, 1,0, 0,8, 0,6, 0,4 ja 25 0,2 g/1, lisättiin voimakkaasti sekoittaen aina 49 ml:aan tislattua vettä. Saatuja suspensioita lingotaan (30 minuuttia, 1 000 g = 9 800 N/kg) ja pelletit pestään tislatulla vedellä (50 ml) ja lingotaan uudelleen edellä mainituissa olosuhteissa. Sitten pelletit suspendoidaan sellaiseen ti-30 lavuusmäärään tislattua vettä, että loppupitoisuus on 0,1 mg/ml. Lopulliset väriaine-soolit saatiin saattamalla eri suspensiot ultraäänikäsittelyyn (Branson Sonifier B-12, 2 minuuttia, 70 wattia). Näiden väriaine-soolien absorptio-kirjo merkittiin muistiin alueella 750-360 nm. λ :n arvo 35 putosi 716:sta 617 nm:ään lähtien soolista, joka vastasi alkuperäistä väriaine/asetoni-pitoisuutta 2 g/1 alaspäin 0,2 g/1:aan. Nämä kirjomuutokset osoittavat pienentyvää 27 7 4 8 2 0 osaskokoa (ks. H.R. Kruyt: "Colloids"; s. 132; 1930, Wiley, New York; G.H. Jonker: H.R. Kruyt (toim.): "Colloid Science", nide I, s. 102, Elsevier, Amsterdam; F.B.

Gribnau, Dissertation, Utrecht (1935).

5 9.2.2. LurafixR Red BF (BASF)

R

a. Lurafix Red BF:n liuos asetonissa (1 ml, 0,5 g/1) lisätään voimakkaasti sekoittaen tislattuun veteen (24 ml). Sitten asetoni haihdutetaan varovasti tyhjössä ja huoneen lämpötilassa. Aluksi pysyvän soolin kautta saadaan lopuksi 10 sakka. Suspensiota lingotaan (30 minuuttia, 1 000 g = 9 800 N/kg)ja pelletti suspendoidaan uudelleen tislattuun veteen (25 ml), mitä seuraa ultraäänikäsittely (Branson Sonifier B-12, 2 minuuttia, 70 wattia).

b. Lurafix Red BF:n liuos asetonissa (1 ml, 5 g/1) 15 lisätään voimakkaasti sekoittaen tislattuun veteen (249 ml, 50°C). Yhden minuutin jälkeen 50°C:ssa seos jäähdytetään huoneen lämpötilaan. Yhden päivän seisomisen jälkeen huoneen lämpötilassa aluksi pysyvä sooli alkaa osittain flok-kuloitua.

20 Kummastakin vastavalmistetusta soolista otettiin va lokuvat pyyhkäisyelektronimikroskoopin avulla, ks. valokuvat 1 ja 2.

9.3. Rasvaväriaineet (liuotinvärit)

Ryhmä hydrofobisia orgaanisia väriaineita, jotka 25 ovat liukenemattomia veteen, mutta liukoisia orgaanisiin liuottimiin tai niiden seoksiin. Käyttäen 9.2.:ssa kuvattuja kondensaatiomenetelmiä, voidaan näistä väriaineista valmistaa sooleja vesipitoisessa väliaineessa.

9.4. Kyyppivärit 30 Nämä veteen liukenemattomat antrakinoidi- tai indi- goidi-väriaineet voidaan muuttaa pelkistämällä alkalisessa väliaineessa vastaaviksi, vesiliukoisiksi leukoyhdisteiksi. Näistä on sitten mahdollista valmistaa väriaine-sooleja säädetyllä hapetuksella. Leuko-yhdisteitä (liuennettuja kyyp-35 pivärejä), jotka on stabiloitu sulfaattiesteriksi, voidaan myös käyttää tähän tarkoitukseen.

28 74820 9.5. Orgaaniset pigmentit Nämä yhdisteet, jotka määritelmän mukaan ovat liukenemattomia veteen ja orgaanisiin väliaineisiin, voidaan muuttaa dispersiomenetelmällä (ks. P. Nylen ja E. Sunderland: 5 "Modern Surface Coatings", Interscience Publishers, Lontoo 1965) kolloidisiksi "liuoksiksi".

Esimerkki 10

Esimerkissä 1 (1.2.) kuvattujen väriaine-sooli/im-munoglobuliini-konjugaattien valmistuksen muunnoksia.

10 10.1. Immunoglobuliinin tekeminen liikkumattomaksi kolloidisille väriaineosasille 10.1.1. LurafixR Blue FFR (BASF) p

Lurafix Blue FFR:n liuos asetonissa (5 ml, 1 g/1) lisätään voimakkaasti sekoittaen tislattuun veteen (245 ml). 15 Linkoamisen jälkeen (30 minuuttia, 1 000 g = 9 800 N/kg) sakan päällä oleva neste poistetaan ja pelletti pestään tislatulla vedellä (50 ml). Pelletti suspendoidaan uudelleen tislattuun veteen (50 ml:aan asti) ja suspensiota käsitellään ultraäänellä (Branson Sonifier B-12, 2 minuuttia, 1 cni 20 70 wattia). Saatu sooli laimennetaan antamaan Ag17 1,0.

Kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini-liuos (0,2 ml, 1 mg/ml liuoksessa, jossa on 5 mmol NaCl/1, pH 7,0) lisätään 10 ml:aan tätä soolia ja seosta varastoidaan 16 tun-tia huoneen lämpötilassa. Sitten lisätään Carbowax -20M:n 25 (0,2 ml, 10 g/1, liuoksessa, jossa on 5 mmol NaCl/1,

pH 7,0) liuos ja sen jälkeen, kun on pidetty tätä 30 minuuttia huoneen lämpötilassa, sooli lingotaan (30 minuuttia, 4 000 g = 39 200 N/kg). Pelletti pestään kahdesti R

Carbowax -20M-liuoksella (0,2 g/1 liuoksessa, jossa on 30 5 mmol NaCl/1, pH 7,0) ja suspendoidaan siihen sen jälkeen uudelleen antamaan 5 ml:n lopputilavuus.

Edellä esitetty menettely toistetaan, mutta käyttäen nyt normaalia kaniini-immunoglobuliinia. Konjugaattien im-munoaktiivisuus todetaan seuraavalla tavalla: 35 Jokaisen konjugaatin näytteitä (2 ml) laimennetaan käyttäen viimeksi mainittua Carbowax -20M-liuosta. Tähän lisätään 0,1 ml HCG:n, joka on merkitty piparjuuri-perok- 29 74820 sidaasilla HRP, liuosta ja reaktioseosta inkuboidaan kaksi tuntia huoneen lämpötilassa. Sitten tätä lingotaan (30 minuuttia, 4 000 g = 39 200 N/kg), pelletit pestään kahdesti viimeksi mainitulla Carbowax -20M-liuoksella ja suspendoi-5 daan uudelleen kromogeeni/substraatin (o-fenyyli-di-amiini/ ureaperoksidi)-liuokseen. Yhden tunnin jälkeen huoneen lämpötilassa entsyymireaktio pysäytetään 4 mol/1 rikkihapolla ja sakan päällä olevien nesteiden mitataan linkoamisen jälkeen (30 minuuttia, 4 000 g = 39 200 N/kg).

10 Väriaine/anti-HCG Ig-konjugaatti: A4g2 = 0/556 väriaine/normaali Ig-konjugaatti: A4g2 = 0,275.

10.1.2. PalanilR Red BF (BASF)

Esimerkiksi proteiinien immobilisointi kiinteille kantaja-aineille voidaan aikaansaada adsorptiolla ja suoralla 15 tai epäsuoralla kovalenttisella sidoksella. Viimeksi mainittu riippuu sopivien funktionaalisten ryhmien läsnäolosta väriaineen kemiallisessa rakenteessa. On esimerkiksi mahdollista käyttää aromaattisia aminoryhmiä diatsokytkennässä, kun taas karboksyyliryhmiä voidaan aktivoida karbodi-imidil-20 lä. Alifaattisia primäärejä aminoryhmiä ja hydroksyyliryh-miä voidaan aktivoida syaanibromidilla. Voidaan käyttää myös bifunktionaalisia yhdisteitä; siten on mahdollista käyttää glutaarialdehydiä aminokomponenttien liittämiseen.

Tässä yhteydessä on myös mahdollista käyttää reaktio-25 kykyisiä dispersiovärejä, jolloin nämä ovat väriaineita, joissa kromofori on liittynyt ryhmään, joka jo on reaktiivinen sellaisenaan, esim. halogeenitriatsiinit ja halogee-nipyrimidiinit.

Seuraavat esimerkit on toteutettu dispersiovärillä 30 PalanilR Red BF (BASF) käyttäen jaetta, joka on eristetty seuraavalla tavalla: Tämän väriaineen dispersiota vedessä (62,5 g/1) lingotaan (30 minuuttia, 750 g = 7 350 N/kg). Pelletti pestään viisi kertaa tislatulla vedellä ja kahdesti polyvinyy- 30 7 4 8 2 0 lialkoholin (PVA) liuoksella vedessä (1 g PVA/1; PVA:

Mowiol 28-99, Hoechst). Lopuksi pelletti suspendoidaan uudelleen 2 l:n lopputilavuuteen PVA-liuokseen (0,1 g PVA/1 liuoksessa, jossa on 5 mmol NaCl/1, pH 7,0). Tämän väriaine-5 soolin näytteitä (25 ml), valinnaisesti seuraavassa yksityiskohtaisemmin kuvatun käsittelyn jälkeen, sekoitettiin lammas-anti-HCG-immunoglobuliinin liuokseen (0,65 ml, 40 mg/ml liuoksessa, jossa oli 5 mmol NaCl/1, pH 7,0).

Tämän proteiinin adsorptio ja/tai liittäminen kol-10 loidisiin väriaineosasiin suoritettiin 16 tunnin aikana eritellyissä olosuhteissa: 10.1.2.1. Adsorptio a. Adsorptio pH 4,0:ssa ja 0 moolia NaCl/1 b. Acsorptio pH 4,0:ssa ja 0,1 moolia NaCl/1 15 c. Adsorptio pH 7,0:ssa ja 0 moolia NaCl/1 d. Adsorptio pH 7,0:ssa ja 0,1 moolia NaCl/1 e. Adsorptio pH 6,0:ssa ja 0 moolia NaCl/1 (sooli ja proteiini sekoitettiin pH 4,0:ssa) f. Adsorptio pH 6,0:ssa ja 0,1 moolia NaCl/1 20 (sooli ja proteiini sekoitettiin pH 4,0:ssa).

10.1.2.2. Diatsokytkentä Väriaine diatsotoitiin 4°C:ssa käyttäen NaNC^/HCl ja sen jälkeen reaktioseoksen pH säädettiin 8,6:een käyttäen kiinteää Na2CO^. Lopuksi lisättiin proteiini; kytkentä 25 suoritettiin 4°C:ssa.

a. NaNC>2: 0,1 mol/1 HC1: 0,1 mol/1 b. NaN02: 0,05 mol/1 HC1: 0,05 mol/1 c. NaNC^r 0,01 mol/1 HC1: 0,01 mol/1 10.1.2.3. Silloittaminen glutaarialdehydin avulla 30 Väriaine-soolin glutaarialdehydipitoisuus säädettiin 1 ja 10 mmooli/1:ksi vastaavasti, minkä jälkeen pH säädettiin 7,4:ään ja vastaavasti 10,Oraan. Yhden tunnin jälkeen huoneen lämpötilassa pH 10 laskettiin 9,Oraan. Lopuksi lisättiin proteiini. Reaktio saatettiin tapahtumaan huoneen 35 lämpötilassa.

a. Glutaarialdehydir 1 mmol/1 pH 7,4 b. Glutaarialdehydi: 10 mmol/1 pH 7,4 3i 74820 c. Glutaarialdehydi: 1 mmol/1 pH 10,0 10.1.2.4. CNBr-aktivointi Väriaine-sooli lingottiin ja pelletti pestiin liuoksella, jossa oli 5 mmol NaCl/1, pH 7,0. Tätä seurasi uudel-5 leensuspendoiminen samaan liuokseen tai liuokseen, jossa oli PVA (10 g/1 liuoksessa, jossa oli 5 mmol NaCl/1, pH 7,0). Eri soolien CNBr-pitoisuus säädettiin 0,045:een ja vastaavasti 0,005:een mol/1, minkä jälkeen pH säädettiin ll,0:aan käyttäen 4 mol/1 NaOH. 12,5 minuutin jälkeen huoneen lämpö-10 tilassa reaktioseokset lingottiin ja pelletit pestiin kahdesti 0,1 mol/1 NaHC03, pH 8,5 (4°C). Tätä seurasi uudelleen suspendoiminen alkuperäiseen tilavuuteen 0,025 mol/1 NaHCO^rssa, pH 8,5. Proteiinin liittäminen suoritettiin 4°C:ssa.

15 a. PVA-pitoisuus: 0 g/1 CNBr-pitoisuus: 0,045 mol/1 b. PVA-pitoisuus: 10 g/1 CNBr-pitoisuus: 0,045 mol/1 c. PVA-pitoisuus: 10 g/1 CNBr-pitoisuus: 0,005 mol/1.

16 tunnin kuluttua eri reaktioseokset lingottiin (30 minuuttia, 1 000 g = 9 800 N/g). Sakan päällä olevat 20 nesteet poistettiin ja pelletit pestiin kahdesti liuoksella, jossa oli 5 mmoolia NaCl/1, pH 7,0 ja suspendoitiin uudelleen lopulliseen 20 ml:n tilavuuteen samaan liuokseen.

Eri konjugaattien immunoaktiivisuus määritettiin in-kuboimalla 5 ml kutakin konjugaattia (16 tuntia, 4°C, pi-25 meässä) HCG:n kanssa, joka oli merkitty piparjuuri-perok-sidaasilla (HRP). Sitten reaktioseoksia lingotaan (1 000 g, 9 800 N/kg 30 min). Pelletit pestään kahdesti 3 ml :11a liuosta, jossa on 5 mmoolia NaCl/1, pH 7,0 ja suspendoi-daan sen jälkeen uudelleen kromogeeni/substraatin (o-feny-30 leeni-diamiini/ureaperoksidi) liuokseen. Yhden tunnin reaktion jälkeen huoneen lämpötilassa (pimeässä) entsyymireak-tio pysäytetään 4 moolia/1 rikkihapolla ja linkoamisen (30 min, 1 000 g = 9 800 N/kg) jälkeen sakan päällä olevien nesteiden A^^ mitataan.

35 Edellä mainittu menettely suoritettiin myös käyt täen pelkästään HRP, spesifisyyden tarkistamiseksi.

32 74820

Konjugaatti A^2 A4g2 (HCG-HRP)X (HRP)X) (HCG-HRP)X' 10.1.2.1- a. 0,195 0,094 b. 0,420 0,098 0,750 5 c. 1,738 0,109 1,970 d. 0,942 0,109 1,280 e. 0,230 0,109 f. 1,129 0,103 1,496 10.1.2.2- a. 0,738 0,120 1,260 10 b. 0,568 0,113 1,316 c. 0,777 0,086 1,505 10.1.2.3- a. 1,097 0,062 1,920 b. 0,489 0,073 c. 0,443 0,065 15 d. 0,436 0,118 10.1.2.4- a. 1,900 0,088 2,153 b. 1,300 0,137 2,020 c. 1,022 0,118 1,671 X)

Konjugaatit testattiin kolmena eri päivänä: 20 1. päivä: 10.1.2.1-a/f 2. päivä: 10.1.2.2-a/c ja 10.1.2.3-a/c 3. päivä: 10.1.2.4-a/c XX) Nämä konjugaatit testattiin samana päivänä.

10.2. Väriaine-sooli/immunoglobuliini-konjugaattien 25 "myöhemmän päällystämisen" vaikutus immunoaktiivisuuteen Kokeet suoritettiin käyttäen esimerkkinä Palanil Red BF (BASF) ja käyttäen soolityyppiä, joka jo on valmistettu edellä l.l.:ssa kuvatun.menetelmän mukaisesti. Tämän soolin pH säädettiin 7,0:aan käyttäen 0,1 moolia/1 NaOH 30 tai HC1 ja ekstinktio (533 nm:ssä) asetettiin 5,0:aan.

Tämän soolin näytteitä (37 ml) sekoitettiin kaniini-anti-HCG-immunoglobuliiniliuoksen kanssa (0,74 ml, 1 g/1 liuoksessa, jossa on 5 mmol NaCl/1, pH 7,0). Ig-väkevyys reaktioseoksessa on silloin 20 mg/1. Yhden tunnin inkuboin-35 nin jälkeen huoneen lämpötilassa sooleihin lisättiin seu-raavat: a. ei mitään 33 74820

R

b. Carbowax -20M 0,2 g/l:n väkevyyteen asti c. BSA 0,2 g/l:n väkevyyteen asti.

Vielä yhden tunnin inkuboinnin jälkeen huoneen lämpötilassa soolit lingotaan (30 min, 4 000 g = 39 200 N/kg).

5 Pelletit suspendoidaan uudelleen 37 ml:n lopputilavuuteen liuokseen, jossa on 5 mmoolia NaCl/1 joko ilman ylimääräis-

O

tä lisäainetta, 0,2 g:n kanssa Carbowax -20M/1 tai 0,2 g:n kanssa BSA/1.

Eri konjugaatit ja pelkkä väriaine-sooli testattiin 10 DIA:ssa ("sandwich-testi") käyttäen osassa 1.4. kuvattua menettelyä. HSG:lle käytetty laimennussarja oli 0, 250, 1 000 ja 4 000 IU (immunoanalyysi)/1 fosfaattipuskuria. Konjugaatti A516 HCG (IU/1) 0 250 1 000 4 000 15 10.2-a 0,579 0,773 0,722 0,480 b 0,165 0,178 0,165 0,166 c 0,621 0,967 1,300 1,591

Pelkkä väriaine- sooli 0,056 - 20 10.3. Puhdistusmenetelmiä konjugaatin eristämistä varten valmistuksen jälkeen

Esimerkiksi seuraavia menetelmiä voidaan käyttää menettelytapoina puhdistamista varten: - linkoaminen 25 - geelikromatografia - affiniteettikromatografia - membraanisuodatus - osittainen saostaminen (flokkulointi, mitä seuraa pesu ja soolin uudelleenmuodostaminen).

50 Linkoamista ja geelikromatografiaa tutkittiin yksi tyiskohtaisesti ja tuloksia verrattiin tuloksiin konjugaa-tille, jota ei ollut puhdistettu, mutta muutoin valmistettu samalla tavalla. Tätä tarkoitusta varten käytettiin puh-distamatonta konjugaattia 10.2-c.

35 10.3-a Geelikromatografia

4 ml konjugaattia = 5,0) viedään SepharoseR

CL 28 -kolonnin läpi (Pharmacia K 16/20, tilavuus 35 ml; 34 74 8 2 0 tasapainotettu liuoksella, jossa on 5 mmoolia NaCl + 0,2 g BSA + 1,0 g NaN^/1, pH 7,0). Kolonni eluoidaan ta-sapainotuspuskurilla (huoneen lämpötila, 30 ml/h); eluaat-ti tutkittiin mittaamalla A2gQ* Kootaan 1,3 ml:n jakei-5 ta; pääjakeet väriaineen huipulta sekoitetaan.

10.3- b Linkoaminen 4 ml konjugaattia (^533 = 5,0) lingotaan (30 min, 4 000 g = 39 200 N/kg) ja suspendoidaan uudelleen 4 ml:n lop-putilavuuteen käyttäen liuosta, jossa on 5 mmoolia NaCl + 10 0,2 g BSA + 1,0 g NaN3/l, pH 7,0.

10.3- c Ei puhdistusta Tähän tarkoitukseen käytetään puhdistamatonta konjugaattia 10.2-c.

Nämä kolme konjugaattia testataan DIA:ssa (sandwich-15 testi) käyttäen osassa 1.4. kuvattua menettelyä. Käytettiin HCG-laimennussarjaa osasta 10.2.

Konjugaatti A516 HCG (IU/1) 0 250 1 000 4 000 Saalis (%) 10.3-a 0,228 0,551 0,713 0,505 4,3 20 b 0,218 0,339 0,456 0,557 93,6 c 0,234 0,418 0,583 0,700 100,0 10.4. Konjugaatin valmistuksen aikana käytetyn immu-noglobuliinipitoisuuden vaikutus lopulliseen immunoaktiivisuuteen 25 Väriaine-soolin, joka on valmistettu PalanilR Red BF:stä (BASF) osassa 1.1. selostetun menetelmän mukaisesti, näytteitä (5 ml) sekoitetaan 0,1 ml:n kanssa kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini-liuosta (5 mmol NaCl/1, pH 7,0), jolloin saadaan loppupitoisuudet: 30 io.4-a 10 mg/1 b 20 mg/1 c 40 mg/1 d 80 mg/1

Yhden tunnin inkuboinnin jälkeen huoneen lämpötilas-35 sa, lisätään 0,1 moolia BSA-liuosta (5 mmol NaCl + 20 g BSA/l, pH 7,0), jolloin saadaan loppupitoisuus 0,4 g BSA/1. Yhden tunnin inkuboinnin jälkeen huoneen lämpötilassa soolit 35 7 4 8 2 0 lingotaan (30 min, 4 000 g = 39 200 N/kg), sakan päällä olevat nesteet poistetaan ja pelletit suspendoidaan uudelleen 5 ml:n lopputilavuuteen asti käyttäen liuosta, jossa on 5 mmoolia NaCl +0,4 g BSA + 0,1 g natriummertiolaattia/1, 5 pH 7,0.

Konjugaattien iimnunoaktiivisuus todetaan DIA: 11a (sandwich-testi) osassa 1.4. kuvatun menettelyn mukaisesti; käytettiin HCG-laimennussarjaa osasta 10.2.

Konjugaatti A516 10 HCG (IU/1) 0 250 1 000 4 000 10.4-a 0,268 0,499 0,761 1,000 b 0,362 0,658 0,902 1,141 c 0,511 0,741 0,913 1,107 d 0,507 0,681 0,847 0,955 15 10.5. Anti-HCG-immunoglobuliinin tyypin vaikutus konjugaatin immunoaktiivisuuteen; lammas- ja kaniini-anti-HCG-seerumista ja monokloonisesta hiiri-anti-HCG-immunoglo-buliinista eristetyn anti-HCG-immunoglobuliinin käyttö

Anti-HCG-immunoglobuliini/väriaine-sooli-konjugaatit rs 20 valmistettiin päällystämällä Palanil Red BF-soolin, joka oli valmistettu osassa 1.1. kuvatun menetelmän mukaisesti, 1 citi näytteitä (5 ml, AjT^g = 5,0) seuraavalla tavalla: 10.5- a Lammas-anti-HCG-immunoglobuliini

Proteiiniliuos (0,1 ml, 1 g/1 liuoksessa, jossa on 25 5 mmol NaCl/1, pH 7,0) lisätään sooliin ja reaktioseosta inkuboidaan yksi tunti huoneen lämpötilassa. Sitten lisätään BSA-liuos (0,1 ml, 20 g/1 liuoksessa, jossa oli 5 mmol NaCl/1, pH 7,0) ja yhden tunnin inkuboinnin jälkeen huoneen lämpötilassa sooli lingotaan (30 min, 4 000 g = 39 200 N/kg).

30 Sakan päällä oleva neste poistetaan ja pelletti suspendoidaan uudelleen 5 ml:n lopputilavuuteen liuokseen, jossa on 5 mmol NaCl + 0,4 g BSA + 0,1 g natriummertiolaattia/1, pH 7,0.

10.5- b Kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini 35 Sama kuin 10.5-a, mutta nyt kaniini-immunoglobulii- nilla.

36 7 4 8 2 0 10.5- c Monoklooninen hiiri-anti-HCG-immunoglobuliini Kuten 10.5-a, mutta nyt hiiri-immunoglobuliinilla ja käyttäen seuraavia määriä: 10.5- c-l: 0,1 ml immunoglobuliiniliuosta (1 g/1, 5 5 mmol NaCl/1, pH 7,0) 10.5- C-2: 0,1 ml immunoglobuliiniliuosta (0,25 g/1, 5 mmol NaCl/1, pH 7,0).

Konjugaattien immunoaktiivisuus todettiin käyttäen DIA:ta (sandwich-testi) osassa 1.4. selostetun menetelmän 10 mukaisesti. Käytettiin seuraavaa HCG-laimennussarjaa: 0, 15,6, 62,5, 250, 1 000 ja 4 000 IU (immunoanalyysi)/1. Konjugaatti A

b Ib HCG (IU/1) 0 15,6 62,5 250 1 000 4 000 10.5-a 0,483 0,509 0,552 0,618 0,789 1,032 15 b 0,556 0,608 0,649 0,710 0,877 1,114 c 0,406 0,432 0,450 0,503 0,536 0,586 d 0,437 0,495 0,497 0,528 0,559 0,653 10.6. "Myöhemmän päällystämisen1* aikana annetun BSA-pitoisuuden vaikutus konjuqaatin immunoaktiivisuuteen 20 Dispersiovärin PalanilR Red BF (BASF) konjugaatteja valmistettiin osissa 1.1. ja 1.2. kuvatun menetelmän mukaisesti, kuitenkin seuraavin muunnoksin BSA-pitoisuuksissa: BSA-pitoisuus lisätyssä BSA-pitoisuus reaktio-liuoksessa (g/1) seoksessa (g/1 25 10.6-a 9,6 1,6 b 19,2 3,2 c 38,4 6,4 d 76,8 12,8 e 153,6 25,6 30 f 307,2 51,2

Konjugaatit eristettiin, kuten osassa 1.2. selostettiin ja suspendoitiin lopuksi uudelleen liuokseen, jolla on seuraava koostumus: 5 mmoolia NaCl + 0,1 g natriummer-tiolaattia + x g BSA/1 (pH säädetty 7,0:aan 0,1 mol/1 35 NaOH:lla); BSA-pitoisuus on aina sama kuin sen pitoisuus "myöhemmin päällystämisen" aikana ja on siten vastaavasti: x = 1,6, 3,2, ... 51,2 g/1 (ks. taulukko).

37 7 4 8 2 0

Konjugaattien immunoaktiivisuus todettiin DIA:11a ("sandwich-testi") osassa 1.4. kuvatun menetelmän mukaisesti. Tämän aikana käytettiin seuraavaa HCG-laimennussarjaa: 0, 3,9, 15,6, 62,5, 62,5, 250, 1 000, 4 000 ja 16 000 IU 5 (immunoanalyysi)/1.

Konjugaatti A516 HCG (IU/1) 0 3,9 15,6 62,5 250 1 000 4 000 16000 10.6-a 0,322 0,397 0,378 0,436 0,565 0,773 0,954 1,043 b 0,254 0,282 0,286 0,344 0,489 0,707 0,892 0,960 10 c 0,137 0,154 0,175 0,235 0,397 0,661 0,812 0,906 d 0,062 0,078 0,095 0,147 0,297 0,594 0,778 0,852 e 0,039 0,040 0,054 0,110 0,283 0,572 0,759 0,843 f 0,021 0,029 0,044 0,111 0,310 0,629 0,803 0,882

Esimerkki 11 15 Ihmisen sikiön suonikalvon gonadotropiinin (HCG) kolorimetrinen ja/tai silmämääräinen määrittäminen DIA-pe-riaatteen mukaisesti (agglutinaatiotesti; menetelmä 1).

11.1. Väriaine-soolin valmistus Ks. 1.1.

20 11.2. Kaniini-anti-HCG-immunoglobuliini/väriaine- sooli-konjugaatin valmistus

Ks. 1.2.; tässä tapauksessa BSA-liuos sisältää kuitenkin 24 g/1, koska pelletti suspendoidaan uudelleen liuokseen, jolla on kuvattu koostumus, mutta jossa on 0,4 g 1 cm 25 BSA/1. Konjugaatti laimennetaan lopuksi A^^ :n arvoon 2,2.

11.3. HCG:n määrittäminen fosfaattipuskurissa tai virtsassa TRIS-puskuri 1 moolia TRIS + 1 moolia NaCl + 10 g BSA/1, pH sää-30 detty 7,4:ään 4 mol/1 HCl:lla.

HCG

Ks. 1.4.

Virtsa Ks. 1.4.

35 Fosfaattipuskuri (FFB)

Ks. 1.4.

38 74820

Konjugaatti Ks. 11.2.

Menettelytapa 1. Valmistetaan HCG-liuokset 5 000 ja 1 000 IU (im-5 munoanalyysi)/1 laimentamalla standardi HCG-liuos FFB:11a tai virtsalla.

2. Kennoon (1 cm:n valorata) pipetoidaan: konjugaat-tia (1 ml), TRIS-puskuria (0,1 ml) ja HCG-liuosta (0,11 ml). Sekoitetaan hyvin ja mitataan välittömästi absorptiokirjo 10 alueella 750-360 nm FFB:11a ja virtsalla vastaavasti vertailua varten.

3. Annetaan kennojen seistä huoneen lämpötilassa 20 tuntia. Sitten sisällöt arvioidaan silmämääräisesti ja kennoja ravistellaan ja mitataan sitten uudelleen absorptio- 15 kirjo alueella 750-360 nm.

Edustavia kirjoja on annettu kuviossa 3 samalla, kun numeroarvot on annettu seuraavassa taulukossa: HCG-väk. Visuaali- (A -^) -(A,-.,.,) xx) (A,„) n- (Ας7Ε-)__ (IU/1) nenx) 533 0 533 x 575 0 575 x 20 o 0 0 1 000 + 0,15 0,14 5 000 ++ 0,40 0,21 X) ei agglutinaatiota/kasautumista. Väriaine-sooli pysyvä.

25 alkavaa agglutinaatiota/kasautumista. Sakan päällä oleva neste väriltään vaaleampi kuin vastaavalla sokealla kokeella (0 IU HCG/1), mikä johtuu sedimentoitumisesta .

”++": täydellinen agglutinaatio/kasautuminen. Väriaine-30 sooli on flokkuloitunut täydellisesti ja väriaine on saostunut. xx) 0: 0 IU HCG/1 x: 1 ja 5 vastaavasti, IU HCG/1.

35 39 7 4 8 2 0

Esimerkki 12

Ihmisen sikiön suonikalvon godanotropiinin (HCG) ko-lorimetrinen määritys DIA-periaatteen mukaisesti (aggluti-naatiotesti; menetelmä 2): 5 12.1. Väriaine-soolin valmistus

Ks. osa 1.1.

12.2. Yleinen testimenettely DIA/agglutinaatiota varten Väriaine-immunoglobuliini-konjugaattia (2 ml) pipe-10 toitiin lasi- tai polystyreeni-kyvettiin ja sekoitettiin 0,2 ml:n kanssa antigeeninäytettä, joka oli liuotettu FFB:hen (ks. osa 1.4.) tai pelkästään 0,2 ml:n FFB ja 0,2 ml:n kanssa tislattua vettä tai MgSO^-liuoksen kanssa tislatussa vedessä. Ryvettejä pidettiin huoneen lämpötilas-15 sa (sekoittamista) ja absorbanssit määritettiin (ilman edeltävää sekoittamista) säännöllisin väliajoin. Antigeeni saa aikaan väriainesooli-osasten agglutinaation, mistä seuraa absorbanssin alentuminen, mikä johtuu lisääntyneestä tehokkaasta osaskoosta sinänsä ja kasautumien samanaikai-20 sesta laskeutumisesta.

Kaikki seuraavat kokeet koskevat HCG:n määritystä.

12.3. Kaniini-(anti HCG) IgG/väriaine-konjugaatin valmistus

Standardimenetelmä: ks. osa 11.2.

25 Optimointi suoritettiin tutkimalla seuraavat para metrit : 12.3.1. Konjugaattien toistopäällystäminen BSA:lla

Konjugaatit DIA/kerrosta varten toistopäällystetään BSA:lla ei-spesifisten vaikutusten vähentämiseksi; tämä 30 konjugaatin ylimääräinen päällystäminen parantaa varmasti myös sen pysyvyyttä ja on siten epäedullinen konjugaateil-le, joita käytetään DIA/agglutinaatiossa. Konjugaatteja, jotka oli päällystetty vaihtelevilla määrillä BSA ja myös ilman BSA, vertailtiin agglutinaatio-analyysissä. Konju-35 gaatti ilman BSA antoi suurimman herkkyyden ja alhaisimman havaitsemisrajan lyhyimmässä testiajassa ja oli vielä riittävän pysyvä antamaan muuttumattoman sokean kokeen.

40 7 4 8 2 0 12.3.2. Optimi IgG-pitoisuus konjugaatln valmistuksen aikana p

Valmistettiin Palanil Red BF/anti-HCG-konjugaatteja käyttäen eri IgG-pitoisuuksia päällystämisen aikana, ja nii-5 tä seulottiin agglutinaatio-analyysissä käyttäen muuttumatonta HCG-pitoisuutta 5 IU/ml näytettä (tai: 0,42 IU/ml kokonaistestitilavuutta). Optimi IgG-pitoisuus konjugaatin valmistuksen aikana näytti olevan 0,033 mg/ml reaktioseosta soolipitoisuudessa, joka vastasi = 5.

10 12.3.3. IgGtn inkuboinnin vaikutus pH 2,0:ssa ennen konjugaatin valmistusta

Kaniini-anti-HCG IgG:n liuoksen pH (4-5 mg/ml 5 mmol NaCl/l:ssa pH 7,0) säädettiin 2,0:aan ja inkuboitiin yksi tunti 4°C:ssa; pH säädettiin uudelleen 7,4:ään ja IgG-15 liuosta käytettiin konjugaatin valmistukseen. "pH 2-kä-sitellyn IgG":n pitoisuutta konjugaatti-synteesin aikana vaihdeltiin ja eri konjugaatit seulottiin, kuten 12.3.2:ssa kuvattiin.

Pitoisuus 0,033 mg "Ph 2-käsiteltyä IgG"/ml reaktio- l· cm 20 seosta soolipitoisuudessa, joka vastasi A^q = 5, näytti olevan optimiarvo.

Konjugaattien, jotka pohjautuivat luonnon IgGrhen ja "pH 2-käsiteltyyn IgG":hen, vertailu osoitti selvästi jälkimmäisen edun reaktiivisuuden suhteen agglutinaatio-25 testissä:

IgG konjugaatissa (HCG) Alentuma A^^Sssa (%) (IU/ml) 4 h:n kuluttua 18 h:n kuluttua luonnon IgG 2,5 6 21 5 13 63 30 pH-2-käsitelty IgG 2,5 14 74 5 28 100 12.3.4. Lisäaineiden vaikutus konjugaattien reaktio- kYkYZ-n

Destabiloimisaineen (esim. MgSO^) lisääminen konju-35 gaattiin ennen näytteen lisäämistä lyhentää reaktioaikaa ja/tai alentaa agglutinaatio-analyysin havaitsemisrajaa, erityisesti, kun kysymyksessä ovat konjugaatit, jotka si- 41 74820 p nänsä ovat erittäin pysyviä. Anti-HCG/Palanil Red BF-kon-jugaatteja, jotka perustuivat väriainepanoksiin 5228513 (jauhe) ja 4742893 (märkädispersio), inkuboitiin MgSO^-laimennussarjän kanssa antamaan loppupitoisuusalue 0-20 5 itunoolia MgS04/l kokonaistestiseosta ja A^q määritettiin säännöllisin väliajoin. Väkevyyksien 1,2 ja 9,5 mmoolia MgSO^/l kokonaistestiseosta, vastaavasti, havaittiin olevan yhteensopivia konjugaattien vielä sopivan pysyvyyden X cm kanssa (A^q :n alenema pienempi kuin 0,1 - 0,2 kahden 10 tunnin kuluttua).

HCG:n laimennussarjaa FFB:ssa (ks. osa 1.4.; 0-5

O

IU/ml näytettä) inkuboitiin anti-HCG/Palanil Red BF (4742893)-konjugaatin kanssa yhdessä 1,5 mmoolin kanssa

MgSO./l kokonaistestiseosta tai ilman sitä. Konjugaatti ** 2 cm 15 ilman MgSO^ antoi ainoastaan pienen aleneman A^q :ssa verrattuna sokeaan kokeeseen, kun taas MgSO^in läsnäollessa havaittiin absorbanssin alentuminen, joka merkitsevästi poikkesi sokeasta kokeesta: /fagSC>47 (HCG) Alenema AL^m:ssa (%) 20 (yumol/ml kokonaistes- (IU/ml) (2,5 h:n tiseosta jälkeen) 0 2,5 3 9,5 2,5 13 0 5,0 4 25 9,5 5,0 21 Ό 12.3.5. Anti-HCG/Palanil Red BF-konjugaatin, joka perustuu "pH 2-käsiteltyyn" IgGihen ja MgSO^rn läsnäollessa, reaktiivisuus

Yhdistetyt vaikutukset, jotka on kuvattu 12.3.3./ 30 12.3.4:ssä tutkittiin PalanilR Red BF-konjugaateilla (jot ka perustuivat kaupalliseen märkä- ja kuivavalmistukseen), ja HCG-laimennussarjalla FFB:ssa (0-4 IU/ml näytettä). Saadut havaitsemisrajat /määriteltyinä HCG:n pitoisuutena, joka antaa vasteen, joka on (BL - 2 x SD),/, on esitetty 35 seuraavassa: - PalanilR Red BF 120 IU/1 (20 h) 5228513 (jauhe) 400 IU/1 (4 h) „ 74820 42 - PalanilR Red BF 280 IU/1 (20 h) 4742893 (dispersio) 1 300 IU/1 (4 h) SPIA/agglutinaation havaitsemisraja on 100 IU/1 (kolorimetrinen havaitseminen kahden tunnin kuluttua).

5 12.3.6. Osaskoon vaikutus konjugaatin reaktiokykyyn Tähän asti kaikki kokeet suoritettiin kokonaiväri-aine-dispersion ainoastaan yhdellä jakeella, nimittäin aineella, joka jäi sakan päällä olevaan nesteeseen 1 000 - 1 100 g:ssa (9 800 - 10 800 N/kg), mikä vastaa karkeasti 10 osaskokoa, jossa läpimitta on 0,2 6^um. Osaskoon vaikutusta tutkittiin edelleen valmistamalla anti-HCG-konjugaatte- p ja Palanil Red BF:n eri "g-jakeista" ja testaamalla ne HCG-agglutinaatio-analyysillä. Havaittiin merkittäviä vaikutuksia (vrt. kuvio 4), jolloin optimitulokset saatiin 15 väriainejakeelle, joka oli eristetty välillä 1 500 - 2 500 g.

Esimerkki 13

Dispersioväri/immunoglobuliini-konjugaattien lyofi-lointi; pysyvyys.

p 20 Palanil Red BF/kaniini-anti-HCG-konjugaatti lyofi- 1 crn loitiin vesipitoisesta dispersiosta AjT^g n. 5), joka sisältä seuraavat aineosat:

5 mmol NaCl 5 g BSA

25 1 g natriummertiolaattia/litra; pH 7,0 2,5 g dekstraania (mp. 40 000 Daltonia) 5,0 g laktoosia

Uudelleenmuodostetulla kuivalla konjugaatilla ei havaittu reaktiivisuuden häviötä verrattuna alkuperäiseen 30 märkävalmistukseen. Konjugaatti säilyttää immunoreaktiivi-suutensa ainakin 2,5 kuukautta -20°C:ssa, 4°C:ssa ja huoneen lämpötilassa. Jonkin verran aktiivisuuden häviötä havaittiin 2,5 kuukauden kuluttua 37°C:ssa, huomattava häviö havaittiin 2,5 kuukauden kuluttua 45°C:ssa.

Claims (5)

43 74820

1. Menetelmä immunokemiallisesti reaktiivisen komponentin, kuten hapteenin, antigeenin tai vasta-aineen mää- 5 rittämiseksi kvalitatiivisesti ja/tai kvantitatiivisesti vesipitoisessa testiväliaineessa käyttäen tällaisten komponenttien immunokemiallista reaktiivisuutta toistensa suhteen, jolloin käytetään ainakin yhtä merkittyä immunokemiallisesti reaktiivista komponenttia ja jolloin tietyn 10 reaktioajan aikana immunokemiallista reaktiota tai sen jälkeen, valinnaisesti vapaan ja sidotun merkityn komponentin (komponenttien) erottamisen jälkeen, testiväliaineessa tai jossakin erotuksen jälkeen saadussa jakeessa määritetään merkkiaineen luonne ja/tai määrä, jolloin tämä määritys 15 antaa kvalitatiivisen ja/tai kvantitatiivisen osoituksen määritettävästä immunokemiallisesti reaktiivisesta komponentista (komponenteista), tunnettu siitä, että mainittu merkitty komponentti (komponentit) on saatu liittämällä tällainen komponentti tai tällaisia komponentteja 20 suoraan tai epäsuorasti hydrofobisen väriaineen tai pigmentin tai tällaisella väriaineella tai pigmentillä päällystettyjen polymeeriytimien vesipitoisen dispersion osasiin.

2. Testisarja käytettäväksi yhden tai useampien immunokemiallisesti reaktiivisten komponenttien määrittämi- 25 seksi vesipitoisessa väliaineessa, tunnettu siitä, että se sisältää: a) yhden tai useampia merkittyjä immunokemiallisesti reaktiivista komponentteja, jotka on saatu liittämällä tällainen komponentti tai tällaisia komponentteja suoraan tai 30 epäsuorasti hydrofobisen väriaineen tai pigmentin tai tällaisella väriaineella tai pigmentillä päällystettyjen polymeeriytimien vesipitoisen dispersion osasiin, b) muita reagensseja.

3. Menetelmä uuden immunokemiallisen reagenssin val-35 mistamiseksi, jota voidaan käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaisessa määritysmenetelmässä, tunnettu siitä, 44 7 4 8 2 0 etä suoraan tai epäsuorasti liitetään immunokemiallisesti reaktiivinen komponentti hydrofobisen väriaineen tai pigmentin tai tällaisella väriaineella tai pigmentillä päällystettyjen polymeeriytimien vesipitoisen dispersion osa-5 siin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukaisesti valmistettu uusi immunokemiallinen reagenssi, tunnettu siitä, että se käsittää hydrofobisen väriaineen tai pigmentin tai tällaisella väriaineella tai pigmentillä päällystettyjen poly- 10 meeriytimien osasten vesipitoisen dispersion, joihin osasiin on suoraan tai epäsuorasti liitetty immunokemiallises-ti reaktiivinen komponentti.

5. Pakastekuivattu tai suihkukuivattu reagenssi, jota voidaan käyttää patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän 15 yhteydessä, tunnettu siitä, että se sisältää yhden tai useampia merkittyjä immunokemiallisesti reaktiivisia komponentteja, jotka on saatu liittämällä suoraan tai epäsuorasti tällainen komponentti tai tällaisia komponentteja hydrofobisen väriaineen tai pigmentin tai tällaisella väri- 20 aineella tai pigmentillä päällystettyjen polymeeriytimien vesipitoisen dispersion osasiin. 74820