FI73854B - Demodulationskrets foer en digiterad krominanssignal. - Google Patents

Description

1 73854

Demodulaatiopiiri digitoitua värikkyyssignaalia varten

Esillä oleva keksintö kohdistuu demodulaatiopiiriin väritelevisiosignaalin digitoitua värikkyyssignaalia 5 varten, jolle on suoritettu näytteenotto näytteenottosig-naalilla näytteenottotaajuudella, joka piiri käsittää digitaalisen oskillaattorin värikkyyssignaalin apukanto-aallon taajuuden digitoidun vertailusignaalin saamiseksi näytteenottosignaalista, joka esiintyy näytteenottotaa-10 juudella, tämän kyseessä olevan värikkyyssignaalin demodu-loimiseksi mitä tarkoitusta varten kytketään digitaalisen oskillaattorin vaiheohjaussignaalin otto väritahdistus-signaalin vaiheilmaisupiirin antoon.

GB-patenttihakemusjulkaisussa GB 206 1053 esitetään 15 edellä mainitun tyyppinen demodulaatiopiiri värikkyyssignaalia varten, jolle suoritetaan näytteenotto näytteenottotaajuudella, joka on kytketty vaakapoikkeutustaajuuteen. Vaakapoikkeutustaajuuden muutoksista riippuen niiden esiintyessä ei-standardeissa väritelevisiosignaaleissa, esi-20 merkiksi videonauhoittimista saatavilla väritelevisiosig-naaleilla, ei tämä demodulaatiopiiri enää toimi tyydyttävästi.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on aikaansaada sellainen demodulaatiopiiri, joka sopii myös väritelevisio-25 signaaleille, joiden vaakapoikkeutustaajuus voi muuttua.

Keksinnön mukaisesti on alussa mainitun tyyppiselle deroodu-laatiopiirille siten tunnusomaista, että näytteenottosig-naali saadaan toisen digitaalisen oskillaattorin avulla vakiotaajuisesta signaalilähteestä, tämän toisen digitaalisen 30 oskillaattorin digitaaliluvun oton ollessa kytketty vaiheilmaisupiirin antoon, minkä tuloksena näytteenottosignaalin ja vaakapoikkeutustaajuuden signaalin välinen taajuus- ja vaihdesuhde pidetään vakiona, joka otto digitaalilukua varten on edelleen kytketty jakajapiirin ottoon väritahdistus-35 signaalin vaiheilmaisupiirin annosta saatavan digitaaliluvun jakamiseksi digitaaliluvulla, tämän jakajapiirin annon oi- 2 73854 lessa kytketty ensin mainitun digitaalisen oskillaattorin digitaaliluvun ottoon.

Käyttämällä vakiotaajuista signaalilähdettä ja toista digitaalista oskilaattoria nävtteenottosignaalin saamiseksi 5 voidaan vaakapoikkeutustaajuuden taajuusmuutokset todeta ja kompensoida ensin mainitun digitaalisen oskillaattorin yaiheohjaussilmukan avulla. Siten voidaan estää ensin mainitun digitaalisen oskillaattorin vaiheohjaussilmukkaa siirtymästä yhteen väritahdistussignaalin sivukaistataajuuk-1Q sista, kuten saattaisi tapahtua piirissä, jossa keksinnön mukaisia mittauksia ei suoritettaisi, ja ensin mainitun digitaalisen oskillaattorin antosignaalin vaiheen vaadittu vakavuus saavutetaan.

Vakiotaajuista signaalilähdettä voidaan edelleen käyt-15 tää yhdessä tai useammassa seuraavista toiminnoista, kuten teletekstisignaalin käsittelyssä, lukukenttien muunnoksessa ja aikavirhekorjauksessa.

Keksintöä selostetaan seuraavassa mukana seuraaviin piirustuksiin viitaten.

20 Piirustuksissa

Kuva 1 esittää yksinkertaistetussa muodossa keksinnön mukaisen demodulaatiopiirin lohkokaaviota, ja

Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen kuvassa 1 esitetyn demodulaatiopiirin osan mahdollisen suoritusmuodon yksi-25 tyiskohtaista lohkokaaviota.

Kuvassa 1 syötetään väritelevisiosignaali analogia-digitaalimuuntimen 3 ottoon 1. Analogiadigitaalimuunnin 3 Vastaanottaa otossa 5 näytteenottosignaalin näytteenottotaajuudella n.fH, joka on luku n kertaa vaakapoikkeutustaajuus 30 fH, missä luvun n ei tarvitse olla kokonaisluku.

Analogiadigitaalimuuntimen 3 annosta 7 saadaan digitoitu väritelevisiosignaali, joka jaetaan ei esitetyllä suodatinjärjestelyllä järjestelyn 11 ottoon syötettäväksi valotiheyssignaaliksi lukukenttien muuntamiseksi sekä värik-35 kyyssignaaliksi CHR, joka syötetään digitaalisten tahti- 3 73854 demodulaattoreiden 17 ja 19 vastaaviin ottoihin 13 ja 15.

Demodulaattoreiden 17 ja 19 vastaaviin vertailu-signaaliottoihin syötetään värikkyvssignaalin väriaou-kantoaallon taajuuden vertailusignaali, joka on nävt-5 teenotettu edellä mainitulla näytteenottotaajuudella.

Tämä vertailusignaali saadaan funktiogeneraattorin tai dekooderin 29 vastaavasta annosta 25 ia 27, joka voi olla muodoltaan lukumuisti (ROM) ja jonka ottoon 31 syötetään väriapukantoaallon taajuuden f signaali, joka 10 näytteenotetaan näytteenottotaajuudella n.f^.

Dekooderin 29 otossa 31 oleva signaali saadaan ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 annosta 33.

Tämän digitaalisen oskillaattorin 35 ottoon 37 syötetään näytteenottosignaali n. f, joka syötetään myös 15 analogiadigitaalimuuntimen 3 ottoon 5. Ensimmäinen digi taalinen oskillaattori 35 vastaanottaa edelleen otossa 39 digitaalisen signaaliyhdistelmän, jonka taajuuden f saamiseksi antoon 33 tulee edustaa digitaalista lukua 2Q —-—— . f , joka määrää nävtteenottotaajuudella antoon

n,fH

33 näytteenotetun signaalin taajuuden ja vaiheen. Kuvaan 2 viitaten selostetaan ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 toiminta yksityiskohtaisemmin.

25 Ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 otossa 39 oleva digitaaliluku __--f saacjaan jakajapiirin 4 3

n' f H

annosta 41, jonka piirin otto 45 on kytketty väritahdistus- signaalin käsittelypiirin 49 antoon 47, ja jonka ottoihin ^ 51 ja 53 on syötetään vastaavat demoduloidut värierosignaalit U ja V, jotka saadaan vastaavasti demodulaattoreiden 17 ja IS annoista 55 ja 57. Nämä värierosignaalit käsittävät myös demoduloidun väritahdistussignaalin niin, että demodu- laattorit 17, 19 muodostavat yhdessä väritahdistussignaalin 35 käsittelypiirin 49 kanssa väritahdistussignaalin vaiheilmaisu- _______ TT" --- 4 73854 piirin, joka voidaan tunnetusti aikaansaada nyös erillisellä demodulaattorilla.

Väritahdistussignaalin vaiheilmaisupiirin 17, 19, 49 annosta 47 saadaan digitaalinen signaaliyhdistelmä, joka 5 edustaa digitaalista lukua f joka on verrannollinen

P

C

väriapukantoaallon taajuuteen f ja kääntäen verrannollinen vakiotaajuuteen f ; tämä selostetaan yksityiskohtaisemmin c - 10 edempänä.

Verrannollisuus f :n suhteen saavutetaan esimerkiksi s lisäämällä tavanomaisen vaiheilmaisimen antosuureeseen arvo joka edustaa nimellistä väriapukantoaallon taajuutta.

Sopivalla silmukkavahvistuksen valinnalla saadaan jakaja-15 piirin 43 ottoon 45 syötetty arvo yhtä suureksi kuin 1 - . f .

f s c

Digitaaliluvun 1 r . f. saamiseksi lakajaminn 43

n. z s J

20 antoon 41 tulee syöttää digitaaliluku n _ . , . . .

-, f„ jakajapxirm

f H

43 ylimääräiseen ottoon 56. Tämä saadaan vaiheulmaisimen 59 annosta 58, jonka ilmaisimen otto 61 on kytketty taajuudella n jakavan taajuusjakajan 63 kautta muuntimen 67 antoon 65,jo-25 hon myös analogiadigitaalimuuntimen 3 otto 5 ja ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 otto 37 syötetään. Vaihe-ilmaisimen 59 ylimääräinen otto 69 kytketään tahdistussio-naalin erotuspiirin 71 kautta analogiadiaitaalimuuntimen 3 antoon 7 ja se vastaanottaa tahdistussignaalin televisio-30. signaalista vaakapoikkeutustaajuudella f„.

Muuntimen 67 otto 73 kytketään toisen digitaalisen oskillaattorin 77 antoon 75, jonka otto 79 vastaanottaa oskillaattorin 83 annosta 81 vakiotaajuisen signaalin f . Digitaalisen oskillaattorin 77 ottoon 84 syötetään nvt 35 vaiheilmaisimen 59 annossa 58 esiintyvä digitaaliluku 5 73854 n .f . Muunnin 67 muuntaa digitaalisen oskillaattorin __ 77 antosignaalin, joka on taajuudesta n.fH taajuudella f näytteenoettu saha-aaltomainen signaali pulssimaiseksi 5 signaaliksi, josta taajuus f ja muut interferoivat signaalit suodatetaan.

Kun vaiheilmaisimen 59 antosignaali tuodaan esitetyllä tavalla ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 vaiheohjauss:imukkaan ei vaakapoikkeutustaaiuuden 10 muutoksia tarvitse uudelleen säätää tässä ohjaussilmukassa vaiheilmaisupiirillä 17, 19, 49. Siten saadaan estetyksi se, että siirtyisi vaiheohjaussilmukka vaakapoikkeutus-taajuuden muutoksen johdosta väriapukantoaallon sivukaista-taajuudelle. Vaihevirheiden välttämiseksi ensimmäisen digi-15 taalisen oskillaattorin 35 antosignaalissa tulee oskillaattorin 83 taajuuden olla vakaa, joten tätä tarkoitusta varten käytetään edullisesti kideoskillaattoria.

Oskillaattorin 83 annossa 81 oleva sianaali f syötetään tässä tapauksessa edelleen järjestelyn 11 luku-20 kellosignaaliottoon 85 lukukenttien muuntamiseksi, jonka kirjoituskellosignaaliotto 87 on kytketty muuntimen 67 antoon 65t Haluttaessa voidaan tietenkin taajuuden jakaja-piirit järjestää oskillaattorin 83 annon 81 ja toisen digitaalisen oskillaattorin 77 oton 79 sekä järjestelyn 11 25 lukukellosignaalioton 85 välisille signaaliteille luku- kenttien muuntamiseksi halutun taajuussuhteen saamiseksi.

Oskillaattorin 83 antosignaalila voidaan edelleen käyttää esimerkiksi teletekstisignaalin käsittelvpiirissä (ei esitetty).

30 Järjestely 11 lukukenttien 6 muuntamiseksi vastaan- ·» ottaa otossa 9 taajuudella n.f„ näytteenotetun valotihevs- rl signaalin Y lisäksi vastaavasti otoissa 89 ja 91 väri-erosignaalit U ja V, jotka on myös näytteenotettu taajuudella n.fjj ja jotka saadaan demodulaattoreiden 17, 19 annois-35 ta 55, 57. Nämä kolme signaalia kirjoitetaan esimerkiksi sinänsä tunnetulla tavalla kirjoituskellotaajuuden n.f^ ______.. Τ' ' ' 6 73854 signaalin avulla järjestelyn 11 muistipiiriin lukukenttien muuntamiseksi ja luetaan lukukellotaajuisen f signaalin avulla ja syötetään kolmeen antoon 93, 95, 97, joilla on eri kenttätaajuus.

5 Voidaan huomata, että järjestelyn 11 sijaan luku- kenttien muuntamiseksi voidaan tarvittaessa käyttää aika-virhekorjauspiiriä.

Kuvassa 2 käytetään samoja viitenumerolta kuin kuvassa 1 vastaavia osia varten.

1Q Ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 anto 33 on kytketty modulo-yksi-summaimen 103 antoon 101. Tämä anto 101 on edelleen kytletty viipepiirin 105 kautta summainen 103 ottoon 107, Viivepiirin 105 kellosignaali-otto 10.9 päästää piiriin ensimmäisen digitaalisen oskil-15 laattorin 35 ottoon 37 syötetyn näytteenottotaajuisen n.fH näytteenottosignaalin. Tuloksena on, että summainen 103 annossa 101 oleva signaali kytketään takaisin summainen 107 Ottoon sen jälkeen kun sitä on joka kerran viivästetty näytteenottosignaalin jakson verran. Summaimen 103 vli-2Q määräiseen ottoon 111 on syötetty muistipiirin 113 kautta otossa 39 oleva digitaalinen signaaliyhdistelmä, joka edustaa digitaalisignaalia ^ f Joka kerran kun pulssi „.fH ' s· esiintyy muistipiirin otossa 115 talletetaan ensimmäisen 25 digitaalisen oskillaattorin 35 otossa 39 sinä hetkenä esiintyvä signaaliyhdistelmä muistipiiriin 113 ja päästetään edelleen summaimen 103 ottoon 111 kunnes seuraava pulssi ilmaantuu.

Joka kerran kun näytteenottosignaalipulssi esiintyy 30 viive piirin 105 otossa 109 esiintyy summaimen otossa 111 olevan digitaaliluvun ja otossa 107 olevan edellisessa summauksessa saadun digitaaliluvun summa summaimen 103 annossa 1Q1. Kun tämä summa ylittää arvon yksi syötetään tämän summan ia arvon vksi välinen ero takaisin ottoon 107. j5 tuloksena on, että digitaalinen edullisesti kuusitoista 7 73854 tai useampi bittejä käsittävä saha-^aaltosignaali esiintyy annossa 101. Tämä saha-aaltosignaali esiintyy väriapu- kantoaallon taajuudella fs. Sen eniten merkitsevät bitit syötetään antoon 33 edullisesti näytettä kohden kymmenen 5 tai useamman bitin signaaliyhdistelmänä.

Toisessa digitaalisessa oskillaattorissa 77 on modulo^yksi-summain 117, jonka ottoon 119 syötetään muistipiirin 121 kautta otossa 84 oleva digitaalinen signaaliyhdistelmä, joka edustaa digitaaliluk.ua n . f .

f H

1Q " c

Muistipiirillä 121 on kirjoitussignaaliotto 123, johon syötetään sama signaali kuin ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 muistipiirin 113 ottoon 115 ja kirjoi-tussignaaliotto 125, johon otossa 79 ooleva signaali 15 syötetään. Summaimen 117 anto 127 on kytketty viiveniirin 129 kautta summaimen 117 ylimääräiseen ottoon 131. Yiivepiirin 129 kellosignaaliottoon 135 syötetään otossa 79. esiintyvä f, - taajuinen sigaanli. Toisen digitaalisen oskillaattorin 77 toiminta vastaa edelleen ensimmäisen 2Q oskillaattorin 35 toimintaa. Annossa 127 olevalla signaali-yhdistelmällä on edullisesti kaksikymmentä vittiä tai enemmän näytettä kohden, josta esimerkiksi neljästä kahdeksaan eniten merkitsevän bitin lukusignaaliyhdistelmä syötetään antoon 75. Tämä signaaliyhdistelmä edustaa saha-25 aaltoa, jonka taajuus on n.f„, ja joka on näytteenotettu Π taajuudella fc·

Muuntimella 67 tämä signaali, joka on syytetty sen ottoon 73, muunnetaan pulssisignaaliksi, jonka taajuus on n.fjj. Tätä tarkoitusta varten otossa 73 oleva signaalivh-3Q distelmä muunnetaan ensin digitaalianalocriamuuntimella 133 analogiseksi saha-aaltosignaaliksi, joka syötetään vaihe-ilmaisimen 137 ottoon 135, jonka ilmaisimen toiseen ottoon 139 on kytketty ohjattavan oskillaattorin 143 anto 141. Vaiheilnmiaimen 137 anto 145 on kytketty alinäästösuodat-35 timen 147 kautta summaimen 151 ottoon 149, jonka summaimen 8 73854 anto 153 on kytketty oskillaattorin 143 ohjaussignaali-ottoon 155. Oskillaattori 143 muodostaa yhdessä vaiheilmaisimen 137 ja alipäästösuodattimen 147 kanssa vaihekyt-ketyn silmukan, joka muodostaa hyvin tehokkaan suodattimen 5 vaiheilmaisimen 137 otossa 135 olevan saha-aaltosignaalin ensimmäiselle harmoniselle komponentille. Kuitenkin, jotta suodatin aikaansaataisiin vastaamaan riittävän nopeasti signaalin n.f„ taajuuden muutoksiin syötetään summaimen rl 151 ylimääräiseen ottoon 157 signaali, joka on johdettu 1Q digitaalianalogiamuuntimen 159 kautta toisen digitaalisen oskillaattorin 77 summaimen 117 otosta 119. Tuloksena on, että suodattimena toimivan vaihelukitun silmukan viritys mukautuu välittömästi nopeisiin taajuuden muutoksiin. Oskillaattorin 143 annossa 141 oleva signaali 15 syötetään pulssin muokkaimen 161 kautta muuntimen 67 antoon 65 ja siten taajuusjakajan 63 ottoon 163.

Taajuusjakaja 63 käsittää ottoon 163 kytketyn lasku-piirin 165 ja laskupiiriin 165 kytketyn dekooderipiriin 167. Laskupiiri 165 määrää jakotekijän n. Jos n ei ole 20 kokonaisluku voidaan laskupiiri korvat jollain muulla sopivalla taajuusjakapiirillä. Dekooderipiiri 167 määrää antoihin 169 ja 171 taajuudella ilmaantuvien antosignaalien ilmaantumishetken ja muodon. Anto 169 syöttää taajuuden f„. omaavan oulssin vastaavasti muistipiirien 113 ja 121 ti 25 ottoihin 115 ja 123; anto 171 syöttää taajuuden f„ omaavan Π signaalin vaiheilmaisimen 59 ottoon 61. Annossa 169 oleva pulssisignaali esiintyy joka kerran, kun jako on suoritettu jakajapiirissä 43.

Vaiheilmaisimen 59 otot 61 ja 69 on kytketty kertojaan 30 173, Signaali otossa 61 on joka kerran plus yksi puolijakson aikan ja miinus yksi toisen puolijakson aikana. Kertoja 173 syöttää jaksottaisesti digitaalilukua edustavan signaali-yhdistelmän, joka osoittaa poikkeaman halutusta vaihesuh-teesta. Tämä sinnaaliyhdistelmä syötetään diqitaalisen 35 alipäästösuodattimen 175 kautta summausniirin 179 177 ottoon, 9 73854 joka vastaanottaa ylimääräisessä otossa 183 muistipiiristä 181 luvun, joka vastaa nimellistä vaakapoikkeutustaajuutta. Vaiheilmaisimen 59 antoon 58 kytketty summauspiirin 179 anto 185 syöttää digitaalilukua edustavan signaaliyhdis-5 telmän, joka sopivalla silmukkavahvistuksen valinnalla on yhtä suuri kuin n . . . ........ .

—- H ja joka syötetään digitaalisen f “c oskillaattorin 77 ottoon 84 ja jakajapiirin 43 ottoon 56.

Jakajapiirin 43 otossa 45 oleva luku i ^ 10 f s saadaan samalla tavalla kuin otossa 56 oleva sen jälkeen kun väritahdistussignaali on kerrottu ensimmäisen digitaalisen oskillaattorin 35 antosignaalilla.

Jos digitaalianalogiamuunnin 133 on kertova muunnin yoidaan oskillaattorin 143 annosta saatava signaali svöt-tää siihen ja vaiheilmaisin 173 voidaan jättää oois.

Suodattimena toimiva muuntimen 67 vaihekytketty silmukka voidaan haluttaessa korvata dekooderipiirillä, joka on järjestetty digitaalianalogiamuuntimen 133 eteen ja joka muuntaa näytteenotetun saha-aallon näytteenote- 20 tuksi siniaalloksi sekä lineaarisen vaiheominaiskäyrän omaavalla kaistanpäästösuodattimella, joka on järjestetty digitaalianalogiamuuntimen 133 taakse.

Esitetyssä esimerkissä digitaalisissa oskillaattoreissa on modulo-yksi-summaimet. On huomattava, että 25 haluttaessa voidaan muita modulo-arvoja valita piirin muun osan ollessa niin sovitettu.

Ilman suodattimien vaihtoja voidaan piiri saattaa sopivaksi käsittelemään sekä PAL- että NTSC-signaaleja järjestämällä niin, että taajuusjakajan 63 jakotekijä n voidaan vaihtaa. Vaihto voidaan haluttaessa toteuttaa automaattisesti järjestelmän tunnistuspiirin avulla.

Taajuus n.f^ esillä olevassa suoritusmuodossa saadaan Suodattamalla saha-aaltosignaalin ensimmäinen harmoninen komponentti toisen digitaalisen oskillaattorin 77 anto-35 signaalista. Saha-aaltosignaalin harmonisten komponenttien ίο 7 3 85 4 lisäksi käsittää tämä antosignaali edelleen useita ^-taajuisen signaalin harmonisia komponentteja kullakin ollessa sivukaistataajuuksia, jotka poikkeavat siitä saha-aallon taajuuden monikerran verran. Taajuus n.fH voidaan halutta-5 essa saavuttaa yhdestä näistä sivukaistataajuuksista.

Jos valitaan esimerkiksi fc:n yläsivukaistataajuus tulee sahar>aaltotaajuus £_ aikaansaada siten, että f +f„ = n.f„, joten fz = n.fH-fc· Akkupiirin 117, 129 otossa 119 oleva luku tulee siten aikaansaada ia

n,fH ” fC n,fH

,— - ---1.

f f c c

Haluttaessa voidaan piirit näytteenottotaajuuden pienentämiseksi sisällyttää signaaliteihin väritahdistuk-sen käsittelypiiriin ja järjestelyyn lukukenttien muuntamiseksi.

On huomattava, että termien "otto" ja "anto" tulee 2Q esillä olevassa yhteydessä ymmärtää tarkoittavan myös moni-kertaista otto- tai antoyhdistelmää jos on lähettävä useamman kuin yhden bitin signaaliyhdistelmä.

Claims (2)

1, Demodulaatiopiiri väritelevisiosianaalin digitoitua värikkyyssignaalia varten, joka on näytteenotettu näytteenottotaajuisella nävtteenottosignaalilla, 5 joka piiri käsittää digitaalisen oskillaattorin näytteenottotaajuudella esiintyvän värikkvyssignaalin anukanto-aallon taajuuden digitoidun vertailusignaalin saamiseksi nävtteenottosignaalista tämän värikkvyssignaalin demoduloimiseksi, jota tarkoitusta varten digitaalisen 10 oskillaattorin vaiheohjaussignaalin otto kytketään väri-tahdistussignaalin vaiheilroaisinniirin antoon, tunnettu siitä, että näytteenottosignaali saadaan toisen digitaalisen oskillaattorin (77) avulla vakio-taajuisesta signaalilähteestä (81] , tämän toisen digi-15 taalisen oskillaattorin digitaaliluvun oton (84) ollessa kytketty vaiheilmaisupiirin(59) antoon (58), minkä tuloksena näytteenottosignaalin (viitteessä 65) ja vaakapoik-keutustaajuuden signaalin (viitteessä 69) välinen taajuus- ja vaihesuhde pidetään vakiona, joka otto (84) di-20 gitaalilukua varten on kytkettv edelleen jakajapiirin (43) ottoon (56) väritahdistussignaalin vaiheilmaisu-piirin (17, 19, 49) annosta (47) saatavan digitaaliluvun jakamiseksi digitaaliluvulla, tämän jakajapiirin annon (41) ollessa kytketty ensin mainitun digitaalisen oskil-25 laattorin (35) digitaaliluvun ottoon (39).

2, Patenttivaatimuksen 1 mukainen demodulaatioriiri tunnettu siitä, että toisen digitaalisen oskillaattorin (77) annon (75) analogiadiditaalimuuntimen (7) näytteenottosignaalin onton (5) välille ainakin värikkvys- 30. signaalin digitointia varten on järjestetty digitaali- analogiamuunnin (133) ja vaihekytketty silmukka (137, 147, 151, 143), johon toisen digitaalisen oskillaattorin (77) ottosignaaliyhdistelmä (viitteessä 119) syötetään ana-logiadigitaalimuuntimen johon toisen digitaalisen oskil-35 laattorin (77) ottosignaaliyhdistelmä (viitteessä 119) syötetään analogiadigitaalimuuntimen (159) kautta.