FI73643C

FI73643C - Behaollare med lock.

Info

Publication number: FI73643C
Application number: FI824173A
Authority: FI
Inventors: Ole Ingemann
Original assignee: Haustrup Plastic As
Priority date: 1981-12-07
Filing date: 1982-12-03
Publication date: 1987-11-09
Also published as: IT8224644A0; NZ202669A; IT8224644A1; GB2115392A; DK156636C; AU9112482A; GB2161461A; FI73643B; IT1153380B; SE8107310L; CA1184150A; US4434907A; FR2517636B1; DE3244459A1; JPH0242747B2; CH658634A5; BE895255A; AU557775B2; GB2161461B; DK539582A

Description

1 73643

Kannellinen astia - Behällare med lock Tämä keksintö koskee astiaa, joka on sovitettu alunperin suljettavaksi ja sen jälkeen avattavaksi ja jälleen suljettavaksi. Astia käsittää astiakappaleen ja kannen. Astia-5 kappale käsittää astian seinämän reuna-alueineen, johon kuuluu laippa, joka on suunnattu ulospäin astian seinämästä ja joka laippa on varustettu repäisyalueella tai uralla ja kehällä olevalla pidikeosalla repäisyalueen ulkopuolella. Kansi käsittää keskiosan, kehällä olevan kiinnitysosan, joka on 10 tiiviisti kiinnitetty laipan pidikeosaan ja näiden välissä olevan salpaosan, joka rajoittaa ympäröityä aluetta, joka on alaspäin avoin, jolloin salpaosaan kuuluu yläseinämä, sisem-pi sivuseinämä ja ulompi sivuseinämä ja jossa salpaosa on sovitettu toimimaan yhdessä astiakappaleen reuna-alueen kans-15 sa astian ollessa suljettuna ensimmäisen avaamisen jälkeen.

Edelläesitetyn tyyppinen astia on selitetty patenttijulkaisussa US 2 998 158, jossa astia käsittää astiakappaleen ja kannen ja jossa astiakappaleessa on kehänsuuntainen laippa, joka on yhdistetty kannen kehänsuuntaiseen alueeseen ja 20 jossa repäisyalue on sijoitettu laippaan ja kansiosaan. Astia avataan repimällä pois ulompi liuska, joka sijaitsee säteensuunnassa repäisyalueen ulkopuolella ja joka on heitettävä pois. Tiivistys uudelleen suljettaessa saadaan aikaan vain puhtaan pintakosketuksen kautta kannen uralla va-25 rustetun väliosan ja vastaavalla tavalla muotoillun reuna-alueen ja niiden vastaavien laippaelinten välillä. Alkupe-räissuljettaessa ja kun kansi suljetaan uudelleen asettuu kansi samaan asentoon astiakappaleen suhteen, mikä tarkoittaa että kansi sekä ennen astian avaamista että sen uudelleen-30 sulkemisen jälkeen lepää joustamattomasti astiakappaletta vastaan. Lisäksi on vaikeata saada hyvä ote kannesta uudel-leensulkemisen jälkeen repäisyalueen sijainnin ja muotoilun takia, joka aiheuttaa sen että kannen ulkoreuna ja astian ulkoreuna sijaitsevat lähellä toisiaan ja muodostavat yhdes-35 sä pääasiassa tasaisen pinnan. Eräs toinen epäkohta US 2 998 158:ssa esitetyssä ratkaisussa on, että kannessa ja astia- 2 73643 kappaleen laippaelimissä olevien repäisyalueiden on oltava oikein orientoidut toistensa suhteen, jotta repäisyalueen avaaminen olisi mahdollista. Tämä asettaa suuria vaatimuksia valmistuksen tarkkuudelle sekä kannen että astian osalta.

5 Patenttijulkaisussa GB 1 473 905 on esitetty ratkaisu, jossa astian avaamista uudelleen sulkemisen jälkeen on helpotettu siten, että kannessa on reunus, joka työntyy ulospäin astian suureunan ulkopuolelle. Tämä aikaansaadaan niin, että repäisyalue on sijoitettu lähelle astiakappaleen suureu-10 na-aluetta kannessa olevan alaspäin suunnatun uran sisään. Ratkaisulla on se epäkohta että se ei anna mahdollisuutta käyttää tiivistystä kannen ja astian laippaelimen välillä 'e tr. liitoksen avulla, joka on tyyooi.'l kitsaussauma, lii--nr.s-v.mc. tai vastaava. Tämän lisäksi on tässä astiassa kaik-1 S ki ne epäkohdat - jotka on esitetty edellisessä kappaleessa JS ? li? '53 patenttijulkaisun esittämän astian yhteydessä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan astia, joka poistaa edelläesitetyt epäkohdat, joka on ilmatiiviisti aikuneräissv1jettu, jossa avattaessa alkuperäissulkemisen JO jälkeen ei muodostu mitään irrallisia po:sheitettäviä osia, joka on. t u rva. 11 i s e s t i suljettavissa uudelleen niin, että kansi pysyy kiinni astiakappaleessa toisiinsa sopivasti ja tiiviisti ja jossa on helposti käsiksipäästävä tartuinelin uuc.elleensuljetun astian avaamisen helpottamiseksi.

J5 keksinnön eräänä toisena, tarkoituksena on saada aikaan astia, jossa alkuperäissu1jetun astian avaamista on helpotettu aikaansaamalla vipuvaikutus.

Keksinnön mukaista astiaa avattaessa lujittuu kannen kehälaippa sen ansiosta, että osa astiakappaleen laipasta 30 jää edelleen kiinni kannen laippaan myös repäisyalueen avaamisen jälkeen. Tämä säästää ainetta koska ainakin se osa kannesta, johon astialaippa on kiinnitetty voidaan tehdä suhteellisen ohueksi.

Eräässä keksinnön rakennemuodossa on reuna-alueella ko-35 houma repäisyalueen lähellä tai pääasiassa sen lähellä, jo- 11 3 73643 ka kohouma on tarkoitettu toimimaan yhdessä säppielimen muodostavan kannen osan kanssa ja edelläesitetyn vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi astiaa avattaessa.

Alkuperäissuljetun astian ilmatiiviin sulkemisen ai-5 kaansaamiseksi on astiakappaleen laippa pysyvä ja tiiviisti kiinnitetty kannen kehälaippaan, esimerkiksi hitsaamalla. Kannen keskiosan ja sen kehälaipan välissä on välialue, joka alkuperäissuljetussa astiassa on koholla, jossa asennossa välialueen yläseinämä on astiakappaleen laipan yläpuolella 10 ja välimatkan päässä siitä. Välialue rajoittaa yhdessä astia-kappaleen laipan kanssa suljetun tilan. Repäisyalue tai ura rajoittaa salpaosaa, joka jää kiinni astiakappaleeseen auki-repäisyn jälkeen uraa pitkin. Ura on sijoitettu pääasiassa välialueen ulomman sivuseinämän kohdalle. Se osa astiakap-15 paleen laipasta, joka sijaitsee uran ulkopuolella ja tähän laippaan kiinnitetty kannen kehälaippa muodostavat yhdessä yhteenliitetyt osat, jotka ovat pysyvästi liitetyt yhteen tartuinelimen muodostamiseksi astiaa avattaessa. Sen jälkeen kun alkuperäissuljettu astia on avattu, se osa astia-20 kappaleen laipasta, joka on uran ulkopuolella, muodostaa osan kannesta. Sekä kannen välialue että astiakappaleen sal-paosa on varustettu elimillä, joiden avulla kansi pysyy tiiviisti kiinni astiakappaleessa astian uudelleensulkemisen jälkeen. Kansi on tällöin alemmassa asennossa, jossa salpa-25 osa sijoittuu kannen välialueen tilaan.

Eräs toinen keksinnön tunnusmerkki on se että astiaa avattaessa osa astiakappaleen laipasta jää kiinni kanteen muodostamaan osan kannen kehälaipasta ja laipan lujittamiseksi .

30 Eräs keksinnön tunnusmerkki on vielä se että astiaa avattaessa katkaisemalla yhteys uraa pitkin muodostuu toiseen erotetuista astiaosista sijoituspinta uran yhteyteen. Tämä pinta yhdessä kiinnityselimien kanssa aikaansaa säppi-vaikutuksen kun kansi jälleen sijoitetaan paikalleen astia-35 kappaleen päälle.

4 73643

Keksinnön erään erityisen rakennemuodon mukaan salpaosa jää kiinni astiakappaleeseen sen jälkeen kun astia on avattu murtamalla urassa oleva yhteys. Tämä salpaosa viedään kannessa olevaan ontelotilaan säppiliitoksen muodostamiseksi.

5 Eräässä toisessa keksinnön mukaisessa rakennemuodossa toimii astiakappaleen seinämä yhdessä kannen kanssa toisen yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi kun kansi sulkee astian jälleen. Tämä toinen yhteistoiminta-alue tarkoittaa tietyissä rakennemuodoissa säppiyhteistoimintaa ensimmäisen 10 säppiyhteistoiminnan lisäksi sijoituspinnan ja salpaosan välillä.

Keksinnön tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksista.

Keksintö esitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa:

Kuv. 1 ja 2 esittävät leikkauksia keksinnön erään ra-15 kennemuodon mukaisen astian osista ennen astian alkuperäis-sulkemista ja sen jälkeen,

Kuv. 3 esittää leikkauksena keksinnön erään toisen rakennemuodon mukaisen astian osia sekä osia hitsauslaitteis- tosta, 20 Kuv. 4 leikkauksia keksinnön erään muun rakennemuodon mukaisen astian osista sekä osia hitsauslaitteistosta,

Kuv. 5 pystyleikkauksena keksinnön erään toisen rakenne-muodon mukaisen astian osia,

Kuv. 5A leikkausta kuvion 5 viivaa 5A-5A pitkin, 25 Kuv. 5B muunnosta kuvion 5A mukaisesta leikkauksesta,

Kuv. 6 pystyleikkausta kuvion 5 mukaisen astian osista, jossa esitetään kuinka astia avataan,

Kuv. 7 ja 8 esittävät pystyleikkausta keksinnön erään toisen rakennemuodon mukaisen astian osista, 30 Kuv. 9 perspektiivisesti keksinnön mukaisen astian erästä rakennemuotoa,

Kuv. 10 perspektiivisesti kuinka kuvion 9 mukainen astia avataan, ja

Kuv. 11 leikkausta keksinnön erään rakennemuodon mukai- 35 sen astian osista.

il 5 73643

Kuviossa 2 on esitetty osa ilmatiiviisti suljetusta astiasta, joka käsittää astiakappaleen 1 ja kannen 2, jotka ovat sopivaa muoviainetta. Astiakappale käsittää astian seinämän 3, jossa on suuosa, johon kuuluu laippa 5, joka on 5 suunnattu pääasiassa säteensuunnassa ulospäin astian seinämästä ja joka ympäröi koko suuaukon. Laippa on yhtä kappaletta astian seinämän kanssa ja on liitetty siihen sisemmän reuna-alueen 4 kautta. Astia voi olla muodoltaan millainen tahansa, kuten ympyrän tai suorakaiteen jonka kulmat on pyöristetty, 10 tai soikion muotoinen.

Astiakappaleen laippa 5 on tasainen ja on kuvioissa 1 ja 2 kohtisuorassa astiakappaleen keskiakselia vastaan. Laippa voi vaihtoehtoisesti olla suunnattu alaspäin tai ylöspäin niin, että se muodostaa kulman keskiakselin kanssa, joka 15 poikkeaa 90°:sta. Laippa on varustettu repäisyosoituksena toimivalla ympäri kulkevalla heikennys- eli repäisyalueella 6, joka kuvioissa esitetyssä rakennemuodossa on muodostettu laipassa olevan uran 7 avulla ja joka on sijoitettu ennalta määrätylle etäisyydelle astiakappaleen keskiakselista tai 20 astian seinämän 3 sisäpinnasta 8. Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä rakennemuodossa on repäisyalue 6 muodostettu uraksi 7 laipan 5 alapintaan, mutta se voidaan vaihtoehtoisesti muodostaa muotoilemalla tällainen ura yläpintaan tai urina laipan kumpaankin pintaan. Kun laippa revitään pois uraa 7 pit-25 kin, se jakautuu kahdeksi toiminnalliseksi osaksi, jotka käsittävät sisemmän salpaosan 9 ja ulomman pidikeosan 10. Sisempään salpaosaan 9 muodostuu ulkopuolinen sijoituspinta kun ura repäistään auki, joka pinta toimii yhdessä kannen kanssa tiiviin yhteyden aikaansaamiseksi kannen ja astiakap-30 paleen välillä kun astia on suljettu jälleen. Tämä on selitetty lähemmin seuraavassa.

Kansi 2 käsittää kolme toiminnallista osaa, nimittäin sulkevan ja tiivistävän keskiosan 11, kehänsuuntaisen kiin-nitysosan 12 sekä näiden välisen salpaosan 13. Kehänsuuntai-35 nen kiinnitysosa 12 on muotonsa ja asentonsa osalta sopeutet- 6 73643 tu astiakappaleen ulomman pidikeosan 10 mukaan ja kansi on alkuperäissuljetussa astiassa pysyvästi kiinnitetty astia-kappaleeseen kehänsuuntaisen kiinnitysosan 12 avulla. Tämä voidaan saavuttaa kiinnittämällä (esimerkiksi hitsaamalla) 5 kannen kiinnitysosa 12 astiakappaleen ulompaan pidikeosaan. Tällä tavalla valmistettu astia on esitetty kuviossa 2. Yhteenliittäminen tapahtuu sopivimmin kehänsuuntaista jatkuvaa kosketuspintaa pitkin. Yhteenliittämisen aikana energiaa, esimerkiksi lämpöä, ultraääntä, korkeataajuusvärähtelyjä tai 10 niiden yhdistelmiä, syötetään kosketusalueeseen.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä rakennemuodossa on ulommassa pidikeosassa 10 tasainen yläpinta, kun taas kiinnitysosan 12 alapinta on varustettu ympäri kulkevalla hitsausosoituk-sella 15, joka järjestelmä mahdollistaa ultraäänihitsauksen 15 käyttämisen sulkemisoperaation aikana. Hitsausosoitus voidaan tietysti vaihtoehtoisesti järjestää laippaan 5. Astian pysyvä sulkeminen voidaan, kuten jo edellä on esitetty, vaihtoehtoisesti aikaansaada lämpöhitsaamalla tai sopivan sideaineen avulla, joka levitetään mainituille kosketuspinnoille, 20 joskin sulkeminen ultraäänihitsaamalla on sopivin menettelytapa. Riippumatta käytetystä menetelmästä saadaan ilmatiivis sulku, joka jo sinänsä muodostaa alkuperäisliitoksen, jonka lisäksi astialla on se monissa sovellutuksissa tavoiteltu ominaisuus, että asiaton avaaminen näkyy repäisyalueen 6 25 rikkoontumisena ja mahdollisesti myös siten, että kansi kokonaan tai osittain on lähempänä astiakappaletta kuin alkuperäissul jetussa astiassa.

Kannen keskiosa 11 käsittää pystyseinämän 16, joka alkuperäissul jetussa astiassa (vrt. kuv. 2) muodostaa välyksen 30 (turvallisuusraon) 17 astiakappaleen seinämän 3 sisäpinnan 8 kanssa. Tällöin vältetään ei-toivottu yhteenhitsautuminen seinämän 16 ja seinämän 3 välillä kun ulompi pidikeosa 10 liitetään yhteen kehänsuuntaisen kiinnitysosan 12 kanssa ultraäänihitsaamalla. Vaihtoehtoisesti ja varsinkin kun as-35 tiaa käytetään nesteiden säilyttämiseksi ovat seinämä 16 ja

(I

7 73543 seinämä 3 tietyissä raker.nemuodoissa kosketuksessa toisiinsa, esimerkiksi kitkakosketuksessa, tietyn tiivistysvaiku-tukser.. aikaansaamiseksi. Pidikeosan 1C ja kiinnitysosan 12 yhteenliittämisessä käytetty tekniikka sopeutetaan tällöin 5 seinämän 16 ja seinämän 3 kulloisenkin kosketuksen mukaan. Seinämiä 16 sijaitsee pääasiassa astian seinämän yläosan vieressä ja on pääasiassa pystysuora kuviossa 1 esitetyssä rakennemuoöossa. Kansirakenteeseen antamansa lujittavan vaikutuksen lisäksi seinämä 15 auttaa kantta orientoitumaan oi-1C kealla tavalla astiakappaleen suhteen sulkemisoperaation aikana .

Välissä oleva salpaosa 13 on U-nuotoinen ja muodostaa kohouman verrattuna reuna-alueeseen 4 niin, että sen yläsei-nämä 20 on välimatkan päässä laipasta 5 kun astia on avaama-15 ton, so. kun astia on alkuperäissuljettu. Kansi on tällöin ensimmäisessä yläasennossaan. Välissä olevan salpaosan 13 sisempi sivuseinämM 21 yhdistää yläseinämän 20 ja keskiosan 11 seinämän 16. Salpaosa käsittää lisäksi ulomman sivuseir.ä-män 22, joka on sijoitettu suoraan sisemmän sivuseinämän 21 20 kohdalle ja ennalta määrätyn välimatkan päähän siitä. Ulompi sivuseinänä 22 on suunnattu alaspäin yläseinämästä ja jatkuu kehänsuuntaiser.a ulospäin suunnattuna kiinnitysosana 1 2. Nämä kolme seinämää 20, 21, 22 rajoittavat väliinsä ympäri kulkevan, pääasiassa ϋ-muotoisen alaspäin suunnatun uran tai 25 tilan 23, jonka koko on ennalta määrätty astiakappaleen reuna-alueen 4 vastaanottamiseksi sen jälkeen kun sen alkupe-.räissulku on murrettu. Reuna-alue 4 muodostaa siis salpaeli-nen, joka siirtyy tilaan 23 kun astia suljetaan uudelleen. Ulommassa sivuseinämässä 22 on sisäpinta 24, joka on suun-3C nattu repäisyaluetta 6 kohti ja on pääasiassa sen suuntainen, so. laipassa 5 olevan uran 7 suuntainen, ja se on varustettu kohoumalla, joka on sisäänpäin suunnatun paksunnoksen 25 muotoinen, ja joka sopivimmin on ympäri kulkeva säppielimen ensimmäisen osan muodostamiseksi astian sulkemiseksi uudelleen. 35 Alkuperäissuljettua astiaa avattaessa siirtyvät pidike- 8 73643 osa 10 ja siihen kiinnittynyt kiinnitysosa 12 pääasiassa astian akselin suuntaan niin, että repäisyalue rikkoontuu. Paras siirtymissuunta on tällöin ylöspäin. Avattua astiaa suljettaessa jälleen painetaan kannen salpaosaa 13 alaspäin reu-5 na-aluetta 4 kohti siten, että tämä työntyy salpaosassa 13 olevaan tilaan 23. Kun alkuperäissuljettu astia avataan ei synny mitään irrallisia osia, jotka on heitettävä pois. Avattaessa vapautuu lisäksi laipan 5 salpaosa 9 laipan ulko-osasta ja muodostaa sijoituspinnan, joka toimii yhdessä sal-10 paosan 13 paksunnoksen 25 kanssa säppielimen muodostamiseksi astiaa jälleen suljettaessa. Kun astia suljetaan jälleen sijoittuu kansi toiseen alempaan asentoonsa. Avattaessa saatu laipan salpaosan 9 kehällä oleva sijoituspinta muodostaa tällöin mainitun säppielimen toisen osan pinnan, joka osa 15 salpautuu paksunnoksen 25 taakse ulomman sivuseinämän 22 sisäpintaa 24 vastaan samalla kun seinämän 3 vastakkainen sisäpinta 8 muodostaa tiivistävän kosketuksen sisemmän sivuseinämän 21 pintaa 26 vastaan. Ainakin seinämän 3 sisäpinnan 8 yläosa on sopeutettu sisemmän sivuseinämän 21 sisäpinnan 26 20 mukaan hyvän pintakosketuksen varmistamiseksi. Tällainen pin-takosketus on saavutettu kuviossa 2 esitetyssä rakennemuodos-sa siten, että sisemmän sivuseinämän 21 pintaa 26 on siirretty hieman ulospäin säteensuunnassa seinämän 16 alapuolella olevan ulkopinnan suhteen.

25 Jos astia on tarkoitettu esimerkiksi juustomassaa tai vastaavaa täyttöainetta varten, joka täytettäessä katkaistaan langan tai vastaavan laitteen avulla, on sopivaa muotoilla reuna-alueeseen 4 paksunnos tai vastaava elin, joka ulottuu hieman laipan 5 yläpinnan yläpuolelle. Paksunnos muo-30 dostaa tällöin ohjaimen tai tuen mainittua leikkuulaitetta varten ja saa aikaan sen, että esimerkiksi lanka täyttöainetta katkaistaessa ei takerru astian hitsauspintoihin, jonka ansiosta hitsauspinnat eivät likaannu täyttöaineesta, mikä voisi aiheuttaa astian epätyydyttävän sinetöinnin alkupe-35 räissuljettaessa.

ti.

9 73643

Vaihtoehtoisessa rakennemuodossa uran ja ulokkeen muodostama toinen säppieiin sijoitetaan toistensa kanssa yhteistoiminnassa olevien sivujen 8, 26 kohdalle kun halutaan erityisen luja kannen kiinnittyminen jälleen suljetussa astiassa. Useimmissa sovellutuksissa saavutetaan kuitenkin riittä-5 vä lukitus ja tiivistys ensinmainitun säppielimen avulla. On tietenkin myös mahdollista kokonaan korvata esitetty raken-nemuoto toisella rakennemuodolla, jossa säppieiin muodostetaan uran ja ulokkeiden muodossa pintojen 8, 26 yhteyteen.

Edelläesitettyjen etujen lisäksi esitetty rakennemuoto 10 tarjoaa myös sen oleellisen edun, että alkuporäissuljetussa astiassa salpaosa 13 ja siihen liittyvä keskialue 11 tulevat aksiaalisuunnassa liikkuviksi, so. joustaviksi salpaosassa 13 olevan rajoitetun ontelotilan 23 ja tietyissä rakennemuo-doissa keskialueella 11 olevan sisäisen uran 18 ansiosta.

15 Tämä parantunut joustavuus on edullinen varastointi- ja kul-jetusnäkökulmasta katsottuna, sikäli että suljettu astia ei kovin helposti vahingoitu luonnollisesta tai huolimattomasta käsittelystä tai astiassa olevasta ylipaineesta.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty keksinnön mukaisen astian 20 vaihtoehtoisia rakennemuotoja. Samat viitenumerot tarkoittavat vastaavia osia kuvioissa ja samantapaiset, mutta muunnetut osat on merkitty heittomerkein.

Kuvion 3 mukaisessa rakennemuodossa astiakappaleen laippa 51 on muotoiltu kahdesta tasaisesta yhdensuuntaisesta 25 osasta 30, 31, jotka sijaitsevat eri tasoilla ja ennalta määrätyn välimatkan päässä toisistaan. Nämä yhdensuuntaiset osat on liitetty yhteen yhdysosan 32 avulla. Kannen salpa-osa 13' työntyy tällöin yhdysosan 32 ja laipan 5' alaosan 31 muodostamaan onkaloon tai korokkeeseen. Kannen kehänsuun-30 täinen kiinnitysosa 12 on kiinnitetty laipan yläosaan 30 ja sijaitsee samalla tasolla kuin välissä olevan kannen salpa-osan 13' yläpuolinen seinämä 20'. Toimintaperiaate on sama kuin kuvioiden 1 ja 2 esittämissä rakennemuodoissa. Kuvion 3 mukainen rakennemuoto mahdollistaa tasaisen yläpuolisen hit-35 sausleuan 33 käyttämisen, mikä yksinkertaistaa kannen ja 10 73643 astiakappaleen orientoitumista hitsausleuan suhteen. Astia-kappaletta ja kantta tukee alapuolinen työkalu tai vaste 34. Kuviossa 3 esitetyssä keksinnön mukaisessa rakennemuodossa astiakappale on varustettu alapuolisella ohjauselimellä, jo-5 ka toimii vahvistavasti ja joka käsittää kauluksen 35 ja useita säteensuuntaisia seinämiä 36, jotka on sijoitettu kauluksen ja astian seinämän väliin. Näissä säteensuuntai-sissa seinämissä on alaspäin suunnatut kaltevat ohjauspin-nat 37, jotka toimivat yhdessä työkalun tai muiden ohjaus-10 elinten kanssa kun astia sijoitetaan oikeaan asentoon sulkemista varten, esimerkiksi hitsauskasettiin. Ohjauspinta voi myös olla suora riippuen astian kartiomaisuudesta.

Kuviossa 4 on esitetty kuviota 3 muistuttava rakenne-muoto sillä erolla että astiakappaleessa ei ole alapuolista 15 ohjauselintä. Astiakappale on varustettu yläpuolisella vahvistuksella 38 samalla kun työkalu 39 on muotoiltu siten, että astiakappale ohjautuu alas kasettiin.

Kuviossa 5 on esitetty muunneltu rakennemuoto kuvioiden 1 ja 2 esittämästä astiasta. Edellä määritellyt viite-20 numerot esittävät kuvioiden vastaavia osia. Laipan 5 reuna-alue 4 salpaosineen 9 on varustettu kohoumalla 42, joka alkaa salpaosan 9 ulko-osassa vasteen muodostamiseksi repäisyalueen 6 viereen. Kohouma 42 työntyy ylöspäin korkeudelle h ulomman pidikeosan 10 yläpinnan yläpuolelle repäi-25 svalueen läheisyydessä. Kohoumalla on sellainen leveys eli säteensuur.tainen ulottuvuus että se sopivimmin vastaa salpaosan 9 leveyttä eli säteensuuntaista ulottuvuutta. Kohouman sopivaksi korkeudeksi h on osoittautunut noin 0,3 mm normaalityyppisissä astioissa. Salpaosan 9 kohouma repäi-30 syalueen 6 yhteydessä muodostaa vasteen kannen sisäänpäin suunnattua paksunnosta 25 varten, jolloin syntyy vipuvaikutus pidikeosaa 10 ja kiinnitysosaa 12 ylöspäin käännettäessä. Paksunnos 25 ja kohouma 42 sijaitsevat alkuperäissul-jetussa astiassa, kuten kuviossa 5 on esitetty, välimatkan 35 päässä toisistaan ja kun pidikeosa 10 yhdessä pidikeosaan

II

11 73643 kiinnitetyn kiinnitysosan 12 kanssa taitetaan ylöspäin siirtyvät paksunnos 25 ja kohouma 42 kosketukseen keskenään vi-puvarsituen muodostamiseksi ja edelläesitetyn vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi. Täten uran 7 muodostaman yhteyden kat-5 kaiseva voima vahvistuu ja laippa jakaantuu. On osoittautunut mahdolliseksi vähentää avaamisessa tarvittavaa voimaa noin 30%:11a. Tällainen vähentäminen ei kuitenkaan vaikuta negatiivisesti asiattomaan avaamiseen, koska pidikeosaa 10 ja kiinnitysosaa 12 on taivutettava ylös suhteellisen pitkälti 10 ennenkuin kosketus syntyy paksunnoksen 25 ja kohouman 42 pintojen välillä ja avaamisen kannalta edullinen vipuvaikutus syntyy. Kohouma on tästä syystä varustettu vinolla ulkopinnalla niin, että pieni välitila, esimerkiksi suuruusluokkaa noin 0,5 - 1,5 mm, muodostuu kohouman ja paksunnoksen 25 15 välille, joka väli pienenee nollaksi kun vipuvaikutus syntyy, kuten kuviosta 6 ilmenee. Niissä tapauksissa, joissa vaaraa asiattomasta avaamisesta ei pidetä aiheellisena, tämä väli voidaan jättää kokonaan pois tai pääasiassa poistaa muotoilemalla kohouma 42 korkeammaksi tai siirtämällä sitä säteen-20 suunnassa lähemmäksi paksunnosta niin, että kohouma ja paksunnos ovat pääasiassa kosketuksessa toisiinsa alkuperäis-suljetussa astiassa, jolloin vipuvaikutus syntyy melkein heti kun pidikeosan 10 ja kiinnitysosan 12 muodostamaa tar-tuinelintä nostetaan ylös. Käyttämällä esitettyä kohoumaa, 25 joka on tarkoitettu toimimaan yhdessä paksunnoksen 25 kanssa, on mahdollista tehdä repäisyalue 6 paksummaksi ja/tai sallia suurempia toleransseja repäisyalueen mitoituksen osalta tietyissä rakennemuodoissa.

Keksinnön erään sopivan rakennemuodon mukaan on astia 30 varustettu rajoitetulla vyöhykkeellä tai alueella, joka muodostaa alkukohdan astiaa avatessa. Tämä alue on merkitty tartuinosoituksella, jona on laipan 5 ulommasta pidikeosas-ta 10 ulostyöntyvä kieleke tai kieli 41. Avaamisalueen kehän pituus on normaalisti ympyräsektorin n. 20 - 45° puitteissa. 35 Tämän rakennemuodon tietyissä sovellutuksissa harjanteen ta- 12 73643 painen kohouma 42' sijoitetaan vain lähtöalueelle, kuten kuviossa 5A on esitetty. Juuri esitetty tartuinosoitus on järjestetty tietyissä rakennemuodoissa myös vaikka kohouman 42 korkeus on sama kehän koko pituudelta.

5 Kuvion 5 esittämän astian vaihtoehtoisessa rakennemuo- dossa on, kuten kuviossa 5B on esitetty, reuna-alue 4 varustettu päättömällä kohoumalla 42' so. kohoumalla, joka ulottuu koko kehän ympäri, jolloin kohoumassa 42' on ensimmäinen osa 42a', joka sijaitsee edellämainitulla lähtöalueella tai 10 sen läheisyydessä ja jolla on ennalta määrätty suurempi korkeus ja toinen osa 42b', joka muodostaa kohouman loppuosan reuna-alueen kehän ympäri ja jolla on ennalta määrätty pienempi korkeus kohouman ensimmäiseen osaan verrattuna. Sopiva koko suuremmalle korkeudelle on noin 0,3 mm ja pienemmälle 15 korkeudelle noin 0,2 mm normaalityyppisessä astiassa. Nämä erot johtuvat siitä, että tarvitaan vähemmän voimaa sen jälkeen kun astian repäisyalue on katkaistu lähtöalueella, jossa on suurempi ja aikaisempi vipuvaikutus.

Kuvioiden 5 ja 6 mukaista vipuelintä käyttävässä järjes-20 telmässä on salpaosan 13 paksunnoksella 25 kaksi toimintaa sikäli, että se toimii toisaalta yhdessä reuna-alueen kohouman 42 kanssa aukaisevan vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi repäisyalueeseen ja että siihen toisaalta kuuluu säppielin yhdessä sen salpaosan 9 kanssa, joka muodostuu repäisyaluet-25 ta avattaessa urassa 7. Kohouma voidaan myös muodostaa toisiin astioihin, jotka ovat keksinnön puitteissa, esimerkiksi kuvioissa 3 ja 4 esitettyjen astioiden yhteyteen, joissa pak-sunnosa 25 on sijoitettu repäisyalueen 6 lähelle tai välittömästi sen sisäpuolelle.

30 Kuvioissa 7 ja 8 on esitetty rakennemuotoja, joiden mu kaan ympäröidyn alueen 23 sisempää rajoituspintaa rajoittaa useiden kanteen kuuluvien levyjen 45 pinnat 46, jotka levyt 45 on jaettu tasan kannen 2 ympäri. Levyjen 45 pinnat 46 toimivat seinämän 3 sisäpinnan 8 kanssa kun salpaosa 9 jous-35 taa paksunnoksen 25 takana olevaan uraan tai tilaan 23. Ai- tl 73643 kuperäissuljetun astian avaaminen, sitä seuraava astian jäl-leensulkeminen ja jälleensuljetun astian avaaminen tapahtuu siten kuin on esitetty keksinnön edellä esitettyjen rakenne-muotojen yhteydessä. Levyjen 45 pinnat 46 on tietyissä ra-5 kennemuodoissa myös varustettu säppielimillä tai korvattu niillä, jotka on sovitettu toimimaan yhdessä astian seinämän 3 kanssa.

Kuviosta 7 ilmenee, että seinämän 3 sisäpinta 8 on varustettu askelmalla 8a niin, että levyjen 45 pinnat 46 si-10 jaitsevat välimatkan päässä alkuperäissuljetun astian seinämästä. Kun repäisyalue on revitty auki ja astia tämän jälkeen suljetaan uudelleen syntyy säppiyhteys paksunnoksen 25 ja salpaosan 9 välillä samalla kun levyjen 45 pinnat 46 toimivat yhdessä sisäpinnan 8 kanssa askelman 8a takana. Tällä 15 tavalla saadaan jälleensuljetussa astiassa aikaan se että pintojen 46 ja seinämän 3 sisäpinnan 8 välillä on tiivis ja turvallinen kosketus. Kuviossa 8 olevalla rakennemuo-dolla on sama vaikutus kuin kuvion 7 rakennemuodolla sillä erolla että levyjen 45a pinnat 46a on varustettu askelmal-20 la 8a ja että seinämän 3 sisäpinta 8 on tasainen.

Kuten edellä on esitetty on tietyissä rakennemuodoissa astialla ja astian kanssa yhdessä toimivalla kannella aksiaaliset poikkileikkausmuodot, jotka vaihtelevat rakennemuo-dosta toiseen. Kuvioissa 9 ja 10 on esitetty rakenne, jonka 25 muoto on suorakaide ja jonka aksiaalinen poikkileikkaus vastaa kuviossa 2 esitettyä. Ne poikkileikkaukset, jotka on esitetty muissa rakennemuodoissa, ovat myös käyttökelpoisia kuvioissa 9 ja 10 esitetyssä rakennemuodossa. Viimeksimai-nitussa rakennemuodossa on urasta 7a muodostettu repäisy-30 alue sopivimmin muodostettu vain astian puolen kehän ympäri. Ura 7a ulottuu suurin piirtein astian kahden vastakkaisen kulman välille ja astian puolen kehän ympäri. Astiaa avattaessa katkeaa yhteys kannen ja astiakappaleen välillä repäisyaluetta, so. uraa 7a pitkin niin pitkälle kuin tämä 35 ulottuu. Kansi taivutetaan tämän jälkeen ylöspäin kuvion 10 14 73643 esittämällä tavalla astian sisällön tyhjentämiseksi. Astian sulkemiseksi uudelleen kantta käännetään alaspäin niin, että syntyy lukitus astian seinämässä olevan salpaosan 9 ja kannessa olevan paksunnoksen 25 välillä.

5 Kuviossa 11 on esitetty vielä eräs toinen keksinnön mu kainen rakenne, jossa lukitus eroaa jonkin verran aikaisemmin esitettyjen rakennemuotojen säppijärjestelmistä.

Yksityiskohtaisemmin kuvio 11 esittää astiakappaletta 1 astian seinämineen 3, joka muodoltaan suurin piirtein vas-10 taa aikaisemmin esitettyä. Aikaisemmin esitettyjen rakenne-muotojen mukaisen yhtenä kappaleena muodostetun laipan 5 sijasta kuuluu astiakappaleeseen 1 yhtenäinen ulospäin käännetty reuna 49, johon on kiinnitetty erillinen, poikkileikkaukseltaan L-muotoinen elin 50. Reuna 49 ja elin 50 muodos-15 tavat yhdessä laipan 51 astiakappaletta varten. Repäisyura 7 on muodostettu elimen 50 alapintaan laipan 51 repäisyalueen 6 muodostamiseksi. Elimen 50 sisäpinta 8' muodostaa kosketuspinnan kannen 2 seinämän 21 sisäpintaa 26 vastaan. Reunassa 49 on kehäosa 52, joka ulottuu repäisyalueen 6 ulko-20 puolelle säppiyhteyden muodostamiseksi, joka esitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa. Kuten aikaisemmissa rakenne-muodoissa on laipan ulompi pidikeosa 10 kiinnitetty esimerkiksi hitsaamalla kannen 2 kiinnitysosaan 12. Reunan 49 yhdistäminen elimeen 50 saadaan aikaan sopivassa rakennemuo-25 dossa ultraäänihitsaamalla.

A.lkuperäissuljetussa tilassa, joka on esitetty kuviossa 11, on kansi 2 varustettu sisätilalla 23, jota rajoittaa seinämät 20, 21, 22. Tila on suljettu altapäin laipan 51 yläpinnan avulla. Astia avataan murtamalla repäisyalue 6 30 auki uraa 7 pitkin, jolloin avaaminen aikaansaadaan nostamalla se tartuinelin ylös, joka muodostuu pidikeosasta 10 ja kiinnitysosasta 12. Kun ylösnostaminen on suoritettu loppuun on muodostunut erillinen päätyalue 53 elimen 50 ulommasta pidikeosasta 10. Uraa pitkin avattaessa muodostuu sijoitus- ja 35 kosketuspinta päätyalueeseen 52 kannen salpaamiseksi kiinni 15 73643 astiakappaleeseen. Se osa laipasta 51, joka jää kiinni as-tiakappaleen 1 seinämään 3 muodostaa osan siitä salpaosasta, joka työntyy kannen tilaan 23 säppivaikutuksen aikaansaamiseksi salpaosan osan 52 ja kannen alueen 53 välille, joka 5 muodostuu uraa avattaessa. Tämän lisäksi salpaosan pinta 8' lepää kannen pintaa 26 vastaan seinämän 21 kohdalla.

Kuvion 11 mukainen rakenne on tietyssä mielessä yksinkertaistettu verrattuna aikaisemmin esitettyihin rakenne-muotoihin, koska kansi voidaan muotoilla ilman paksunnosta 10 25 ja astiakappale ilman vahvistettua reuna-aluetta 4. Sekä kansi 2 että astiakappale voidaan tässä rakennemuodossa muodostaa pääasiassa samalla seinämäpaksuudella. Erillisellä elimellä 50 on yksinkertainen muoto, se on helppo valmistaa, on helposti kiinnitettävissä reunaan 49 ja tämän jälkeen 15 myös helppo kiinnittää kanteen sen jälkeen kun astia on täytetty täyttöaineella.

Edelläolevasta selityksestä ilmenee selvästi että keksintö koskee astiaosan ja kansiosan yhdistelmää, jossa yhdistelmässä kansiosa ensin on tiiviisti sinetöity astia-20 osaan ja että se sen jälkeen, kun se on piostettu astia- osasta tämän avaamiseksi, jälleen voidaan sijoittaa paikalleen astiaosan sulkemiseksi. Yhdistelmän rakenne on sellainen että se ilman muuta osoittaa lopulliselle käyttäjälle jos joku asiaton on avannut astian kokonaan tai osittain, 25 koska jokainen avaaminen ilmenee repäisyalueen rikkoontumisena ja että alkuperäissulku ilmenee siitä, että urassa 7 on ainoastaan katkeamatonta ainetta. Astiakappale käsittää kappaleen 1 suuaukkoineen, jossa on liuska 10, joka kulkee kehän suunnassa ja on kiinnitetty kansiosaan. Ensimmäinen 30 osa on varustettu kehän ympäri kulkevalla repäisyuralla 7 liuskan läheisyydessä, jossa astiakappaleen suuosa on kiinnitetty kansiosaan. Repäisemällä ura auki on osa suuaukosta ja kansiosa yhdessä liuskan kanssa erotettu kappaleesta kahden erillisen osan muodostamiseksi, jotka voidaan liittää 35 uudelleen yhteen panemalla kansiosa takaisin astiakappaleen '6 73643 päälle siten, että erotettu liuska on kiinni kansiosassa.

Ura sijaitsee säteensuunnassa liuskan sisäpuolella ja kun ura revitään auki muodostuu sijoituspinta kansiosan sijoittamiseksi uudelleen astiakappaleen päälle. Sijoituspin-5 ta muodostuu astiakappaleeseen, so. astiakappaleeseen kuvioiden 1-10 mukaisissa rakennemuodoissa ja reunaosaan kuvion 11 mukaisessa rakennemuodossa. Toisessa osassa on U-muotoinen osa, esimerkiksi kannen välissä oleva osa 13 ulottuu ainakin osittain mainitun ensimmäisen osan kehän ympäri toisen osan osan 10 viemiseksi sisään yhdessä toimivan sijainnin aikaansaamiseksi kansiosan sijoittamiseksi uudelleen astiaosan päälle. U-muotoisen osan sisään viety osa on salpa-osa, joka muodostuu reuna-alueesta 4 kuvioiden 1-10 mukaisissa rakennemuodoissa ja laipan 51 siitä osasta, joka jää kiinni kappaleeseen 1 15 kun ura 7 on revitty auki kuvion 11 mukaisessa rakennemuodossa .

Salpaosan vieminen U-muotoisen osan sisään kosketukseen vastaavien pintojen välillä, joista toinen on sijoituspinta ja toinen käsittää elimiä säppivaikutuksen aikaansaamiseksi 20 sijoituspinnan kanssa.

Vaikkakin keksintö on esitetty viitaten tiettyihin raken-nemuotoihin on asiantuntevalle selvää että voidaan suorittaa hyvin useita erilaisia muunnoksia ja muutoksia keksinnöllisen ajatuksen puitteissa siten kuin tämä on määritetty seuraa-25 vissa patenttivaatimuksissa.

Claims

17 73643

1. Kannellinen astia, joka koostuu astiaosasta (1) ja kansiosasta (2), jossa nämä osat on sovitettu muodostamaan kansiosan ja astiaosan välisen ensimmäisen tiiviin liitoksen (alkuperäissulku), sen jälkeen kansiosan poistamiseksi täysin tai osittain astiaosasta astian avaamiseksi, ja tämän jälkeen kansiosan sijoittamiseksi jälleen astiaosan päälle astiaosan sulkemiseksi uudelleen, jolloin astiaosaan kuuluu kappale suuosineen, jonka suuosan yhteyteen on sovitettu liuska (10), joka on kehän suuntainen ja on alku-peräissuljetussa astiassa kiinni kansiosassa, ja jolloin ensimmäinen näistä osista (1, 2) on varustettu liuskan (10) läheisyydessä repäisyalueella (6), joka sopivimmin muodostuu urasta (7), ja astiaosan suu on kiinnitetty kansiosaan liuskan (10) kohdalla, ja jossa mainitut tiiviisti toistensa kanssa yhteydessä olevat osat voidaan erottaa toisistaan repäisyalueen kohdalla erottamaan osa suuosasta ja kansiosa (2) sekä liuska (10) mainitusta kappaleesta kahden erillisen elimen muodostamiseksi, jotka voidaan liittää uudelleen yhteen sijoittamalla kansiosa paikalleen astiaosan päälle poistetun liuskan ollessa kiinni kansiosassa, ja joka repäisyalue (6) sijaitsee astian keskustan puolella liuskan sisäpuolella, joka repäisyalue aukirevit-tynä muodostaa sijoituspinnan kun kansiosa jälleen sijoitetaan astiaosan päälle, tunnettu siitä, että toisessa mainituista osista (1, 2) on U-muotoinen osa (13), joka ulottuu ainakin osittain sen kehän ympäri, toisen osan alueen (4, 49, 52) viemiseksi U-muotoisen osan sisään kansiosan sijoittamiseksi jälleen sulkevaan asentoon, kun se sijoitetaan paikalleen astiaosan päälle ja että toisen osan mainitun alueen (4, 49, 52) vieminen U-muotoisen osan (13) sisään saa aikaan yhteistoiminnan mainittujen osien välillä niissä olevien pintojen avulla, jolloin yksi näistä pinnoista on sijoituspinta ja toinen pinta on varustettu elimillä (22, 25, 53) säppivaikutuksen aikaansaamiseksi si- ie 7 364 3 joituspinnan kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että repäisyalue (6) on muodostettu astiaan (1) tai vaihtoehtoisesti erilliseen, astiakappaleeseen kiinnitettyyn elimeen ja sellaiselle alueelle, joka on lähellä sitä liuskaa (10), jossa astiakappaleen (1) suuaukko kiinnitetään kansiosaan (2).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että U-muotoinen osa (13) on sijoitettu kansi-osaan (2) .

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että U-muotoinen osa (13) kansiosan (2) ensimmäisen kiinnityksen jälkeen astiakappaleeseen (1) muodostaa pääasiassa suljetun tilan (23) kansiosan kehäalueen ja astiakappaleen suun reuna-alueen (4, 49) välissä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että astiakappale (1) on varustettu suuosalla, johon kuuluu ulospäin suunnattu laippa (5, 51), joka on kiinnitetty kansiosaan (2) ja että laippa on varustettu repäisyalueella (6).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että kansiosassa on keskiosa (11), laippaan (5) kiinnitetty ulompi kiinnitysosa (12) ja näiden välinen salpaosa (13, 13'), joka on suunnattu ylöspäin laipasta pääasiassa suljetun tilan (23) rajoittamiseksi, jolloin välissä oleva salpaosa on varustettu yläseinämällä (20), joka kansiosan ja astiaosan ensimmäisen yhteenliittämisen (alkuperäissuikemisen) jälkeen sijaitsee välimatkan päässä mainitusta laipasta (5, 51), että laipassa on salpaosa (9, 52), joka jää kiinni astiakappaleseen repäisyalueen avaamisen jälkeen ja joka tällaisen aukaisemisen jälkeen voidaan viedä tilan (23) sisään ja että siinä on elimiä (22, 24, 25, 53) kansiosan salpaamiseksi kiinni astiaosaan kun salpaosa (9, 52) viedään tilan (23) sisään.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että kansiosaan ja astiaosaan kuuluu pintoja, II 19 73643 jotka kansiosan ja astiaosan ensimmäisen yhteenliittämisen (alkuperäissulkemisen) jälkeen ovat käännetyt toisiaan päin ja sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan, ja että repäisyaluetta (6) avattaessa nämä pinnat siirtyvät kosketukseen keskenään ja muodostavat tällöin kosketusalueella tuen vipuvaikutukselle kansiossa ja kansiosaan kiinnitetyn laipan osaa varten, jolloin aukirepiminen repäisyalueella helpottuu.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukairen astia, tunnet-t u siitä, että laippa (5) on varustettu kohoumalla (42, 42'), joka on suunnattu kantta päin ja jota mainittu ensimmäinen pinta rajoittaa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että kansiosaan (2) kuuluu keskialue (11), joka toimii yhdessä astiaosan (1) suuosan kanssa, että toinen mainituista pinnoista on muodostettu kansiosaan, että toinen mainittu pinta on sovitettu koskettamaan kohoumassa (42, 42') olevaa ensimmäistä mainittua pintaa, kun laippaa siirretään ylöspäin repäisyalueen avaamiseksi samalla kun keskialue (11) lepää astiaosan suuosaa vastaan sen mekaanisen stabiliteetin parantamiseksi, joka on välttämätön vipuvaikutuksen aikaansaamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen astia, tunnettu siitä, että kohoumassa (42) on ensimmäinen osa (42'a) ja toinen osa (42'b), että laippa on varustettu laipasta ulostyöntyvällä, säteensuuntaisella kielekkeellä (41) ensimmäisen osan (42’a) yhteydessä ja että ensimmäinen osa (42'a) on korkeampi kuin toinen osa (42'b).

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen astia, tunnettu siitä, että kohouma (42, 42') on muodostettu ainakin yhteen laipan (5) alueeseen, jolloin tämä alue muodostaa kansiosan repäisyalueen.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että elimet (22, 25), jotka toimivat yhdessä sijoituspinnan kanssa, on muodostettu kansiosaan (2) ja ne muodostuvat paksunnoksesta (25), joka sijaitsee repäisy- 20 7 3643 alueen (6) yläpuolella olevassa seinämässä (22), jonka avulla repäisyalueen aukirepimisen jälkeen ja kansiosan (2) uudelleen sijoittamisen jälkeen astiaosan päälle elimet pitävät sijoituspinnan kiinni säppivaikutuksen avulla.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että kansiosa (2) on varustettu keskialueella (11), joka työntyy astiaosan (1) sisään sen suuosan kohdalla ja tällöin muodostaa tiiviin liitoksen kansiosan suu-osaa vastaan astiaa jälleen suljettaessa.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että elimiä on sijoitettu salpaosan (13) kosketuspinnan (26) yhteyteen suuosan sisäpintaa (8) vastaan ja suuosan sisäpinnan yhteyteen säppivaikutuksen aikaansaamiseksi elinten (22, 25, 53) ja mainitun sijoituspinnan aikaansaaman säppivaikutuksen lisäksi.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että astiaosaan (1) kuuluu astian seinämä (3) ja ympäri kulkeva laippa (5, 30, 31, 51), joka ulkonee as-tiaseinämästä ja käsittää liuskan (10) ja että laipassa on yläpinta, jossa laippa on kiinnitetty kansiosaan sekä alapinta, johon ura (7) on muodostettu.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen astia, tunnet-t u siitä, että elimet (22, 53), jotka toimivat yhdessä sijoituspinnan kanssa, muodostuvat kansiosan (2) seinämästä (22) ja repäisyaluetta aukirevittäessä muodostuneesta, avattuun kansiosaan kiinnittyneen liuskan (10) osaan kuuluvasta päätyalueesta (53), joka työntyy ulos kannen keskialuetta (11) kohti.