FI72289C - Byggnadsplatta som omfattar haerdad gips eller cementerande material och foerfarande foer dess framstaellning. - Google Patents

Description

Γβ1 ... KUULUTUSJULKAISU 72989

tBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT

C (45) city /X^TWa ' ' ’ · '··- j*. , -,4· — *| i ^ - ? r·. f· nj K .B 32 B 13/14, 13/02, 31/12, (51) Kv.lk. /Int.CI. E 0^4 C 2/26 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 801765 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 30.05.80 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 30.05.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 01 .12.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksi panon ja kuul.julkalsur, pvm. - 30.01.87

Patent- och registerstyrelsen ' 1 Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 30.05.79 Englanti-England(GB) 7918871 (71) BPB Industries Limited, Ferguson House, 15 Marylebone Road, London,

Englanti-England(GB) (72) Thomas Albert Pilgrim, Edwalton, Nottinghamshire, Eng 1 anti-Eng 1 and(GB) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Rakennuslevy, joka käsittää kovetettua kipsiä tai sementtistä ainetta ja menetelmä sen valmistamiseksi - Byggnadsplatta som omfattar härdad gips eller cementerande material och förfarande för dess framstä11 ning Tämän keksinnön kohteena on rakennuslevy, joka käsittää kovetettua kipsiä tai sementtistä materiaalia olevan ytimen ja epäorgaanisen kuitukerroksen ytimen toisella tai kummallakin pinnalla ja menetelmä sen valmistamiseksi.

Tavanomaiset paperipäällysteiset kipsi- tai kipsilaasti-levyt ovat riittävän lujia ja tulenkestäviä moniin tarkoituksiin, mutta tällaiselle levylle on potentiaalisia sovellutuksia, jotka vaativat suurta lujuutta ja/tai suurta tulenkestävyyttä.

On ehdotettu sementtisten rakennuslevyjen lujuuden lisäämistä lujittamalla rungon kovetettavaa sementtistä materiaalia kuituisilla materiaaleilla, mutta tämä on ollut vain osaksi menestyksellistä. Monimutkaiset prosessit, jotka kuuluvat lasikuitumatoista ja kipsilaastilevyistä muottiin laminoidun tuotteen kokoonpanoon, jota on selitetty esimerkiksi brittiläisessä patentissa 1 520 411, eivät ole taloudellisia, ja valmistetussa tuotteessa kuitunatto ulottuu läpi koko tuotteen. Lisäksi paksu kipsilaastiseos ei kylläs- 2 72289 tä mattoa ja ohut seos, pääasiallisesti vesi, menee läpi. Sement-tiseen materiaaliin hajotettujen kuitujen, sellaisten kuin lasikuidut, käyttö tuottaa vaikeuksia kuitujen tehokkaassa hajottamisessa seokseen ja riittämättömästä kuitujen ja ympäröivän sementti-sen materiaalin välisestä liimauksesta aiheutuu lujuusrajoituksia.

Toiset ovat ehdottaneet tuotteen valmistamista aivan samalla tavalla kuin kipsilevy, mutta käyttämällä väliin pantuja mineraalikuituja tavanomaisen paperipäällysteen asemesta, kuten brittiläisessä patentissa 769 414. Brittiläisen patentin 772 581 mukaan lasikuitukudos menee laastiseoksen läpi ennen seoskerroksen ja toisen kyllästetyn lasikudoksen levitystä. Kummassakin tapauksessa on epävarmaa, onko verhokudos kyllästynyt tyydyttävästi ja onko saavutettu riittävä sidonta.

Kanadalaisessa patentissa 993 779 ehdotetaan kipsilevyn muodostamista saostamalla kipsilaastiseos kuljettimella olevalle epäorgaanisista kuiduista tehdylle levylle ja levittämällä sen jälkeen toinen samanlainen kuitulevy päälle ja puristamalla yhdel-mä telojen väliin niin, että seos läpäisee seosmassan pinnoilla olevat kuitulevyt. On huomattu, että tämä prosessi antaa tulokseksi vain osittaisen ja epäsäännöllisen läpäisyn ja jättää tästä johtuen levyn pinnan karkeaksi ja pinnassa ovat sekä kuidut että kipsi näkyvissä.

Yhdysvaltalaisessa patentissa 3 993 822 selitetään monikerroksinen kuitulevy, jonka kipsisydän ja vahvistuskuidut päällystetään toiselta sivulta lasikuitukudoslevyllä tai pahvilla ja toinen ohut sivu lasikuitukankaalla ja lasikuitukudoslevyllä, pahvilla, ohut-levyllä tai paperilla. Kussakin tapauksessa kudos ja vaihtoehtoinen levy vastustaa kipsin läpitunkeutumista ja rakennelma muodostetaan yksinkertaisesti asettamalla peräkkäin päällekkäin erilaisia levyjä ja kokoonpanoja muodostuspöydälle ja kuljettimelle. Tuotteessa on kussakin tapauksessa ulkolevyjen määräämät kudospin-nat ja levyt voivat itse olla vain epätäydellisestä sydämeen sidotut .

Brittiläisessä patenttiselityksessä 2 013 563 (julkaistu 15.08.1979) julkistetaan kipsilevyn valmistus, levyn, jonka toinen pinta on päällystetty tavanomaisella kartonkilevyllä (paperi), jolle seos juoksutetaan tavanomaisella tavalla samalla, kun sydän-seoksen päälle levitetään lasikuitulevy ja pakotetaan kampalait-teella seokseen. Tässä tuotteessa on toinen sivu paperia ja sillä 3 72289 on vain tavanomaisen kipsilevyn ominaisuudet, kun taas toinen sivu on kipsiä ja se on suurin piirtein suojaamaton kulutusta ja muuta mekaanista vahingoittumista vastaan.

Brittiläisessä patenttiselityksessä 2 004 807 (julkaistu 11.04.1979) selitetään ohuen vahvistetun kipsilevyn valmistusmenetelmä, levyn, jonka lasikuitukudos peitetään kuivalla laastilla, tärytetään niin, että laastikiteet tunkeutuvat kudoksen läpi ja sitten suihkutetaan vettä tärytyksen jatkuessa laastin ja veden sekoittamiseksi kudokseen. Kun laasti kovettuu, muodostuu vahvistettu kipsilevy, jossa kuitu jakautuu kautta koko levyn paksuuden.

Nyt on kehitetty uusi rakennuslevy ja prosessi, joka mahdollistaa aikaisemman tekniikan haittojen välttämisen tai voittamisen taloudellisesti.

Tämän keksinnön mukaiselle rakennuslevylle on tunnusomaista, että ratamuotoinen kuitukerros on kyllästetty ytimen materiaalilla ja että ytimen materiaali ulottuu myös kuitukerroksen läpi ja muodostaa jatkuvan kalvon levyn ulkopinnan ylitse.

Tämän keksinnön mukaiselle rakennuslevyn valmistusmenetelmälle on tunnusomaista, että ratamuotoinen epäorgaaninen kuitukerros saatetaan kosketukseen sementtisen materiaalin vesilieteker-roksen toisen tai kummankin pinnan kanssa vastakkaisten tukipinto-jen välissä ja että kuitukerroksen kanssa kosketuksessa olevaa tu-kipintaa (tai tukipintoja) tärytetään, kunnes liete läpäisee kerroksen ja muodostaa jatkuvan kalvon kerroksen ulkopinnan ylitse.

Läpäisevä kangas tai kudos voi olla muodoltaan monenlainen, se voi olla esimerkiksi luonnostaan läpäisemätöntä materiaalia oleva reikäinen levy tai kalvo, mutta se on kernaasti kuituinen ja kernaimmin mineraalikuitua.

Sydämen ei tarvitse sisältää kuitua, mutta se voi sisältää pieniä määriä kuituja sen koossapysyvyyden lisäämiseksi. Kuitujen myötävaikutus levyn lujuuteen on suurin silloin, kun kuidut ovat lähellä levyn pintoja, joten annetun kuitumäärän käytöllä saatava maksimilujuuden kasvu toteutuu, kun käytetään välittömästi sydämen pinnan viereen upotettua kangasta tai kudosta.

Vahvistuskuidut ovat kernaasti lasikuituja ja ne voivat olla muodoltaan kudottuja tai neulottuja kankaita tai verkkoja, mutta mieluummin ne ovat muodoltaan huovikekangasta tai -kudosta, joka on liimattu sopivalla synteettisellä hartsilla.

4 72289

Kuitujen upotus sydämen pintaan ja yhtäjaksoisen kalvon muodostaminen niiden päälle sementtisestä materiaalista lisää levyn lopullisen pinnan hienoutta samalla, kun varmistetaan se, että kuidut keskittyvät kaikkein tehokkaimpaan paikkaan, niin lähelle levyn pintaa kuin mahdollista.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä voidaan helposti toteuttaa yhtäjaksoisella tavalla niin, että levyä tuotetaan jatkuvasti tuotantolinjalla. Läpäisevä kangas tai kudos syötetään kernaasti alatukipinnalle, sitten levitetään sydänkerros seosta, jota seuraa toinen kangas tai kudos, koottu levyrakennelma siirretään sitten toisen tukipinnan alle ja koottua levyrakennelmaa siirretään tuki-pintojen välissä eteenpäin samalla, kun pintojen tarkoituksenmukaisiin alueisiin kohdistetaan täry. Tulokseksi saatu levy saa kovettua ja se voidaan leikata ja kuivata tavanomaisella tavalla.

Lisäksi on havaittu, että yhtäjaksoinen, tärinän vaikutuksesta kankaan tai kudoksen läpäisseen seoksen muodostama kalvo on tavallisesti tiivistynyt tai tihentynyt ja on kovempaa ja vähähuo-koisempaa kuin levyn sydämen materiaali. Tämä voidaan panna pinnassa vaikuttavan suurentuneen paineen ansioksi, paineen, jonka olemassaolo ilmenee seoksen siirtymisessä kankaan tai kudoksen läpi, mikä siirtyminen viittaa painegradienttiin tässä suunnassa.

Keksinnön toisen kohdan mukaan keksintö aikaansaa rakennuslevyn, joka käsittää sydämen sementtisestä materiaalista, sellaisesta kuin kipsi, joka sydän on verhottu ainakin toiselta sivulta sydämen pintaan upotetulla läpäisevällä kankaalla tai kudoksella ja yhtäjaksoisen kalvon kovettuneesta sementtisestä materialista, jonka tiheys on suurempi ja huokoisuus pienempi kuin kankaan tai kudoksen ulkopinnan yli ulottuvan sydänmateriaalin tiheys ja huokoisuus.

Kuten aiemmin mainittiin, tulee kankaan tai kudoksen olla lähellä pintaa ja pidetään parempana, ettei päällimmäisenä olevan yhtäjaksoisen kalvon paksuus ylitä arvoa 2 mm tai edes arvoa 1 mm, mutta se voi olla niin ohut kuin mahdollista edellyttäen, että seosta on varattu riittävästi niin, että valmiiseen levyyn saadaan haluttu pinta. Pinta voi olla sileä tai siinä voi olla satunnainen tai kuvioitu kudos, riippuen kuljetushihnan tai muun tuen pinnasta. Tiivistetty rakenne mahdollistaa hienon pintaviimeiste-lyn saamisen. Sydän voi olla halutun paksuinen, esimerkiksi paksuudeltaan sama kuin kipsilevyn standardipaksuusarvot.

5 72289

Suosittuja kankaita ja kudoksia ovat lasikuituhuovikekan- kaat. Kangas voi olla hartsilla, esimerkiksi ureaformaldehydihart- silla liimattua, kuten tavallista on lasikuitukankaita käytettäes- sä. Tällaisen kankaan paino voi olla noin 60-80 g/m , mutta tämä arvo ei ole millään tavalla kriittinen ja esimerkiksi 10-20 tai 13-15 jämin läpimittaiset kuidut ovat sopivia. Kaksi tällaista kan- 2 gasta vastaa täten levyn 120-160 g/m :n kuitumäärää, joka levyn ollessa 9 mm:n standardipaksuutta voi olla 1-2 % levyn laastin painosta. Tämä suhteellisen pieni kuitujen osuus korostaa tämän keksinnön taloudellisuutta käytetyn kuidun määrän suhteen ja levyn lujuutta voidaan säätää vaihtelemalla käytettyjen kankaiden lujuutta .

Huovikekudoksen kuidut voivat olla satunnaisesti levitettyjä tai suunnattuja. Ensin mainitussa tapauksessa levyn murtolujuus on olennaisesti sama sekä pitkittäis- (koneen) että poikittaissuun-nassa. Viimeksi mainitussa tapauksessa levyssä voi olla suuri lujuus pitkittäisessä suunnassa, mutta pieni lujuus poikkisuunnassa. Tässä suhteessa levy muistuttaa tavanomaista kipsilevyä, vaikka levyn keskimääräinen lujuus voi olla oleellisesti kasvanut, jos 2 halutaan. Esimerkiksi 60 g/m :n, oleellisesti satunnaissuuntainen, molemmille pinnoille levitetty kangas antaa saman lujuuden molemmissa suunnissa, joka lujuus on suurempi kuin tavanomaisen kipsi- levyn poikittaislujuus, mutta pienempi kuin sen pitkittäislujuus.

2

Viimeksi mainittu arvo ylittyy, jos käytetään 80 g/m :n kangasta. Kuitujen pitkittäinen suuntaus 60 g/m :n kankaassa lisää levyn lujuutta tässä suunnassa, poikittaislujuuden vastaavasti pienentyessä ja täten voidaan lähestyä tavanomaisen kipsilevyn lujuusominaisuuksia. Muuttamalla kankaan ominaisuuksia voidaan levyn lujuutta vahvistaa tietyssä suunnassa tai varata lisälujuutta tiettyihin kohtiin, esimerkiksi pitkin levyn reunoja käyttämällä kankaassa sopivaa kuitujakoa.

Voidaan käyttää kudottua lasikangasta tai löysästi kudottua vahvikekangasta, mutta se on kallista ja/tai pienitehoisempaa kuin huovikekangas.

Sydänseos voi sisältää hieman lasikuitua, esimerkiksi 0,3-3 % laastin painosta, koossapysymisen lisäämiseksi, mutta se voi olla yhtä kuiduton kuin tavanomainen kipsilevy.

6 72289

Keksinnön mukaan mineraalikuitukangasta tai -kudosta käyttämällä tehdyt levyt eivät tarvitse tavanomaisen kipsilevyn pape-ripäällystettä tai tärkkelyksen lisäämistä sydänseokseen. Täten ne voivat olla kokonaan palamatonta materiaalia ja kuivatusvaihe voi olla niitä valmistettaessa suhteellisen nopea siihen liittyvine etuineen mukaan luettuna pieni energiankulutus.

Saatavissa oleva lasikuitukangas ja -vahvikekangas on tavallisesti riittävän huokoista läpäistääkseen riittävästi seosta täryn vaikutuksesta niin, että muodostuu haluttu pintakalvo. Läpäisyä voidaan myös auttaa esikuumentamalla seosta tai lisäämällä siihen pinta-aktiivisia aineita.

Kangas tai kudos voidaan kyllästää, ennen kuin se levitetään seokselle pinnan modifiointilisäaineilla, sellaisilla kuin vedenpitäväksi tekevillä ja lujittavilla aineilla, esimerkiksi synteettisillä hartseilla. Ellei kyllästetyn kerroksen anneta kuivaa ennen sydämen seokselle levitystä, kuljettaa seos kerroksen läpi mennessään ainakin osan kerroksessa olevasta lisäaineesta mukanaan, joten lisäaine modifioi halutulla tavalla kipsin (tai muun sement-tisen materiaalin) pintakalvoa. Täten esimerkiksi, jos vedenpitäväksi tekevä aine levitetään kankaalle tai kudokselle, voidaan vedenpitävä pinta muodostaa paljon pienempää 1isäainemäärää käyttämällä, kuin mitä sitä olisi tarpeellista lisätä sydänseokseen tavanomaisessa menetelmässä.

Päähihnojen, joiden välissä levy muodostetaan, tulee olla sellaista materiaalia, johon laastiseos ei helposti tartu. Useimmat hihnoihin käytetyt muovimateriaalit ovat tähän tarkoitukseen sopivia. Hihnat ovat kernaasti taipuisia, jotta ne pystyisivät siirtämään paikallisen täryn levykoostumaan sen jälkeen, kun kangas on levitetty sydänseokselle.

Täryttämiseen voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa tärytin-laitetta. Tällä hetkellä pidetään parhaana vaakasuorien pyörivien akseleiden käyttöä, akseleiden, joiden poikkileikkaus on kulmikas, ja jotka on asennettu nojaamaan hihnojen takapintoja vastaan. Yksinkertaisten mekaanisten laitteiden asemesta voidaan käyttää muita täryjärjestelmiä ultraäänijärjestelmät mukaan luettuna.

Seuraavassa selitetään erästä tämän keksinnön mukaista mine-raalikuitupäällysteistä kipsilevyn tuotantotekniikkaa esimerkin avulla 7 72289 viittaamalla oheistettuihin piirustuksiin, joissa: kuvassa 1 on keksinnön mukaisen kipsilevyn valmistuslait-teen kaaviollinen sivukuva ja kuvassa 2 tämän keksinnön mukaisen levyn kaaviollinen leikkaus (ei mittakaavassa).

Kuten kuvasta 1 nähdään, johdetaan vesi 10, beeta-hemihyd-raattikipsilaasti 11, yhdessä tavanomaisten lisäaineiden kanssa ja noin 3 % katkottuja, halutun pituisia kuituja 12 sekoittimeen 13 tavanomaisissa suhteissa, joka sekoitin käsittää kouruhihnakul-jettimen 14 ja sekoitinlaitteet 15 ja massa puretaan sekoittimesta yhtenäisenä seoksena.

Jos sydämeen kuuluu pieniä määriä katkottuja lasikuituja tai ei ollenkaan kuituja, ei kourusekoitinta 13 tarvitse käyttää, vaan ne voidaan korvata yksinkertaisella ruuvisekoittimella tai Ehrsam-tyyppisellä pyörivällä levysekoittimella 13a, joka purkaa seoksen kudokselle 21 lasikourun 13b läpi.

Lasikuitukangaskudos 17 syötetään rullalta 18 ja asetetaan ylätukikuljettimen hihnan 19 paluuosan yläpinnalle. Toinen lasi-kangaskudos 21 syötetään rullalta 22 alatukikuljettimen hihnan 23 pinnalle. Kuljetushihnat muodostetaan tarkoituksenmukaisesti polypropeenista ja varustetaan vastaavilla hihnan pesimillä 24 ja 25 ja niitä käytetään nuolien suuntaan. Pitkin alahihnan 23 sivureu-noja kiinnitetyt, poikkileikkaukseltaan neliömäiset hihnat rajaavat seoksen ja määräävät levyn leveyden, kuten jäljempänä selitetään .

Sekoittimen 13 syöttämä laastiseos muodostaa toisiaan lähenevien hihnojen 19 ja 23 sekä kudoskerrosten 21 ja 25 väliin tuki-kuljetinparin välissä olevaan sisääntulokohtaan patoutuman 26. Sisääntulokohdassa hihnat menevät vastaavien täryttimien 27 yli ja koskettavat niitä. Täryttimet voivat olla muodoltaan esimerkiksi poikkileikkaukseltaan neliömäisiä akseleita, jotka pyörivät riittävällä, esimerkiksi noin 1000 k/min nopeudella. Täryttimistä 27 tukihihnojen välityksellä johdettu täry panee kankaat 21 ja 24 uppoamaan seoksen vastaaviin pintoihin ja seos tunkeutuu kankaan läpi ja muodostaa hihnoja koskettaessaan yhtäjakoisen kalvon sydän-ja kudoskoostuman molemmille sivuille.

72289

Hihnojen 21 ja 24 välissä pidetty yhdistetty materiaali menee sitten telan 29 alitse, joka antaa sille halutun paksuuden ja kun levy saapuu kuljettimen päähän, on laasti kovettunut riittävästi ja saatu levy 29 jaetaan pituuksiksi ja siirretään jatkuvatoimiseen kuivaajaan tavanomaisella tavalla.

Tuloksena on kipsilevy, jossa on suurin piirtein tavanomainen sydän 31 ja sileät, paksuudeltaan minimaaliset, mutta tiheydeltään suuret, kuitukankaita 33 peittävät pintakerrokset 32. Kuitukangasvahvistus keskittyy pintaan ja antaa levylle maksimaaliset lujuusominaisuudet, jotka voidaan saavuttaa levyn pinta-yksikköä kohden annetulla kuitujen painomäärällä. Kovat, tiiviit pintakerrokset 32 antavat levyn pinnoille hyvän viimeistelyn.

Tyypillisenä esimerkkinä selitetyllä tavalla valmistetusta levystä on kipsilevy, jonka nimellispaksuus oli 9 mm ja joka oli 2 päällystetty ureaformaldehydihartsilla liimatulla, 60 g/m painavalla, 13 ^u:n läpimittaisista lasikuiduista muodostetulla kankaalla. Kun sydämessä oli 0,3 % sen painosta katkottuja lasikui-tuja (valinnainen piirre), oli levyn murtomoduuli 7,3 N/mm sekä pitkittäis- että poikkisuunnassa.

Tämän keksinnön mukaan valmistetussa levyssä on tiivis pinta, jonka rakennetta on tutkittu mikroskooppisesti.

Pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvat ilmaisevat, että kipsin pintakerros, joka on upotetun lasikuidun päällä ja on muodostunut kudoksen täryn vaikutuksesta läpäisseestä seoksesta, on tiivis ja yhtenäinen ja että siinä on vain vähäinen yhtenäinen ulkokalvo, jossa on tämän ulkokalvon ja lasikuitukudoksen välissä vähemmän tiivis alue. Sydän sitä vastoin on huokoisempi, kun taas heti kudoksen tason alapuolella oleva kipsi on myös suhteellisen huokoista ja muistuttaa enemmän sydäntä kuin kerroksen pinta.

Tiettyä, esimerkissä selitetyllä tavalla valmistettua levyä tutkittaessa pyyhkäisyelektronimikroskooppikuvat ja kvantitatiiviset mittaukset osoittavat, että lasikuitukudoksen päällä olevan mainitun pintakerroksen paksuus oli 0,17 mm ja mainitun hyvin yhtenäisen ulkokalvon muodostavan kerroksen osan paksuus oli 0,03 mm. Pintakerroksesta 0,1 mm päässä olevan yläosan (ohuemman näytteen otto ei ollut mahdollista) tiheys oli 1,158 g/cm^. Mainitun uloim-man kalvon tiheys oli vielä suurempi.

9 72289

Heti lasikuitukudoksen takana olevan 1,7 mm paksun osan 3 tiheys oli 1,096 g/cm ; 3 sydämen keskiosan 1,9 mm paksun osan tiheys oli 1,095 g/cm ; levyn pinnasta otetun, kuitukudoksen ja uloimman kalvon kä- 3 sittävän 0,66 mm paksun osan tiheys oli 0,983 g/cm ; edellä mainitun, 0,66 mm paksun osan, josta ulkokalvo oli 3 poistettu (so. 0,63 mm paksun osan) tiheys oli 0,946 g/cm ) (siis kipsin tiheys lasikuitukudoksen alueella on pienempi kuin ympäröivässä sydämessä); lasikuitukudoksen alueen kipsin tiheys (määrätty liuottamalla kipsi 20 %:sta suolahappoa käyttämällä ja korjaamalla se hapon vaikutuksilla lasikuituun) oli 0,995 g/cm3.

Edellä olevia tiheysarvoja on verrattava tavanomaisen kip- 3 silevyn sydämen tiheyteen, joka on 0,86 g/cm .

On huomattava, että vaikka keksinnön mukaisten levyjen ulkopinnasta sydämeen siirryttäessä onkin kovettuneen sementtisen materiaalin tiheyden ja huokoisuuden vaihtelua ja vaikka tässä onkin viitattu levyn eri kerroksiin ja osiin (esim. pintakerrokseen tai kalvoon, ulkokalvoon, sydämeen), on keksinnön mukainen levy yleensä yhtenäinen kappale, jossa kovettunut sementtinen materiaali (esim. kipsi) muodostaa yhtäjaksoisen ja yhtenäisen matriisin, joka ulottuu toisesta sivusta toisen tai kummankin läpäisevän kankaan tai kudoksen läpi toiseen sivuun. Termiä sydän ei käytetä tässä ainoastaan levyn keskiosasta, levyn, jonka molemmissa vastakkaisissa pääpinta-alueissa on läpäisevä kangas tai kudos, vaan myös sellaisen levyn vastaavasta osasta, jossa läpäisevä kangas tai kudos on vain yhdessä näistä pinnoista.

Kuten aiemmin mainittiin, on läpäisevä kangas tai kudos kernaasti kuitua, kernaimmin sellainen, joka sisältää mineraalikuituja, joista lasikuidut ovat yleensä tärkeimmät. Ilmiö, jossa läpäisevän kankaan tai kudoksen päälle muodostuu tärytekniikan ansiosta kovettuvasta sementtisestä materiaalista kalvo, joka on tiiviimpi ja vähähuokoisempi kuin sydän, voi kuitenkin tapahtua sangen edullisesti myös muita seosta läpäiseviä kangas- tai kudosmuotoja käytettäessä. Seos voi esimerkiksi tunkeutua rei'itetyn levyn läpi ja muodostaa sen päälle yhtäjaksoisen tiivistetyn kalvon, levyn, 10 72289 joka on alkuaan seosta läpäisemätöntä materiaali, esimerkiksi muovilevy, jossa on moninkertainen rei'itys.

Sydämeen käytettyyn seokseen voidaan lisätä myös esimerkiksi perliittiä ja/tai vermikuliittia ja/tai ureaformaldehydi-hartsia. Tällainen lisäys ei yleensä tunkeudu läpäisevään kankaaseen tai kudokseen.

Keksinnön mukaisilla levyillä ei tarvitse olla edellä olevissa esimerkeissä saatuja korkeita lujuusarvoja, vaikka yleensä lujuusarvot noudattavat esimerkeissä saatuja.

Claims (8)

11 72289

1. Rakennuslevy (29), joka käsittää kovetettua kipsiä tai sementtistä materiaalia olevan ytimen (31) ja epäorgaanisen kui-tukerroksen (17, 21) ytimen toisella tai kummallakin pinnalla, tunnettu siitä, että ratamuotoinen kuitukerros (17, 21) on kyllästetty ytimen (31) materiaalilla ja että ytimen materiaali ulottuu myös kuitukerroksen (17, 21) läpi ja muodostaa jatkuvan kalvon (32) levyn (29) ulkopinnan ylitse.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennuslevy, tunnet-t u siitä, että pintakalvon (32) materiaalilla on suurempi tiheys ja pienempi huokoisuus kuin itse ytimen (31) materiaalilla.

3. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen rakennuslevy, tunnettu siitä, että kuitukerros (17, 21) on hartsilla liimattua lasikuituhuovikekangasta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen rakennuslevy, tunnettu siitä, että jatkuvan kalvon (32) paksuus ei ylitä 2 millimetriä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen rakennuslevy, tunnettu siitä, että jatkuva kalvo (32) sisältää uloimman pintakerroksen, jonka tiheys on suurempi ja huokoisuus pienempi kuin kalvon muun osan tiheys ja huokoisuus.

6. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen rakennuslevyn valmistamiseksi, tunnettu siitä, että ratamuotoinen epäorgaaninen kuitukerros (17, 21) saatetaan kosketukseen sementti-sen materiaalin (26) vesilietekerroksen toisen tai kummankin pinnan kanssa vastakkaisten tukipintojen (19, 23) välissä ja että kuitukerroksen (17, 21) kanssa kosketuksessa olevaa tukipintaa (19, 23) (tai tukipintoja) tärytetään, kunnes liete läpäisee kerroksen ja muodostaa jatkuvan kalvon (32) kerroksen (17, 21) ulkopinnan ylitse.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että tukipinnat (19, 23) ovat taipuisia hihnoja ja niitä tärytetään mekaanisella liikkeellä, joka suuntautuu niiden lietteestä poispäin oleviin pintoihin.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen menetelmä, t u n - 12 72289 n e t t u siitä, että kuitukerros (17, 21) kyllästetään vedenpitäväksi tekevällä tai lujittavalla aineella ennen kuin se levitetään sydänlietteelle (26). 13 72289